LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA heti TIEDOTUSVÄLINEILLE KAINUUN KÄRKIALOJEN JA KUNTIEN SUHDANNETIEDOT 06/2011

Transkriptio

1 LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA heti TIEDOTUSVÄLINEILLE KAINUUN KÄRKIALOJEN JA KUNTIEN SUHDANNETIEDOT 06/2011 Aluekehityslainsäädännön (Laki alueiden kehittämisestä 602/2002) perusteella maakuntien liitot, Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä, toimivat aluekehitysviranomaisina, joiden tehtävänä on mm. aluekehitysohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta. Kainuussa maakunnallista kehittämistä ohjaa syksyllä 2009 hyväksytty Kainuun maakuntaohjelma ja sen seurannasta vastaa Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä. Kehityksen seurantaa varten tilaavat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun ELY-keskus, Kainuun Etu Oy, Kajaanin yliopistokeskus, Kajaani kaupunki ja Sotkamon kunta yhdessä Tilastokeskukselta yritysten kuukausittaisiin liikevaihtoverotilityksiin ja yritys- ja toimipaikkarekisteriin perustuvat maakuntaohjelman kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot sekä lisäksi Kainuun kaikkien toimialojen yhteenlasketut tiedot ja kuntakohtaiset kaikkien toimialojen yhteenlasketut tiedot liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Nyt valmistuneet uusimmat tiedot ovat vuoden 2011 kesäkuulta. Seuraavilla sivuilla kuvataan: 1. Kainuun kärkialojen liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot v / Kainuun kuntien kuntakohtaiset liikevaihdon ja henkilöstön suhdannetiedot v /2011. Yhteistyöterveisin, Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Pentti Malinen aluekehitysjohtaja Jyrki Haataja suunnittelija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Osoite PL KAINUU käyntiosoite Kauppakatu Kajaani Puhelin (08) / vaihde Faksi (08) Sähköposti kirjaamo@kainuu.fi etunimi.sukunimi@kainuu.fi Internet Pankkiyhteys OKO Y-tunnus

2 Kaivannaistoiminnan ja metalliteollisuuden vahva kasvu jatkui Kainuun maakunnassa tammi-kesäkuussa 2011 Kainuun maakunnan liikevaihdon kehitys oli suotuisaa kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, kun liikevaihto kohosi kaikilla tarkastelussa olevilla toimialaklustereilla. Vuonna 2010 vauhdikkaaseen kasvuun pyrähtänyt kaivannaistoiminta jatkoi rakettimaista nousuaan myös vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihdon kivutessa peräti 82,5 prosenttia viime vuoden tammi-kesäkuusta. Myös metalliklusterin vahva kehitys jatkui liikevaihdon kohotessa 67,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Muiden toimialaryhmien kehitys hieman laantui tammi-kesäkuussa edellisvuoden kiivaasta kasvusta; energiaklusterissa tosin saavutettiin vielä liki 14 prosentin nousua ja elintarviketuotannossakin lisäystä vuotta aiemmasta kertyi 8,4 prosenttia. Vuonna 2010 vaatimattomimmin kehittynyt ICT- ja elektroniikkaklusteri ylsi kuluvan vuoden alkupuoliskolla reippaaseen, runsaan 7 prosentin kasvuun, kun taas metsäteollisuudessa sekä matkailuklusterissa liikevaihdon nousu jäi alle 4 prosentin vertailuajankohtaansa nähden. Kainuun henkilöstömäärä mukaili liikevaihdon kehitystä vuoden 2011 tammi-kesäkuussa. Eniten henkilöstömääräänsä kasvatti alkuvuonna metalliteollisuus, jossa lisäystä vuodentakaisesta kertyi 41,6 prosenttia sekä liikevaihtoaan merkittävimmin kasvattanut kaivannaistoiminta, jossa henkilöstömäärä kohosi runsaat 36 prosenttia edellisvuoden tammi-kesäkuusta. Muiden klustereiden osalta henkilöstömäärän kehitys jäi huomattavasti vaatimattomammaksi, lisäyksen vaihdellessa 5,8 sekä 0,3 prosentin välillä. Ainoana toimialana tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni energiaklusterissa, jossa pudotusta kertyi 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden luvun talouskehitys oli Kainuulle suotuisaa vuoden 2007 lopulle saakka. Silloin hiljalleen alkanut teollisuuden liikevaihdon laskeminen päättyi vuoden 2009 lopulla liikevaihdon romahtamiseen. Myös vienti, joka Kainuussa pääasiassa koostui paperiteollisuuden tuotteiden viennistä, laski samalla jaksolla dramaattisesti. Kovalla kouralla Kainuulaista teollisuutta puraisseesta lamasta nousu on ollut kuitenkin nopeaa. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on jo ylittänyt lamaa edeltäneen liikevaihdon n. 10 prosentilla. Liikevaihdon kasvu on ollut viimeisen kahden vuoden aikana (03/ /2011) huomattavasti koko maan kasvua nopeampaa. Kainuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 35 prosenttia, kun kasvu koko maassa oli n. 20 prosenttia (kaavio seuraavalla sivulla).

3

4 Elintarvikeklusteri Elintarvikeklusterin liikevaihto on kehittynyt Kainuun maakunnassa melko vaihtelevasti. Vuonna 2009 liikevaihto väheni 4,2 prosenttia edellisvuodesta mutta vuonna 2010 se nousi 19,1 prosenttia. Vuoden 2010 aikana kasvu oli voimakkaimmillaan erityisesti viimeisen vuosineljänneksen aikana, jolloin liikevaihto kasvoi 57,6 prosenttia vuoden takaisesta vertailuajankohdastaan. Vuoden 2011 alkupuolella liikevaihdon kehitys jatkui noususuuntaisena: tammi-maaliskuussa kasvua edellisvuodesta kertyi 10,3 prosenttia ja huhtikesäkuussa 6,6 prosenttia. Kyseisten vuosineljännesten positiivista kehitystä vauhditti tammi- ja toukokuun suurehkot (22,4 % ja 26,7 %) liikevaihdon kasvut. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa elintarvikeklusterin liikevaihto kasvoi Kainuun maakunnassa yhteensä 8,4 prosenttia. Elintarvikeklusterin henkilöstömäärän trendi on kehittynyt huomattavasti tasaisemmin kuin liikevaihdon, eikä viime vuosien suhdannemuutoksia ole kovin selkeästi havaittavissa. Henkilöstömäärän muutokset ovat vuositasolla olleet melko pieniä: vuonna 2008 henkilöstömäärä väheni 1,6 prosenttia, vuonna 2009 puolestaan kasvoi 0,9 prosenttia ja vuonna 2010 jälleen väheni 1,2 prosenttia. Alkuvuoden 2011 aikana elintarvikeklusterin henkilöstömäärä Kainuun maakunnassa jäi vuoden 2010 tasolle, eikä kehitystä ole havaittavissa suuntaan tai toiseen, neljännesvuosimuutosten oltua tammi-maaliskuussa 0,6 prosenttia ja huhtikesäkuussa tasan 0,0 prosenttia. Puolivuositasolla 2011 kasvua kertyi ainoastaan 0,3 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.

5 Energiaklusteri Energiaklusterin liikevaihto on kehittynyt vuositasolla positiivisesti koko tarkasteltavan ajanjakson ajan, lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin liikevaihto laski 9,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Taantuman jälkeinen kehitys oli hyvin pirteää, ja liikevaihto nousi vuoden 2010 aikana 40,1 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Aivan vuoden 2011 alussa kasvu kuitenkin hidastui, kun tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi enää 3,1 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihdon kasvun hidastuminen selittyy osittain vertailutietojen kovasta kasvusta vuonna Vuoden 2011 toisella neljänneksellä kasvua kuitenkin kertyi taas 30,7 prosenttia. Yhteensä energiaklusterin liikevaihto nousi Kainuun maakunnassa tammi-kesäkuussa 13,8 prosenttia vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Energiaklusterin henkilöstömäärä on kehittynyt viime vuosien aikana Kainuun maakunnassa vaihtelevasti, joskaan muutosprosentit eivät ole olleet kovin suuria. Vuonna 2008 henkilöstömäärä jäi edeltävän vuoden tasolle, vuosimuutoksen oltua ainoastaan 0,7 prosenttia. Vuonna 2009 henkilöstömäärä väheni 4,3 prosenttia ja vuonna 2010 puolestaan kasvoi 4,1 prosenttia. Kuluvan vuoden alkupuolella energiaklusterin kehitys muuttui jälleen negatiiviseksi, kun tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä väheni 2,1 prosenttia ja huhtikesäkuussa 3,3 prosenttia vuoden 2010 vastaaviin ajankohtiin verrattuina. Uusimpien kuukausien osalta on kuitenkin havaittavissa muutosta hieman positiivisempaan suuntaan, kun kesä-heinäkuussa 2011 henkilöstömäärä kasvoi 1,1 prosenttia vuoden takaisesta vertailuajankohdastaan.

6 ICT- ja elektroniikkaklusteri Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto on kehittynyt melko vaihtelevasti tarkasteltavalla ajanjaksolla. Vuonna 2008 alkanut negatiivinen kehitys jatkui vuoden 2009 aikana entistä voimakkaampana, liikevaihdon laskettua yhteensä 24,0 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Vuonna 2010 liikevaihdon kehitys oli ajoittain hyvinkin vaihtelevaa, mutta vuositasolla se jäi samalle tasolle kuin vuonna 2009, vuosimuutoksen oltua ainoastaan 0,2 prosenttia. Vuoden 2011 alkupuoliskon aikana kehitys muuttui nousujohteiseksi, varsinkin ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jolloin ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto Kainuun maakunnassa kasvoi 14,9 prosenttia vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toisen vuosineljänneksen aikana noususuuntainen kehitys tyrehtyi ja liikevaihto kasvoi enää 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Kuukausitasolla tarkasteltaessa voidaan havaita, että liikevaihdon kasvua hidasti huhtikuun 4,8 prosentin ja kesäkuun 13,2 prosentin negatiivinen kehitys. Tammi-maaliskuun pirteän kehityksen ansiosta vuoden 2011 tammikesäkuussa kasvua kertyi yhteensä 7,2 prosenttia vuoden takaisesta. ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä on kehittynyt liikevaihtoa tasaisemmin tarkasteltavalla ajanjaksolla. Viime vuosina kehitys on ollut negatiivista ja henkilöstömäärä vähentynyt tasaisesti noin 9 prosentin vuosivauhdilla vuosien 2009 ja 2010 aikana. Vuoden 2011 alussa laskusuuntainen kehitys kuitenkin kääntyi nousujohteiseksi, kun henkilöstömäärä kasvoi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 7,9 prosenttia vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toisen vuosineljänneksen aikana positiivinen kehitys jatkui hieman maltillisempana, vuosimuutoksen oltua huhti-kesäkuussa 3,6 prosenttia. Puolivuositasolla ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä kasvoi Kainuun maakunnassa vuoden 2011 tammi-kesäkuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta. Aivan viimeisimmän havainnon osalta henkilöstömäärän kehityksessä on havaittavissa jatkoa maltillisemmalle kehitykselle, vuosimuutoksen oltua heinäkuussa vain 0,8 prosenttia.

7 Matkailuklusteri Matkailuklusterin liikevaihdon trendikehitys Kainuun maakunnassa on ollut pääosin suotuisaa koko tarkasteltavalla ajanjaksolla ja suhdannemuutokset melko maltillisia muihin toimialoihin verrattuna. Vuonna 2009 tapahtuneen notkahduksen jälkeen liikevaihdon kehitys kääntyi pikkuhiljaa takaisin nousujohteiseksi ja vuonna 2010 liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia, kun vuonna 2009 se väheni 2,4 prosenttia. Vuoden 2011 alkupuoliskolla tasainen kehitys jatkui, kun tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia ja huhtikesäkuussa 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuina. Näin ollen tammi-kesäkuussa matkailuklusterin liikevaihto kasvoi yhteensä 2,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Matkailuklusterin henkilöstömäärän trendikehitys Kainuun maakunnassa ei ole ollut yhtä voimakkaasti nousujohteista kuin liikevaihdon ja viimeisimmän taantumakauden laskujohteinen kehitys henkilöstömäärässä alkoi hieman myöhemmin. Voimakkaimmillaan negatiivinen kehitys oli vuoden 2010 alkupuoliskolla, jolloin vähennystä edellisvuoteen kertyi 6,5 prosenttia. Vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla negatiivinen kehitys kuitenkin hidastui ja muuttui lopulta positiiviseksi viimeisellä vuosineljänneksellä, vuosimuutoksen oltua 0,6 prosenttia. Vuonna 2010 henkilöstömäärä kuitenkin laski yhteensä 3,9 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2011 alkupuoliskolla kehitys jatkui positiivisena ja matkailuklusterin henkilöstömäärä nousi tasaisesti. Kasvua kertyi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 4,0 prosenttia ja toisen vuosineljänneksen aikana 4,6 prosenttia vuoden 2010 vastaavaiin ajanjaksoihin verrattuna. Aivan uusimman havainnon osalta on havaittavissa pientä kasvun hidastumista, sillä heinäkuussa 2011 henkilöstömäärä kasvoi enää 1,5 prosenttia edellisvuodesta.

8 Metalliklusteri Metalliklusterin liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa on ollut hyvin vaihtelevaa ja suhdannemuutokset ovat ohjailleet trendin suuntaa. Erityisesti viime vuosien aikana liikevaihdon kehityksessä on tapahtunut suuria muutoksia eri suuntiin. Vuoden 2009 aikana liikevaihto laski 51,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Voimakkaasti alavireinen kehitys muuttui kuitenkin heti vuoden 2010 alusta nousujohteiseksi ja liikevaihto melkein kaksinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna, vuosimuutoksen oltua 97,4 prosenttia. Voimakas kasvu jatkui vuoden 2011 alkupuoliskolla, kun metalliklusterin liikevaihto nousi tammi-maaliskuussa 79,5 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 59,2 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajanjaksoihin verrattuina. Näin ollen vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla kasvua kertyi yhteensä 67,2 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Metalliklusterin henkilöstömäärä on kehittynyt liikevaihdon tavoin vaihtelevasti tarkasteltavalla ajanjaksolla, vuosimuutokset ovat tosin olleet hieman maltillisempia. Vuosi 2009 oli niin ikään voimakkaasti alavireisen kehityksen aikaa, kun vuositasolla henkilöstömäärä tippui Kainuun maakunnassa 36,4 prosenttia. Käänne positiivisempaan suuntaan tapahtui vuoden 2010 alkupuoliskolla ja koko vuonna 2010 henkilöstömäärä kasvoi 11,5 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Nousujohteinen kehitys jatkui alkuvuonna 2011 entistä voimakkaampana ja metalliklusterin henkilöstömäärä kasvoi Kainuun maakunnassa tammi-kesäkuussa yhteensä 41,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

9 Metsä- ja puuklusteri Metsä- ja puuklusterin liikevaihto on Kainuun maakunnassa kehittynyt melko vaihtelevasti ja suhdannemuutokset ovat selvästi vaikuttaneet trendikehityksen suuntaan. Vuosien 2008 ja 2009 aikana vallinneen voimakkaasti alavireisen ajanjakson jälkeen liikevaihdon kehityksessä tapahtui muutos positiivisempaan suuntaan: vuoden 2010 aikana liikevaihto kasvoi yhteensä 16,3 prosenttia edellisvuodesta, kun se vielä vuonna 2009 väheni peräti 57,1 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jatkoi samansuuntaista kehitystään, kun kasvua kertyi 8,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisen vuosineljänneksen aikana kasvu kuitenkin tyrehtyi, ja liikevaihto jäi lopulta vuoden 2010 tasolle, vuosimuutoksen oltua vain -0,2 prosenttia. Puolivuositasolla metsä- ja puuklusterin liikevaihto kasvoi maltillisesti tammi-kesäkuussa 3,9 prosenttia vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärän trendi on kehittynyt pääosin laskusuuntaisesti ja voimakkain alavireinen ajanjakso koettiin niin ikään vuonna 2009, kun henkilöstömäärä väheni vuoteen 2008 verrattuna yhteensä 32,2 prosenttia. Vuoden 2010 aikana negatiivinen kehitys hidastui ja muuttui lopulta positiiviseksi, kun heinä-joulukuussa kasvua kertyi vuoden takaisesta vertailuajankohdasta 1,6 prosenttia. Nousujohteinen kehitys jatkui maltillisesti vuoden 2011 ensimmäisen (3,1 %) ja toisen (1,7 %) neljänneksen aikana. Aivan uusimman havainnon osalta on havaittavissa muutosta negatiivisempaan suuntaan, sillä yksistään heinäkuussa henkilöstömäärä laski 10,7 prosenttia. Näin ollen metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jäi vuoden 2011 tammi-heinäkuussa suunnilleen samalle tasolle kuin vuotta aiemmin, vuosimuutoksen oltua kyseisellä ajanjaksolla ainoastaan 0,2 prosenttia.

10 Kaivannaistoiminta Kaivannaistoiminnan liikevaihdon trendikehitys Kainuun maakunnassa on ollut pääosin nousujohteista ja melko tasaista tarkasteltavan aikajakson alkupuolella. Kehitys kuitenkin muuttui pikkuhiljaa negatiiviseksi vuoden 2008 aikana ja voimakkain alavireinen ajanjakso koettiin vuoden 2009 tammi-kesäkuussa, jolloin liikevaihto väheni 27,8 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Laskusuuntainen kehitys loppui vuonna 2010, jonka aikana liikevaihto kasvoi vuoteen 2009 verrattuna peräti 202,3 prosenttia. Räjähdysmäinen 215,2 prosentin kasvu jatkui edelleen vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mutta hidastui sen jälkeen selvästi. Pelkästään toukokuussa liikevaihto väheni 23,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisen vuosineljänneksen aikana kasvua kasvu oli huomattavasti vähäisempää, sen oltua kuitenkin 19,5 prosenttia edellisvuodesta. Puolivuositasolla 2011 kaivannaistoiminnan liikevaihto kuitenkin kasvoi 82,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kaivannaistoiminnan liikevaihdon tuloksissa on kuitenkin hyvä huomioida, että tarkasteltava alue on melko pieni ja suuren yksittäisen, toimialallaan merkittävän yrityksen muutokset liikevaihdon kehityksessä voivat ohjailla koko klusterin ja toimialan suhdannekehitystä. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärän kehitys on myös pääosin ollut nousujohteista ja melko tasaista, mutta esimerkiksi taantuman ( ) vaikutuksia ei henkilöstömäärässä ole yhtä selvästi havaittavissa kuin liikevaihdossa. Päinvastoin puolivuositasolla 2005 tammi kesäkuun jälkeen henkilöstömäärän kehitys on ollut negatiivista ainoastaan vuoden 2008 tammi kesäkuussa (-3,0 %) ja vuoden 2009 heinä joulukuussa (-2,8 %). Molempina vuosina 2008 ja 2009 henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi kokonaisuudessaan 5,7 ja 6,0 prosenttia edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2010 liikevaihdon kasvaessa voimakkaasti, myös henkilöstömäärä kasvoi 18,6 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kasvu jatkui vahvana vuoden 2011 alussa, kun henkilöstömäärä nousi tammi-maaliskuussa 26,8 prosenttia ja edelleen huhti-kesäkuussa 45,3 prosenttia vuoden takaisista vertailuajankohdistaan. Tammi-kesäkuussa 2011 kasvua kertyi vuoteen 2010 verrattuna yhteensä 36,2 prosenttia.

11 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

12 Hyrynsalmi Hyrynsalmen kaikkien toimialojen liikevaihto kääntyi hienoiseen laskuun tammi-kesäkuussa 2011, jolloin vähennystä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan kertyi 0,6 prosenttia. Kuluvan vuoden kehitystä jarrutti vuoden ensimmäinen neljännes, jolloin liikevaihto supistui 3,2 prosenttia vertailuajankohdastaan; huhtikesäkuussa liikevaihto puolestaan nousi maltilliset 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2010 Hyrynsalmen liikevaihto kehittyi Kainuun kunnista maltillisimmin lisäyksen ollessa 3,8 prosenttia edellisvuodesta; tämä johtui osaltaan vuodesta 2009, jolloin muissa kunnissa liikevaihto myös sukelsi Hyrynsalmen yrityksiä voimakkaammin. Henkilöstömäärä on vähentynyt Hyrynsalmella melko tasaisesti aina vuoden 2008 viimeiseltä neljännekseltä alkaen. Vuonna 2010 vähennystä kertyi 4,0 prosenttia edellisvuodesta liikevaihdon pudotessa voimakkaimmin kaikista Kainuun kunnista. Matalavireinen kehitys jatkui henkilöstömäärän supistuessa edelleen kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa, jolloin vähennystä vuodentakaisesta kertyi 3,1 prosenttia.

13 Kajaani Kajaanin kunnan liikevaihto lähti reippaaseen nousuun vuonna 2010, jolloin koko vuoden kasvuksi summautui 12,9 prosenttia edellisvuodesta, lisäyksen jakaantuessa melko tasaisesti kaikille neljänneksille. Vahva kehitys jatkui edelleen vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, kun lisäystä edellisvuoden tammi-kesäkuuhun nähden kertyi peräti 14,9 prosenttia. Kuluvan vuoden neljänneksistä huhti-kesäkuussa kehitys oli noin kaksi prosenttiyksikköä tammi-maaliskuuta ripeämpää. Henkilöstömäärä kääntyi Kajaanissa vuoden 2009 alavireisen kehityksen jälkeen nousuun vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, mikä ei kuitenkaan riittänyt kohottamaan koko vuoden kasvua positiiviseksi: heikomman alkuvuoden vuoksi henkilöstömäärä painui kaikkiaan 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä kasvoi Kajaanissa vauhdikkaammin kuin koko tarkasteltavana ajanjaksona lisäyksen ollessa jopa 6,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

14 Kuhmo Kaikkien toimialojen liikevaihto lähti Kuhmon kunnassa reippaaseen 8,4 prosentin nousuun vuonna 2010, kun vuotta aiemmin liikevaihto puolestaan laski 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kehitys jatkui suotuisana, kun lisäystä vuodentakaisesta kertyi 6,9 prosenttia. Liikevaihto kohosi voimakkaasti erityisesti tammi-maaliskuussa, jolloin saavutettiin 9,5 prosentin kasvu edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kuhmon kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kääntyi hienoiseen 0,5 prosentin kasvuun vuonna 2010, mihin vaikutti heinä-joulukuun positiivinen kehitys: tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä sen sijaan oli vielä laskusuunnassa. Vuonna 2010 alkanut suotuisa vire jatkui vuoden 2011 tammi-kesäkuussa henkilöstömäärän kasvaessa jopa 4,9 prosenttia vertailuajankohdastaan. Erityisen ripeää henkilöstömäärän lisäys oli toisella neljänneksellä, jolloin kasvua vuodentakaisesta kertyi peräti 6,4 prosenttia.

15 Paltamo Jyrkästi vuonna 2009 pudonnut Paltamon kunnan kaikkien toimialojen liikevaihto kääntyi reippaaseen kasvuun vuonna 2010, kun kasvua edellisvuodesta kertyi 8,9 prosenttia. Kasvu oli aavistuksen verran nopeampaa jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta merkittävää eroa eri neljännesten välillä ei ole havaittavissa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kehitys kääntyi hieman alavireiseksi liikevaihdon supistuessa 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kehitystä jarrutti tammi-maaliskuussa huomattavasti vähentynyt liikevaihto (-7,4 %), kun taas huhti-kesäkuussa nousua kertyi runsaat 5 prosenttia. Paltamon kunnan kaikkien toimialojen henkilöstömäärän pudotus jäi vähäisimmäksi vuonna 2009 kaikista Kainuun kunnista vähennyksen ollessa 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Kehityksen suunta oli nouseva seuraavana vuonna, jolloin lisäystä vuodentakaisesta saavutettiin 4,0 prosenttia kasvun ollessa jonkin verran ripeämpää vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan myös kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa lisäyksen ollessa 3,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

16 Puolanka Puolangan kaikkien toimialojen liikevaihto lisääntyi 4,7 prosenttia vuonna 2010, kun edellisvuonna kehityksen ollessa päinvastainen liikevaihto puolestaan väheni 9,5 prosenttia. Vuonna 2010 positiiviseksi kääntynyt kehitys jatkui myös kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvaessa 7,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Nousu oli voimakkaampaa tammi-maaliskuussa, jolloin lisäystä edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä kertyi 8,3 prosenttia. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kääntyi maltilliseen nousuun Puolangan kunnassa, kun edellisvuonna peräti 6,0 prosenttia notkahtanut henkilöstömäärä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Kehitys oli puolet rivakampaa tammi-kesäkuussa kuin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Henkilöstömäärän kasvu pysytteli edellisvuoden tuntumassa myös vuoden 2011 tammi-kesäkuussa, jolloin lisäystä kertyi 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta.

17 Ristijärvi Ristijärven kunnassa kaikkien toimialojen liikevaihto sukelsi jyrkästi vuonna 2009 pudotuksen ollessa jopa 17,9 prosenttia edellisvuodesta. Yleisen taloustilanteen kohennuttua vuonna 2010 liikevaihto syöksähti vielä rajumpaan kasvuun liikevaihdon kivutessa tuolloin huimat 28,9 prosenttia edellisvuodesta. Erityisen voimakasta kehitys oli vuoden 2010 ensimmäisellä (43,6%) ja viimeisellä neljänneksellä (32,9%). Vahva nousu ei kuitenkaan kestänyt kuluvan vuoden puolelle, vaan tammi-kesäkuussa 2011 liikevaihto pieneni 7,5 prosenttia vertailuajankohdastaan. Supistuminen oli erityisen merkittävää tammi-maaliskuussa, jolloin vähennystä vuodentakaisesta kertyi 11,8 prosenttia. Ristijärven kunnan henkilöstömäärä kehittyi liikevaihtoa tasaisemmin vuosina 2009 ja 2010: jokaisella kuukaudella vähentynyt henkilöstömäärä supistui kaikkiaan 3,8 prosenttia vuonna Kehitys kääntyi jälleen myönteiseksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä koko vuoden kasvun yltäessä 1,5 prosenttiin. Henkilöstömäärä kohosi edelleen 1,5 prosenttia vuoden 2011 tammi-kesäkuussa nousun ollessa vauhdikkaampaa ensimmäisellä neljänneksellä (2,9%).

18 Sotkamo Sotkamon kaikkien toimialojen liikevaihto ampaisi vauhdikkaimpaan nousuun kaikista Kainuun kunnista kasvun yltäessä peräti 44,2 prosenttiin vuonna 2010: vuonna 2009 kehitys oli ollut päinvastaista liikevaihdon syöksyttyä 15,7 prosenttia. Nousu oli erityisen kiivasta vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvaessa peräti 56,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Rivakka tahti säilyi myös kuluvan vuoden tammikesäkuussa, jolloin liikevaihto ylsi vielä 33,2 prosentin kasvuun. Vauhti kuitenkin tasoittui selvästi vuoden 2011 toisella neljänneksellä lisäyksen ollessa enää runsaat 12 prosenttia. Liikevaihdosta poiketen Sotkamon kunnan henkilöstömäärässä ei ole havaittavissa voimakasta nousua vielä vuonna 2010, vaan henkilöstömäärä jopa painui 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä alkanut nousu näkyi kuitenkin vuoden 2011 tammi-kesäkuussa, kun henkilöstömäärä kasvoi tuolloin 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

19 Suomussalmi Kaikkien toimialojen liikevaihto Suomussalmen kunnassa vuonna 2010 kasvoi ripeästi lisäyksen ollessa 15,6 prosenttia, kun vuonna 2009 liikevaihto puolestaan supistui 9,7 prosenttia. Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla saavutettiin runsaan 13 prosentin nousu ja heinä-joulukuussa kasvu ylsi jopa 18,0 prosenttiin. Vielä tammi-maaliskuussa 2011 kehitys oli vauhdikasta liikevaihdon kohotessa 8,7 prosenttia, mutta toisen neljänneksen heikompi kehitys (-0,3%) tasoitti tammi-kesäkuun kasvuksi 3,8 prosenttia. Suomussalmen henkilöstömäärä jatkoi supistumistaan vuonna 2010, jolloin vähennystä edellisvuoteen nähden kertyi 1,2 prosenttia laskun ollessa hieman nopeampaa vuoden alkupuoliskolla. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun kasvuksi summautui 4,5 prosenttia nousun ollessa melko tasaista kummallakin vuosineljänneksellä.

20 Vaala Kaikkien toimialojen liikevaihto ponkaisi Vaalassa toiseksi ripeimpään kasvuun kaikista Kainuun kunnista vuonna 2010 kasvun yltäessä jopa 35,6 prosenttiin. Voimakasta kehitystä vauhditti edellisvuoden lähes yhtä verkkainen kehitys, kun liikevaihto puolestaan romahti tuolloin 33,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2010 vahvaan kehitykseen vaikuttivat erityisesti ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes, jolloin liikevaihto kohosi yli 45 prosenttia vertailuneljänneksistään. Kiivas kasvu kuitenkin tyrehtyi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon supistuessa 4,8 prosenttia vuodentakaisesta. Toisen neljänneksen 2,4 prosentin nousu ei riittänyt nostamaan alkuvuoden kehitystä positiiviseksi, vaan tammi-kesäkuun liikevaihto laski täten 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä jatkoi alavireistä kehitystään Vaalan kunnassa vuonna 2010, jolloin vähennystä edellisvuodesta kertyi peräti 11,2 prosenttia; vuonna 2009 henkilöstömäärän pudotus oli 5,2 prosenttia. Kehitys kääntyi kuitenkin vakaaseen nousuun vuoden 2011 alussa, ja tammi-kesäkuussa 2011 henkilöstömäärä kasvoikin jopa 8,5 prosenttia vertailuajankohdastaan.