LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVA (OSA-ALU UE

Transkriptio

1 LESTIJÄRVEN KUNTAA HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVA (OSA-ALUE 1) Vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25633

2 I SUUNN ITTELU JA TEKNIIKKA Vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin P25633 Outi Järvinen Sisällysluettelo 1 Lausunnot Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto AVI Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Keski-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Museovirasto K.H.Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö Fortum Oyj Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto / 2. Logistiikka rykmentti, Esikunta, Turku Metsähallitus Muut seudulliset toimijat Tekninen lautakunta Reisjärven kunta Kokkolan kaupunki Muut naapurikunnat Lestijärven tuulivoimapuistoalueen maanomistajat ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Lestijärven ympäristöyhdistys ry Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Muut yhteisöt Jatkotoimet... 28

3 1 (30) HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVA (OSA-ALUE 1) Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan osayleiskaavaa koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavaluonnos selostuksineen ja selvityksineen on ollut Lestijärven kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti julkisesti nähtävillä ehdotusvaiheen kuulemista varten aikavälillä Lestijärven kunnanvirastolla kunnan ilmoitustaululla ja Lestijärven kunnan internet-sivuilla osoitteessa /ajankohtaista. Nähtävilläolosta on kuulutettu sanomalehti Keskipohjanmaassa ja kuntatiedotteessa julkaistavilla ilmoituksilla. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan osayleiskaava liittyy, sekä niiltä yhteisöiltä, joiden toimintaan osayleiskaava liittyy. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta, Keski-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta, Museovirastolta, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Liikennevirastolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:lta, Finavia Oyj:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Fortum Oyj:ltä, Puolustusvoimilta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta, Metsähallitukselta, Metsäkeskus Keski-Pohjanmaalta, ProAgria Keski-Pohjanmaalta, Kinnulan kunnalta, Halsuan kunnalta, Perhon kunnalta, Reisjärven kunnalta, Toholammin kunnalta, Sievin kunnalta, Viitasaaren kunnalta, Haapajärven kaupungilta, Kokkolan kaupungilta, Lestijärven kotiseutuyhdistykseltä, Yli-Lestiseuralta, Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry:ltä, Keski-Pohjanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, Lestijärven riistanhoito yhdistykseltä, Lestijärven metsästys yhdistykseltä, Lestijärven kalastuskunnalta ja kalastusalueelta, Lestijärven ympäristöyhdistys ry:ltä, Metsäpeuranmaan Matkailu ry:ltä, ja wpd Finland Oy:ltä. Osayleiskaavasta on saatu yksitoista lausuntoa. Kaikkia lausuntoja ei ole kirjattu sanasta sanaan tähän raporttiin vaan niistä on referoitu oleelliset pääkohdat. Alkuperäiset lausunnot ovat tämän asiakirjan liitteenä. 1 Lausunnot 1.1 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto AVI Ei jätettyä lausuntoa.

4 2 (30) 1.2 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Kokkolan kaupunki, ympäristöterveyslautakunta Tuulivoimaloiden sijoittamisella asutuksen läheisyyteen voi olla asumisterveyteen vaikuttavia haittoja toiminta-aikana melun ja välkkeen takia. Lisäksi voimaloiden rakennusvaiheessa saattaa asutukselle aiheutua haittoja melusta, pölystä ja tärinästä. Tuulivoimalan tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matalataajuisia ääniä. Matalataajuiset äänet etenevät laajalle alueelle, eivätkä juuri vaimene ilmakehässä. Erityisesti matalataajuisesta melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille (vrt. ravintoloiden bassomelu). Keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on säilyttää riittävä etäisyys tuulivoimaloihin. Kaavaehdotuksen yhteydessä on tehty laskennallisten menetelmien avulla tuulivoimakohteiden melu- ja välkevarjostusmallinnukset molemmista osayleiskaavaalueista. Melumallinnuksessa on noudatettu ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Välkevaikutuksen laskennassa on huomioitu paikalliset meteorologiset aineistot tuulisuusjakaumasta ja auringonpaisteen määrästä. Tulosten arvioinnissa on käytetty ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaan asuinhuoneistojen sisätilojen päiväajan melutason ohjearvo on 35 db. Sama ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992), missä on ohjeena että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso asuinhuoneistojen sisällä alittaa 35 db päivällä. Samassa päätöksessä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ulkona saa ylittää päiväaikaan 55 db. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdalla molemmissa osayleiskaava-alueilla ja myös matalataajuisen melun äänitasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle kaikilla alueen rakennuksilla. Varjostus ja välkevaikutuksen häiritsevyydestä ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Ruotsissa ja Saksassa välkevaikutusta on rajattu 8 tuntiin vuodessa ja 30 minuuttiin vuorokaudessa. Osayleiskaavojen välkevarjostusmallinnusten perusteella vuotuisen välkevarjostusajan odotusarvo ei ylitä minkään asuin- eikä lomarakennusten kohdalla 8 h/a. Terveysvalvonta katsoo, että suunniteltaessa tuulivoimaloita tulee huomioida alueella aiemmin sijainneet ja sinne suunnitteilla olevat toiminnot. Varsinkin suunniteltaessa voimaloita asutuksen ja kotieläintilojen lähelle tulee suunnittelussa pystyä osoittamaan voimassaolevien ohjearvojen mukaisuus. Kyseiset osayleiskaavaehdotukset täyttävät tehtyjen mallinnusten perusteella ohjearvot. Alueen asukkaille tehdyn kyselyn perusteella tuulivoimapuiston aiheuttamiin vaikutuksiin suhtaudutaan kielteisesti, mikä voi aiheuttavaa sen, että melun ja välkkeen vaikutukset koetaan negatiivisempana kuin ne mallinnusten perusteella arvioidaan. Hyvällä suunnittelulla vältetään lähiympäristön asukkaille aiheutuvia haittoja, aikaa vieviä selvityksiä sekä tuulienergian tuotannolle myöhemmin mahdollisesti asetettavia rajoituksia.

5 3 (30) Kaavoittajan vastine: Lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen. 1.3 Keski-Pohjanmaan liitto kehittämisjohtaja Kaj Lyyski hallintopäällikkö Marja-Leena Mikkonen-Karikko Lestijärven kunta ja YIT Oy ovat pyytäneet Keski-Pohjanmaan liitolta lausuntoa Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan sekä Iso Kortenevan osayleiskaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) riittävyydestä ja osayleiskaavaehdotuksista. Keski-Pohjanmaan liitto on seurannut Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavojen valmistelua osayleiskaavan tultua vireille syyskuussa 2013 sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessia osallistumalla järjestettyihin viranomais- ja työneuvotteluihin sekä seurantaryhmään. Vuoropuhelu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun sekä Lestijärven tuulivoimapuisto hankkeen osayleiskaavojen valmistelun kanssa on ollut aktiivista ja avointa. Syksyllä 2014 yhtenäisenä edennyt Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava jaettiin kolmeen osayleiskaava-alueeseen, joista osa-alueet 1 ja 3 ovat tässä ehdotuksena esillä. Lestijärven tuulivoimapuiston Hittisennevan ja Iso Kortenevan osayleiskaavojen ehdotuksen kaavaselostuksessa on huomioitu osayleiskaava-alueita koskevat maakuntakaavamerkinnät sekä valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan syksyllä 2014 nähtävillä olleen ehdotuksen suhde kaavoitettaviin alueisiin. Keski- Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava oli uudelleen ehdotuksena nähtävillä viranomaisneuvottelussa esille tulleiden päivitys ja täydennystarpeiden vuoksi. Keskeiset maakuntakaavan selvitykset on päivitetty vastaamaan uudelleen ehdotuksena nähtävillä olleita tuulivoima-alueita. Maakuntakaavan uudessa ehdotuksessa Lestijärvelle osoitetut tuulivoima-alueet pysyivät ennallaan, mutta tuulivoimaloiden aluetta koskeva suunnittelumääräys on päivitetty ja maisemaselvityksen päivityksen myötä lisättiin aluetta 421_702 koskeva aluekohtainen suunnittelumääräys. Lestijärven tuulivoimapuiston oas:ien luetteloa olemassa olevista tausta-aineistoista voisi täydentää soveltuvin osin maakuntakaavan valmisteluun liittyneillä seudullisilla selvityksillä, jotka kaikki ovat osa-alueiden oas:n päiväyksellä olleet saatavilla Keski-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla. Hittisennevan osayleiskaava-alueen maakuntakaavamerkinnät on otettu huomioon ja ne ovat vaikuttaneet kaavan valmisteluun lukuun ottamatta 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa poistettavaksi esitettävää käytöstä poistuneen lentokentän maakuntakaavamerkintää. Lisäksi valmistelussa on huomioitu 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetty aluekohtainen suunnittelumääräys Tuulivoima-alueiden 421_702 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin päivätty kaavaselostus ei sen sijaan 4. vaihemaakuntakaavan valmisteluun viitatessa huomioi uudelleen ehdotuksena nähtäville tulleen 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen maisema-arvioinnin päivityksen yhteydessä Lestijärven tuulivoimapuiston osaalueita vastaavalle maakuntakaavan tuulivoimaosa-aluemerkintää koskevaa alue-

6 4 (30) kohtaista suunnittelumääräystä Tuulivoima-alueen 421_702 suunnittelussa on erityisesti huomioitava Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tuulivoimaloiden vaikutuksia tuulivoimapuiston ympäristössä oleville niin maakunnallisesti kuin paikallisesti arvokkaille maisema-alueille on kaavaehdotuksessa tuotu esille ja muutosta mallinnetaan sekä näkymäalueanalyysin että valokuvasovitteiden avulla. Valmistelumateriaalin liitteenä on ehdotusvaiheen valokuvasovitteilla kuvattu Lestijärvelle kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia esittämällä 15 valokuvasovitetta kohteista, joihin tuulivoimalat tulevat näkymään. Maisemankuvan muutos ja tuulivoimaloiden vaikutus maisema-alueisiin on kuvattu kaavaselostuksessa. Iso Kortenevan osayleiskaavan alueelle maakuntakaavassa osoitettua ulkoilureittiä ei oas:ssa ollut huomioitu, mutta kaavaselostuksessa maakuntakaavamerkinnät on otettu kattavasti huomioon. Kaavassa tuulivoimaloiden alue on sijoitettu siten, että ulkoilureitti kulkee tuulivoimapuiston kaava-alueen lävitse tuulivoimaloiden alueen vieritse pitkin olemassa olevaa Peuranpolun reittiä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena osoitetulla kaava-alueella. Kaavaehdotuksessa on tutkittu vaihtoehtoinen linjaus maakuntakaavassa esitetylle kantatie 58 linjaukselle. 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetyn aluekohtaisen suunnittelu-määräyksen Tuulivoima-alueella 421_704 tuulivoimaloiden määrän mitoituksella ja sijoittelulla tulee turvata sääksen saalistusreitit Lestijärvelle mukaisesti sääkseen kohdistuvia vaikutuksia on pyritty ratkaisemaan sijoittamalla lentoreittien kannalta kriittisimmille alueille tv-y -merkintä, jonka tavoitteena on erillisellä elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta pyydettävällä lausunnolla varmistaa sääksen elinolosuhteiden säilyminen nähtävästi täydennettävien lajikohtaisten selvitysten jälkeen. Keski-Pohjanmaan liitolla ei edellä tehtyjen suunnittelumateriaalia tarkentavien huomioiden ohella ole huomautettavaa Lestijärven tuulivoimapuistoon Hittisennevan osayleiskaavasta tai Lestijärven tuulivoimapuiston Iso Kortenevan osayleiskaavasta. Huomioiden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen huomioon ottaminen kaavoituksessa, tavoite käytöstä poistuneen lentokentän maakuntakaavamerkinnän poistumisesta ja kantatielle 58 esitetty uusi linjaus osayleiskaavaehdotuksissa ei ole ristiriitaisuuksia voimassa olevaan maakuntakaavan. Lisätietoja antaa aluesuunnittelija Janna Räisänen, puhelin tai sähköposti Kaavoittajan vastine: Lausunnon mukaan osayleiskaavan valmistelussa on huomioitu 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetty aluekohtainen suunnittelumääräys Tuulivoima-alueiden 421_702 tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen vasomisalueisiin. Suunnittelumääräyksen huomioiminen osayleiskaavassa käydään vielä läpi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luonnonsuojeluasiantuntijoiden kanssa. Lausunnon mukaan osayleiskaavan kaavaselostus ei sen sijaan huomioi uudelleen ehdotuksena nähtäville tulleen 4. vaihemaakuntakaavan

7 5 (30) ehdotuksen maisema-arvioinnin päivityksen yhteydessä Lestijärven tuulivoimapuiston osa-alueita vastaavalle maakuntakaavan tuulivoimaosa-aluemerkintää koskevaa aluekohtaista suunnittelumääräystä Tuulivoima-alueen 421_702 suunnittelussa on erityisesti huomioitava Lestijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lestijärven maakunnallisesti merkittävä maisema-alue on huomioitu osayleiskaavan lähtötiedoissa ja sitä kautta vaikutustenarvioinnissa, joten osayleiskaavan lähtötiedot voidaan korjata 4. vaihemaakuntakaavan kuvauksen osalta. Muilta osin lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen tai se koskee Iso Kortenevan osayleiskaavaa. Voidaan kirjata tiedoksi, että Keski-Pohjanmaan liitolla ei edellä tehtyjen suunnittelumateriaalia tarkentavien huomioiden ohella ole huomautettavaa Lestijärven tuulivoimapuistoon Hittisennevan osayleiskaavasta. 1.4 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Alueidenkäytön ryhmän päällikkö, Ylitarkastaja Matti Rantala Ylitarkastaja John Öst Lausunto , Dnro EPOELY/3927/2014. Lausunto Lestijarven tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta osa-alue 1 Hittisenneva ja osa-alue 3 lso Korteneva, Lestijarven kunta Tämä lausunto perustuu päivättyihin kaavaselostuksiin ja päivättyihin kaavakarttoihin. Lestijärven tuulivoimapuisto osayleiskaavan muodostaa kolme osa-aluetta. Hittisenneva (osa-alue 1), Kosolankangas (osa-alue 2) ja lso Korteneva (osa-alue 3). Yleiskaava-alueet sijoittuvat Lestijärven kunnan keskiosiin, Lestijärven länsi- ja eteläpuolille. Kantatie58 kulkee osayleiskaava-alueiden välissä niin, että Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueet jäävät sen lounaispuolelle ja Iso Kortenevan osa-alue sen koillispuolelle. Hittisennevan alue sijaitsee lähinnä Lestijärven kirkonkylää noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Kinnulan taajama sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä etelässä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirron suhteen hankkeen toteuttamissuunnittelussa pyritään ensisijaisesti siihen, että hankealueiden läheisyyteen, Fingrid Oyj:n olemassa olevan 2 x 400 kv Pikkarala-Alajarvi voimajohtoreitin varteen, saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, johon hankealueella tuotettu sähkö voidaan liittää. Osayleiskaava-alueiden koko on n ha Hittisenneva ja n ha lso Korteneva. Osayleiskaava-alueille 1 ja 3 on mahdollista toteuttaa 66 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 210 m.

8 6 (30) Hankkeesta on pidetty yksi viranomaisneuvottelu sekä yksi työneuvottelu YVA-yhteysviranomaisen lausunto Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on annettu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella on runsaasti kaavamerkintöjä, jotka on kuvailtu kaavaselostuksessa hyvin. Suunnittelualueet on otettu mukaan tuulivoimaa käsittelevän Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan, maakuntakaava ei ole vielä vahvistettu Ympäristöministeriössä. Osayleiskaavaalueiden rajaukset ovat isommat kuin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue. Suunnittelualueella on pääosin voimassa vuonna 1999 hyväksytty Lestijärven osayleiskaava. Suunnittelualueet on varattu kaavassa pääosin metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueilla ei ole asemakaavoja. Kaava-alueiden läheisyyteen sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaavaselostuksessa arvioidaan maisemavaikutuksien olevan merkittäviä. Rakentuessaan osayleiskaavan laajuudella voimalat heikentävät tärkeiden maisema-alueiden ominaispiirteiden säilymismahdollisuuksia. Melumallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Osa-alueiden 1 ja 3 melumallinnukset on laadittu erikseen. Erikseen mallinnettuna Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity asuin- tai lomarakennuksien osalta. Luonnonsuojelualueisiin sovelletaan myös ympäristöministeriön ohjearvoja. Melumallinnuksissa ei ole huomioitu luonnonsuojelualueita, ELY-keskuksen mielestä on vielä syytä arvioida melun vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Melumallinnuksessa ei myöskään ole huomioitu osa-alueiden 1, 2 ja 3 yhteisvaikutuksia. ELY-keskuksen mielestä on tarpeellista tehdä melumallinnus niille alueille jotka muodostavat Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavakokonaisuuden eli Hittisenneva osa-alue 1, Kosolankangas osaalue 2 sekä lso Korteneva osa-alue 3. TV-alueiden (tuulivoimalan alue) rajaukset ovat isokokoisia. ELYkeskus ehdottaa tv-alueiden koon supistamista niin, että voimaloita ei pystytä siirtämään lähemmäksi asutusta. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta. Välkemallinnuksen mukaan välkealueelle ei jää asuinrakennuksia tai lomarakennuksia sellaisille alueille missä välke ylittää todellisessa tilanteessa 8 tuntia vuodessa. YVA-yhteysviranomainen on lausunnossaan YVA-selostuksesta edellyttänyt myös välkkeen pahimman tilanteen huomioiminen. Pahimman tilanteen mallinnus uupuu kuitenkin vielä. ELY-keskuksen mielestä on tarpeellista vielä täydentää välkemallinnusta pahimman tilanteen mallinnuksella. Haittojen minimoimiseksi tulisi pyrkiä Ruotsissa käytössä olevien ohje arvojen, 8 tuntia/vuosi 30 min/päivä mukaisiin lukuihin. Hittisennevan osa-alueen pohjoispuolelle, noin kilometrin etäisyydelle, sijoittuu Latometsän ( ) pohja-vesialue ja noin kahden kilometrin etäisyydelle Sy-

9 7 (30) rinharjun pohja-vesialue. Parannankankaan ( Aja B) pohjavesialueet jäävat Hittisennevan ja Kosolankankaan osa-alueiden ja Lestijärven väliselle alueelle. Hittisennevan osa-alueella ei tuulivoimaloita sijoitu pohjavesialueille. Kasalankankaan ( A ja B) pohjavesialueet sijaitsevat Kosolankankaan ja lso Kortenevan osa-alueiden välissä. lso Kortenevan osa-alueen eteläpuolella sijaitsee Aho- Kurkelan ( ) pohjavesialue. lso Kortenevan osa-alueelle ei tuulivoimaloita sijoitu pohjavesialueille. Lähes kaikki kuljetukset tapahtuvat kantatietä 58 pitkin, joka kulkee koko harjujakson päällä kaakko - luode suuntaisesti aiheuttaen riskin pohjavesialueille koko tuulivoimaloiden rakentamisen ajan. Ympäristönsuojelulaissa säädetään mm. pohjaveden pilaamiskiellosta YSL 17 (527/2014), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Lisaksi rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä. Uutta tieverkkoa rakennetaan tuulivoimapuiston alueelle tarpeen mukaan. Teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. Kaavaselostuksen sivulla 116 todetaan, että Hakanevan pelloille sijoittuvan kurkien lepäily- ja ruokailualueen sekä Vetelanevan Rimpinevan soille sijoittuvan ruokailualueen väliin sijoittuu yhteensä 8 voimalaa ja lisäksi tuulivoimapuiston sisäinen 110 kv voimalinja. Kurjet liikkuvat tyypillisesti hämärässä, jolloin törmäykset tuulivoimaloihin ja etenkin sähkönsiirron ilmajohtoon ovat mahdollisia. Ilmajohto on kurjille jopa tuulivoimaloita haitallisempi, koska kurjet lentävät lyhyet siirtymät yleensä melko matalalla metsän yläpuolella. Kurkien käyttäytyminen voi muuttua tuulivoimaloiden rakentamisen myötä, koska voimalat 69 ja 70 sijoittuvat aivan peltoalueen laidalle, minkä lisäksi tuulivoimalat muodostavat esteen yöpymisalueen ja ruokailualueen väliin. Tuulivoimahankkeella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kurkien paikallisesti arvokkaaseen ruokailu- ja lepäilyalueeseen. Vaikutuksia arvioidaan voitavan lieventää mm. toteuttamalla tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto siirtymälentojen alueella maakaapelilla tai matalammalla ilmajohdolla ja huomiopalloilla. Myös siirtymäreitille sijoittuvien voimaloiden käytön rajoittaminen tarpeen mukaan mainitaan lieventämiskeinona. Ruokailu- ja lepäilyalueen pysyvyydestä sekä lintujen lukumääristä ja lentoreiteistä katsotaan tarvittavan lisää tietoa. ELY-keskuksen mielestä vaikutusten lieventämiskeinot vähentävät varmaankin haitallisia vaikutuksia. Ruokailu-lepäilyalueen ja siirtymäreitin turvaamisen kannalta parempi lopputulos kuitenkin saavutettaisiin vähentämällä ongelmaa aiheuttavien voimaloiden määrää. Osa siirtymäreitin voimaloista sijoittuvat maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolelle, varsinkin jos pellolla ruokailevat kurjet yöpyvät myös kaava-alueen eteläpuolisella Tuliniemennevalla voi nämä voimalat olla ongelmallisia. Siirtymälentoreittien lisäseuranta on joka tapauksessa tarpeen hankkeen jatkosuunnittelun tueksi.

10 8 (30) Sivulla 118 todetaan, että edustavien suoalueiden lähimpien voimaloiden sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsäpeuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumille jää mahdollisimman vähäiseksi. Alle 600 metrin ( m) päähän mainituista Tuliniemennevasta ja Vetelänevasta sijoittuu viisi voimalaa, joista neljä näyttää olevan maakuntakaavan tuulivoima-alueen ulkopuolella. Lestijärven tuulivoimapuiston Natura-arviosta antamassaan lausunnossa ELY-keskus viittasi maakuntakaavan Natura-arviosta ja sen täydennyksestä antamiinsa lausuntoihin, joissa esitettiin harkittavaksi merkittävimmin metsäpeuran laidunkiertoon ja vasomispaikkoihin vaikuttavien tuulivoimaloiden poistamista maakuntakaavasta. Osayleiskaavoilla ei ainakaan tulisi lisätä metsäpeuroille aiheutuvia häiriöitä maakuntakaavaan verrattuna. ELY-keskus katsoo Veteläneva ja Tuliniemenneva olevan metsäpeuran kesälaidun- ja vasomisalueita. Ainakin niitä lähimmät voimalat 76, 80, 81 ja 83, jotka sijoittuvat myös maakuntakaavarajauksen ulkopuolelle, on syytä poistaa osayleiskaavasta. Maakuntakaavan tv-alueeseen verrattuna osayleiskaavassa on erillinen kaakkoon suuntautuva uloke, johon on sijoitettu neljä voimalaa 61, 62, 63 ja 101. Nämä voimalat tulisivat varsin lähelle lso Vihtasennevaa, jolla kaavaselostuksen mukaan (s. 114) on merkitystä metsäpeuran kesälaitumena. Lisäksi näiden voimaloiden vuoksi rakennettaisiin sisäistä sähkönsiirtoa varten 110 kv voimalinja linnustollisesti arvokkaiden Tervasen ja Saarisen väliin. Näiden voimaloiden poistamista / kaavarajauksen supistamista tulisi vielä harkita arvokkaisiin luontokohteisiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. lso Kortenevan osa-alue 3:n koillisosan kahdeksan voimalaa 40, 41, 42, 43, 44, 98, 104 ja 106 sijoittuvat sääksen ruokailulentoreitille, voimalat on ELY-keskuksen mielestä syytä poistaa kaavasta. Liikennevaikutusten arviointi on ollut riittävää. Kuten kaavaselostuksessa on todettu, hankkeesta aiheutuu sen rakentamisvaiheessa suuri määrä raskasta liikennettä. Vaikutus erityisesti hankkeen lähialueen teille on merkittävä ja suuri raskaan liikenteen määrä vaikuttaa koetun turvallisuuden tunteen lisäksi erityisesti tienvarren asukkaiden liikenneturvallisuuteen. Hankevastaavan on syytä huomioida, että mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa tai liittymiä on tarpeen parantaa, tulee hakijan ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kaavaselostuksessa on maininta uudesta tievarauksesta hankealueen itäosan halki ja kaavakartalla on huomioitu riittävän leveä maastokäytävä mahdollista maantien sijoittamista varten. Lähimmistä tuulivoimaloista todetaan olevan vähintään 300m etäisyys tielinjaukseen. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetään, että osayleiskaava-alueiden rajaukset ovat isommat kuin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue. Keski-Pohjanmaan liiton viranomaisneuvottelussa ilmoittama kanta tv-aluerajauksiin on, että maakuntakaavassa osoitettuja rajauksia voidaan tarkistaa selvityksiin perustuen. Lestijärven tuulivoimapuiston esiselvitykseksi on laadittu kattava YVA, jonka pohjalta aluerajaukset on määritetty.

11 9 (30) Häiritsevä vaikutus maisemaan on pienentynyt samalla, kun voimaloiden määrää on laskettu ja niitä on melu- ja välkevarjostusmallinnuksien perusteella siirretty kauemmas asutuksesta. Lestijärven tuulivoimapuiston koko alueelle on laadittu kaikki kolme aluetta kattava melumallinnus. Laadittu raportti julkistetaan kunnan internet-sivulla. Laaditaan erillinen melumallinnuskartta, jossa luonnonsuojelualueet on esitetty. Osayleiskaavassa on tv-alueet rajattu niin, että ohjeellisella merkinnällä osoitettujen voimaloiden pienet siirrot ovat mahdollisia perustamisolosuhteet huomioiden. Voimaloiden rakennusluvan yhteydessä esitetään todellista tilannetta vastaava melu- ja välkemallinnus, jolla tilanne niiden suhteen tarkistetaan rakennuslupaharkinnassa. Pahimman tilanteen mukainen välkevarjostusmallinnus laaditaan, niin että se tulee olemaan käytössä rakennusvalvontaa ja rakennuslupaharkintaa varten. Lisätään selostuksen kohtaan Toteutus, että: Ympäristönsuojelulaissa on säädetty pohjaveden pilaamiskiellosta (YSL 17, 527/2014), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi mainitaan, että rakentaminen (mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset) tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Teitä levennettäessä/kantavuutta lisättäessä mahdollisilla pohjavesialueilla tulee huomioida materiaalien ympäristökelpoisuustestaus ja se, että uusia ojia ei saa kaivaa tai olemassa olevia syventää, mikäli pohjamaata ei tutkimuksilla osoiteta tiiviiksi. ja että: Hankevastaava ottaa hyvissä ajoin yhteyttä ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta, mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa tai liittymiä on tarpeen parantaa. Lausunnossa viitataan, että selostuksessa on todettu tuulivoimahankkeella olevan todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kurkien paikallisesti arvokkaaseen ruokailu- ja lepäilyalueeseen. Osayleiskaavaselostuksessa on kerrottu, että havaittu kurkien määrä oli paikallisesti merkittävä, mutta ei alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä. Selostuksessa on mainittu myös, että alueelle rakennettava ilmajohto on kurjen liikkumisen kannalta jopa tuulivoimaloita haitallisempi, koska kurjet liikkuvat lyhyet siirtymät yleensä melko matalalla metsän yläpuolella. Tällä viitataan siihen, että voimalan siivet pyörivät korkeammalla kuin missä puuston ylittävän siirtymälentoreitin korkeus on. Tämän vuoksi voimaloita ei ole poistettu siirtymälentoreitiltä vaan asia voidaan käsitellä sähkönsiirron myöhemmässä lupaharkinnassa. Lausunnossa edellytetään myös, että kurkien ruokailu- ja lepäilyalueen siirtymälentoreittien lisäseuranta on tarpeen hankkeen jatkosuunnittelun tueksi. Kurkien ruokailu- ja lepäilyalueeseen liittyvästä seurantatarpeesta sekä siirtymäreitille sijoittuvien voimaloiden käytön rajoittamisen tarpeesta ja tavasta voidaan sopia sähkönsiirron myöhemmissä lupakäsittelyissä. Kurkien siirtymäreitin seurantaa voidaan tehdä myös olosuhteiden vakiinnuttua voimaloi-

12 10 (30) den toteutuksen jälkeen, jolloin voidaan sopia voimaloiden käyttöön mahdollisesti liittyvistä lieventämistoimista. Lausunnossa viitataan osayleiskaavaselostuksen sivulle 118, jossa todetaan, että edustavien suoalueiden lähimpien voimaloiden sijaintia tulee harkita, jotta häiriövaikutus metsäpeuran potentiaalisille vasomis- ja kesälaitumille jää mahdollisimman vähäiseksi. Lausunnossa edellytetään, että voimalat 76, 80, 81 ja 83 poistetaan osayleiskaavasta. Vetelänevan ja Tuliniemennevan osalta on määritelty kaava-alueelle ulottuva metsäpeuran vasomisalueiden vaikutusaluerajaus. Vaikutusalue perustuu Luke:n sateliittiseuranta-aineistoon, jonka mukaan rajauksen sisälle sijoittuu 95 % vaadinhavainnoista. Osayleiskaavaan vasomisalueiden vaikutusalue on rajattu osa-alueena (peura). Osa-aluetta koskee kaavamääräyksessä tuulivoimapuiston toteuttamiselle annettu vasomisaikainen rajoitus, josta tulee sopia tarkemmin alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Ehtona on selvittää ennen rakentamisluvan myöntämistä tuoreimman seurantaaineiston perusteella lähimpien vasomisalueiden aktiivisuus sekä määritellä häiriöttömin rakentamisajankohta. Voimaloiden toiminnan ei arvioida merkittävästi heikentävän peuran kesäaikaista viihtymistä lähimmillä avosoilla, mutta huoltotiestön käyttö ja puomitustarve turhan liikennöinnin minimoimiseksi tulee arvioida tapauskohtaisesti lupaprosessissa rajauksen sisäpuolella olevien voimaloiden osalta. 1.5 Museovirasto Yli-intendentti Helena Taskinen Intendentti Tuula Heikkurinen-Montell on lähettänyt Museovirastoon lausunnolle Lestijärven tuulipuiston Iso Kortenevan osayleiskaavaehdotuksen. Museovirasto on tutustunut asiakirjoihin ja ilmoittaa, ettei sillä ole niistä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Ehdotukseen on otettu huomioon Museoviraston lausunnossaan , Dnro MV/86/ /2014 esittämät muinaisjäännösten suojeluun liittyvät näkökohdat jatkosuunnittelun pohjaksi riittävistä kohteiden suojavyöhykkeistä voimaloiden, teiden, voimajohtojen ja muun infran rakentamisen yhteydessä. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta lausunnon osayleiskaavasta antaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella K.H. Renlundin museo / Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei sisällä muutostarpeita osayleiskaavaehdotukseen.

13 11 (30) 1.6 K.H.Renlundin museo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Maakuntamuseo huomauttaa, että se on lausunut osayleiskaavan luonnosvaiheessa , mutta lausunto puuttuu luonnosvaiheen vastineraportista. Museo on luonnosvaiheessa esittänyt muun muassa tutkittavaksi vaihtoehtoja, joilla merkittäviä vaikutuksia voidaan edelleen vähentää, esimerkiksi vähentämällä voimaloiden määrää tai sijoittamalla alueelle napakorkeudeltaan matalampia voimaloita. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Maisemavaikutukset maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin Similänperän peltoaukean maisema-alue, Lestijärven maisema-alue ja Lestijärven kulttuurimaisemaalue on arvioitu merkittäviksi (selostus ja ). Hieman kauempana alueesta sijaitsevat maakunnallisesti merkittävät Syrin kylämaisema, Valkealamminneva-Lehtosenjärven maisema-alue ja Perhon järvimaisema-alue. Museo huomauttaa, että selostuksen luvun 13.4 esitetyt elinkeinopoliittiset argumentit eivät kaikilta osin sisällöllisesti sovellu osayleiskaavaselostustekstiksi maisemavaikutuksia arvioitaessa. Tekstiä on syytä tarkistaa. Selostuksen luvussa oli luettavissa ristiriitaisuuksia lentoestevalojen vaikutuksia arvioitaessa. Maakuntamuseo katsoo, että Hittisennevan tuulipuistoalueen 31 voimalaa ovat volyymiltaan niin mittavia, että toteutuessaan ne muuttavat Lestijärven maaseutumaiseman teollisuusmaisemaksi ja heikentävät maakunnallisesti tärkeiden maisema-alueiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksia. Edellä mainitusta syystä maakuntamuseo esittää tuulivoimaloiden määrän vähentämistä edelleen, etenkin maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähialueella. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta selostuksineen tulee MRA 93 mukaisesti toimittaa maakuntamuseolle. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnon antaa Museovirasto. Kaavoittajan vastine: Lausunnon alustuksessa puhutaan kokonaiskorkeudesta 210 merenpintaan. Tarkennetaan, että osayleiskaavassa osoitettu enimmäiskorkeus on annettu maanpintaan nähden. Enimmäiskorkeus merenpintaan on 408,5 metriä. Museon jättämä luonnosvaiheen lausunto on jäänyt palautteen käsittelyn ulkopuolelle siinä vaiheessa kuin se olisi pitänyt käsitellä. Museo uusii luonnosvaiheen lausunnossaan esitetyn: tutkittavaksi vaihtoehtoja, joilla merkittäviä

14 12 (30) vaikutuksia voidaan edelleen vähentää, esimerkiksi vähentämällä voimaloiden määrää tai sijoittamalla alueelle napakorkeudeltaan matalampia voimaloita. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Luonnosvaiheen lausunnossa esitetty on huomioitu suunnittelussa. Voimaloiden korkeudeksi on valikoitunut matalampi voimalatyyppi ja voimaloiden määrä on vähentynyt 109 voimalaan maksimista 118. Lentoestevalojen suhteen hanketoimija pyrkii rakennuslupavaiheessa ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin esitetyt toiveet lentoestevaloista, mutta joutuu noudattamaan TraFin viimeisintä ohjeistusta ja antamaa lupaa. Selostuksen luvun 13.4 esitetyt elinkeinopoliittiset argumentit voidaan käydä läpi ja siirtää soveliaimpaan kohtaan selostuksessa. Ristiriitaisuudet selostuksen kohdassa lentoestevalojen vaikutuksia arvioitaessa pyritään poistamaan. Maisemavaikutukset maakunnallisesti arvokkaisiin alueisiin Similänperän peltoaukean maisema-alue, Lestijärven maisema-alue ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue on kaavoitukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa todettu merkittäviksi. Vaikutuksista maisemaan keskusteltiin pidetyssä viranomaistyöneuvottelussa. Todettiin, että lieventäviä toimia on tehty ja että osayleiskaavaa ei ole tarvetta muuttaa. Hanketoimija pyrkii rakennuslupavaiheessa ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin esitetyt toiveet lentoestevaloista, mutta joutuu noudattamaan Tra- Fin viimeisintä ohjeistusta ja antamaa lupaa. Hanketoimijan tarkoituksena on hyödyntää mahdollisessa maanvaihdossa poistettavat massat tuulivoimapuiston rakentamisessa, kuten luonnosvaiheessa annetussa vastineessa on todettu. Kertyvät maamassat tasataan voimaloiden ympärille sekä teiden reunoille ja maisemoidaan. Todennäköisesti tuulivoimapuiston alueen ulkopuolelle siirrettäviä maa-aineksia ei synny. Asia lisätään selostuksen kohtaan Liikennevirasto Ei jätettyä lausuntoa. 1.8 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ei jätettyä lausuntoa. 1.9 Finavia Oyj Ei jätettyä lausuntoa.

15 13 (30) 1.10 Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö projektipäällikkö Mika Penttilä Fingrid on lausunut Lestijärven tuulivoimapuiston 400 kv YVA-ohjelmasta Kuten kyseisessä lausunnossa todettiin, Fingrid ja hankkeesta vastaava ovat sopineet alustavasti kuvatun mukaisesta tuulipuiston liityntätavasta. Osayleiskaavan tulee vastata sovittua ratkaisua. Kaavaselostuksessa esiintuotu vaihtoehto on todettu toteuttamiskelvottomaksi pysyvänä ratkaisuna, koska liittyminen suoraan kantaverkon 400 kv voimajohtoihin nostaa pitkän aikavälin riskiä kantaverkkohäiriöille. Ainoaksi liityntävoimajohdon tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi on siten muodostunut Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitelty VEC. Tässä vaihtoehdossa tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Fingridin voimajohdot ovat rakennuslain 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Liitynnän osalta hankevastaavan tulee olla yhteydessä yhtiössämme Petri Parviaiseen Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, ympäristö, PL 530, HELSINKI. Kaavoittajan vastine: Kaava-alueen ulkopuolisen sähkönsiirron kuvaus voitiin sisällyttää kaavaselostukseen siinä määrin kuin se oli kaavaehdotuksen valmistuessa tiedossa. Lestijärven tuulivoimapuiston sähkönsiirron reitin erillisessä YVA-menettelyssä tutkitaan parhaillaan, kuten lausunnossa todetaan, ainoana tarkasteltavana liityntävoimajohdon toteutuksen vaihtoehtona Lestijärven tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsiteltyä vaihtoehtoa VEC. Selostuksen kuvaus sähkönsiirrosta voidaan informatiivisena muutoksena muuttaa vastaamaan sähkönsiirron YVA-menettelyssä esitettyä kuvausta: Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston alueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta ensin noin 8 kilometrin pituisella 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle ja siitä uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Rakennettava noin 58 kilometrin pituinen voimajohto sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2x 400 kv Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rinnalle.

16 14 (30) 1.11 Fortum Oyj Ei jätettyä lausuntoa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos pelastuspäällikkö Jouni Leppälä Pelastusviranomaisen lausuntona osayleiskaavasta totean seuraavaa: Tuulivoimaloiden turvallisuusratkaisuista tulee tehdä erillinen palotekninen suunnitelma, jolla osoitetaan, että tuulivoimaloiden turvallisuus on riittävä. Suunnitelmassa on huomioitava vaatimukset julkaisussa Wind turbines Fire protection guideline (CFPA 2012) ja Tuulivoimalan vahingontorjunta (Finanssialan Keskusliitto 2014). Suunnitelman omatoimisessa varautumisessa tulee huomioida myös henkilöpelastus eri onnettomuustilanteissa. Palotekninen suunnitelma tulee esittää rakennuslupaa haettaessa. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa edellytetty palotekninen suunnitelma ei liity kaavaprosessiin, vaan se koskee rakennuslupaharkintaa. Paloteknisen suunnitelman laatimistarpeesta voidaan lisätä maininta asiasta selostuksen kohtaan toteutus Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto / 2. Logistiikka rykmentti, Esikunta, Turku Rykmentin komentaja, Kommodori Mika Martikainen Osastopäällikkö, Everstiluutnantti Timo Rantala Logistiikkarykmentin (2LOGR) lausunto Lestijärven tuulivoimahankkeeseen Puolustusvoimat ilmoittaa olevansa osallinen Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisessa ja 2. Logistiikkarykmentti alueellisena edunvalvojana ei näe omalta osaltaan estettä kaavan jatkotyölle. Määräys, että ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien pääesikunnalta, löytyy osayleiskaavasta. 3. Puolustusvoimien toiminnan huomioon ottaminen tuulivoimarakentamisessa Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luvut 4.2 toimiva aluerakenne ja 4.5. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Ne huomioon ottamalla turvataan riittävät alueelliset edellytykset maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Lestijärven kunnan alueella. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille, joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja eitoivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikkenee ja tuuli-

17 15 (30) voimala voi näkyä tutkassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiseen. 4. Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimahankkeista Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun sekä hankkeisiin liittyen. Kaavasta ja YVA:sta lausunnon antaa 2. Logistiikkarykmentti toimialueeltaan. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat (Pääesikunta) antaa erikseen pyydettäessä erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta sekä tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tutkaselvityksen tarpeesta tekee arvion Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimittaja tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 5. Kannanotto tuulivoimapuiston osayleiskaavan OAS:sta Puolustusvoimat esittää, että OAS:ssa ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 3-4 ja seuraavassa esiintuodut asiat. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada uusi lausuntohankkeen hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeesta. 6. Jatkotyöt Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) palvelukeskuksesta. Lisäksi lausunnot kaavoituksiin ja maankäyttöön tulee pyytää Suomen turvallisuusverkot Oy:ltä (STUVE). PVJJK edellyttää, että kaapelireittien siirto-, suojaamis- tai muut muutoskustannukset kohdentuvat aiheuttajalle. Puolustusvoimat edellyttää, että Lestijärven kunta lisäisi kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavan tekstin: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla tai 2. Logistiikkarykmentin esikunta (2LOGRE), PL 5, Turku (katuosoite Rykmentintie 15, Turku). Lausunnossa annetaan osoite ja yhteyshenkilöt lausuntopyyntöjä varten lausunnon kohdassa 5. Lausunnossa annetaan alueelliset yhteyshenkilöt maankäyttö- ja kaavoitusasioissa sekä tuulivoimahankkeesta annettavaa lausuntoa koskien.

18 16 (30) Kaavoittajan vastine: Kohta 2 on huomioitu osayleiskaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuuluvat osayleiskaavan lähtökohtiin. Selostuksessa todetaan, että hankkeella on vaikutuksia aluevalvonnassa käytettäviin sensorijärjestelmiin. Tutkaselvityksen tarpeesta pyydetään arvio puolustusvoimien pääesikunnan operatiiviselta osastolta hankkeen siinä vaiheessa, jossa tuulivoimaloiden lopulliset sijainnit on päätetty, esimerkiksi rakennuslupavaiheessa. OAS:ssa ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 3-5 esiintuodut asiat seuraavasti: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan Selvitykset ja vaikutusten arviointi voidaan lisätä kappale: Tutkaselvityksen tarpeesta tekee arvion Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Selvittämisestä vastaa tuulivoimatoimittaja tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä VTT:llä viimeistään yksityiskohtaisessa toteutusvaiheen suunnittelussa. Selostukseen voidaan kohtaan Toteutus lisätä kappale: Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko suurenee, määrä lisääntyy tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimien Pääesikunnan operatiivinen osasto on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada uusi lausuntohankkeen hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Suomen turvallisuusverkot Oy:ltä (STUVE) pyydetään lausunto alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevista puolustusvoimien kaapelilinjoista rakennuslupavaiheessa. Lausunnon kohdassa 6. mainitut muut seikat koskevat toteutusvaihetta, eikä niitä huomioida osayleiskaavassa. Puolustusvoimat edellyttää lisäystä rakennusjärjestykseen. Ennen uuden rakennusjärjestyksen laadintaa voinee lupaharkintaa varten laatia ohjeen, mitä PVJJK edellyttää Metsähallitus Jani Viisanen Metsähallitus on tutustunut Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen ja lausuu seuraavaa: Suomessa on kehitteillä käytäntö, jossa osa tuulivoimapuiston vuokratulosta jaettaisiin tuulipuiston vaikutusalueelle - noin 600 m säteelle tuulivoimaloista. Lausuntopyynnön kohteena olevan tuulivoima-alueen osalta tämä tarkoittaisi sitä, että vuokraa maksettaisiin sekä tuulivoimalan sijoituspaikan maanomistajalle että lähiympäristön maanomistajille. Selvitysmies Lauri Tarasti on omassa selvityksessään työ- ja elinkeinoministeriölle tehnyt seuraavan ehdotuksen:

19 17 (30) Lyhennelmä Tarastin ehdotuksesta nro 8. Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Energiateollisuus ry antavat suosituksen tuulivoiman rakentajille siitä, että toiminnanharjoittaja tekee maankäyttösopimuksen niiden tuulivoimalan läheisyydessä olevien maanomistajien kanssa, joiden maata on tuulivoimalan roottorin halkaisijaa viisikertaisesti vastaavalla etäisyydellä. Metsähallitus pitää ehdotettua menettelyä hyvänä ja toivomme, että tässäkin hankkeessa sovelletaan ko. käytäntöä, joka lisää hankkeen hyväksyttävyyttä. Hankekehittäjä on ollut yhteydessä Metsähallituksen edustajaan vaikutusaluesopimukseen liittyvissä asioissa. Metsähallituksella ei tässä vaiheessa ole muuta lausuttavaa kaavahankkeesta. Kaavoittajan vastine: Kirjataan tiedoksi. Asia on hanketoimijan ja Metsähallituksen välinen sopimusasia Muut seudulliset toimijat Ei jätettyä lausuntoa Metsäkeskus Keski-Pohjanmaalta tai ProAgria Keski-Pohjanmaalta Tekninen lautakunta TKL LAUSUNTO TUULIVOIMAPUISTON HITTISENNEVAN OSAYLEISKAAVEH- DOTUKSESTA Rakennustarkastaja Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että Hittisennevan osayleiskaavaehdotus ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella. Muun muassa valokuvasovitteiden perusteella tuulivoimapuistolla on maisemaa muuttava vaikutus, mutta voidaan todeta, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön. Tuulivoimapuiston tekninen huolto ja sähkönsiirto on kattavien selvityksien perusteella mahdollista järjestää. Tekninen lautakunta Hyväksyttiin. Merkittiin, että Pekka Tuikkanen, Susanna Tuikka ja Marja Koskela ilmoittivat esteellisyytensä ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Peruste: Hallintolaki mom. kohta 1. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Osmo Haasiomäki. Kaavoittajan vastine: Kirjataan tiedoksi.

20 18 (30) 1.17 Reisjärven kunta Reisjärvellä , tekninen johtaja Matti Kiviniemi Reisjärven kunnan jättämä lausunto liittyy Iso Kortenevan osayleiskaavaehdotukseen ja on käsitelty sen palautteen yhteydessä Kokkolan kaupunki va. kaavoituspäällikkö Päivi Cainberg Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut on sähköpostitse antanut tiedoksi, ettei Kokkolan kaupunki tule jättämään lausuntoa Muut naapurikunnat Ei jätettyä lausuntoa Kinnulan kunnalta, Halsuan kunnalta, Perhon kunnalta, Toholammin kunnalta, Sievin kunnalta, Viitasaaren kunnalta tai Haapajärven kaupungilta Lestijärven tuulivoimapuistoalueen maanomistajat ry puheenjohtaja Timo Lappi Maanomistajien yhdistyksen hallituksen kokouksessa käsiteltiin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotusta. Kokonaisuuteen meillä ei ole huomauttamista. Toivomme, että tuulivoimahanke etenisi suunnitelmien mukaan ja tavoitellussa aikataulussa. Haluamme kuitenkin täsmentää ja painottaa maanomistajien näkökulmasta muutamaa kaavaselostuksen asiaa. Toivomme, että esityksemme otetaan huomioon seuraavassa kaavaa käsittelevässä viranomaisneuvottelussa ja kirjataan ne osa-alueiden kaavaselostuksiin. Molempien osa-alueiden kaavaselostuksien kohtaan ehdotamme seuraavaa. Koska tuulivoimapuistonalueen kaavoitus ei rajaa maa-aineksen ottamistoimintaa, niin maa-aineksen ottopaikat valitaan kaava-alueen sisältä tai sen välittömästä läheisyydestä siten, että kullakin osa-alueella 1 ja 3 (jatkossa myös osaalue 2) on omat maa-aineksen otto- ja louhintapaikat. Paikkojen maaperän soveltuvuus kalliomurskeen ja maa-aineksen ottoon selvitetään. Selvitysten perusteella rakentaja valitsee neuvotellen maanomistajan kanssa käytettävät maa-aineksen ottopaikat. Joissakin tapauksissa maa-aineksen ottopaikat on merkitty lopulliseen kaavakarttaan (vrt. Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaava Kankaanpäässä ). Jos nostopaikat merkitään Lestijärvellä lopulliseen kaavakarttaan, kaavamerkintä ei saa kuitenkaan olla niin sitova, ettei maanomistaja voi saada myöhemmässä vaiheessa maa-aineksen nostolupaa omalle maalleen myös muualla tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella. Tämä maanottopaikkojen hajauttaminen vähentää kuljetuksista aiheutuvaa liikenteen määrä ja sen haittoja sekä jakaa tasaisemmin maa-aineksen nostamisesta tulevan hyödyn maanomistajien kesken.