8.5.3 Malmin murskaus, kuljetus ja varastointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.5.3 Malmin murskaus, kuljetus ja varastointi"

Transkriptio

1 Vaihtoehdot 1A-1C Sivukivi varastoidaan kolmelle erilliselle sivukivialueelle. Jokaiselle sivukivialueelle läjitetään irtomaata, ei-happoa muodostavaa sivukiveä (NAF-kivi) ja mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (PAF-kivi) erillisille sille varatuille alueille kuvan 8-11 mukaisesti. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 mahdollisesti happoa muodostavan (PAF) ja ei-happoa muodostavan (NAF) sivukiven sijoituspaikat on optimoitu siten, että minimoidaan mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy jokiin. Eri sivukivien sijoittaminen sivukivialueella on esitetty kuvassa Malmin murskaus, kuljetus ja varastointi Malmi on murskattava, jotta se voidaan käsitellä rikastamolla. Malmi kuljetetaan kuorma-autoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan esikartiomurskaimeen. Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain, jonka syöttö on lastausalueen tasalla. Esimurskaimessa malmi murskataan karkeaan, halkaisijaltaan noin 240 mm palakokoon. Murskaamon lähellä on tonnin suuruinen malmivarasto (ROM), millä varmistetaan malmin tasainen syöttö prosessilaitokselle. Malmivarasto myös tasoittaa malmin rautapitoisuuden vaihteluita ja varmistaa jatkuvan syötön rikastamolle siinä tapauksessa, että toiminnot avolouhoksella jostakin syystä keskeytyisivät. Murskattu malmi kuljetetaan hihnakuljettimella tonnin katetulle varastointialueelle, missä se erotellaan eri lajitteiksi. Hihnakuljettimelle rakennetaan katto ja sivuseinät pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Hihnakuljettimen pituus on noin 500 m. Vaihtoehdoissa 1A 1C murskatun malmin varasto sijoitetaan Hannukaisen alueelle rikastamon viereen. Vaihtoehdossa 4 murskatun malmin varasto sijaitsee Rautuvaaran alueella, ja hihnakuljettimen pituus on noin 8 km. Murskaus ja malmin kuljetus voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa ympäri vuoden. Kuva Irtomaan (OB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen sivukivialueille (hankevaihtoehdot 1A-1C). Kuva Irtomaan (OB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen sivukivialueille (hankevaihtoehto 4). 84

2 8.5.4 Malmin rikastus Malmin rikastus käsittää sarjan kemiallisia ja mekaanisia prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen hankkeessa malmista pyritään erottamaan kupari-kulta -rikaste ja rautarikaste. Rikastushiekkaa muodostuu kahdessa erillisessä jätevirrassa, joita ovat runsasrikkinen ja vähärikkinen (LIMS) rikastushiekka. Runsasrikkinen rikastushiekka sisältää rautasulfidipyriittiä (FeS 2 ) ja magneettikiisua ja vähärikkinen rikastushiekka silikaatteja sekä vähärikkistä pyriittiä. Malmi rikastetaan rikastamolla, jonka pituus on noin 200 m, leveys 45 m ja korkeus 40 m. Prosessin kaaviokuva on esitetty kuvassa Prosessi käsittää seuraavat keskeiset vaiheet: Murskatun malmin jauhaminen pienempään raekokoon: 1. Erottelu: jauhettu malmi erotellaan magnetiitiksi ja kuparikulta -fraktioksi vaahdottamalla. 2. a) Kupari-kulta -fraktio jauhetaan edelleen ja sen jälkeen vaahdotetaan toisessa vaahdotusvaiheessa. Runsasrikkinen rikastushiekka erotetaan kupari-kulta -rikasteesta ja sakeutetaan rikastushiekan sakeuttimessa ja kuljetetaan rikastushiekka-alueelle. Kupari-kulta rikaste kuivataan ja varastoidaan kupari-kulta -rikasteen varastossa odottamassa kuljetusta asiakkaalle. b) Magnetiitti- eli rautarikasteen rikastuksessa vaahdotuksella ja magneettisella erotuksella erotetaan runsasrikkinen ja vähärikkinen rikastushiekka. Rikastushiekat sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-alueelle. Magnetiittirikaste kuivataan ja lastataan junaan Rautuvaarassa Kemikaalivarasto Kemikaalit varastoidaan teollisuusalueella rikastamon läheisyydessä sijaitsevassa kemikaalivarastossa. Emulsioräjähteen valmistuslaitos sijaitsee aidatulla alueella Hannukaisen teollisuusalueen pohjoispuolella. Räjäytyksissä käytettävät emulsioräjähteen eri ainesosat valmistetaan laitoksella ja kuormataan räjähdekomponenttien sekoittamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettuihin erityisajoneuvoihin. Räjäytysaineet, esimerkiksi panokset ja emulsioon perustumattomat räjähteet, varastoidaan kapasiteetiltaan noin 50 tonnin varastoon, joka sijaitsee aidatulla alueella, kauempana muista henkilötyövoimaa vaativista toiminnoista. Prosessissa käytettävät kemikaalit on lueteltu taulukossa 8-7. Vaahdotus on kaivosteollisuuden eniten käyttämä menetelmä, jolla erotetaan mineraalit malmista. Tekniikka perustuu vaahdotuskemikaalien käyttöön. Vaahdotuskemikaalit muuttavat partikkelin pintaa joko vettä sitovaksi tai vettä hylkiväksi. Märät partikkelit vajoavat alas, kun taas vettä hylkivät partikkelit liimautuvat kupliksi ja muodostavat vaahtoa, joka voidaan kerätä talteen. Erottelun jälkeen näitä kahta eri virtausta voidaan jatkoprosessoida. Rikastushiekka muodostuu materiaalista, joka joka jää jäljelle, kun arvokkaat mineraalit on prosessin aikana poistettu malmista. Pyriitti (FeS 2 ) ja magneettikiisu ovat yleisesti esiintyviä rautasulfidimineraaleja, joita tavataan Hannukaisen malmiesiintymässä. Silikaatti on yksi maan kuoren yleisimmin esiintyvistä yhdisteistä. Esimerkiksi hiekka ja monet mineraalit ovat silikaattia. Rikastushiekka koostuu mm. em. yhdisteistä. Kuva Yksinkertaistettu rikastusprosessin vuokaavio. 85

3 Taulukko 8-7. Prosesseissa käytettävät kemikaalit (arvioidut määrät). Kemikaali Määrä (tonnia vuodessa) Danafloat Magneettikiisun vaahdotus Ärsyttää silmiä, Flokkulantti Käyttötarkoitus Toksisuus Kertyminen ihoa, hengitysteitä ja ruoansulatuskanavaa. Häviää prosessissa (biohajoava) 200 LIMS-rikastushiekan sakeutus Ei toksinen. Rikastushiekka AN 913 SH Flokkulantti: Magnafloc 5 Kuparirikasteen ja runsasrikkisen Oraalinen toksisuus rikastushiekan flokkulointi Ihoärsytys. Flotanol C Vaahdotuskemikaali (Py, Po) Ärsyttää silmiä. Kuparirikaste, rikastushiekka Häviää prosessissa H 2 SO 4 (Rikkihappo) 2700 ph-arvon alentaminen vaahdotuksessa Myrkyllinen vesieliöstölle. Myrkyllinen, haitallinen, aiheuttaa palovammoja. Häviää prosessissa Leimahtaa kosketuksessa metalleihin. Kalkki: Ca(OH) ph-arvon nostaminen Aiheuttaa palovammoja. Häviää prosessissa, rikastushiekka Metyyli-isobutyyli karbinoli (MIBC) Kalium-amyyli-ksantaatti (PAX) 940 Vaahdotuskemikaali Voi vaurioittaa silmiä. Häviää prosessissa 3900 Vaahdotuksen kokoojakemikaali Saattaa aiheuttaa silmä-, iho-, ym. ärsytystä. Häviää prosessissa Haitallinen. Natrium karboksi-metyyli-selluloosa (CMC) 45 Vaahdotuksessa käytettävä kemikaali, painaja Myrkyllinen vesieliöstölle. Aiheuttaa ärsytystä/allergiareaktioita kosketettaessa ja hengitettynä. Natrium-etyyli-ksantaatti 45 Vaahdotuksen kokoojakemikaali Myrkyllinen iholla, hengitettynä, myrkyllinen vesieliöstölle. Natrium-isopropyli-ksantaatti 1800 Vaahdotuksen kokoojakemikaali (Py) Aiheuttaa palovammoja, myrkyllinen. Myrkyllinen vesieliöstölle. Häviää prosessissa Häviää prosessissa Häviää prosessissa Kuva Raekoon jakauma rikastushiekassa (Northland). Taulukko 8-8. Rikastushiekan määrät. Luokitus YHTEENSÄ (Mt) Osuus (%) Muodostuva määrä (Mt/a) LIMS-rikastushiekka Pyriittiä sisältävä rikastushiekka Magneettikiisua sisältävä rikastushiekka Vähän rikkiä sisältävä, ei tuota happoa (NAF) Runsasrikkinen, happoa tuottava (PAF) Runsasrikkinen, happamuutta tuottava (PAF) 65,2 85 3,7 4,4 6 0,25 6,7 9 0,38 YHTEENSÄ 76, ,4 86

4 8.5.6 Rikastushiekka ja rikastushiekka-alue Rikastushiekan ominaisuudet Suunnitellun hankkeen aikana syntyy noin 76 Mt hienojakoista rikastushiekkaa. Runsasrikkisen rikastushiekan raekoko on 90 %:sti alle 0,05 mm. LIMS-rikastushiekasta alle 50 %:ssa raekoko on alle 0,06 mm ja noin 90 %:ssa alle 1,6 mm. Esimerkiksi siltiksi luokitellaan Suomessa maa-aines, jossa hienoaineksen (raekoko <0,06 mm) osuus on yli 50 %. Rikastushiekkaa muodostuu kolmea eri tyyppiä: Primäärierottelussa syntyvä LIMS-rikastushiekka (valtaosa silikaattimineraaleja); Kuparin talteenottovaiheessa syntyvä runsaasti sulfideja sisältävä rikaste (pyriitti); Toisessa raudan erotteluvaiheessa syntyvä runsaasti sulfideja sisältävä rikastushiekka (pääosin pyriitti ja magneettikiisu). LIMS-rikastushiekkaa käsitellään ei-happoa tuottavana (NAF) materiaalina. Pyriittiä ja magneettikiisua sisältäviä rikastushiekkoja käsitellään mahdollisesti happoa tuottavina (PAF) materiaaleina, ja ne sijoitetaan rikastushiekka-alueella sijaitseville erillisille varastoalueille. Kaikki kolme rikastushiekkaa sisältävät hyvin vähän karbonaatteja, mikä viittaa alhaiseen puskurointikykyyn 2. Hankevastaavan (Northland) suorittamissa kemiallisissa analyyseissä on todettu: LIMS-rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Co-, Cu-, Fe-, Mn- ja U-pitoisuuksia; P-, S- ja Re-, Se-, Te-pitoisuudet ylittävät viisinkertaisesti niiden yleisen esiintymisen maankuoressa (CA)3, sekä kohonneita Hg-pitoisuuksia SGS Met PP testillä määritettynä. Pyriittipitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S- ja Se-pitoisuudet ovat viisinkertaisia CA-pitoisuuteen verrattuna, sekä lievästi kohonneita Hg-pitoisuuksia. magneettikiisupitoisen rikastushiekan sisältävän lievästi kohonneita Cd-, Cr-, Pb-, U- ja Zn-pitoisuuksia; Ag-, As-, Bi-, Co-, Cu-, Fe-, Mo-, Ni-, P-, S-, Se- ja Te-pitoisuudet ovat viisinkertaisia CA-pitoisuuteen verrattuna sekä kohonneita Hgpitoisuuksia. Uraania käsitellään tarkemmin luvussa EN Liukoisuustestit osoittavat, että: LIMS-rikastushiekasta liukenee haitta-aineita hyvin vähän, liukoisuudet täyttävät Pohjoismaiset pysyvän (inertti) jätteen loppusijoituksen kriteerit (NFS 2004:10). Pyriittipitoisesta rikastushiekasta liukenee kuparia (Cu) ja nikkeliä (Ni) korkeina pitoisuuksina ja seleeniä (Se), sinkkiä (Zn) ja sulfaattia (SO4) kohtalaisina pitoisuuksina. Liukoisuudet ylittävät pysyvän ja vaarattoman jätteen loppusijoitukselle asetetut liukoisuuskriteerit (NFS 2004:10) Magneettikiisupitoisen rikastushiekan liukoisuusominaisuudet vastaavat pyriittipitoisen rikastushiekan liukoisuusominaisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin hieman alhaisemmat. Liukoisuudet ylittävät pysyvän ja vaarattoman jätteen loppusijoitukselle asetetut liukoisuuskriteerit (NFS 2004:10). Staattisten testien 4 perusteella kaikki pyriitti- ja magneettikiisunäytteet ovat mahdollisesti happoa muodostavia (PAF). LIMSrikastushiekan rikkipitoisuus on alle PAF-rajan ja sen on todettu olevan ei-happoa muodostavaa, eli NAF. Testausmenetelmät Kaivannaisjätteitä testataan monilla eri menetelmillä, jotta voidaan huomioida jätteiden käyttäytyminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Useiden, osittain päällekkäisten menetelmien käyttö varmistaa, että materiaalin ominaisuuksien arviointi tuottaa tarkan tuloksen. Hannukaisen hankkeessa muodostuvaa rikastushiekkaa on testattu laajalti. NAG-testi (Net Acid Generation) on nopea testi, jolla määritellään sivukiven ja rikastushiekan mahdolliset hapontuotto-ominaisuudet. NAG-testeillä saadaan arvio sulfidien rapautumiseen liittyvästä kokonaishapontuotosta, kun testin hapettumisreaktioissa tapahtuu samanaikaisesti myös karbonaattien ja/ tai silikaattien liukeneminen ja siitä syntyvä hapon neutralointi. ABA-testejä (Acid-Base Accounting) käytetään, kun määritellään jätenäytteiden neutralointipotentiaali (NP). Menetelmässä mitataan näytteiden ns. nettoneutralointipotentiaalin jätteen sisältämien sulfidien hapettumisesta vapautuvan hapon ja sen neutraloitumisen yhteissummana. HC-testaus (Humidity Cell Testing) on kineettinen kolonnitesti, jossa simuloidaan nopeutettuna sivukiven ja rikastushiekan rapautumista, jotta voidaan arvioida metallien liukenemista. HCtestausta voidaan käyttää arvioitaessa sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta peräisin olevan mahdollisen suotoveden laatua. 2 Puskurointikyvyllä tarkoitetaan neutraloivien karbonaattien kykyä vastustaa rikin aiheuttamaa happamoitumista rikastushiekassa ja sivukivessä. Mikäli karbonaatteja on riittävästi, ei happamia vesiä muodostu, vaikka materiaalin rikkipitoisuus muutoin aiheuttaisikin happamoitumista. 3 Esiintyminen maankuoressa (engl crustal abundance, CA) viittaa alkuaineen pitoisuuteen maankuoressa. Sitä käytetään mittayksikkönä kaivannaisjätteiden koostumuksen määrittelyssä. 4 Staattiset testit, toisin kuin kineettiset testit, ovat monitoroimattomia kokeita, joissa tarkkaillaan vain lopullisia tuloksia, eivätkä ne siksi huomioi aikatekijää. Kineettiset kokeet sisältävät muutosten monitoroinnin testin aikana ja siten niissä huomioidaan aikatekijä. 87

5 Taulukko 8-9. Rikastushiekan ominaisuudet ja kaatopaikkakelpoisuus. Hannukaisen rikastushiekka (GTK) Raja-arvot (NFS 2004:10) LIMS Pyriitti Magneettikiisu Pysyvä jäte Parametri Yksikkö L/S=2 L/S=10 L/S=2 L/S=10 L/S=2 L/S=10 Kuiva-aine % 99,7 99,7 99,2 99,2 99,6 99,6 Näytteen paino g 175,6 175,6 176,4 176,4 175,8 175,8 Tilavuus suodatuksen jälkeen L/S=2 ml Lisätty ml L/S=10 Tavanomainen jäte As mg/kg ka 0,001 0,005 0,001 0,005 0,001 0,005 0, Ba mg/kg ka 0,06 0,18 0,08 0,36 0,05 0, Cd mg/kg ka 0,00 0,00 0,02 0,04 0,001 0,002 0, Cr mg/kg ka 0,0 0,0 0,2 0,3 0,1 0,1 0, Cu mg/kg ka 0,00 0, Hg mg/kg ka <0, ,001 <0,00004 <0,0002 <0,00004 <0,0002 0,01 0,2 2 Mo mg/kg ka 0,02 0,03 0,01 0,01 0,05 0,05 0, Ni mg/kg ka 0,006 0, , Pb mg/kg ka 0,000 0,001 0,23 0,52 0,002 0,003 0, Sb mg/kg ka 0,0002 0,001 0,001 0,001 0,001 0,001 0,06 0,7 5 Se mg/kg ka 0,003 0,01 0,01 0,06 0,01 0,02 0,1 0,5 7 Zn mg/kg ka 0,002 0,01 14,0 21,9 0,4 0, ph 6,9 8,1 3,5 3,7 3,4 3,9 Johtokyky ms/m 46 6, , ,1 DOC mg/kg ka 5,5 3,5 5,2 0,5 30 1,4 L/S=10 Vaarallinen jäte Cl mg/kg ka 3,4 5,8 2,6 5,0 2,2 4, F mg/kg ka 0,3 0,9 2,4 3,9 0,4 1, SO4 mg/kg ka L/S= Loppusijoitustekniikat ja rikastushiekka-alue Rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekkaalueelle. Mahdollisesti happoa muodostavalle jätteelle (PAF) varatulla alueella on asianmukainen pohjarakenne. Rikastushiekan päällä oleva vesi (supernatant 5 water) johdetaan vedenkäsittelyn kautta selkeytysaltaaseen. Kaivostoiminnan päätyttyä rikastushiekka peitetään sijoituspaikalleen. 5 Neste, joka on sijoitetun rikastushiekan päällä. Rikastushiekan käsittely Rikastushiekka sakeutetaan, jotta voidaan vähentää tarvetta rakentaa patoja, käyttää ja varastoida suuria määriä vettä sekä vähentää rikastushiekka-alueen vaatimaa pinta-alaa. Rikastushiekan sakeuttaminen mahdollistaa materiaalin levittämisen jyrkemmässä kulmassa kuin tavanomaisessa sijoittamisessa, joka tehdään ilman materiaalien erottelua. LIMS-rikastushiekka sakeutetaan rikastamolla flokkulanteilla siten, että rikastushiekan kiintoainepitoisuus on 74 %, minkä jälkeen se pumpataan rikastushiekka-alueelle. Mahdollisesti happoa muodostavat (PAF) rikastushiekat sakeutetaan noin 60 %:n kiintoainepitoisuuteen, sekoitetaan ja pumpataan erillisenä jätevirtana rikastushiekka-alueella sijaitsevalle, happoa muodostavalle rikastushiekalle varatulle varastointialueelle. LIMS-rikastushiekka muodostaa rikastushiekka-alueen kuivavyöhykkeelle (ns. beach) noin 3,7 %:n kaltevuuden (Kuva 8-15). Runsasrikkinen rikastushiekka sijoitetaan vedenpinnan alle, joten kuivavyöhykettä ei muodostu. 88

6 Rikastushiekan hallinta Rikastushiekan hallinnan tavoitteena on rajoittaa ympäristöön kohdistuvaa vaikutusta ja helpottaa rikastushiekka-alueen tehokasta sulkemista. Materiaalien ominaisuudet ja paikalliset olosuhteet määrittelevät, millaista tekniikkaa käytetään. Kuten edellä on kuvattu, rikastushiekan ensisijaiset vaikutukset aiheutuvat happamista suotovesistä. Happamien kaivosvesien syntyminen vaatii rikkiä, happea ja riittämättömän määrän karbonaatteja puskuroimaan haponmuodostuspotentiaalia. Rikastushiekka-alue Rikastushiekka-alue muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on tarkoitettu ei-happoa muodostavalle LIMS-rikastushiekalle ja toinen runsasrikkiselle, mahdollisesti happoa muodostavalle (PAF) rikastushiekalle. PAF-rikastushiekalle varatulla alueella on asianmukainen pohjarakenne, joka muodostuu HDPEtiivistyskalvosta ja bentoniittimatosta, jotka estävät kosketuksen pohjaveden kanssa. LIMS-rikastushiekan sijoitusalueelle ei rakenneta pohjarakenteita (Kuva 8-16). Koko rikastushiekkaalue erotetaan ympäristöstä valleilla ja huoltotiellä. Ympärysojat ohjaavat ulkopuoliset pintavedet pois rikastushiekka-alueelta. Pintavedet LIMS-rikastushiekka-alueelta johdetaan selkeytysaltaaseen. Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pintavedet käsitellään ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Rikastushiekan hallinnalla pyritään vähentämään hapen kulkeutumista materiaaliin, hyödyntämään tai kasvattamaan jätteen puskurointikykyä rikkipitoisuuden ja/tai rikinpoiston tasapainottamiseksi. Ympäristövaikutusten pienentämiseksi rajoitetaan myös rikastushiekka-alueelle ja sieltä pois johdettavan veden määrää. Käytettyjä tekniikoita ovat rikastushiekan pitäminen veden alla, kalkin lisääminen jätteen sekaan tai kalkkipatojen rakentaminen, happoa muodostavan (PAF) jätteen peittäminen puskuroivalla materiaalilla, kalvo- ja pintarakenteiden rakentamisella. Pintarakenteilla estetään veden ja hapen kulkeutumista rikastushiekkaalueelle. Kuva Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pohjarakenne. Kuva LIMS-rikastushiekka-alue keskimääräinen kaltevuus kuivavyöhykkeellä 3,7 %. 89

7 Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran alueen vanhoihin avolouhoksiin sijoitetaan ensimmäisten toimintavuosien aikana noin 0,13 Mm3 runsasrikkistä rikastushiekkaa. Rikastushiekka loppusijoitetaan avolouhoksiin vedenpinnan alle, mikä estää haponmuodostumista. LIMS-rikastushiekka (kuva 8-18) asettuu arvioidulla 80 %:n kiintoainepitoisuudella, kun taas mahdollisesti happoa muodostava (PAF) rikastushiekka pidetään veden kyllästämänä rikastushiekka-alueella sille erityisesti varatulla alueella. Suoto-, sade- ja sulamisvedet kootaan rikastushiekka-alueen vieressä olevaan selkeytysaltaaseen, minkä jälkeen vedet joko käytetään uudelleen prosessissa tai johdetaan ympäristöön. Kuva Esimerkki Rautuvaaran alueen rikastushiekka-alueiden vaiheistuksesta (VE 1B ja 4). Kuva Rikastushiekka-alueen kaaviokuva. 90

8 8.5.7 Tuotteen vienti Vaihtoehdot 1A 1C Magnetiittirikaste (rautarikaste) pumpataan veden kanssa Hannukaisen rikastamolta kuljetuskäytävällä kulkevia kahta maanpäällistä putkilinjaa pitkin Rautuvaaran suodatuslaitokselle. Äkäsjoen ylittävä silta sijaitsee seututie 940:n ja Saivojärven luonnonsuojelualueen länsipuolella. Rikaste kuivataan ja varastoidaan suodatuslaitoksen yhteydessä olevalla katetulla alueella. Suodosvesi pumpataan takaisin rikastamolle palautusvesilinjaa pitkin. Vaihtoehto 4 Magnetiittirikaste kuivataan Rautuvaaran alueen rikastamolla ja rikaste varastoidaan Rautuvaaran teollisuusalueella olevalla katetulla rikastevarastolla odottamassa jatkokuljetusta. Kuivauksesta peräisin oleva vesi käytetään uudelleen prosessissa. Kaikki vaihtoehdot Kuivauksen jälkeen rikasteen kosteuspitoisuus on noin 5 %. Kuivattu magnetiittirikaste kuormataan pyöräkuormaajilla junaan Rautuvaaran lastaus- ja purkupaikalla ja kuljetetaan Kemin, Raahen tai Kokkolan satamiin (Kuva 8-19). Magnetiittirikastetta kuljetetaan 750 metriä pitkillä junilla 2 3 kertaa päivässä. Kerrallaan kuljetettavan magnetiittirikasteen määrä on noin tonnia. Junan vaunut ovat kattamattomia säiliö- tai rikastevaunuja. Junat palaavat Rautuvaaran tyhjinä uudelleenkuormausta varten. Suodatuslaitoksen ja Kolarin välinen rautatie peruskorjataan ja nykyaikaistetaan yli 18 km:n matkalta, jotta sitä voidaan käyttää kuljetuksissa Kupari-kulta -rikasteen kuljetus Kun kupari-kulta -rikaste on kuivattu, se varastoidaan katetussa varastossa rikastamon vieressä. Tämän jälkeen rikaste lastataan varaston sisällä pyöräkuormaajilla kuorma-autoihin ja kuljetetaan suoraan asiakkaille, esimerkiksi Ruotsin Jällivaarassa sijaitsevalle Bolidenin Aitikin kaivokselle (etäisyys noin 200 km), Skellefteåssa Ruotsissa sijaitsevalle Rönnskärin sulattamolle (etäisyys noin 400 km) tai Suomessa sijaitsevalle Harjavallan sulattamolle (etäisyys noin 800 km). Mahdolliset kuljetusreitit on esitetty kuvassa Kaikki reitit kulkevat seututietä numero 940 Kolariin ja valtatietä numero 21 Tornioon. 60-tonniset kuorma-autot kuljettavat enimmillään noin tonnia kupari-kulta -rikastetta keskimäärin neljän kuorma-auton päivittäisellä liikennetiheydellä. Kaivosalueella sijaitsevassa varastossa säilytettävän kupari-kulta -rikasteen määrä vastaa noin neljän päivän tuotantoa Muut toiminnot Kaivostoiminnan aikaisia aputoimintoja ovat kunnossapidon, palveluiden ja hallinnon järjestämiseen tarvittavat rakennukset ja verstaat. Kaivoksella käytettävien kuorma-autojen tankkaus hoidetaan Hannukaisen teollisuusalueella. Autojen korjaus ja huolto tapahtuvat autokorjaamoilla. Pumppaamoja käytetään vedenpoistoon sekä veden, rikasteen ja rikastushiekan kuljettamiseen. Kuva Rautatieyhteydet Raahen, Kemin ja Kokkolan satamiin. 91

9 Voimajohtolinjat Vaihtoehdot 1A - 1C Rikastamo liitetään 110 kv:n sähköverkkoon uudella 110 kv:n voimajohdolla. Voimajohto rakennetaan kuljetuskäytävän myötäisesti noudattaen rikasteen kuljetukseen, suotoveden palautukseen, raakaveden ottoon ja purkuveden kuljetukseen rakennettuja putkilinjoja. Toinen 110 kv:n voimalinja liittää suodatuslaitoksen Rautuvaarassa olevan kytkinasemaan. Vaihtoehto 4 Rautuvaaran rikastamo liitetään sähköverkkoon Rautuvaaran kytkinaseman ja rikastamon välisellä 20 kv:n voimajohdolla Voimalaitos Hannukaisen alueelle rakennetaan voimalaitos, joka tuottaa lämpöä ja sähköä. Polttoaineena käytetään puuhaketta ja turvetta. Kuva Kupari-kulta rikasteen kuljetusreitit Jällivaaraan, Rönnskäriin ja Harjavaltaan. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran alueelle rakennetaan oma hake-/turvevoimala Työmaatiet, putkilinjat ja muu infrastruktuuri Kaivoksen eri alueita yhdistävät tiet sekä huoltotiet ovat sorapäällysteisiä. Vain kaivosalueen sisääntulotiet on asfaltoitu. Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhoksilta murskaamolle rakennetaan m leveät ajotiet. Rikastushiekka-alueen ja selkeytysaltaan ympäri kulkee noin 15 km:n verran huoltoteitä. Rautuvaaraan johtavassa kuljetuskäytävässä on noin 12 km:n pituinen huoltotie. Kaivosalueen sisääntulotien muodostaa 7 m leveä ja 5 km pitkä tie Kolari-Äkäslompolo seututieltä 940 kaivosalueelle. Kaikki Hannukaisen alueen liikenne kulkee tätä tietä pitkin. Kulku Rautuvaaran teollisuusalueelle tapahtuu 7 m leveää sisääntulotietä pitkin, joka liittyy seututiehen 940. Myös rikasteet, kulutustavarat ja varaosat sekä henkilökunta kulkevat tätä tietä pitkin Rautuvaaran alueelle. Putkilinjat ovat käytössä Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla sekä kuljetuskäytävässä. Vaihtoehdossa 4 Muonionjoen putkilinjaa käytetään kaivoksen koko toimintavaiheen ajan. Vaihtoehdossa 1C huoltotie ja rikastushiekan sekä purkuveden putkilinjat kulkevat kapeaa käytävää pitkin Juvakaisenmaalla sijaitsevalle rikastushiekka-alueelle Vesien hallinta Täysin integroitu vesienhallinta -järjestelmä kattaa kaikki Hannukaisen toiminnot. Koko kaivosalueelle on tehty vesitaselaskelmat, joilla varmistetaan rikastamon veden saanti ja tarvittavan vesien johtamiskapasiteetin, putkien ja pumppujen koko. Vesitase on positiivinen ympäri vuoden ja näin ollen on välttämätöntä johtaa vettä vesistöön. Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ei ole suunniteltu johdettavan vesiä. Vaihtoehto 1A-1C Vaihtoehdoissa 1A 1C Hannukaisen ja rikastushiekka-alueiden (Rautuvaara, Hannukainen tai Juvakaisenmaa) vesi kerätään selkeytysaltaaseen (CP) Hannukaisessa ja johdetaan vanhaan Niesan altaaseen ja edelleen Niesajokeen. Erillinen prosessivesiallas (PWP) antaa riittävän puskurikapasiteetin prosessissa tarvittavaa lisävettä varten. Vedenotto ja selkeytysaltaan vesi pitävät veden määrän prosessivesialtaassa riittävänä. Raakavettä on otettava Niesan altaasta ja satunnaisesti Valkeajoesta. Vesi käsitellään paikan päällä tai ennen sen johtamista selkeytysaltaaseen. Ensisijaisesti käsitellään mahdollisesti happoa tuottavilla sivukivialueilla muodostuvat sekä runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueella muodostuvat vedet ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Kuvassa 8-21 on esitetty yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio. 92

10 Kuva Yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio, vaihtoehdot 1A 1C. Kuva Yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio, vaihtoehto 4. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 Hannukaisen alueen vesi kerätään Hannukaisessa sijaitsevaan vesivarastoaltaaseen (WP) ja ylijäämävesi pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Rautuvaaran alueella muodostuvat teollisuusalueen ja rikastushiekka-alueen vedet kerätään Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Ylijäämävesi, jota ei käytettä prosessissa, johdetaan selkeytysaltaasta putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hannukaisen ja Rautuvaaran alueelta kerätyn veden lisäksi ei tarvita muuta raakavettä. Vesi puhdistetaan välittömästi paikan päällä tai ennen sen johtamista selkeytys- (CP) ja vesivarastoaltaaseen (WP). Mahdollisesti happoa tuottavien sivukivien (PAF-kivi) sijoitusalueilla muodostuvat vedet käsitellään Hannukaisen vedenkäsittelylaitoksella ennen niiden johtamista vesivarastoaltaaseen. Runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueilla muodostuvat vedet käsitellään ennen niiden johtamista selkeytysaltaaseen. Vaihtoehdon 4 yksinkertaistettu vesien hallinnan vuokaavio on esitetty kuvassa Edellä kuvatuista hankevaihtoehtojen 1A 1C ja 4 vesienhallintaan liittyvissä järjestelmissä on joitakin eroavaisuuksia. Vesien hallinta ja käsittelyvaihtoehdot ovat kuitenkin pääosin vastaavia kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen välisten vähäisten erojen ei oleteta merkittävästi vaikuttavan arvioinnin tulokseen Vesitase Alueelta pois johdettavan veden määrä tulee olemaan suurimmillaan kaivostoimintojen viimeisinä vuosina, jolloin pohjaveden virtaus alueelle on huipussaan ja pinta-alat ovat suurimmillaan. Pois johdettavan veden kokonaismääräksi on laskettu noin 8 9 Mm 3 vuodessa, suurimman virtaaman ollessa noin 1,4 1,6 Mm 3 kuukaudessa touko- ja kesäkuussa runsasvetisenä vuotena. Vaihtoehdoissa 1A 1C on joinakin vuodenaikoina erityisesti kaivostoiminnan ensimmäisinä vuosina otettava raakavettä, jotta voidaan ylläpitää malmin rikastusta. Kuivimpina kuukausina raakavedenotto Niesan altaasta on m 3 tunnissa. Raakavettä otetaan ympäri vuoden. Vaihtoehto 4 ei vaadi erityistä raakavedenottoa. Alueilta kerätty vesi riittää prosessin ylläpitoon. Vettä kerätään kaikilta toiminta-alueilta, ensisijaisesti avolouhoksista, rikastushiekka-, sivukivi- ja teollisuusalueilta. Taulukossa 10 on esitetty yhteenveto veden muodostumispaikoista. Määrät on esitetty kaivoksen toimintavaiheen lopussa esiintyvinä maksimimäärinä. Taulukossa 8-11 on esitetty yhteenveto alueen vedenkulutuksesta. Veden kulutus vaihtelee suuresti vuodenaikojen mukaan ja kulutus yleensä kasvaa kaivostoiminnan jatkuessa. Määrät on laskettu käyttämällä sateisen, kuivan ja normaalin vuoden keskiarvoja. Normaalin vuoden vesimäärät toiminnoittain on esitetty taulukossa Niesajokeen (vaihtoehdot 1A-1C) tai Muonionjokeen johdetun veden kokonaismäärä kasvaa kaivoksen toimintavaiheessa ja saavuttaa maksimimäärän 19. toimintavuotena. Arvioitu veden johtaminen Muonionjokeen (vaihtoehto 4) on esitetty kuvassa Vaihtoehdoissa 1A-1C johdettavan veden määrät ovat samaa suuruusluokkaa. 93

11 Taulukko Yhteenveto veden muodostumisesta. VEDEN MUODOSTUMINEN Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhos Sivukivialueet LIMS-rikastushiekka-alue Runsasrikkisen rikastushiekan rikastushiekka-alue Hannukaisen teollisuusalue Rautuvaaran teollisuusalue Saniteettivedet Ylijäämävesi KUVAUS Pohjavesi ja sade-/hulevesi pumpataan selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi pumpataan selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa. Tarvittaessa vesi puhdistetaan ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi ja rikastushiekka-alueen suotovedet kerätään painovoimaisesti selkeytykseen. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Sade-/hulevesi ja rikastushiekka-alueen suotovedet pumpataan käsiteltäväksi ja johdetaan sitten selkeytysaltaaseen. Sadevesi johdetaan laskeutusaltaan kautta vesivarasto-/prosessivesialtaaseen. Tarvittaessa öljynerotus. Sadevesi johdetaan laskeutusaltaan kautta selkeytysaltaaseen/niesan altaaseen. Tarvittaessa öljynerotus. Saniteettivedet kerätään ja johdetaan Rautuvaarassa sijaitsevalle kunnalliselle Ylläksen jätevedenpuhdistamolle. Ei vaikuta kaivosalueen kokonaisvesitaseeseen. Selkeytysaltaan ylijäämävedet johdetaan luontoon. Taulukko Yhteenveto alueen vedenkulutuksesta. KULUTETTU VESI Hannukaisen/Rautuvaaran rikastamo Juomavesi KUVAUS Malmin prosessoinnissa tarvitaan lisävettä. Varastoitu rikastushiekka sisältää vettä. Magnetiitirikaste on kosteaa. Juomavesi saadaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Ei vaikuta kaivosalueen kokonaisvesitaseeseen. 94

12 Taulukko Arvioidut vesimäärät toiminnoittain kaivostoiminnan aikana (Pöyry 2013). Arvioidut vesimäärät toiminnoittain normaalivuotena kaivostoiminnan aikana Määrät ilmaistu yksikössä Mm 3 /a Vuosi Toimintavuosi Rikastamon vedenkulutus HAN louhoksen vedenpoisto Sadevesi HAN louhokseen KUER louhoksen vedenpoisto Sadevesi KUER louhokseen LIMS rikastushiekan kuivatus Valumavesi LIMS rikastushiekkaalueelta Runsasrikkisen rikastushiekan kuivatus Valumavesi runsas-rikkisen rikastushiekan alueelta Valumavesi INERT/OB sivukivialueilta Valumavesi PAF sivukivialueilta Valumavesi HAN teollisuusalueelta Valumavesi RAU teollisuusalueelta Sadevsi HAN altaaseen ja valuma altaasta Sadevesi selkeytys- altaaseen, valuma altaasta ,4 0,48 1, ,17 0 0,06 0,09 0,27 0, ,14 1,1 0,48 1,11 0 0,04 0,24 0,02 0,05 0,35 0,05 0,06 0,09 0,27 0, ,03 1,3 0,49 1,27 0 0,65 0,24 0,29 0,05 0,41 0,14 0,06 0,09 0,27 0, ,16 1,2 0,54 1,17 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,53 0,16 0,06 0,09 0,27 0, ,16 1,4 0,61 1,44 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,53 0,22 0,06 0,09 0,27 0, ,16 1,4 0,78 1,42 0 0,69 0,24 0,31 0,05 0,59 0,25 0,06 0,09 0,27 0, ,16 1,7 0,84 1,72 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,6 0,33 0,06 0,09 0,27 0, ,16 1,9 0,93 1,9 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,69 0,36 0,06 0,09 0,27 0, ,16 2,1 1,01 2,05 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,74 0,36 0,06 0,09 0,27 0, ,16 2,1 1,01 2,07 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,77 0,42 0,06 0,09 0,27 0, ,16 2,2 1,02 2,22 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,79 0,45 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,07 2,28 0 0,69 0,68 0,31 0,13 0,79 0,51 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,09 2,31 0,09 0,69 0,78 0,31 0,15 0,72 0,51 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,09 2,33 0,16 0,69 0,78 0,31 0,15 0,81 0,53 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,09 2,29 0,24 0,69 0,78 0,31 0,15 0,84 0,53 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,2 1,1 2,24 0,24 0,69 0,78 0,31 0,15 0,84 0,53 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,1 2,29 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,87 0,53 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,4 1,1 2,37 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0, ,16 2,3 1,1 2,29 0,3 0,69 0,78 0,31 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0, ,43 2,5 1,1 2,49 0,3 0,46 0,78 0,2 0,15 0,9 0,57 0,1 0,16 0,27 0,05 95

13 Kuva Muonionjokeen tai Niesajokeen johdettavan ylijäämäveden arvioidut maksimimäärät (toimintavuosi 19) (Pöyry 2013). Taulukko Vesien muodostuminen ja vesien käsittely. VEDEN MUODOSTUMINEN Hannukaisen ja Kuervitikon avolouhos Sivukivialueet - happoa muodostava sivukivi (PAF) Sivukivialueet - ei-happoa muodostava sivukivi(naf) Rikastushiekka-alue (LIMS-rikastushiekka) Rikastushiekka-alue (runsasrikkinen rikastushiekka) Hannukaisen teollisuusalue Rautuvaaran teollisuusalue Saniteettivedet Puhtaat/ulkopuoliset pintavedet Ylijäämävesi KÄSITTELY Öljynerotus ennen johtamista vesivarasto- tai selkeytysaltaaseen. Tarvittaessa vesi käsitellään ennen sen johtamista kaskadi-ilmastuksen kautta laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaat ja kaksivaiheinen kemiallinen puhdistus ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Ei käsittelyä, lukuun ottamatta laskeutusaltaita ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Ei käsittelyä, laskeutus rikastushiekka-alueella ja painovoimainen johtaminen selkeytysaltaaseen. Laskeutus runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueella, yksivaiheinen kemiallinen käsittely ennen johtamista selkeytysaltaaseen. Öljynerotus, mikäli tarpeellista, laskeutusallas ennen johtamista selkeytys- tai vesivarastoaltaaseen. Öljynerotus, mikäli tarpeellista, laskeutusallas ennen johtamista selkeytysaltaaseen tai Niesan altaaseen. Saniteettivedet kerätään ja johdetaan Rautuvaarassa sijaitsevalle kunnalliselle Ylläksen jätevedenpuhdistamolle. Kerätään laskeutusaltaisiin, johdetaan kosteikon kautta ympäröiviin vesistöihin. Ylijäämävesi johdetaan selkeytysaltaasta tai Niesan altaasta eteenpäin. Erillistä käsittelyä ei tarvita, koska vesi on käsitelty ennen sen johtamista altaaseen ja voidaan sen vuoksi johtaa eteenpäin Vedenkäsittely Vesi käsitellään ennen sen johtamista luontoon. Taulukossa 8-13 on esitetty yleiskatsaus erityyppisten vesien käsittelystä. Arvioitu käsitellyn ylijäämäveden laatu on esitetty taulukossa

14 Taulukko Arvioitu ylijäämäveden kuormitus ja vedenlaatu (Pöyry 2013). Ylijäämäveden laatu-ja kuormitusarvio Pitoisuudet Kuormitus yksikkö Vuosi 3 Vuosi 10 Vuosi 19 yksikkö Vuosi 3 Vuosi 10 Vuosi 19 ph - 7,34 7,36 7,25 Sulfaatti SO 4 mg/l 387,22 492,26 349,32 t/a Nitraatti NO 3 mg/l 49,16 48,74 43,39 t/a Al mg/l 0,03 0,05 0,04 t/a As µg/l 2,16 2,02 1,30 kg/a Ca mg/l 40,21 40,78 28,39 t/a Cd µg/l 3,54 5,07 3,65 kg/a Co µg/l 74,41 73,32 59,20 kg/a Cr µg/l 30,89 25,42 16,12 kg/a Cu µg/l 416,70 412,55 264,18 kg/a Fe mg/l 0,07 0,11 0,08 t/a Hg µg/l 0,83 0,68 0,53 kg/a K mg/l 32,60 37,56 27,60 t/a Mg mg/l 10,07 11,18 8,34 t/a Mn µg/l 239,48 237,34 196,58 kg/a Mo µg/l 11,37 11,98 8,45 kg/a Na mg/l 27,83 32,69 25,16 t/a Ni mg/l 0,11 0,12 0,09 t/a Pb µg/l 1,10 1,40 0,98 kg/a Sb µg/l 3,08 3,07 2,11 kg/a U µg/l 31,67 29,33 18,47 kg/a Zn µg/l 44,40 43,65 31,86 kg/a Taulukko Diesel -polttoaineen, räjähteiden ja sähkön kulutus. Laskennallinen räjähteiden, polttoaineen (diesel) ja sähkön kulutus kaivostoimintojen aikana Diesel Emulsioräjähteet Ammoniumnitraatti Sähköenergia Materiaalien käyttö litraa/vuosi tonnia/vuosi 200 GWh/vuosi Vedenkulutus Magnetiitti eli rautarikasteen ja kupari-kulta -rikasteen rikastuksessa tarvitaan vettä. Vaikka käytössä on suljettu prosessivesikierto ja vettä kierrätetään ja käytetään uudelleen mahdollisimman paljon, vettä jää rikastushiekkaan. Lisäksi pieni määrä vettä jää magnetiittirikasteeseen senkin jälkeen kun rikaste on kuivattu. Näihin kuluu vettä noin 2 Mm 3 vuodessa, kun malmia rikastetaan tavanomainen vuosittainen määrä eli 6-7 Mt. Kaivoksella saattaa samanaikaisesti työskennellä jopa 500 ihmistä. Työntekijöiden käyttämän veden määrän oletetaan olevan 20 m 3 päivässä, eli noin m 3 vuodessa. Vesihuolto varmistetaan liittymällä kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään Polttoaineen käyttö, energian kulutus Kaivoksen toimintavaiheen aikaisen tuotannon koneiden ja ajoneuvojen dieselpolttoaineen päivittäiseksi kulutukseksi on arvioitu 50 m 3. Suurin osa dieselpolttoaineesta varastoidaan teollisuusalueelle kiinteästi asennetuissa säiliöissä. Rikastamolla käytetään ensisijaisesti sähköenergiaa. Energian kokonaiskulutuksen arvioidaan olevan 200 GWh vuodessa. Suurin osa energiasta kuluu murskaukseen, jauhamiseen, kuljetuksiin ja pumppauksiin. Jonkin verran energiaa tarvitaan myös tilojen valaisemiseen ja lämmittämiseen. Varajärjestelmä, dieselkäyttöinen noin 1 MW:n generaattori, voidaan pitää työmaalla saatavilla sellaisia laitteita varten, joille keskeytymätön sähkönsyöttö on välttämätöntä. Suunnitelmien mukaan kiinteät koneet, kuten isot porausrikit ja kaivinkoneet ovat dieselkäyttöisiä vaihtoehdossa 1A-1C. Vaihtoehdossa 4:ssa nämä koneet ovat sähkökäyttöisiä 97

15 8.6 Suunnitellut hanketoiminnot: Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Kaivostoiminnan sulkemisen suunnittelua tehdään jatkuvasti. Sulkemisen käytäntöjä kehitetään koko kaivostoiminnan ajan eri intressiryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa ja se on olennainen osa kaivostoimintaa. Tämän vaiheen sulkemissuunnitelmassa on kuvattu teknisesti toteutuskelpoinen ratkaisu, jonka perusteella on mahdollista arvioida sulkemisen jälkeisiä vaikutuksia. Käynnissä olevalla kaivostoiminnan sulkemissuunnittelulla voidaan vähentää jälkivaikutuksia ja mahdollistaa erilaisia, kaivoksen sulkemisen jälkeen toteutettavia, alueen hyötykäyttöön tähtääviä toimia esimerkiksi matkailuun liittyen. Tämänhetkinen kaivoksen sulkemissuunnitelma pyrkii lieventämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia ja varmistamaan alueen turvallisuuden sulkemisen jälkeen. Mikäli mahdollista, hankealue palautetaan tilaan, joka muistuttaa hankealueen tilaa ennen kaivostoiminnan aloittamista. Tällä hetkellä suunnitteilla on seuraavia toimia, joiden avulla kaivos voidaan turvallisesti sulkea: Sivukivialueiden tasaus ja maisemointi; Avolouhosten ensimmäisten pengerrysten luiskaus ja tasoitus; Altaiden kuivatus ja lietteen poisto; Vallien ja patojen poisto, ojien täyttäminen; Infrastruktuurin ja rakennusten poistaminen; Teiden muokkaus; Kasvittaminen. Rikastushiekka-alueen sulkeminen tapahtuu vaihtoehdoittain seuraavasti: Vaihtoehdot 1A-1C: avolouhosten täyttäminen Hannukaisen, Rautuvaaran ja Juvakaisenmaan rikastushiekka-alueilta palautettavalla rikastushiekalla; Vaihtoehto 4: Rautuvaaran rikastushiekka-alueen peittäminen sijaintipaikalleen. Kaivoksen sulkemiseen liittyvät toiminnot kestävät noin 5 vuotta kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Alueen tarkkailu jatkuu arviolta 25 vuotta sulkemistoimenpiteiden päätyttyä Avolouhokset Avolouhosten annetaan muodostaa louhosjärviä. Hannukaisen avolouhoksen täyttymisen arvioidaan kestävän noin 70 vuotta. Hannukaisen avolouhosjärvi saattaa 70 vuoden kuluttua laskea Äkäsjokeen. Turvallisuuden vuoksi avolouhoksen ylimmät pengerrykset luiskataan kaltevuudeltaan 1:3 rinteiksi. Louhokset aidataan ja niille ei ole pääsyä Rikastushiekka-alue, vaihtoehdot 1A-1C Kaivostoiminnan sulkemisen jälkeen sekä LIMS-rikastushiekka että runsasrikkinen rikastushiekka käytetään Hannukaisen avolouhoksen täyttämiseen. Näin vähennetään hapen kulkeutumista rikastushiekkaan. Vaihtoehdossa 1A LIMS-rikastushiekka kuljetetaan hihnakuljettimella avolouhokseen, kun taas runsasrikkinen rikastushiekka pumpataan louhokseen lietteenä. Vaihtoehdoissa 1B ja 1C kaikki rikastushiekat pumpataan lietteenä louhokseen. Veden alle jäävä rikastushiekka ei pääosin ole hapen vaikutuksen alaisena, jolloin happamia kaivosvesiä muodostuu vain vähän tai ei lainkaan. Padot ja ojat sekä niihin liittyvä infrastruktuuri puretaan ja kuljetetaan pois alueelta. Vanha rikastushiekka-alue tasoitetaan ja kasvitetaan Rikastushiekka-alue, vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 rikastushiekka-alueelle rakennetaan asianmukaiset pintarakenteet, jotka vähentävät hapen ja veden kulkeutumista ja suoraa kontaktia rikastushiekan kanssa. Tämän jälkeen alueelle istutetaan kasvillisuutta. Runsasrikkinen rikastushiekka Mahdollisesti osa runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueesta suljetaan kaivoksen toimintavaiheen aikana. Lopullinen sulkeminen tapahtuu kaivostoiminnan lakattua. Osa runsasrikkisestä rikastushiekasta loppusijoitetaan Rautuvaaran vanhoihin avolouhoksiin. Loppusijoitusmenetelmäksi esitetään märkäpeittoa. Vedenlaatua valvotaan sekä kaivoksen toiminnan aikana että sen päätyttyä. Runsasrikkisen rikastushiekan rikastushiekka-alueet kuivataan ja niiden annetaan asettua ennen kuin ne luiskataan loiviksi. Näin pintavedet ohjataan pois pintarakenteiden päältä eikä vesilammikoita pääse muodostumaan. Pintarakenne käsittää irtomaasta rakennettuja kerroksia, keinotekoisen eristeen (HDPEkalvo) ja sen alla olevan bentoniittimaton. Runsasrikkisen rikastushiekan sijoitusalueelle suunnitellun pintarakenteen poikkileikkaus on esitetty kuvassa LIMS-rikastushiekka LIMS-rikastushiekan annetaan asettua, se luiskataan ja tasoitetaan ja varmistetaan sadeveden valuminen pois alueen päältä. Veden kulkeutuminen rikastushiekkaan minimoidaan bentoniittimatolla. Irtomaata käytetään, jotta kerros on riittävän paksu. LIMS-rikastushiekka-alueen jatkuva sulkeminen on myös mahdollista. LIMS-rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne on esitetty kuvassa

16 Kuva Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne (vaihtoehto 4). Kuva LIMS-rikastushiekka-alueen suunniteltu pintarakenne (vaihtoehto 4). Kuva Irtomaa-alueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne Sivukivialueet Sivukivialueiden sulkemiseen käytetään kaivoksen sulkemisvaiheessa irtomaata ja muita materiaaleja. Toteutettavat toimenpiteet ovat samoja kaikissa hankevaihtoehdoissa. Joidenkin sivukivialueiden osien jatkuva sulkeminen on mahdollista jo kaivoksen toiminnan aikana ja sillä vähennetään sivukivialueiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Sulkemistoimenpiteet: Irtomaat sivukivialueilla luiskataan ja maisemoidaan; Mahdollisesti happoa tuottavat sivukivialueet (PAF-kiven sijoitusalueet) peitetään soveltuvalla rakenteella; Ei-happoa muodostavan sivukiven sijoitusalueilla (NAFkiven sijoitusalueet) sivukivi peitetään moreenilla/hiekalla/ soralla ja pintamaakerroksella. Irtomaa-alueiden sulkeminen Sivukivialue, jonne on sijoitettu irtomaata, ei vaadi erityistä pintarakennetta. Irtomaata käytetään muiden jätealueiden sulkemisessa. Irtomaan ylijäämä sivukivialueella tasoitetaan, luiskataan ja sen päälle rakennetaan kasvillisuuskerros, joka mahdollistaa alueen kasvittumisen (Kuva 8-26). 99

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset 3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa

Lisätiedot

8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen

8.6.7 Tarkkailu Altaat Rakennukset ja infrastruktuuri Sulkemissuunnitelman päivittäminen Kuva 8-27. NAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne (kaikki hankevaihtoehdot). Kuva 8-28. PAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne. Ei-happoa muodostavan sivukivialueen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu

Lisätiedot

Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari

Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari Dnro PSAVI//3224/2015 11.5.2017 KUULUTUS Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus Hakija Asia Hannukainen Mining Oy Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa,

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT. 7.1 Yleistä

Copyright Pöyry Finland Oy 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT. 7.1 Yleistä 62(352) 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT 7.1 Yleistä Kevitsan kaivostoiminnan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin ja vertailtiin kolmea erilaista päävaihtoehtoa, jotka poikkeavat

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE, KOLARI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE, KOLARI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAPELY/85/07.04/2010 24.1.2014 Northland Mines Oy Asematie 4 95900 Kolari YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE, KOLARI Northland Mines Oy on

Lisätiedot

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen täydennysten johdosta

Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen täydennysten johdosta 1 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 25.10.2018 Dnro PSAVI/3224/2015 Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen täydennysten johdosta

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) KaivNro 5.4.2016 K8126

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) KaivNro 5.4.2016 K8126 Kuulutus 1 (1) KaivNro 5.4.2016 K8126 KUULUTUS (Tukes) on kaivoslain (503/1965) ja kaivoslain (621/2011) siirtymäsäännösten perusteella kuuluttanut 5.4.2016 seuraavan kaivospiirihakemuksen: Hakija: Kaivospiirin

Lisätiedot

Lausunto, Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari

Lausunto, Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari Lausunto KAIELY/184/2016 15.8.2017 Julkinen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöluvat PL 293 90101 OULU Viite Lausuntopyyntö PSAVI/3224/2015 Lausunto, Hannukainen Mining Oy, Hannukaisen ja Rautuvaaran

Lisätiedot

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X154564 17.2.2016 HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X154564 1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 16X / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 16X / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Vuosi 1 Sadanta Hannukaisen avolouhokseen 0 0 0 0 210 380 46 792 66 610 63 714 45 827 42 405 0 0 475 729 Sadanta Kuervitikon avolouhokseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pohjavesipurkauma - Hannukainen 93 000

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018

Lisätiedot

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27

Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 27 26.02.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristötarkastaja Mondo Minerals B.V.

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT

KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT KAIVOSVESIEN HALLINTA JA KÄSITTELYMENETELMÄT KIRSI HAANPÄÄ PÖYRY FINLAND OY KESTÄVÄ KAIVOSTOIMINTA -TUTKIMUSSEMINAARI, MUTKU RY ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Miksi aiheesta keskustellaan konsultin näkökulma 2.

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtötietoa aluetalousarviointia varten 30.7.2018 YLEISTIETOA SAKATIN HANKKEESTA AA Sakatti Mining Oy (Anglo American Plc:n tytäryhtiö) suunnittelee Sodankylässä sijaitsevan

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

FLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.

FLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1. FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset

Lisätiedot

Hannukainen Mining Oy

Hannukainen Mining Oy 1 Hannukainen Mining Oy Perustettiin keväällä 2015 Tapojärvi Oy:n tytäryhtiö Tällä hetkellä lupa-asioiden hoitamista ja ympäristöteknistä suunnittelua Muutama syvä kairareikä 5-6/-17 Koeirrotus ja täydentävät

Lisätiedot

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen). Metallien valmistus malmin etsintä Perinteisesti uusien malmiesiintymien jäljille on täällä pohjolassa päästy irtokiviä etsimällä. Kun tunnetaan jääkauden kulkusuunnat, voidaan päätellä, mistä suunnasta

Lisätiedot

Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset. Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04.

Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset. Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04. Hannukaisen Kaivoshanke - Kolari Sedimentologiset ja Hydrogeologiset tutkimukset Jukka Jokela Northland Mines Oy Helsinki10.04.2013 Hannukaisen Kaivosprojekti Sijainti MUONIO Kittilä Au-Mine Saattopora

Lisätiedot

HANNUKAINEN MINING OY. Uraani YVA:ssa ja luvassa

HANNUKAINEN MINING OY. Uraani YVA:ssa ja luvassa 1 HANNUKAINEN MINING OY Uraani YVA:ssa ja luvassa 2 1 URAANI YVA:SSA... 3 1.1 Sivukivi YVA s. 83... 3 1.2 Rikastushiekka Y VA s. 87... 3 1.3 Taustasäteily YVA s. 133-138... 3 1.4 Kangasrouskut s. 158...

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Viite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016)

Viite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016) Viite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö 24.1.2018 (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016) Kohta 35 Hakijan arvio siitä, ovatko muodostuvat rikastushiekat miltä osin hydrometallurgisen

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013. FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen

VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013. FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI YVA:SSA ESIMERKKINÄ KAIVOSHANKE 27.11.2013 FT Joonas Hokkanen, FM Marja Heikkinen LUONNEOITSIJA 28 RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2013 noin 1400 työntekijää

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Kevitsan kaivoksen lähiympäristön asukkaille

Turvallisuustiedote. Kevitsan kaivoksen lähiympäristön asukkaille Turvallisuustiedote Kevitsan kaivoksen lähiympäristön asukkaille Tällä tiedotteella haluamme kertoa Boliden Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivoksen ympäristön asukkaille toiminnastamme sekä siitä, miten

Lisätiedot

Pinta-ala PAF. Pinta-ala OVB. Täyttökor keus (ha) (ha) (ha) (ha) (ha) (Mt) Mm3 m Itäinen läjitysalue

Pinta-ala PAF. Pinta-ala OVB. Täyttökor keus (ha) (ha) (ha) (ha) (ha) (Mt) Mm3 m Itäinen läjitysalue 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kiviaineksen hallintasuunnitelma... 1 1.1 Sivukivien hallinta... 1 1.1.1 Sivukivimateriaalin tunnistaminen ja lajittelu louhoksella... 2 1.1.2 Siirto ja läjittäminen... 4 1.1.3 Jälkihoito...

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Taulukko 9-7: Hannukaisen kerran täytetyn louhosjärven ennakoitu kuukausittainen valuma

Taulukko 9-7: Hannukaisen kerran täytetyn louhosjärven ennakoitu kuukausittainen valuma SRK Consulting Hannukainen HIA PHASE 2 Main Report Taulukko 9-7: Hannukaisen kerran täytetyn louhosjärven ennakoitu kuukausittainen valuma Keskimääräinen kuukausittainen ylivuoto Hannukaisen louhoksesta

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja »Osavuosikatsaus Q4 2017 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 24.1.2018 »Yhteiskunnan monet trendit tukevat metallien käyttöä Kestävyys Kierrätettävyys Energian tuotanto ja varastointi Liikenteen sähköistäminen

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

Rautuvaaran alue - pohjavesialueet, joihin kohdistuu vaikutus.

Rautuvaaran alue - pohjavesialueet, joihin kohdistuu vaikutus. Kuva 11-8-3. Rautuvaaran alue - pohjavesialueet, joihin kohdistuu vaikutus. 472 Kuva 11-8-4. Juvakaisenmaan alue pohjavesialueet, joihin vaikutus kohdistuu 473 11.8.7 Kaivoksen sulkemisen jälkeinen vaikutus

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY Sivu 1 HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE NORTHLAND MINES OY Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

PÖYRY FINLAND OY Sivu 1 HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE NORTHLAND MINES OY Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Sivu 1 HANNUKAISEN RAUTAKAIVOSHANKE 21.12.2010 NORTHLAND MINES OY Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Sivu 2 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Urheilukatu 5-7 FI-96100 Rovaniemi Finland Kotipaikka Vantaa,

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt seuraavan kaivospiiriä koskevan päätöksen. Lisätietoja antaa: Jouko Pakarinen, puh.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt seuraavan kaivospiiriä koskevan päätöksen. Lisätietoja antaa: Jouko Pakarinen, puh. Päätös 1 (73) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 18.9.2017 K8126 KAIVOSPIIRIN MÄÄRÄÄMINEN (Tukes) on tehnyt seuraavan kaivospiiriä koskevan päätöksen. Nimi Hakija Hannukainen Hannukainen Mining Oy y-tunnus:

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Liite 15 RAPORTTI 16X124912.WP2 29.10.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY SUHANGON KAIVOSHANKKEEN LAAJENNUKSEN YVA Päästöarvio 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan tai sen osan kopioiminen tai

Lisätiedot

RUNSASRIKKISEN RIKASTUSHIEKKA-ALUEEN PATO 1:350 Varastoallas 1 ja 2 Padon tyyppipoikkileikkaus 1

RUNSASRIKKISEN RIKASTUSHIEKKA-ALUEEN PATO 1:350 Varastoallas 1 ja 2 Padon tyyppipoikkileikkaus 1 1 : 100 arja tasoitetaan moreenilla ennen padon korotusta 4.0 1.0 LIMS-RIKASTUSIEKAN LÄJITYSALUE / MUU ALUE Jos lopullisessa vaiheessa käytetään louhetta, eroosiosuojaus ja suodatinkerrokset jätetään pois

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

Ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus KITTILÄN KAIVOKSEN NP3 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN VUOTO Ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 26.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Kittilän kaivoksen rikastushiekka-allas alueen ilmakuva 2. Vuotopaikka NP3-altaan

Lisätiedot

Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle

Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle Parhaat ympäristökäytännöt kaivannaisjätteiden sijoitukselle ja jälkihoidolle Mistä kaivannaisjätteitä syntyy? Kaivannaisjätealueet ja jätetyypit Kaivannaisjätteiden hallinnan yleisperiaatteet Kaivannaisjätteiden

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013 Kevitsan kaivos Levi, Kittilä Kesäkuu 6, 2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013 Kevitsan kaivos Levi, Kittilä Kesäkuu 6, 2013 FQM KEVITSA MINING OY Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013 Kevitsan kaivos Levi, Kittilä Kesäkuu 6, 2013 !"#$%&"'()"#"*+$,)!!"#$%&'()*%(+&,"*-#).$&/%01&23)"45$35*$-#*"&! 6)"45$).(--*&.)75(%&!

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus (1.1.2013 alkaen GTK, Kuopio) Maanalainen louhos Avolouhos Maankäyttötarve - louhosalue - malmivarastoalueet

Lisätiedot

1.3 Hanke ja arvioidut vaihtoehdot

1.3 Hanke ja arvioidut vaihtoehdot 1.3 Hanke ja arvioidut vaihtoehdot Suunniteltu kaivostoiminta käsittää malmiesiintymän hyödyntämisen avolouhintana. Malmi louhitaan kahdesta avolouhoksesta, Hannukaisen isommasta avolouhoksesta ja Kuervitikon

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit 1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun Webinaari ja työpaja, Johtava Ympäristöasiantuntija,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 Kaivosvesiverkosto Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 3 Kaivosvesiverkosto Kuopion GTK:n aloitteesta perustettu verkosto Aloituskokous helmikuussa 2014 EAKR-rahoitusta haettu Pohjois-Savon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA

FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017

Lisätiedot

HANNUKAINEN MINING OY

HANNUKAINEN MINING OY RAPORTTI 16X154546 27.11.2015 HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE - LUVITUSVAIHE ii Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman

Lisätiedot

Kaivosten stressitestaus 2013

Kaivosten stressitestaus 2013 Kaivosten stressitestaus 2013 Perustiedot Kaivoksen nimi haltija sijaintikunta Vastaaja(t) tehtävänimikkeineen Lisätietojen antaja(t) yhteystietoineen Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) soveltaminen

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat 17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

Lisätiedot

Outokumpu Tornion Operaatiot. Maailman integroiduin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos

Outokumpu Tornion Operaatiot. Maailman integroiduin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos Outokumpu Tornion Operaatiot Maailman integroiduin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos 17.4.2018 1 Integroitu tuotanto FeCr-tuotanto Ruostumattoman teräksen tuotanto Oma kromimalmi: varma saatavuus

Lisätiedot

Suomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013

Suomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013 PYHÄSALMI MINE OY Suomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013 Sisällys Tuotantohistoria TuoDavuudesta Teknologian kehitys Taloudellinen menestys Yhteiskuntavastuusta

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen suuruusluokka

Käytetyt arviointimenetelmät ja aineistot Vaikutuksen aiheuttaja Vaikutuksen suuruusluokka 11.2.1 Vaikutuksen aiheuttaja Hankkeen rakentaminen muuttaa maiseman muotoa, väriä sekä rakennetta. Rakentamisvaiheessa laajat alueet raivataan puista ja pintamaasta. Infrastruktuuria, kuten rikastamo

Lisätiedot

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 17 Taulukko 4-5. Tarkastelutilanteen 6 (B) kuukausittaiset purkuvesimäärät Mm 3 /a hydrologisilta olosuhteiltaan erilaisina vuosina. Tarkastelutilanne Purkuvesitarve [Mm 3 /kk] I II III IV V VI VII VIII

Lisätiedot

Epävarmuustekijät

Epävarmuustekijät 11.2.10 Epävarmuustekijät Maisemassa ajan mittaan tapahtuvat muutokset sekä esimerkiksi moninaiset vuodenaikojen vaihteluiden mukaan tapahtuvat muutokset tekevät maisemavaikutusten arvioinnista haastavaa.

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM Prosessivesialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: Prosessivesiallas PVM 10.6.2016 Prosessivesialtaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus

Lisätiedot