erisk - Riskienhallinnan verkkoyhteisön ja portaalin kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "erisk - Riskienhallinnan verkkoyhteisön ja portaalin kehittäminen"

Transkriptio

1 Liiketoiminnan suunnitteluun integroitu riski- mahdollisuus karttta Liiketoimintaympäristö S W O T Sidosryhmät Talous Markkinat ja markkinasuhdanteet S W O T S W O T Viranomaiskäytännöt ja lainsäädäntö Asiakkaat Kannattavuus Kansainvälistyminen Kilpailijat (markkina-asema, Vakavaraisuus (omavaraisuus- ja Poliittinen päätöksenteko heikkoudet ja vahvuudet) velkaantumisaste) Luonnonolosuhteet Omistajat Maksuvalmius Energian saanti Rahoittajat Rahoitusmarkkinat (Korko, valuutta, Maantieteellinen sijainti Imago osakesijoitukset, hyödykemarkkinat) Media ja muut yleiset mielipiteet Investoinnit Alihankkijat ja toimittajat Omaisuuden hallinta Kasvu Liiketoiminnan Asiakkaiden kannattavuus Henkilöstö ja suunnitteluun integroitu osaamisen johtaminen S W O T Päätöksenteko ja riski-mahdollisuus Henkilöstöstrategia Avainhenkilöiden merkitys strateginen johtaminen S W O T -analyysi Henkilöstön osaamisen suuntaaminen Strateginen visio/päämäärä ja Henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen toiminta-ajatus Henkilöstön odotukset Strategian jalkautus Työn terveellisyys ja turvallisuus Liiketoimintamalli Innovaatiotoiminta Tiedonhallinta Strateginen verkostoituminen Organisaatiorakenne Vastuukysymykset S W O T S W O T Johdon teknologia- ja liiketoimintaosaaminen Tietojärjestelmät ja tiedon prosessointi Johtajuus ja organisaatiokulttuuri Toiminnan kehittäminen Tiedonhallinnan toimintatavat Päätöksenteko Tuote- ja palveluportfolio Avoin tiedonjako Tiedonkulku ja tiedonkulkukanavat Markkinointi ja jakelukanavat Palaute ja palkitseminen Tiedon suojaaminen, tietoturva Asiakaslupaukset (stakeholder Tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö Sopimusasiat value, kilpailukyky) Uuden tiedon luonti Immateriaalioikeudet Innovaatioita tukevat käytännöt ja työvälineet Sähköinen verkostoituminen, ebusiness Ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö Riskienhallinnan Tulosvaikutukset instrumentit S W O T S W O T Lainalimiitit Korkomuutosten vaikutukset Optiot suojausinstumentteinä Valuuttakurssimuutosten vaikutukset katetasoon Termiinit Futuurit Osakesalkun hintariski Swapit Luottoriskin toteutuminen Capit ja floorit Analysointityökalut S W O T Maksuvalmius Lisärahoituksen saatavuus Myyntisaatavien maksuaika Rahoitusriskit Ostovelkojen joustot Likviditeetin tuotto Osakesijoitusten hajautukset Valuuttakurssimuutosten Raportointi ja seuranta tulosvaikutukset S W O T Luottojen korot Raportoinnin järjestäminen Raaka-aineiden hinnat Raportointijärjestelmän hallittavuus Johdannaissopimusten vastapuolet Riskiposition Rahoitusriskien vastuuhenkilöt (päävastuu, toimenpide- ja raportointivastuut) määrittäminen Rahoitusriskien hallinnan onnistumisen S W O T mittaaminen Korkoriski (gap- ja duraatioanalyysi) Rahoitusriskien seuranta Valuttakurssiriski (nettopositio, virtariski, taseriski, ekonominen riski) "Hälytysrajojen käyttö (esim. myytävän/ostettavan valuutan kurssi tai Hyödykehintariski (raaka-aineiden korkotaso) hinnankehityksen vaikutus ostoihin/myyntiin/tulokseen) Sijoitusriski (osakesijoittamiseen ja sijoittamiseen liittyen lisäinfoa) Rahoitusriskien kartta Rahoitusriskien tunnistaminen erisk - Riskienhallinnan verkkoyhteisön ja portaalin kehittäminen

2 1 (82) Julkinen X saakka / pysy- Luottamuksellinen västi Sisäiseen käyttöön Raportin nimi erisk - Riskienhallinnan verkkoyhteisön ja portaalin kehittäminen Toimeksiantaja/rahoittaja ja tilaus pvm/nro erisk-projekti Projektin nimi Riskienhallinta liiketoiminnan edistäjänä - erisk Rekisteröidään VTT:n tutkimusrekisteriin JURE:een Raportin numero VTT-R Suoritteen numero G4SU01276 Laatija(t) Sivujen/ liitesivujen lukumäärä Päivi Mikkonen, Minna Räikkönen, Janne Ahonen, Erkki Kotikunnas, 82 / 1 VTT; Riku Rikkola, Vaasan yliopisto; Leo Kaunisto, Tampereen teknillinen yliopisto; Hannu Väistö, DataRatas Oy; Hannu Penttinen, Jan Holmberg, Operandi Oy Avainsanat riskienhallinta, portaali, verkkoyhteisö, sähköinen liiketoiminta Tiivistelmä Tämä raportti perustuu vuosina toteutetun Riskienhallinta liiketoiminnan edistäjänä - erisk tutkimusprojektin tuloksiin. Projektin tutkimusosapuolina toimivat VTT, Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan laitos, Vaasan yliopisto sekä Tampereen teknillisen yliopiston Tietoverkkoinstituutti (TVi). Projektin muut osapuolet, yhteensä 13 eri tahoa, olivat sekä erikokoisia yrityksiä että julkisia organisaatioita. Projektin rahoittajina toimivat Tekes, STM, osallistuvat yritykset ja organisaatiot sekä VTT. Projektissa kehitettiin riskienhallinnan palvelutuotekonsepti, joka on perustana uudenlaisen innovatiivisen verkkoyhteisön toteuttamiselle. Palvelutuotekonsepti ja verkkoyhteisö tarjoavat kaikille verkkoyhteisön osapuolille uusia tiedon- ja osaamisenjaon toimintamalleja ja mahdollisuuksia. Siten erisk-projekti kattoi sekä palvelukeskeisten tuotteiden, sähköisen liiketoiminnan että riskienhallinnan kehittämisen aspektit. Palvelutuotekonseptin ja sitä edeltäneen pk-rh CD-ROMin pohjalta rakennetaan riskienhallinnan portaali, jonka tekninen toteutus alkoi joulukuussa Portaalin ja verkkoyhteisön tiimoilta on suunniteltu ja valmisteltu myös liiketoiminnan aloittamista ja spin-off yrityksen perustamista X Helena Kortelainen Teknologiapäällikkö Jakelu (asiakkaat ja VTT): Julkinen raportti. Päivi Mikkonen Kehityspäällikkö Tarkastanut VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella. VTT Tekniikankatu 1, Tampere PL 1300, TRE Puh Faksi Y-tunnus

3 2 (82) Alkusanat Tämä raportti perustuu vuosina toteutetun Riskienhallinta liiketoiminnan edistäjänä - erisk tutkimusprojektin tuloksiin. Projektin tutkimusosapuolina toimivat VTT, Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan laitos, Vaasan yliopisto sekä Tampereen teknillisen yliopiston Tietoverkkoinstituutti (TVi). Projektin yritysosapuolina toimivat ArgoSec Finland Oy, HTM-tilintarkastajat r.y., INNOVA Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus, Novum Oy, OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, Operandi Oy, Pienen ja Keskisuuren Teollisuuden Edistämissäätiö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Promacon, Setec Oy, Stratura Group Oy, Vakuutusmeklariliike Semita Oy ja Valtiokonttori. Projektin rahoitus jakautui TEKES:n, Sosiaali- ja terveysministeriön, VTT:n sekä projektiin osallistuvien yritysten ja organisaatioiden kesken. Tutkimuksen päärahoittajana toimi TEKES. Raportin tekijät kiittävät kaikkia projektiin osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä. Erityisesti haluamme kiittää kaikkia projektin osapuolia ihailtavasta innokkuudesta ja aktiivisuudesta koko projektin ajan. Suuri kiitos myös projektin aikana toteutettuihin haastatteluihin ja kyselyihin osallistumisesta. Niissä saamamme näkemykset, kehitysehdotukset ja kommentit ovat olleet merkittävässä asemassa tulosten onnistumisen kannalta. Tampereella helmikuussa 2006 Tekijät

4 3 (82) Sisällysluettelo 1 Tausta Sähköinen liiketoiminta ja palvelutuotteet Sähköinen liiketoiminta ja liiketoimintamallit Sähköiset palvelutuotekonseptit Riskienhallinta sähköisissä liiketoimintaverkostoissa Kohti riskien ja menestymisen mahdollisuuksien kokonaisvaltaista hallintaa Riskienhallinnan verkkoyhteisön toimijat Riskienhallinta ja sähköinen liiketoiminta 16 2 erisk-tutkimuskokonaisuus erisk-tutkimushankkeen tavoitteet ja rajaukset Lähtökohtana PK-RH -työvälinesarja ja PK-RH Foorumi -toimijaverkosto 20 3 Tutkimus ja analyysit Kyselylomaketutkimukset Haastattelututkimus erisk-portaalin sisältövaatimustutkimus Riskienhallinnan portaalit Kano-malliin perustuva sisältöominaisuuksien arviointi erisk-portaalin teknisten reunaehtojen analyysi erisk-projektin työpaja "Tekniset reunaehdot" Avoimen lähdekoodin tuotteiden soveltavuuden arviointi 43 4 erisk verkkoyhteisö ja portaali Strategisten tason riskien ja mahdollisuuksien hallinta Liiketoiminnan riskien ja mahdollisuuksien hallinnan prosessi Strategisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin menetelmiä Strategisten riskien ja mahdollisuuksien analysointityökalu Rahoitusriskien hallinta Rahoitusriskit ja niiden hallinta Rahoitusriskien osa-alueet ja rahoitusriskikartta erisk-demon sisältö- ja demonstraatioympäristökuvaus Kokeilu- ja demonstraatioympäristö erisk-demon sisältökuvaus ja jatkokehitys erisk Oy:n ja verkkoyhteisön liiketoiminnan suunnittelu "erisk Oy:n" liiketoimintamahdollisuuksia erisk-verkkoyhteisön lisäarvo-kannattavuus tarkastelu erisk-verkkoyhteisön mahdollinen toimintamalli 71 5 Yhteenveto 76 6 Jatkotutkimustarpeet 78

5 4 (82) 1 Tausta erisk-hankkeen synnyttäneen tarpeen taustalla vaikuttaviksi ilmiöiksi tunnistettiin sähköisen liiketoiminnan voimakas kasvu sekä verkostoitumisen ja nimenomaan sähköisen verkostoitumisen luomat mahdollisuudet tuottavuuden kasvulle. Toisaalta taas riskienhallinnan kasvanut merkitys yritysten ja julkisen sektorin strategisena työvälineenä korostaa yhteiskunnan tarvetta pystyä hallitsemaan kasvua ja toimintatapoja, joilla tätä tuottavuuden kasvua haetaan. Seuraavissa kappaleissa on käsitelty tarkemmin näitä erisk-projektin taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja kuvattu niitä piirteitä, jotka muodostavat sähköisen riskienhallinnan verkkoyhteisön tutkimuksellisen viitekehyksen. 1.1 Sähköinen liiketoiminta ja palvelutuotteet Sähköinen liiketoiminta ja liiketoimintamallit Sähköinen liiketoiminta Sähköisen liiketoiminnan kehityksen voidaan sanoa alkaneen 1900-luvun puolivälissä, kun yritykset alkoivat välittää tietoja toisilleen sähköisten järjestelmien avulla. Eli sähköinen kaupankäynti ja liiketoiminta ovat lähteneet yritystenvälisistä toiminnoista. Tästä johtuen sähköisestä liiketoiminnasta puhuttaessa on yleensä tehty jakoa sen mukaan, onko liiketoiminta yritysten välistä (B2B) 1, yrityksen ja yksityishenkilön välistä (B2C) 2 vai jopa kahden yksityishenkilön välistä (C2C) 3. Lyhenteitä B2B, B2C ja C2C käytetäänkin sähköisen liiketoiminnan keskustelussa varsin yleisesti. Sähköinen liiketoiminta voidaan yleisesti määritellä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi liiketoiminnan perustana olevan lisäarvon luomisessa [Robeiro & Love, 2003]. Bartelt ja Lamersdorf [2001] esittelevät oman näkemyksensä sähköisen liiketoiminnan osa-alueista oheisen kuvan (Kuva 1) osoittamalla tavalla. Kuva 1. Sähköisen liiketoiminnan ulottuvuudet [Bartelt & Lamersdorf, 2001]. 1 eng. business-to-business, lyh. B2B 2 eng. business-to-customer, lyh. B2C 3 eng. customer-to-customer, lyh. C2C

6 5 (82) Bartelt ja Lamersdorf [2001] esittävät sähköisen yhteistyön ulottuvuuden (eng. electronic cooperation) käsittävän virtuaalisten organisaatioiden ja yhteistyöalustojen mahdollistamat sähköiset kanssakäymisen muodot näihin kuuluvien organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Sähköinen informaatio-ulottuvuus (eng. electronic information) koostuu kirjoittajien mukaan kaikista sähköisen liiketoiminnan prosesseista, jotka ovat tarkoitettu informaation välittämiseen ja kuljettamiseen sitä tuottavien ja tarvitsevien tahojen välillä. Sähköisen kaupankäynnin ulottuvuus (eng. electronic commerce) on kirjoittajien mukaan sähköisen liiketoiminnan tähän saakka merkittävin osa-alue. Se tarkoittaa toimintaa, jossa tuottajat, kuluttajat ja mahdollisesti välittäjät ovat osallisina hyödykkeiden vaihdannassa määriteltyä korvausta vastaan. Lonka [2004] jakaa sähköisen liiketoiminnan viitekehyksen kolmeen tasoon hieman erilaisesta näkökulmasta. Lonka korostaa näkemyksessään sähköisen kaupan, sähköisen liiketoiminnan ja verkostotalouden vuorovaikutussuhdetta. Kuvan (Kuva 2) mukaisesti Lonka viittaa sähköisen kaupankäynnin tason olevan edellä mainituista käsitteistä suppein ja määrittelee sen tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaksi tavaroiden sekä palveluiden vaihdantatapahtumaksi ja tätä tapahtumaa tukevaksi informaatiovirraksi lähteitä [Karjalainen, 2000, 17; Tehoa tietoverkoista, 2000, 3; Jansson et al., 2001, 21] mukaillen. Lonka käsittää sähköisen liiketoiminnan sähköistä kaupankäyntiä huomattavasti laajemmaksi käsitteeksi. Hänen tulkintansa mukaisesti se sisältää sähköisen kaupankäynnin lisäksi myös muita toimintatapoja, jotka perustuvat informaatioteknologioiden aikaansaamiin mahdollisuuksiin. Sähköinen liiketoiminnan käsitteen Lonka tulkitsee tieto- ja viestintätekniikoiden käytöksi kaikessa liiketoiminnassa. Se tarkoittaa kaikkia avoimien tietoverkkojen välityksellä tapahtuvia kilpailuedun saavuttamiseksi toteutettavia toimenpiteitä ja aktiviteetteja. Kuva 2. Toimintojen sähköistämisen eri tasot [Lonka, 2004]. Liiketoimintamallit sähköisessä liiketoiminnassa Liiketoimintamalli-konseptin tarkastelu voidaan havainnollisesti aloittaa keskustelemalla sen eroavaisuuksista suhteessa liiketoimintastrategiaan. Chesbrough ja Rosenbloom [2002] ovat vertailleet mainittuja käsitteitä ja havainnoineet seuraavassa esitettävät erot niiden välillä: Arvon luominen vs. Arvon eristäminen: liiketoimintamalli keskittyy arvon luomiseen ja siihen miten yritys eristää luomastaan arvosta osan itselleen. Liiketoimintastrategia menee puolestaan pitemmälle ja keskittyy kestävän kilpailuedun rakentamiseen.

7 6 (82) Taloudellinen arvontuotto vs. Arvontuotto osakkeenomistajille: liiketoimintamalli voidaan nähdä arkkitehtuurina taloudellisen arvon aikaansaamiselle. Liiketoimintamalli ei kuitenkaan keskity arvontuoton aikaansaamiseen yrityksen osakkeenomistajille. Oletetut tietämyksen tasot: liiketoimintamalli nojautuu oletukseen ympäristöstä saatavilla olevan tiedon rajallisuudesta. Strategia nojautuu puolestaan monisyisiin analyyseihin, joiden tarkoituksena on tuottaa tietämystä liiketoimintaympäristöstä päätöksenteon tueksi. Petrovic, Kittl ja Teksten [2001] tukevat edellisen kirjoittajakaksikon näkemyksiä korostaessaan, että liiketoimintamalli ei ole kuvaus monimutkaisesta sosiaalisesta järjestelmästä kaikkine toimijoineen, vaikuttavuussuhteineen ja prosesseineen. Sen sijaan, liiketoimintamalli kuvaa toimintalogiikan arvontuotolle tosiasiallisten prosessien taustalla. Ehkä juuri siksi Osterwalder ja Pigneur [2001] käsittävät liiketoimintamallin konseptuaalisena liiketoimintastrategian toteutuskehyksenä, joka tarjoaa perustan liiketoimintaprosessien käyttöönotolle (Kuva 3). Kuva 3. Liiketoiminnan logiikkakolmio [Osterwalder & Pigneur, 2001]. Slywotzky [1996] puolestaan käsittää liiketoimintamallin tehtäväksi artikuloida kuinka yritys valitsee asiakkaansa ja tekee tarjonnastaan ainutlaatuista. Edellisten lisäksi liiketoimintamalliin tulee sisällyttää ne toimenpiteet ja tehtävät, jotka yritys toteuttaa itse, sekä osoittaa ne toimenpiteet ja tehtävät, jotka yritys näkee tarpeelliseksi ulkoistaa. Slywotzky korostaa myös liiketoimintamallin tehtävää yrityksen resurssien konfiguroinnissa, markkinakanavien artikuloinnissa, asiakaslisäarvon määrittelyssä ja ansaintamallin laadinnassa. Timmers [1999] täydentää Slywotzkyn määritelmää täsmentämällä, että liiketoimintamalli voidaan nähdä arkkitehtuurina tuotteelle, palvelulle ja edellisiin liittyville informaatiovirroille. Timmers korostaa myös, että liiketoimintamalli käsittää kuvauksen yrityksen liiketoiminnalle oleellisista toimijoista ja heidän rooleistaan ja tuo esille osapuolille aikaansaadun lisäarvon ja edut. Edelleen on oleellista myös tulonlähteiden ja ansaintalogiikoiden määrittely. Rappa [2000] käsittelee liiketoimintamallin konseptia arvoperustaisesta näkökulmasta. Rappa näkee liiketoimintamallin kuvauksena niistä menettelyistä, joiden myötävaikutuksella yritys turvaa toimintansa jatkuvuuden. Kysymys on siis yksinkertaisesti toimintatavoista joilla yritys synnyttää myyntituottoja. Rappan korostama arvoperustainen näkökulma korostaa, että liike-

8 7 (82) toimintamallin tulee osoittaa yrityksen asema sille relevantin liiketoimintaverkoston arvosysteemissä. Chesbrough ja Rosenbloom [2002] esittävät myös oman näkemyksensä liiketoimintamalliin sisällytettävistä subjekteista ja niiden funktioista. Kyseinen kuusivaiheinen logiikka on heidän näkemyksensä liiketoimintamallin suunniteluun, analysointiin ja kehittämiseen vaikuttavista huomionarvoisimmista tekijöistä. Chesbrough ja Rosenbloom [2002] käsittävät esittelemänsä kuusivaiheisen logiikan perustaksi arvoväittämän. Arvoväittämä sisältää heidän mukaansa määritelmän sille, miten yritys erilaistaa itsensä kilpailijoista ja mitä lisäarvoelementtejä yrityksen toiminta tuottaa liiketoimintamallissa määritellyille tahoille. Arvoväittämän artikulointi: täsmennys sille miten yrityksen tarjoama tuote, palvelu tai edellisten yhdistelmä saa aikaan käyttäjilleen määritellyn lisäarvon. Markkinasegmentin määritys: potentiaalisten käyttäjien identifiointi, joille yrityksen tarjonta saa aikaan hyötyjä määritellyissä tarkoituksissa. Tähän yhteyteen liitetään myös ansaintamallin laadinta. Yrityksen sisäisen arvoketjun määrittely: yrityksen tuotosten aikaansaamiseksi ja jakelemiseksi tarvittavien arvoa aikaansaavien sisäisten aktiviteettien ja ulkoisten resurssitarpeiden määrittely. Toiminnan kustannusrakenteen ja kannattavuuden arviointi: kustannusrakenteen ja kannattavuuden arviointi tulee perustaa valittuun arvoväittämään ja yrityksen arvoketjun rakenteeseen. Arvoverkostoon asemointi: yrityksen asema suhteessa sen liiketoimintaverkoston arvosysteemin muihin toimijoihin. Oleellista on yhdistää toimittajat asiakkaisiin, identifioida lisäarvontuoton mahdollisuudet ja tarkastella tilannetta vallitsevaa kilpailuasetelmaa vasten. Liiketoimintastrategian muodostaminen: strategian muodostaminen kilpailuaseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi suhteessa toimialan olemassa oleviin ja uusiin toimijoihin. Liiketoimintamalli on siis laaja kuvaus siitä, kuinka liiketoimintaa missäkin yrityksessä harjoitetaan. Rajala et al. [2001, s. 51], ovat koonneet tämän teorian kuvaksi (Kuva 4), johon on sisällytetty tärkeimmät liiketoimintamalliin liittyvät sisäiset ja ulkoiset käsitteet. Sisäisinä käsitteinä Rajala et al. näkevät ansaintalogiikan, markkinoinnin ja myynnin mallinnuksen, palvelumallin sekä tuotekehitysmallin. Ulkoisena, liiketoimintamallia tukevina ja rajaavina tekijöinä nähdään rahoitus-, resurssi, kilpailu- ja asiakasympäristöt. Sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien käsittäminen ja listaaminen on tärkeää. Kun halutaan rakentaa liiketoimintamallia uudesta yrityksestä, kuten esimerkiksi riskienhallinnan palveluja tarjoavasta yrityksestä, on luonnollisesti pidettävä huoli, ettei merkittäviä sidosryhmiä jätetä huomioimatta. Yksinkertainen kuvallinen mallinnus auttaa läpikäymään kaikki tarvittavat osa-alueet.

9 8 (82) Kuva 4. Liiketoimintamalli ja sen sisäiset ja ulkoiset toimijat [Rajala et al., 2001] Sähköiset palvelutuotekonseptit Sähköiset palvelutuotekonseptit: kehittämisen osaprosessit ja rajapinnat Sähköisten palvelutuotekonseptien kehittämisen tueksi on saatavilla varsin rajoitetusti tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa. Kyseisen aihealueen tarkastelulle tarjoaa kuitenkin erinomaisen viitekehyksen den Hertogin ja Bilderbeekin [1999] palveluinnovaation ulottuvuudet havainnollisesti jäsentävä malli. Ulottuvuus 1: Palvelukonsepti Välittömästi valmistustoimintaan liittyvät innovaatiot ovat usein konkreettisia ja näkyviä. Palveluiden osalta tilanne on kuitenkin toinen. Palveluinnovaatiot liittyvätkin usein aineettomaan ideaan tai konseptiin määritellyn ongelman ratkaisemiseksi. Joissakin tapauksissa toiseen käyttötarkoitukseen sovellettu ratkaisu saattaa olla hyödynnettävissä innovaationa uudessa kontekstissa. Ratkaisujen uutuutta on usein vaikeaa osoittaa. Esimerkkinä tästä on jo pelkästään se, missä laajuudessa uutuuden käsitettä tarkastellaan onko palveluinnovaatio uusi itse yritykselle, onko se uusi yrityksen asiakkaille, alueellisilla tai kansallisilla markkinoilla. Palveluntarjoajan näkökulmasta oleellisinta on liiketoiminnallinen tietämys. Palveluntarjoajien tulee olla tietoisia olemassa olevista, kilpailevista palveluista ja toimia vastaavasti tämän tietämyksen mukaisesti. [den Hertog & Bilderbeek 1999]. Ulottuvuus 2: Asiakasrajapinta Palveluinnovaatiomallin toinen ulottuvuus käsittelee rajapinnan suunnittelua palveluntarjoajan ja sen asiakkaiden välillä. Tämä rajapinta on palveluinnovaatioiden syntymisen kannalta erittäin merkityksellinen. Esimerkkinä valmistusteollisuuden puolelta voidaan pitää tuotteiden asiakaskohtaista personointia, markkinointia ja hinnoittelua. Palveluinnovaatioiden kehittymistä edistänee samankaltaisen lähestymistavan omaksuminen. Asiakasorganisaatioiden vaateet yksilöidyistä ratkaisuista luovat perustan palveluntarjoajan ja asiakkaan aktiiviselle kommunikoinnille ja jatkuvalle innovoinnille. Palveluntarjoajan on menestyäkseen ja kehitty-

10 9 (82) äkseen omattava riittävä markkinatietämys olemassa olevista ja potentiaalisista asiakkaista ja heidän tarpeistaan. [den Hertog & Bilderbeek, 1999]. Ulottuvuus 3: Palvelumalli Kolmas elementti käsittää palvelumallin ja organisaation. Palvelumallilla viitataan tässä yhteydessä erityisesti niihin organisaation sisäisiin järjestelyihin, jotka luovat hyvät edellytykset organisaation työntekijöille palveluperustaisten työtehtävien hoitamiseen, kehittämiseen ja innovointiin. Kysymys on siis niistä toimenpiteistä, joiden avulla palveluntarjoaja kehittää työntekijöidensä kyvykkyyksiä ja osaamista, sekä kannustaa ja motivoi parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen asiakkaiden ja yrityksen itsensä kannalta. [den Hertog & Bilderbeek, 1999]. Ulottuvuus 4: Tekniset vaihtoehdot Kirjoittajat [den Hertog & Bilderbeek 1999] käsittävät esittelemänsä mallin neljännen ulottuvuuden pitkälti palveluinnovaatioiden mahdollistajan roolissa. Teknologisen kehityksen nähdään toimivan ajurina uusien palveluinnovaatioiden synnylle. Den Hertog ja Bilderbeek huomauttavat kuitenkin, että teknologia ei ole läheskään aina osallisena uusissa palveluperustaisissa ideoissa ja konsepteissa. Yhtenä merkittävimmistä eduista he mainitsevat palveluntarjoajien ja asiakkaiden kanssakäymismahdollisuuksien monimuotoistumisen ja syvenemisen. Kuva 5. Palveluinnovaation neljä ulottuvuutta [den Hertog & Bilderbeek, 1999]. Myös tässä raportissa kuvattava erisk-projekti, sen toteutuksen vaiheet ja aikaansaannokset ovat sovitettavissa edellä esitettyyn malliin. Sähköiset palvelutuotekonseptit: liiketoimintamahdollisuudet ja markkinoillevientipolut Lähtökohtana sähköisten palvelutuotekonseptien liiketoimintamahdollisuuksien tarkastelulle voidaan pitää Toivasen [2004, s. 140] esittelemiä tietointensiivisten palveluiden tulevaisuuden trendejä, joista merkittävimmät ovat mainittu seuraavassa: Lisääntyvä tarve ulkopuolisille asiantuntijapalveluille, sekä niiden asianmukaiselle hyödyntämiselle.

11 10 (82) Tietointensiivisten palveluiden kasvava merkitys osana palveluntarjoajien asiakkaiden strategioita. Asiakaskohtaisen tietämyksen merkityksen lisääntyminen. Asiakkaille tuotettujen palveluiden sisällön laaja-alaistuminen. Konsultatiivisten menettelyjen käytön kasvu. Konvergenssi tietointensiivisten palveluiden osaelementtien, sekä läheisten sektoreiden kesken. Keskittymispyrkimykset. Kansainvälisten aktiviteettien monimuotoistuminen. Markkinoillevientipolkujen tarkastelun viitekehyksenä voidaan käyttää kirjoittajakolmikon Helal, Wang ja Jagatheesan [2001] esittelemää sähköisen liiketoiminnan agenttiyhteisöä (eng. e-business agent community). Heidän mukaansa sähköisen liiketoiminnan agenttiyhteisö on itseorganisoituva virtuaalinen tila, jossa on läsnä suuri määrä toimijoita, joille yhteisöön kuuluminen on hyödyllistä. Yhteisön toimijat ovat Helalin, Wangin ja Jagatheesanin mukaan jaoteltavissa kolmeen eri pääkategoriaan: 1) supervälittäjätasoon, 2) välittäjätasoon ja 3) agenttitasoon (Kuva 6). Agenttitaso on kirjoittajien luoman agenttiyhteisön arkkitehtuurin hierarkiassa alimmalla tasolla. Agenttitason toimijat toimivat yhteistyössä toistensa kanssa tarjoamalla muille yhteisön jäsenille määriteltyjä sähköisiä palveluja. Nämä tiettyjen palveluiden tuottamiseen keskittyvät toimijat keskittyvät ydinosaamistensa ympärille rakentuvien palveluiden tai tuotteiden tarjoamiseen yhteisön eri sidosryhmille. Ominaista agenttitason toimijoille on edelleen se, että ne organisoituvat itsensä kannalta optimaalisten välittäjätason toimijoiden kanssa. Voidaan siis käsittää, että kullakin välittäjätason toimijalla on alaisuudessaan agenttitason toimijoiden joukko, jonka toiminnan intressit ja funktiot ovat yhteneviä. Välittäjätasolla toimivat agenttiyhteisön jäsenet pyrkivät toiminnallaan edistämään informaation ja sähköisten palveluiden vaihdantaa heterogeenisten agenttitason toimijoiden kesken. Agentit kommunikoivat tarpeensa ja osaamisensa välittäjille, jotka hyödyntävät saamansa tietoa agenttitason toiminnan koordinoinnissa. Sähköisen agenttiyhteisön korkeimmalla tasolla toimivat supervälittäjät. Kyseisten toimijoiden tehtävänä yhteisössä on hallinnoida sitä ja osoittaa toimintamallit asioiden toteuttamiselle ja kehittämiselle sekä ongelmien ratkaisemiselle yhteisössä. [Helal, Wang & Jagatheesan 2001].

12 11 (82) Kuva 6. Agenttiyhteisön arkkitehtuurin hierarkia [Helal, Wang & Jagatheesan, 2001]. Sähköisen agenttiyhteisön kolmen toimijatason välinen yhteistyö liittää tahot yhteen monitoimijaiseksi välittäjäsysteemiksi. Supervälittäjätason toimijat koordinoivat välittäjätasoon rekisteröityneiden tahojen pyrkimyksiä ja osoittavat kullekin toimijalle paikan osana organisaatiohierarkiaa ja funktion syntyneessä virtuaalisessa organisaatiossa. Pyrkimyksenä on siis muodostaa toisiaan täydentävien toimijoiden verkosto, jonka heterogeenisellä osaamisella pystytään vastaamaan yhteisön ja sen jäsenten määriteltyihin tarpeisiin. [Helal, Wang & Jagatheesan 2001]. Helal, Wang ja Jagatheesan listaavat osana artikkelia myös muutamia ideaalisen sähköisen agenttiyhteisön ominaisuuksia. Myös erisk-projektin seurauksena mahdollisesti perustettavan yrityksen odotetaan aikaansaavan mainittuja etuja yhteisössä mukana oleville, riskienhallinnan parissa työskenteleville tahoille. Kirjoittajien [Helal et al., 2001] suositukset ovat mainittuina seuraavassa: Virtuaalisten toimintamallien synnyttämistä ja edelleen kehittämistä. Resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja jakamista yhteisön toimijoiden kesken. Liiketoiminnan prosessien, kuten tuotannon, markkinoinnin ja palveluiden tarjonnan tehokkuutta mahdollistamalla informaation, tuotteiden ja palveluiden vaihdannan. Yhteisön jäsenten välisiä potentiaalisia vuorovaikutussuhteista. Sääntöjen ja yhteisten toimintatapojen synnyttämistä ja ylläpitoa yhteisön kasvaessa. Luottamuksen ja tehokkuuden kehittymisen edistämistä toimijaverkostossa.

13 12 (82) 1.2 Riskienhallinta sähköisissä liiketoimintaverkostoissa Kohti riskien ja menestymisen mahdollisuuksien kokonaisvaltaista hallintaa Tulevaisuudessa yritysten on kyettävä sietämään yhä enemmän epävarmuutta. Lisääntyvät sidosryhmävaatimukset sekä toimintaympäristön nopeat muutokset, esimerkiksi kansainvälistyminen ja ihmisten, tavaroiden, palvelujen, teknologian sekä tiedon kasvava liikkuvuus kasvattavat yrityksen riskienhallinnan merkitystä. Samalla alttius erilaisille riskeille kasvaa ja riskeistä tulee monimutkaisempia, jolloin yksittäisten toimijoiden on vaikeampi hallita niitä. Alkuvaiheessa yrityksen riskienhallinnalla ymmärrettiin lähinnä vakuutusten ja vahinkojen hoitoa. Perinteinen riskienhallinta on ollut yrityksissä ja organisaatioissa pirstaloitunutta (esim. ympäristö- ja turvallisuusriskit, tietoriskit, rahoitusriskit jne.), jolloin riskien ja riskienhallinnan kokonaiskuva on jäänyt hajanaiseksi. Riskejä ei kuitenkaan enää liitetä niin selkeästi esimerkiksi tuotannon teknisiin yksityiskohtiin vaan yhä enemmän yrityksen strategiaan, markkina-arvon säilyttämiseen ja asiakkaiden ja sidosryhmien mielikuviin. Riskienhallinnan systemaattista toimintatapaa (riskien tunnistaminen, analysointi, priorisointi, reagointi, ehkäisy ja seuranta) (Kuva 7), sovelletaan yhä laajemmin vahinkoriskien ohella myös liiketoiminnan riskien tarkasteluun. Yhä useammin puhutaan yrityksen kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta (ERM, Enterprise Risk Management). 1. Riskien tunnistaminen ja arviointi Riskienhallinnan laajamittainen kehittäminen on saanut lisäsysäyksen myös viime aikojen tapahtumista, esimerkkinä syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja Enronin tilinpitoskandaali. Yhtenä yritystoiminnan luotettavuuden ja imagon parantamiseen tähtäävänä toimintaohjeistuksena voidaan mainita ns. Corporate Governance [Halla et al. 2003, Mustakallio 2002, Haapanen et al. 2002]. Tämän hyvän hallinto- ja johtamisjärjestelmän vaikutukset ulottuvat nyky- Riskienhallintatoiminnan organisoiminen ja kehittäminen 4. Seuranta ja vahingoista oppiminen Riskienhallinta 3. Varautuminen vahinkoihin 2. Riskienhallintakeinot Riskin välttäminen Riskin pienentäminen Riskin siirtäminen Riskin pitäminen Kuva 7. Riskien arviointi ja hallinta prosessina [VTT, 2000].

14 13 (82) yhteiskunnassa paitsi pörssiyhtiöihin ja sitä kautta alihankkijaverkostoihin, myös valtion toimintoihin. Yhtenä Corporate Governancen tärkeimmistä sisältötekijöistä on organisaation riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Viranomaistoiminnassakaan ei enää voida luottaa siihen, että pelkkien määräysten keinoin voitaisiin riskejä hallita tyydyttävällä tavalla. Riskienhallinnassa on yhä enemmän luotava julkisen ja yksityisen tahon yhteisiä toimintamalleja (Public-Private Partnership). Yksityiset tahot joutuvat ottamaan kantaakseen yhä moninaisempia riskikokonaisuuksia. Riskitietoisuuden kohottaminen yhteiskunnassa onkin tulevaisuuden haasteista suurimpia. On luotava uusia innovatiivisia, uusiin teknologioihin perustuvia tapoja tiedon levittämiseen ja palautteen saamiseen [OECD 2003, Állen (toim.) 2003]. Myös sähköinen liiketoiminta (ks. luku 1.1) ja riskienhallinnan tietotekniset sovellukset kehittyvät nopeasti ja tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia. Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa esimerkiksi tiedon tuottamisen ja jakamisen eri osapuolten välillä riippumatta maantieteellisistä etäisyyksistä tai organisaatiorajoista. Uutena alueena riskienhallinnassa on viime aikoina tuotu esiin tarve ns. menestymisen mahdollisuuksien selvittämiselle riskien analysoinnin yhteydessä. Tätä voidaan tutuimmillaan hahmottaa SWOT-analyysin tulevaisuuslohkon avulla (Kuva 8). Nykytila Tulevaisuus Strategia Toiminnan suunnittelu Strenghts Vahvuudet Opportunities Mahdollisuudet Uhkaskenaariot Riskien arviointi Weaknesses Heikkoudet Threats Uhat Riskit Ennakoitavuus vaikeutuu Vaikutukset kilpailukykyyn kasvavat Kuva 8. Riskien ja mahdollisuuksien hahmottaminen on osa SWOT-analyysia Menestymisen mahdollisuudet ovat periaatteeltaan riskien negaatioita, jolloin riskit ja menestymisen mahdollisuudet ovat suorassa riippuvuussuhteessa keskenään. [Peltonen et al., 2002] Toisaalta menestyminen saattaa syntyä vain kiinnittämällä siihen ja sen lisäarvon maksimointiin erityinen huomio. Tällöin ei ehkä pelkkä negatiivisiin riskeihin perustuva tarkastelu riitä vaan tarvitaan aktiivista menestymisen mahdollisuuksista lähtevää arviointia ja toimenpide-

15 14 (82) suunnittelua. [Kähkönen, 2001] Usein menestymistä edesauttavat tilanteet tulevat nopeasti ja niihin tarttuminen vaatii kokemusta ja hyvää tilannetajua. Seuraavassa kuvassa (Kuva 9) on esitetty riskienhallinnan fokuksen kehitys vahinkoriskien hallinnasta kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Millaista riskienhallintaa tarvittaisiin? UUSI LIIKETOIMINTA Talouden liberalisointi Globalisaatio Uudet teknologiat Hyvä hallinto: SOX COSO ERM jne. Liiketoiminnan keskeytykset ja vakuuttaminen KOKO VANHA LIIKETOIMINTA LIIKETOIMINTA- PROSESSIT Turvallisuus ja vakuuttaminen OMAISUUS, VOIMAVARAT RISKIENHALLINNAN FOKUKSEN KEHITYS Kuva 9. Riskienhallinnan kehityssuuntia. [Matilainen, 2005] Riskienhallinnan verkkoyhteisön toimijat Erilaisia verkkoyhteisöjä on ollut olemassa lähes niin kauan kuin tietoverkkojakin. Verkkoyhteisöjen kehitys on usein lähtenyt siitä ajatuksesta, että verkossa olevat samankaltaiset toimijat vaihtavat viestejä jonkun yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tämä voi olla mitä tahansa toimijoista riippuen, taloudellisesta etulyöntiasemasta yksinkertaiseen juttuseuraan. Mallat et al. [2004, ss.80-81] tekee tämän jaon nimittämällä verkkoyhteisöjä sosiaalisiksi tai kiinnostusyhteisöiksi. Yhtenevät edut ovat aiheuttaneet sen, että verkkoyhteisöjen käyttäjäkunnat ovat varsinkin aiemmin olleet erittäin homogeenisiä ja verkottumisen lisäarvo on tullut jostain muualta kuin laajasta sisällöstä, esimerkiksi siitä, että se on mahdollistanut maantieteellisen riippumattomuuden. Viime aikojen kehitys on kuitenkin tuonut muutoksia tähänkin tilanteeseen. Portaalien käytön yleistyminen on kasvattanut verkkoyhteisöjen käyttäjämääriä, ja yhä harvemmin verkkoyhteisö on vain tietyn ydinasian harrastaja- tai ammattilaisjoukko. Koska riskienhallinta ulottuu kaikkiin organisaatioihin ja kaikkeen yritystoimintaan eri toimialoilla, on riskienhallinnan toimijakenttä erittäin laaja. Siten myös riskienhallinnan verkkoyhteisön jäsenet voivat olla hyvin erityyppisiä tahoja. Alla oleva kuva (Kuva 10) esittää riskienhallinnan toimijoita ja samalla myös potentiaalisia riskienhallinnan verkkoyhteisön jäseniä nyt ja tulevaisuudessa.

16 15 (82) Regulaattori Suuret yritykset Niche yritykset HAASTE: Ketkä toimijat tulevat missä vaiheessa ja millä motiivilla mukaan? TOIMIJAT Asiakkaat Media Rahoittajat Innovatiiviset yrittäjät Teknologian tuottajat HISTORIA TÄMÄ PÄIVÄ LÄHITULEVAISUUS, HISTORIA ANTAA VIHJEITA TULEVASTA TUNTEMATON TULEVAISUUS, HISTORIA EI SELITÄ TULEVAISUUTTA Kuva 10. Dynaaminen riskienhallinta. Toimijat. [Matilainen, 2005] Vaikka erilaisia tapoja jakaa toimijat ryhmittäin on runsaasti, nousee riskienhallinnan toimijoista ja niiden eroista erityisesti esiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö (eng. 3P, Private-Public-Partnership). Riskienhallinnan verkkoyhteisö ja portaali tarjoaa julkiselle vallalle kanavan tiedottaa riskienhallinnasta eteenpäin yrityksille. Suurilla yrityksillä on riskejä ja riskienhallintaa varten omat osastonsa ja työkalunsa, mutta pienyritysten riskit jäävät usein miltei kokonaan vaille huomiota. Myös luvussa esitetyllä teorialla on monia yhtymäkohtia riskienhallinnan verkkoyhteisöön ja edelleen portaaliin. Portaalin liiketoiminnan omistava taho voidaan teorian valossa nähdä supervälittäjätason toimijana, koska sen vastuulla tulee olemaan liiketoiminnan suunnittelu, -organisointi, -kehittäminen, sekä alempien välittäjätasojen toimijoiden valitseminen ja sertifiointi osaksi riskienhallinnan yhteisöä. Edelleen voidaan todeta, että riskienhallinnan kentässä toimii lukuisia yrityksiä ja julkisia organisaatioita sekä oppilaitoksia, jotka riskienhallinnan verkkoyhteisössä mukana olleessaan toimivat sähköisen agenttiyhteisön välittäjätasossa. Riskienhallinnan kentässä on mukana myös erilaisia riskienhallinnan konsultointiin liittyviä kompetensseja omaavia yksityisiä yrityksiä. Kyseiset toimijat sovitetaan sähköisen agenttiyhteisön hierarkiassa agenttitasolle. Nämä yritykset ovat riskienhallinnan verkkoyhteisön jäseniä, jotka sen resurssien tukemana tarjoavat palveluitaan yhteisön jäsenille ja omille asiakkailleen. Jatkossa on todennäköistä, että riskienhallinnan merkitys tulee edelleen kasvamaan ja että yhä uudet toimialat ja tahot ottavat asian omakseen. Haasteena on kuitenkin se, mitkä toimijat tulevat missäkin vaiheessa ja millä motiivilla mukaan. Tämä vaikuttaa paljon koko riskienhallinnan verkkoyhteisöön ja sen käynnistämiseen.

17 16 (82) Riskienhallinta ja sähköinen liiketoiminta Kuten edellä on todettu, liiketalouden sähköistyminen on yksi tämän päivän megatrendeistä. Mallat et al. [2004, s. 9-11] ovat esitelleet sähköisen kaupankäynnin kehityksen kolmijakomallin, jossa he jakavat kehityksen kolmeen osaan. Ensimmäinen on sähköinen kaupankäynti, jossa yritykselle lähinnä riittää läsnäolo tietoverkossa (esimerkiksi yrityksen yksinkertaiset internet-sivut). Toinen vaihe on sähköinen liiketoiminta, jossa yritys alkaa käyttää tietoverkkoja hyväkseen, esimerkiksi osto-, myynti-, ja maksukanavina. Kolmas vaihe on sähköinen verkostotalous, jossa yritykset ovat täysin kytköksissä toisiinsa tietoverkkojen välityksellä. On ilmeistä, että sähköisen liiketoiminnan kehitys ei kulje jokaisessa yrityksessä samaa tahtia. Tällä hetkellä on olemassa yrityksiä kaikissa edellä kuvatuissa eri kehitysvaiheissa. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin siirtymässä viimeistään toiseen vaiheeseen, jossa yritys alkaa käyttää tietoverkkoja hyväkseen, esimerkiksi osto-, myynti-, ja maksukanavina. Tämä kehitys parantaa omalta osaltaan myös riskienhallinnan sähköisten ratkaisujen kehitys- ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tietoverkot yhdistävät ja verkottavat ihmisiä. Riskienhallinnassa voidaan hyödyntää tietoverkkojen tarjoamia tiedon käsittely- ja analysointimahdollisuuksia. Riskien tehokas tunnistaminen ja arviointi sekä riskinhallintamenetelmien käyttö on prosessi, joka tulee omaksua ja oppia. Riskienhallinta vaatii myös uuden riskitiedon keräämistä ja analysointia sekä lakien ja asetusten seuraamista. Keskitettyyn riskienhallinnan portaaliin on mahdollista kerätä ja keskittää ajankohtaista riskitietoa ja yhteenrakennetulla toimivalla yhteisöllä on mahdollista jakaa hiljaista tietoa keskenään. Nykyisessä yhteiskunnassa riskienhallinnan merkitys korostuu entisestään. Tällöin riskienhallinnan sähköiset työkalut voivat toimia tukena integroitaessa riskienhallintaa osaksi yritystoimintaa ja päätöksentekoprosesseja. Tulevaisuudessa riskienhallintapalvelut voidaan integroida esimerkiksi yritysten toiminnanohjausjärjestelmiin.

18 17 (82) 2 erisk-tutkimuskokonaisuus Kappaleessa 2 on esitelty lähemmin erisk-hankkeen tavoitteita ja hankkeen lähtökohtana toimivan Pk-yrityksen riskienhallinta -työvälinesarjan (PK-RH, josta on jäljempänä käytetty myös lyhennystä PK-RH) historiaa. 2.1 erisk-tutkimushankkeen tavoitteet ja rajaukset erisk-verkkoyhteisön palvelutuotekonseptia ja siihen liittyvää sähköistä portaalia lähdettiin kehittämään tarpeesta vastata räätälöidymmin eri toimialojen yritysten ja organisaatioiden riskienhallintatarpeisiin. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli sähköisen liiketoiminnan ja työvälineiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen yritysten ja organisaatioiden riskienhallinnassa. erisk-projektissa kehitettiin riskienhallinnan palvelutuotekonsepti, joka on perustana uudenlaisen innovatiivisen verkkoyhteisön toteuttamiselle. Palvelutuotekonsepti ja verkkoyhteisö tarjoavat kaikille verkkoyhteisön osapuolille uusia tiedon- ja osaamisenjaon toimintamalleja ja mahdollisuuksia. Siten erisk-projekti kattoi sekä palvelukeskeisten tuotteiden, sähköisen liiketoiminnan että riskienhallinnan kehittämisen aspektit. Kuvassa (Kuva 11) on esitetty riskienhallinnan verkkoyhteisön kehittämisaskeleet. Verkkoyhteisön palveluliiketoimintamalli ja verkkoyhteisön sähköinen palveluportaali on suunniteltu toteutettavaksi osittain erisk-tutkimusprojektissa ja osittain erillisessä, erisk-hankkeen kanssa rinnakkain toteutettavassa palveluportaalin kehityshankkeessa. erisk-tutkimusprojektissa kehitetty palvelutuotekonsepti kattaa kuvan (Kuva 11) mukaisesti riskienhallinnan sisältökehityksen, avoimen monitoimijaisen arvoverkoston toimintatapojen sekä sähköisten liiketoimintamallien tutkimuksen. Konseptiin on integroitu myös portaalin teknisen toteutuksen edellytysten ja reunaehtojen analysointi.

19 18 (82) Kuva 11. Riskienhallinnan verkkoyhteisön kehitysvaiheet. erisk-projektin kantavana ajatuksena on PK-RH Foorumin toiminnasta saatujen kokemusten (ks. myös kappale 2.2) muokkaama riskienhallinnan palveluliiketoiminnan perusmalli, joka on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 12). Loppukäyttäjät (yritykset, muut organisaatiot) oman yrityksen riskien arviointi palautedata palvelutarpeet lisäarvopalvelut koulutustarpeet koulutuspalvelut Palveluntarjoajat (vakuutusyhtiöt, asiantuntijatalot, kouluttajat ) Sähköiset palvelut tai koulutus- ja konsultointipalvelut palvelutuotteiden räätälöinti omalle asiakaskunnalle esitykset uusiksi työvälineiksi / palautedata, palvelutarpeet palveludatan toimitus muutostarpeet Tietokannan tekninen ylläpito Uusien Tietokannan ja mallin omistaja, esituotteistaja (VTT) Palveluntarjoajien työvälineiden / Tietokannan ja moduuleiden ylläpito auktorisointi ja muutosten Riskibarometrien yms. tuottaminen (koko tietokannasta) sertifiointi arviointilautakunta muutostarpeet työvälineiden muutosten toimittaminen Sisällön ylläpitäjät (esim. viranomaiset) Kuva 12. Riskienhallinnan työvälineiden sähköisen jakelun toimintamalli. Yhdessä erisk-palvelutuotekonsepti ja verkkoyhteisö muodostavat itsenäisen sähköisen "ekosysteemin", joka koostuu korkealuokkaisesta tietointensiivisestä sisällöstä, sähköiseen palveluliiketoimintaan liittyvistä ansainta- ja liiketoimintamalleista, verkkoyhteisön toimintamallista (esim. sisällön ylläpidon toimintatavat, palveluntarjoajien koulutus ja sertifiointi

20 19 (82) sekä sopimukset) sekä teknisestä alustasta, "palveluportaalista", joka muodostuu riskienhallintasovelluksesta, sisällönhallintajärjestelmästä ja tietokannasta. Monitoimijaisen sähköisen liiketoimintaverkoston ja siten myös toimivan riskienhallinnan verkkoyhteisön erityispiirteinä ovat: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Tietointensiivinen sisältö Alariippumattomuus Usean asiantuntijayrityksen mahdollisuus kehittää uutta sähköistä tietointensiivistä liiketoimintaa myös kansainvälistä Verkoston jatkuva laajentumismahdollisuus - myös kansainväliseksi verkostoksi Lähtökohtana jo toimiva ainutlaatuinen yhteistyö yhteiskunnan eri sektoreiden välillä Ainutlaatuisuus ja uutuus missään maailmassa ei löydy suoraa toimivaa esikuvaa tälle verkostolle. Riskienhallinnan verkkoyhteisön ja sitä tukevan palveluportaalin tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen sellaisia mahdollisuuksia ja lisäarvoa, jota ilman hankkeessa luotavaa toimintamallia ei olisi saavutettavissa (Kuva 13). työkalut & menetelmä Loppukäyttäjä Riskienhallinta Riskikommunikointi (tiedotus) liiketoimintamahdollisuudet Palveluntarjoajat Innovatiivinen verkosto Riskienhallintaportaali julkaisutavat ja keinot VTT tietokannat Viranomaiset tiedotus tieto Riskitietokannat Riskikommunikointi (palaute) Yhteiskunta Kuva 13. Riskienhallinnan verkkoyhteisön innovatiivisena verkostona. Muokattu [Sivula, 2005] erisk-projekti käynnistyi lokakuussa 2004 ja se päättyi joulukuussa Portaalin tietotekninen toteutus on aloitettu joulukuussa 2005 ja portaalin ensimmäinen versio valmistuu alkuvuonna Projektin toteuttamisesta on vastannut VTT (vastuullinen toteuttaja), Vaasan yliopisto (VY), Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan laitos sekä Tampereen tek-

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Haavoittuvuusanalyysi

Haavoittuvuusanalyysi Haavoittuvuusanalyysi VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu Copyright 1999 PK-RH -hanke. Työvälinesarjan ovat pääosin rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Prioriteetti I, II tai III. Vastuuhenkilö: Menettely: Aikataulu:

Prioriteetti I, II tai III. Vastuuhenkilö: Menettely: Aikataulu: Riskien hallinnan arviointiohjelma kuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä 2012 2014 (pohjaehdotus) Määritellään kunkin osa-alueen prioriteetti olennaisuuden ja lisäarvon perusteella: Prioriteetti I: määritellään

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen

Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen Raportoinnin hyödyntäminen ja tiedon tuottamisen tulevaisuus Kimmo Järvinen Kiekun raportointi Kieku-raportointi, missä mennään ja mihin mennään? - Kehittämisen viitekehys Roolit Suhde muuhun kehittämiseen

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot