Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus"

Transkriptio

1 Lotta-Maria Sinervo (toim.) Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Seminaarikirja 42. Kunnallistieteen päivät

2 42. Kunnallistieteen päivät Turun yliopisto, Turku Päivien järjestäjä ja seminaarikirjan julkaisija Kunnallistieteen yhdistys ry. Föreningen för kommunalvetenskap rf Kansi: Juhani Näränen ISBN Kopio Niini Tampere 2013 Finland 2 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

3 Sisältö Hallituksen puheenjohtajalta Kunnallistieteen päivät ohjelma 6 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät 9 Ilpo Laitinen: Aktiiviset asiakkaat maailmalla 12 Torsti Hyyryläinen: Kuntapalvelut sosiaalise n pääoman paikallisena hallintana 13 Tuomo Mäki: Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet 14 Petri Virtanen: Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua 17 Pasi-Heikki Rannisto: Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? 18 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät 23 KUNTIEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ KUNTAKEHITYKSEN TUKENA 25 Sampo Ruoppila: Turun kaupunkikehitysohjelma 27 Pasi-Heikki Rannisto & Piia Tienhaara: Moniulotteisella yhteistyömallilla vaikuttavuutta case Tampereen palveluinnovaatiokeskus TAMSI 28 Päivi Sutinen: Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille 29 Marko Joas & Kate Theobald: Understanding knowledge brokerage for urban sustainability 29 KUNTAPOLITIIKAN TUTKIMUS 39 Maija Karjalainen: Mikä selittää suoran demokratian käyttöä kuntatasolla? 41 Marianne Pekola-Sjöblom: Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä 42 RADIKAALIT PALVELUINNOVAATIOT 33 Jaana Salmi: Asiakaspalvelu 2014 yhdessä palvelut lähelle 35 Ilpo Luoto & Eija Mäkinen: Kuntien velvoitteita kevennetään miten käy kuntalaisten oikeuksien? 35 KUNTATALOUS 45 Anne Arvola: Evaluating performance in public sector (municipalities) with the help of BSC 47 Anna Kork: Asiakkaalle parasta, mutta millä hinnalla? 47 Pentti Rönkkö: Kunnallishallintoa koskevat rakenneuudistukset kuntatalouden näkökulmasta 47 Katja Aalto: Kun yhtiöitetään mikä muuttuu? 47 Tilaa muistiinpanoille 59 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

4 4 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

5 Julkisten palvelujen tulevaisuudesta Vuoden 2013 Kunnallistieteen päivät pureutuvat julkisten palveluiden ongelmaan. Päivillä pohditaan monia tärkeitä kuntien tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavia kysymyksiä. Onko aika jo ajanut hyvinvointivaltion ohi? Onko kuntien tehtäväksi määrätty liian monia tehtäviä? Mitä mahdollisuuksia kunnilla on onnistua palveluvelvoitteissaan? Kunnallistieteen päivillä on mahdollista kuulla tutkijoiden uusimpia tutkimustuloksia ja kunnallispolitiikkojen ja hallinnon ammattilaisten näkemyksiä julkisten palveluiden todellisuudesta. Tieteen ja käytännön kohtaamispaikkkana Kunnallistieteen päivät ovat olleet erinomainen mahdollisuus verkostoitua, luoda uusia kokemuksia ja avata tulevaisuutta. Vaikka Kunnallistieteen päivät käsittelevät julkisia palveluita, aihe on tärkeä myös yksityisistä palveluista vastaaville ammattilaisille. Palvelualalla on huomaamatta käynnissä kumouksellinen prosessi. Erilaisissa palveluprosesseissa valta on siirtymässä tuottajilta kuluttajille ja hierarkkisista organisaatioista verkostoihin. Nämä kehitysvaiheet koskettavat samalla lailla julkisia ja yksityisiä palveluiden tuottajia. Ne muuttavat perusteellisesti kuntien suhteita valtioon ja kyseenalaistavat perinteisiä käsityksiä hyvinvointivaltiosta. Tervetuloa Turkuun Kunnallistieteen päiville! Risto Harisalo, puheenjohtaja Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

6 42. Kunnallistieteen päivät KUNNAT JA JULKISTEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Publicum-rakennus, Turun yliopisto (os. Assistentinkatu 7, Turku) Torstai Puheenjohtajana tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun kaupunki/turun yliopisto Ilmoittautuminen ja aamukahvit Kunnallistieteen päivien avaus ja järjestäytyminen Hallituksen puheenjohtaja Risto Harisalo, Kunnallistieteen yhdistys Turun kaupungin tervehdys Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Kunnallisten palvelujen tila ja tulevaisuus KEYNOTE-puheenvuoro (englanniksi): Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Samhällspolitisk utredare Gunnar Wetterberg, Saco, Tukholma Kommenttipuheenvuoro (englanniksi) Professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto Lounas Kuka järjestää palvelut Turun seudulla? -paneelikeskustelu Paneelikeskustelu Vetäjänä toimittaja Hannu Taavitsainen, panelisteina luottamushenkilöitä Turusta ja lähikunnista Iltapäiväkahvi Elävä hallinto ja kumppanuus kuntapalveluissa Aktiiviset asiakkaat maailmalla Dosentti, hallintojohtaja Ilpo Laitinen, Helsingin kaupunki Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Varajohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Työryhmätyöskentelyä Turun kaupunginvastaanotto Kaupungintalo, os. Aurakatu 2, Turku 6 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

7 Perjantai Puheenjohtajana Inga Nyholm, Kunnallistieteen yhdistys Julkiset palvelut ja julkinen talous: mihin rahat riittävät? Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Finanssineuvos Tuomo Mäki, Valtiovarainministeriö Uudistuva kuntalaki kuntatalouden näkökulmasta Johtava lakimies Kirsi Mononen, Suomen kuntaliitto Kahvitauko Uudistuvat kuntapalvelut? Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Dosentti, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, Turun kaupunki Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Dosentti, kehittämispäällikkö Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto Työryhmätyöskentelyn satoa Työryhmien puheenjohtajat Päätössanat Päätöslounas Työryhmät Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Työryhmän vetäjinä ovat Kaija Majoinen ja Tuula Jäppinen Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 368. Kuntapolitiikan tutkimus Työryhmän vetäjinä ovat Siv Sandberg ja Sari Pikkala Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 399. Radikaalit palveluinnovaatiot Työryhmän vetäjinä on Risto Harisalo ja Jari Stenvall Työryhmä kokoontuu sosiologian seminaaritilassa PUB 471. Kuntatalous Työryhmän vetäjänä on Jan-Erik Johanson Työryhmä kokoontuu tiedekunnan kokoushuoneessa 149. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

8 8 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

9 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

10 10 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

11 Aktiiviset asiakkaat maailmalla Ilpo Laitinen Esitys perustuu vertailututkimukseen (vv ), joka käsitteli suurkaupunkien palvelutuotantoa ja palveluintegraatiota erityisesti johtamista, organisoitumista ja asiakkuutta koskevin kysymyksenasetteluin. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän suurkaupungin (Barcelona, Den Bosch, Glasgow, Lontoo, Melbourne, Toronto ja Vancouver) avainhenkilöiden haastattelut, kohdekaupunkien palveluiden ja palveluintegraation suunnitelmat ja arvioinnit sekä tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Soster-alojen integraatioilla on kv-malleissa pääosin haettu samoja asioita kuin muidenkin toimialojen yhdistämisessä. Taustana on ollut taloudelliset resurssit, tehokkuustarpeet ja osaamisen turvaaminen. Ilmentyminä näille niissä on tyypillisesti ollut hoito- ja palveluketjut sekä saumattomat palvelut ja osaoptimoinnin välttäminen palvelujärjestelmää yksinkertaistamalla ja palveluprosessien kokonaishallinnalla. Lähtökohtaoletuksena on ollut, että uusi organisaatio toimii tehokkaammin kuin osiensa summa. Viime vuosien kehitys on alkanut painottaa joustoa, asiakkaan kanssa tapahtuvaa toimintaa ja arvontuottoa sekä palveluinnovointia. Tämä painotus on huomattavasti syvempi ja laajempi merkityksiltään kuin organisaatiorakenteiden yhdistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen tähdänneet aiemmat mallit. Palvelun yhteistuottaminen asiakkaan kanssa, asiakkaan palvelutuotanto-osallisuus ja -vastuu (co-production) on yleiseurooppalainen ilmiö. Osaltaan sillä pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin, edellä mainittuun palvelutarpeiden erilaistumis- ja monimuotoistumiskehitykseen, palvelutuotannon tehostamiseen sekä julkisen sektorin kohdalla resurssien riittävyyteen. Julkisella sektorilla co-production on merkinnyt palveluntuottamisen osittaista omakohtaistumista sekä julkisen palvelutuotannon erilaisten monituottajatapojen kehittymistä. Vertailuaineiston keskiössä on ollut co-production ajattelu, joka on kohdekaupungeissa merkinnyt lähialueiden ja paikallisuuden sekä perheen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaan roolin vahvistamista julkisten palveluiden tuottamisessa. Ajattelutavan lähtökohdiksi voi tutkimuksen mukaan tunnistaa: 1) lähiyhteisöjen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaiden tunnistamista subjekteina ja resurssina, 2) julkisen palvelutuotannon työtapojen muutos, 3) vastavuoroisuuden edistäminen sekä 4) paikallisten verkostojen vahvistaminen. Useimmissa palveluissa on pohjimmiltaan kysymys inhimillisestä käyttäytymisestä, vuorovaikutuksesta, jonka olennaisuuksia ovat mukautuminen, sopeutuminen ja joustavuus. Tähän olennaisuuteen ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Sen hyödyntäminen edellyttää organisaatioilta valmiuksia, joita niillä ei välttämättä ole. Palveluiden johtaminen ja kehittäminen on olennaisesti strategisten tekijöiden jatkuvaa järjestelyä ja muokkaamista. Strategiset valinnat ja olosuhteiden muutokset heijastuvat niihin institutionaalisiin järjestelyihin, joiden varassa organisaatiot tuottavat palveluitaan. Tämä tarkoittaa, että organisaatioiden palvelustrategiat mahdollistavat ja rajoittavat olennaisesti palveluiden potentiaalin hyödyntämistä. Valikoituneiden kansainvälisten vertailukohteiden ja niiden uudistusten yhteisenä lähtökohtana ja pyrkimyksenä on ollut byrokratian vähentäminen, vaikuttavuuden lisääminen sekä aiempaa tehokkaampi asiakkaan kanssa tapahtuva arvon tuottaminen. Sote-integraation toimivuutta lisäsi asiakkaan monimuotoinen palvelusuunnittelu- ja tuottamisosallisuus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

12 Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Torsti Hyyryläinen Esitys perustuu yhdessä FT Sirkku Piispasen kanssa tehtyyn tutkimukseen, jonka kohteena oli identiteettiresurssien rakentuminen ja käyttö paikallisdiskursseissa sekä kunnan strategisessa kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastelimme Lahden ja Kouvolan kaupunkien välissä sijaitsevan 7000 asukkaan Iitin kehitystä ja kehittämistä kuntamuutostilanteessa vuosina Tutkimusaineisto muodostuu postikyselystä 1260:lle Iitissä kirjoilla olevalle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle (vastausprosentti 44,5%), kuntalaisten teemahaastatteluista ( 9 kpl), sanomalehtiartikkeleista, mielipidekirjoituksista ja lukijapalautteista sekä alueradioiden verkkosivuilla julkaistuista teksteistä koostuvasta media-aineistosta sekä kunnan strategiaasiakirjoista. Lisäksi käytimme kehityskaarien ja identiteettiresurssien muotoutumisen analyysissä Iittiä koskevaa historiantutkimusta. Kaikissa näissä aineistoissa sivuttiin monin tavoin kuntapalveluja ja kunnan roolia palvelujen tuottajana. Tarkastelen esityksessä kuntapalveluja paikallisen sosiaalisen pääoman, erityisesti identiteettiresurssin hallinnan näkökulmasta. Tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että pienessä kunnassa paikallisidentiteetti on edelleen vahva ja vaikuttava tunne. Paikallisidentiteetin juuret ovat usein historiallisen pitkät. Paikallisen hallinnan instituutiona kunnat ovat kautta historiansa sekä hyödyntäneet että hyötyneet tästä voimavarasta. Kunta on vahva paikallinen toiminnallinen auktoriteetti ja kuntapalvelujen kautta se voi vaikuttaa paikallisen sosiaalisen pääoman rakentumisen osatekijöihin, kuten luottamuksen suhteisiin ja identiteetteihin. Palvelujen kautta syntyy suora yhteys kuntalaisiin. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa on päätöksenteossa läsnä joko julkilausutusti tai - lausumatta. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa tulee esiin esimerkiksi kunnan suhteissa asuttuihin kyliin ja niiden omiin kehittämispyrkimyksiin. Iitin tapaustutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tulosta: kunta koetaan kylissä edelleen, palvelujen jatkuvasta heikkenemisestä huolimatta, tärkeänä kumppanina. Kyse on ensisijaisesti palveluista ja infrastruktuurista, mutta myös muista yhteisistä hankkeista, joissa sekä kunnan että paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten intressit löytävät toisensa. Juuri kehittämishankkeissa kuntalaisten oma aloitteellisuus on keskeinen kuntakumppanuuden edellytys. Tapaustutkimuksen tärkeä tulos on, että tunne yksittäisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista on vahvasti yhteydessä asukkaiden yhteishengen kokemiseen kylissä. Yhteisöllisyydellä ja vahvalla yhteisöpääomalla on siis yhteys kuntalaisten arvioihin kunnan merkityksestä. Tarkastelen esityksessä paikallista identiteettiä myös kuntien muutoskestävyyden osatekijänä. Tapaustutkimuksemme tarkensi kuvaa siitä, miten ylipaikallinen muutos paineistaa esiin paikallisia vastavoimia, joiden tärkeä osatekijä paikallinen identiteetti keskeisine piirteineen on. Identiteettiresurssien käyttö on ollut ja on myös tulevaisuudessa osa paikallisen muutoskestävyyden luomista. Muutoskestävyys ei kuitenkaan tarkoita vain muutokseen sopeutumista ja identiteetin sopeuttamista, vaan paikallinen identiteetti voi olla myös uutta luova resurssi, joka auttaa osallistumaan muutokseen omista lähtökohdista. 12 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

13 Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Tuomo Mäki Talouden näkymät Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Kuudessa vuodessa kokonaistuotantoon on syntynyt noin 15 %:in kasvukuilu suhteessa normaaliin kehitykseen. Tästä kasvukuilusta teollisuustuotannon kehitys selittää runsaan puolet. Suomen talouden kasvu on ollut vahvasti yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvun varassa. Suomen kokonaiskysynnän rakenne on muuttunut selvästi. Parin viime vuosikymmenen aikana työvoiman uudelleenkohdentumisen yksi trendi on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisyyden kasvu. Toinen trendi on ollut teollisuuden työllisyyden hiipuminen. Teollisuuden rakennemuutos on hävittänyt osan tuotantoa ja vientiä, jota palveluviennin kasvu on viime vuosina vain osittain paikannut. Vientisektorin rakenteellisten ongelmien takia kansantalouden keskipitkän ajan kasvuedellytykset näyttävät heikentyneen viime vuosien aikana. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kulutuksen varassa. Keskipitkällä aikavälillä talouden kasvun odotetaan olevan vaimeaa, sillä kasvua hidastaa erityisesti heikko kokonaistuottavuuden kehitys sekä työpanoksen kasvun pysähtyminen. Keskeisessä asemessa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Julkisen talouden epätasapaino jatkuu pitkään Julkisen talouden menojen rahoittamisen kannalta kasvukuilun repeämä synnytti merkittävän ongelman niin menojen kuin tulojen näkökulmasta. Julkisten menojen suhde BKT:een on finanssikriisin johdosta noussut tuntuvasti ja se ylittää jo nyt (58 %) selvästi tason, jolle sen aiemmin arvioitiin nousevan vasta v Kun veroaste on runsas 40 %, merkitsee 15 % matalampi BKT:n taso, että verotuloja puuttuu määrä, joka on runsas 6 % BKT:sta eli vuositasolla runsas 12 mrd. euroa. Kun syntynyt kasvukuilu ei ole kurottavissa umpeen ihan lyhyessä ajassa, merkitsee se, että julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua huomattavasti vakavampi ongelma. Julkinen talous on rahoitusalijäämäinen jo viidettä vuotta peräkkäin eikä se ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen, sillä julkinen talous säilyy joka vuosi alijäämäisenä myös keskipitkällä aikavälillä Julkisyhteisöjen velka jatkaa kasvuaan Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna 10 mrd. eurolla ja ylitti ensimmäisen kerran 100 mrd. euroa. Tästä valtaosa on valtionvelkaa, jolla valtio on lieventänyt finanssikriisin seurauksia. Hallituksen päättämistä mittavista sopeutustoimista huolimatta valtion velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 ei näytä toteutuvan. Julkisen talouden nimellinen velka, mutta myös velan suhde BKT:hen jatkaa kasvuaan ja ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon jo ensi vuonna. Velkasuhde kohoaa korkeimmalle tasolleen sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2017 julkisyhteisöjen velka on arviolta 141 mrd. euroa eli noin 30 mrd. euroa suurempi kuin tämän vuoden velka. Kuntataloudessa kestävyysongelma Kuntataloudessa on vakava rakenteellinen ongelma, jota leimaa pysyvä alijäämäisyys, nopeasti kasvanut ja korkealle tasolle kumuloitunut velka, tulojen ja menojen suhdanneherkkyyden aiheuttama epävakaus sekä kuntatalouden heikko ennakoitavuus. Julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 4,7 % BKT:sta, josta kuntasektorin vastuulla on noin puolet. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna runsaat 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

14 valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa kohtuullisella veroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Kuntatalouden kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan a) menokehityksen hillintää, b) tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa sekä c) kuntatalouden ohjauksen vahvistamista. Nämä toimet sisältyvät hallituksen rakennepoliittiseen uudistusohjelmaan kuntatalouden 2½ %:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Menokehityksen hillinnässä tuottavuutta parantavat toimet ovat keskeisiä. Tässä tarvitaan kuntarakenteen sekä sosiaalija terveyspalvelujen uudistushankkeen määrätietoista toteutusta. Tehtävien ja rahoituksen rakenteellista epätasapainoa hallitus on päättänyt purkaa vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Kuntatalouden talousohjausjärjestelmää uudistetaan asettamalla kuntatalouden rahoitusasemalle ja velalle tavoitteet. Kuntatalouden tasapainottaminen sisältyy myös Suomen hallituksen keväällä hyväksymässä vakausohjelmassa asetettuun koko julkisen talouden keskipitkän ajan tasapainotavoitteeseen -0,5 % BKT:sta. Tämä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen fipo-lain vähimmäisvaatimukset. Osa sopimuksen määräyksistä vastaa julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettua neuvoston direktiiviä, joka tulee panna täytäntöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Direktiivin toimeenpanolla varmistetaan, että kuntatalous muiden alasektoreiden tapaan muodostaa johdonmukaisen osan julkisen talouden kokonaisohjausta ja tavoitteen asettelua. Uutta on se, että myös Suomen oma lainsäädäntö edellyttää, että hallituksen on ryhdyttävä korjaaviin toimiin, jos ollaan etääntymässä tavoitteista ja tavoitteen noudattamista valvoo riippumaton elin. Rakennepoliittisen kuntatalousohjelman tiukka toteutus loisi hyvän mahdollisuuden uudelle kuntatalouden alulle. 14 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

15 Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamalli ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Petri Virtanen Puheenvuorossa tarkastellaan julkisten organisaatioiden toimintaympäristön muutosta, julkisten organisaatioiden muutosta ja julkisen hallinnon asiakaslähtöisyyden ja kehittämistoiminnan logiikkaa. Puheenvuoro perustuu käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen älykkäistä julkisista organisaatioista (ks. Virtanen & Stenvall 2013; Virtanen ym. 2013). Miten maailma ympärillämme muuttuu? Organisaatiot elävät nykyään epävarmoja aikoja, eikä tietoa ole sittenkään tarpeeksi vaikka tiedon runsaudesta nykyään paljon puhutaankin. Yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt ovat monimutkaisia, eivätkä ne oikeastaan kunnioita organisaatioiden rajoja. Varsinkin ns. inhottavat yhteiskunnalliset ovat tällaisia. Tästä seuraa, että joitakin asioita on vaikea jopa nimetä, hallinnasta puhumattakaan. Poliittinen kenttä tuo oman mausteensa edellä mainittuun monitulkintaisuuteen. Poliittisen päätöksenteon logiikkaa on joskus vaikea ennakoida. Miten organisaatiot muuttuvat? Organisaatiot ovat systeemisiä kokonaisuuksia, joissa vallitsee organisaatiosta riippuen tietynlainen organisaatiodynamiikka. Organisaatiot ovat henkisiä, fyysisiä ja virtuaalisia tiloja, joissa vallitsee yhtäällä virallinen muoto ja toisaalta epävirallinen kulttuuri. Organisaatiot ovat suhteessa ympäröivään maailmaan. Kytkentä tapahtuu rajapintojen kautta. Miten ajatus asiakkaasta muuttuu? Julkisen hallinnon asiakkaiden hallintamentaliteetti on muuttumassa radikaalisti. Elämme parhaillaan siirtymää asiakaskeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Kyse on isosta muutoksesta, joka muuttaa radikaalisti asiakkaiden asemaa palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa. Hyvinvointiekosysteemiajattelu tarkoittaa, että palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kyse on muustakin kuin palvelutuotannosta kyse on kokonaisvaltaisesta yhteissuunnittelusta. Miten julkisten palvelujen kehittäminen muuttuu? Julkisten palvelujen kehittäminen on systeemi-, työntekijä- ja asiakaslähtöistä. Kaikkia näitä näkökulmia tarvitaan. Älykäs organisaatio kytkee kehittämistoiminnan oman strategiansa toteuttamiseen ja uskaltaa ottaa myös riskejä. Miten johtamisen taustatarina muuttuu Turussa? Turussa on siirrytty vuoden 2013 alusta toimialajohtajamalliin. Samalla koko kaupungin johtamiskonseptia on muutettu. Uudessa toimintamallissa korostuvat hyvä johtajuus, parempi asiakasymmärrys ja tehokkaampi palveluntuottamisen tapa. Parhaillaan kaupungissa laaditaan kaupunkistrategiaa yhdessä kaupungin omien toimijoiden ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Suuri toiminnallinen haaste liittyy toimivien, älykkäiden kokonaisnaisratkaisujen kehittämiseen. Millaisista tekijöistä tunnistaa älykkään julkisen organisaation johtamisen? Omien toimintatapojen kyseenalaistamisesta Hyvinvointiekosysteemin merkityksen ymmärtämisestä Hallittujen riskien ottamisesta Avoimuudesta ja kyvystä oppia toisilta Luottamuksellisesta ja rennosta työilmapiiristä Innostuneista työntekijöistä Tunnustuksista ja palkinnoista Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

16 Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Pasi-Heikki Rannisto Asiakas- ja asiakaslähtöisyys ovat palvelujen kehittämisen lähtökohtina yleisesti hyväksyttyjä. Asiakkuuden käsite on kuitenkin moniulotteinen. Monet mieltävät asiakkaan kuluttajana, jolla on riittävä tieto, taito ja varallisuus tehdä omia valintojaan palveluita hankkiessaan. Toisessa ääripäässä on näkemys asiakkaasta palvelujen kohteena tai huolenpidon kohteena, jopa hänen tahtonsa vastaisesti. Esimerkkeinä tästä ovat lasten huostaanotto, osa terveyteen liittyvistä toimenpiteistä tai vaikkapa vankeinhoito. Näiden ääripäiden väliin asettuu näkemys asiakkaasta kumppanina. Tällöin asiakas kohdataan itsenäisenä ja hänen tarpeensa otetaan tosissaan palvelujen lähtökohdaksi ja joissain tapauksissa myös osaksi palvelun tuottamista. Vastausta otsikon kysymykseen voidaan lähteä hakemaan useasta suunnasta. Siihen liittyvät myös näkemykset asiakkuuden sisällöstä, palveluista ja niiden tarkoituksesta, rahoituksesta ja sen logiikasta, palvelujen järjestämisen merkityksestä sekä asiakkaasta resurssina. Lähestyttäessä asiakasta nykyisen palvelujen tuotantologiikan kautta, jolloin valtio lupaa järjestettäväksi tasapuolisen standardipalvelun kaikille, asiakas nähdään palvelujen kohteena. Tällöin palvelua tuottavat arvioivat asiakkaan oikeudet palvelujen saamiseen ja tuottavat palvelun omalta kannaltaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Palvelutarpeen arviointi on annettu usein professiolle, jonka koulutustasoa, määrää ja oikeuksia valtio määrittää. Huomattavaa kuitenkin on, että arvioinnin kautta haettu osaoptimiratkaisu on aina riippuvainen rahoitustavoista ja normien sisällöistä. Esimerkiksi kunnat optimoivat itselleen tulevia rahavirtoja ja minimoivat kustannuksia, vaikka valtion tai asiakkaan kustannukset olisivat toteutusmallissa paljon suuremmat ja kokonaiskustannus muodostuisi suureksi. Mahdollisuus on myös tarkastella asiakasta kumppanina ja resurssina, jolloin uskotaan aidosti siihen, että asiakas omistaa asiakastarpeen ja palvelu on arvon tuottamista asiakkaan kontekstissa. Tässä ajattelussa julkinen hallinto antaa palvelulupauksen asiakkaalle ja osoittaa resursseja, johtamista ja motivointia työntekijöille, jotta nämä lunastaisivat palvelulupauksen asiakasrajapinnan toiminnassa. Yhteiskunnan laajennettua palvelutarjontaansa yhä monimutkaisempiin yksilöiden ongelmiin, on samalla mahdollisuus tuottaa standardipalveluita vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan tapahtunut kansalaisten yksilöllistyminen ja tiedon sekä komminkaation määrän kasvu digitalisoitumisen myötä on saattanut palvelujen järjestäjät suurten vaikeuksien eteen. Aktiiviset ja palvelulupauksista tietoiset kansalaiset ovat alkaneet vaatia palveluita asiakkaina eivätkä suostu enää hallintoalamaisen rooliin. Aikaisempi ajattelu vakioiduista palveluista, eettisesti korkeatasoisten ammattilaisten ja professioiden tarjoamana ei enää toimi. Asiakkaat eivät toivo enempää ammattilaisuutta, vaan sitä, että heidän tarpeensa otetaan tosissaan ja palveluita tarjotaan heille sopivassa ajassa ja paikassa. Tähän nykyinen järjestelmämme ei taivu, mikä näkyy asiakkaan ja palveluja tuottavien toimijoiden vaikeuksina tuottaa hyviä palveluita ja tehokkaita palveluprosesseja. Se näkyy myös siinä, että valtion ja kuntien välinen suhde ja ohjauksen sekä rahoituksen mallit ovat ajautuneet kriisiin. Nythän esimerkiksi normeissa määritellään työntekijämääristä ja koulutuksista ja kuitenkin samaan aikaan lomautetaan ja säästetään siten, että normit eivät täyty. Nykymallille asiakas on ongelma. Lähestyttäessä edellä kuvattua ongelmakenttää asiakkaan suunnasta, saatetaan päästä erilaisiin lopputuloksiin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että rahoitus liikkuu asiakkaan mukana ja että työntekijöillä on mahdollisuus toimia ja toisaalta heitä johdetaan niin, että asiakastarve voidaan tyydyttää. Käytännössä tällöin prosessit määritellään asiakastarpeesta käsin eikä yksittäisten professioiden ja nykyisten rahoituslogiikoiden näkökulmasta käsin. Asiakkaasta voidaan saada samalla keskeinen palvelujen vaikuttavuuden tekijä. Tänä päivänä tunnutaan usein unohtavan, että esimerkiksi kansanterveys on yksilöiden summamuuttuja eikä missään ole löydettävissä sitä Kansaa, jonka terveyttä voidaan hoitaa. On hoidettava yksilöä. Tällöin myös prosessien, palveluiden ja toiminnan on palveltava yksilöä. Palvelujen järjestämiseen 16 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

17 tämä aiheuttaa haasteita, erityisesti siten, että asiakkaan pystyessä valitsemaan palvelun tuottajan ja paikan, jossa palvelua vastaanottaa, eivät palvelujen järjestäjät pysty enää ajattamaan asiakasta palvelun luokse optimoidakseen käyttöastetta. Palvelut on tuotettava siellä missä on kysyntää. Asiakkaasta lähtevä ajattelu samalla muuttaa argumentaation esimerkiksi kuntarakennekeskusteluissa. Mikäli palvelut jouduttaisiin tuottamaan siellä, missä niille on kysyntää, muodostuisi palvelurakenteesta toisenlainen, kuntarajoista riippumaton verkko. Osa palveluista voitaisiin myös tuottaa siten, että olisi monipalvelupisteitä eikä professiokohtaisia tuotantolaitoksia. Asiakkaat toiminnallaan ja valinnoillaan ratkoisivat niitä ongelmia, joita nykyinen poliittis-korporatiivinen, monitasoinen järjestelmä ei näytä pystyvän ratkomaan. Luonnollisesti tällaisessa mallissa asiakkaan roolista muodostuisi toisenlainen myös rahoituksen osalta, mikä saattaa olla poliittisesti haasteellista. Suomessa käytössä oleva hyvinvointivaltiomalli kun on tottunut tarjoamaan professiolähtöisiä palveluita ilmaiseksi tai vain muodollisella palvelumaksulla. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

18 18 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

19 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

20 20 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

21 Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Kaija Majoinen & Tuula Jäppinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

22 22 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

23 Turun kaupunkitutkimusohjelma Sampo Ruoppila Turun kaupunkitutkimusohjelma (2009-) on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtavaa yhteistyötä. Sen antia käytetään hyväksi akateemisen maailman lisäksi kaupungin päätöksenteossa. Tutkimusten teemat ulottuvat elinkeinopolitiikasta hyvinvointiin ja kestävästä kehityksestä hyvään hallintoon. Kaupunkitutkimus on määritelty monitieteiseksi tieteenalaksi, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt. Ohjelmasta on toteutettu kaksi tutkimushakua ennalta valituin teemoin. Ensimmäinen suoritettiin 2011 ja toinen on paraikaa käynnissä Kummassakin kaupunki on jakanut 10 kappaletta vuoden työskentelyyn tarkoitettuja tutkijastipendejä väitöskirjan tekijöille tai jo väitelleille tutkijoille (post-doc) Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Samassa yhteydessä on jaettu samoin ehdoin lisäksi kaksi Länsi-Suomen YH-säätiön rahoittamaa stipendiä. Ohjelmasta on rahoitettu myös useita yksittäisiä tutkimuksia Turun kaupungin kehittämisen kannalta ajankohtaisista teemoista. Siitä rahoitetaan myös Turun kaupungin osallistumista partnerina suurempiin ja ulkoisesti rahoitettuihin, esimerkiksi Tekesin pääosin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusprojektien tulee täyttää sekä kaupungin että yliopistojen tarpeita. Niillä tulee olla teoreettinen viitekehys ja niiden tulee tuottaa akateemisia tuloksia, mutta myös kaupungin kannalta kiinnostavaa sovellettavaa tietoa. Tavoitteiden yhteensovittamisesta huolehditaan projektisuunnitelmaa laadittaessa.tutkimusjohtaja avustaa tulkkina" erilaisten tiedonintressien yhteensovittamisessa. Tutkimuksilta edellytetään tulosten julkaisua helposti lähestyttävässä muodossa kaupungin omassa Tutkimuskatsauksia-julkaisusarjassa, joka on vapaasti ladattavissa internetistä. Katsauksilla tavoitellaan akateemista maailmaa laajempaa lukijakuntaa, mukaan lukien poliitikot ja päätösten valmisteluun osallistuvat virkamiehet. Tutkimusten tuloksia on myös esitelty erilaisissa kaupungin kokouksissa ja seminaareissa. Ohjelmalla pyritään madaltamaan kaupungin ja yliopistojen tiedonvaihdon ja yhteistyön kynnystä. Turun kaupunkitutkimusohjelma on organisoitu joustavana verkostona kaupunkikehittämisen aiheisiin erikoistuneiden Turun yliopiston ja Åbo Akademin professoreiden, tutkimusjohtajien ja koordinaattorien sekä Turun kaupungin johtavien virkamiesten kesken. Yhteistyötä ollaan laventamassa Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston suuntaan, jotta ohjelmasta katettaisiin paremmin myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tutkimus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

42. Kunnallistieteen päivät 10. 11.10.2013

42. Kunnallistieteen päivät 10. 11.10.2013 42. Kunnallistieteen päivät 10. 11.10.2013 KUNNAT JA JULKISTEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Publicum-rakennus (Pub3) Turun yliopisto Assistentinkatu 7, Turku Torstai 10.10.2013 Päivän puheenjohtajana Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Toimintakertomus ja tasekirja 2013 1 Sisältö 1 KOKOUKSET... 3 1.1 Sääntömääräiset kokoukset.. 3 1.2 Hallituksen kokoukset.. 3 2 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT VUONNA 2013.. 3 2.1 Hallitus...

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2. 42. Kunnallistieteen päivät 10.-11.10.2013... 3. Osallistuminen ja majoitus Kunnallistieteen päivillä..

KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2. 42. Kunnallistieteen päivät 10.-11.10.2013... 3. Osallistuminen ja majoitus Kunnallistieteen päivillä.. 2 2013 Sisältö KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2 42. Kunnallistieteen päivät 10.-11.10.2013... 3 Osallistuminen ja majoitus Kunnallistieteen päivillä.. 5 Kunnallistieteellisen yhdistyksen hallitus

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014

ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit. 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki

Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit. 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit 23.11.2015 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki Miten ymmärrämme muutoksen asiakkaissa, palveluissa, työelämässä ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot