Huonekaluteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Huonekaluteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Huonekaluteollisuus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 4/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö Kainuun TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekaluteollisuus Tiivistelmä Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on noin milj. euroa, ala on kasvanut viime vuoteen asti, laman vaikutuksesta laskua syntynee v n. -10 %. Huonekalujen koko tarjonnan arvo kotimaahan vuonna 2008 oli noin 1,7 mrd. euroa, laskien hieman edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 31 %, kotihuonekalujen jakelussa se on % ja volyymistä (kpl) %. Huonekaluteollisuuden (TOL 361, TOL 2002 mukaisesti) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan milj. euroa, laskua 4,5 % vuoteen 2007 verrattuna. Toimiala työllistää noin henkilöä. Valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 20 yritystä) tekevät liikevaihdosta 55 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan toimipaikasta 85 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 19 % ja henkilöstömäärästä 24 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 18 %. Viennin arvo oli vuosina 2007 ja 2008 lähes sama, 242 milj. euroa. Vientimäärät eivät ole laskeneet, vaikka lama, valuuttakurssit ja Ikea valmistuksen hiipuminen olisi luullut näin tekevän. Viennin määrän arvioidaan kuitenkin laskevan vuonna Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 25 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 521 milj. euroa vuonna 2008, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Huonekalujen tuonnin määrä ei todennäköisesti kasva lähivuosina merkittävästi. Valtaosa tuonnista tulee edelleen EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 21 %:n osuudella on Ruotsi. Kaikki suomalaiset valmistajat eivät ole onnistuneet hyödyntämään huonekalujen kysynnän kasvua taloudellisesti. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan vuonna 2008 oli käyttökatteen mediaani 5,9 % ja omavaraisuusaste 39 %. Kauppa keskittyy edelleen suurille jakelijoille ja sisustustavarataloille, nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Huonekalukaupan ja valmistuksen välille on syntynyt kuilu joko osaltaan estää toimialan kehittymistä ja heikentää kotimaisen valmistuksen edellytyksiä kehittää tuotteita. Koska huonekalukaupankin ostopäätöksissä kotimaisuuden merkitys kasvaa, olisi kuilua syytä saada pienemmäksi ja koko alan yhteisiä tuotekehityshankkeita käytiin. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh TE-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, pasi.loukasmaki@te-keskus.fi, puh Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN Kokonaissivumäärä 51 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällys 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Alatoimialojen suhteelliset osuudet Toimipaikkojen alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti ja Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Taloudellinen asema Toimialan keskeiset menetystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Väestörakenteen muutos TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk- bioenergia, kivenjalostus, matkailumajoitus ja ohjelmapalvelut, palvelualat sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla ositteessa Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysrahoituksen tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee TOL 2002 mukaisesti huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/ julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on painottunut julkikalusteisiin mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on myös julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Huonekaluteollisuus on maassamme pienyritysvaltaista toimintaa kotimaan markkinoilla, kansainvälisillä markkinoilla operoivia yrityksiä on vähän mutta käytännössä kansainvälinen kilpailu koskee pelkästään kotimaassakin toimivia. Menestyminen toimialalla edellyttää asiakaslähtöistä ja yrityksen ydinosaamiseen keskittyvää toimintaa. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuonti- luvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilasto- tietokannasta. Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tiedot vuodelta 361 Huonekalujen valmistus enn 2008 Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl 2007 Henkilöstö 2007 Jalostusarvo milj. Vienti milj Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 3613Muiden keittiökalusteiden valmistus 3614 Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus * vienti on ennakkotiedoissa vain 218, tullin tilastossa 242 milj. euroa (kts. kohta 3.3) 361 Huonekalujen valmistuksen henkilöstön määrän lukuun sisältyy yrittäjää (vuoden 2007 tieto) koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana. Vuoden 2008 ennakkotietoja ovat huonekalujen valmistuksen brutto- ja jalostusarvo 361. Muut tiedot vuodelta Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta, että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on, vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614 vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta on n. 1,1 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 %, mutta viennistä vain 0,3 %. Kuva 1. Liikevaihdon, huonekalu tarjonnan ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000= 100) 140,00 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60, /2009 Liikevaihto huonekalu Vol-ind. huonekalu Huonekalu tarjonta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille. Huonekalutarjonta on indeksinä bruttoarvo - vienti + tuonti Suomeen (2002=100) Laman vaikutus näkynee huonekalualan luvuissa vasta v. 2009, muilla toimialoilla jo aikaisemmin. Tähän vaikuttanee se että ala on niin voimakkaasti kotimarkkinavetoinen. Laman vaikutukset näkyivät ensin vientiteollisuudessa ja vasta myöhemmin kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Huonekalujen tarjonta kotimaassa on kasvanut tuonnin kasvun myötä. Tuotannon volyymi-indeksi on jäänyt jälkeen muiden alojen volyymin kehityksestä, eikä ole tavoittanut v tasoa. Volyymi-indeksi kuvaa kotimaassa tapahtuvan teollisuustuotannon määrän kehitystä. Mm. hintojen muutos deflaloidaan teollisuuden tuottajahintaindeksillä, joten volyymi-indeksi kuvaa puhdasta kotimaan tuotannon määrän muutosta. Huonekaluteollisuus koko maailmassa ja EU-maissa Maailman huonekalujen valmistuksen arvo noin 272 mrd euroa (WFC/ World Furniture Confederation) (350 mrd US $ CSIL, Milano World Furniture press-outlook 07/09). Suurimmat huonekaluja valmistavat maat vuonna 2008 olivat USA, Italia, Saksa, Japani, Kanada, Iso-Britannia ja Ranska, näiden maiden osuus on 47 % koko maailman tuotannosta. Suurimmat huonekalujen tuojat ovat USA, Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Kanada. Suurimmat huonekalujen vientimaat ovat Kiina, Italia, Saksa, Puola ja USA. CSIL:n arvion mukaan kasvoi maailman huonekalukauppa 4 % vuonna 2008 ja vuonna 2009 arvioidaan kaupan pienentyvän -10 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa. Cei-Bois:n mukaan oli huonekalujen tuotannon liikevaihto 51 % vuonna 2008 koko puualan (TOL TOL 361) tuotannon liikevaihdosta. Vuonna 2006 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (27 EU maata) 99 mrd. euroa (UEA/WFC). Tämä on noin 36 % globaalista tuotannosta. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (25) on noin , työllistäen 1,1 milj. henkilöä. EU 15 maissa alle 20 henkilön yrityksiä on 90 % (henkilöstöstä 33 %) ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 10 % (henkilöstöstä 67 %). Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, Mainittakoon, että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin. Huonekalujen kulutus vuonna 2006 oli EU-alueella 99,9 mrd. euroa (WFC), kulutus on taas kasvamaan päin. Huom! osassa tilastoja on mukana 25 maata ja osassa 27 maata, yhtenäisiä tilastoja ei saatavilla. WFC:n mukaan vuonna 2006 vaihteli huonekalujen kulutus asukasta kohti Afrikan 2 /henkilöstä Efta-alueen (Norja, Sveitsi) 361 /henkilöön. Pohjois-Amerikan Nafta-alueella (USA, Canada, Mexico) kulutus oli 221 /henkilö, EU:n alueella 201 /henkilö, Itä-Eurooppa ja Venäjä yhdessä 23 /henkilö ja Aasia 18 /henkilö. Korkeimmat kulutusluvut ovat Norjassa, Kanadassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Suomessa. EU-maat Norjan ja Pohjois-Amerikan kanssa kuluttavat n. 74 % koko maailman kulutuksesta vaikka väestön osuus on vain 19 % koko maailman väestöstä. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EUalueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuolella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 % valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 %, Italia 27 %, Ranska 12 %, Iso-Britannia 10 % ja Espanja 8 %. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 16 % ja keittiökalusteiden valmistus 13 %. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 10 %:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 5 %. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 19 % tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, usein investoijana länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Investoinneista vahvimmin on hyötynyt Puola jonne ulkomaiset investoijat ovat rakentaneet runsaasti kapasiteettia. Puolan huonekalutuotannon arvo oli jo vuonna 2006 yli 6 mrd. euroa josta vientiin meni 80 %, viennistä 50 % meni Saksaan. Puolassa on huonekaluteollisuudessa yli työntekijää. Työntekijämäärä on suuri verrattuna Suomeen. Suomen huonekalutuotannon arvo on 1,4 mrd euroa ja työntekijöitä on noin Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teolli- 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 suuden tuotannosta. Huonekaluja valmistavat yritykset ovat tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja se on toisaalta ollut alan kehittymiselle hidasteena. Ala on kuitenkin liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. Tätä tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta. Huonekalukaupan ja huonekalujen valmistajien välille on syntynyt kuilu, joka kuuluu ja näkyy alan toimijoiden puheissa ja käyttäytymisessä. Eniten tästä kärsii huonekalujen valmistus, joka on ehkä haluamattaankin liukunut liian kauas loppuasiakkailta saatavasta tiedosta ja kommenteista. Huonekalukaupan sisäiset erimielisyydet mm. mainonnasta on myös vaikuttanut alan kehittymiseen negatiivisesti. Näiden asioiden kääntäminen positiiviseksi koko alan kehittämiseksi tulisikin asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi huonekalujen valmistuksen, kaupan ja näitä edustavien järjestöjen toiminnassa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj Henkilöstön määrä enn2009 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus on ennakkotieto ja ennuste 2009 raportin tekijän Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1, 38 mrd. euroa (-4,5 %). Toimialan 20 suurinta yritystä tekee noin 55 % alan tuotannon arvosta. Toimipaikkojen määrä on kpl, suuntaus on laskeva. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä nousi vuoden 1996 alimmasta luvusta henkilöstä :aan vuonna Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2007 oli määrä noin henkilöä. Määrä tulee laskemaan lamasta johtuen. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret yhdessä ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin noin kolmasosan henkilöstöstä. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v % 24 % 30 % alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä 34 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, kahden keskimmäisen kokoluokan luvut eivät tarkkoja Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: TEM, Pk-yritysten suhdanne ja toimintaympäristö 2009 Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden ( ) aikana Paranee10 % Huononee 4 % Pysyy ennallaan 86 % TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 Toimialalla on odotettu välillä merkittävääkin alan henkilöstön määrään kasvua. Toteutunut kasvu on ollut odotuksiin nähden merkittävästi maltillisempaa. Toteutunut henkilöstömäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun v Seuraavan vuoden aikana 10 % haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän kasvavan. Tilanne vaihtelee alatoimialoittain. Keittiökalusteiden sekä muiden kalusteiden valmistajilla ovat suuret odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen kun taas tuolien ja istuimien sekä toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistajilla ei ole kasvuodotuksia. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän kasvua. Henkilöstön määrän kasvattaminen ei suju ilman ongelmia, ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Lopettavien tehtaiden ammattitaitoinen henkilöstö siirtyy nopeasti muihin yrityksiin. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (tuotannon arvo) ilman patjojen kuvaajaa % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10, enn2008 Tuolit ja istuimet Keittiökalusteet Toimisto- ja myymäläkalusteet Muut huonekalut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2008 raportin tekijän Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat keittiökalusteiden valmistus ja erityisesti toimisto- ja myymäläkalusteiden osuus kasvaneet muita suuremmiksi. Tuolien ja istuimien suhteellinen osuus on taas pienentynyt. Henkilöstön % - osuus alatoimialoittain oli vuonna 2007 lähes sama kuin tuotannon arvon osuudet. Henkilöstön suhteellinen määrä on muuttunut lähes identtisesti tuotannon bruttoarvon muutosten mukana. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on alle 4 % (henkilöstöstä 2 %). Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 Kuva 7. Tuotannon arvo/henkilö alatoimialoittain vuonna 2007 euroa/hlö Tuolit ja istuimet Toimisto-ja myymälä Keittiöt Muut huonekalut Patjat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto Tuotannon arvo/henkilö on Patjojen valmistajilla 1,9 -kertainen muihin huonekalutoimialoihin nähden. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 25 % (19,7-33 %), yrittäjiä on henkilöstöstä 5 % (0,5 10,1 %). TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 2.3 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2007, liikevaihto ja toimipaikat Kaikki Tuolit ja Toimisto ja Keittiöt Muut Patjat huonekalut istuimet myymälä huonekalut Liikevaihto (1000 euroa) Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Toimipaikat Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaa voimakas kasvu on hiipumassa ja kääntynee laskuun alueella merkittävän Ikea valmistuksen vaikeuksien myötä. (Incap Furniture). Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluet- 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 ta. Alueellista virhettä tekee yritysten tuotantolaitosten sijainti pääkonttoriin nähden. Mm. Martela, InCap, Suomi-Soffa jne. Vuodesta 2005 vuoteen 2007 on liikevaihto kasvanut eniten Pohjois-Pohjanmaalla (118 -> 136 milj. ) ja Etelä-Pohjanmaalla (136 -> 147 milj. ). Suurinta lasku on ollut Uudellamaalla (203 -> 190 milj. ). Henkilöstön määrässä merkittävin muutos on Uudenmaan lasku (1243 -> 1088). Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2007, henkilöstö Henkilöstö Kaikki huonekalut Tuolit ja istuimet Toimisto ja myymälä Keittiöt Muut huonekalut Patjat Häme Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 8. yritysmäärän nettomuutos ja konkurssit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2009 ovat raportin tekijän kpl enn2009 Konkurssit Nettomuutos TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä. Huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain n. 150 uutta yritystä, uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 100 /vuosi. Lopettaneiden määrä on ollut useana vuonna suurempi Vuosina on nettomuutos yhteensä -29 kpl. Toimialan yritysmäärä tulee laskemaan, yrittäjien siirtyessä eläkkeelle osa yrityksistä lopettaa toimintansa. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on vuosittain ollut noin 20 kpl, konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut noin 200 työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Raportin tekijän arvio on että vuonna 2009 tulee konkursseja vähintään 30 kpl. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2008 Liikevaihto m Henkilöstö TOL TE-Keskus Isku Interiör Häme Isku Teollisuus * 3614 Häme Isku Keittiöt Häme Martela konserni Uusimaa Novart Oy Häme Puustelli Group Oy Satakunta Incap Furniture Oy Pohjois-Pohjanmaa Topi Kalustaja Oy * 3613 Pohjois-Pohjanmaa Unituli Oy 25* 70 * 3615 Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy * 3611 Etelä-Pohjanmaa Pikval Oy Keski-Suomi Mellano Oy Pohjois-Savo ITAB shop Concept Finland Oy Uusimaa Suomi-Soffa tehdas Oy Kainuu EFG Tuolituotanto Oy 10 98* 3612 Häme Insofa Oy Häme Kirena Oy * 3614 Häme Niemen Tehtaat Oy 7 90 * 3614 Pirkanmaa P. Rotola-Pukkila Oy Etelä-Pohjanmaa Mc Finn Teollisuus Oy Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy Varsinais-Suomi Yhteensä * vuoden 2007 tieto Lähde: Asiakastieto Oy Iskun konserniin kuuluu levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta ja huonekalujen valmistukseen liittyvää teollisuutta ovat Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet, Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet sekä huonekalujen vähittäiskauppaan kuuluva Isku Koti Oy/kotikalusteet, 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 2.6 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Kuva 9. Työvoiman kohtaantotilanne puutuoteteollisuuden ammateissa. Työvoiman kohtaantotilanne Puuala tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Tuotantotyöntekijä Puuseppä (2) Kuormalavojen valmistaja Huonekalupuuseppä TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19

21 Työvoiman saatavuustilanne on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Vuosi sitten vaikeasti täytettäviä paikkoja oli paljon enemmän ja vaikeuksia työvoiman saannissa oli monessa kohtaa Suomea. Itä- ja Pohjois-Suomessa on eniten ylitarjontaa hyvinäkin aikoina. Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla viime vuonna rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita henkilöitä (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Puualalla oli vähiten insinöörirekrytointeja. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut siihen tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. Taulukko Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu julkaisusta. Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2007 rekrytoidusta puuteollisuudessa on pienin kaikista aloista ja on kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana olevan toimialan. 20 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2009 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 1,5 % (+ 2 % vuonna 2008). Rakennusteollisuuden Keskusliiton suhdannekatsaus, kevät 2009, esittää asuntojen aloitusmääräksi tänä vuonna kpl (vuonna kpl). Talonrakentamisele ennustetaan laskua 13 % vuoteen 2008 verrattuna. Korjausrakentamiselle ennustetaan ainoana kasvua + 3 %. RTS:n markkinakatsauksen 9/09 mukaan omakotirakentaminen supistuu 23 % (8 700 kpl) ja talopakettitoimituksien määrä tippuu 26 %. Kotimaan huonekalujen kysynnän kasvua selitetään usein rakentamisen määrän kasvulla, tutkimustietoa asiasta ei ole. Asuntorakentamisen määrä on vuodesta 1997 vuoteen 2008 asti ollut tasaisesti noin asuntoa vuodessa joten kysynnän kasvu ei saa tukea niistä luvuista. Saksalaisten tutkimusten mukaan (Dieter Haas, Holz Zentralblatt ) huonekalujen kysynnän kehitys riippuu lähinnä bruttokansantuotteen kehityksestä eikä avioliittojen- tai asuntorakentamisen määrästä. The EU Furniture Industryn ( mukaan 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja. Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (2002) mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa/henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa/ henkilö. Huonekalukaupan liiton mukaan huonekaluihin käytettäisiin nykyisin vuodessa noin 320 euroa/ henkilö (v. 2008) (v. 2006, 287 euroa/henkilö), joten kasvu on ollut merkittävää. Huonekalukauppa on Suomessa hyvin kotimarkkinavetoista joten yksityisen kulutuskysynnän vaikutus alan kauppaan on erittäin merkittävä. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2009 kyselyssä huonekalujen valmistajista 1 % ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi (0 % v. 2008, 1 % v. 2007, 3 % v. 2006, 4 % v ja 7 % v. 2004). Vuoden 2008 kysellyssä kysymykseen, yrityksellämme ei ole tarvetta kansainvälistymiseen myöntää 88 % yrityksistä (83 % v. 2007, 89 % v. 2006, 84 % v ja 78 % v. 2004). Vuonna 2009 tätä kysymystä ei ole kysytty. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 21