Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Huonekalujen valmistus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Huonekalujen valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 2/2013 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2013 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekaluteollisuus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 toimialan huonekalujen valmistus (TOL310), tuotannon bruttoarvo oli 1,1 mrd. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 23 milj. euroa joista pääosa koneita ja laitteita. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2011 alan toimipaikkoja oli ja ala työllisti henkilöä. Henkilöstön määrä on alalla laskenut merkittävästi, sillä vielä vuonna 2008 ala työllisti ihmistä. Toimialan kaikki luvut ovat laskeneet huomattavasti vuodesta 2009 alkaen. Erityisesti laskua on tapahtunut alan viennissä, joka oli vuonna 2012 enää vain 106 milj. euroa. Huonekaluja valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat perheyrityksiä ja suomalaisessa omistuksessa. Ala on hyvin pienyritysvaltainen. Alan toimipaikoista 84 % työllistää alle 10 henkilöä. Alan bruttoarvosta yli 50 % syntyy vain 10 yrityksen toimesta. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Huonekalujen valmistuksen asiakastoimialan, huonekalujen vähittäiskaupan (TOL 47591) liikevaihto oli vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan n. 1,1 mrd. euroa, josta puhtaasti huonekalujen osuus on n. 800 milj. euroa. Liikevaihto on vasta nyt palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Vähittäiskaupan kannattavuus on ollut heikko ja ala joutunee uusien järjestelyiden eteen kannattavuuden parantamiseksi. Sähköisen kaupan osuus kasvaa ja tulee muuttamaan huonekalujenkin kauppaa merkittävästi. Sähköisen kaupan haltuunotto on huonekalujen valmistajille ja huonekalukaupalle yhteinen tärkeä kehittämiskohde. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille vain n. 10 %. Viennin arvo (106 milj. ) on puolittunut muutaman vuoden takaisesta, sillä vuonna 2008 viennin arvo oli vielä yli 200 milj.. Viennin määrään laskuun on vaikuttanut Ikea viennin lähes kokonaan tyrehtyminen sekä suomalaisten yritysten heikot vientivalmiudet. Suurin vientimaa on Ruotsi 29 % osuudella, toisena tulee Venäjä 21 % osuudella, joka on myös potentiaalisin kasvun markkina-alue. Huonekalujen tuonnin määrä oli 475 milj. euroa vuonna 2012, joka on jo lähes puolet kotimaisen valmistuksen arvosta. Suurin tuontimaa on Ruotsi, toisena on Viro, lähes yhtä suurella tuontimäärällä. Huonekalujen valmistajien kasvumahdollisuudet ovat viennissä, sillä kotimarkkinat eivät merkittävästi kasva. Kansainvälinen kilpailu kohdataan jo myös kotimarkkinoilla merkittävän tuonnin johdosta. Sähköisen kaupan kehittämisellä voitaisiin parantaa myös alan vientivalmiuksia. ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki puh TEM:n yhdyshenkilö: Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Huokekalu, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN Kokonaissivumäärä 82 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2013 Författare Pasi Loukasmäki Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Möbelindustrin Referat Enligt förhandsinformation från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet av produktionen inom branschen tillverkning av möbler (TOL 310) år 2012 till 1,1 miljard euro. De materiella nettoinvesteringarna var 23 miljoner euro och utgjordes huvudsakligen av maskiner och anordningar. År 2011 var enligt Statistikcentralens arbetsställeregister antalet verksamhetsställen inom branschen och branschen sysselsatte cirka personer. Antalet anställda inom branschen har avsevärt minskat, emedan den ännu år 2008 sysselsatte personer. Alla siffror för branschen har gått ned betydligt sedan Speciellt har det skett en nedgång i exporten, som 2012 inte längre utgjorde mera än 106 miljoner euro. Nästan alla företag som tillverkar möbler är familjeföretag, som ägs av finländare. Branschen är mycket småföretagsdominerad. Av verksamhetsställena i branschen sysselsätter 84 % färre än 10 personer. Endast 10 företag står för över 50 % av branschens bruttovärde. Hemlandet är den viktigaste marknaden för småföretagen, endast få av dem har exportverksamhet. Inom kundbranschen för tillverkningen av möbel, dvs. butikshandel med möbler (TOL 47591), var omsättningen enligt preliminära uppgifter för 2012 cirka 1,1 miljard euro, där specifikt möblernas andel var cirka 800 miljoner euro. Omsättningen har först nu återgått till den nivå som rådde före finanskrisen. Butikshandelns lönsamhet har varit svag och branschen tvingas troligtvis till nya arrangemang för att förbättra lönsamheten. E-handelns andel ökar och kommer avsevärt att förändra handeln med möbler. Att erövra e-handeln är ett gemensamt viktigt utvecklingsobjekt för möbeltillverkarna och möbelhandeln. Endast cirka 10 % av den inhemska möbelproduktionen går på export. Värdet av exporten (106 miljoner euro) har halverats på några år, eftersom det år 2008 fortfarande översteg 200 miljoner euro. Den sjunkande exportvolymen har påverkats av att Ikeas export nästan helt har stannat av och av de finländska företagens svaga exportberedskap. Det största exportlandet är Sverige med en andel på 29 %, på andra plats kommer Ryssland med 21 %. Ryssland är också det marknadsområde som har den största potentialen att växa. Värdet av möbelimporten var 475 miljoner euro 2012, vilket redan utgör nästan hälften av den inhemska tillverkningens värde. Det största importlandet är Sverige, på andra plats kommer Estland med en nästan lika stor importvolym. Möbeltillverkarnas tillväxtmöjligheter ligger i exporten, eftersom hemmamarknaden inte längre växer särskilt mycket. Internationell konkurrens förekommer redan också på hemmamarknaden på grund av den betydande importen. Genom att utveckla e-handeln skulle det vara möjligt att förbättra branschens exportberedskap. Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Pasi Loukasmäki tfn Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Nyckelord Möbler, hemmöbler, offentliga möbler, köksmöbler ISSN Sidoantal 82 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Huonekaluteollisuus koko maailmassa ja EU-maissa Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan kehittyminen Liikevaihdon volyymit Tuotannon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Alatoimialojen suhteelliset osuudet Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti Tuonti Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus ja kustannusrakenne Taloudellinen asema Työllisyyden kehitys Työvoimatarve toimialalla pitkällä aikavälillä Työvoimatarve toimialan ammateissa lähiaikoina Esimerkkejä alalla vaadittavasta osaamisesta Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Väestörakenteen muutos Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Toimialaraportti-sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa osoitteessa tai Tänä vuonna on alettu julkaista myös toimialan näkymät -katsauksia, joissa päivitetään raporttien tulevaisuuden näkymiä. Kaikkien toimialaryhmien laajat toimipaikkakohtaiset markkinatiedot sekä tunnusluvut yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online -tietopalvelusta; osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit, toimialojen näkymät sekä Toimiala Online -tietopalvelu ja -tilastokuvat muodostaisivat yhdessä kattavan perustietopaketin, joka tukee mm. ennakointia, yrityshankkeiden suunnittelua tai hankkeiden käsittelyä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamista. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee huonekalujen valmistusta (TOL 310), alatoimialojen konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus (TOL 3101), keittiökalusteiden valmistus (TOL 3102), patjojen valmistus (TOL 3103) ja muiden huonekalujen valmistus (TOL 3104) pohjalta. Raportissa on otettu joissain kohdissa mukaan esimerkinomaisesti myös muita puutuotealan toimialaluokkia. Raportissa liitteenä on Finpron valmistama kansainvälistymiskatsaus Venäjän markkinoihin. Huonekaluteollisuus on Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä on vähän. Huonekalujen valmistus on kansainvälistä ja kansainvälinen kilpailu koskee myös Suomessa toimivia yrityksiä merkittävän tuonnin vuoksi. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti Ruuhka-Suomen ulkopuolella luoden työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuille alueille. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa Pasi Loukasmäki, toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialaraportissa käsitellään tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 310 Huonekalujen valmistus. Raportin piiriin kuuluvat alatoimialat ovat: TOL 3101 konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus, TOL 3102 keittiökalusteiden valmistus, TOL 3103 patjojen valmistus ja TOL 3109 muiden huonekalujen valmistus. Raportin tiedot perustuvat tähän toimialajaotteluun sen mukaan, miten yritykset ovat oman toimialaluokkansa valinneet. Toimialalla puhutaan normaalisti kodin huonekaluista, julkikalusteista ja keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta, että kodin kalusteet kuuluvat TOL jaottelussa luokkiin 3109 ja 3103, julkikalusteet luokkaan 3101 ja keittiökalusteet luokkaan Luokassa 3109 voi tosin olla paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola- ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3101, mutta ne ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan tämän päivän toimintansa mukaan, vaan esimerkiksi historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Näiltä osin tilastoihin tulee vääristymää. Tilastoinnin ja toimialan analysoinnin parantamiseksi olisi hyvä, että yritykset tarkistaisivat, että valittu toimialaluokka vastaa tehtävää tuotetta ja tuotantoa parhaalla mahdollisella tavalla. Seuraavassa taulukossa on viimeisimpiä tilastolukuja huonekalualasta. Tiedot on saatu tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilasto -tietokannasta, toimipaikkatilastoista sekä tullin tilastokannasta uljas.tulli.fi. Brutto- ja jalostusarvo ovat tilastokeskuksen ennakkotietoja vuodelta 2012 huonekalujen valmistus (310) rivillä (tummennettu). Muut tiedot huonekalujen valmistus (310) rivillä ovat vuodelta Vientitiedot v ja kaikki vuoden 2011 luvut ovat lopullisia tietoja. Vientitiedot ovat vuoden 2012 tietoja. Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL-Luokka Tiedot vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl 2011 Henkilöstö 2011 Jalostusarvo milj. Vienti milj Huonekalujen valmistus enn Konttori- ja myymäläkalusteet 3102 Keittiökalusteiden valmistus 3103 Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Istuimet ja niiden osat; huonekalujen osat 2012/ Vienti 50 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Huonekalujen valmistuksen (TOL 310) henkilöstössä on 359 yrittäjää. Toimialan kaikki luvut ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2008 alkaen. Lasku on ollut kaikissa luvuissa merkittävää. Henkilöstön määrässä laskun pohjakosketus lienee nyt saavutettu, ja alan kokonaishenkilöstömäärä olikin vuonna 2011 jo 70 henkilöä edellisvuotta suurempi. Toimipaikkojen määrä on myös jatkanut laskuaan. Osittain tähän vaikuttaa se, että yrityksiä on siirtynyt toimialaluokkaan TOL huonekalujen ja kodin kalusteiden korjaus. Mutta syy lienee myös todellinen. Vuosikymmenen lopun taantuma vaikutti huonekaluteollisuuteen enemmän kuin toimialoihin yleensä, ja yrityksiä poistui lopettamisien myötä. Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen teollisuuden tuotannon bruttoarvosta on noin 1 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti noin 4,4 % ja henkilöstöstä 2,4 % mutta viennistä vain 0,2 %. 1.2 Huonekaluteollisuus koko maailmassa ja EU-maissa Maailman huonekalujen valmistuksen arvo noin 450 mrd. USD (CSIL, Milano World Furniture Outlook 04/13). Maailman huonekalujen tuotanto on kasvanut keskimäärin 8 % viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 2009 jälkeen lasku oli merkittävä. Vuosien välillä maailman huonekalutuotanto kasvoi 18 % vuodessa kehittyvissä maissa ja 1 % kehittyneissä maissa. Suurimmat huonekaluja valmistavat maat vuonna 2012 olivat Kiina, USA, Italia ja Saksa. Kehittyvissä maissa kasvu on ollut merkittävää erityisesti Intiassa, Puolassa, Brasiliassa, Venäjällä, Turkissa, Vietnamissa ja Malesiassa. Suurimmat huonekalujen tuojat ovat USA, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Suurimmat huonekalujen vientimaat ovat Kiina, Italia, Saksa ja Puola. CSIL:n mukaan maailman huonekalukauppa (vienti, käsittää 70 merkittävintä maata) laski 20 % vuonna 2009 ollen 95 mrd. USD. Vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan maailmankauppa on noussut lamaa edeltävälle tasolle yli 120 mrd. USD:iin. Vuonna 2013 arvioidaan huonekalukaupan kasvavan noin 7 %. Huonekalujen valmistus on puunjalostuksen toimialoista suurin Euroopassa. Cei-Bois:n mukaan vuonna 2011 oli huonekalujen tuotannon liikevaihto noin 45 % koko puualan (TOL 16) tuotannon liikevaihdosta. Vuonna 2011 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (27 EU maata) 204 mrd. euroa. Tämä on yli 40 % globaalista tuotannosta. Huonekalujen tuonti Eurooppaan oli 21,1 mrd euroa (57,6 % kaikista puutuotteista) ja vienti Euroopasta 11,3 mrd. euroa (53,1 % kaikista puutuotteista). Huonekalujen valmistus on siis hyvin globaalia toimintaa ja tuotteita viedään ja tuodaan maasta toiseen merkittäviä määriä. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (27) on noin työllistäen lähes 1,1 milj. henkilöä. Yritykset ovat hyvin usein pieniä tai keskisuuria ja sijaitsevat usein syrjäisillä, vähemmän teollistuneilla alueilla. Huonekalujen kulutus vuonna 2007 oli EU-alueella 107 mrd. euroa (UEA) (osassa tilastoja on mukana 25 maata ja osassa 27 maata, yhtenäisiä tilastoja ei saatavilla). UEA:n mukaan vuonna 2007 vaihteli huonekalujen kulutus asukasta kohti Latinalaisen Amerikan TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 13 :sta henkilöltä Efta-alueen (Norja, Sveitsi) 415 :oon henkilöltä. Pohjois-Amerikan Nafta-alueella (USA, Canada, Mexico) kulutus oli 205 henkilöltä, EU:n (27) alueella 216 henkilöltä. EU:n uusien jäsenvaltioiden kulutus oli 50 henkilöltä. Korkeimmat kulutusluvut ovat Norjassa, Kanadassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Suomessa. EU-maat Norjan ja Pohjois-Amerikan kanssa kuluttavat noin 70 % koko maailman kulutuksesta, vaikka väestön osuus on vain noin 19 % koko maailman väestöstä. Koko EU-alueella tuonti on kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EU-alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuolella on tapahtunut keskittymistä ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekalujen vienti on eri maiden välillä merkittävää, joten huonekalujen kauppa ei ole missään päin maailmaa vain kotimarkkinateollisuutta. Huonekalujen osien kauppa on kasvanut merkittävästi ja esimerkiksi Kiinasta tuleva tuonti on isolta osalta huonekalujen osia. Tämä osoittaa myös alihankinnan tärkeyden huonekalujen tehokkaassa valmistuksessa. Huonekalujen valmistus on siirtynyt Keski-Euroopasta entisiin Itä-Euroopan maihin. Usein investoijana ovat länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Vahvimmin tästä on hyötynyt Puola, jonne ulkomaiset investoijat ovat rakentaneet runsaasti kapasiteettia. Puolan huonekalutuotannon viennin arvo oli vuonna 2010 yli 6 mrd. USD. Parhaillaan vienti oli jo 8 mrd. USD vuonna Viennistä suurin osa menee Saksaan. 1.3 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista. EU:n alueella huonekaluteollisuus ostaa n. 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdfteollisuuden tuotannosta (lähde: UEA). Osa huonekaluja valmistavista yrityksistä haluaisi erottua metsäteollisuudesta, koska eivät koe olevansa osa sitä. Suomessa merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin, koska muun muassa heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta Suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja tämä on ollut myös alan kehittymisen hidasteena. Ala on kuitenkin liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. Tätä tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys. Huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvissä liikkeissä, ja tulevaisuudessa huonekalujenkin kauppa siirtyy entistä enemmän sähköiseksi. Huonekalukaupan ja huonekalujen valmistajien välille on syntynyt kuilu, joka kuuluu ja näkyy alan toimijoiden puheissa ja käyttäytymisessä. Eniten tästä on kärsinyt huonekalujen valmistus, joka on ajautunut liian kauas loppuasiakkailta saatavasta tiedosta ja kommenteista. Näiden asioiden kääntäminen koko alan kehittämiseksi tulisikin asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi huonekalujen valmistuksen, kaupan ja näitä edustavien järjestöjen toiminnassa. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan toimintaympäristöä. Seuraavissa kuvauksissa on panoksiin liittyvissä rahavirtoissa käytetty lähteenä tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja vuodelta Tuotos- tai hyödykevirroissa on lähteenä käytetty Pkyritysbarometriä. Pk-yritysbarometrissä muotoiltiin vuonna 2013 juuri tätä hyödykevirtaku- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 vausta ajatellen eräitä kysymyksiä. Koska Pk-yritysbarometrissä mukana on vain pienet yritykset, on panostarkasteluakin tehty pienistä, alle 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Pienten huonekaluteollisuuden alan yritysten panoskäytöstä aineet ja tarvikkeet muodostavat noin 44 prosenttia. Työvoimakustannukset muodostavat lähes kolmasosan alan panoksista. Liiketoiminnan muut kulut, ovat noin 18 prosenttia alan panosrakenteesta. Ulkopuolisia palveluita ei alalla suuresti käytetä, ja pääomakustannukset ovat alalla muuhun yritystoimintaan nähden varsin pieniä. Jos panostarkastelu ulotetaan myös yli 10 henkilön yrityksiin, muuttuu panosten suhteet siten, että työvoimakustannusten osuus pienenee ja aineiden ja tarvikkeiden sekä ulkopuolisten palvelujen osuus kasvaa. Myös alihankinta muille yrityksille vähenisi olennaisesti. Tässä kuvauksessa alihankita on suuressa roolissa, koska pienet yritykset tekevät usein paljon alihankintaa isommille yrityksille. Pk-yritysbarometri 2/2013 -kyselyn mukaan huonekalujen valmistajista (51 yrityksen vastus) 36 % ilmoitti myyntinsä suuntautuvan suoraan loppukäyttäjille, 28 % alihankintana yrityksille, 16 % julkisille sektorille, 13 % tukku- ja vähittäiskaupalle, 3 % vientiin ja 4 % muille. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Kuva 1. Raha- ja hyödykevirrat huonekalujen valmistuksen alalla PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset TUOTOS (jakelukanavat) 35 % Loppukäyttäjät Aineet ja tarvikkeet 44 % 13 % Tukku- ja vähittäiskauppa i Ulkopuoliset palvelut 4% Työvoimakustannukset 31 % Huonekalu- teollisuus Pääomakustannukset 3 % 28 % Alihankinta muille yrityksille 3 % Vienti 16 % Julkinen sektori Liiketoiminnan muut kulut 18 % 4 % Muut Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2012 Lähde: PK yritysbarometri yritysbarometri, syksy TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Liiketoiminnan muut kulut sekä työvoimakustannukset ovat vuodesta 2006 lähtien kasvattaneet osuuttaan huonekalujen valmistuksen panoksissa (yhteensä noin neljällä prosenttiyksiköllä). Vastaavasti aineiden ja tarvikkeiden osuus panoskäytössä on pienentynyt (noin neljällä prosenttiyksiköllä). Toimialan kokonaisrakenne tehtailta jakelijoille muuttuu edelleen samaan suuntaan, yhä pienempi joukko valmistajia toimittaa suurempia eriä pienemmälle joukolle jakelijoita. Itse tuotevirta, ainakin kotimaisilta valmistajilta jakelijoille, kulkee edelleen ohuena (kuluttajakohtaisina yksittäistoimituksina) tehtailta myymälöihin. Huonekalualan logistiikkarakennetta voidaan valtavolyymien osalta kuvata myös alla olevalla tavalla. Kuva 2. Huonekalualan logistiikkarakenne - maahantuojat - ketjujen oma tuonti - sopimusvalmistajat, raaka-aineet - komponenttivalmistajat - alihankkijat Kotihuonekalut Valmistajat Keittiökalusteet Valmistajat Toimistokalusteet Valmistajat - kauppaketjut - ostoyhtymät - välittäjät - itsenäiset huonekaluliikkeet - erikoisliikkeet - tavaratalot - kauppaketjut - erikoisliikkeet - rakennuttajat - rakennustarvikeliikkeet Kuluttajat Yritykset, julkinen sektori Keittiökalusteet toimitetaan yhä useammin tehtaalta suoraan kuluttajalle. Kotihuonekaluissa on tuonnilla erittäin suuri merkitys. Valmistaja on yhä useammin ulkomainen. Kaikilla alatoimialoilla sopimusvalmistuksen ja alihankinnan merkitys kasvaa. Monet yritykset eivät enää itse valmista tuotteita vaan toimivat pelkästään markkinoijina ja valmistuttavat tuotteensa sopimusvalmistajilla. Näin on erityisesti keittiökalusteiden valmistuksessa. Vastaavasti useat valmistajat toimittavat osia moniin erilaisiin tuotteisiin. Sopimusvalmistuksen osuus kasvaa jatkossa ja toimiala erikoistuu aikaisempaa enemmän. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Keittiökalustepuolella paikalliset pienet valmistajat ovat käytännössä muuttuneet asennus ja välitysliikkeiksi. Tuotteet ostetaan erikoistuneilta valmistajilta ja helatoimittajilta, jotka toimittavat muun muassa kalusteovet, tasot, helat ja kalusterungot suoraan erikoisliikkeisiin ja paikallisiin puusepänliikkeisiin. Kodinhuonekaluja valmistavat yritykset usein ilmoittavat toimivansa myös alihankkijana, näistä kuitenkin vain pieni osa voidaan lukea todella alihankintatoimintaan keskittyneiden joukkoon. Suomalaisten tehtaiden valmistusta ohjaa pääosin kotimaan jakelijoiden tapa tilata tuotteet yksittäistilauksin. Yksittäistilausten toimittaminen on muokannut tuotantojärjestelmistä joustavia mutta kalliita verrattuna ulkomaisten suurten sarjojen valmistajien tuotteisiin. Nopea palvelukyky ei yksin riitä pitämään tuotteita kilpailussa mukana, koska jakelijat ovat oppineet ostamaan ulkomailta suurina erinä paljon halvemmalla. (Hintaero kapenee selkeästi, kun huomioidaan kaikki osto-organisaation, toimitus- ja varastointiajan pääoman, hukan ja loppuerien alennusten kustannukset). Tämä suuntaus ei ole pitkässä juoksussa järkevää huonekalukaupankaan kannalta. Tehokkaalla kotimaisella tuotannolla olisi varmasti merkitystä jatkossa myös kaupan kehittymiseen, kun kaupankin kilpailu kiristyy. Huomioiden yllä mainittu toimitustapa on suomalaisen huonekaluteollisuuden konekanta suhteellisen hyvää vertailussa muiden maiden teollisuuden kanssa. CNC-konekantaa on yrityksissä suhteellisen paljon, jopa niin paljon, että konekapasiteettia on vaikeaa saada tehokkaaseen käyttöön. Myös muuhun automaatioon panostetaan, kehitysresursseja vaan ei ole tarpeeksi. Pienissäkin yrityksissä on hyvin edistyksellistä perusteknologiaa, mutta tuotantoprosessit ovat vaarassa jäädä epätasapainoon suhteessa muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Varsin usein on tuotantoprosessi viritetty eri taajuudelle kuin yrityksen markkinointi. Informaation kulku myynti-, tuotanto- ja hankintaverkostossa on vielä varsin kehittymätöntä. Vain muutamassa yrityksessä on pystytty luomaan saumaton tietoverkko asiakkaalta raaka-ainetoimittajille. Huonekalujen jakelijat ovat vanhakantaisia tietotekniikan hyödyntämisessä, myös alihankintaverkoston tietotekninen verkottuminen päämiehiin on edelleen suhteellisen alkukantaista johtuen pienten yritysten tietotekniikan tason kirjavuudesta. Eri tahojen ohjelmat eivät keskustele keskenään, eikä yleensäkään tietotekniikan hallinta ole vielä kovin korkealla tasolla. Alihankinta ja sopimusvalmistus ovat varsin kehittymättömiä, erityisesti kodin huonekaluissa. Alihankinta on toiminut varsin usein vain kapasiteetin tasaajana. Tämä johtaa usein tilanteeseen, jossa päämies ja alihankkija ovat myös kilpailijoita keskenään. Erikoisosissa alihankinta vielä toimii, mutta ei juurikaan volyymituotannossa. Alihankinnan kehittymättömyys on yksi syy siihen, että huonekalujen volyymiteollisuus (esim. Ikea) ei ole enää juurikaan kilpailukykyistä Suomessa. Alihankinnan täytyisi olla pitkäjänteistä, ja alihankkijoiden pitäisi koko ajan pystyä investoimaan ja kehittämään omaa prosessiaan. Tämä edellyttäisi päämiehiltä pitkiä kauppasopimuksia ja alihankkijalta sitoutumista aleneviin hintoihin. Ja tietysti liiketoiminnan tulisi olla molemmille kannattavaa. Myös päämiehen täytyisi pystyä keskittymään vain tiettyyn osaan tuotannosta ja olla siinä erittäin tehokas. Huonekaluissa on usein erilaisia osia niin paljon, että yhden yrityksen on vaikeaa olla tehokas kaikkien osien valmistuksessa. Myös logistiikan hallinta on tärkeää toimivassa alihankinnassa. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Suomesta puuttuu lähes kokonaan huonekalujen valmistukseen läheisesti liittyvä koneja laiteteollisuus. Tämä seikka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että Suomeen ei ole kehittynyt edellä käyviä uusia teknologioita huonekaluteollisuuden hyödynnettäväksi. Tuotannon kehittämishankkeet kuitenkin ovat yrityksillä varsin hyvin mielessä, mutta tuotekehityshankkeita on varsin vähän ja osaaminen niissä on varsin alhaisella tasolla. Tuotekehityshankkeet edellyttäisivät uuden osaamisen hankkimista yrityksiin ja huonekalujen valmistuksen ja kaupan yhteisiä panostuksia tuotekehitykseen. Sähköiseen kauppaan siirtyminen on jo joissakin yrityksissä noteerattu, mutta yleisesti ottaen valmiudet sähköiseen kauppaan toimialalla ovat heikot. Tämä tuleekin olemaan yksi merkittävä kehitysalue tulevaisuudessa, kun sähköisen kaupan osuus myynnistä kasvaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 2 Toimialan kehittyminen 2.1 Liikevaihdon volyymit Seuraavassa kuvassa on tarkasteltu liikevaihdon kehitystä koko teollisuudessa ja puutuotealan toimialoilla mukaan lukien huonekalujen valmistuksen. Puutuotealan liikevaihtojen ennusteet ovat raportin tekijän arvioita toimialan liikevaihdon kehityksestä vuodeksi eteenpäin. Kuva 3. Liikevaihdon kehitys puutuoteteollisuuden aloilla ajalta /2013 ja lähiajan ennuste (indeksi 2010=100) Teollisuus yht. 130 Puun sahaus, höyläys ym. 120 ennuste 110 Puutalojen valmistus 100 ennuste 90 Muu rakennuspuusepänteollisuus 80 ennuste 70 Huonekalujen valmistus 60 ennuste Lähde: Tilastokeskus Huonekalujen valmistus on seurannut koko teollisuuden indeksiä sen alapuolella. Huonekalualaan finanssikriisi vaikutti hieman myöhemmin, mutta myös nousu alkoi hitaammin. Huonekalualaan vaikuttanee se, että ala on niin voimakkaasti kotimarkkinavetoinen. Laman vaikutukset näkyivät ensin vientiteollisuudessa ja vasta myöhemmin kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Huonekalujen tarjonta kotimaassa on kasvanut tuonnin kasvun myötä. Mikään toimiala ei ole toipunut lähellekään ennen lamaa ollutta tasoa. Huonekalujen valmistuksen tulevaisuuden näkymät riippuvat täysin kotimaan kysynnän kehityksestä. On arvioitu, että merkittävää parannusta ei taloustilanteeseen ole tulossa vuoden sisällä, joten merkittävää kasvuakaan ei voi ennustaa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Toimialan tulevaisuusnäkymät -katsauksissa, jotka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, toimialapäälliköt tekevät arvion liikevaihdon volyymien lähiajan kehityksestä. Katsaukset löytyvät osoitteesta: nakymat_-katsaus Seuraavassa taulukossa on kuvattu huonekalualan yritysten alueellista jakaumaa liikevaihdon kautta. Suurinta liikevaihtoa huonekalualan yritykset tekivät Päijät-Hämeessä. Päijät-Häme on edelleen suurin alue liikevaihdolla mitattuna, ja siellä sijaitsee merkittävä yrityskeskittymä. Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Taulukko 2. Huonekalualan yritysten liikevaihto maakunnittain vuonna 2011 TOL v Kaikki huonekalut Konttori- ja myymälä Keittiöt Patjat Muut huonekalut Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi 2.2 Tuotannon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1,1 mrd. euroa, siis lähes sama kuin vuonna Toimialan 10 suurinta yritystä tekee yli 50 % alan tuotannon arvosta. Toimialan bruttoarvo on vähentynyt merkittävästi oltuaan parhaimmillaan vuonna 2007 noin 1,4 mrd. euroa. Toimipaikkojen määrä on laskenut myös merkittävästi. Toimipaikkoja oli vuonna 2012, kun niitä vuonna 2006 oli vielä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Kuva 4. Tuotannon bruttoarvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj enn2012 Toimipaikat kpl Tuotannon bruttoarvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Ennuste et 2012, bruttoarvossa Tilastokeskus, henkilöstö ja toimipaikat ovat raportin tekijän. Uusimaa on noussut suurimmaksi alueeksi toimipaikkojen määrällä mitattuna, ohi Etelä- Pohjanmaan ja Hämeen, joissa oli pitkään eniten alan yrityksiä. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluetta, ja Etelä-Pohjanmaalla on toinen merkittävä yrityskeskittymä. Alueellista virhettä voi syntyä yritysten tuotantolaitosten sijainnissa pääkonttoriin nähden. Taulukko 3. Huonekalualan yritysten toimipaikat maakunnittain vuonna 2011 TOL v Kaikki huonekalut Konttori- ja myymälä Keittiöt Patjat Muut huonekalut Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä on laskenut rajusti. Vuonna 2012 alalla työskenteli henkilöä, kun aikaisemmin määrä oli lähellä Positiivista on kuitenkin se, että pohjakosketus lienee saavutettu, henkilöstön määrä nousi 70 henkilöä vuodesta 2011 laskettuaan yhtäjaksoisesti vuodesta Toimipaikkojen ja työntekijöiden määrät ovat laskeneet joka maakunnassa. Huonekaluteollisuus on vajonnut marginaaliseksi toimialaksi Suomessa. Tällä kehityksellä alaa uhkaa kehitys- ja koulutuspanoksien väheneminen ja entistäkin vaikeampi tie merkittäväksi teolliseksi toimialaksi Suomessa. Ala kaipaisi lisää uusia toimijoita, yrityksiltä suurempaa riskinottoa ja vientimarkkinoille tähtääviä toimenpiteitä. Huonekalujen kysyntä on globaalisti kasvussa ja tuotteet pääsääntöisesti korkean jalostusasteen tuotteita, joten viennissä pitäisi olla mahdollisuuksia. Kotimarkkinavetoisesti ala tulee kuihtumaan entisestään. Kuva 5. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan vuonna % 24 % 24 % 37 % alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Huonekalujen valmistuksen työpaikoista noin puolet on pienissä yrityksissä. Eniten työpaikkojen määrä on laskenut henkilöä työllistävissä yrityksissä, yli 400 henkilöä kahdessa vuodessa (1 885 henkilöä). Työntekijämäärä on noussut vain suurimmissa yrityksissä. Kolme suurinta toimipaikkaa työllistää 15 % työvoimasta (1 147 henkilöä). Pienet alle 10 henkilöä työllistävät yritykset ovat suurin joukko (897 toimipaikkaa, yhteensä henkilöä). Toimipaikkojen määrä on laskenut kahdessa vuodessa 89 toimipaikalla (yhteensä 1 074), pienten yritysten toimipaikkojen määrä on laskenut eniten. Kaikista yrityksistä alle 10 henkilön yrityksiä on noin 84 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Taulukko 4. Huonekalualan yritysten henkilöstö maakunnittain vuonna 2011 TOL V Kaikki huonekalut Konttori- ja myymälä Keittiöt Patjat Muut huonekalut Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Henkilöstön määrä on vähentynyt merkittävästi (9 784 v. 2007, v. 2013). Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrin mukaan vain 9 % yrityksistä katsoo henkilökunnan määrän kasvaneen vuoden takaiseen verrattuna ja 5 % yrityksistä odottaa henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Noin 17 % uskoo henkilökunnan määrän vähentyneen vuoden takaiseen verrattuna ja 9 % ennustaa henkilökunnan määrän vähenevän seuraavan vuoden kuluttua. Eli kasvunodotuksia ei yrityksissä juurikaan ole. Kuva 6. Henkilökunnan määrä vuoden takaiseen verrattuna Pienempi 17 % Suurempi 9 % Yhtä suuri 74 % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Kuva 7. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden kuluttua Pienempi 9 % Suurempi 5 % Yhtä suuri 86 % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. Henkilöstön määrän lisääminen ei suju ilman ongelmia, ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Lopettavien tehtaiden ammattitaitoinen henkilöstö siirtyy nopeasti muihin yrityksiin. Erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa alan yritysten merkittävän kasvun esteeksi nousee osaavan koulutetun henkilökunnan löytyminen. Siksi yrityksen kannattaakin pitää huolta omasta henkilökunnastaan ja olla mukana motivaation säilyttämiseksi lisäkoulutushankkeissa. 2.3 Alatoimialojen suhteelliset osuudet Huonekalujen tuotannon arvo on jakautunut suhteellisen tasaisesti eri alatoimialojen kesken. Keittiökalusteiden valmistus on pitänyt parhaiten pintansa ja on kasvattanut suhteellista osuuttaan. Muiden huonekalujen valmistus on menettänyt suhteellista osuuttaan eniten. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on noussut 5 % tasolle (henkilöstöstä 3 %). Kuva 8. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (tuotannon arvo) ilman patjojen kuvaajaa % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15, enn2012 Konttori- ja myymäläkalusteet Muiden huonekalujen valmistus Keittiökalusteet Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, ennuste 2008 raportin tekijän TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Kuva 9. Tuotannon arvo / henkilö (1000 euroa) alatoimialoittain euroa/hlö Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus Keittökalusteiden valmistus Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, toimipaikkatilastot Tuotannon arvo / henkilö on patjojen valmistajilla noin 1,5-kertainen muihin huonekalutoimialoihin nähden. Ero on ollut suurempikin, mutta on viime vuosina hieman kaventunut. Muiden huonekalujen valmistuksen taso on alhainen. Tehokkuutta olisi nostettava merkittävästi. Henkilöstön osuus alatoimialoittain oli vuonna 2011 seuraava: Muiden huonekalujen valmistus henkilöä, patjojen valmistus 279 henkilöä, keittiökalusteiden valmistus henkilöä sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus henkilöä. Yrittäjiä on henkilöstöstä noin 5 %, yhteensä vuonna 2009 oli 359 yrittäjää. Henkilöstön suhteellinen määrä on muuttunut lähes identtisesti tuotannon bruttoarvon muutosten mukana. Koko toimialan palkatun henkilöstön työtunnit vuonna 2011 olivat , maksetut palkat yhteensä ja palkatun henkilöstön sosiaalikulut Keskimääräinen palkka ilman sosiaalikuluja oli siis 14,2 / h. 2.4 Yrityskannan muutokset Konkurssiin haettujen yritysten määrä on vuosittain ollut keskimäärin noin 20. Konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. Vuonna 2012 konkurssiin menneistä 26:sta yrityksestä 21 oli alle 10 henkilöä työllistäviä ja loput henkilöä työllistäviä. Konkurssiin menneissä yrityksissä oli 160 työntekijää. Aikaisempina vuosina työntekijöitä on ollut noin 200/vuosi. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuva 10. Konkurssit ja yritysmäärän nettomuutos kpl Konkurssit Nettomuutos Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Kuvassa oleva nettomuutos on laskettu vähentämällä toimialalla (TOL 310) aloittaneiden yritysten määrästä lopettaneet yritykset. Lopettaneiden yritysten määrästä konkurssit selittävät vain osan. Vuonna 2012 konkurssien osuus lopettaneiden yritysten määrästä oli 36,6 %, joka on tarkastelujakson suurin prosentti. Yleisesti luku vaihtelee vuosittain vain noin % välillä. Muulla tavalla lopettaneista yrityksistä ei ole tilastotietoa, mutta yrittäjien eläkkeelle jääminen lienee suurin syy. Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä noin 10 % yritysmäärästä. Huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain noin 120 uutta yritystä. Uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 50 vuosittain. Lopettaneiden määrä on ollut useana vuonna suurempi. Tarkastelujaksolla vain yhtenä vuonna nettomuutos on ollut positiivinen (vuonna 2006, + 8 kpl) Vuosina on nettomuutos yhteensä -147 yritystä. Toimialan yritysmäärä tulee jatkossakin laskemaan yrittäjien siirtyessä eläkkeelle osa yrityksistä lopettaa toimintansa. Tätä menoa toimiala kuihtuu marginaaliseksi toimialaksi Suomessa. Tämä voi tarkoittaa pahimmillaan myös sitä, ettei alaa koeta enää merkittävänä, eikä siihen suunnata merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Toimiala on hyvin pienyritysvaltainen, mutta toisaalta koko toimialasta 10 suurinta yritystä edustaa jo yli puolta alan bruttoarvosta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 Taulukko 5. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2012 VIRALLINEN NIMI LIIKEVAIHTO HENKI- LOSTÖ KONSERNI KONSERNI LV KON- SERNI HLÖ Martela Oyj Novart Oy Puustelli Group Oy Harjavalta-konserni Norpe Oy Isku Teollisuus Oy Isku-Yhtymä-konserni Topi-Kalustaja Oy Pohjanmaan Kaluste Oy Pikval Oy Pikval Group -konserni Hilding Anders Finland Oy Sovella Oy Treston-konserni 3101 Unico Finland Oy Mellano Oy PRT-Forest-konserni Kankarin Kaluste Oy I.S. Mäkinen Oy Makinen Group -konserni TOL Kidex Oy Martela-konserni ITAB Shop Concept Finland Oy Elega Oy Elega Group -konserni 3102 Kensapuu Oy Sk-Group-konserni Temal Oy Nelko Oy El-El Holding -konserni Insofa Oy Indoor Group -konserni 3109 Nixi-Kaluste Oy Jaskari Kiinteistöt konserni E J Hiipakka Oy Oy Checkmark Ltd Josadoor Oy Hahle Group -konserni Niemen Tehtaat Oy Huonekalutehdas Korhonen Oy HKT Myllymäki Oy Eurolla Oy Paattimaakarit Oy Inno Interior Oy Haapaveden Puukaluste Oy Kirena Oy Mirror Line Oy Puume Oy Mäkelän Puusepäntehdas Oy P.O. Korhonen Oy Artek-konserni 3109 P.O. Korhonen Oy Martela-konserni ADI Kalusteet Oy Kiimingin Kaluste Oy TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Easydoing Oy Tälli Oy Sisuwood Oy P. Rotola-Pukkila Oy Koralli-Tuote Oy Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy Kaluste-Projektit Oy Scan-Cast Oy Joensuun Sänkytehdas Oy Raision Puusepät Oy Lepo Product Oy Pattijoen Kalustetekniikka Oy Interface Oy HT-Collection Oy Pedro Oy Tapani Sarajärvi Oy Huonekalutehdas Nurmela Oy MackFinn Teollisuus Oy Korvenrannan Puusepäntehdas Oy Restamaster Oy Adea Oy S. Mäkitalo -konserni Suomen Terveysmaailma Gateway Finland 3103 Oy -konserni Muuratpuu Pohjonen Oy Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin niiden, mihin luokkaan yritys on sijoitettu. TOL-luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on ilmoittanut omakseen. Listan ulkopuolella voi olla yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet omaksi toimialaluokakseen jonkun muun toimialan. Tilastoinnin kannalta olisi tärkeää, että yritykset ilmoittaisivat kaupparekisteriin oikean toimialaluokan. TOL 3101 konttori ja myymäläkalusteet, 3102 keittiöt, 3103 patjat, 3109 muiden huonekalujen valmistus. Toimiala on hyvin pienyritysvaltainen, mutta toisaalta koko toimialasta 10 suurinta yritystä edustaa jo yli puolta alan bruttoarvosta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2013 -suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna vain 0,3 % (+ 1,6 % vuonna 2012) johtuen ensisijaisesti heikosta reaaliansioiden kehityksestä. Viimeisen parin vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Tämä oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Tämä näkyy väistämättä myös yksityisessä kulutuksessa ja kulutuksen ennusteen voi olla vaikea täyttyä. Rakennusteollisuuden Keskusliiton Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus kevät 2013 esittää asuntojen aloitusmääräksi tänä vuonna ( vuonna 2012). Viime vuoden ennuste on alittunut selvästi, ja uudisrakentamisen määrä on vähentynyt jo 1,5 vuoden ajan. Korjausrakentamiselle ennustetaan edelleen kasvua 3 %. Omakotitalojen rakentaminen on vähentymässä selvästi. Vuonna 2012 aloitettiin erillispientalon rakentaminen, mikä oli 16 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain omakotitalon rakentaminen. Kotimaan huonekalujen kysynnän kasvua yhdistetään usein rakentamisen määrän kasvulla, tutkimustietoa asiasta ei ole. Asuntorakentamisen määrä on ollut suhteellisen tasaista vuosittain, huonekalujen kysynnän kasvu tai lasku ei saa tukea niistä luvuista. Huonekalujen kysynnän kehitys riippunee lähinnä bruttokansantuotteen kehityksestä ja vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta eikä niinkään asuntorakentamisen tai avioliittojen määrästä. The EU Furniture Industryn (www.ueanet.com) mukaan 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja. Nykyään huonekalujen vaihto riippuu usein myös muodin tuomista muutoksista, johon vaikuttaa eniten taloudelliset mahdollisuudet hankkia uusia kalusteita ei niinkään tuotteiden kuluminen. Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Keittiökalustekauppa on merkittävimmin kiinni uudis- ja korjausrakentamisesta. Tilastokeskuksen julkaisusta Kotitalouksien kulutus (Tilastokeskus, Tulot ja kulutus 2009) mukaan taloussuhdanteet vaikuttavat eniten kestotavaroiden kulutukseen. Julkaisun mukaan vuosina kovan laman aikana kulutusmenojen reaalivähennys sisustus ja kodinkoneet luokassa oli 21 %. Tämä oli toiseksi eniten vaatteiden ja jalkineiden jälkeen (-36 %). Laman jälkeen vuosina kasvu oli 41 %, mikä oli toiseksi eniten tietoliikennemenojen. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa / henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa / henkilö. Entisen huonekalukaupan liiton tietojen mukaan sisustustarvikkeisiin ja huonekaluihin käytettiin vuonna 2008 noin 262 euroa / henkilö (v oli 287 euroa/henkilö). Huonekalukauppa on Suomessa hyvin kotimarkkinavetoista, joten yksityisen kulutuskysynnän vaikutus alan kauppaan on erittäin merkittävä. Huonekalujen kauppa sisältyy entistä enemmän osaksi sisustamista ja sisustustavarakauppaa. Tätä muutosta kuvaa myös 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 järjestöpuolella tapahtunut muutos, missä Huonekalukaupan liitto ry ja sisustusalan etuja valvova Forma ry ovat yhdistyneet vuoden 2012 alussa Sisusta kotia ry:ksi. Kotimaisen huonekaluvalmistuksen ja huonekalukaupan kehityskohteena tulevaisuuteen voidaan pitää kaupan sähköistymistä. Verkkokaupan osuus kasvaa kokoajan, ja kilpailu sekä hinnat globalisoituvat. Verkkokaupan arvo Suomessa oli vuonna 2010 noin 10 mrd.. Viiden vuoden kuluttua kuluttajien käyttötavarakaupasta neljänneksen arvioidaan tapahtuvan verkkokaupassa. On myös arvioitu, että perinteisten kivijalkaliikkeiden rooliksi jää tulevaisuudessa toimia verkkokauppiaan showroomina. Tämä muutos on huonekalualankin ymmärrettävä ja oltava muutoksessa mukana. Tämä vaatii alan yrityksiltä uuden oppimista ja kehityspanoksia. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. Pkyritysbarometri 2/2013 -kyselyn mukaan vain 7 % kyselyn yrityksistä (yht. 61 vastusta) toimii kansainvälisillä markkinoilla. Lopuista vastanneista toimii valtakunnallisilla markkinoilla vain 35 % ja loput 57 % toimii paikallisilla tai alueellisilla markkinoilla. Asiakastoimialalla, huonekalujen vähittäiskaupassa tuonti on merkittävää. 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Taulukko 6. Huonekalujen kotimaan markkinoiden kehitys (milj. ) Tuotanto muutos Bruttoarvo % - Vienti % Jää kotimaahan % + Tuonti % Tarjonta % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus ja Tullihallitus / Uljas CPA2008 Tarjonta kotimaahan on teoreettinen laskentamalli, joka kuitenkin kuvaa tilannetta ja huonekalujen tarjontaa kotimaassa. Huonekaluliikkeiden kautta myytäneen huonekaluja noin 1.1 mrd. eurolla. Yllä olevassa taulukossa on lisäksi muun muassa keittiökalusteiden, laivakalusteiden tuotannon arvoa mukana. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on yli 30 %. Kotihuonekalujen jakelussa on tuonnin osuus % ja volyymituotteissa vieläkin suurempi. Kaupan varaston arvosta voi jollain jakeluketjulla tuontihuonekalujen osuus olla lähes 100 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 Kuva 11. Huonekalujen tarjonta kotimaassa milj Tarjonnan huippuvuosi on tarkastelujaksolla ollut vuosi 2008, jolloin tarjonta oli yli 1,6 mrd. euroa. Vuonna 2012 on ensimmäistä kertaa päästy jo lähelle vuoden 2008 tasoa, tarjonta vuonna 2012 oli yli 1,5 mrd. euroa. Tarjonnan kasvu on johtunut kysynnän kasvusta, johon on vastannut viime vuosina erityisesti tuonti. Kaupan huonekaluvolyymistä jopa yli 60 % on tuonnista. KOTIHUONEKALUT Kotihuonekalujen ja sisustustarvikkeiden liikevaihto on vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan noin 1,1 mrd. euroa. Tästä kotihuonekalujen osuus on noin 800 milj. euroa. Huonekalukaupasta ei ole saatavana virallisia tilastoja. Suomen Huonekalukaupan liitto ylläpiti ennen kaupan tilastoja, mutta nyt kun liitto on yhdistynyt sisustusmessu tapahtuma Forman kanssa Sisusta kotia ry:ksi, ei tilastojen ylläpitoon ole ollut enää resursseja. Toivottavaa olisi, että näitä kaupan tilastoja ylläpidettäisiin jatkossa ja niitä kehitettäisiin niin, että toimiala saisi tilastoja oman liiketoimintansa kehittämisen pohjaksi. Tässä olisi myös järjestöjen väliselle yhteistyölle hyvä yhteinen kehittämisalue. Huonekalujen tuoteryhmien myynti jakaantuu seuraavasti: vuoteet ja patjat 23 %, sohvat 21 %, ruokaryhmät 9 %, kirjahyllyt ja vitriinit 8 %, kaapit ja lipastot 9 %, matot 7 %. Loppuosa (23 %) jakaantuu ulko-, keittiö- ja toimistokalusteisiin sekä valaisimiin, peileihin, koriste-esineisiin ja muuhun myyntiin. Kotihuonekalujen markkinat ovat maassamme hyvin keskittyneet. Kasvuun eivät yllä kaikki alan yritykset, vaan kasvu keskittyy ketjuille. Eniten suomessa osuuttaan on kasvattanut Ikea, joka edustanee jo yli kolmannesta koko Suomen kalustekaupasta. Indoor Group (Sotka ja Asko) edustaa noin 20 %, Masku yli 10 %, ja Isku, Vepsäläinen, Jysk, Stemma, Kodin Ykkönen alle 10 % osuutta kukin. Loppu jakaantuu yksityisten huonekalukauppiaiden kesken, joiden määrä on koko ajan pienentynyt. Tilastokeskuksen mukaan 697 toimipaikka (-67) harjoitti vuonna 2011 huonekalujen vähittäiskauppaa (TOL 47591) työllistäen (-515) henkeä. Toimipaikkojen ja henkilöstön määrä on ollut merkittävässä laskussa finasnssikriisin (v. 2008) jälkeen. Liikevaihto on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Ikean uudet myymälät tulevat muokkaamaan kaupan ra- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 kennetta edelleen. Myös sähköinen kauppa tulee vääjäämättä yleistymään ja sen vaatimat muutokset vaikuttavat huonekalujen kauppoihin ja valmistajiin. Mielenkiintoista on seurata, kiinnostaako Suomi tulevaisuudessa ulkomaisia ketjuja. Näiden etabloitumiselle voisi olla hyviä mahdollisuuksia, kun kilpailu kiristyy ja nykyiset toimijat hakevat uusia kumppaneita. Pienten huonekaluliikkeiden osuus alan kokonaismyynnistä laskenee edelleen. TOL 3109 muiden huonekalujen valmistus sisältää kodin huonekalujen valmistajat, mutta myös paljon muita valmistajia. Tästä johtuen tarkkoja lukuja huonekalujen valmistuksesta ei saada. TOL 3109 luokan liikevaihto vuonna 2011 oli 366 milj. euroa, toimipaikkoja oli 571 ja henkilöstöä Liikevaihto/henkilö oli euroa. KEITTIÖKALUSTEET Keittiökalusteiden kysyntä on luonnollisesti suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Kysynnän riippuvuus uudis- ja korjausrakentamisesta on vähentynyt, koska usein uusitaan vain keittiö eikä siihen liity muuta korjausrakentamista. Myös asunnon vaihdon yhteydessä keittiö uusitaan usein itselle mieleiseksi. Keittiökalusteita myydään pääasiassa erikoisliikkeissä saneeraus- ja pientalokohteisiin sekä rakennusliikkeiden kautta kerrostalojen uudisrakennuskohteisiin. Kilpailu on alalla kireää uusien paikallisten valmistajien (osa vain kokoonpanijoita), keittiötukkujen ja tuonnin lisääntymisen myötä. Toimialalla on kuitenkin mennyt hyvin, ja yritykset ovat tehneet hyvää tulosta. Tämänkin lienee osasyynä uusien toimijoiden tuloon alalle. Suurimmilla keittiökalustevalmistajilla (Novart Oy, Puustelli Group Oy, TNC Group Oy ja Topi Kalustaja Oy) on yli 50 %:n osuus alan markkinoista Suomessa. TOL 3102 Keittiökalusteiden valmistus liikevaihto vuonna 2011 oli 415 milj. euroa, toimipaikkoja oli 280, henkilöstöä 2535 ja liikevaihto/henkilö oli euroa. TOIMISTOKALUSTEET Tuoteryhmän myynti on vahvasti riippuvainen liike- ja toimistorakentamisesta, joka on viime vuosina vähentynyt. Taloudellisen nousun myötä liikerakentaminen lisääntyy ja samalla toimistokalusteidenkin kysyntä kasvaa. Toimistokalusteiden myynti tapahtuu suoraan yrityksille ja julkishallintoon. Suomen toimistokalustemarkkinoista kaksi suurinta valmistajaa (Martela Oyj, Isku Oy) vastaavat yli puolesta kotimaanmarkkinasta. Suurimmat suomalaiset toimistokalusteiden valmistajat ovat niin sanottuja yleisvalmistajia, joiden mallistot käsittävät kaikki toimistokalustamiseen tarvittavat yksiköt. Toimistokalusteiden kotimaanmarkkinat ovat viime vuosina olleet noin 200 milj. euroa. Toimialalla puhutaan normaalisti julkikalusteista ja niihin luetaan myös laivakalusteet. Julkikalusteiden kokonaisliikevaihto on yli 300 milj. euroa, tarkkaa lukua on vaikea saada, koska monen yrityksen liikevaihtotiedot menevät luokkaan 3109 Muiden huonekalujen valmistus. Tässä raportissa käytetään TOL-luokituksen mukaista jakoa, ja tilastotiedoissa on mukana vain TOL 3101 Konttori- ja myymäläkalusteet -ryhmän tiedot. Konttori- ja myymäläkalusteiden liikevaihto vuonna 2011 oli 332 milj. euroa, toimipaikkoja oli 206, henkilöstöä ja liikevaihto/henkilö oli euroa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 3.3 Vienti Huonekalujen vienti oli 106 milj. euroa vuonna Viennissä on tapahtunut dramaattinen pudotus vuoden 2008 jälkeen. Vienti on ollut yli 200 milj. euroa vuodessa vuodesta 1994 vuoteen 2008 asti, joten trendi on selvä. Vienti on romahtanut ja tuonti kasvaa. Vuosituhannen vaihteessa vienti ja tuonti olivat lähes samassa, tätä ennen vienti oli aina tuontia suurempi. Molemmat olivat vuonna 2000 noin 300 milj. euroa. Viennin romahtaminen on johtunut taantumasta ja Ikean viennin loppumisesta Suomesta. Pitkään suurin viejä oli Incap Furniture Oy, jonka tuotannosta valtaosa oli Ikean kauppaa. Incapin toiminnan loppuminen ja Ikean viennin romahtaminen näkyy ensi kertaa vuoden 2009 luvuissa. Kuva 12. Huonekalujen viennin kehitys milj enn Vienti Tuonti Lähde: tulli.uljas.fi / CPA2008 C 310. Ennuste 2013 raportin tekijän Samaan aikaan kun Suomen huonekaluvienti vähenee, on Ruotsi pystynyt lisäämään vientiään pitkällä aikavälillä merkittävästi. Vuodesta 2003 Ruotsin vienti on kasvanut lähes 30 %. TMF:n (Trä- och Möbelindustriförbundet) mukaan Ruotsin huonekaluvienti pieneni 2 % vuonna 2012 verrattuna edelliseen vuoteen. Alkuvuodesta 2013 laskua on ollut jopa 6 %. Lasku selittynee taloustilanteella ja osittain valuuttakurssin muutoksella Viennin arvo vuonna 2012 oli 15,5 mrd. kr (n. 1,5 mrd. euroa), tärkeimpinä markkina-alueina pohjoismaat, joista suurin on Norja (36 %), Englanti, Ranska ja USA. TMF:n mukaan taustalla on vahvojen yritysten strateginen ja systemaattinen työ, joka nyt kantaa hedelmää. Ruotsin huonekaluvalmistuksen arvo ei ole kasvanut merkittävästi. Valmistuksen arvo vuonna 2012 oli 21 mrd. kr (2,2 mrd. euroa). Taso on ollut lähes sama koko 2000-luvun poikkeuksena vuosi 2008, jolloin tuotanto oli 24,5 mrd. kr. Tuonti Ruotsiin vuonna 2012 oli 12,9 mrd. kr. Laskua oli 4 %. Viennin kasvulle ei ole suuria odotuksia. Valtaosa Pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä odottaa viennin pysyvän ennallaan. Tämä kuvastaa hyvin alan tilannetta. Ala on hyvin riippuvainen kotimarkkinoista, eikä viennin aloitukselle tai merkittävälle lisäämiselle ole edes suunnitelmia. Vienti on nyt niin pientä, ettei se voi enää merkittävästi vähentyä, tai sitten se loppuu kokonaan. 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 Kuva 13. Odotukset viennin kehittymiselle Vienti vuoden takaiseen verrattuna Suurempi 7 % Pienempi 19 % Yhtä Suuri 74 % Viennin arvo vuoden kuluttua Suurempi 15 % Pienempi 16 % Yhtä Suuri 69 % Lähde: TEM, Pk-yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. Huonekalujen vientiä tuoteryhmittäin on vaikeaa saada tarkkaa tietoa, koska kirjauskäytännöt vaihtelevat suuresti. Suurin osa huonekalujen viennistä on kuitenkin kotikalusteita. Myös toimistokalusteet ja huonekalujen osat ovat suuri ryhmä. Keittiökalusteiden vienti on tilastojen mukaan vähäistä. Oikea määrä lienee suurempi, mutta vientiä kirjataan muihin luokkiin. Huonekalujen vienti on huomattavasti pienempää kuin huonekalujen tuonti Suomeen. Tätä sopii ihmetellä. Huonekaluja viedään maasta toiseen paljon, eikä huonekalujen vientiä rajoiteta millään standardeilla tai kansallisilla rajoitteilla, joten viennille ei pitäisi olla ylitsepääsemättömiä esteitä. Lisäksi huonekalujen valmistajat ovat jo globaalissa kilpailussa Suomen markkinoilla, koska tuonti on niin merkittävää. Tästä johtuen luulisi, että kilpailuun pystyttäisiin vastaamaan myös viennissä, ainakin lähialueilla, kuten Venäjällä. Vienti on varmasti vaikeampaa bulkkituotteilla. Suomesta on katoamassa volyymiin pohjautuvien huonekalujen vienti kokonaan Ikean viennin katoamisen myötä. Näiden volyymituotteiden valmistus vaatii huippuun vietyä tehokkuutta omassa tuotannossa, alihan- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 kinnassa, logistiikassa, raaka-aineen käytössä ja kaikessa toiminnassa. Toivottavasti tähän asti saatu tieto ja osaaminen eivät ehdi hävitä Suomesta. Toivottavasti uusilta toimijoilta löytyisi kykyä ja osaamista löytää toimintamalleja, joilla myös volyymituotteiden valmistuksessa pärjättäisiin. Vientitoiminta edellyttää aina myös logistiikan tehokasta hallintaa. Tulevaisuudessa palvelujen kytkeminen tuotteeseen tulisi huomioida myös viennissä (esim. sohvat ja koottavat huonekalut). Tämä on helpompaa, jos vienti tapahtuu lähialueille. Designtuotteissa ja muuten erikoisissa tuotteissa vientimahdollisuuksia on varmasti enemmän. Nämäkin vaativat kuitenkin paljon osaamista, markkinointia ja myyntiä ja tuotekehitystä, mitkä eivät ole suomalaisten vahvuuksia. Designtuotteita kuitenkin viedään jo nyt paljon ympäri maailmaa (Italia, Tanska), joten näissä tuotteissa ei useinkaan kotimaisuudella ole merkitystä. Suomalaiset eivät ole tässä onnistuneet merkittävästi. Kuitenkin on todennäköistä, että vienti onnistuu paremmin yrityksiltä, jotka ovat ensin onnistuneet kotimaassa. Vaikea on uskoa, että kotimaan myynnin ongelmat ratkaistaisiin aloittamalla vienti. Siis ensin on oltava kannattava kotimarkkinoilla ja pärjättävä kotimarkkinoiden globaalissa kilpailussa. Viennin aloittaminen vaatii hyvää pohjatyötä ja strategisia valintoja. Vaikka esimerkiksi kansainväliset messut ovat hyviä esilläolon paikkoja, niissä enää harvoin päästään uusiin kauppoihin ja vielä harvemmin käynnistämään vientitoiminta. Todellinen kaupanteko tapahtuu suorilla kontakteilla ja näiden kontaktien osaavalla hoitamisella. Tämän hallinta vaatii merkittävää osaamista yrityksiltä ja uskallusta hankkia tätä osaamista yritykseen, ellei sitä ennestään ole. Ruotsi on pysynyt suurimpana vientimaana, vaikka sen viennin arvo on laskenut 10 % viime vuodesta. Venäjän vienti on kasvanut 7 % ja onkin vain ajan kysymys, koska Venäjä nousee suurimmaksi vientimaaksi. Suurin kasvun markkina on ollut Norja, vienti yli 10 milj. euroa, kasvua oli 12 % edellisestä vuodesta. Kuva 14. Huonekalujen viennin jakauma maittain 2 % 2 % 2 % 4 % 5 % 6 % 7 % 10 % 29 % Ruotsi Venäjä Muut maat yhteensä Norja Saksa Viro USA Ranska 12 % 21 % Tanska Iso-Britannia Puola Lähde: tulli.uljas.fi, CPA2008, C TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 Pk-yritysbarometri 2/2013 -kyselyyn vastanneista yrityksistä 15 % vastasi, että heillä on vientitoimintaa. Suoraa tuontitoimintaa on 29 %:lla vastaajista. RUOTSI Ruotsi on aina ollut tärkeä markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille, vaikka vienti onkin parhaista vuosista vähentynyt merkittävästi (Ikea!) (vienti 31 milj. euroa v. 2012). Ruotsin osuus huonekalujen kokonaisviennistämme on 29 %. Ruotsi on potentiaalinen markkina-alue myös jatkossa läheisyytensä ja samantyyppisten makutottumusten ansiosta. Huonekalujätti Ikean kokonaisostot Suomesta (iso osa Ikean ostoista toimitetaan suoraan muihin maihin) ovat vähentyneet aikaisemmasta, mutta ostot ovat edelleen merkittävät. Erityisesti Ikean mäntyhuonekaluijen ostot ovat vähentyneet merkittävästi. Ikean ostojen loppumisen myötä Suomesta hävisi mäntyisten volyymituotteiden valmistus kokonaan. Ikean kokonaisostot ovat olleet parhaimmillaan suuremmat kuin vienti mihinkään yksittäiseen maahan. Muita suuria huonekalujen jakelijoita ruotsissa ovat Mio, Jysk ja EM. Kodin sisustustuotteiden osuus ruotsalaisten kulutuksesta on samaa tasoa kuin suomessakin. Ruotsalaisilla on kuitenkin enemmän rahaa kulutukseen, joten absoluuttinen ostomäärä on suurempi. VENÄJÄ Venäjän vienti on kasvussa taas vuoden 2009 romahdusmaisen pudotuksen jälkeen (vienti vuonna 2009 oli 15 milj. euroa, 37 milj. euroa v. 2008). Vuonna 2012 oli vienti 22 milj. euroa. Tällä 21 % osuudella on Venäjä toiseksi suurin vientimaa. On vain ajan kysymys, milloin Venäjästä kasvaa huonekalujen suurin vientimaa. Venäjä on edelleen potentiaalinen markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille. Suomalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään täysimääräisesti Venäjän markkinoiden kasvua. Kasvu Venäjälläkin oli jo hyvin nousussa, mutta kevään 2013 uusi taantuman pelko vaikutti myös Venäjälle. Uuden nousun alettua Venäjä lienee potentiaalisin vientimaa suomalaisille. Sekä Ikea että muutama saksalainen valmistaja ovat investoineet Venäjälle huonekalutehtaita, joiden tuotannosta osa tulee varmasti Venäjän markkinoille. Huonekalujen viennissä on tapahtunut muutos, kun Norja on kasvanut 10 %:n (11 milj. euroa) osuudella ohi Saksan huonekalujen kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi. Perinteisesti isohko vientimaa Iso-Britannia taas on laskenut merkittävästi. Vienti Isoon-Britanniaan oli parhaimmillaan yli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Merkittävää laskua on tapahtunut myös Viron, Latvian ja Liettuan sekä USA:n viennissä. 3.4 Tuonti Huonekalujen tuonti on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tuonnin arvo oli vuonna 2012 yhteensä 475 milj. euroa. Vuonna 2008 tuonti oli suurimmillaan, 490 milj. euroa. Tuonti laski jonkin verran laman seurauksena vuonna 2009, mutta on taas jo lähes lamaa edeltäneellä noin 0,5 mrd. euron tasolla. Vienti ja tuontitilastot vaihtelevat hieman lähteittäin. Tässä raportissa on käytetty Tullin CPA-luokan lukuja. Huonekalujen tuonti on keskittynyt puutarhakalusteisiin Kaukoidästä sekä kotikalusteisiin ja teollisuuden huonekalujen komponenttituontiin muun muassa Virosta, Puolasta ja Kiinasta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 Kuva 15. Huonekalujen tuonnin kehitys maittain, milj Ruotsi Viro Kiina Saksa Italia Puola Tanska Lähde: Tulli/ULJAS, CPA Kuvassa ovat mukana maat, joista tuonti vuonna 2012 oli vähintään 24 milj. euroa (Saksa esillä olevista pienin v. 2012). Mainittakoon, että ensimmäisenä kuvan ulkopuolelle on jäänyt Liettua 17 milj. euron tuonilla vuonna Kokonaistuonti Virosta (95 milj. euroa v.2012) lähentelee jo Ruotsin (98 milj. euroa v. 2012) tasoa. Tuonti Virosta ja Kiinasta kasvaa isoin harppauksin. Kiinasta tuonti vuonna 2012 oli 61 milj. euroa (50 milj. v. 2011), osuus koko tuonnista on 13 %. IKEA tuottaa nykyisin tuotteita suoraan valmistusmaista myymälöihin eikä kierrätä kaikkea Ruotsin kautta, tuonnin kasvussa on kuitenkin suurempi merkitys suomalaisten jakeluketjujen ostoilla. Kokonaistuonti vuonna 2012 oli 475 milj. euroa. RUOTSI Ruotsilla on pitkään ollut merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Tuonti Ruotsista vuonna 2012 oli 98 milj. euroa, nousua edellisvuoteen oli 4 milj. euroa. Vuonna 2007 tuonti oli suurimmillaan, 109 milj. euroa. Ruotsin osuus huonekalujen kokonaistuonnista on nyt 21 %. Kotikalusteet ovat suurin ryhmä, toinen merkittävä ryhmä ovat toimistokalusteet. Ikean rooli on erittäin merkittävä, julkikalusteita tuo muun muassa Kinnarps. VIRO Viro on kasvanut toiseksi suurimmaksi huonekalujen tuontimaaksi. Vuonna 2012 huonekaluja tuotiin maahamme Virosta 95 milj. eurolla (85 milj. v. 2011). Kotikalusteet, komponentit ja patjat ovat suurimmat tuoteryhmät. Tuonti jatkuu edelleen voimakkaana. Ennen 2008 alkanutta finanssikriisiä alkoi kuulua viestejä Viron kustannustason noususta ja että suomalaiset tehtaat ovat saaneet valmistaakseen tuoteosia, joita on aikaisemmin teetetty Virossa. Laman myötä Viron kilpailukyky parantui merkittävästi, ja tuonti kasvaa taas. Myös tuonti esimerkiksi Liettuasta (17 milj. v. 2012) on kasvanut, ja se vaikuttaa varmasti myös Viron tuontiin. EU-jäsenyyden myötä Baltian maiden kilpailukyky tasoittunee ja vaikuttaa varmasti myös tuontiin. 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 4 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 4.1 Investoinnit Huonekaluteollisuuden investoinnit ovat romahtaneet noin 40 milj. eurosta noin 20 milj. euroon, pohjana oli vuosi 2011, jolloin nettoinvestoinnit olivat vain 17 milj. euroa. Koneiden osuus nettoinvestoinneista on vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan yli 60 % (2011 yli 80 %). Myös kunnat ovat rakennuttaneet viime vuosina luvun lopun investoinneista ovat pääosan tehneet keittiökalusteiden sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistajat. Neljä viimeistä vuotta on investoitu niin vähän, että tuleville vuosille jäänee patoutuvaa investointitarvetta. Kuva 16. Huonekaluteollisuuden investoinnit euroa e enn Aineelliset nettoinvestoinnit Aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskuksen tilinpäätöstilasto, vuosi 2012 tilastokeskuksen ennakkotieto. Ennuste 2013 on raportin tekijän Kuvassa on esitetty yrityksien tilinpäätöksistä kaikki investoinnit. Mukana voi olla siis muitakin investointeja kuin investointeja huonekalujen valmistukseen, jos yritykset ovat investoineet esim. energiaratkaisuihin, autoihin tms. Teollisuuden ennakkotiedoissa huonekalujen valmistukseen kohdistuneet investoinnit vuonna 2012 olivat 17,6 milj. euroa, joka on siis noin 5 milj. euroa vähemmän kuin kuvassa olevat yritysten kaikki investoinnit tilinpäätösten mukaan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 Kuva 17. Poistojen ja investointien suhde e2012 Poistot Aineelliset nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tunnuslukuaineisto. Vuoden 2012 luku on ennakkotieto Kilpailukyky heikkenee huomattavasti, mikäli investointien määrä on useana vuonna pienempi kuin poistot. Huonekalujen valmistuksessa näin on käynyt jo viitenä peräkkäisenä vuonna. Huomattavaa on, että alle 10 työntekijän yrityksissä on investointitaso ollut suunnilleen poistojen tasolla. EU-alueen huonekaluvalmistajien investoinnit ovat yleensä noin 4 % liikevaihdosta. Vuonna 2012 olivat investoinnit Suomessa noin 2 % liikevaihdosta. Huonekalujen valmistuksen kilpailukyky Suomessa heikkenee tämän investointikehityksen johdosta. Heikko investointivauhti kertonee myös alan omista odotuksista tulevaan. Jos ei ole uskoa menestykseen tulevaisuudessa, ei myöskään investoida tulevaisuuden menetelmiin. Tilanne on huolestuttava! Kuva 18. Investointiodotukset Investoinnit vuoden takaiseen verrattuna Suurempi 4 % Pienempi 30 % Yhtä suuri 66 % 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 Investoinnit vuoden kuluttua Suurempi 7 % Yhtä suuri 55 % Pienempi 38 % Lähde: TEM, Pk- yritysbarometri 2/2012, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. Pk-yritysbarometrin mukaan alan yrityksien odotukset investoinneista ovat hyvin alhaiset. Juuri kukaan ei usko investointien kasvavan vuoden takaiseen verrattuna eikä vuoden päästä eteenpäinkään. Suurin osa yrityksistä uskoo investointien pysyvän samassa, alhaisessa tasossa. Tämä kuvannee myös sitä, ettei alalla uskota tulevaisuuteen eikä yksinkertaisesti tiedetä, onko investoinneille edellytyksiä. 4.2 Kapasiteettitilanne Kapasiteettitilanne huonekalujen valmistuksessa on hyvin suhdanteista riippuvainen, mutta yleisenä linjana voidaan todeta, että kapasiteettia on riittävästi ja se on useimmin vajaakäytössä kuin ylikäytössä. Yrityksien konekanta ja tekniikka on usein mitoitettu mahdollista huippusuhdannetta varten ja sen takia esimerkiksi viime aikoina kapasiteetti on ollut alikäytössä. Pk-yritysbarometri 2/2013 -kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä 22 % uskoo kapasiteetin käyttöasteen parantuvan, 56 % pysyvän ennallaan ja 22 % pienenevän lähimmän vuoden aikana. Kysyttäessä kapasiteetin käyttöasteesta vuoden takaiseen verrattuna, 14 % uskoi käyttöasteen olevan suurempi, 35 % yhtä suuri ja 51 % pienempi kuin vuosi sitten. Näiden tietojen valossa kapasiteetista ei tule jatkossakaan pulaa. 4.3 Tuotekehitys Pk-yritysbarometri 2/2013 -kyselyn mukaan huonekalualan yritysten tuotekehityspanostuksissa ei ole tapahtumassa suuria muutoksia. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 23 % arvioi tuotekehityspanostensa olevan pienemmät kuin vuosi sitten, 6 % arvioi ne suuremmaksi ja 71 % yhtä suuriksi kuin vuosi sitten. 18 % yrityksistä arvioi tuotekehityspanosten pienenevän, 11 % suurenevan ja 71 % olevan yhtä suuret kuin nyt seuraavan vuoden kuluttua. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 Panokset tuotekehitykseen ovat olleet pitkään samalla tasolla, ja vaikka kysyntätilanne on välillä selkeästi heikentynyt ja olisi voinut odottaa tuotekehitykseen jäävän resursseja, muutoksia ei ole kuitenkaan tapahtunut. Yritysten panokset tuotekehitykseen eivät ole tarkasti tiedossa, alan yrityksillä ei ole tapana kirjata tuotekehityskustannuksia tilinpäätöksiin. Tilastokeskuksen aineiston mukaan aineettomat nettoinvestoinnit (tutkimus- ja kehittämiskulut) ovat vain 0,2 % liikevaihdosta. Eri selvitysten pohjalta voidaan kuitenkin arvioida, että tuotekehitykseen käytetään 1 2 % tuotannon arvosta. Tämäkin on kuitenkin muuta teollisuutta selvästi pienempi osuus. Huonekalualaa, kuten koko puutuoteklusteria on moitittu vähäisestä panostuksesta tuotekehitykseen. Tälläkin on varmasti vaikutuksensa siihen, että huonekalujen valmistuksen toimiala on jäänyt niin pieneksi ja hyvin kotimarkkinavetoiseksi. Yksi tie saada toimiala nousuun voisi olla merkittävä panostus tuotekehitykseen ja uusiin tuotteisiin, ratkaisuihin ja palveluihin. Myös muotoilun huomioiminen osana tuotekehitystä on tärkeä tie uusien tuoteratkaisujen kehittämisessä. Puutuotteilla on ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna uusiutumattomiin raaka-aineisiin. Näiden etujen hyödyntäminen myös huonekalujen valmistuksessa edellyttäisi panostusta tuotekehitykseen. Tuotekehityskustannukset on sisällytetty tuotteiden hintaan, mikä on heikentänyt edelleen kilpailukykyä verrattaessa hintoja ulkomaisiin tuottajiin, jotka vain valmistavat täällä kehitettyä valmista mallia. Toimialan tuotekehitys on muuttunut valmistavan yrittäjän itse tekemästä pienestä tuotteiden ulkonäön muokkaamisesta laajemmaksi muotoilijoita hyödyntäväksi tuotteistoajatteluksi. Usein kehitystoiminnassa kuitenkin unohtuu sekä jakelutie että kuluttaja, ja designtuote ei menestykään markkinoilla. Toisaalta markkinoita ohjaa se, että nykyisin mallistot kopioi jo jakeluketju ja valmistajan pääasiallinen rooli on valmistaa tuote mahdollisimman halvalla. Poikkeuksia tästä linjasta on valitettavan vähän. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 5 Taloudellinen tila 5.1 Kannattavuus ja kustannusrakenne Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotiedon aineiston mukaan teollisuuden (TOL luokka C) käyttökatteen mediaani oli 6,7 % (7,2 % v. 2011) ja omavaraisuusasteen mediaani tasolla 45 % (44 % v. 2011). Huonekalujen vähittäiskaupan (TOL 47591) käyttökatteen mediaani oli 1,3 % (2,1 % v. 2011) ja omavaraisuusasteen mediaani tasolla 38 % (39 v. 2011). Huonekalujen valmistajien (TOL 310) käyttökatteen mediaani oli 2,6 % (2,9 % v. 2011) ja omavaraisuusasteen mediaani tasolla 40 % (39 % v. 2011). Kannattavuus on selkeästi heikompaa kuin teollisuudessa keskimäärin. Huonekalukaupan kannattavuus on kääntynyt valmistusta selvästi heikommaksi. Kannattavuus on niin alhaalla, ettei alan järjestelyiltä voitane välttyä. Huonekalujen valmistajilla mikroyritysten (alle 10 työntekijää) käyttökate on vielä heikompi kuin niitä suuremmilla yrityksillä. Mikroyrityksillä on kuitenkin parempi omavaraisuusaste. Huonekalujen vähittäiskaupassa tilanne on sama, pienten yritysten käyttökate on heikompi kuin suurten yritysten. Omavaraisuusaste on taas parempi pienillä kuin isoilla huonekalukauppiailla. Kuva 19. Käyttökate-% (mediaani) huonekalualalla e Huonekalujen valmistus Huonekalujen vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online. Vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto. Kuva osoittaa käyttökatteen kehityksen Huonekalujen valmistuksessa (TOL 310) ja Huonekalujen vähittäiskaupassa (TOL 47591). Käyrät ovat samassa kuvaajassa, jotta toisiinsa liittyvien alojen kehityksestä saa yleiskuvan. Näiden alojen tunnuslukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska kulurakenne aloilla on täysin erilainen. Molempien alojen käyttökatetaso on laskenut dramaattisesti. Molempien alojen käyttökatteet olivat vielä koko 2000-luvun alkupuolen yli 6 %:n tasolla, ja aikaisemmin kaupan katetaso oli suurempi kuin valmistuksen. Kaupan puolella kova kilpailu ja kuluttajien ostotottumusten muutos näkyy katteissa. Yhä suurempi osa kulutuskaupasta, myös huonekaluista, ostetaan sähköisenkaupan kaut- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 ta. Suomalainen huonekalukauppa ei ole sähköisessä kaupassa mukana vielä juuri ollenkaan. Huonekaluvalmistuksessa katteiden heikentymisessä näkyy kaupan huono tilanne ja merkittävästi kasvanut tuonti. Myös vientikauppa on heikolla tasolla, joten huonekalualan valmistajat kilpailevat kovasti keskenään kotimaan markkinoilla. Huonekalujen valmistajien ja huonekalukaupan olisi syytä yhdessä miettiä, kuinka voisi yhdessä kehittää sähköisen kaupan palveluja, palvelujen lisäämistä tuotteisiin ja kauppaan sekä muotoilun ja designin parempaa hyväksikäyttöä liiketoiminnassa. Huonekalujen valmistuksen alatoimialoista käyttökatteen mediaanit olivat vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan konttori- ja myymäläkalusteiden valmistajilla 3,5 %, muiden huonekalujen valmistajilla 1,4 %, keittiökalusteiden valmistajilla 3,1 % ja patjojen valmistajilla 2,6 %. Pienellä alatoimialalla patjojen valmistuksessa pudotus on ollut raju, mediaani oli aikaisemmin 10 % ja vuonna 2012 vain 2,6 %. Myös eniten yrityksiä sisältävä ala, muu huonekalujen valmistus, on pudonnut rajusti. Aikaisemmin mediaani oli lähellä 7 % ja nyt vain 1,4 %. Katetasot ovat tippuneet kaikissa alatoimialoissa, myös konttori- ja keittiökalusteissa. Kaikilla alatoimialoilla pienten yritysten katetaso on heikompi kuin suurten yritysten. Seuraavana olevassa kuvassa on huonekaluvalmistuksen (TOL 310) käyttökatteen kehitys kvartiileittain. Yrityksien tilinpäätöksien kokonaismäärä on vuoden 2012 ennakkotiedoissa. Mediaanissa on 50 % yritysjoukosta (509 kpl) ja ala- sekä yläkvartiileissa 25 %, (254 kpl). Kohdan 8.1 lopussa kuvattu alan polarisoitumisen vaikutus näkyy kuvassa selkeästi. Käyttökatteen yläkvartiilin ja alakvartiilin ero on merkittävä. Ero on vielä kasvanut vuodesta 2006 alkaen. Heikoimmat heikkenevät ja parhaat kehittyvät. Huonekalukaupassa on sama ilmiö, mutta aukko on pienempi, yläkvartiilin ollessa alle 10 ja alakvartiilin ollessa alle -10. Kuva 20. Käyttökate-% (mediaani) kvartiileittain huonekalualalla % Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online, vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto. Kustannusrakenne ja kannattavuus -taulukot kuvaavat tietoja per yritys keskimäärin. Seuraavan taulukon luvut kuvaavat tuloslaskelman ja taseen tiedoilla toimialan keskimääräisen yrityksen tietoja. Ne on laskettu jakamalla toimialan yhteen lasketut luvut yritysten lukumäärällä. 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 Taulukko 7. Kustannusrakenne ja kannattavuus TOL 310 huonekalujen valmistus * Yritysten lukumäärä Liikevaihto/yritys, 1000 euroa Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa t /yritys % t /yritys % t /yritys % Liiketoiminnan tuotot yhteensä Aine- ja tarvikekäyttö , , ,0 Ulkopuoliset palvelut -74-7, , ,9 Palkat ja henkilösivukulut , , ,0 Laskennallinen palkkakorjaus -10-1, , ,8 Liiketoiminnan muut kulut , , ,6 Valmistevarastojen muutos 1 0,1 5 0,4-1 0,0 Käyttökate 50 4,8 55 4,8 54 4,6 Poistot ja arvonalentumiset -32-3, , ,5 Liiketulos 18 1,8 25 2,2 24 2,1 Rahoitustuotot 12 1,1 11 1,0 12 1,0 Rahoituskulut -13-1, , ,5 Verot -9-0, ,0-9 -0,8 Nettotulos 8 0,8 11 1,0 9 0,8 Satunnaiset tuotot ja -kulut 13 1,2 2 0,1-1 -0,1 Kokonaistulos 21 2,0 13 1,1 8 0,7 Poistoeron muutos 1 0,1 0 0,0 0 0,0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Palkkakorjauksen palautus 10 1,0 10 0,9 10 0,8 Tilikauden tulos 32 3,1 23 2,0 18 1,5 Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online, (keskiarvoja) Vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto. Vuoden 2012 liikevaihdossa on hienoista nousua, mutta keskimääräisen yrityksen kannattavuus on jäänyt edellisistä vuosista. Ala oli edelleen taantumassa, vaikka luvuissa onkin pientä parannusta. Alan kannattavuus jää teollisuuden vastaavista luvuista selvästi. Myytävien tuotteiden hinnat eivät tule nousemaan merkittävästi, joten kannattavuus on saavutettava pitämällä kustannukset kurissa ja lisäämällä volyymia esimerkiksi keskittymällä kapeampaan tuotevalikoimaan. Yritysten liikevaihto/yritys-mediaani oli vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan / yritys. Seurantajaksolla mediaani liikevaihto oli suurimmillaan vuonna 2007 yli euroa ja alimmillaan vuonna 2009, euroa. Vuonna 2012 käyttökatteen mediaani oli 2,6 %, kun se suurimmillaan vuonna 2006 oli 6,7 %. Alatoimialoista heikoin kannattavuus oli muiden huonekalujen valmistuksella, jonka käyttökatteen mediaani oli vain 1,4 % vuonna Paras käyttökatteen mediaani oli konttori- ja myymäläkalusteiden valmistuksessa 3,5 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 Taulukko 8. Kustannusrakenne ja kannattavuus alatoimialoittain 2012e Konttori- ja myymälä Keittiökalusteiden valmistus Patjat Muiden huonekalujen Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys, 1000e t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys LIIKETOIMINNAN TUOTOT Aine- ja tarvikekäyttö , , , ,5 Ulkopuoliset palvelut , , , ,4 Palkat ja henkilösivukulut , , , ,3 Laskennallinen palkkakorjaus -7-0, ,8-4 -0, ,5 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,5 Valmistevarastojen muutos 0 0,0 0 0, ,8-4 -0,6 KÄYTTÖKATE 74 3,9 96 6, ,6 20 3,1 Poistot ja arvonalentumiset -45-2, , , ,9 LIIKETULOS 29 1,5 57 3, ,3 2 0,3 Rahoitustuotot 4 0,2 15 1, ,5 10 1,6 Rahoituskulut -11-0,6-9 -0, , ,2 Tuloverot -14-0, , ,3-4 -0,6 NETTOTULOS 7 0,4 46 3, , ,9 Satunnaiset tuotot ja kulut 4 0,2 10 0, ,4-7 -1,1 KOKONAISTULOS 11 0,6 56 3,7 61 0, ,0 Poistoeron muutos -1 0,0-2 -0, ,2 2 0,3 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0,0-1 0,0 0 0,0 1 0,1 Palkkakorjauksen palautus 7 0,3 13 0,8 4 0,1 10 1,5 TILIKAUDEN TULOS 17 0,9 66 4,3 55 0,8-7 -1,0 Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online, , (keskiarvoja), vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto % Kuva 21. Kannattavuusodotukset Kannattavuus vuoden takaiseen verrattuna Suurempi 33 % Pienempi 32 % Yhtä suuri 35 % 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Kannattavuus vuoden päästä Suurempi 32 % Pienempi 26 % Yhtä suuri 42 % Lähde: TEM, Pk- yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. Kyselyssä kysytään pk-yritysten arvioita, onko kannattavuus suurempi, yhtä suuri vai pienempi seuraavan vuoden kuluttua ja vuoden takaiseen verrattuna. Aikaisemmin tehtyjen kyselyjen mukaan on toimialalla odotettu kannattavuuden kehittyvän positiivisempaan suuntaan koko 2000-luvun alun. Nyt suurempaan kannattavuuteen vastauksen osallistuneista 63 yrityksestä uskoi vain hieman yli 30 % ja pienempään lähes 30 % ja noin 40 % uskoi nykyisen aika alhaisen kannattavuuden jatkuvan. 5.2 Taloudellinen asema Kuva 22. Omavaraisuusaste (mediaani) huonekalualalla % e valmistus vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online. Vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto. Vuoden 2012 luvuissa valmistavien yritysten (yht kpl) omavaraisuusaste (mediaani) on 39,5 % ja huonekalukaupan (yht. 396 kpl) 37,8 %. Mikroyritysten (alle 10 hlö) omavaraisuusaste on korkeampi kuin niitä suuremmilla yrityksillä huonekalujen valmistuksessa. Myös huonekalujen vähittäiskaupassa vuonna 2012 oli pienempien yritysten omava- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

44 raisuus korkeampi kuin suurempien. Huonekalujen vähittäiskaupassa on tapahtunut iso muutos lyhyessä ajassa. Suurempien yritysten omavaraisuusaste on ollut selvästi parempi vuoteen 2011 asti. Seuraavassa kuvassa on omavaraisuusasteen kehitys kvartiileittain huonekalujen valmistuksessa (TOL 310). Toimialan polarisoituminen (kohdan 8.1 lopussa) näkyy yläkvartiilin ja alakvartiilin suurena erona. Huonekalujen vähittäiskaupassa (TOL 47591) kuvio on samankaltainen, mutta ylä- ja alakvartiilin ero on suurempi alakvartiilin ollessa lähempänä nollaa. Kuva 23. Omavaraisuusaste kvartiileittain huonekalujen valmistuksessa % e2012 Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online. Vuosi 2012 on Tilastokeskuksen ennakkotieto. Taulukko 9. Taserakenne ja taloudellinen asema, /yritys * Yritysten määrä Taseen loppusumma, t /yritys % t /yritys % Käyttöomaisuus , ,3 Vaihto-omaisuus , Rahoitusomaisuus , ,6 Vastaavaa yhteensä Oma pääoma , ,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset 1 0,1 1 0,1 Pitkäaikainen vieras pääoma ,8.. Lyhytaikainen vieras pääoma ,6.. Vieras pääoma yhteensä , ,8 Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online, (keskiarvo), Vuoden 2010 tieto, ennakkotieto. Tiedot euroa/yritys. Kannattavuutta ja taloudellista asemaa on aina tarkasteltava yrityskohtaisesti, mutta tässä esitetyt luvut ja taulukot näyttävät kuitenkin suunnan alan tapahtumista. Oman pääoman tilanne on vahvin konttori- ja myymäläkaulusteiden valmistajilla. 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

45 Taulukko 10. Taserakenne ja taloudellinen asema alatoimialoittain, /yritys 2012* Konttori- ja myymälä Keittiöt Patjat Muiden huonekalujen Yritysten lkm jakaumassa Taseen loppusumma, 1000 /yritys Vastaavaa t /yritys % t /yritys % t /yritys % t /yritys % Käyttöomaisuus , , , ,3 Vaihto-omaisuus ,5 17, , ,6 Rahoitusomaisuus ,7 43,2 40, , ,1 Vastattavaa Oma pääoma ,7 38,6 38, , ,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä 13 1,2 5,5 4,8 28 0,6 16 2,6 Pakolliset varaukset 0 0 0,1 0, ,1 Vieras pääoma yhteensä ,1 55,7 56, , ,7 Lähde: Tilastokeskus/ Toimiala Online, (keskiarvo), Vuoden 2013 tieto, ennakkotieto. Tiedot euroa/yritys. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

46 6 Työllisyyden kehitys Vuonna 2012 työllisiä oli Suomessa keskimäärin henkilöä. Näistä puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa oli noin henkilöä. Kokonaisuudessaan työllisten määrä on Suomessa edelleen suurempi kuin vuonna Teollisuudessa työllisten määrä laski alle vuoden 2005 tason vuoden 2009 alussa. Sahatavaran, paperin sekä paperituotteiden valmistuksen alalla työllisten määrä on 2000-luvulla vähentynyt enemmän kuin keskimäärin muilla toimialoilla ja teollisuudessa. Työllisten määrän vähenemistä tapahtui selvästi vuoden 2010 alkuun asti. Sitten tilanne tasaantui, mutta jälleen vuoden 2012 loppupuolella työllisten määrän väheneminen jatkui. Alalla on vuoden 2013 alussa ollut työllisiä noin 30 prosenttia vuoden 2005 määrästä. Kuva 24. Työllisten määrän kehitys Kaikki toimialat Teollisuus yht. 20 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus Työvoimatarve toimialalla pitkällä aikavälillä Työllisyys tulee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina laskemaan hieman mutta kääntyy jälleen nousuun vuoden 2015 tietämissä. Ennusteen mukaan työvoimasta saattaa tulla tulevaisuudessa pula, mikä johtaa kilpailuun työvoimasta ja työvoimakustannusten kasvuun. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen alalla työllisten määrän ennustetaan kääntyvän nousuun. Vuoteen 2025 mentäessä alan työllisten määrä olisi jo noin 21 prosenttia suurempi kuin vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

47 Kuva 25. Työllisten määrän ennakoitu kehitys tulevaisuudessa 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % -70 % Kaikki alat Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Myös ETLA on ennusteissaan arvioinut, että puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa työvoiman määrä tulisi lisääntymään tulevaisuudessa. Etla on ennustanut työllisten määrän kasvavan alalla vuodesta 2010 vuoteen 2020 noin hengellä. Alan työmarkkinatilanteeseen vaikuttaa työllisyyskehityksen lisäksi poistumavirrat alalta sekä koulutuksen tms. kautta alalle tulevien virrat tulevaisuudessa. Puutuoteteollisuuden työvoimasta poistuu Foredatan laskelmien mukaan vuosina noin henkilöä, ja opiskelun kautta alalle valmistuu vastaavana ajanjaksona noin uutta työntekijää. Kuva 26. Työvoiman kohtaantotilanteen kehittyminen puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalla Tarjonta Työvoiman kysyntä Työvoimasta poistuminen Työlliset Kuolleisuus Opiskelu Tutkinnot : Työttömyys Työlliset Työpaikkojen määrän muutos : Poistuma: Eläke Työkyvyttömyys ö Lähde: ToimialaOnline/Foredata/Etla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

48 Kun työllisten määrän arvioitu kasvu ja työvoimasta poistuvien määrä lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi noin Tämä luku on arvio uuden työvoiman tarpeesta vuosina Jotta alan työvoima riittäisi, tulisi uutta työvoimaa saada alalle tällä tarkasteluvälillä tämän verran. Mikäli nettosiirtymät alalle tapahtuvat vain ennustetun alan tutkintomäärien mukaisina, jää alalta puuttumaan noin henkilöä. Kuvan tarkastelussa ei ole arvioitu, minkälaista nettosiirtymää työttömyyden kautta alalla tapahtuu. Joillakin aloilla, joissa lyhytaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, on työttömyyden ja työllisyyden välinen dynamiikka voimakasta. Alan työvoimatilanteeseen vaikuttavat kuvassa esiteltyjen asioiden lisäksi vielä muun muassa toimialojen välinen työvoiman liikkuvuus ja maahanmuutto. 6.2 Työvoimatarve toimialan ammateissa lähiaikoina Puualan ammateissa työvoiman kysyntää on ollut selvästi vähemmän kuin työvoiman tarjontaa. Alan ammateissa on siis työvoimasta ylitarjontaa. Alla on listattu puualan ammateissa olleiden avointen työpaikkojen määrä vuonna 2012 (keskimäärin kuukauden aikana) ja kuinka monta paikkaa on ollut kutakin työtöntä kohden. avoimet työpaikat avoimet paikat keskim. kuukaudessa per työtön Konepuusepät 91 0,05 Huonekalupuusepät 49 0,03 Puutavaratyöntekijät 41 0,05 Puutavaran käsittelijät 24 0,20 Vaneri- ja kuitulevytyöntekijät 18 0,04 Veneen rakentajat 8 0,04 Puupunnan käsittelijät 7 0,04 Lähde: TEM työnvälitystilasto Puualalla vain puutavaran käsittelijöiden kohdalla työvoiman kysyntä- ja tarjontatilannetta voidaan pitää vielä kutakuinkin tasapainoisena. Jos työvoiman tarjonta nousee lähelle työvoiman kysyntää, ilmenee usein jo työvoiman saatavuusongelmia, sillä tarjonnassa kaikki eivät aina täytä työnantajien vaatimuksia. Muilla kuin puutavaran käsittelijöillä työvoiman ylitarjonta on ollut kuitenkin ilmeistä. Esimerkiksi, kun huonekalupuuseppien paikkoja oli vuonna 2012 avoinna kuukaudessa keskimäärin noin 50, oli työttömiä huonekalupuuseppiä kuukaudessa keskimäärin lähes Työ- ja elinkeinotoimistoissa lokakuun alussa 2013 tehdyn arvion mukaan työllistymisen tai työvoiman saatavuuden näkymät ovat puutuotealan ammateissa melko lailla samankaltaisia maan eri osissa: ammateissa ennustetaan olevan lähiaikoina ylitarjontaa työvoimasta. Varsinkin huonekalupuusepistä on ylitarjontaa. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

49 Kuva 27. Työvoiman kohtaantotilanne huonekalupuuseppien ammatissa Kuva 28. Työvoiman kohtaantotilanne konepuuseppien ammatissa Huonekalupuusepät, s 2013 Konepuusepät, s 2013 Paljon pulaa työvoimasta Pulaa työvoimasta Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa Lähde: TEM/Ammattibarometri Ammattibarometristä on tekeillä internet-sovellus. Sovelluksen valmistuttua eri ammattien tilannetta voi jokainen tarkastella Ely alueittain ja seutukunnittain. 6.3 Esimerkkejä alalla vaadittavasta osaamisesta Huonekalupuusepän ammatin työtehtävät jakaantuvat lähinnä tuotantolaitoksissa tapahtuvaan huonekalupuusepän työhön ja usein asiakaskohteissa tapahtuvaan kalusteasennustyöhön. Molemmissa työtehtävissä kaivataan erityisesti aikaisempaa työkokemusta puualasta ja kalusteiden kokoamis- ja asennustyöstä. Varsinaista tutkintovaatimusta ammattiin ei ole, mutta työturvakorttia vaaditaan osassa ammatin työtehtäviä. Tuotantolaitoksissa vaaditaan koneiden ja laitteiden käyttötaitoa ja kykyä tiimityöskentelyyn. Asiakaskohteissa korostuvat hyvät asiakaspalvelutaidot asennustaidon ohessa. Oman auton käyttömahdollisuus on lähes välttämättömyys. Suurin osa asiakaskohteissa tapahtuvasta työstä tapahtuu itsenäisenä yrittäjänä. Konepuusepillä paras koulutus ammattiin on puusepän tai konepuusepän koulutus mutta usein soveltuva tekniikan alan koulutus riittää. Alan ja ammatin työkokemusta arvostetaan paljon mutta osaan työtehtävistä työnantajat ovat valmiita opettamaan myös ilman työkokemusta suoraan koulusta ammattiin pyrkivät. Hyvät kädentaidot ja fyysinen kunto ovat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

50 tärkeitä työn ollessa ajoittain raskasta. Työturvallisuuskortti on lähes välttämätön edellytys ammattiin työllistymiseksi. Osassa työtehtäviä CNC-ohjelmointitaidoista ja trukkikortista on merkittävää hyötyä ja osassa työtehtäviä vaaditaan ajokorttia ja oman auton käyttömahdollisuutta. Työ on usein vuorotyötä. 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

51 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Keskeiset menestystekijät sähköisen kaupan haasteisiin vastaaminen oman aseman tunnistaminen arvoketjussa, ydinosaamiseen panostaminen pitkäjänteinen yhteistyö asiakkaan kanssa, asiakaslähtöinen markkinointiajattelu, kotikalustevalmistajilla aktiivinen yhteydenpito liikkeiden myyjiin ja ketjun ostajiin kyky tunnistaa se lisäarvo, jota jakeluketju arvostaa yhteistyöketjujen priorisoiminen; toimiminen ehkä vain ketjun jonkin alueen palvelijana toimitusajan pitäminen, usein edellyttää välivaraston pitämistä tarvittaessa nopeasti vaihtuva mallisto, ei yksittäisiä tuotteita mallistoa tukevan sisustusmateriaalin hallinta opastuksen antaminen liikkeille toimiva logistiikka tehokas työnjako alihankinnan/sopimuskumppanien kanssa pitkäjänteinen vientitoiminta; vaatii usein suoria kontakteja globaalin kilpailun kohtaaminen jo kotimaassa; mahdollistaa viennin 7.2 Keskeiset ongelmat pääomia ja kehitysresursseja on vähän rahoituksen saatavuus vaikeaa konekanta vanhenemassa, investoinnit pienemmät kuin poistot toiminta edelleen hyvin tuotantolähtöistä muotoilijoilla ja teollisuudella heikko asiakastarpeen mukaisen muotoilun osaamistaso markkinointipanostukset koetaan kustannuksena eikä investointina todellista vientihalua ja osaamista on vain muutamalla yrityksellä erikoistuminen on suhteellisen vähäistä, yhteistyöllä ei ole perinteitä markkinointi- ja myyntitaidot, erityisesti viennissä puutteelliset koulutetut nuoret eivät hakeudu alalle; OECD:n mukaan toimialan henkilöstöstä tulisi vähintään 3,3 % olla akateemisen koulutuksen saaneita, jotta alan innovaatiotaso säilyisi hyvänä toimialalta puuttuu yksi vahva etuja valvova järjestö ala on kuitumassa niin pieneksi, ettei siihen enää panosteta 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet yhteistyö valmistajien ja huonekalujen kauppiaiden välillä sähköisen kauppapaikan kehittäminen yhdessä jakelijoiden kanssa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

52 toimialalle saatava yhteinen foorumi, joka kannustaa ja auttaa yrityksiä kehittymään ja tuo esille yhteisiä kehittämistarpeita uusia palvelutuotteita kehitettävä, myös osaksi sähköistä kauppaa yrityksellä on oltava toteuttamiskelpoinen, valintoja toteuttava strategia henkilöstön osaamistason nostaminen selkeän paikan valinta arvoketjussa ja toimiminen sen mukaan ylläpidettävä myynnin, tuotannon ja hallinnon toimintaa ja kehitettävä niitä oikeassa suhteessa toisiinsa ja ydinosaamiseen pohdittava erikseen tuotekehityksen tarpeet ja rakennettava sille oma tapa toimia, mahdollisesti alihankkijan kautta, ja kehittää tuotantoa tuotantoon otettava sinne valmiiksi viritetty tuote eikä yritettävä kehittää tuotetta ja tuotantomenetelmiä yhtä aikaa kotimaisen valmistuksella merkitystä, tähän kaupan ja valmistuksen vastattava yhdessä toimialan valvottava, että alan vaatima koulutuksen taso säilyy Suomessa alihankinta saatava kannattavaksi; ei ole järkevää tehdä kaikkia itse alan itse noustava ylös, muut eivät voi auttaa jos omaa selkeää tahtoa puuttuu Seuraava taulukko vastaa kysymykseen, millä seuraavista yritystoiminnan osa-alueista, joihin omalla toiminnallanne voitte vaikuttaa, koette olevan eniten kehittämistarvetta yrityksessänne tällä hetkellä? Kuva 29. Merkittävimmät kehittämistarpeet Kehittämistarpeet Ei kehittämistarpeita Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, Rahoitus, talous ja laskentatoimi Vienti ja kansainvälistyminen Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yrityksen hallitustyöskentely Johtaminen 0 % 1 % 2 % 4 % 5 % 9 % 12 % 15 % 24 % 28 % Lähde: TEM, Pk- yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. 61 kpl yrityksen vastaus. Pk-yritysbarometri 2/2013 -kyselyn mukaan suurimmat kehittämistarpeet olivat edelleen markkinoinnissa ja myynnissä. Toisena oli 24 % osuudella tuotanto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu. Kun yrityksiltä kysyttiin pahinta kehittymisen estettä, oli 56 % vastannut pahimmaksi esteeksi yritystoiminnan sääntelyn. Sääntelyn alakohdista 41 % piti pahimpana byrokrati- 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

53 aa, kuten raportointia viranomaisille ja toimintaa rajoittavia määräyksiä ja 32 % työehtosopimuksia. 46 % vastaajista piti rahoitusta pahimpana kehittymisen esteenä, ja näistä 64 % piti rahoituksen saatavuutta ja 29 % vakuuksien puutetta merkittävimpänä esteenä. Kolmanneksi pahimpana esteenä pidettiin yleistä suhdannetilannetta / taloustilannetta. Ala on edelleen hyvin tuotantolähtöinen, ja oman tuotannon kehittämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä kehittämisalueista. Ehkä kuitenkin alalla menestymiseen tarvittaisiin enemmän tuotekehitystä, parempaa yhteistyötä suunnittelijoiden, muotoilijoiden ja asiakkaiden kanssa sekä verkottumista muiden tuotannon tekijöiden kanssa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

54 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla 8.1 Visio KOTIKALUSTEET huonekalujen jakelun rakenne ja ostojen keskittyminen muuttavat valmistavaa teollisuutta sähköinen kauppa kasvaa ketjut profiloituvat palvelulla ja valikoimalla ketjut karsivat rajusti toimittajia jakelusta osa siirtyy sisustustavarataloille huonekalukauppojen sijasta kodin sisustus ja sisustusbuumi kasvaa, yksilöinti kasvaa kotimaisen valmistuksen merkitys kasvaa huonekalukaupassa koko Euroopassa hintakilpailu jatkuu ja jakelu keskittyy edelleen harvempiin käsiin. valmistajat perustavat (pienessä määrin) omia jakelupisteitä keskittyminen tapahtuu myös valmistajapuolella joskin hitaampana, jakelijoilla olisi tilausta suuremmille valmistajille valmistajat toimittavat rajattua valikoimaa laajemmalle markkina-alueelle palvelun osuus osana tuotetta kasvaa yhteydenpito suurten valmistajien ja jakelijoiden välillä kasvaa ja markkinointiponnisteluja suunnataan tarkemmin eri kohderyhmille muun muassa konseptikokonaisuuksin (koko tuoteperhe), täten pystytään toimimaan kustannustehokkaasti ja kannattavasti kunkin yrityksen ydinosaamista hyödyntäen KEITTIÖKALUSTEET erikoistuminen jatkuu: tuoteosavalmistajat, keittiövalmistajat ja asennus tuonti tuo entistä kovempia haasteita yksilöllisten keittiöiden kysyntä heikentää kalustetukkujen mahdollisuutta toimia nykyisellä massamallilla ja vaikeuttaa suurina massoina tuonnin asemaa (esim. kalusteovet) JULKITILAKALUSTEET palvelun osuus toiminnasta kasvaa koko ajan Oheisessa taulukossa kuvataan alalla tapahtuvaa polarisoitumista. 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

55 Taulukko 11. Huonekalualan polarisoituminen Huonekalukauppa <-> Huonekaluteollisuus Itsenäiset kauppiaat <-> Huonekalu- ja sisustusalan ketjut Lukuisat pienet tuotantoyksiköt <-> Muutama suuri valmistaja Logistiset kokoonpanoyksiköt <-> Valmistavat yksiköt Yksilölliset puusepänverstaat <-> Sarjavalmistajat Työpaikkojen luojat <-> Sopimusteettäjät Ympäristöystävälliset <-> Ympäristövelvoitteista vapautetut Tukirahoituksella elävät <-> Omillaan toimeentulevat Tuotekehitykseen orientoituneet yritykset <-> Kopiovalmistajat Huonekalujen viejät <-> Huonekalujen tuojat Itsepalvelukonseptit <-> Palvelukonseptit Brandiorientoituneet <-> Tavarakauppiaat Laatutalot <-> Halpahallit Yksilöllisien sisustusten myyjät <-> Massamyymälät Monissa yrityksissä polarisoituminen näkyy nykyisin varsin kohtalokkaasti: sopimus jakeluketjun kanssa <-> ei sopimusta. Ilman sopimusta jäävät kuihtuvat pois. Polarisoituminen eri asioissa näkyy myös valmistavien yritysten kovin erilaisina taloudellisina tuloksina, käyttökatteen yläkvartiilin ja alakvartiilin ero on merkittävä. Katso kohtaa taloudellinen tila. 8.2 Väestörakenteen muutos Väestörakenteen muutos aiheuttaa muutoksia sekä yritysten omaan tuotantotoimintaan että tuotteiden vaatimuksiin. Osa yrityksistä on jo aloittanut sopeutumisen työikäisen väestön vähenemiseen investoimalla automaatioon ja ulkoistamalla tuotantoaan. Koska iso osa yrittäjistäkin tulee eläkeikään ja jatkajia ei kaikille yrityksille löydy, pienenee myös yritysmäärä. Tuotepuolella ollaan vielä alussa väestörakenteen muutoksessa. Yrityksissä ei ehkä haluta leimautua vanhojen ihmisten kalustevalmistajaksi, vaikka voisi uskoa, että vanhuksien tarpeisiin ja käyttöön suunniteluilla kalusteilla olisi kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa. Vaikka työvoiman kohtaantotietojen mukaan alalla ei ole ongelmia työvoiman saatavuudessa, niin muun muassa eläköitymällä työvoimaa poistuu niin kovaa vauhtia, että yritysten olisi syytä aloittaa tähän varautuminen välittömästi. Myös ulkomaalaisen väestön osuus kasvaa koko ajan. Tämä pitäisi huomioida myös huonekalualan yritysten rekrytoinneissa. Ulkomaisen työvoiman rekrytointi voisi auttaa yrityksiä myös uudistamaan mallistoa, opettaa ymmärtämään muita kulttuureja ja hyödyntämään kansainvälisiä kontakteja. 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Suhdanneodotukset ovat kääntyneet jyrkkään laskuun. Vielä 1/2011 Pk-yritysbarometrissa, 52,4 % yrityksistä odotti suhdannenäkymien parantuvan ja 44,4 pysyvän ennallaan ja 3,2 % huononevan lähimmän vuoden aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

56 Kuva 30. Suhdanneodotukset Suhdannenäkymä vuoden takaiseen verrattuna Huononee 34 % Paranee 28 % Pysyy ennallaan 38 % Suhdannenäkymä vuoden päästä Huononee 20 % Parenee 20 % Pysyy ennallaan 60 % Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2013, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta Kun Pk-yrityksiltä kysytään merkittävimpiä kehittämisen tarpeita, nousee esille jatkuvasti markkinointiosaaminen. Yrityksien panostus tämän heikkouden kehittämiseen ei ole ollut kuitenkaan merkittävää. Yritysten tulisi myös itse panostaa kehittämistoimintaan, jolloin kehittämis- ja koulutuspalveluja tarjoavat organisaatiotkin ohjautuvat vastaamaan tähän haasteeseen, aidon markkinavedon myötä. Toimialakohtaisista ja alueellisista kehittämishankkeista kuulee usein yrityksiltä kritiikkiä. Usein kritiikistä kuitenkin huomaa, etteivät yritykset ole aidosti olleet mukana hankkeen tai projektin toteutuksessa eikä toiminnasta ole oikeata kuvaa. Kehittämishankkeissa ei voi syntyä tuloksia, jos yritykset eivät ole mukana sparraamassa toimijoita projektin suunnittelusta projektin loppuun asti. Alueellisiin kehittämishankkeisiin haetaan aina yritysten tavoitteet pohjalle. Yrityksien tulisi varata riittävästi resursseja myös hankkeiden to- 56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

57 teuttamiseen, jotta yhteiset tavoitteet voisivat täyttyä. Hankkeita toteuttavien koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden pitäisi huomioida mukana olevien yritysten resursseja paremmin ja saada ainakin pieniä tuloksia syntymään nopeasti. Tämä varmistaisi yrityksen resursointia myös jatkossa. Yritykset ovat usein tyytymättömiä kouluista tulevan henkilöstön saamaan koulutuksen tasoon ja suuntautumiseen. Teollisuudessa toiminta on aikaisempaa enemmän prosessiluontoista ja vaatii laajempaa osaamista muun muassa kone-, sähkö- ja tietotekniikassa. Peruskoulutus ei useinkaan kykene tuottamaan riittävää ammattitaitoa, vaan se opitaan työssä, ja siksi alan yritysten tarpeet täyttävää kohdistettua koulutusta on lisättävä. Koulutukseen ja kehittämiseen on useita erilaisia apuvälineitä. Ely-keskuksista on mahdollista saada avustusta yritysten koulutustarpeisiin erilaisilla työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen muodoilla, kuten rekry-, muutos- ja täsmäkoulutuksilla. Näissä yritys ja valtio hankkivat koulutuksen yhteishankintana juuri yrityksen tarpeisiin. Yrityksien kehittämishankkeisiin löytyy useita tapoja avustaa yrityksen kehittämistoimenpiteitä. Epäilen, että näissä asioissa huonekaluala ja koko puutuoteala on keskimääräistä huonommin käyttänyt resursseja. Huonekaluteollisuus on marginaalinen toimija puutuoteteollisuudessa ja koko metsäklusterissa ja kokenut asemansa heikoksi. Huonekaluteollisuus on kuitenkin liian pieni toimiala yksin omaa asiaansa ajamaan. Olisi löydettävä erilaisia yhteistyön muotoja eri järjestöjen ja yritysten välille ajaa tärkeätä yhteistä koulutusasiaa. Kehittämistoiminnan ongelmana on myös se, että alalla ei ole keskittynyttä etujärjestöä, toimialaa edustaa monta eri organisaatiota. Yhteistyö näiden toimijoiden välillä on kuitenkin lisääntynyt ja toivottavasti se näkyy myönteisenä kehittämistoimintana. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja kaikkien toimijoiden pitäisi käynnistää nopeasti toimenpiteet alan houkuttelevuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi. Muut toimialat ovat panostaneet näihin toimenpiteisiin merkittäviä summia rahaa ja aktivointia. Puualan koulutuskysymyksiä on selvitelty viime aikoina useasti, mutta jostain syystä näiden selvityksien tärkeimpiä toimenpide-esityksiä ei ole saatu vietyä käytäntöön. Selvityksien mukaan puutuotealalle valmistuu selvästi liian vähän ihmisiä alan tavoitteisiin nähden. Ongelma on ollut myös siinä, että avoinna oleviin opiskelupaikkoihin ei ole riittävästi hakijoita, joten koulutusohjelmia joudutaan aloittamaan vajailla ryhmillä tai ei aloiteta ollenkaan. Puutuotealaa koskevina toimenpide-ehdotuksina on esitetty muun muassa metsäsektorin koulutusneuvoston perustamista, koulutuksen vetovoimaisuuden ja tutkintojen määrien lisäämistä, koulutuksen ennakointia sekä aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä tarkoituksenmukaisesti. Toimialan tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että näitä asioita saataisiin siirrettyä käytäntöön. Viimeisimmän selvityksen puualan koulutuksesta on tehnyt alkuvuonna 2013 metsäalan strateginen ohjelma (TEM). Tässä selvityksessä on kehittämisehdotuksiksi esitetty muun muassa seuraavaa. Nuorisoaste: OPH:n tulee ohjeistaa alueellisia kouluttajia sopeuttamaan koulutuksen tarjonta ja sisältö vastaamaan alueen puutuoteteollisuuden todellista tarvetta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

58 Koulutuksen houkuttelevuutta tulee parantaa koulutussisältöjä kehittämällä ja lisäämällä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Oppilaitosten tulee keskittyä kehittämään opetuksen sisältöä, työelämälähtöisyyttä ja laatua. Mahdolliset merkittävät teknologiainvestoinnit tulee suunnitella huolellisesti alueen yritysten kanssa muistaen, ettei oppilaitos voi ylläpitää jatkuvasti ajan tasalla olevaa konekantaa. Aikuiskoulutus: Puualan koulutuksen tarve ei ole yhdenkään maakunnan alueella niin suurta, että sen varaan olisi taloudellisesti järkevää rakentaa täysin kattavaa ja laadukasta puualan koulutustarjontaa. Vastuu puutuoteteollisuuden koulutuksen kehittämisestä on keskitettävä muutamalle, valtakunnallisesti toimivalle aikuiskouluttajalle (näin jo osittain onkin). Alueelliset kouluttajat voivat pitää yllä alueen yritysten todellisiin tarpeisiin sopeutetun, suppeahkon koulutustarjonnan. Verkostomaista toimintamallia kehittämällä alan koulutustarve voidaan tyydyttää näin kustannustehokkaalla tavalla, valtakunnallisen koulutusvastuun ottaneilla oppilaitoksilla on riittävä volyymi, jonka avulla he kykenevät pitämään yllä laaja-alaista, ajanmukaista ja laadukasta koulutustarjontaa. Koulutus on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan yrityksissä tapahtuvaksi, oppilaitosten tulee puolestaan panostaa opetuksen työelämälähtöisyyden, sisällön ja laadun kehittämiseen laiteinvestointien sijaan. Valtakunnallisen koulutusvastuun ottaneiden oppilaitosten tulee lisätä yhteistyötä ja verkostoitua sekä vertikaalisesti (puualan AMK ja yliopistokoulutus) sekä horisontaalisesti (tavoitteita tukevat muut koulutuslinjat kuten markkinointi, tuotesuunnittelu jne). AMK: Koulutuspaikkojen määrän nopea lisääminen valtiovallan toimenpiteiden avulla ei ole järkevää, koska hakijoita koulutuksiin on ollut heikosti vähenevästä tarjonnasta huolimatta. Koulutusta tarjoavien oppilaitosten tulee yhdessä kehittää koulutusten sisältöjä nykyistä houkuttelevammaksi yhteistyössä alan yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa. Valtakunnallisesti, ei alueellisesti. Koulutusten sisältöjä tulee kehittää huomioiden trendit ja todelliset tarpeet, puurakentamisen lisääntyminen, kansainvälisyys, tuotekehitys, myynti ja markkinointi, teknologinen kehitys, materiaalitekniikan kehittyminen jne. Oppilaitosten tulee lisätä yhteistyötä yliopistojen kanssa valtakunnallisesti, ei alueellisesti. Opetus tulee suunnitella monimuotoiseksi niin, että merkittävä osa siitä voitaisiin suorittaa yrityksissä tai muissa oppilaitoksissa. 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

59 Yliopistot: Puutuotealan yliopistotasoista koulutusta tulee tarjota myös jossain pohjoisemman Suomen yliopistossa, (Oulu, Joensuu, Kuopio). Alan yritykset sijaitsevat suurimmalta osaltaan koko Suomen alueella ja näiden yritysten ja yliopistojen yhteistyö on tällä hetkellä olematonta, eivätkä valmistuneet ja yritykset kohtaa. Aloituspaikkoja tulee siirtää metsäalan koulutuksesta puutuotealan koulutukseen. Täytyy toivoa, että tämän selvityksen kehitysasioita saadaan oikeasti vietyä eteenpäin. Muuten tällaisten selvitysten tekemiseen ei löydy motivoituneita tekijöitä eikä alan koulutustilanne parane. Kehittämiskohteille pitäisi löytää oikeat vastuutahot, jotka veisivät asioita oikeiden päätöstentekijöiden käsittelyyn. 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen Huonekalualan tuotteistaminen ja panostus innovaatiotoimintaan on ollut heikkoa. Tästä on ajauduttu osittain jo niin kauas, että tarvittavat kontaktit ja osaaminen ovat hävinneet ja innovointi ja tuotteistamistoiminnan käynnistäminen koetaan hyvin vaikeaksi. Yyritysten taloudellisen tilanteen vuoksi asiaan ei myöskään riitä resursseja. Myös yleisten kehittämishankkeiden hyödyntäminen on ollut toimialalla vähäistä. Yrityksen palvelukonseptin hallinta vaatii jatkuvaa huolehtimista, on arvioitava omaa toimintaa ja yritettävä löytää uusia innovatiivisia toimintatapoja. Suuri osa innovaatioista tulisikin tehdä perustoimintaa palvelevassa toiminnassa kuten jakelutiessä. On palveltava asiakkaan asiakasta tuotekehityksessä, on pystyttävä muokkaamaan asiakaskohtaisesti tuotteita kustannustehokkaasti, tilausmenettelyn on oltava helppo, toimiva ja säännöllinen kuljetus on saatava osaksi tuotetta, on ostettava palveluja uusilta toimijoilta jne. Täysin asiakkaan mukaan ei tule juosta, usein asiakkaalle (jakelijalle) käy huonekalujen toimittajankin toimintamalli, kunhan se on luotettava ja selkeä ostajan kannalta. Innovaatiot ovat olleet lähinnä tietotekniikan sovellusten parempaa hyödyntämistä tuotannossa ja kaupankäynnissä sekä uusien, entistä edullisempien ja kestävämpien (kierrätettävien) materiaalien etsimistä. Koko toimialan, kaupan ja valmistuksen suuri mahdollisuus on sisutusboomin hyödyntämisessä. Tämä edellyttää uusien innovaatioiden hyödyntämistä asiakkaan palvelussa, suunnittelussa ja järjestelmissä. Tämän mahdollisuuden parempi hyödyntäminen vaatisi myös kaupan ja valmistuksen välisen kuilun poistamista ja yhteistä kehittämistä. Kaupan ketjujen voimakas ohjaus saattaa ohjata yrityksiä keskittymään liikaa ketjun palveluun ja varsinaisen kuluttajan tarpeet ja mielipiteet jäävät selvittämättä. Ketjujen tuotekehitys on heikkoa ja toimintaa ohjataan usein hinta edellä. Ketjujen strategiaan sopii kapeat mallistot ja tämä hidastaa ja vaikeuttaa tuotekehitystä. Tuotteistamisen hoitaminen on erittäin vaikeaa pk-yrityksille, joilla on tuskin resursseja pysyä mukana jakeluketjujenkaan vaatimuksissa. Yrityksille yksi matalampi tie käynnistää innovointia ja tuotteistamista olisi mennä mukaan yleisiin kehittämishankkeisiin ja vaikuttaa niissä niin, että niiden tuotokset palvelevat yritysten innovointia. Tämä edellyttää kykyä yhteistoimintaa muiden yritysten ja kehitysyhtiöiden kanssa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

60 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Ominaisuus on vahvuus tai heikkous, jos asiakas tunnistaa sen olevan toinen niistä. Vahvuudet ammattitaitoinen työvoima osa yrityksistä nopeita sopeutujia joustava valmistus hyvä tuotantoteknologian yleistaso pienten erien toimituskyky Heikkoudet asiakaslähtöisyyden puute toiminnassa markkinointi- ja vientiosaamisen taso vähäinen automaatioon investointi vähäinen erikoistuminen pitkäjänteinen alihankinta ei selvää laatueroa halpamaihin tuotekehitys ei ole systemaattista liian alhainen investointien määrä Mahdollisuus tai uhka ovat ympäristössä yrityksen omista toimista riippumatta. Mahdollisuudet informaatioteknologian hyödyntäminen sisustamisboomin hyödyntäminen lähimarkkinat (Venäjä!) jakeluketjujen tarve nopealle palvelulle uudet innovaatiot muotoilu/design sähköinen kauppa Uhat Kiinan valmistuksen raju kasvu matalammat kustannukset kolmansissa maissa Suomen muita tiukemmat ympäristövaatimukset jakelun keskittyminen edelleen alan edunvalvonnan hajanaisuus alan kuihtuminen liian pieneksi Yrityksellä on mahdollisuus vain alueilla, joilla sillä on kilpailuetua. Kotikalustevalmistajien uhkia, osa on jo toteutunut: Ikealle valmistavien yritysten putoaminen Ikean toimittajayritysten joukosta pois ja myynnin suuntaaminen kotimaan jakelijoille. Volyymituotteiden valmistuksen loppuminen, mikä heikentää tuotantomenetelmien kehittymistä. Toimittajien vähentäminen jakeluketjuissa. Alan kuihtuminen niin pieneksi, ettei siihen enää suunnata kehityspanoksia, koulutusta, yms. Vientitoiminnan ajautuminen niin kauas, että sen uudelleen aktivointi tuntuu mahdottomalta. Tämä on vain ajan kysymys Ulkomaisen jakeluketjun tuleminen Suomen markkinoille. 60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

61 10 Julkinen rahoitus 10.1 ELY-keskusten rahoitus ELY-keskukset voivat myöntää yrityksien kehittämiseen avustusmuotoista rahoitusta yritystukilain mukaan sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. ELY-keskukset myöntävät yritystukilain mukaista rahoitusta sellaisiin yritysten hankkeisiin, joissa julkisella rahoituksella on merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Tavoitteena on edistää yleistä taloudellista kehitystä, elinkeinopoliittisia tavoitteita ja työllisyyttä. Rahoitus on tarkoitettu pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa pk-yrityksen kehittämishankkeita, jotka voivat sisältää kehittämistoimenpiteitä ja kehittämiseen sisältyviä merkittäviä investointeja. Investoinnit voivat olla aloitus- tai laajennusvaiheen merkittäviä käyttöomaisuushankintoja, kuten koneet, laitteet, rakennukset ja maa-alueet. Rahoituksen edellytyksenä on, että yrityksellä on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja investoinnin myötä saavutetaan työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon ja palvelusten olennainen lisäys. Yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa merkittäviä kehittämishankkeita: tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen, liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen ja muu niihin rinnastettava toiminnan kehittäminen sekä yrityksen perustamis- tai toimintaedellytysten selvittäminen. Valmistelurahoitusta on voitu myöntää isompien kehittämishankkeiden valmisteluun liittyvien asiantuntijapalveluiden käyttöön. Tämä tukimuoto loppuu ja sulautuu osaksi kehittämisavustusta vuoden 2014 alusta. Energiatukea yritykset voivat saada energiatehokkuuden ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen tähtääviin investointeihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään investointi-, kehittämis- ja käynnistystukea (= tuki ensimmäisen/ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen) maatiloille niiden ryhtyessä harjoittamaan uutta yritystoimintaa sekä maaseudulla sijaitseville, alle kymmenen henkilöä työllistäville mikroyrityksille. Maaseutumaiset alueet on määritelty ELY-keskuksittain rajaamalla tuen ulkopuolelle suurimpien kaupunkien yleisilmeeltään kaupunkimaiset alueet. Osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystuista sisältyy paikallisten Leader-ryhmien kehittämisohjelmiin. Tällöin tukea haetaan Leader-ryhmän kautta. ELY-keskukset voivat sopia itsenäisesti yritystukilain mukaisen rahoituksen ja maaseutuohjelman rahoituksen keskinäisestä työnjaosta. Ely-keskusten yritysrahoitus myönsi vuonna 2012 kehittämisavustusta huonekalujen valmistukseen (TOL 310) 42 hankkeeseen yhteensä noin 1,55 milj. euroa (49 hanketta, 1,68 milj. euroa vuonna 2011). Tästä investointeihin kohdistui noin 0,9 milj. euroa (n. 1,3 milj. euroa vuonna 2011): Kehittämistoimenpiteitä oli 18 hankkeessa, noin 0,6 milj. euroa. (16 kpl, 0,4 milj. euroa vuonna 2011). Maaseutuohjelmasta rahoitettiin vuonna 2012 mikroyritysten hankkeita huonekalujen valmistukseen seuraavasti. Investoinnit 25 kpl, euroa, kehittämiseen 4 kpl, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

62 euroa, käynnistystuki 2 kpl, euroa. (vuonna 2011 investoinnit 22 kpl, euroa, kehittämiseen 4 kpl, euroa, käynnistystuki 3 kpl, euroa). Huonekalualalla kehittäminen tarkoittaa lähes aina investointeja. Kehittämistoimenpiteiden määrä liikkeenjohtotaitojen, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämiseen tai esimerkiksi kansainvälistymiseen on aivan liian alhainen Tekesin rahoitus Tekes rahoittaa yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen. Rahoituksen avulla yritys voi asettaa tavoitteensa korkeammalle ja toteuttaa projektinsa nopeammin tai laajempana. Kansainvälistymällä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Huonekaluteollisuuden yrityksille Tekes myönsi vuosina 2011 ja 2012 rahoitusta yhteensä 1,6 milj. euroa 13 eri kehitysprojektille Finnvera Oyj:n rahoitus Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Yhtiö vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera rahoittaa hyvään liikeideaan perustuvaa, kannattavan liiketoiminnan edellytykset täyttävää yritystoimintaa silloin, kun yrityksen omat resurssit tai vakuudet eivät riitä rahoituksen hankkimiseen kaupallisilta markkinoilta. Rahoitusratkaisut syntyvät yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). Vuonna 2012 Finnvera myönsi rahoitusta huonekalujen valmistukseen 65 kpl, yhteensä 6,7 milj. euroa. Vuonna 2011 olivat luvut vastaavasti 79 kpl ja 7,2 milj. euroa. Viimeisellä sivulla on kuva missä on kuvattu kaikkien puutoimialojen bruttoarvon kehitystä vuodesta 1980 vuoteen 2012 asti. Toimialojen yhteinen bruttoarvon kehitys on ollut merkittävä. 62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

63 11 Lähteet Tietolähteet: Suomen Asiakastieto Oy CEI-Bois European Furniture Manufactures Federation (UEA) Finnvera Oyj TEM, Finnvera, Suomen yrittäjät, Pk-yritysbarometri Puusepänteollisuuden Liitto ry Puuteollisuusyrittäjät ry Puumiesten liitto ry Sisusta kotia ry TEKES Tilastokeskus Toimiala Online Trä- och Möbelindustriförbundet Tullihallitus Valtiovarainministeriö VTT Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset CSIL worldfurnitureonline.com Palvelevat puuyritykset hanke, tutkimustuloksia. Suomen Metsäkeskus ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. Lehtiartikkelit: Esmerk lehtitiedot Kauppalehti Forma & Furniture Helsingin Sanomat Puumies TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

64 Bruttoarvon kehitys Suomen puutuoteteollisuudessa vuosina E Lähde: Tilastokeskus /PS E 0 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL161) Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL1622 TOL1623) Huonekalujen valmistus (TOL31) Vaneri, pakkaukset ja muut puutuotteet (TOL1621 TOL1624 TOL1629) Tukkuhintaindeksillä korjattu arvo (2001=1,000) Suomen bruttokansantuotteen kehitys Milj. eur 64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

65 Opportunities in Furniture Manufacturing, globally and in Russian market

66 Opportunities in Furniture Manufacturing Table of Content 1 EXECUTIVE SUMMARY INTRODUCTION GLOBAL FURNITURE MANUFACTURING Main manufacturing countries Trends Internet as marketing tool What growth of internet means to Finnish Manufacturers The Future FURNITURE MARKET IN RUSSIA Market volume Consumption Production Import Export Retail trade Consumer trends Market entry and customs procedures Market prospects Finpro - 2 -

67 Opportunities in Furniture Manufacturing 1 Executive Summary The purpose of this report was to look into current furniture trends globally and specifically in Russia to provide information for Finnish furniture manufacturers. The main questions are how Finnish manufacturers can develop their international business offering, stay profitable in the ever demanding and tight margin market, how to develop their production and also the quality and design of their products to be competitive in the market. In the last decade, world trade of furniture has grown fast, making the sector more and more global. The factors explaining this growth are partly new market openings, global sourcing strategies of the current key players (both manufacturers and retailers) and increasing consumption in emerging markets. North America remains the largest furniture manufacturing area. Production in Asia has increased in recent years and has made European manufacturing suffer, mainly because of cheaper costs in Asia. The manufacturing and imports from all the BRIC countries (Brazil, Russia, India, China) has increased year after year, also countries like Malaysia and Turkey and new European countries are starting to supply the market with increasing amounts. Total furniture industry turnover has been growing since 2009, but companies in emerging countries have been growing more. The growth has been almost two times higher than the average for companies in advanced economies. The biggest sufferers in recent years have been European manufacturers. 200 leading furniture manufacturers in the world account for around 15% of total world furniture production. Retailers have noted that traditional TV, radio and print advertisements are no longer effective reaching consumers under age of 30. This is a challenge as they now will have to attempt to reach younger consumers with direct mail, lists, neighborhood newsletters, cinema ads and, of course, social media. Businesses have understood quickly how to use social media and internet technology for their marketing purposes. Social platforms and content are widely used as another medium to transport messages from brand to consumer and help brands establish customer dialogues to build relationships. Internet will have growing share of the furniture sales in the future which means shorter storage and delivery times and ever demanding customer service demand. Finpro - 3 -

68 Opportunities in Furniture Manufacturing 2 Introduction In this report we focused on global overview of furniture manufacturing trends and also took a closer look into Russian market. The main questions are how Finnish manufacturers can develop their international business offering, stay profitable in the ever demanding and tight margin market, how to develop their production and also the quality and design of their products to be competitive in the market. Global market has changed dramatically last ten years for furniture manufacturers. For Scandinavian design it has been a double sided sword as IKEA has made Scandinavian furniture known worldwide but also has lowered the expectations in quality and price levels. Modern sales channels have changed dramatically. The traditional stores are still existing but often consumers go there to browse to be able to do their comparison and purchase later at home on the internet. It is now nearly a must to have your products available on-line, if not to be purchased, but at least to be seen and to be available for browsing. The next shopping generation is on its way and they do not know life before laptops, smart phones, s, internet and on-line shopping. More and more different type of e-tailers are in the global market, not only offering their products in their domestic market but also to the international market enabling international deliveries. The delivery times are very short as modern consumer will want their products delivered within few days. This puts many companies in to difficult position as they may need sales, storage and operational units in local markets if they are expected to handle the fast shipping directly according to orders. Opportunities for Finnish manufacturers can be found in high quality of products but supported with fast deliveries. Finnish manufacturing can find it difficult to meet the price levels as global retailers are tightening the margins year after year. This in return puts pressure on the design of the products as it often defines the purchase decision on high value products. Artisan and limited editions are becoming more popular to selected markets. There is a market for handmade and unique pieces. It is important that products have got designer names or a recognizable brand that adds value to the products. Co-operation with manufacturers and self-promotion done by designers is important part of the international (and domestic) trade. The promotion as well as distribution channels are different for these products and many are now only found on the internet. Social media is now a powerful tool for designers and brands when planning for product marketing. It is important to focus on specific markets. It is best to reflect the market where products are aimed for and to do a market study what really interests and draws attention in that specific market. Things like materials, colors, design, price level and other changeable features like distribution channels can all be very market specific. Manufacturers really need to do critical market assessments before building up sales network in their chosen countries. Russia is potentially important market for Finnish Furniture manufacturers. With a large area of around 17 million sq.km. and nearly 142 million inhabitants, Russia has a large, fast growing and fairly open furniture market indicating potential and opportunities for Finnish and other foreign companies. Russian furniture market is the 11th largest in the world (CSIL World Furniture) and the 9th for furniture imports. These figures have shown steady growth over last 10 years. Despite having the largest natural raw material (wood) resources in the world, Russia is only the 15 th largest furniture manufacturer. Russian furniture industry has made huge steps Finpro - 4 -

69 Opportunities in Furniture Manufacturing towards improvements in the past years, mainly through imported materials, fixtures and fittings and investments in technical training. The main problem with the local Russian furniture industry is lack of international competitiveness. The production is mainly for domestic market and just a small part of furniture goes abroad (less than 5%). Russian furniture industry can only partially response to the domestic demand, which has increased significantly in recent years and needs more supplies that will now come from abroad. Russian consumers have become more aware of design products and the demand has risen last few years. There are good opportunities in Russia for foreign manufacturers as the domestic manufacturing is not able to feed the hunger. There is a big demand for Italian furniture in Russia and Italian exports have risen thanks to that 8% in recent years. Finpro - 5 -

70 Opportunities in Furniture Manufacturing 3 Global furniture manufacturing Global furniture business is worth close to 350mrd Euros annually. In recent years strong market development has happened in the middle and low income countries. New furniture demand in these countries is as high as 44% and further growth can be expected there in next few years. In these countries the demand for furniture and interior decoration products are becoming increasingly important also leading to growth with major retail chains. Major retail chains continue to strengthen their existence and geographical coverage by opening new stores and by offering larger range of products to their customers. Growing number of retailers globally are now offering web based services and online sales additional to their traditional stores. Many products are only sold on-line and are only seen in the on-line catalogues rather than in the showrooms itself. Competition amongst manufacturers is tight, the profitability of wholesale business is falling and the market power of specific retail distribution network is growing. All these factors have modified the distribution system. The progress is still ongoing, changing the way in which commerce, logistics and promotion are shared among producers, wholesale distributors and retail trade. In emerging countries the process of transformation of the distribution system is under way. Choosing the right distribution channel is a critical matter for a company approaching for the first time these countries where domestic markets are often dominated by a high degree of incoherence. This selection has to be done according to the supply and demand needs. The right distribution channel depends on the characteristic of the manufacturing company (size, financial assets, production categories, type and range of products) and on the characteristics of the chosen market like size of the market, the distribution channels, import and trade regulations). Today, distribution is one the most important strategic tools for furniture manufacturers to succeed in new markets. When planning for market entry new innovative strategies are more than useful. 3.1 Main manufacturing countries North America remains the largest furniture manufacturing area. Production in Asia has increased in recent years and has made European manufacturing suffer, mainly because of cheaper costs in Asia. 200 leading furniture manufacturers in the world account for around 15% of total world furniture production. These 200 manufacturers are geographically distributed all over the world, with around 30% having headquarters in emerging countries, following the changing geography of furniture production on a global scale. Over 80 companies of these have headquarters in Europe, (mainly Germany, Italy and Sweden), around 20 headquarters in Central Eastern Europe, Russia and Turkey, over 40 in America (some Brazilian companies are listed for the first time), 30 companies in developing Asia and others 20 in Japan and South Korea. Total industry turnover has been growing since 2009, but companies headquartered in emerging countries have been growing more. Growth has been almost two times higher than the average for companies headquartered in advanced economies. These 200 leading manufacturers have production in total over 1000 plants spread in all continents. Finpro - 6 -

71 Opportunities in Furniture Manufacturing Share of total furniture manufacturing by region Asia Europe North America Data source: CSIL Share on total furniture production by region (%) Major Asian Manufacturing countries Major Éuropean manufacturers Major North American manufacturers 200 major worldwide manufacturers Major Asian manufacturing countries Major European manufacturers Major North american Manufacturers 200 major woldwide manufacturers In Europe Italy still has a strong position but has been failing to keep their exports up. However Italian design still has one of the leading positions in the global market. Finpro - 7 -

Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus

Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus Näkemyksestä menestystä Huonekalujen valmistus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus-

Lisätiedot

Huonekalujen valmistus

Huonekalujen valmistus Huonekalujen valmistus www.toimialaraportit.fi Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2007 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Huonekalujen valmistus

Huonekalujen valmistus Toimialaraporttisarja Huonekalujen valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 11/2005 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Huonekaluteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Huonekaluteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Huonekaluteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Huonekalujen valmistus www.toimialaraportit.fi Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2006 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Puutuote Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 5/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot