MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 MALLINNUS TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN -TOIMINNASTA Esimerkkitapauksena Ylös hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutettu kummiyritysyhteistyö Tredea Oy:n kanssa Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Arttu Haapalainen

2 1 TAUSTAA Ylös hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektin varhaisessa suunnitteluvaiheessa syntyi ajatus soveltavan teatterin menetelmien käyttämisestä työhyvinvoinnin kehittämiseksi yrityksissä. Ajatusta kehiteltiin ja keksittiin idea TTT:n kummiyrityksestä. Monella teatterilla on kummikouluja. Entäpä jos teatterilla olisikin kummiyritys, jonka kanssa tehtäisiin uudentyyppistä yritysyhteistyötä? Lähtökohdaksi toiminnalle päätettiin ottaa se, että valitun kummiyrityksen henkilöstön kanssa käytettäisiin soveltavaa teatteria toiminnallisen työnohjauksen välineenä. Kummiyrityksen löytämiseksi tehtiin tiedote TTT etsii kummiyritystä. Moni työpaikka olikin kiinnostunut pääsemään kummiyritykseksi. Lopulta kummiyritykseksi valittiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, Tredea Oy, jonka tehtävä on ylläpitää ja vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Toimintaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kanssani rekrytoitiin teatteriilmaisun ohjaaja Riku Laakkonen. Hänellä oli kokemusta vastaavankaltaisesta työstä Sopimusvuori ry:stä, jossa soveltavan teatterin menetelmiä on käytetty työnohjauksen välineenä maaliskuusta 2009 lähtien. Vuoden 2010 tammikuusta joulukuuhun kestäneessä yhteistyössä tredealaisten kanssa käsiteltiin heille tärkeitä työyhteisöön liittyviä aiheita soveltavan teatterin keinoin sekä tutustutettiin heitä Tampereen Työväen Teatterin toimintaan. Yhteistyössä testattiin käytännössä sitä, kuinka soveltava teatteri voisi edistää työhyvinvointia ja tiimiytymistä. 1

3 2 TYÖSKENTELYN TAVOITTEET kehittää malli, jolla soveltavan teatterin menetelmin voidaan edistää työhyvinvointia kehittää uudenlainen tapa, jolla ammattiteatteri ja yritys voivat olla hedelmällisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa tutkia työyhteisön tilanteesta ja tarpeesta nousevia teemoja ratkaisukeskeisesti tuoda työyhteisön arkeen luova, hauska ja inspiroiva hetki, joka lisää yhteishenkeä ja työn iloa aikaansaada osallistujille positiivinen kokemus uudenlaisesta toiminnasta herättää osallistujissa mielenkiintoa teatteriin taidemuotona ja TTT:hen teatterina 3 TYÖHYVINVOINTIA TEATTERIN KEINOIN MALLI Työhyvinvoinnin kehittämisessä voidaan käyttää seuraavaa, Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa kehitettyä mallia: Toiminta räätälöidään työpaikan tilanteen ja tarpeiden mukaiseksi. Työpaikka päättää itse, mitä aiheita käsitellään ja mitkä asiat nousevat yhteistyössä keskeisiksi. Toimintaa on hyvä käydä huolella esittelemässä etukäteen koko henkilöstölle: Samalla saa arvokasta tietoa toiminnan suunnitteluun. Toiminnan on hyvä kestää vähintään n. vuoden verran, jotta toimintatapa tulee tutuksi ja jotta käsiteltävissä aiheissa päästään pintaa syvemmälle. 2

4 Toiminta koostui kahdenlaisista tapaamisista: a) TIIMITEATTERITAPAAMISET Tredean tiimeille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia, joissa käsiteltiin työyhteisön tilanteesta ja tarpeista nousevia asioita keskustelemalla ja toimimalla. Teatterillisten ja toiminnallisten harjoitusten avulla kehitettiin tiimihenkeä ja toisaalta nostettiin vaikeitakin asioita pöydälle ja harjoiteltiin haastavia tilanteita käytännössä. Tredean kolmelle tiimille järjestettiin kullekin kahden tunnin mittainen tapaaminen kerran kuukaudessa, kaikkiaan kolme tapaamista keväällä ja kolme tapaamista syksyllä. Tapaamisissa oli läsnä vain yhden tiimin jäseniä kerrallaan. Tiimit korvasivat kerran kuussa normaalin viikottaisen tiimipalaverinsa tiimiteatteritapaamisella. b) KOKO TYÖPAIKAN YHTEISET TAPAAMISET TEATTERISSA Kummiryhmälle tarjoutui erityislaatuinen mahdollisuus tutustua läheisesti Tampereen Työväen Teatteriin. Koko Tredean henkilöstölle järjestettiin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä mahdollisuus tulla erikoishinnalla katsomaan yhteisesti valittu esitys TTT:lle. Esitysvierailun yhteyteen järjestettiin eksklusiivista ohjelmaa: Kummiryhmä pääsi tutustumaan teatterin tekijöihin ja kiertämään esitysten kulisseissa. Koska paikalla oli kaikkien Tredean tiimien työntekijöitä ja johtoa, käytettiin myös näissä tapaamisissa soveltavan teatterin menetelmiä yhteishengen nostattamiseen ja työpaikan tilanteen käsittelemiseen. Viimeisen teatterivisiitin yhteydessä summattiin yhteistyön sujumista puolin ja toisin annetun palautteen merkeissä. 3

5 4 TOIMINNAN TARKEMPI SISÄLTÖ a) TIIMITEATTERITAPAAMISET Tredean kolmelle tiimille järjestettiin kullekin kahden tunnin mittainen tapaaminen kerran kuukaudessa, kaikkiaan kolme tapaamista keväällä ja kolme tapaamista syksyllä. Tapaamisissa oli läsnä vain yhden tiimin jäseniä kerrallaan. Tiimit korvasivat kerran kuussa normaalin viikottaisen tiimipalaverinsa tiimiteatteritapaamisella. Kerrasta ja tiimistä riippuen paikalla oli 3 10 osallistujaa. Toiminta toteutettiin Tredean viereisessä rakennuksessa sijaitsevan Willa Violan monitoimitilassa ja voimistelusalissa. Sijainti oli ihanteellinen: Tredealaiset saivat minuutin happihyppelyn ennen toiminnan alkamista ja tila oli rauhallinen ja intiimi. Jos toiminta olisi järjestetty esim. Tredean neuvotteluhuoneessa, olisi ollut varmastikin hankalampi saada osallistujia käsittelemään työtään niin avoimesti ja rentoutuneesti. Tiimiteatteritoiminta oli osa treadalaisten työtä, mutta sitovaa läsnäolopakkoa ei ollut. Läsnäoloprosentti oli todella hyvä: tiimiläiset tulivat paikalle, jos vain suinkin ehtivät. Koska Tredea oli toiminnan aikana muutosprosessissa ja sen henkilöstö lähes tuplaantui, oli tiimeissäkin vaihtuvuutta: Lähes joka kerralla oli mukana uusi henkilö, joka ei aikaisemmin ollut osallistunut tiimiteatteritoimintaan. Tästä syystä toiminta täytyi räätälöidä sellaiseksi, että uudet henkilöt pääsevät luontevasti mukaan, vaikka toiminta muodostaakin jatkumon. Tässä onnistuttiin hyvin, koska kokeneemmat osallistujat ottivat uudet osallistujat tyylikkäästi huomioon. Joka kerran alussa pidettiin myös pieni kertaus siitä, mistä toiminnassa on kyse. 4

6 TIIMITEATTERITOIMINNAN PERIAATTEITA: 1) TOIMINNALLISUUS ILMAN PAINEITA Työyhteisön tilanteesta ja tarpeista nousevia asioita käsitellään keskustelemalla ja ennen kaikkea toimimalla kevyen teatterillisten ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Kaikki harjoitukset ovat mahdollisimman helppoja, ja osallistujille korostetaan jatkuvasti, että niissä ei tarvitse osata mitään tai olla hyvä. Jokainen tekee harjoitukset juuri sillä tavalla, kuin itse haluaa. Harjoituksen voi halutessaan jättää myös tekemättä. 2) FOKUS TYÖSSÄ Kaikki tehtävät harjoitukset liittyivät jollain tavalla työhön. Lämmittelyharjoituksetkin räätälöitiin sellaisiksi, että ne käsittelivät työtä. Näin tehtiin, jotta toiminnan fokus olisi koko ajan osallistujille selvä ja jotta vältettäisiin aikuisten kanssa työskenneltäessä yleinen vastustus leikkimistä ja näyttelemistä kohtaan. 3) KEHOLLISUUS Tehdyissä harjoitteissa pyrittiin vähentämään puheen osuutta ja lisäämään kehollisuuden osuutta. Näin tehtiin, koska usein aikuisten kanssa harjoitukset menevät muuten helposti puhuviksi päiksi, eli vain paikallaan seisomiseksi ja puhumiseksi. Käyttämiämme metodeja kehollisuuden tukemiseksi olivat mm. kuvien ja patsaiden tekeminen ja sanattomat kohtaukset. Alkulämmittelynä käytettiin kiinalaista aamuvoimistelua, chi kungia, joka ohjasi osallistujia keholliseen työskentelyyn. Toiminnan on syytä olla sellaista, että sitä pystyy tekemään minkälaisissa vaatteissa tahansa. Yrityksissä kun harvoin ollaan verryttelyhousut jalassa. Toimintaan ei myöskään haluttu tuoda mitään hankaluutta, esim. pyytämällä 5

7 osallistujia ottamaan jumppavaatteet mukaan. Toiminta oli kevyen kehollista, ja kukin teki harjoituksia oman tuntemuksensa (ja vaatetuksensa) mukaisesti. 4) RATKAISUKESKEISYYS Toiminnassa käsiteltiin usein työpaikan haasteita ja ongelmia. Ongelmiin ei etsitty syyllisiä, vaan kokeiltiin yhdessä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tiimiteatteri oli parhaimmillaan kuin laboratorio, jossa saattoi turvallisesti kokeilla uusia toimintatapoja työpaikan haastaviin tilanteisiin. Toimintaan pyrittiin luomaan positiivinen ote. Harjoituksia tehtiin jatkuvasti paitsi työpaikan haasteista myös siitä, mikä työpaikalla sujuu hyvin ja siitä, miten positiivisia kehityskulkuja voitaisiin tukea. Katse oli koko ajan enemmän paremman tulevaisuuden yhteisessä kehittelemisessä kuin menneisyyden virheiden käsittelyssä. KOKOONTUMISKERRAN RAKENNE: Kahden tunnin tiimiteatteritapaamisissa käytettiin joka kerta seuraavaa kaavaa: 1) Alkurinki (n minuuttia) Istutaan tuoleilla ringissä. Ohjaajat toivottavat osallistujat tervetulleiksi ja kertaavat lyhyesti, mistä toiminnassa on kyse. Tämän jälkeen osallistujat kertovat yksi kerrallaan, siinä laajuudessa kuin haluavat, mitkä omat tunnelmat ovat juuri nyt, töihin tai muuhun elämään liittyen. 2) Lämmittely (n minuuttia) Tehdään yhdessä kevyitä fyysisiä harjoitteita, jotka energisoivat kehoa ja suuntaavat mieltä oman työn käsittelemiseen. Harjoitteita esitellään tässä mallinnuksessa myöhemmin tarkemmin. 6

8 3) Valitun aiheen toiminnallinen käsittely (n minuuttia) Tehdään yhdessä helppoja ja hauskoja harjoitteita, joissa käsitellään omaa työtä toiminnallisesti ja kevyen teatterillisesti. Joka tapaamiskerralla oli oma konseptinsa, joita esitellään tässä mallinnuksessa myöhemmin tarkemmin. 4) Loppurinki (n. 15 minuuttia) Istutaan tuoleille rinkiin ja keskustellaan tapaamisen synnyttämistä ajatuksista ja tuntemuksista. Mitä tämän kerran opeista voisi siirtää työpaikan käytäntöön? Lopuksi tehdään pieni loppurituaali (esim. jääkiekkojoukkueiden ennen ottelua käyttämä tsemppirinki ) ja toivotetaan toisille hyvää päivänjatkoa. TIIMITEATTERITOIMINNASSA KÄYTETTYJÄ LÄMMITTELYHARJOITUKSIA Joka kerta toistuivat seuraavat lämmittelyharjoitukset: DRAAMASOPIMUS Alkuringin jälkeen noustiin tuoleilta ylös, siirrettiin tuolit tilan seinustalle ja mentiin isoon ympyrään seisomaan. Tehtiin yhdessä ns. draamasopimus. Työskentely ei vaadi keneltäkään mitään osaamista, ei tarvitse olla hyvä. Tehtävät ovat helppoja ja yksinkertaisia. Kaikki mitä teet on oikein. Ketään ei pakoteta olemaan mukana. Jokainen tekee harjoitukset oman fiiliksensä mukaan. Harjoitukset voi tehdä juuri sillä lailla, kuin itse haluaa. Kunnioitetaan toisten tapaa tehdä harjoitukset haluamallaan tavalla. Mitäs sanotte, voisimmeko yrittää yhdessä ja katsoa mitä tapahtuu? 7

9 CHI KUNG KIINALAISTA AAMUVOIMISTELUA Chi kung (tai qigong) on muinainen kiinalainen taijin sukuinen harjoitusmuoto, jota Kiinassa käytetään mm. sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Se soveltuu erinomaisesti kaikenlaisten ihmisten kanssa työskentelyyn, koska harjoitusten liikkeet ovat äärimmäisen helppoja ja yksinkertaisia. Niissä harjoitellaan rentona toimimista. Ne sopivat erityisen hyvin teatterillisen toiminnan lämmittelyyn, koska niissä käytetään yksinkertaisia ja runollisia mielikuvia liikkeiden tukena. Tiimiteatterikertoihin valittiin sellaisia chi kung liikkeitä, joiden mielikuvat ohjasivat osallistujia rentoon työn tekemiseen. Esimerkiksi harjoitus, jossa otetaan käsiin aineeton kirves, ja hakataan sillä halkoja täysin vaivattomasti ja kevyesti (sisäänhengityksellä viedään kirves ylös, uloshengityksellä lyödään kirves kevyesti alas), soveltui toimintaan erinomaisesti ja viritti osallistujat aiheen käsittelyyn. Muita lämmittelyharjoituksia valittiin käytettäväksi tilanteen ja tapaamiskerran rakenteen mukaan vaihdellen. Pyrittiin siihen, että kaikki lämmittelyharjoitukset liittyisivät jollain tavalla työhön. Esimerkiksi seuraavanlaisia lämmittelyharjoituksia käytettiin: KUVITTEELLINEN TYÖPAIKKA Luodaan yhdessä kuvitteellinen työpaikka. Ringissä seisten, kukin näyttää vuorollaan jonkun mieleen tulevan työhön liittyvän toiminnon ja äänen. Muut matkivat. Kun kaikki ovat näyttäneet omat toimintonsa ja äänensä, laitetaan kaikki osallistujat tekemään omaa liikettään ja ääntään nonstoppina. Saa liikkua ja ottaa kontaktia muihin. Annetaan työpaikan olla käynnissä hetken aikaa. Keskustellaan siitä, mikä työpaikka yhdessä luotu kuvitteelinen työpaikka oli? Millaista siellä olisi työskennellä? Yhdessä 8

10 laadittua kuvitteelista työpaikkaa voidaan hyvin käyttää pohjana esim. seuraavalle jatkoharjoitukselle. HUONOSTA TYÖILMAPIIRISTÄ HYVÄÄN TYÖILMAPIIRIIN Harjoituksessa käytetään yhdessä laadittua kuvitteellista työpaikkaa. Tehdään ensin n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on surkea työilmapiiri. Keskustellaan hetken ajan koetusta. Tehdään tämän jälkeen n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on normaali työilmapiiri. Keskustellaan koetusta. Tehdään vielä n. minuutin väläys työpaikan arjesta niin, että työpaikalla on loistava työilmapiiri. Keskustellaan koetusta. KONE Toinen ohjaaja on alkuringin aikana kirjoittanut ylös joitain useasti alkuringissä toistuneita sanoja. Tehdään näistä avainsanoista, esim. kiire, koneita seuraavasti: Vapaaehtoinen aloittaa tekemään jotain mekaanisesti toistuvaa liikettä ja ääntä, jotka hänellä tulevat sanasta kiire mieleen. Muut ryhmäläiset liittyvät kiire-koneeseen samalla tavalla tuoden mukaan oman liikkeensä ja äänensä. Lopulta kaikki ovat osasia kiire-koneessa ja sitä voidaan hetken aikaa pitää täydessä käynnissä. Harjoituksen jälkeen keskustellaan yhdessä laaditusta koneesta, esim. siitä tuntuiko se tutulta tai todelliselta. KOLLAASI Osallistujat kirjoittavat pienille paperilapuille mieleensä tulevia lauseita, jotka jollain tavalla liittyvät heidän omaan työhönsä. Kerätään paperilaput astiaan. Jakaudutaan kahteen ryhmään. Jokainen ottaa astiasta satunnaisen lapun. Tehtävänä on tehdä kollaasi lappujen lauseista. Ryhmät kehittävät yhdessä idean siitä, miten eri lappujen lauseet 9

11 yhdistetään: Jokainen lapussa oleva lause tulee sanoa ääneen repliikkinä. Lapuista voi laatia esim. pienen juonellisen tarinan tai postmodernin kollaasin. TIIMITEATTERITOIMINNASSA KÄYTETTYJÄ YHDESSÄ VALITUN AIHEEN TOIMINNALLISIA KÄSITTELYTAPOJA Lämmittelyn jälkeen siirryttiin varsinaiseen valitun aiheen toiminnalliseen käsittelemiseen. Aiheen valitsemisessa käytettiin toiminnallista menetelmää, kuten kohdassa 1) esiteltävää tiedonkeruu-menetelmää. 1. KERTA: TIEDONKERUU Tilan seinille on ripustettu neljä fläppipaperia, joihin on kirjoitettu seuraavat otsikot: Taivas - paras mahdollinen työpaikka, jonka pystyt kuvittelemaan Helvetti huonoin mahdollinen työpaikka, jonka pystyt kuvittelemaan Työn ilot mikä nykyisessä työssä sujuu hyvin? Työn haasteet mikä nykyisessä työssä on vaikeaa? Osallistujille jaetaan tussit. Laitetaan musiikkia soimaan. Osallistujat saavat omassa tahdissaan n. 10 minuutin ajan käydä kirjoittamassa fläppitauluihin otsikoista mieleen tulevia asioita. Korostetaan sitä, että asiat voivat olla millaisia vain, isoja tai pieniä. Kukin voi tulkita otsikot haluamallaan tavalla. Voidaan kertoa selvennykseksi, että Työn ilot työn haasteet akseli muodostaa realistisen tason ja Taivas helvetti - akseli muodostaa fantasian tason. Harjoituksen tarkoituksena on synnyttää 10

12 yhteinen tietokanta osallistujien päässä liikkuvista työhön liittyvistä ajatuksista. Kun osallistujat ovat valmiita, annetaan heille uusi tehtävä. Kukin käy nyt tutustumassa jokaisen fläppipaperin sisältöön ja äänestämässä: Jokainen merkitsee tussilla juuri nyt osuvimmalta tuntuvalle asialle 3 pistettä, toisiksi osuvimmalle 2 pistettä ja kolmanneksi osuvimmalle 1 pistettä jokaiseen neljään paperiin. Tämän vaiheen jälkeen kierretään koko ryhmän kesken tutustumassa kaikkien fläppipapereiden sisältöön. Samalla lasketaan äänet ja ympyröidään kolme eniten ääniä kerännyttä asiaa. Näin on saatu valittua ryhmälle juuri nyt kuumimmat aiheet. Seuraavaksi osallistujat jaetaan pienryhmiin. Pienryhmät saavat tehtäväkseen tehdä kuumista, yhteisesti valituista aiheista esim: patsaita / valokuvia (= suunniteltuja asetelmia) koneita pieniä kohtauksia, joissa valittu aihe konkretisoituu Lopuksi puretaan havaintoja ja tuntemuksia keskustelemalla. Syntynyttä tietokantaa käytettiin hyväksi myös myöhemmillä tapaamiskerroilla. Puhtaaksikirjoitettu kooste tietokannasta jaettiin ryhmäläisille seuraavalla tapaamiskerralla. 11

13 2. KERTA: FORUM-TEATTERIA TYÖPAIKAN HAASTEISTA Ensin jaetaan osallistujille puhtaaksikirjoitettu kooste edellisellä kerralla yhteisesti laaditusta tietokannasta. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, joissa valitaan koosteesta yksi asia kohdasta Työn haasteet mikä nykyisessä työssä on vaikeaa? Ryhmä voi halutessaan keksiä myös uuden työhön liittyvän ongelmallisen tai haastavan asian. Pienryhmät saavat tehtäväkseen kehittää yhdessä tilanteen, jossa kyseinen yhdessä valittu ongelma konkretisoituu ja kärjistyy huippuunsa. Tehtävänannossa korostetaan, että ongelmaan ei tule keksiä ratkaisua. Pienryhmät harjoittelevat ongelmasta pienen näytellyn kohtauksen, joka tapahtuu fiktiivisessä työpaikassa. Seuraavaksi katsotaan pienryhmien esitykset ongelmakohtauksista. Kunkin kohtauksen jälkeen ongelmaa käsitellään forum-teatterin keinoin: Katsojat voivat ehdottaa ongelmaan ratkaisuehdotuksia ja näyttelijät esittävät kohtauksen uudelleen katsojan ehdottamalla tavalla. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, miten toimiva ja realistinen uudistettu kohtaus oli. Käytetään myös muita forum-teatterin menetelmiä: kohtauksen hahmoja voidaan esim. haastatella. Kun pienryhmien ongelmakohtaukset on käsitelty toistetaan sama käsittelytapa, mutta vaihdetaan aiheeksi joku asia yhteisesti laaditun tietokannan kohdasta Työn ilot mikä nykyisessä työssä sujuu hyvin? Ryhmät voivat valita jonkun työhön liittyvän onnistumisen tai mukavan asian tietokannasta tai keksiä kokonaan uuden asian. Ryhmät kehittävät yhdessä tilanteen, jossa kyseinen onnistuminen konkretisoituu ja kärjistyy huippuunsa. Katsotaan onnistumiskohtaukset ja käsitellään niitä forumteatterin keinoin. Lopuksi keskustellaan siitä, miten voitaisiin tukea 12

14 valittujen kaltaisten onnistumisten hetkien syntymistä, jotta niistä voitaisiin nauttia useammin. 3. KERTA: TULEVAISUUS-TYÖPAJA Osallistujat jaetaan pienryhmiin, jotka saavat seuraavan tehtävän: Näyttäkää meille, millainen on Tulevaisuuden työpäivä Tredeassa vuonna Tehkää taikamatka / aikamatka / kävelyreitti, jossa näemme 3 väläystä tulevaisuuden Tredeasta! Pienryhmät voivat lavastaa tilaan haluamansa kaltaisen tulevaisuuden Tredean. (Toiminta järjestettiin vuonna 2010, eli harjoituksessa kuviteltiin n. 2 vuoden kuluttua elettävää tulevaisuutta.) Katsotaan ryhmien tulevaisuusvisiot läpi. Yleisö saa kertoa mitä näkee, kommentoida, kehua ja kritisoida. Palautteen jälkeen ryhmä saa tehtäväkseen valmistaa samasta aiheesta version epätoivotusta tulevaisuudesta, tulevaisuudesta joka ei toimi, joka "jumittaa". Katsotaan ne läpi ja yleisö saa kommentoida näkemäänsä. Ryhmä saa tämän jälkeen toteuttaa vielä fuusion kahdesta ensin nähdystä tulevaisuusvisiosta. He saavat tehtäväkseen miettiä, mitä nähdystä voisi ottaa käyttöön todellisuudessa ja laativat realistisen hyvän kehityksen tuokiokuvan, joka tapahtuu n. muutaman kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen mennään rinkiin istumaan ja keskustellaan koetusta. Mietitään, miten kukin voisi omalta osaltaan edesauttaa kehitystä positiiviseen suuntaan. Jokainen vuorollaan näyttää / kertoo muille mitä 13

15 konkreettista voisi tehdä positiivisen kehityksen eteen sekä kertoo muille mitä tarvitsee heiltä avukseen. Muut voivat kommentoida. 4. KERTA: TYÖN MANIFESTI Osallistujat ovat saaneet ennakkotehtäväksi kirjoittaa lyhyen Työn manifestin: Kirjoita omin sanoin vapaamuotoinen julistus siitä, minkälaista nykyajan työelämän pitäisi juuri Sinun mielestäsi olla! Manifesteja voidaan käsitellä erilaisilla tavoilla: Jokainen lukee oman julistuksensa julistavasti ääneen "Työn manifesteista" on leikelty lauseita ympäri lattiaa. Osallistujat jaetaan pienryhmiin, jotka valitsevat itseään puhuttelevia lauseita. Ryhmät saavat laatia lauseista kollaaseja ja pieniä kohtauksia. Esitetään ne toisille ryhmille ja keskustellaan niistä ja työstetään niitä yhdessä eteenpäin. 5. KERTA: HAVAINNOISTA TARINOIKSI Fläppitaululle kerätään työhön Tredeassa liittyviä havaintoja / ajatuksia. Äänestetään niistä osuvimmat, valitaan esim. kaksi suosituinta. Jakaudutaan ryhmiin sen perusteella, mitä aihetta kukin haluaa käsitellä. Kerrotaan osallistujille, että ryhmissä tehdään aiheista pienet tarinat. Laaditaan ensin tarinoille yhteinen päähenkilö käyttäen Role on the wall - tekniikkaa: Ohjaaja piirtää tikku-ukon fläppipaperille ja ryhmä saa yhteisesti päättää kuka päähenkilö on ja mitä ominaisuuksia, 14

16 luonteenpiirteitä ja elämänkokemuksia jne. hänellä on. Ohjaaja kirjoittaa demokraattisesti päätetyt faktat fläppipaperille. Laaditaan tarinoille yhteinen kuvitteellinen työpaikka samalla tekniikalla. Annetaan ryhmille tehtäväksi tehdä pieni kohtaus, joka käsittelee valittua aihetta, ja jossa päähenkilö kohtaa ongelmia ja vastuksia, jotka liittyvät valittuun aiheeseen. Annetaan ryhmille ohjeeksi, että ongelmaa ei saa ratkaista vaan se pitää kohtauksessa kärjistää huippuunsa. Katsotaan ryhmien kohtaukset ja käsitellään niitä forum-teatterin keinoin. 6. KERTA: TIIMIN MIELENMAISEMA Osallistujat saavat tusseja ja papereita käyttöönsä ja (yksilö)tehtäväkseen piirtää paperille tiiminsä mielenmaiseman. Tehtävän voi käsittää haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kukin kirjoittaa piirtämänsä maiseman pohjalta tarinan, joka alkaa sanoilla Olipa kerran Tarina pitää saattaa päätökseen eli sen täytyy olla ytimekäs. Tarinaan voi valita vain osan kuvasta, tai jonkun tietyn näkökulman eli kuvan ja kertomuksen ei täydy olla yhteismitalliset keskenään. Seuraavaksi kukin lukee oman tarinansa ääneen. Samalla kertojan piirtämä kuva on muiden katsottavana. 15

17 Seuraavaksi voidaan lihallistaa tarinoita tai kuvia, osia tarinoista tai ottaa kohtausten lähtökohdaksi eri tarinoissa esiintyneitä hahmoja, jotka kohtaavat. Eri tapaamiskerroilla ehdittiin käsittelemään hyvin monenlaisia työhön liittyviä asioita. Esille nousi sekä työn sisältöön liittyviä asoita, että työolosuhteisiin ja työilmapiiriin liittyviä asioita. Työ on selvästi tärkeä asia tredealaisille: Omaa työtä arvostetaan ja sen reflektoiminen ja kehittäminen koetaan luontevaksi. B) KOKO TYÖPAIKAN YHTEISET TAPAAMISET TEATTERISSA Koko Tredean henkilöstölle järjestettiin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä mahdollisuus tulla erikoishinnalla katsomaan yhteisesti valittu esitys TTT:lle. Esitysvierailujen yhteydessä tredealaisille järjestettiin ennen esitystä teatterin tiloissa eksklusiivista ohjelmaa. 1. VIERAILU: SUSI SISÄLLÄ -ESITYS Ensin näyttelijä Kaisa Mattila kertoi esityksestä näyttelijän kannalta sekä näyttelijän valmistautumisesta esitykseen ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. Tämän jälkeen teatterinjohtaja Riku Suokas kertoi TTT:stä johtajan näkökulmasta ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. 2. VIERAILU: TARINATEATTERIESITYS Ensin Arttu Haapalainen ja Riku Laakkonen ohjasivat tredealaisille soveltavan teatterin harjoituksia aiheesta Työ 16

18 Tämän jälkeen tredealaisille järjestettiin pelkästään heitä varten räätälöity tarinateatteriesitys aiheesta Työ. Esiintyjinä toimivat Tutkivan teatterityön keskuksen Tarinateatteria ammattinäyttelijöille -hankkeen näyttelijät. Hankkeen ja tilaisuuden vetäjänä toimi TTT:n näyttelijä Minna Hokkanen. Tarinateatteriesityksessä yleisönä olleet tredealaiset saivat kertoa omia työhön liittyviä tarinoitaan ja ammattinäyttelijät esittivät tarinat kohtauksina. 3. VIERAILU: FANNY & ALEXANDER Ensin TTT:n myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Pääkkönen ja teatterinjohtaja Riku Suokas keskustelivat tredealaisten kanssa teatterin roolista Tampereen seudun vetovoiman tekijänä. Tämän jälkeen ohjaaja Tiina Puumalainen kertoi Fanny & Alexander - esityksestä ohjaajan näkökulmasta ja vastaili tredealaisten kysymyksiin. 4. VIERAILU: CHICAGO Ensin tredealaiset pääsivät tutustumaan TTT:n toimintaan kulissikierroksen merkeissä: Käveltiin mm. Suurella näyttämöllä Chicagoesityksen lavasteissa ja tutustuttiin puvustamon ja lavastamon toimintaan. Neljäs vierailu oli koko kummiyritysyhteistyön viimeinen tapaaminen, joten kulissikierroksen jälkeen kerrattiin ja arvioitiin yhdessä koettua vajaan vuoden mittaista yhteistyötä sekä toiminnallisesti, että keskustelemalla. 17

19 5 TREDEALAISTEN ANTAMA PALAUTE Toimintaan osallistuneilta 25:ltä tredealaiselta kerättiin sähköinen, nimettömänä annettu palaute kahdesti: Välipalaute kesällä 2010 ja loppupalaute tammikuussa Tredealaiset saivat palautteessa mm. antaa arvosanan toiminnalle asteikolla 1 5. Tiimiteatteritapaamiset saivat välipalautteessa vastausten keskiarvoksi 4,7 ja loppupalautteessa 4,8. Teatterivierailut saivat välipalautteessa vastausten keskiarvoksi 4,4 ja loppupalautteessa 4,6. Palautteen anti on myös muilta osin erittäin positiivinen. Kaikki vastasivat olevansa myös jatkossa kiinnostuneita osallistumaan järjestetyn kaltaiseen toimintaan. Jokainen vastaaja oli sekä välipalautteessa, että loppupalautteessa sitä mieltä, että soveltavan teatterin menetelmät sopivat hyvin työhyvinvoinnin edistämiseen. Eräs vastaaja perusteli soveltavan teatterin menetelmien hyötyjä seuraavasti: Mielestäni ne sisältävät monia sellaisia asioita, joita yleensä mielletään tärkeiksi työhyvinvoinnin kehittämisessä; toisten parempi tunteminen, vaikeiden asioiden käsittely, tiimihengen vahvistaminen. Palautteessa tredealaiset toivat esiin monenlaisia hyötyjä, joita toiminnasta on ollut. Eräs tärkeä esiin nostettu hyöty oli yhteishengen ja tiimiytymisen edistäminen. Toiminta on lisännyt yhteenkuuluvuutta koko työyhteisöön sekä yhteistyötä tiimirajojen yli. Pääsee tutustumaan kollegoihin aivan eri tavalla, kuin työssä ja työyhteisössä normaalisti. Toiminta hitsasi tiimejä yhteen. 18

20 Tredealaisten palautteesta käy ilmi, että soveltavan teatterin menetelmin on pystytty käsittelemään työpaikan asioita hedelmällisesti: Teatterin avulla voidaan käsitellä työyhteisön ongelmia epäsuorasti, joka saattaa sopia paremmin niiden ratkomiseen kuin esim. palaverit. Parasta ovat olleet uudet keinot käsitellä yhdessä asioita, joista yleensä jupistaan pienissä ryhmissä tai naureskellaan isoissa. Puhumattomat asiat on nostettu leppoisalla tavalla pöydälle ja niihin on haettu ratkaisuja. On voitu avata keskusteluun sellaisia asioita, joista ei muuten ehkä tule keskusteltua. Voidaan käsitellä asioita epäsuorasti. Ei osoiteta sormella suoraan, että mikä on kenenkin "vika". Ensin tavallaan irralliselta vaikuttava harjoitus on aina jollakin tavoin nivoutunut kuitenkin oman työn hahmottamiseen ja antanut ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia. Palautteessa moni kertoo toiminnan tärkeimmäksi hyödyksi kollegoiden näkemysten kuulemisen. Parasta on ollut omien näkemyksien (liian suppeiden) laajentuminen kaverien näkemyksien kuuntelussa. On paljastunut tiettyjä asenteita, jotka olisivat ehkä muuten jääneet paljastumatta - tai ainakin niiden huomaamiseen olisi kulunut kauemmin aikaa. On ollut tosi mielenkiintoista kuulla kollegojen ajatuksia erilaisista tilanteista töissä. 19

21 Tärkeäksi koettiin myös se, että tiimiteatteritapaamisissa työpaikan hierarkia madaltui: Jokaisen mielipide oli yhtä arvokas ja myös eriäviä mielipiteitä uskallettiin tuoda esiin. Oli hienoa huomata, että voin olla tasa-arvoisena henkilönä mukana kehittämässä työyhteisöä. Tapaamisissa on tasavertainen muiden kanssa ja esimies-alainen tmsasettelut häviävät. Tredealaiset toivat palautteessaan esille myös sen, että he olivat kokeneet tiimiteatteritapaamisten ilmapiirin positiiviseksi, rennoksi ja vapautuneeksi. Palautteissa kerrotaan mm. seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia, joita toiminnalla oli ollut: Kyllä nämä menetelmät on auttanut kommunikoinnissa. Toiminta on lisännyt omaa avoimuutta ja uskallusta sekä luottamusta kollegoihin. On helpompi lähestyä kollegaa, kun on tullut tällä keinoin tutummaksi. Kun on oppinut tuntemaan ihmistä työroolin takana, on helpompi lähestyä myös työasioissa. Teatterin keinoin on mahdollista avata itsestään hiukan enemmän, ikään kuin leikin varjolla. Jokainen voi kuitenkin valita itse, miten paljon itsestään antaa. Tehtävät kääntävät kuin varkain ajatuksia uusille urille ja se, jos mikä on työyhteisöä virkistävää. Samalla oppii myös suhtautumaan kollegoihin eri tavalla ja huomioimaan heidät erilaisina yksilöinä. 20

22 Hyvin tärkeäksi positiiviseksi asiaksi tredealaiset kokivat sen, että he saivat tutustua Tampereen Työväen Teatterin toimintaan läheisesti: Teatterilaitoksen sisään pääseminen oli parasta. Nyt ymmärtää laitoksen prosesseja, haasteita, koko businesslogiikan ihan eri tavalla. Loistavaa oli päästä katsomaan teatterin tiloja ja koko näytelmän katsoi erilailla, kun tiesi mitä kulissien takana on. Oli todella mielenkiintoista kuulla ohjaajan kertovan näytelmän työstämisvaiheesta. Sillä oli selkeä vaikutus ainakin omaan kokemukseeni esityksestä. Välipalautteessa ja loppupalautteessa oli kysymys: Onko toiminnassa ollut jotain, josta et ole pitänyt? Tähän kysymykseen vastasi Kyllä vain yksi kahdestakymmenestäviidestä vastaajasta, oheisen perustelun vastaukselleen antaen: Kahden tunnin sessio on liian pitkä, tunti riittäisi varsinkin kun on todella kiireinen aikataulu töissä. Tredealaiset antoivat myös mm. seuraavanlaisia palautteita toiminnasta: Kokoontumisten jälkeen on olo tuntunut aina paremmalta kuin tullessa. Tämä on hyvä työväline käsitellä tiimiytymisen ryhmäprosesseja ja työn hankalia kysymyksiä. Tällainen toiminta voi avata monenlaisia työhön tulleita lukkotilanteita. Huvi ja hyöty yhdistyvät sopivasti. 21

23 Tämä avaa asioita aivan eri tavoin kuin seminaarimuotoiset työstämiset. Tunnemaailma yms. ovat kokonaisvaltaisemmin mukana. Loppupalautteessa tredealaisia pyydettiin myös keksimään mainoslause Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminnalle. Ohessa muutamia ehdotuksia: Kommunikoikaa paremmin - voikaa paremmin työpaikalla. Tutustu kollegaasi - tee työilmapiiristäsi parempi! Yhdessä tekeminen voi olla hauskaa töissäkin! 6 REFLEKTOINTIA Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminta oli kaikin tavoin erittäin onnistunut kokemus. Tredea Oy ja Tampereen Työväen Teatteri saivat kokeilusta arvokasta kokemusta uudenlaisesta yritysyhteistyöstä. Järjestetty toiminta tuntui kaikista osapuolista mielekkäältä ja inspiroivalta. Toiminnan ohjaajan näkökulmasta kokonaisuus oli erittäin antoisa. Työskentely tredealaisten kanssa oli hauskaa ja ajatuksia herättävää. Kehitetty konsepti on selvästikin erittäin toimiva. Tampereen Työväen Teatterin mukanaolo toi yhteistyölle uskottavuutta ja laadukasta sisältöä. Ammattiteatterin läsnäolo toi toimintaan ratkaisevaa lisäarvoa, jonka ansiosta tredealaisten kokemus yhteistyöstä oli niin hyvä. Työhyvinvointia teatterin keinoin toiminnan perusteella soveltavan teatterin menetelmät soveltuvat työhyvinvoinnin kehittämiseen erittäin hyvin. Toiminnan voidaan todeta olevan hauska ja luova tapa käsitellä työyhteisölle tärkeitä asoita. 22

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen

MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA. Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen MALLINNUS TEATTERI OSANA LASTEN JA NUORTEN KASVUA Esimerkkitapauksena Lahden kaupunginteatterin ja Luhtikylän alaasteen yhteistyö Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden

Lisätiedot

MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ

MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ MALLINNUS TEEMATYÖSKENTELY AMMATTITEATTERIN YLEISÖTYÖSSÄ Esimerkkitapauksena Tampereen Työväen Teatteriin teemasta tamperelaisuus toteutettu kokonaisuus Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ MALLINNUS TEATTERILLINEN TYÖPAJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Esimerkkitapauksena Ylös-hankkeen Tampereen Työväen Teatterin pilottiprojektissa toteutetut teatterityöpajat yritystiimeille ja työyhteisöille

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille Tyhy Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille llkka ja Päivi yllättivät positiivisesti. Pidin heidän lähestymistavastaan. He saivat yleisön mukaan ja tilaisuus eteni pilke silmäkulmassa huumorilla höystettynä.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy

Fasilitointi. Ryhmäprosessien kehittäminen. Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Fasilitointi Ryhmäprosessien kehittäminen Akseli Huhtanen Pertti Huhtanen Lähde: Grape People Oy Sukupolvet 1: Hierarkia 2: Tiimit 3: Verkostot Pomo Tiimin vetäjä Valmentaja Verkostonhoitaja Autoritäärinen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016

LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 Lions Quest elämisentaitoja-ohjelman pääkouluttaja Ulla Sirviö-Hyttinen TAVOITE: Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että kuulumme

Lisätiedot

Asiakaspalveluvalmennus, 4h

Asiakaspalveluvalmennus, 4h Asiakaspalveluvalmennus, 4h Niskalenkki hankalista asiakastilanteista 10.08.2012 Koko valmennus toteutettiin learning by doing - metodilla. Teoria täydensi omaksumista, mutta harjoitukset ja palaute olivat

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön?

MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön? MALLINNUS AIHEEN METSÄSTYS: Kuinka saada ryhmälle tärkeät aiheet työskentelyn keskiöön? Esimerkkitapauksina Satakunnan koululaitoksissa tapahtuneet työpajakokonaisuudet, joissa käsiteltiin nuorten yhteisöä

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot