Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Huonekalujen valmistus

2 Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2006 Arto Vallin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Arto Vallin Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekalujen valmistus Tiivistelmä Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on noin 890 milj. euroa ja ala elää parasta kasvuvaihetta pitkiin aikoihin. Alkuvuoden 2006 kasvu on ollut jopa 7 %. Huonekalujen koko tarjonnan arvo kotimaahan vuonna 2005 oli noin 1,4 mrd. euroa, kasvaen noin 12 % edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 27 %, kotihuonekalujen jakelussa se on % ja volyymistä (kpl) %. Huonekaluteollisuuden (TOL 361) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan milj. euroa, kasvua 2,5 % vuoteen 2004 verrattuna. Toimiala työllistää noin henkilöä. Valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 2 % koko yritysmäärästä) tekevät liikevaihdosta 40 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan yrityksestä 88 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 19 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 19 %. Viennin arvo oli vuonna 2005 pienempi kuin vuonna 2004, yhteensä 244 milj. euroa. Viennin määrän arvioidaan laskevan edelleen vuonna Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 25 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 390 milj. euroa vuonna 2004, josta kotikalusteet ovat 56 % ja huonekalujen osat 15 %. Vuoden 2006 alun tilastojen mukaan huonekalujen tuonti on edelleen kasvussa. Valtaosa tuonnista tulee edelleen EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 23 %:n osuudella on Ruotsi. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan vuonna 2005 oli käyttökatteen mediaani 4,3 % ja omavaraisuusaste 38 %. Kauppa keskittyy edelleen suurille jakelijoille ja sisustustavarataloille ja nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Menestyminen kilpailussa vaatii valmistavilta yrityksiltä aikaisempaa selkeämpää, asiakaslähtöistä ja ydinosaamiseen keskittyvää toimintatapaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Alatoimialojen suhteelliset osuudet Toimipaikkojen alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Väestörakenteen muutos Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet... 50

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Lähteenä käytetään uusinta saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty avainhenkilöhaastatteluilla. Raporteissa käsitellään eri toimialojen markkinoita, rakennetta, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on julkikalusteita mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on myös julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Raportti päivittää edelliset, vuodesta 1998 alkaen ilmestyneet toimialaraportit. Toimialaa käsitteleviä suhdannebarometrejä on tehty vuodesta 1993 lähtien ja ne julkaistaan nykyisin nimellä; KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Nämä tiedot sisältyvät myös tähän toimialaraporttiin. Huonekaluteollisuus on maassamme pienyritysvaltaista, kansainvälisillä markkinoilla operoivia yrityksiä on vähän mutta kansainvälinen kilpailu koskee myös kotimaassakin toimivia. Menestyminen toimialalla edellyttää entistä enemmän yrityksen ydinosaamiseen panostamista, erikoistumista ja toisten osaamisen hyödyntämistä. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Lahdessa Arto Vallin Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tiedot vuodelta Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuontiluvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -tietokannasta. Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. 361 Huonekalujen valmistus enn * Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus 3614 Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus Huonekalujen valmistus rivillä on henkilöstön määrässä palkattu henkilöstö yrittäjää (vuoden 2004 tieto) koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana. Myöhemmin raportissa esitettävien vientilukujen sisältö on erilainen yllä olevan jaon kanssa. Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on, vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614 vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan 3612.

10 9 Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta on 1,2 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 %, mutta viennistä vain 0,5 %. 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 Liikevaihto huonekalu Vol-ind. huonekalu Vol-ind. teollisuus /2006 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000=100) Huonekalujen valmistuksen liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viime vuodet vaikka tuotannon volyymi-indeksi on vuodesta 2001 alkaen laskenut vahvasti. Volyymi-indeksi on jäänyt jälkeen muiden alojen volyymi-indeksin kehityksestä. Huonekaluteollisuus EU-maissa Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa, Cei-Bois:n mukaan oli huonekalujen tuotanto 54 % vuonna 2003 koko puualan (TOL TOL 361) tuotannosta. Vuonna 2004 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (25 EU maata) 92,5 mrd. euroa (+ 1,1 %) (Holz Zentralblatt ). Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (25) on noin , työllistäen 1,1 milj. henkilöä. EU 15 maissa alle 20 henkilön yrityksiä on 90 % (henkilöstöstä 33 %) ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 10 % (henkilöstöstä 67 %). Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, Mainittakoon että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin. Huonekalujen kulutus vuonna 2004 oli EU-alueella (25 maata) 92,6 mrd. euroa (Holz Zentralblatt ), kulutus on taas kasvamaan päin. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EU-alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuo-

11 10 lella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 % valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 %, Italia 27 %, Ranska 12 %, Iso-Britannia 10 % ja Espanja 8 %. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 16 % ja keittiökalusteiden valmistus 13 %. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 10 %:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 5 %. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 19 % tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, usein investoijana länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Investoinneista vahvimmin on hyötynyt Puola, ulkomaiset investoinnit Puolan huonekaluteollisuuteen vuoden 1990 jälkeen ovat noin 200 milj. euroa (Holz-Zentralblatt ). Puolan huonekalutuotannon arvo oli vuonna 2003 noin 3,5 mrd. euroa. (UEA). Myös Puolalaiset yritykset ovat kehittyneet vahvasti ja markkinoivat omia tuotteitaan sekä EU-alueelle että Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Koko maailman tasolla on USA:ssa (21 %) edelleen suurin valmistusmaa. Kiinan osuus on vahvasti kasvanut, ja se onkin noussut suurimmaksi viejäksi (Holz-Zentralblatt ). 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teollisuuden tuotannosta (lähde: UEA). Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja se on tavallaan ollut alan kehittymiselle hidasteena. Huonekaluja valmistavat yritykset ovat tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Yritykset/yrittäjät haluavat mieluummin olla osa sisutus- ja huonekalualaa. Tätä tavallaan tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2005 on ennakkotieto ja ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan noin 1,29 mrd. euroa. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee reilut 50 % alan liikevaihdosta. Toimipaikkojen määrä on kpl, suuntaus on laskeva. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä nousi vuoden 1996 alimmasta luvusta henkilöstä :aan vuonna Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2005 oli määrä noin henkilöä. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret yhdessä ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin noin kolmasosan henkilöstöstä.

13 12 Yli 250 henkilöä 13 % Alle 10 henkilöä 22 % henkilöä 32 % henkilöä 33 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v Saldoluku Odotukset Toteutunut II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Paranee 15 % Huononee 7 % Pysyy ennallaan 78 % Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden ( ) aikana

14 13 Toimialalla odotetaan alan henkilöstön määrän lievästi kasvavan. Seuraavan vuoden aikana 78 % haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 15 % paranevan ja 7 % vähenevän. Tilanne vaihtelee jonkin verran alatoimialoittain, toimistoja myymäläkalusteiden sekä keittiökalusteiden valmistajilla on suurimmat odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän selvää kasvua, kaupan puolla on henkilöstön määrä edellisen vuoden aikana pienentynyt. Henkilöstön määrä on tähän asti pienentynyt ilman ongelmia, mutta nyt on ammattitaitoista työvoimasta pulaa. Vuonna 2006 työvoimatoimistojen tekemien työvoiman ja koulutuksen tarvekyselyjen mukaan on huonekalualan suurista maakunnista Päijät-Hämeessä selviä rekrytointiongelmia kun taas Etelä-Pohjanmaalla ei rekrytointi vaikeuksia vielä ole merkittävästi. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet % 35,0 30,0 25,0 20,0 15, e2005 Tuolit ja istuimet Keittiökalusteet Toimisto- ja myymäläkalusteet Muut huonekalut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2005 raportin tekijän Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (liikevaihto), patjojen kuvaaja ei mukana Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat muiden huonekalujen valmistus ja keittiökalusteiden valmistus kasvaneet muita suuremmiksi. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on noin 5 %. Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan.

15 14 Patjojen valmistus 4 % Tuolien ja istuinten valmistus 18 % Muiden huonekalujen valmistus 30 % Toimisto- ja myymälä kalusteiden valmistus 20 % Keittiökalusteiden valmistus 28 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto. Patjojen osuus epävarma, laskettu kokonaisuuden kautta Kuva 7. Henkilöstön jakautuminen alatoimialoittain vuonna 2005 Jakauma on lähellä liikevaihdon jakaumaa alatoimialoittain. Muiden huonekalujen valmistajilla on eniten henkilöstöä suhteessa liikevaihtoon, Keittiökalusteiden valmistajilla on korkein liikevaihto/henkilö. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 29 %, vaihtelut alatoimialoittain ja yrityksittäin ovat suuria.

16 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2004, liikevaihto ja toimipaikat 361 Kaikki huonekalut Liikevaihto (1000 euroa) 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Toimipaikat Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus... osata tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaa on kasvanut vahvasti (Incap Furniture). Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 on liikevaihto kasvanut eniten Uudellamaalla (141 -> 169 milj. ) ja Pohjois-Pohjanmaalla (111-> 130 milj. ).

17 16 Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2004, henkilöstö 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Henkilöstö Häme Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus... osata tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi 2.4 Yrityskannan muutokset Kpl e Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 8. Yritysmäärän nettomuutos Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa ), huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain 155 uutta yritystä, uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 100/vuosi. Tuolien ja istuimien val-

18 17 mistajien nettomuutos oli positiivinen vuonna Suuri joukko yrittäjiä siirtyy eläkkeelle, osa yrityksistä lopettaa toimintansa ja osan ostaa henkilö, joka muutoin olisi perustanut uuden yrityksen. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on viime vuosina ollut noin 30, valtaosa yrityksistä on Muiden huonekalujen valmistajia ja konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut yhteensä työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Vuonna 2005 tullee konkursseja vähintään sama määrä kuin vuonna Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2005 Liikevaihto Henkilöstö TOL TE-keskus milj. Isku konserni ** Häme Martela konserni Uusimaa Novart Oy Häme Puustelli Group Oy Satakunta Incap Furniture Oy Pohjois-Pohjanmaa Topi Kalustaja Oy Pohjois-Pohjanmaa Unituli Oy Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy Etelä-Pohjanmaa GWS Pikval Oy Keski-Suomi Mellano Oy Pohjois-Savo ITAB shop Concept Finland Oy Uusimaa EFG Tuolituotanto Oy Häme Insofa Oy 10* 101* 3611 Häme Suomi-Soffa tehdas Oy Kainuu Lundia Oy Häme Niemen Tehtaat Oy Pirkanmaa Kirena Oy Häme Erteline Oy Häme P. Rotola-Pukkila Oy Etelä-Pohjanmaa Mc Finn Oy 5* 77* 3614 Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy Varsinais-Suomi Yhteensä * vanha tieto Lähde: Asiakastieto Oy ** Iskun konserniluku mukaan, luvussa on mukana levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta. Huonekalujen valmistukseen liittyvää lukua ei ole saatavilla. Konserniin kuuluvat yhtiöt Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Koti Oy/kotikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet ja Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet. Liikevaihdon kasvu on merkittävää keittiökalusteiden valmistajilla (3613).

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 2/2006 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus on tällä hetkellä vakaalla pohjalla. Kotitalouksien ostovoima on kasvanut ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,8 %. Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekirja 1/2006 esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuonna 2006 sekä kpl vuonna 2007, toimistorakentaminen laskee vuonna 2007 pienen kasvun jälkeen taas vuoden 2004 tasolle. Korjausrakentaminen kasvaa nyt samassa tahdissa muun rakentamisen kanssa. Suomessa puhutaan yleisesti että kalusteiden menekki on yhteydessä asuntokaupan määrään, tutkimustietoa asiasta ei ole. Saksalaisten tutkimusten mukaan (Dieter Haas, Holz Zentralblatt ) huonekalujen kysynnän muutos riippuu lähinnä bruttokansantuotteen kasvusta eikä avioliittojen solmimisen- tai asuntorakentamisen määrästä, 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja (The EU Furniture Industry/ Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen kysynnän kehitys kotimaassa on riippuvainen kotitalouksien ostovoimasta koska huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (2002) mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa/henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa/ henkilö. Huonekaluja myyvien yritysten liikevaihto on kasvussa mutta kasvu on paljon suuntautunut muihin sisustustuotteisiin. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyssä huonekalujen valmistajista 3 % (4 % v ja 7 % v. 2004) ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi. Yrityksellämme ei ole kiinnostusta aloittaa vientiä myöntää 89 % (84 % v ja 78 % v. 2004) yrityksistä.

20 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Taulukko 5. Huonekalujen kotimaan markkinoiden kehitys (milj. ) Tuotanto e Bruttoarvo Vienti Kotimaahan Tuonti Tarjonta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus ja Tullihallitus/ Suomalainen Huonekalu ry, ennuste 2006 raportin tekijän Huom. Taulukko kuvaa tilannetta karkealla tasolla, koska esim. luotettavia kaupan lukuja kaikista tuoteryhmistä ei ole saatavilla. Huonekaluliikkeiden kautta myytäneen huonekaluja noin 890 milj. eurolla, yllä olevassa taulukossa on lisäksi keittiökalusteiden, laivakalusteiden jne. tuotannon arvo mukana. Tuonnin osuus on koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta noin 30 %, kotihuonekalujen jakelussa on tuonnin osuus % ja volyymistä on tuontituotteiden osuus jopa 80 %. Kaupan sidotusta pääomasta voi jollain jakeluketjulla tuontihuonekalujen osuus olla lähes 100 %. Milj. euroa e Kuva 9. Huonekalujen tarjonta kotimaassa Huonekalujen tarjonta kotimaan markkinoilla on 2000-luvun tasaisen vaiheen jälkeen taas kasvanut. Tarjonnan kasvu on johtunut sekä huonekalujen tuotannon että erityisesti tuonnin määrän kasvusta. Kotimaan tarjonnan summaa vääristävät vientiin kirjaamattomina mm. laivoihin toimitetut kalusteet ja maahan tuotuina autojen istuimet, yhteensä arviolta noin 40 milj. euroa.

21 20 Kotihuonekalut Kotihuonekalujen ja sisustustarvikkeiden liikevaihto oli milj. euroa vuonna 2005 josta kotihuonekalujen osuus oli noin 890 milj. euroa (Suomen Huonekalukaupan liiton kotisivut ). Vuonna 2005 kasvoi myynti noin 7 (%) ja vuodelle 2006 ennustetaan kasvua 4 (%). Koko sisustuskaupan kasvuvauhti on viime vuonna ollut nopeampaa kuin koko vähittäiskaupan (4,2 %) kasvuvauhti, suurin vaikutus on ollut muilla sisustustuotteilla. Kasvuun eivät kuitenkaan yllä kaikki alan yritykset vaan kasvavia yrityksiä on vain osa. Suurin huonekalujen tuoteryhmä 59 (%) osuudella on kodin huonekalut, patjojen osuus 16 (%), sisustustekstiilien ja mattojen osuus 12 (%), keittiökalusteiden 4 (%), valaisimien 4 (%) ja kotikonttorikalusteiden 3 (%). Sisustustarvikkeiden ja huonekalujen kulutus suomessa asukasta kohti on 235 euroa, eurooppalainen keskiarvo on 248 euroa (lähde: Suomen Huonekalukaupan liitto). Ruotsissa on kulutus Supermarket (2 3/2005) lehden mukaan 283 euroa/ asukas. Keittiökalusteilla on perinteisesti omat myymälänsä eikä niiden osuus huonekaluliikkeiden liikevaihdosta ole merkittävä. Kotihuonekalujen markkinat ovat maassamme hyvin keskittyneet ja todennäköisesti jakeluketjuja yhdistyy edelleen. Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan olivat vuonna 2005 suurimpien ketjujen markkinaosuudet huonekalukaupassa: Keswell ryhmä (Sotka, Asko ja Kodin Ykkönen) yhteensä 20,5 (%) Masku 8,9 (%), Ikea 7,3 (%), Isku Koti Oy 6,7 %, Stemma 6,7 (%), Vepsäläinen 3,8 (%), Suomi-Soffa 3,2 %, Jysk 2,8 (%) sekä EM 3,3 (%). Ketjuihin kuulumattomien osuus on siten 38,8 (%). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 harjoitti huonekalujen vähittäiskauppaa (TOL 52441) 658 (647 v. 2003) toimipaikkaa, 890 milj. euron (763) liikevaihdolla työllistäen (3 332) henkeä. Ikean Raision ja Haaparannan myymälät sekä Vepsäläisen voimakas kasvuhakuisuus tulevat muokkaamaan kaupan rakennetta, Ikea tavoittelee Suomen markkinoista (huonekalut ja sisustaminen) 20 % osuutta ja Vepsäläinen pyrkii huonekalujen markkinajohtajaksi v (Hufvudstadsbladet /Esmerk). Pienten huonekaluliikkeiden osuus alan kokonaismyynnistä laskee. Keittiökalusteet Keittiökaapistojen vuosimarkkinat lienevät noin 300 milj. euroa, summasta puolet tullee asunnonvaihtajilta. Keittiökalusteiden kysyntä on luonnollisesti suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Keittiökalusteiden kysynnän riippuvuus uudis- ja korjausrakentamisesta on vähentynyt koska uudistetaan vain keittiö eikä sen uudistamiseen liity muuta korjausrakentamista. Keittiökalusteiden myynti tapahtuu pääasiassa erikoisliikkeiden kautta saneeraus- ja pientalokohteisiin sekä rakennusliikkeiden kautta kerrostalojen uudisrakennuskohteisiin. Kilpailu on alalla suhteellisen kireää uusien paikallisten valmistajien (osa vain kokoon-

22 21 panijoita) ja keittiötukkujen lisääntymisen myötä. Syksyn 2005 KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan valmistavien pk-yritysten myynnistä menee suoraan kotitalouksille 42 %, tukku- ja vähittäiskaupoille 10 % ja muille yrityksille (rakennusliikkeille) 39 %. Suurimmilla keittiökalustevalmistajilla (Novart Oy, Puustelli Group Oy, Topi Kalustaja Oy ja Isku Keittiöt Oy) on yli 50 %:n osuus alan markkinoista Suomessa. Toimistokalusteet Toimialalla puhutaan normaalisti julkikalusteista ja niihin luetaan myös laivakalusteet. Julkikalusteiden kokonaisliikevaihto on noin 270 milj. euron luokkaa, tarkkaa lukua on vaikea saada, koska monen yrityksen liikevaihtotiedot menevät luokkaan 3614 Muut huonekalut. Esimerkiksi Isku Oy:n koko liikevaihto on luokassa tuolit ja istuimet (Asiakastieto Oy), Iskun liikevaihdosta noin 59 milj. euroa tulee tältä sektorilta (lähde: Puutekniikka 1/02). Tässä raportissa käytetään TOL-luokituksen mukaista jakoa ja tilastotiedoissa on mukana vain 3612 Muut toimisto- ja myymäläkalusteet ryhmän tiedot. Toimistokalusteiden kotimaanmarkkinat ovat viime vuonna olleet arviolta 180 milj. euroa. Toimistokalusteiden kauppa kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2001 ja lasku on jatkunut vielä vuonna Vuoden 2004 uskotaan olleen käännekohta ja alan liikevaihto kääntynee hienoiseen kasvuun. Suomen toimistokalustemarkkinoista kolme suurinta valmistajaa (Martela Oyj, Isku Oy, EFG Toimistokalusteet Oy) vastaavat yli 80 % markkinoista. Suurimmat suomalaiset toimistokalusteiden valmistajat ovat niin sanottuja yleisvalmistajia, joiden mallistot käsittävät kaikki toimistokalustamiseen tarvittavat yksiköt. Toimistokalusteiden myynti kohdistuu yrityksille ja julkishallintoon se on mitä suurimmassa määrin palvelukokonaisuuden myyntiä, tämä kokonaisuus käsittää asiakkaan tarpeiden pohjalta lähtevän suunnittelun, toimituksen, kalusteiden asentamisen ja vanhojen kalusteiden kierrätyksen tai hävittämisen. Toimistokalusteiden myynnissä on asiakkaiden tarpeiden jatkuvan muutoksen takia jatkuva asiakasyhteys tärkeää ja siksi myynti tapahtuu pääasiassa suoraan asiakkaille.

23 Vienti ja Tuonti Vienti Milj. euroa Vienti Tuonti e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 10. Huonekalujen viennin kehitys Huonekalujen vienti laski 244 milj. euroon vuonna 2005 oltuaan ennätykselliset 283 milj. euroa vuonna 2004, vienti todennäköisesti laskee edelleen vuonna 2006 kun Ikean ostojen vähentäminen suomesta realisoituu. Ulkomaankaupan luvuissa on huomioitava se että laivakalusteiden välillinen vienti puuttuu luvuista ja että autojen istuimien tuonti on luvuissa mukana. Suurin viejä on Incap Furniture Oy. Milj. euroa Odotukset Toteutunut 10 0 II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 11. Odotukset viennin kehittymiselle seuraavan vuoden aikana

24 23 Viennin kasvuun uskovia on yhtä paljon kuin aikaisemmin, valtaosa odottaa viennin määrän pysyvän ennallaan. Erittäin suuret kasvuodotukset ovat Muiden huonekalujen valmistajilla ilmeisen realistisesti laivatoimitusten takia. Kasvuodotukset ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin mitä on toteutunut. Toimistokalusteet 7 % Keittiökalusteet 5 % Muut 13 % Huonekalujen osat 15 % Kotikalusteet 60 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 12. Huonekalujen viennin jakauma tuoteryhmittäin Suurin osa huonekalujen viennistä on kotikalusteita, huonekalujen osat on toiseksi suurin ryhmä. Keittiökalusteiden viennin oikea määrä lienee suurempi, mutta viejät kirjaavat vientiä muihin luokkiin. Ryhmän muut valtaosan muodostavat istuimet ajoneuvoihin ja lääkintäkalusteet. Puola 3 % Viro5% Iso-Britannia 5 % Norja 6 % Sveitsi 3 % Ruotsi 25 % Ranska 6 % USA 7 % Saksa 9 % Venäjä 13 % Muut maat 18 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 13. Huonekalujen viennin jakauma maittain KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyyn vastanneiden yritysten viennin päämarkkinat olivat Ruotsi 30,4 (%), Venäjä 16,9 (%), Baltia 13 (%) ja Norja 10,6 (%).

25 24 Ruotsi Ruotsi on aina ollut tärkeä markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille (vienti 62 milj. euroa v. 2005), ja sen osuus huonekalujen kokonaisviennistämme kasvoi taas tasolle 25 (%). Supermarket (2005/3 4) lehden mukaan olivat Ruotsin kokonaismarkkinat 2,5 miljardia euroa vuonna 2004 (kasvu 2,8 %) ja ruotsalalaiset ostivat keskimäärin 283 eurolla kalusteita. Ruotsi on potentiaalinen markkina-alue myös jatkossa läheisyytensä ja samantyyppisten makutottumusten ansiosta. Huonekalujätti Ikean kokonaisostot Suomesta (iso osa Ikean ostoista toimitetaan suoraan muihin maihin) ovat laskeneet 115 milj. euron tasosta (huonekalujen osuus noin 90 milj. euroa), mutta ostot ovat edelleen merkittävät, Ikean kokonaisostot ovat suuremmat kuin vienti mihinkään yksittäiseen maahan. Muita suuria huonekalujen jakelijoita ruotsissa ovat Mio, Jysk ja EM. Kodin sisustustuotteiden osuus ruotsalaisten kulutuksesta on samaa tasoa kuin suomessakin, eli noin 5 %. (Huonekalujen osuus 53 %). Ruotsalaisilla on kuitenkin enemmän rahaa kulutukseen joten absoluuttinen ostomäärä on suurempi. Venäjä Elokuussa 1998 Venäjän taloudessa alkaneiden ongelmien myötä kääntyi siihen asti kasvanut vienti laskusuuntaan, päätyen vuonna 1999 romahdusmaisesti 28 milj. euron tasolle. Vuonna 2004 oli vienti 34 milj. euroa ja vuonna 2005 hieman pienempi 32 milj. euroa. Tällä 13 % osuudella on Venäjä toiseksi suurin vientimaa. Vuoden 2006 alun vienti on samaa tasoa kuin vuonna Venäjä on edelleen potentiaalinen markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille mutta suomalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään Venäjän markkinoiden jopa 20 % vuotuista kasvua. Sekä Ikea että muutama saksalainen valmistaja investoivat Venäjälle huonekalutehtaita joiden tuotannosta osa tulee varmasti Venäjän markkinoille. Esimerkiksi German Schieder Möbel investoi 50 milj. euroa neljään tehtaaseen, syntyy työpaikkaa (Frankfurter Allgemeine Zeitung / Esmerk). Saksa Saksan osuus kokonaisviennistämme on viime vuosina vaihdellut voimakkaasti, vienti vuonna 2005 oli 21 milj. euroa (9 %). Saksassa on Euroopan korkein huonekalujen ostosumma, yli 400 / asukas vuonna Vuonna 2000 ylitti Itä-Euroopan tuonti läntisen tuonnin ja sama kehitys jatkuu edelleen. Itä-Euroopasta tulevasta tuonnista yli 50 (%) on saksalaisten omistamista tehtaista mm. Puolassa (saksalaiset hallitsevat 70 % Puolan huonekaluvalmistuksesta, Holz Zentralblatt ). Saksan kokonaismarkkinat ovat noin 31 mrd. euroa, vuonna 2005 kasvoi valmistajien liikevaihto 5 (%) ja vuodelle 2006 odotetaan kasvua 3,5 (%). Suurin osa kasvusta on tullut viennistä koska kotimaan markkina on kasvanut vain 0,5 (%) (Frankfurter Allgemeine Zeitung /Esmerk). Saksan toimistokalustemarkkinat ovat supistuneet merkittävästi viime vuosina, vuoden 2001 liikevaihdosta 2,7 mrd. euroa on tultu tasolle 1,65 mrd. euroa vuonna Vuonna 2005 kasvoi

26 25 alan myynti noin 3 (% (Holz Zentralblatt ) ja vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli 14,1 (%). Edelleenkin suuret Saksan markkinat ovat suomalaisille valmistajille suuri houkutus ja haaste. Saksan markkinoille lähtöön on valmistauduttava huolellisesti, mm. tuotteilla oltava 24 kk takuu. Saksassa tapahtuu merkittävä osa kaupankäynnistä ostoryhmien kautta ja 20 ostoryhmittymää ja jakeluketjua (nämäkin keskittyvät) hallitsee 50 (%) markkinoista (Lähde: UEA). Saksa on potentiaalinen markkina-alue lähes kaikissa tuoteryhmissä ja huonekalukaupan murros tuo tilaisuuden saavuttaa jalansija markkinoilla. Markkinoille pääsy vaatii kokonaiskonseptin hallintaa ja huolella tehtyjä kotitöitä. Iso-Britannia Huonekalujen vienti Iso-Britanniaan on kasvanut tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien (13 milj. euroa v. 2005). Vienti on edelleen laskusuunnassa alkuvuonna Huonekalujen kysynnän Iso-Britanniassa on viime vuosina hitaasti kasvanut samaan aikaan kun Iso-Britannian oma tuotanto laskee. Huonekalujen vientimme Iso-Britanniaan on lähinnä kodinkalusteita ja pienessä määrin julkitilakalusteita. Iso-Britannia on potentiaalinen markkina-alue huonekaluvalmistajille, tosin viime vuosina siellä on kilpailu kiristynyt merkittävästi. Tuonti Milj. euroa Tuonti Vienti e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2006 ennuste raportin tekijän Kuva 14. Huonekalujen tuonnin kehitys Huonekalujen tuonti on yli kolminkertaistunut aikavälillä Huonekalujen tuonnin arvo oli vuonna 2005 yhteensä 390 milj. euroa. Tuonti kasvanee vuonna 2006 jopa 455 milj. euroon.

27 26 Patjat 7 % Keittiökalusteet 3 % Toimistokalusteet 8 % Muut 11 % Kotikalusteet 56 % Huonekalujen osat 15 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 15. Huonekalujen tuonnin jakautuminen tuoteryhmittäin Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin, Huonekalujen osat on selkeästi toiseksi suurin erä. Kotimaan teollisuus tuo maahan huonekalujen komponentteja mm. Virosta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta. Ryhmän Muut suurin osa on moottoriajoneuvojen istuimet Ruotsi Viro Saksa Kiina Italia Tanska Puola Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 16. Huonekalujen tuonnin kehitys maittain, milj. Kuvassa ovat mukana maat joista tuonti on vähintään 20 milj. euroa. Ruotsi, Saksa ja Italia ovat vielä hyvin mukana mutta halpamaiden osuus on vahvassa kasvussa, Saksa on vahvistanut asemiaan tuojana. Tuonti Kiinasta kasvaa isoin harppauksin, kokonaistuonti sieltä vuonna 2005 oli 29 milj. euroa, 7 (%) koko tuonnista. Ikea tuottaa nykyisin tuotteita suoraan valmistusmaista myymälöihin eikä kierrätä kaikkea Ruotsin kautta, tuonnin kasvussa on kuitenkin suurempi merkitys suomalaisten jakeluketjujen ostoilla.

28 27 Ruotsi Ruotsilla on pitkään ollut merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen tuonti Ruotsista vuonna 2005 oli 89 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen 6 milj. euroa. Ruotsin osuus huonekalujen kokonaistuonnista on nyt 23 %, Kotikalusteet ovat suurin ryhmä (40,4 milj. euroa), toinen merkittävä ryhmä ovat toimistokalusteet (18,7 milj.). Ikean rooli on erittäin merkittävä, julkikalusteita tuo mm. Kinnarps. Viro Viro on kasvanut toiseksi suurimmaksi huonekalujen tuontimaaksi. Vuonna 2005 huonekaluja tuotiin maahamme Virosta 64 milj. eurolla, Kotikalusteet muodostavat 67 (%), Komponentit 14,5 (%) ja Patjat 10,2 (%) tuonnista. Virosta tapahtuva tuonti pohjautuu hyvin pitkälle suomalaisten tehtaiden ja jakeluketjujen komponenttien ja huonekalujen alihankintaostoille. Tuonti jatkuu edelleen voimakkaana, viime aikoina on kuitenkin alkanut kuulua viestejä Viron kustannustason noususta ja että suomalaiset tehtaat ovat saaneet valmistaakseen tuoteosia joita on aikaisemmin teetetty Virossa. Saksa Saksa on pitänyt paikkansa yllättävän hyvin, vuonna 2005 huonekaluja tuotiin 47,6 milj. eurolla. Suurin ryhmä ovat moottoriajoneuvojen istuimet 26,2 milj. euroa jotka oikeastaan eivät kuulu huonekaluihin. Nämä luvut vääristävät vienti/tuontitilastoja koska tuotteet sitten lähtevät autoina maasta ulos. Varsinaisia huonekaluja tuodaan siis 21,4 milj. eurolla.

29 28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Kotimaan markkinoiden ollessa pääroolissa suomalaisten tehtaiden valmistusta ohjaa kotimaan jakelijoiden tapa tilata tuotteet yksittäistilauksin. Yksittäistilausten toimittaminen on muokannut tuotantojärjestelmistä joustavia mutta kalliita verrattuna ulkomaisten suurten sarjojen valmistajien tuotteisiin. Nopea palvelukyky ei ole yksin riittävä kilpailuetu pitämään tuotteet kilpailussa mukana koska jakelijat ovat oppineet ostamaan ulkomailta suurina erinä paljon halvemmalla. (Lopullinen hintaero ei kuitenkaan liene suuri kun huomioidaan kaikki oston, toimitus- ja varastointiajan pääoman, hukan ja loppuerien alennusten kustannukset). Suursarjavalmistusta lukuun ottamatta kestää suomalaisen huonekaluteollisuuden konekanta suhteellisen hyvin vertailun muiden maiden teollisuuden kanssa. CNC-konekantaa on yrityksissä suhteellisen hyvin mutta tuotannon muuhun automaatioon ei ole panostettu. Tämä ongelma on jo monessa yrityksessä tiedostettu ja korjaavia toimenpiteitä tehty. Pienissäkin yrityksissä saattaa olla hyvin edistyksellistä teknologiaa, mutta tuotantoprosessit ovat usein epätasapainossa kun prosessissa on pullonkauloja aiheuttavaa vanhentunutta konekantaa tai toiminnan ohjaus ei ole ajan tasalla. Varsin usein on myös niin, että tuotantoprosessi on viritetty eri taajuudelle kuin yrityksen markkinointi. Pintakäsittelyteknologia on lähiaikoina tuotantomenetelmien kehittämisessä painopistealueena kun ympäristömääräykset pakottavat siirtymään uudenlaisten pintakäsittelyaineiden käyttöön ja prosessit on oltava hallinnassa aikaisempaa paremmin. Informaatioteknologiaa hyödynnetään tuotannon sisällä jo hyvin laajalti, ovathan uudet tuotantokoneet lähes kaikki tietokoneohjattuja. Informaation kulku sen sijaan myynti-, tuotanto- ja hankintaverkostossa on vielä varsin kehittymätöntä. Vain muutamassa yrityksessä on pystytty luomaan saumaton tietoverkko raaka-ainelähteeltä asiakkaaseen. Huonekalujen jakelijat ovat erittäin vanhakantaisia tietotekniikan hyödyntämisessä, myös alihankintaverkoston IT-verkottuminen on edelleen suhteellisen alkukantaista johtuen pienten yritysten tietotekniikan tason kirjavuudesta. Eri tahojen ohjelmat eivät keskustele keskenään eikä yleensäkään tietotekniikan hallinta ole vielä kovin korkealla tasolla. Suomesta puuttuu lähes kokonaan huonekalujen valmistukseen läheisesti liittyvä kone- ja laiteteollisuus. Tämä seikka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että Suomeen ei ole kehittynyt edellä käyviä uusia teknologioita huonekaluteollisuuden hyödynnettäväksi.

30 Toimialan logistiikkarakenne Toimialan kokonaisrakenne tehtailta jakelijoille on jo osin muuttunut. Pienempi joukko valmistajia laskuttaa entistä enemmän pienemmältä joukolta jakelijoita. Itse tuotevirta, ainakin kotimaisilta valmistajilta jakelijoille, kulkee edelleen ohuena (kuluttajakohtaisina yksittäistoimituksina) tehtailta myymälöihin. Huonekalualan logistiikkarakennetta voidaan valtavolyymien osalta kuvata alla olevalla tavalla. - maahantuoja -ketjujenoma tuonti - sopimusvalmistajat - komponenttivalmistajat - alihankkijat Kotihuonekalut Valmistaja Keittiökalusteet Valmistaja Toimistokalusteet Valmistaja - kauppaketju -ostoyhtymä Välittäjä - itsenäiset huonekaluliikkeet - erikoisliikkeet - tavaratalot - omat liikkeet - erikoisliikkeet - rakennuttajat - rakennustarvikeliikkeet -yritykset - julkinen sektori Kuluttajat Kuva 17. Huonekalualan logistiikkarakenne Kotihuonekalut ja keittiökalusteet toimitetaan yhä useammin tehtaalta suoraan kuluttajalle. Kotihuonekaluissa on tuonnilla erittäin suuri merkitys, valmistaja on yhä useammin ulkomainen. Kaikilla alatoimialoilla on sopimusvalmistuksen ja alihankinnan osuus kasvanut merkittävästi. On jo useita yrityksiä jotka eivät itse valmista tuotteita vaan toimivat pelkästään markkinoijina ja valmistuttavat tuotteensa sopimusvalmistajilla. Vastaavasti useat valmistajat toimittavat osia moniin erilaisiin tuotteisiin. Sopimusvalmistuksen osuus tulee jatkossa kasvamaan ja toimiala erikoistuu aikaisempaa enemmän. Keittiökalustepuolella ovat paikalliset pienet valmistajat käytännössä muuttuneet asennus ja välitysliikkeiksi. Tuotteet ostetaan erikoistuneilta valmistajilta ja helatoimittajilta jotka

31 30 toimittavat mm. kalusteovet, tasot, helat ja kalusterungot suoraan erikoisliikkeisiin ja paikallisiin puusepänliikkeisiin. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 tiedustelun mukaan 51 % (54 %) yrityksistä ilmoittaa toimivansa alihankkijana, näistä vain pieni osa voidaan lukea todella alihankintatoimintaan keskittyneiden joukkoon. Saman tiedustelun mukaan 72 % (77 %) ilmoittaa käyttävänsä alihankkijoita, mutta kyse on pääsääntöisesti raaka-aineiden hankintatyyppisetä toiminnasta. Toimisto- ja keittiökalusteiden valmistajat ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä 97 % (90 %). Erikoistumisen myötä myös alihankinnan osuus on jatkuvasti kasvamassa, ja yhä useammin komponentteja ja aihioita hankitaan niihin erikoistuneilta valmistajilta. Yllä mainitun kyselyn mukaan yhteistoimintaa oman toimialan yritysten kanssa on paljon vain 6 % yrityksistä. Yrityksiä jotka ilmoittivat että heillä ei ole lainkaan yhteistoimintaa oli 31 %.

32 31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit euroa enn2006 Aineelliset nettoinvestoinnit Aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskuksen tilinpäätöstilasto, Ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 18. Huonekaluteollisuuden investoinnit Huonekaluteollisuuden aineelliset investoinnit ovat nousseet vuosien 2003 ja 2004 alhaisemmalta tasolta vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan 40 milj. euroon. Koneiden osuus on viime vuosina ollut jopa 80 %, rakennuksia on viime vuosina tehty monesti kuntien toimesta. Toiminnan ohjausjärjestelmien kehittäminen on tällä hetkellä tärkeä osa yritysten investointeja luvun investoinneista ovat 64 (%) tehneet muiden huonekalujen (36,8 %) ja keittiökalusteiden (27,2 %) valmistajat euroa Poistot Aineelliset nettoinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, tunnuslukuaineisto Kuva 19. Poistojen ja investointien suhde

33 32 Nettoinvestointien jäädessä pienemmäksi kuin poistot heikkenee teollisuuden kilpailukyky pahasti, näin käy mikäli investointien määrän paluu poistojen tasolle jää lyhytaikaiseksi. Huomattavaa on että alle 10 työntekijän yrityksissä on investointitaso ollut suunnilleen poistojen tasolla. EU-alueen huonekaluvalmistajien investoinnit ovat yleensä noin 4 % liikevaihdosta. Vuonna 2005 olivat investoinnit Suomessa vain noin 2,4 % liikevaihdosta II/01 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 20. Investointiodotukset seuraavan vuoden aikana Alan pk-yritysten edellisen vuoden investointien toteuma oli pienempi kuin odotukset, suurin ero vuoden takaisiin odotuksiin oli keittiökalustevalmistajilla. Seuraavalle vuodelle ovat odotukset hieman edellisvuotta korkeammat, suurimmat investointien kasvuodotukset ovat tuolien ja istuimien valmistajilla. Sekä investointien määrän kasvuun että pienentymiseen uskovien määrä on kasvanut vahvistaen käsitystä toimialan polarisoitumisesta kasvaviin ja hiipuviin. Asiakaskunnan, eli huonekalukaupan (huom! pk-yritykset) puolella on lievästi positiiviset investointiodotukset. 5.2 Kapasiteettitilanne II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 21. Kapasiteettitilanne, huonekalujen valmistus

34 II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 22. Kapasiteettitilanne, tuolien ja istuinten valmistus II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 23. Kapasiteettitilanne, toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 24. Kapasiteettitilanne, muiden huonekalujen valmistus

35 II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 25. Kapasiteettitilanne, keittiökalusteiden valmistus Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kyselyhetkellä, toukokuussa 2006 oli alan kapasiteetin käyttöaste samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Noin puolella kyselyyn osallistuneista yrityksistä kapasiteetin käyttöaste on yli 100 % ja muilla noin 80 %. Toimisto- ja myymäläkalustajilla on alikäyttö kasvanut selvästi. 5.3 Tuotekehitys KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 tiedustelun mukaan yritysten tuotekehityspanostukset ovat sinänsä kasvussa mutta alenevalla trendillä. Toimisto- ja myymäläkalustevalmistajat uskovat tuotekehityspanostusten kasvavan seuraavan vuoden aikana. Yritysten panoksia tuotekehitykseen ei ole tiedossa, koska yrityksillä ei ole tapana erotella tuotekehityskustannuksia. Eri selvitysten pohjalta voidaan arvioida että tuotekehitykseen käytetään selkeästi alle 5 % liikevaihdosta, 2 % lienee lähellä oikeaa lukua. Tuotekehityskustannukset on sisällytetty tuotteiden hintaan, mikä on heikentänyt edelleen kilpailukykyä verrattaessa hintoja ulkomaisiin tuottajiin jotka vain valmistavat täällä kehitettyä valmista mallia. Toimialan tuotekehitys on lähinnä ollut tuotteiden ulkonäön pientä muokkaamista, useimmiten vain valmistavan yrittäjän yksin muokkaamana. Nykyisin mallistot kopioi jo jakeluketju ja valmistajan pääasiallinen rooli on valmistaa tuote mahdollisimman halvalla. Poikkeuksia tästä linjasta on valitettavan vähän. Uusien materiaalien, mm. kierrätysmateriaalit ja hiilikuidut, käyttö huonekaluissa kasvaa hitaasti mutta varmasti.

Huonekalujen valmistus

Huonekalujen valmistus Toimialaraporttisarja Huonekalujen valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 11/2005 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Huonekalujen valmistus

Huonekalujen valmistus Huonekalujen valmistus www.toimialaraportit.fi Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2007 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL

Lisätiedot

Huonekaluteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Huonekaluteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Huonekaluteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pirkanmaa Teollisuus (D) - - - - 15 15 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 11 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Päijät-Häme Teollisuus (D) - - - - 15 15 15 15 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 11 11 10 10 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04 % % % % % % % % Satakunta Teollisuus (D) - - - - 14 14 14 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 13 13 14 14 14 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Keski-Suomi Teollisuus (D) - - - - 13 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 13 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) - -

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Karjala Teollisuus (D) - - - - 12 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 12 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

AIKASARJAT KAINUU SUHDANNENÄKYMÄT

AIKASARJAT KAINUU SUHDANNENÄKYMÄT AIKASARJAT KAINUU SUHDANNENÄKYMÄT I/94 II/94 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 n=60 n=100 n=90 n=96 n=104 n=92 n=119 n=97 % % % % % % % % Paranee 37 50 40 33 22 29 38 22 35 27 13 25 28 29 25 16 23 28 24

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa

Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa Rahankäyttö kodintekstiileihin Suomessa / sisältö Keskeiset havainnot: Suomalaisten rahankäyttö vaatteisiin ja kodintekstiileihin...3 Suomalaisten rahankäyttö Rahankäyttö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 13.9.2011 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2011 13.9.2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

AIKASARJAT VARSINAIS-SUOMI SUHDANNENÄKYMÄT

AIKASARJAT VARSINAIS-SUOMI SUHDANNENÄKYMÄT AIKASARJAT VARSINAIS-SUOMI SUHDANNENÄKYMÄT I/94 II/94 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 n=80 n=142 n=144 n=149 n=194 n=194 n=244 n=245 % % % % % % % % Paranee 42 44 46 43 30 34 48 44 43 36 26 27 37 28 35

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

AIKASARJAT ETELÄ-SAVO SUHDANNENÄKYMÄT

AIKASARJAT ETELÄ-SAVO SUHDANNENÄKYMÄT AIKASARJAT ETELÄ-SAVO SUHDANNENÄKYMÄT I/94 II/94 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 n=60 n=100 n=103 n=104 n=103 n=90 n=140 n=105 % % % % % % % % Paranee 56 50 51 35 42 30 43 46 49 37 30 32 40 34 40 28 38

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET

PK-YRITYSTEN SUHDANTEET PK-YRITYSTEN SUHDANTEET "Millaisena koette suhdannenäkymät oman yrityksenne kannalta lähimmän vuoden aikana? SUHDANNENÄKYMÄT n=150 n=156 n=188 n=177 n=366 n=404 n=465 n=640 n=740 n=660 n=668 n=753 n=249

Lisätiedot