Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta Perushakijat

Transkriptio

1 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Perushakijat

2 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 1 Aika: Maanantai klo TEHTÄVÄN NIMI MUISTO Määrittely Tee maalaus, jossa kuvaat jonkin itsellesi tärkeän muiston lapsuudestasi. Toteutustapa Vesi- ja / tai peitevärit. Paperin koko A2. Arviointiperusteet Tunnelma ja sen ilmaiseminen maalauksen keinoin. Kokonaissommittelu.

3 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 2 Aika: Maanantai klo Määrittely Lue ohessa liitteenä oleva Inkeri Savan teksti Taide kuvataidekasvatuksessa. Kirjoita essee, jossa tiivistät tekstin keskeiset seikat ja pohdit kuvataidekasvatuksen käsitettä ja lähtökohtia. Nimeä esseesi ja käytä alaotsikoita. Kirjoituksen ohjepituus on noin konseptiarkki (4 sivua) joka riville kirjoitettuna. Käsialan on oltava selkeää. Sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Tee selkeä kappalejako. Jätä reunaan marginaali. Arviointiperusteet Olennaisen löytäminen tekstistä. Kirjoituksen sisällön jäsentyneisyys. Hyvä kieli. Liitteet: Inkeri Savan teksti Taide kuvataidekasvatuksessa

4 Teksti erillisessä tiedostossa.

5 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 3 Aika: Tiistai klo FINNKINON KUUKAUDEN ELOKUVA joulukuussa 2010! Rare Exports on perinteistä poikkeava, aikuisyleisölle suunnattu vinksahtanut joulutarina. Mustan huumorin sävyttämä jännitysfantasia alkaa kun kansainvälinen tutkimusryhmä aloittaa kaivaukset Korvatunturilla ja löytää 486 metrin syvyydestä, jäihin ja sahanpuruihin säilöttynä joulun tarkimmin varjellun salaisuuden. Tutkimusryhmä kaivaa löydöksensä esiin ja käynnistää tietämättään tapahtumasarjan, jonka jälkeen joulu ei ole enää koskaan ennallaan. Rare Exports -elokuvan takana on pitkälti sama tiimi, joka oli tekemässä myös lyhytelokuvia Rare Exports Inc (2003) ja Rare Exports Inc Safety Instructions (2005). Festivaaleilla ympäri maailmaa tunnustetut lyhytelokuvat ovat saavuttaneet internetissä poikkeuksellisen suosion: ne ovat saaneet yhteensä toista miljoona katsojaa. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Jalmari Helander, joka tunnetaan mainos- ja lyhytelokuva- sekä musiikkivideo-ohjaajana. lähde: (luettu ) Määrittely Näet kahdesti noin kahden minuutin pitkän trailerin elokuvasta Rare Exports ( ) Elokuvassa puretaan myyttejä ja stereotypioita sekä käännetään joulupukkiin liittyvä hyvä-paha -asetelma päälaelleen. Tehtävänäsi on ottaa käsittelyyn joku toinen yleisesti tunnettu hahmo tai henkilö. Hahmo voi olla myyttinen, fiktiivinen tai vaikkapa julkisuuden henkilö. Tee 3 6 ruudun sarjakuva, joka paljastaa kohteestaan yllättävän toisen puolen. Anna sarjakuvallesi nimi. Toteutustapa Tee sarjakuva A3-paperille. Toteutustapa on vapaa niillä välineillä, jotka on lueteltu kutsukirjeessä. Arviointiperusteet Sarjakuvailmaisun hyödyntäminen kerronnassa ja lähestymistavan kiinnostavuus

6 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 4 Aika: Tiistai klo Määrittely Suunnittele annetusta savesta kuvitteellinen puhallinsoitin. Toteutustapa Käytä koko savimäärä. Vältä ylimääräistä veden käyttöä. Valmis työ sijoitetaan annetulle 20x40 cm alustalle. Työn tulee kestää siirtelyä. Arviointiperusteet Kolmiulotteisen muodon hallinta, visuaalinen kiinnostavuus.

7 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 5 Aika: Keskiviikko klo Tausta Helsinki on maailman muotoilupääkaupunki World Design Capital vuonna Vuoden teemana on Open Helsinki Embedded design eli Avoin Helsinki design on osa elämää. Rovaniemen kaupunki on solminut hankkeesta vastaavan kansainvälisen designsäätiön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki vuoden sisältöjen ja ohjelman tuottamiseen. Rovaniemen osallistuminen tuo designpääkaupunkivuoteen arktisen muotoilun näkökulman. Teema Embedded design liittyy manifestiin Design for All eli Muotoilu kuuluu kaikille. Design for All tarkoittaa suunnittelua, joka edistää ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Design for All edistää tasa-arvoa. Määrittely Tehtävänäsi on suunnitella World Design Capital hankkeelle tuote, joka juhlistaa ja symboloi Design for All -ajattelua, ja huomioi arktisen näkökulman. Tuotetta on tarkoitus käyttää lahjana ja tunnustuksena Design for All -ajattelua edistäville tahoille. Liitteenä olevia kuvia voit käyttää suunnittelun virikkeenä. Esitä kuvin ja sanoin suunnittelusi lähtökohtiin ja taustoihin liittyviä asioita/perusteluja sekä valmis tuote. Toteutustapa A2-paperi pysty- tai vaakasuunnassa Suunnitteluun ja toteutukseen voi käyttää niitä välineiltä, jotka on lueteltu kutsukirjeessä. Arviointiperusteet Ideoinnin ja tuotteen lähtökohtien välittyminen toteutuksesta Design for All -ajattelun ja arktisuuden kuvaaminen Esitystavan jäsentyneisyys, selkeys ja mielenkiintoisuus Liitteet: Kuvia arktisesta elämänpiiristä.

8

9

10

11 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 6 Aika: Keskiviikko klo Määrittely Sinulle on varattu yhteensä 20 minuuttia aikaa. Ensimmäiset 10 minuuttia käytetään pedagogiseen osuuteen ja loput 10 minuuttia on varattu keskusteluun haastatteluryhmän kanssa. Valmistautuminen Ennen haastattelutilannetta sinulla on 30 minuuttia aikaa valmistautumiseen. Valmistautumiseen varatussa tilassa on valintakokeiden tehtävänanto no 1. (maalaustehtävä). Valmistaudu kertomaan haastattelijoille lyhyesti omista ratkaisuistasi tehtävässä ja perustelemaan niitä. Oma maalauksesi ei tule olemaan esillä haastattelutilassa. I Pedagoginen osuus (10 min.) 1. Kerro haastatteluryhmälle lyhyesti omasta työskentelystäsi maalaustehtävän (tehtävä no 1.) parissa, työskentelyn vaiheista ja lopputuloksesta. 2. Lisäksi tehtävänäsi on tarkastella haastattelutilassa esillä olevia toisten hakijoiden tekemiä maalauksia (tehtävä no 1.). Saat tarkemman ohjeen haastattelijoilta. II Keskustelu (10 min.) Keskustelua haastatteluryhmän kanssa. Arviointiperusteet Pedagoginen: Käsiteltävän asian jäsentely ja kuvallisesta tuottamisesta puhuminen. Haastattelu: Opettajaksi soveltuvuus, koulutettavuus, vuorovaikutustaidot.

12 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Maisterihakijat

13 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 5 Aika: Keskiviikko klo Tausta Helsinki on maailman muotoilupääkaupunki World Design Capital vuonna Vuoden teemana on Open Helsinki Embedded design eli Avoin Helsinki design on osa elämää. Rovaniemen kaupunki on solminut hankkeesta vastaavan kansainvälisen designsäätiön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki vuoden sisältöjen ja ohjelman tuottamiseen. Rovaniemen osallistuminen tuo designpääkaupunkivuoteen arktisen muotoilun näkökulman. Teema Embedded design liittyy manifestiin Design for All eli Muotoilu kuuluu kaikille. Design for All tarkoittaa suunnittelua, joka edistää ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille. Design for All edistää tasa-arvoa. Määrittely Tehtävänäsi on suunnitella World Design Capital hankkeelle tuote, joka juhlistaa ja symboloi Design for All -ajattelua, ja huomioi arktisen näkökulman. Tuotetta on tarkoitus käyttää lahjana ja tunnustuksena Design for All -ajattelua edistäville tahoille. Liitteenä olevia kuvia voit käyttää suunnittelun virikkeenä. Esitä kuvin ja sanoin suunnittelusi lähtökohtiin ja taustoihin liittyviä asioita/perusteluja sekä valmis tuote. Toteutustapa A2-paperi pysty- tai vaakasuunnassa Suunnitteluun ja toteutukseen voi käyttää niitä välineiltä, jotka on lueteltu kutsukirjeessä. Arviointiperusteet Ideoinnin ja tuotteen lähtökohtien välittyminen toteutuksesta Design for All -ajattelun ja arktisuuden kuvaaminen Esitystavan jäsentyneisyys, selkeys ja mielenkiintoisuus Liitteet: Kuvia arktisesta elämänpiiristä.

14

15

16

17 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Tehtävä 6 Aika: Keskiviikko klo Määrittely Sinulle on varattu yhteensä 20 minuuttia aikaa. Ensimmäiset 10 minuuttia käytät sinulle annetun tehtävän esittelyyn ja loput 10 minuuttia on varattu keskusteluun haastatteluryhmän kanssa. Valmistautuminen Ennen haastattelutilannetta sinulla on 60 minuuttia aikaa valmistautumiseen. Tutustu otteisiin Marjo Räsäsen artikkelista (liite), jossa Räsänen pohtii kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia. Valitse tämän jälkeen arktista elämäpiiriä kuvaavista kuvista (Soveltavan kuvallisen tehtävän liitteet) artikkelin herättämien ajatusten pohjalta kolmen kuvan kokonaisuus. Valmistaudu perustelemaan artikkeliin viitaten ja omakohtaisesti pohtien, miksi valitsit juuri nämä kuvat. Pohdi lisäksi, millaisen opetuskokonaisuuden suunnittelisit peruskoulun yläluokan tai lukion kuvataiteen opetukseen näihin kuviin liittyen. 1. Pedagoginen osuus (10 min.) 1. Esittele ja perustele kuvavalintasi sekä opetuskokonaisuus, jonka toteuttaisit yläasteen tai lukion kuvataiteen oppitunneilla. 2. Keskustelu (10 min.) Keskustelua haastatteluryhmän kanssa. Keskustelussa käsitellään muun muassa suunnitelmiasi kuvataiteen maisteritutkinnon suorittamiseksi. Tähän olet voinut valmistautua etukäteen tutustumalla sinulle lähetettyyn opinto-oppaaseen. Arviointiperusteet Pedagoginen: Kuvista puhuminen, käsiteltävän asian jäsentely. Haastattelu: Opettajaksi ja koulutukseen soveltuvuus, vuorovaikutustaidot. Tehtävän palautusohje Jätä tehtäväpaperit ja muistiinpanosi haastattelutilaan. Liitteet: Otteita Marjo Räsäsen artikkelista: Taide, Taitaminen ja tietäminen. Kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia. Synnyt 3/2010

18 Liite: Otteita artikkelista Marjo Räsänen TAIDE, TAITAMINEN JA TIETÄMINEN KOKONAISVALTAISEN OPETUKSEN LÄHTÖKOHTIA Kokonaisvaltaiseen tiedonkäsitykseen sisältyy näkemys erilaisten tietämisen tapojen samanarvoisuudesta. Taide- ja taitoaineita yhdistää oppimiskäsitys, jossa taidetta, taitamista ja tietämistä ei eroteta toisistaan. Näissä oppiaineissa tieto kehittyy ja ilmenee toiminnassa ja oppimisen prosessia ja sen tulosta pidetään yhtä tärkeinä. Havainnollistan artikkelissani taide- ja taitokasvatuksen taustalla olevaa tiedonkäsitystä integroivan (kuva)taideopetuksen mallilla. Integroiva taideopetus tukeutuu kognitiiviseen oppimiskäsitykseen, joka korostaa aistien, havaintojen ja tunteiden merkitystä tiedon rakentamisessa, mutta painottaa samalla kokemusten kulttuurista ulottuvuutta. Kaikki tieto jäsentyy ja sitä ilmaistaan kulttuuristen käsitteiden ja symbolien avulla. Havaintoihin, tunteisiin, muotoelementteihin ja kulttuuriseen tietoon liittyvät perustelut taiteellisen tietämisen luonteesta integroituvat näkemyksessäni taide- ja taitoaineista kulttuurikasvatuksena. Samalla integraation käsite laajenee koko kouluun. Opettajien yhteistyö on monitieteisen ja -kulttuurisen kasvatuksen keskeinen haaste, mutta syvällinen integraatio edellyttää, että kukin oppiaine säilyttää itsenäisyytensä. Taide- ja taitoaineiden avulla on mahdollista edistää monien yleisen kasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja ne tarjoavat näkökulmia kaikkien kouluaineiden opetukseen. Näiden aineiden erityisominaisuuksia ovat aistisuus, toiminnallisuus ja metaforisuus; tämän lisäksi kukin niistä perustuu omaan, nonverbaaliseen käsitejärjestelmäänsä. Mielestäni kouluopetuksen yleiseksi tavoitteeksi tulisi nostaa eri oppiaineissa käytettyjen symbolijärjestelmien luonteen ymmärtäminen ja niiden vaatimien lukutaitojen opettaminen. Kokonaisvaltainen oppimisprosessi Taide- ja taitoaineiden nykyisissä opetussuunnitelmissa painotetaan kokonaisvaltaisen oppimisen merkitystä. Niiden mukaan oppilaan tulisi olla mukana kaikissa oppimisprosessin vaiheissa aina tuotteen ideoinnista sen valmistamiseen. Eräs taide- ja taitokasvatuksen keskeinen arvo onkin tässä toiminnan eheydessä ja kokonaisuudessa. Omin käsin tekeminen ja oman kehon hallinta kasvattavat oppilaan itsetuntoa ja luovat turvallisuuden tunnetta. Taide- ja taitoaineet edistävät oppilaan persoonallisuuden eri alueiden kehittymistä ja ovat hänen minäkuvansa kannalta tärkeitä. Taide- ja taitoaineita voidaankin syystä kutsua välineaineiksi, sillä niiden avulla on mahdollista edistää monien yleisen kasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Ne edistävät luovuuden lisäksi muun muassa kriittisyyttä, pitkäjänteisyyttä, riskinottoa, organisointikykyä ja yhteistyötaitoja. Parhaimmillaan taide- ja taitoaineet auttavat selviämään arjen käytännöistä ja vaikuttavat syvällisesti erilaisiin elämäntaitoihin. Sen lisäksi, että nämä oppiaineet kehittävät käden taitoja, edistävät ne käsitteellistä ajattelua ja välittävät kulttuurista tietoa. Kun taide- ja taitoaineiden merkitystä tarkastellaan yhteiskunnan kannalta, korostuu niiden tavoitteissa kyky arvioida asioiden välisiä suhteita, nähdä tapahtumien taustalla olevia tekijöitä ja ennakoida niiden seurauksia. Taide- ja taitoaineet yhdistävät teorian ja käytännön toisiinsa, sillä ne edellyttävät ongelmien ratkaisua konkreettisissa tilanteissa. Lopputuloksen kanssa samanarvoinen on itse tekemisen prosessi, joka on moniaistinen ja multimodaalinen, erilaisia ilmaisukanavia yhdistelevä. (Vrt. Kojonkoski-Rännäli 1995, Säljö 2008.)

19 Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivinen taideoppimiskäsitys korostaa yksilön aistimusten, havaintojen ja tunteiden merkitystä tiedon rakentamisessa, mutta se painottaa samalla kokemusten kulttuurista ulottuvuutta. Tieto on sidoksissa kontekstiinsa, ja se jäsentyy ja sitä ilmaistaan kulttuuristen käsitteiden ja symbolien avulla. Kun taide- ja taitoaineiden opetuksessa painotetaan kognition merkitystä, otetaan sen lähtökohdaksi sekä yleiseen kulttuurintutkimukseen että kuhunkin taiteen- ja taidonalaan liittyvät, jatkuvassa muutostilassa olevat käsitteet, arvot ja toimintatavat. Opiskelussa keskitytään yksittäisten tietojen välittämisen sijaan tiedonhankinnan menetelmien soveltamiseen. Tällaisessa konstruktivistisessa lähestymistavassa korostetaan olemassa olevien tiedon rakenteiden tunnistamista ja kyseenalaistamista sekä ristiriitaisten tietojen avulla tapahtuvaa kriittistä oppimista. Opetuksen sisällön lähteenä on oppilaan oma kokemusmaailma ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt. Oppimisen tavoitteeksi nousee erilaisten yksilöllisten ja (moni)kulttuuristen ilmiöiden ja ongelmien tunnistaminen ja esiintuominen. Tällöin korostuu taide- ja taitoaineiden merkitys kommunikaationa ja kulttuuristen arvojen ja traditioiden välittäjänä. Integroiva taideopetus Taide- ja taitoaineita yhdistävään tiedonkäsitykseen sisältyy näkemys kokonaisvaltaisesta oppimisprosessista ja erilaisten tietämisen tapojen samanarvoisuudesta. Nämä kaksi ulottuvuutta ilmenevät eri tavoin kussakin aineessa. Esimerkkinä taide- ja taidekasvatuksen taustalla olevasta laajasta tiedonkäsityksestä toimikoon tässä kuvataideopetus, jota olen havainnollistanut integroivan taideopetuksen mallilla (Räsänen 2008a). Olen pelkistänyt kuvataideopetuksen käytännöt neljään taidekasvatusmalliin, jotka perustuvat erilaisille taide- ja oppimiskäsityksille. Kannustan opettajaa kokoamaan malleista omiin käytäntöihinsä sopivan kokonaisuuden, jossa eri näkemykset integroituvat. Kuvio 1.Taidetieto

20 Integroivan kuvataideopetuksen malli tarjoaa jäsennyksen, jonka avulla voidaan lähestyä myös muita taide- ja taitoaineita. Malli sisältää neljä toisiaan täydentävää tiedon ulottuvuutta (Kuvio 1).Tietäminen voi perustua havainnoille, tunteille, kunkin taiteen ja taidonalan käsitejärjestelmää edustaville muodoille tai muille kulttuurisille symboleille. Näistä lähtökohdista syntyy tietoa, joka ilmenee kunkin taiteen- ja taidonalan produktina. Havaitsemisen merkitystä painottava opettaja katsoo, että tarkat aistihavainnot rikastavat ja syventävät oppilaiden kokemusta yhteisestä todellisuudesta. Kun opettaja korostaa tunteiden osuutta tietämisessä, uskoo hän sisäisen todellisuuden tutkimisen ja ilmaisemisen auttavan oppilasta löytämään oman paikkansa maailmassa. Opetus voi myös painottua muotoon. Tällöin muodot, olivat ne sitten liikkeitä, ääniä tai vaikkapa värejä, muodostavat sanojen kanssa vaihtoehtoisia käsitteitä, joiden avulla ulkoista ja sisäistä todellisuutta tutkitaan ja esitetään. Kun taide- ja taitoaineita lähestytään kulttuurisena tietämisenä, korostetaan opetuksessa erilaisten taidon- ja taiteenalakohtaisten symbolijärjestelmien opiskelun ohella muiden (moni)kulttuuristen merkitysjärjestelmien opiskelua. Taide- ja taitoaineissa aistimista ja tuntemista pidetään tietämisen perustana. Kokonaisvaltaisessa tiedonkäsityksessä havaintotieto ja tunnetieto yhdistyvät käsitteellistämiseen ja kulttuuriseen tietoon. Nämä tiedon muodot todentuvat toiminnassa eli erilaisten produktien tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Näkemys painottaa taiteen luonnetta tietämisen prosessina. Niin kuvataiteen oppimiseen kuin muihinkin taide- ja taitoaineisiin liittyvän tietämisen erityislaatu on siinä, että tieto kehittyy ja ilmenee toiminnassa eikä sen edellytetä olevan sanallistettavissa. Tieto rakentuu tekemisen kautta siten, että aistihavainnot muunnetaan (kuvalliseksi, keholliseksi jne.) ajatteluksi ja toiminnaksi. Taide- ja taitoaineissa on kyse kehon ja aivojen yhteistyönä tapahtuvasta merkityksenannosta. Tämä tarkoittaa sekä erilaisten produktien tuottamista että kykyä tulkita muiden tekemiä tuotteita, kuvia ja muita esityksiä. Taidetiedon luonnetta havainnollistava kuvioni sisältää käsityksen taiteesta sekä tietämisen lähteenä ja tuloksena että tutkimisen tapana. Havainnot, tunteet, muodot ja muut kulttuuriset symbolit voivat olla taiteellisen toiminnan lähtökohta, mutta näitä käsitteitä voidaan käyttää kuvaamaan myös toiminnan ilmentymiä. Taide- ja taitoaineille ominainen toiminta liittyy olennaisesti ihmisen kehollisuuteen, joka puolestaan kytkeytyy aistimiseen. Molemmissa on kyse ns. hiljaisesta tiedosta.17 Olipa taidetieto eksplikoitua tai äänetöntä, ilmenee se aina toiminnassa. Kyse voi olla joko tuottavasta (maalaaminen, tanssiminen jne.) tai tulkitsevasta (katsominen, kuunteleminen jne.) toiminnasta. Kuviossa havainnot ja tunteet edustavat hiljaista tietoa, joka voidaan muuntaa taiteellisiksi symboleiksi. Taiteilijan ja muotoilijan käsi käsittää ja tanssijan keho ajattelee ilman sanoja (tekijän tieto). Myös teoksen vastaanottajan tieto voi olla hiljaista, aisteihin ja havaintoihin perustuvaa ymmärrystä. Niin tekijän kuin tulkitsijankin nonverbaalia tietoa voidaan myöhemmin reflektoida ja se on sidottavissa erilaisiin kulttuurisiin käsitteisiin ja symboleihin. Teoksen tai tuotteen välittämän taidetiedon verbalisointi ei ole välttämätöntä, mutta sanat avaavat usein taiteellisiin käsitteisiin uusia sisältöjä. Kun taide- ja taitoaineiden opetusta tarkastellaan tietämisen näkökulmasta, pidetään havaintoja, tunteita, muotoelementtejä ja kulttuuria yhtä arvokkaina tiedon ulottuvuuksina. Kun neljää tiedon lajia lähestytään aidosti tasaveroisina, ei niitä voida erottaa toisistaan. Tähän liittyy se integroivan, kokonaisvaltaisen opetuksen keskeinen ajatus, jonka mukaan opettajan tulisi välittää oppilaille erilaisia käsityksiä taitamisesta ja tietämisestä. Tämä tapahtuu siten, että opetussuunnitelma rakennetaan erilaisten tietämisen tapojen vuorottelulle ja lähestymistapoja vaihdellaan tehtäväkohtaisesti. Näin havainnollistetaan myös taide- ja

21 taitoaineiden moniulotteisia tehtäviä koulun kokonaisuudessa. Taidetiedon muotoja kuvaavan kolmion päälle hahmottuva ellipsi edustaa kokonaisvaltaista tiedonkäsitystä ja sitoo tietämisen tuottamiseen. Juuri tämä erilaisten tietämisen tapojen yhdistyminen ja niiden ilmeneminen käytännön toiminnassa tekee taide- ja taitoaineista niin voimallisen oppimisen muodon. Taideopetusmalliini sisältyvä integraation käsite koskee sekä oppiaineen sisäistä että eri tiedonalojen välistä integraatiota. Siinä on kyse erilaisiin taidetiedon muotoihin tukeutuvien taidekasvatusmallien yhdistelyn lisäksi myös taidemaailman eri osa-alueiden yhdistelemisestä. Integrointi koskee paitsi taide- ja taitoaineiden opetussuunnitelmissa esitettyjä sisältöalueita myös perusopetuksessa mainittujen aihekokonaisuuksien (POPS 2004) puitteissa tapahtuvaa eheyttävää opetusta. Näiden lisäksi siinä on kyse oppimiseen ja kulttuuri-identiteetin kehittymiseen liittyvien näkemysten integroinnista, jotka kytkeytyvät myös monikulttuurisen maailman asettamiin vaatimuksiin. Integroiva kuvataideopetus

22 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2011 Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma

23 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijavalinta 2011 Soveltava kuvallinen tehtävä, johon sisältyy kirjallinen osa Aika: Torstai klo Tausta Nuorgamin kylä on julkistanut taiteilijoille retkeilyreitin pysähtymispaikan suunnittelukilpailun. Pysähtymispaikka on tunturissa reitin varrella. Sen toivotaan olevan elämyksellinen ja perustuvan paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. Pysähtymispaikan toteuttamisen kustannuksiin on varattu korkeintaan 7000 euroa. Määrittely Osallistut suunnittelukilpailuun. Suunnittele pysähtymispaikaksi ympäristötaideteos karttaan merkittyyn paikkaan. Anna teokselle nimi. Esitä kuvallis-sanallinen ympäristötaideteoksen suunnitelma A2-kokoisella paperilla. Kirjoita suunnittelusi lähtökohtiin ja taustoihin liittyvät asiat ja perustelut yhden A4-paperin pituiseksi tekstiksi. Toteutustapa A2-paperi pysty- tai vaakasuunnassa sekä yksi A4-teksti, jossa kuvailet suunnittelusi taustan ja perustelut. Voi käyttää niitä välineitä, jotka on lueteltu kutsukirjeessä. Arviointi Pysähtymispaikan omaperäisyys ja soveltuvuus paikkaan ja tarkoitukseen. Suunnitelman jäsentyneisyys, selkeys ja mielenkiintoisuus Tekstin jäsentyneisyys ja sujuvuus Liitteet: Kartta ja kuvia Nuorgamin ympäristötaidesuunnitelmasta