JÄSENTIEDOTE. 3/ kesäkuuta. Kauppakamariasiaa. Kauppakamari kouluttaa. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 3/ kesäkuuta KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE JÄSENTIEDOTE Kauppakamariasiaa Rauman kauppakamarin kesätyöpaikkaselvitys...3 Rauman kauppakamarin kevätkokous Metsä Fibre Oy:n tie laatukilpailun voittoon HHJ- tutkinnon suorittaneet...4 Suomen paras työpaikka 50+ -kilpailu etsii parhaita yli 50-vuotiaiden työpaikkoja...4 Satakunnan teollisuusvisio Kauppakamari kouluttaa Kauppakamari kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/syksy Kansainvälisiä asoita Kansainvälisiltä messuilta vauhtia liiketoimintaan - hyödynnä tarjolla oleva tuki...8 Valtionavustus kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin...8 Japanin ja EU:n vapaakauppa iso mahdollisuus energia-alalle ja cleantechille Muuta yritystietoa Pk-yritykset lisäävät sosiaalisen median käyttöä...9 Etätyön suosio kasvaa Lakiasiat Työsuhteen päättäminen sairauden perusteella Vuosiloman sairauskarenssi poistuu - työpaikan ohjeistus kuntoon syksyyn mennessä kauppakamari@rauma.chamber.fi

2 YHTEYSTIEDOT Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin GSM Lakiasiantuntija Veroasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus yritysjärjestelyt Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. 2

3 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamarin kesätyöpaikkaselvitys: Metsä Fibre Oy:n tie laatukilpailun voittoon Rauman kauppakamarin alueella yli 1500 kesätyöpaikkaa Rauman seudulla on yli 1500 kesätyöpaikkaa. Luku ilmenee Rauma kauppakamarin jäsenilleen tekemästä kesätyöpaikkakyselystä. Suuri osa Rauman seudun yrityksistä tarjoaa työ- ja harjoittelupaikkoja tulevana kesänä. Yrityksissä on n 1300 kesätyöpaikkaa ja kunnissa lähes 250. Yhteislukumäärä on edelleen hyvällä tasolla, vaikka on hieman edellisvuotta pienempi. Kauppakamarin kysely tehtiin maaliskuussa 2013 ja siihen vastasi 89 yritystä ja kuntaa. Vastanneista yrityksistä 70 prosenttia ilmoitti tarjoavansa tai harkitsevansa kesätyöpaikkoja. Ilahduttavaa on, että yhä useampi pk-yritys on palkannut kesätyöntekijöitä ja joukko näyttää kasvavan. Tämä on tärkeää myös nuorten kannalta. Suurimman määrän palkkaajien joukossa ovat talousalueen isoimmat yritykset. Metsä Fibre Oy voitti Excellence Finland finaalin sekä Vuoden laatuinnovaatio kilpailun 2012 saavuttaen tuplavoiton lisäksi finaalissa kaikkien aikojen ennätyspisteet. Metsä Fibre järjesti yhdessä kauppakamarin kanssa tilaisuuden, jossa kuvattiin koko laaja vuosien kehitystyö. Metsä Fibren asiakaslähtöisyys ja arvon tuotto asiakkaalle näkyvät läpi koko organisaation johdosta tuotantohenkilöstöön asti. Turvallisuusjohtamismalli on nostanut turvallisuuden keskeiseksi tavoitteeksi, vähentänyt työtapaturmia sekä vahvistanut henkilöstön myönteistä asennetta turvallisuutta kohtaan. Lähes joka viides (19 %)vastanneista yrityksistä ilmoitti, ettei palkkaa 2013 kesätyöntekijöitä lainkaan. Kuusi prosenttia vastanneista yrityksistä ilmoitti, ettei päätöstä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta ole vielä tehty. Suurimmat määrät kesätyöpaikkoja tarjoavat teollisuuden, kaupan alan ja palvelualojen suurimmat työnantajat Rauman kauppakamarin alueella. Ammattiin valmistuvia harjoittelijoita palkataan runsaasti, sillä lähes 70 % vastaajista ilmoitti ottavansa alansa harjoittelijoita kesätöihin. Nyt on tärkeää, että kaikki kantavat kortensa kekoon nuorten työllistämiseksi! Kauppakamarin kevätkokous Metsä Fibren tie voittoon toimitusjohtaja Ilkka Hämälä toivotti osallistujat tervetulleiksi Metsä Fibre voitti Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun kehittämällään sellun laatua kuvaavalla Botnia FOX (Fibre Online Index) -indeksillä. Botnia FOX yhdistää innovatiivisesti Metsä Fibren pitkäaikaisen asiakasosaamisen, sellunvalmistuksen teorian ja tilastomatematiikan hyödyntämisen. Kevätkokouksessa esitelmöi OP Pohjola ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Runsas osanottajajoukko oli kuulemassa finanssimaailman mollivoittoisia tunnelmia, mutta Karhinen kertoi silti katsovansa hyvin luottavaisesti tulevaisuuteen. Kokouksessa hyväksyttiin myös viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Johtaja Ursula Lumme kertoi asiakaslähtöisestä toimintamallista Strateginen myynti. 3

4 KAUPPAKAMARIASIAA Rauman kauppakamari onnittelee alueen uusia HHJ tutkinnon suorittaneita! - Tanja Roberts - Pasi Merkku - Hannu Justen - Salla Siivonen Suomen paras työpaikka 50+ -kilpailu etsii parhaita yli 50-vuotiaiden työpaikkoja Satakunnan teollisuusvisio 2020 Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari ja alueen elinkeinoelämä ovat käynnistäneet Satakunnan Teollisuusvisio yhteishankkeen, jossa pyritään edistämään alueen ja yritysten kilpailukykyä. Hankkeessa arvioidaan Satakunnan elinkeinoelämän nykytilaa, tulevaisuuden trendejä ja näkymiä sekä haetaan kehittämislinjauksia ja -toimenpiteitä. Tavoitteena on saada uusia investointeja ja työpaikkoja kaikille elinkeinoelämän alueille Satakunnassa. Projektin ensimmäinen askel on kartoittaa elinkeinoelämän toimijoiden näkemyksiä Satakunnan teollisuuden tulevaisuudenkuvasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Tätä varten toteutetaan sähköinen kysely. Osallistumalla kyselyyn sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin kehittämistyössä panostetaan ja miten resursseja kohdistetaan. Millaisen satakuntalaisen toimintaympäristön sinä haluaisit yrityksellesi tai organisaatiollesi vuonna 2020? Projektia rahoittavat Satakuntaliitto sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit. Sen ohjauksesta vastaavat Rauman ja Satakunnan kauppakamarit, ja prosessia tukee Ramboll Management Consulting. Suomen paras työpaikka 50+ on maksuton kilpailu suomalaisille yrityksille, julkisyhteisöille ja järjestöille, jotka panostavat työurien jatkumiseen ja toimivat ikärasismia vastaan. Projekti toteutetaan laajassa yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Työskentely ajoittuu vuoden 2013 kesä-marraskuuhun ja sisältää sähköisen kyselyn lisäksi yhteisiä työpajoja. Etsimme suomalaisen työelämän edelläkävijöitä Suomen parhaita yli 50-vuotiaiden työpaikkoja. Maksuton kilpailu toteutetaan neljässä vaiheessa. Ilmoittautumisaika on Millainen on hyvä 50+-työpaikka? Parhailla ja innostavimmilla työpaikoilla eletään montaa eri elämänvaihetta. Monimuotoinen työympäristö synnyttää rohkeaa keskustelua, laajaa ymmärrystä ja ongelmanratkaisukykyä. Hyvän työpaikan merkki on, että kaikki ikäryhmät, niin nuoret kuin yli 50-vuotiaat, viihtyvät työssään. Heidän osaamistaan arvostetaan ja työssä jaksamiseen panostetaan. Lisätietoa sivuilta: Jos olet kiinnostunut osallistumaan aktiivisesti Teollisuusvisio 2020 työskentelyyn, ota yhteyttä kesäkuun aikana Jaakko Hirvonsaloon puh: tai jaakko.hirvonsalo@chamber.fi 4

5 Rauman kauppakamarin syksyn 2013 koulutuskalenterin koulutustarjontaa Koulutusten tarkemmat sisällöt ja ilmoittautumislinkit löydät Rauman kauppakamarin etusivulta alku syksyn aikana Miten turvata kv -kaupassa saatavat oikean maksutavan valinnalla Asiantuntija Aika Paikka Koulutus sisältö: Päivi S Pietarinen, Paicon keskiviikko , klo (lounas ja aamu- ja iltapäiväkahvit) Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma on rakennettu siten, että se kertoo viejä-/tuoja yrityksen näkökulmasta mitä viejän /tuojan pitäisi huomioida kv- kaupan dokumenttimaksuissa ja erityisesti rembursseista. Excel-tehokurssi Asiantuntijana Aika Paikka Arja Kuukkanen, Powen Oy keskiviikko , klo (lounas klo: , aamu- ja iltapäivällä kahvit) Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Koulutus sisältää mm: I LASKENTA JA GRAFIIKKA Laskenta Funktiot: loogiset, teksti, haku, matemaattiset Taulukkoryhmät Linkitykset työkirjojen/taulukoiden välillä Graafiset kuvaajat Kaavioiden luonti, muokkaus Kaaviotyypit, usea kuvaaja kaaviossa, SmartArt-kaaviot II RAPORTOINTI JA TILASTOINTI LAAJASTA AINEISTOSTA Tiedonhallinta Excelillä Ulkoiset tietolähteet, Tuodun tiedon käsittely Ehdollinen muotoilu, Tietojen lajittelu, suodatus ja ryhmittely Välisummat, Pivot-taulukot Makrot ja PowerPivot for Excel 2010 esittely Työhyvinvoinnin kehittäminen - teoriasta käytäntöön Asiantuntija Aika Paikka Henrietta Aarnikoivu, Protulos Oy keskiviikko , klo (lounas ja aamu- ja iltapäiväkahvit) Villa Tallbon Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100, Rauma Koulutus sisältää mm: - Työhyvinvointi strategisena tekijänä - Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? - Työhyvinvoinnin johtamisen hyvät käytännöt - Miten tästä eteenpäin? 5

6 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Asiantuntija Aika Paikka KTM Karl - Johan S i g f r i d s, Oy Certima Ab Torstai , klo (sis. aamupalan ja lounaan) Villa Tallbon Juhlatalo, Petäjäksentie 178, 26100, Rauma Koulutus sisältää mm: - Arvonlisäverovähennykset ja palautukset - Myynnin arvonlisävero - Verotusmenettely - Osallistujien alv-kysymykset Tuonti tutuksi Asiantuntija Päivi S Pietarin, Paicon Aika Keskiviikko , klo (aamukahvi ja lounas ) Paikka Byssa, Teknologiatalo Sytytin, Sinkokatu 11, Rauma Koulutuksessä käsitellään tuontitapahtuman hallinta ostosopimuksesta itse tuontitapahtumaan. Tarkoitus antaa hyvä yleiskuva huomioitavista asioista. Yrityskohtainen räätälöity koulutus ( 1-3 pv) Järjestämme myös tarvittaessa räätälöityjä koulutuspaketteja yrityksellesi laajan asiantuntijaverkostomme kautta. Kysy lisää palvelusta! - Kurssin sisältö räätälöidään vastaamaan organisaatiosi tarpeita - Joustava aikataulutus - Luottamuksellisuus Muut 2013 tulossa olevat koulutukset: Tilinpäätös ja veropäivä, klo: , Juhlahovi Tikkalantie 7, Rauma Vuoden 2014 ennakonperintä asiantuntijana Sari Wulff, Verohallinto, klo: , Villa Tallbon juhlatalo, Petäkäksentie 178, Rauma 6 kauppakamari@rauma.chamber.fi

7 Keskuskauppakamarin matkaseminaarit: Lisätietoja: www. kauppakamarikauppa.fi/matkaseminaarit - Taloushallinnon Eloseminaari Tallinnassa Asiantuntijoina: Kirsti Auranen, Pauli K. Mattila, Leena Rekola- Nieminen - Sihteeri- ja Assistenttipäivät 2013 Tallinna Esimiespäivät Vierumäellä , Asiantuntijoina: Pekka Järvinen, Kirsi Parnila - Talous ja Vero -laivaseminaari Asiantuntijoina: Jukka Koivumäki, Toivo Koski, Pekka Ruuhonen, Juha Sääskilahti, Risto Walden - Työsuhdepäivät Naantalissa Seminaarimatka Singaporeen Asiantuntijoina Pekka Lundmark, Kirsi Parnila, Marko Rantaeskola, Arttu Salmenhaara, Jari Talvinen, Thomas Zilliacus HHJ-kurssi suunnitteilla alkavaksi marraskuussa 2013 Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa. - Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. - Vuodesta 2007 alkaen HHJ -kurssin käyneille on ollut tarjolla mahdollisuus suorittaa HHJ -tutkinto. - Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi ohjelmassa on ryhmätyö (4 6 h) ja lukupaketti Mikäli kiinnostuit, niin ota yhteyttä sähköpostilla paivi.junnila@rauma.chamber.fi Golftournament 2013 Rauman Kauppakamarin ja Rauman Yrittäjien jäsenille sekä yhteistyökumppaneille järjestetään tiistaina avoin kilpailu tänä vuonna 11. kerran Pelipäivä alkaa keittolounaalla klo Yhteislähtö klo Puolessa välissä kahvit ja päivän päätteeksi prasumakkaraa Lopuksi palkintojen jako Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat Rauman kauppakamarin sivuille kesäkuun aikana. kauppakamari@rauma.chamber.fi 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiltä messuilta vauhtia liiketoimintaan - hyödynnä tarjolla oleva tuki Kansainväliset messut tarjoavat tilaisuuden vaihtaa kokemuksia alan toimijoiden kanssa ja kerätä välitöntä palautetta eri asiakasryhmiltä, kumppaneilta ja sidosryhmiltä. Omien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin lisäksi messuille osallistuminen mahdollistaa tutustumisen uusiin markkinoihin, paikalliseen kilpailutilanteeseen ja alan kehitystrendeihin. Eri puolilla maailmaa järjestetään vuosittain satoja eri alojen messuja, joten kannattaa harkita tarkasti, mitkä ovat oman yrityksen kannalta tärkeimmät tapahtumat ja kohdealueet. Onnistuneesti toteutettuna osallistuminen messuille on tehokas markkinointi- ja viestintätyökalu. Kun aloittaa messuille valmistautumisen hyvissä ajoin, saa tapahtumasta parhaan hyödyn. Yritysten messuosallistumiseen on tarjolla julkisin varoin rahoitettua tukitoimintaa. Valtionavustus kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin Työ- ja elinkeinoministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus myöntävät tukea yritysten yhteishankkeisiin. Valtionavustus kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin on osa yhteishankekokonaisuutta ja se toimii samalla periaatteella kuin vientiverkosto- ja kumppanuus-hankkeet. Hämeen ELY-keskus myöntää pääsääntöisesti valtionavustuksen kansainvälisiin näyttelyihin ja messuihin liittyviin yritysten yhteishankkeisiin. Mukana on oltava vähintään neljä yritystä. Yksinomaan saman konsernin eri yrityksistä koostuva hanke ei voi saada avustusta. Yhteistyöllä muiden suomalaisyritysten kanssa, esimerkiksi jakamalla yhteisen messuosaston, voi pyrkiä säästämään kustannuksia. Yritykset voivat osallistua näyttelyyn myös omissa toimialahalleissaan, mikäli yhteisosastolla esiintyminen ei ole tarkoituksenmukaista. Yhteishankkeen hallinnoija vastaa hankkeeseen liittyvästä hallintotyöstä, hakee avustuksen muiden puolesta sekä vastaa saadun avustuksen edelleen maksamisesta. Lopulliset tiedot yhteishankkeen osallistujista saadaan vasta hankehakemuksen jättövaiheessa. Avustusta voidaan myöntää pk-yrityksille pääsääntöisesti enintään 50 prosenttia ja suurille yrityksille enintään 25 prosenttia avustuksen piiriin hyväksyttävistä menoista. Hyväksyttyjä menoja ovat mm: - pk-yritysten matka- ja majoituskulut päivärahoineen (1 hlö/yritys, 2 hlöä vain poikkeustilanteessa) - näyttelykustannukset (tilavuokrat, rekisteröintimaksut, rakenteet, somistus jne.) - yhteisesitteiden kustannukset edellyttäen, että esitteissä ovat mukana kaikki yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset. Pienin myönnettävä yhteishankkeisiin osoitettu valtionavustus voi olla euroa. Tapahtumakohtainen yhden yrityksen saama valtionavustus voi olla enintään euroa/tapahtuma. Yhteishankkeen osallistujista yli puolet on oltava pk-yrityksiä, jotta messutukea voidaan hakea. Tuettuun yhteishankkeeseen ei voi osallistua ulkomaisia yrityksiä, eikä tapahtumassa voi esitellä ulkomaisia tuotteita. Yhteishankkeisiin tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisessä painopisteitä ovat: ympäristöliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeet koulutusvientiin liittyvät yhteishankkeet uudet hankkeet korkean teknologian toimialoilla luovien alojen yhteishankkeet terveys- ja hyvinvointiteknologian toimialojen yhteishankkeet palveluliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeet. Tärkeimpinä kohdemaina pidetään Venäjää, Kiinaa ja Intiaa sekä uusia nousevia talouksia kuten Brasiliaa. Lisäksi Hämeen ELYkeskuksen myöntämä valtionavustus kohdennetaan erityisesti uutuusarvoa omaaviin hankkeisiin: toimiala/markkina/tapahtuma, joka ei ole aiempina vuosina saanut rahoitusta. Myös hankkeet, joissa yritykset osallistuvat näyttelyyn aidolla yhteisosastolla ja/tai joissa hallinnoijan rooli on erityisen merkittävä, ovat hankekäsittelyssä etusijalla. Vuonna 2012 näyttelyavustuspäätöksiin käytettiin 6,9 miljoonaa euroa. Avustuspäätöksiä tehtiin 151 kpl ja näyttelyihin osallistui 964 yritystä. Vuodelle 2013 valtionavustusbudjettia on vähennetty noin 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kansainvälisiin näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset käsitellään Hämeen ELY-keskuksessa Lahdessa. Määrärahojen pienentymisen johdosta yhteishankkeiden hallinnoijien tulee toimittaa hakemukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Hämeen ELY-keskukseen Heli Flinkille (heli.flink@ely-keskus.fi). Valtionavustus yritysten yhteishankkeisiin on harkinnanvarainen ja myöntöpäätöksiä tehdään myöntövaltuuden antamissa rajoissa. Japanin ja EU:n vapaakauppa iso mahdollisuus energia-alalle ja cleantechille Elinkeinoelämän keskusliitto tiedottaa että EU ja Japani ovat aloittaneet neuvottelut kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta. Vapaakauppasopimuksen syntyminen olisi ainutlaatuinen tilaisuus tasoittaa suomalaisyritysten tietä Japanin markkinoille. Neuvotteluissa pureudutaan myös pk-yrityksiä haittaaviin kaupanesteisiin. 8

9 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA EU ja Japani ovat vihdoin astuneet neuvottelupöytään sopiakseen kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta. Ottaen huomioon Japanin markkinoiden suuren koon ja maan keskeisen aseman Aasiassa, päätös oli erittäin tervetullut. Houkuttelevia markkinoita löytyy niin teknologian kuin vihreän taloudenkin alueilta, sanoo EK:n kauppapoliittinen asiantuntija Saila Turtiainen: Ensimmäinen neuvottelukierros järjestetään huhtikuussa. Kokonaisuudessa prosessi tulee viemään useamman vuoden. Lisätiedot: Asiantuntija Saila Turtiainen, puh , - Fukushiman ydinturman jälkeen Japanin energiapolitiikassa on tapahtunut suunnanmuutos uusiutuvan energian suuntaan. Myös cleantech sekä vety- ja nanoteknologiat ovatkin hyviä esimerkkejä aloista, joilla suomalaisyrityksillä on loistavat mahdollisuudet lisätä kauppaa Japanin kanssa. Vapaakauppaneuvottelut antavat mahdollisuuden puuttua yritysten kohtaamiin kaupanesteisiin ja helpottaa suomalaisyritysten markkinoillepääsyä ja Japanin markkinoilla toimimista. Perinteisesti Japanin sääntely-ympäristö on ollut varsin haastava erityisesti pk-yritysten näkökulmasta, Turtiainen muistuttaa. Tullien alentamisen lisäksi Japanin kanssa neuvotellaankin myös muista yritysten kohtaamista kaupanesteistä: sopimuksen piirissä ovat mm. investoinnit, julkiset hankinnat, teollis- ja tekijänoikeudet, kilpailukysymykset, kestävä kehitys sekä sääntelyn läpinäkyvyys. Turtiaisen mukaan niin EU-tahot kuin kansalliset toimijat järjestävät lähikuukausina kuulemisia ja kyselyitä, joilla haetaan sidosryhmien evästyksiä neuvottelupöytään: - On tärkeää, että suomalaisyritykset tuovat aktiivisesti esiin omia intressejään heti neuvotteluiden alusta lähtien. Vapaakauppasopimus on ainutlaatuinen tilaisuus helpottaa suomalaisyritysten toimintaa Japanissa. MUUTA YRITYSTIETOA Pk-yritykset lisäävät sosiaalisen median käyttöä Tietotekniikan ajankohtaisimpina aiheina pk-yritykset pitävät www-sivuja, intranet- ja extranet-ratkaisuja, sähköistä taloushallintoa, tietoturvakysymyksiä, etätyötä ja sosiaalista mediaa. Tämä selviää kauppakamarin Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa pk-yrityksiltä kysyttiin sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksia ja uhkia. Sosiaalista mediaa käytetään markkinointiin, yrityskuvan vahvistamiseen ja kommunikointiin asiakkaiden kanssa. Kahdella kolmasosalla yrityksistä ei ole vielä omaa yhteisösivua, mutta niiden käyttö kasvaa pk-sektorilla erityisesti verkkomyyntiä harjoittavissa yrityksissä. -Sosiaalinen media on tuonut kaikkien yritysten ulottuville kustannustehokkaita, monipuolisia ja helppokäyttöisiä kommunikointikanavia ja verkostotyökaluja. Tarve olla läsnä siellä, missä asiakkaat keskustelevat yrityksistä, ohjaa myös yrityksiä sosiaalisen median käyttöön, kertoo Taloustutkimus Oy:n johtaja Kari Roose. Etätyön suosio kasvaa Myös etätyö on vahva nouseva trendi. Tutkimuksen mukaan pk-yrityksien työpanoksesta tehdään etänä 16 prosenttia. Etätyön tekeminen kasvaa kaikissa yrityskokoluokissa, mutta eniten yrityksissä, joissa etätyön osuus on tällä hetkellä prosenttia. Vain seitse- 9

10 MUUTA YRITYSTIETOA mäsosa yrityksistä ilmoitti, että etätyötä ei tehdä niissä lainkaan. - Tämä viestii voimakkaasti siitä, että etätyöstä saadut kokemukset kannustavat yrityksiä edelleen etätyön lisäämiseen. Etätyön merkitys lisääntyy, vaikka talouden nopeaa elpymistä ei lähitulevaisuudessa nähtäisikään, uskoo kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen.Pk-yritykset näkevät etätyön suurimpina hyötyinä ajankäytön tehostumisen, joustavuuden ja matkustustarpeen vähentymisen. Jatkuvasti kehittyvä tietotekniikka ja etätyön tekemiseen entistä paremmin sopivat palveluratkaisut sekä diginatiivien työmarkkinoille siirtyminen toimivat tehokkaina etätyön kasvun moottoreina. Helsingin seudun kauppakamarin pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan selvitykseen vastasi lähes 400 yrityspäättäjää. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus viime vuoden marraskuussa. Selvitys ilmestyy sähköisenä ja painettuna versiona huhtikuussa. LAKIASIAT Työsuhteen päättäminen sairauden perusteella Työsopimuslain 7:2.2 mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt niin olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Harkitessaan työsuhteen päättämistä sairauden perusteella työnantajan tulee arvioida sitä, onko työntekijän työkyky heikentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Sairaus itsessään ei riitä päättämisperusteeksi, jos työntekijä suoriutuu työtehtävistään. Työkyvyn olennainen heikentyminen voi näkyä sekä siinä, että työntekijä ei suoriudu työsopimuksen mukaisista velvoitteistaan että runsaina työstä poissaoloina. Pitkäaikaisuuden arvioinnissa merkitystä on sairauden kestolla ja sen lääketieteellisellä ennusteella. Harkinta tulee tehdä tapauskohtaisesti, eikä yleistä aikarajaa pitkäaikaisuudelle voida määritellä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin noin vuoden kestänyttä sairautta, jonka päättyminen ei ole ennustettavissa, pidetty pitkäaikaisena. Sairauspoissaolon ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Oikeuskäytännön perusteella kyse voi olla olennaisesta työkyvyn heikkenemisestä, jos työntekijä on ollut useamman vuoden ajan työstä pois noin puolet työajastaan. Sairauden luonteella on merkitystä arvioinnissa. Satunnaisista sairauspoissaoloista, jotka johtuvat eri syistä, ja joiden jälkeen työntekijä on palannut työkykyisenä työhön, ei voi yleensä aiheutua työkyvyn olennaista ja pitkäaikaista heikentymistä. Jos runsaat poissaolot ovat kestäneet pitkän ajan, työntekijän yleisessä terveydentilassa on kuitenkin saattanut aiheutua sellaisia muutoksia, että poissaolojen voidaan olettaa jatkuvan vastaisuudessakin. Tällaisessa tarkastelussa vuosi ei voi olla vielä riittävä aika. Työntekijän sairaus voi aiheuttaa sellaista vaaraa hänen työturvallisuudelleen, että häntä ei voida enää pitää työssä. Tästä voidaan mainita esimerkkinä työtuomioistuimen ratkaisu TT: Tapauksessa työntekijää ei voitu saamiensa sairauskohtausten vuoksi enää sijoittaa hänen entisiin työtehtäviinsä, joissa hänen työturvallisuutensa ja terveytensä saattoivat sairauskohtauksen sattuessa vakavasti vaarantua. Koska työnantajalla ei ollut myöskään mahdollisuutta järjestää työntekijälle muuta sellaista työtä, joissa hänen työturvallisuutensa ja terveytensä eivät vaarantuisi, työnantajalla oli peruste irtisanoa työsopimus. Päättämisperusteiden arvioinnissa on aina kyse kokonaisharkinnasta, jonka taustalla on lääketieteellinen arvio työkyvyn alentumisen olennaisuudesta ja pitkäaikaisuudesta. Työantajan tulee osoittaa sairauden vakavuus, ennuste ja sen vaikutus työntekijän työkykyyn. Työnantajalla on ennen työsuhteen päättämistä muun työn tarjoamisvelvollisuus eli velvollisuus selvittää, onko työntekijälle mahdollista tarjota muuta työtä, josta työntekijä todennäköisesti selviäisi ammattitaitonsa, kokemuksensa ja jäljellä olevan työkykynsä perusteella. Työnantajalta ei kuitenkaan edellytetä yrityksen normaalista toiminnasta olennaisesti poikkeavia työjärjestelyjä. Työnantajalla on myös kohtuullinen koulutusvelvollisuus. Työsuhteen päättämisperusteena pitkäaikaisen työkyvyn alentumisen perusteella voi yleensä olla irtisanominen ja vain poikkeuksellisesti työsuhde voidaan purkaa. Uusimmasta oikeuskäytännöstä voidaan mainita työtuomioistuimen ratkaisu TT: , jossa työnantajalla katsottiin olleen irtisanomisperuste. Työntekijän sairauspoissaolot olivat useita vuosia vaihdelleet 32 ja 70 prosentin välillä. Sairauspoissaolojen syyt olivat vaihdelleet koko työhistorian ajan ja myös työntekijälle tehtyjen leikkausten jälkeen. Työterveyslääkärin mukaan leikkauksilla ei ollut ollut työkykyä parantavaa vaikutusta, koska työntekijä oli kärsinyt monista erilaisista vaivoista. Työntekijän työtehtäviä oli usean vuoden ajan järjestelty työkyvyn vaatimalla tavalla, eikä yhtiöllä ollut tarjota aiempaa kevyempiä tehtäviä. Työnantajalla oli työntekijän työhistorian, yleisen terveydentilan ja lääketieteellisen ennusteen perusteella ollut syytä olettaa, ettei työntekijä leikkauksista huolimatta selviytynyt työtehtävistään ilman sairauspoissaoloja. Työntekijän työkyky oli vähentynyt niin olennaisesti ja pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. 10

11 LAKIASIAT Vuosiloman sairauskarenssi poistuu - työpaikan ohjeistus kuntoon syksyyn mennessä Lokakuun alusta alkaen työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Nykyisin ja vielä ensi kesän ajan lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen. Siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja enintään 30 päivän lomaa vähintään vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä jatkossakin. Siirtoa pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa, työnantajalla ei ole velvollisuutta omaaloitteisesti ottaa työkyvyttömyyttä huomioon. Työntekijän tulee tehdä vuosiloman siirtoa koskeva pyyntö sekä ilmoitus työkyvyttömyydestä heti, kun se on mahdollista, siis ilman aiheetonta viivytystä. Työnantajan on syytä laatia työntekijöille selkeät ohjeet siitä, miten loman yhteyteen osuvista sairauspoissaoloista tulee ilmoittaa ja minkälainen selvitys niistä vaaditaan. Menettely voi olla lähtökohtaisesti sama, vaikka työntekijä olisi sairastuessaan ulkomailla. Ohjeita laadittaessa on mietittävä myös sitä, kenelle ilmoitus tulee tehdä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että taho, jolle ilmoitukset tehdään, on myös loma- tai kesäaikaan tavoitettavissa. Mikäli työntekijä ei ilmoita työkyvyttömyydestään heti, kun se on mahdollista tai tahallaan viivyttelee siirtoilmoituksen tekemisessä, voitaneen lähteä siitä ajatuksesta, että loma siirretään vasta pyynnön esittämisestä alkaen. Siirto-oikeus koskee vain työkyvyttömyysajalle sattuneita lomapäiviä. Jos työntekijä on työkyvytön vain osan loma-ajastaan, työntekijä jatkaa lomaansa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ja pitämättä jääneet lomapäivät määrätään pidettäviksi myöhemmin. Lähtökohta on jatkossakin edelleen se, että jos työntekijä on sairaana jo loman alkaessa, on loman siirtämistä pyydettävä ennen loman alkua. Työntekijä voi pyytää loman siirtämistä myös silloin, kun hän tietää lomansa alkaessa joutuvansa loman aikana sairaalahoitoon, leikkaukseen tms., jonka vuoksi hän on työkyvytön. Myös näissä tilanteissa työntekijän tulee ilmoittaa hoitotoimenpiteestä työnantajalle ennen loman alkua. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella Työntekijän on annettava pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään myös sairastuessaan vuosilomansa aikana. Tällaisena pidetään ensisijaisesti työehtosopimuksen edellyttämää lääkärintodistusta tai joissain tapauksissa työterveyshoitajan todistusta. Työnantaja voi edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista jokaisesta loman yhteyteen osuvasta sairauspoissaolopäivästä, vaikka muutoin sallittaisiinkin poissaolo omalla ilmoituksella muutaman päivän ajan. Lääkärintodistus tulee hankkia myös ulkomailla sairastuttaessa ja lähtökohtaisesti myös ulkomailta saatu lääkärintodistus on hyväksyttävä, mikäli se täyttää sille asetetut kriteerit. Jos työnantajalla kuitenkin on perusteltu syy epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta tai työkyvyttömyyden aitoutta, se voi kustannuksellaan velvoittaa työntekijän menemään työnantajan nimeämälle lääkärille uuden lääketieteellisen arvion saamiseksi. Lääkärintodistuksessa on oltava sairautta osoittava diagnoosi, icd-koodi ja työkyvyttömyysaika. Työntekijä ei tietenkään ole saanut aiheuttaa sairautta tai tapaturmaa itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lomapalkka muutetaan sairausajan palkaksi Siirrettyjen lomapäivien lomapalkka tulee oikaista sairausajan palkaksi lähtökohtaisesti seuraavassa palkanmaksussa. Korjaus tulee tehdä niin palkkakirjanpidossa kuin palkkalaskelmallakin. Sairausajan palkka maksetaan lain tai työehtosopimuksen mukaisesti yleensä sairastumispäivästä lukien. Myös lomaraha voidaan oikaista varsinkin, jos osa siitä maksetaan vasta loman jälkeen. Siirretyn loman antaminen Työntekijä ei voi automaattisesti jatkaa lomaansa siirrettävien lomapäivien lukumäärällä, koska työnantaja määrää vuosiloman ajankohdat. Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista lomakauden (30.9.) loppuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella ei ole mahdollista joko työn järjestelyistä johtuvista syitä tai työntekijän sairauden jatkumisen vuoksi, kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden loppuun mennessä. Vastaavasti edellä mainittujen syiden vuoksi pitämättä jäänyt talviloma voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin, viimeistään kuitenkin vappuun mennessä tai jos tämä ei ole mahdollista, kalenterivuoden loppuun mennessä. 11