Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus
|
|
- Raimo Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lotta-Maria Sinervo (toim.) Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Seminaarikirja 42. Kunnallistieteen päivät
2 42. Kunnallistieteen päivät Turun yliopisto, Turku Päivien järjestäjä ja seminaarikirjan julkaisija Kunnallistieteen yhdistys ry. Föreningen för kommunalvetenskap rf Kansi: Juhani Näränen ISBN Kopio Niini Tampere 2013 Finland 2 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
3 Sisältö Hallituksen puheenjohtajalta Kunnallistieteen päivät ohjelma 6 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät 9 Ilpo Laitinen: Aktiiviset asiakkaat maailmalla 12 Torsti Hyyryläinen: Kuntapalvelut sosiaalise n pääoman paikallisena hallintana 13 Tuomo Mäki: Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet 14 Petri Virtanen: Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua 17 Pasi-Heikki Rannisto: Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? 18 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät 23 KUNTIEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ KUNTAKEHITYKSEN TUKENA 25 Sampo Ruoppila: Turun kaupunkikehitysohjelma 27 Pasi-Heikki Rannisto & Piia Tienhaara: Moniulotteisella yhteistyömallilla vaikuttavuutta case Tampereen palveluinnovaatiokeskus TAMSI 28 Päivi Sutinen: Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille 29 Marko Joas & Kate Theobald: Understanding knowledge brokerage for urban sustainability 29 KUNTAPOLITIIKAN TUTKIMUS 39 Maija Karjalainen: Mikä selittää suoran demokratian käyttöä kuntatasolla? 41 Marianne Pekola-Sjöblom: Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä 42 RADIKAALIT PALVELUINNOVAATIOT 33 Jaana Salmi: Asiakaspalvelu 2014 yhdessä palvelut lähelle 35 Ilpo Luoto & Eija Mäkinen: Kuntien velvoitteita kevennetään miten käy kuntalaisten oikeuksien? 35 KUNTATALOUS 45 Anne Arvola: Evaluating performance in public sector (municipalities) with the help of BSC 47 Anna Kork: Asiakkaalle parasta, mutta millä hinnalla? 47 Pentti Rönkkö: Kunnallishallintoa koskevat rakenneuudistukset kuntatalouden näkökulmasta 47 Katja Aalto: Kun yhtiöitetään mikä muuttuu? 47 Tilaa muistiinpanoille 59 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
4 4 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
5 Julkisten palvelujen tulevaisuudesta Vuoden 2013 Kunnallistieteen päivät pureutuvat julkisten palveluiden ongelmaan. Päivillä pohditaan monia tärkeitä kuntien tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavia kysymyksiä. Onko aika jo ajanut hyvinvointivaltion ohi? Onko kuntien tehtäväksi määrätty liian monia tehtäviä? Mitä mahdollisuuksia kunnilla on onnistua palveluvelvoitteissaan? Kunnallistieteen päivillä on mahdollista kuulla tutkijoiden uusimpia tutkimustuloksia ja kunnallispolitiikkojen ja hallinnon ammattilaisten näkemyksiä julkisten palveluiden todellisuudesta. Tieteen ja käytännön kohtaamispaikkkana Kunnallistieteen päivät ovat olleet erinomainen mahdollisuus verkostoitua, luoda uusia kokemuksia ja avata tulevaisuutta. Vaikka Kunnallistieteen päivät käsittelevät julkisia palveluita, aihe on tärkeä myös yksityisistä palveluista vastaaville ammattilaisille. Palvelualalla on huomaamatta käynnissä kumouksellinen prosessi. Erilaisissa palveluprosesseissa valta on siirtymässä tuottajilta kuluttajille ja hierarkkisista organisaatioista verkostoihin. Nämä kehitysvaiheet koskettavat samalla lailla julkisia ja yksityisiä palveluiden tuottajia. Ne muuttavat perusteellisesti kuntien suhteita valtioon ja kyseenalaistavat perinteisiä käsityksiä hyvinvointivaltiosta. Tervetuloa Turkuun Kunnallistieteen päiville! Risto Harisalo, puheenjohtaja Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
6 42. Kunnallistieteen päivät KUNNAT JA JULKISTEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Publicum-rakennus, Turun yliopisto (os. Assistentinkatu 7, Turku) Torstai Puheenjohtajana tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun kaupunki/turun yliopisto Ilmoittautuminen ja aamukahvit Kunnallistieteen päivien avaus ja järjestäytyminen Hallituksen puheenjohtaja Risto Harisalo, Kunnallistieteen yhdistys Turun kaupungin tervehdys Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Kunnallisten palvelujen tila ja tulevaisuus KEYNOTE-puheenvuoro (englanniksi): Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Samhällspolitisk utredare Gunnar Wetterberg, Saco, Tukholma Kommenttipuheenvuoro (englanniksi) Professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto Lounas Kuka järjestää palvelut Turun seudulla? -paneelikeskustelu Paneelikeskustelu Vetäjänä toimittaja Hannu Taavitsainen, panelisteina luottamushenkilöitä Turusta ja lähikunnista Iltapäiväkahvi Elävä hallinto ja kumppanuus kuntapalveluissa Aktiiviset asiakkaat maailmalla Dosentti, hallintojohtaja Ilpo Laitinen, Helsingin kaupunki Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Varajohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Työryhmätyöskentelyä Turun kaupunginvastaanotto Kaupungintalo, os. Aurakatu 2, Turku 6 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
7 Perjantai Puheenjohtajana Inga Nyholm, Kunnallistieteen yhdistys Julkiset palvelut ja julkinen talous: mihin rahat riittävät? Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Finanssineuvos Tuomo Mäki, Valtiovarainministeriö Uudistuva kuntalaki kuntatalouden näkökulmasta Johtava lakimies Kirsi Mononen, Suomen kuntaliitto Kahvitauko Uudistuvat kuntapalvelut? Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Dosentti, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, Turun kaupunki Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Dosentti, kehittämispäällikkö Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto Työryhmätyöskentelyn satoa Työryhmien puheenjohtajat Päätössanat Päätöslounas Työryhmät Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Työryhmän vetäjinä ovat Kaija Majoinen ja Tuula Jäppinen Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 368. Kuntapolitiikan tutkimus Työryhmän vetäjinä ovat Siv Sandberg ja Sari Pikkala Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 399. Radikaalit palveluinnovaatiot Työryhmän vetäjinä on Risto Harisalo ja Jari Stenvall Työryhmä kokoontuu sosiologian seminaaritilassa PUB 471. Kuntatalous Työryhmän vetäjänä on Jan-Erik Johanson Työryhmä kokoontuu tiedekunnan kokoushuoneessa 149. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
8 8 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
9 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
10 10 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
11 Aktiiviset asiakkaat maailmalla Ilpo Laitinen Esitys perustuu vertailututkimukseen (vv ), joka käsitteli suurkaupunkien palvelutuotantoa ja palveluintegraatiota erityisesti johtamista, organisoitumista ja asiakkuutta koskevin kysymyksenasetteluin. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän suurkaupungin (Barcelona, Den Bosch, Glasgow, Lontoo, Melbourne, Toronto ja Vancouver) avainhenkilöiden haastattelut, kohdekaupunkien palveluiden ja palveluintegraation suunnitelmat ja arvioinnit sekä tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Soster-alojen integraatioilla on kv-malleissa pääosin haettu samoja asioita kuin muidenkin toimialojen yhdistämisessä. Taustana on ollut taloudelliset resurssit, tehokkuustarpeet ja osaamisen turvaaminen. Ilmentyminä näille niissä on tyypillisesti ollut hoito- ja palveluketjut sekä saumattomat palvelut ja osaoptimoinnin välttäminen palvelujärjestelmää yksinkertaistamalla ja palveluprosessien kokonaishallinnalla. Lähtökohtaoletuksena on ollut, että uusi organisaatio toimii tehokkaammin kuin osiensa summa. Viime vuosien kehitys on alkanut painottaa joustoa, asiakkaan kanssa tapahtuvaa toimintaa ja arvontuottoa sekä palveluinnovointia. Tämä painotus on huomattavasti syvempi ja laajempi merkityksiltään kuin organisaatiorakenteiden yhdistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen tähdänneet aiemmat mallit. Palvelun yhteistuottaminen asiakkaan kanssa, asiakkaan palvelutuotanto-osallisuus ja -vastuu (co-production) on yleiseurooppalainen ilmiö. Osaltaan sillä pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin, edellä mainittuun palvelutarpeiden erilaistumis- ja monimuotoistumiskehitykseen, palvelutuotannon tehostamiseen sekä julkisen sektorin kohdalla resurssien riittävyyteen. Julkisella sektorilla co-production on merkinnyt palveluntuottamisen osittaista omakohtaistumista sekä julkisen palvelutuotannon erilaisten monituottajatapojen kehittymistä. Vertailuaineiston keskiössä on ollut co-production ajattelu, joka on kohdekaupungeissa merkinnyt lähialueiden ja paikallisuuden sekä perheen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaan roolin vahvistamista julkisten palveluiden tuottamisessa. Ajattelutavan lähtökohdiksi voi tutkimuksen mukaan tunnistaa: 1) lähiyhteisöjen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaiden tunnistamista subjekteina ja resurssina, 2) julkisen palvelutuotannon työtapojen muutos, 3) vastavuoroisuuden edistäminen sekä 4) paikallisten verkostojen vahvistaminen. Useimmissa palveluissa on pohjimmiltaan kysymys inhimillisestä käyttäytymisestä, vuorovaikutuksesta, jonka olennaisuuksia ovat mukautuminen, sopeutuminen ja joustavuus. Tähän olennaisuuteen ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Sen hyödyntäminen edellyttää organisaatioilta valmiuksia, joita niillä ei välttämättä ole. Palveluiden johtaminen ja kehittäminen on olennaisesti strategisten tekijöiden jatkuvaa järjestelyä ja muokkaamista. Strategiset valinnat ja olosuhteiden muutokset heijastuvat niihin institutionaalisiin järjestelyihin, joiden varassa organisaatiot tuottavat palveluitaan. Tämä tarkoittaa, että organisaatioiden palvelustrategiat mahdollistavat ja rajoittavat olennaisesti palveluiden potentiaalin hyödyntämistä. Valikoituneiden kansainvälisten vertailukohteiden ja niiden uudistusten yhteisenä lähtökohtana ja pyrkimyksenä on ollut byrokratian vähentäminen, vaikuttavuuden lisääminen sekä aiempaa tehokkaampi asiakkaan kanssa tapahtuva arvon tuottaminen. Sote-integraation toimivuutta lisäsi asiakkaan monimuotoinen palvelusuunnittelu- ja tuottamisosallisuus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
12 Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Torsti Hyyryläinen Esitys perustuu yhdessä FT Sirkku Piispasen kanssa tehtyyn tutkimukseen, jonka kohteena oli identiteettiresurssien rakentuminen ja käyttö paikallisdiskursseissa sekä kunnan strategisessa kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastelimme Lahden ja Kouvolan kaupunkien välissä sijaitsevan 7000 asukkaan Iitin kehitystä ja kehittämistä kuntamuutostilanteessa vuosina Tutkimusaineisto muodostuu postikyselystä 1260:lle Iitissä kirjoilla olevalle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle (vastausprosentti 44,5%), kuntalaisten teemahaastatteluista ( 9 kpl), sanomalehtiartikkeleista, mielipidekirjoituksista ja lukijapalautteista sekä alueradioiden verkkosivuilla julkaistuista teksteistä koostuvasta media-aineistosta sekä kunnan strategiaasiakirjoista. Lisäksi käytimme kehityskaarien ja identiteettiresurssien muotoutumisen analyysissä Iittiä koskevaa historiantutkimusta. Kaikissa näissä aineistoissa sivuttiin monin tavoin kuntapalveluja ja kunnan roolia palvelujen tuottajana. Tarkastelen esityksessä kuntapalveluja paikallisen sosiaalisen pääoman, erityisesti identiteettiresurssin hallinnan näkökulmasta. Tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että pienessä kunnassa paikallisidentiteetti on edelleen vahva ja vaikuttava tunne. Paikallisidentiteetin juuret ovat usein historiallisen pitkät. Paikallisen hallinnan instituutiona kunnat ovat kautta historiansa sekä hyödyntäneet että hyötyneet tästä voimavarasta. Kunta on vahva paikallinen toiminnallinen auktoriteetti ja kuntapalvelujen kautta se voi vaikuttaa paikallisen sosiaalisen pääoman rakentumisen osatekijöihin, kuten luottamuksen suhteisiin ja identiteetteihin. Palvelujen kautta syntyy suora yhteys kuntalaisiin. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa on päätöksenteossa läsnä joko julkilausutusti tai - lausumatta. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa tulee esiin esimerkiksi kunnan suhteissa asuttuihin kyliin ja niiden omiin kehittämispyrkimyksiin. Iitin tapaustutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tulosta: kunta koetaan kylissä edelleen, palvelujen jatkuvasta heikkenemisestä huolimatta, tärkeänä kumppanina. Kyse on ensisijaisesti palveluista ja infrastruktuurista, mutta myös muista yhteisistä hankkeista, joissa sekä kunnan että paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten intressit löytävät toisensa. Juuri kehittämishankkeissa kuntalaisten oma aloitteellisuus on keskeinen kuntakumppanuuden edellytys. Tapaustutkimuksen tärkeä tulos on, että tunne yksittäisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista on vahvasti yhteydessä asukkaiden yhteishengen kokemiseen kylissä. Yhteisöllisyydellä ja vahvalla yhteisöpääomalla on siis yhteys kuntalaisten arvioihin kunnan merkityksestä. Tarkastelen esityksessä paikallista identiteettiä myös kuntien muutoskestävyyden osatekijänä. Tapaustutkimuksemme tarkensi kuvaa siitä, miten ylipaikallinen muutos paineistaa esiin paikallisia vastavoimia, joiden tärkeä osatekijä paikallinen identiteetti keskeisine piirteineen on. Identiteettiresurssien käyttö on ollut ja on myös tulevaisuudessa osa paikallisen muutoskestävyyden luomista. Muutoskestävyys ei kuitenkaan tarkoita vain muutokseen sopeutumista ja identiteetin sopeuttamista, vaan paikallinen identiteetti voi olla myös uutta luova resurssi, joka auttaa osallistumaan muutokseen omista lähtökohdista. 12 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
13 Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Tuomo Mäki Talouden näkymät Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Kuudessa vuodessa kokonaistuotantoon on syntynyt noin 15 %:in kasvukuilu suhteessa normaaliin kehitykseen. Tästä kasvukuilusta teollisuustuotannon kehitys selittää runsaan puolet. Suomen talouden kasvu on ollut vahvasti yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvun varassa. Suomen kokonaiskysynnän rakenne on muuttunut selvästi. Parin viime vuosikymmenen aikana työvoiman uudelleenkohdentumisen yksi trendi on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisyyden kasvu. Toinen trendi on ollut teollisuuden työllisyyden hiipuminen. Teollisuuden rakennemuutos on hävittänyt osan tuotantoa ja vientiä, jota palveluviennin kasvu on viime vuosina vain osittain paikannut. Vientisektorin rakenteellisten ongelmien takia kansantalouden keskipitkän ajan kasvuedellytykset näyttävät heikentyneen viime vuosien aikana. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kulutuksen varassa. Keskipitkällä aikavälillä talouden kasvun odotetaan olevan vaimeaa, sillä kasvua hidastaa erityisesti heikko kokonaistuottavuuden kehitys sekä työpanoksen kasvun pysähtyminen. Keskeisessä asemessa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Julkisen talouden epätasapaino jatkuu pitkään Julkisen talouden menojen rahoittamisen kannalta kasvukuilun repeämä synnytti merkittävän ongelman niin menojen kuin tulojen näkökulmasta. Julkisten menojen suhde BKT:een on finanssikriisin johdosta noussut tuntuvasti ja se ylittää jo nyt (58 %) selvästi tason, jolle sen aiemmin arvioitiin nousevan vasta v Kun veroaste on runsas 40 %, merkitsee 15 % matalampi BKT:n taso, että verotuloja puuttuu määrä, joka on runsas 6 % BKT:sta eli vuositasolla runsas 12 mrd. euroa. Kun syntynyt kasvukuilu ei ole kurottavissa umpeen ihan lyhyessä ajassa, merkitsee se, että julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua huomattavasti vakavampi ongelma. Julkinen talous on rahoitusalijäämäinen jo viidettä vuotta peräkkäin eikä se ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen, sillä julkinen talous säilyy joka vuosi alijäämäisenä myös keskipitkällä aikavälillä Julkisyhteisöjen velka jatkaa kasvuaan Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna 10 mrd. eurolla ja ylitti ensimmäisen kerran 100 mrd. euroa. Tästä valtaosa on valtionvelkaa, jolla valtio on lieventänyt finanssikriisin seurauksia. Hallituksen päättämistä mittavista sopeutustoimista huolimatta valtion velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 ei näytä toteutuvan. Julkisen talouden nimellinen velka, mutta myös velan suhde BKT:hen jatkaa kasvuaan ja ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon jo ensi vuonna. Velkasuhde kohoaa korkeimmalle tasolleen sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2017 julkisyhteisöjen velka on arviolta 141 mrd. euroa eli noin 30 mrd. euroa suurempi kuin tämän vuoden velka. Kuntataloudessa kestävyysongelma Kuntataloudessa on vakava rakenteellinen ongelma, jota leimaa pysyvä alijäämäisyys, nopeasti kasvanut ja korkealle tasolle kumuloitunut velka, tulojen ja menojen suhdanneherkkyyden aiheuttama epävakaus sekä kuntatalouden heikko ennakoitavuus. Julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 4,7 % BKT:sta, josta kuntasektorin vastuulla on noin puolet. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna runsaat 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
14 valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa kohtuullisella veroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Kuntatalouden kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan a) menokehityksen hillintää, b) tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa sekä c) kuntatalouden ohjauksen vahvistamista. Nämä toimet sisältyvät hallituksen rakennepoliittiseen uudistusohjelmaan kuntatalouden 2½ %:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Menokehityksen hillinnässä tuottavuutta parantavat toimet ovat keskeisiä. Tässä tarvitaan kuntarakenteen sekä sosiaalija terveyspalvelujen uudistushankkeen määrätietoista toteutusta. Tehtävien ja rahoituksen rakenteellista epätasapainoa hallitus on päättänyt purkaa vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Kuntatalouden talousohjausjärjestelmää uudistetaan asettamalla kuntatalouden rahoitusasemalle ja velalle tavoitteet. Kuntatalouden tasapainottaminen sisältyy myös Suomen hallituksen keväällä hyväksymässä vakausohjelmassa asetettuun koko julkisen talouden keskipitkän ajan tasapainotavoitteeseen -0,5 % BKT:sta. Tämä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen fipo-lain vähimmäisvaatimukset. Osa sopimuksen määräyksistä vastaa julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettua neuvoston direktiiviä, joka tulee panna täytäntöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Direktiivin toimeenpanolla varmistetaan, että kuntatalous muiden alasektoreiden tapaan muodostaa johdonmukaisen osan julkisen talouden kokonaisohjausta ja tavoitteen asettelua. Uutta on se, että myös Suomen oma lainsäädäntö edellyttää, että hallituksen on ryhdyttävä korjaaviin toimiin, jos ollaan etääntymässä tavoitteista ja tavoitteen noudattamista valvoo riippumaton elin. Rakennepoliittisen kuntatalousohjelman tiukka toteutus loisi hyvän mahdollisuuden uudelle kuntatalouden alulle. 14 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
15 Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamalli ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Petri Virtanen Puheenvuorossa tarkastellaan julkisten organisaatioiden toimintaympäristön muutosta, julkisten organisaatioiden muutosta ja julkisen hallinnon asiakaslähtöisyyden ja kehittämistoiminnan logiikkaa. Puheenvuoro perustuu käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen älykkäistä julkisista organisaatioista (ks. Virtanen & Stenvall 2013; Virtanen ym. 2013). Miten maailma ympärillämme muuttuu? Organisaatiot elävät nykyään epävarmoja aikoja, eikä tietoa ole sittenkään tarpeeksi vaikka tiedon runsaudesta nykyään paljon puhutaankin. Yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt ovat monimutkaisia, eivätkä ne oikeastaan kunnioita organisaatioiden rajoja. Varsinkin ns. inhottavat yhteiskunnalliset ovat tällaisia. Tästä seuraa, että joitakin asioita on vaikea jopa nimetä, hallinnasta puhumattakaan. Poliittinen kenttä tuo oman mausteensa edellä mainittuun monitulkintaisuuteen. Poliittisen päätöksenteon logiikkaa on joskus vaikea ennakoida. Miten organisaatiot muuttuvat? Organisaatiot ovat systeemisiä kokonaisuuksia, joissa vallitsee organisaatiosta riippuen tietynlainen organisaatiodynamiikka. Organisaatiot ovat henkisiä, fyysisiä ja virtuaalisia tiloja, joissa vallitsee yhtäällä virallinen muoto ja toisaalta epävirallinen kulttuuri. Organisaatiot ovat suhteessa ympäröivään maailmaan. Kytkentä tapahtuu rajapintojen kautta. Miten ajatus asiakkaasta muuttuu? Julkisen hallinnon asiakkaiden hallintamentaliteetti on muuttumassa radikaalisti. Elämme parhaillaan siirtymää asiakaskeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Kyse on isosta muutoksesta, joka muuttaa radikaalisti asiakkaiden asemaa palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa. Hyvinvointiekosysteemiajattelu tarkoittaa, että palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kyse on muustakin kuin palvelutuotannosta kyse on kokonaisvaltaisesta yhteissuunnittelusta. Miten julkisten palvelujen kehittäminen muuttuu? Julkisten palvelujen kehittäminen on systeemi-, työntekijä- ja asiakaslähtöistä. Kaikkia näitä näkökulmia tarvitaan. Älykäs organisaatio kytkee kehittämistoiminnan oman strategiansa toteuttamiseen ja uskaltaa ottaa myös riskejä. Miten johtamisen taustatarina muuttuu Turussa? Turussa on siirrytty vuoden 2013 alusta toimialajohtajamalliin. Samalla koko kaupungin johtamiskonseptia on muutettu. Uudessa toimintamallissa korostuvat hyvä johtajuus, parempi asiakasymmärrys ja tehokkaampi palveluntuottamisen tapa. Parhaillaan kaupungissa laaditaan kaupunkistrategiaa yhdessä kaupungin omien toimijoiden ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Suuri toiminnallinen haaste liittyy toimivien, älykkäiden kokonaisnaisratkaisujen kehittämiseen. Millaisista tekijöistä tunnistaa älykkään julkisen organisaation johtamisen? Omien toimintatapojen kyseenalaistamisesta Hyvinvointiekosysteemin merkityksen ymmärtämisestä Hallittujen riskien ottamisesta Avoimuudesta ja kyvystä oppia toisilta Luottamuksellisesta ja rennosta työilmapiiristä Innostuneista työntekijöistä Tunnustuksista ja palkinnoista Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
16 Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Pasi-Heikki Rannisto Asiakas- ja asiakaslähtöisyys ovat palvelujen kehittämisen lähtökohtina yleisesti hyväksyttyjä. Asiakkuuden käsite on kuitenkin moniulotteinen. Monet mieltävät asiakkaan kuluttajana, jolla on riittävä tieto, taito ja varallisuus tehdä omia valintojaan palveluita hankkiessaan. Toisessa ääripäässä on näkemys asiakkaasta palvelujen kohteena tai huolenpidon kohteena, jopa hänen tahtonsa vastaisesti. Esimerkkeinä tästä ovat lasten huostaanotto, osa terveyteen liittyvistä toimenpiteistä tai vaikkapa vankeinhoito. Näiden ääripäiden väliin asettuu näkemys asiakkaasta kumppanina. Tällöin asiakas kohdataan itsenäisenä ja hänen tarpeensa otetaan tosissaan palvelujen lähtökohdaksi ja joissain tapauksissa myös osaksi palvelun tuottamista. Vastausta otsikon kysymykseen voidaan lähteä hakemaan useasta suunnasta. Siihen liittyvät myös näkemykset asiakkuuden sisällöstä, palveluista ja niiden tarkoituksesta, rahoituksesta ja sen logiikasta, palvelujen järjestämisen merkityksestä sekä asiakkaasta resurssina. Lähestyttäessä asiakasta nykyisen palvelujen tuotantologiikan kautta, jolloin valtio lupaa järjestettäväksi tasapuolisen standardipalvelun kaikille, asiakas nähdään palvelujen kohteena. Tällöin palvelua tuottavat arvioivat asiakkaan oikeudet palvelujen saamiseen ja tuottavat palvelun omalta kannaltaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Palvelutarpeen arviointi on annettu usein professiolle, jonka koulutustasoa, määrää ja oikeuksia valtio määrittää. Huomattavaa kuitenkin on, että arvioinnin kautta haettu osaoptimiratkaisu on aina riippuvainen rahoitustavoista ja normien sisällöistä. Esimerkiksi kunnat optimoivat itselleen tulevia rahavirtoja ja minimoivat kustannuksia, vaikka valtion tai asiakkaan kustannukset olisivat toteutusmallissa paljon suuremmat ja kokonaiskustannus muodostuisi suureksi. Mahdollisuus on myös tarkastella asiakasta kumppanina ja resurssina, jolloin uskotaan aidosti siihen, että asiakas omistaa asiakastarpeen ja palvelu on arvon tuottamista asiakkaan kontekstissa. Tässä ajattelussa julkinen hallinto antaa palvelulupauksen asiakkaalle ja osoittaa resursseja, johtamista ja motivointia työntekijöille, jotta nämä lunastaisivat palvelulupauksen asiakasrajapinnan toiminnassa. Yhteiskunnan laajennettua palvelutarjontaansa yhä monimutkaisempiin yksilöiden ongelmiin, on samalla mahdollisuus tuottaa standardipalveluita vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan tapahtunut kansalaisten yksilöllistyminen ja tiedon sekä komminkaation määrän kasvu digitalisoitumisen myötä on saattanut palvelujen järjestäjät suurten vaikeuksien eteen. Aktiiviset ja palvelulupauksista tietoiset kansalaiset ovat alkaneet vaatia palveluita asiakkaina eivätkä suostu enää hallintoalamaisen rooliin. Aikaisempi ajattelu vakioiduista palveluista, eettisesti korkeatasoisten ammattilaisten ja professioiden tarjoamana ei enää toimi. Asiakkaat eivät toivo enempää ammattilaisuutta, vaan sitä, että heidän tarpeensa otetaan tosissaan ja palveluita tarjotaan heille sopivassa ajassa ja paikassa. Tähän nykyinen järjestelmämme ei taivu, mikä näkyy asiakkaan ja palveluja tuottavien toimijoiden vaikeuksina tuottaa hyviä palveluita ja tehokkaita palveluprosesseja. Se näkyy myös siinä, että valtion ja kuntien välinen suhde ja ohjauksen sekä rahoituksen mallit ovat ajautuneet kriisiin. Nythän esimerkiksi normeissa määritellään työntekijämääristä ja koulutuksista ja kuitenkin samaan aikaan lomautetaan ja säästetään siten, että normit eivät täyty. Nykymallille asiakas on ongelma. Lähestyttäessä edellä kuvattua ongelmakenttää asiakkaan suunnasta, saatetaan päästä erilaisiin lopputuloksiin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että rahoitus liikkuu asiakkaan mukana ja että työntekijöillä on mahdollisuus toimia ja toisaalta heitä johdetaan niin, että asiakastarve voidaan tyydyttää. Käytännössä tällöin prosessit määritellään asiakastarpeesta käsin eikä yksittäisten professioiden ja nykyisten rahoituslogiikoiden näkökulmasta käsin. Asiakkaasta voidaan saada samalla keskeinen palvelujen vaikuttavuuden tekijä. Tänä päivänä tunnutaan usein unohtavan, että esimerkiksi kansanterveys on yksilöiden summamuuttuja eikä missään ole löydettävissä sitä Kansaa, jonka terveyttä voidaan hoitaa. On hoidettava yksilöä. Tällöin myös prosessien, palveluiden ja toiminnan on palveltava yksilöä. Palvelujen järjestämiseen 16 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
17 tämä aiheuttaa haasteita, erityisesti siten, että asiakkaan pystyessä valitsemaan palvelun tuottajan ja paikan, jossa palvelua vastaanottaa, eivät palvelujen järjestäjät pysty enää ajattamaan asiakasta palvelun luokse optimoidakseen käyttöastetta. Palvelut on tuotettava siellä missä on kysyntää. Asiakkaasta lähtevä ajattelu samalla muuttaa argumentaation esimerkiksi kuntarakennekeskusteluissa. Mikäli palvelut jouduttaisiin tuottamaan siellä, missä niille on kysyntää, muodostuisi palvelurakenteesta toisenlainen, kuntarajoista riippumaton verkko. Osa palveluista voitaisiin myös tuottaa siten, että olisi monipalvelupisteitä eikä professiokohtaisia tuotantolaitoksia. Asiakkaat toiminnallaan ja valinnoillaan ratkoisivat niitä ongelmia, joita nykyinen poliittis-korporatiivinen, monitasoinen järjestelmä ei näytä pystyvän ratkomaan. Luonnollisesti tällaisessa mallissa asiakkaan roolista muodostuisi toisenlainen myös rahoituksen osalta, mikä saattaa olla poliittisesti haasteellista. Suomessa käytössä oleva hyvinvointivaltiomalli kun on tottunut tarjoamaan professiolähtöisiä palveluita ilmaiseksi tai vain muodollisella palvelumaksulla. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
18 18 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
19 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
20 20 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
21 Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Kaija Majoinen & Tuula Jäppinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
22 22 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013
23 Turun kaupunkitutkimusohjelma Sampo Ruoppila Turun kaupunkitutkimusohjelma (2009-) on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtavaa yhteistyötä. Sen antia käytetään hyväksi akateemisen maailman lisäksi kaupungin päätöksenteossa. Tutkimusten teemat ulottuvat elinkeinopolitiikasta hyvinvointiin ja kestävästä kehityksestä hyvään hallintoon. Kaupunkitutkimus on määritelty monitieteiseksi tieteenalaksi, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt. Ohjelmasta on toteutettu kaksi tutkimushakua ennalta valituin teemoin. Ensimmäinen suoritettiin 2011 ja toinen on paraikaa käynnissä Kummassakin kaupunki on jakanut 10 kappaletta vuoden työskentelyyn tarkoitettuja tutkijastipendejä väitöskirjan tekijöille tai jo väitelleille tutkijoille (post-doc) Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Samassa yhteydessä on jaettu samoin ehdoin lisäksi kaksi Länsi-Suomen YH-säätiön rahoittamaa stipendiä. Ohjelmasta on rahoitettu myös useita yksittäisiä tutkimuksia Turun kaupungin kehittämisen kannalta ajankohtaisista teemoista. Siitä rahoitetaan myös Turun kaupungin osallistumista partnerina suurempiin ja ulkoisesti rahoitettuihin, esimerkiksi Tekesin pääosin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusprojektien tulee täyttää sekä kaupungin että yliopistojen tarpeita. Niillä tulee olla teoreettinen viitekehys ja niiden tulee tuottaa akateemisia tuloksia, mutta myös kaupungin kannalta kiinnostavaa sovellettavaa tietoa. Tavoitteiden yhteensovittamisesta huolehditaan projektisuunnitelmaa laadittaessa.tutkimusjohtaja avustaa tulkkina" erilaisten tiedonintressien yhteensovittamisessa. Tutkimuksilta edellytetään tulosten julkaisua helposti lähestyttävässä muodossa kaupungin omassa Tutkimuskatsauksia-julkaisusarjassa, joka on vapaasti ladattavissa internetistä. Katsauksilla tavoitellaan akateemista maailmaa laajempaa lukijakuntaa, mukaan lukien poliitikot ja päätösten valmisteluun osallistuvat virkamiehet. Tutkimusten tuloksia on myös esitelty erilaisissa kaupungin kokouksissa ja seminaareissa. Ohjelmalla pyritään madaltamaan kaupungin ja yliopistojen tiedonvaihdon ja yhteistyön kynnystä. Turun kaupunkitutkimusohjelma on organisoitu joustavana verkostona kaupunkikehittämisen aiheisiin erikoistuneiden Turun yliopiston ja Åbo Akademin professoreiden, tutkimusjohtajien ja koordinaattorien sekä Turun kaupungin johtavien virkamiesten kesken. Yhteistyötä ollaan laventamassa Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston suuntaan, jotta ohjelmasta katettaisiin paremmin myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tutkimus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys
42. Kunnallistieteen päivät 10. 11.10.2013
42. Kunnallistieteen päivät 10. 11.10.2013 KUNNAT JA JULKISTEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Publicum-rakennus (Pub3) Turun yliopisto Assistentinkatu 7, Turku Torstai 10.10.2013 Päivän puheenjohtajana Tutkimusjohtaja
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2013
TOIMINTAKERTOMUS 2013 Toimintakertomus ja tasekirja 2013 1 Sisältö 1 KOKOUKSET... 3 1.1 Sääntömääräiset kokoukset.. 3 1.2 Hallituksen kokoukset.. 3 2 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT VUONNA 2013.. 3 2.1 Hallitus...
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotMitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?
Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan
LisätiedotKTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2. 42. Kunnallistieteen päivät 10.-11.10.2013... 3. Osallistuminen ja majoitus Kunnallistieteen päivillä..
2 2013 Sisältö KTYn hallituksen puheenjohtajalta.. 2 42. Kunnallistieteen päivät 10.-11.10.2013... 3 Osallistuminen ja majoitus Kunnallistieteen päivillä.. 5 Kunnallistieteellisen yhdistyksen hallitus
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotKUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi!
KUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi! Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä ja kertomaan, miten toivot omalla alueellasi järjestämisessä edettävän.
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotMiten Tampere on muuttunut ja muuttumassa
Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotKarkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI
Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotMiten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?
Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta
LisätiedotMiten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?
Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotAlustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi
Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotQuo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä
Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille
LisätiedotJulkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys
Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
LisätiedotTuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma
Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318
LisätiedotVarkauden seudun kuntarakenneselvitys
Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa
LisätiedotUnohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
Unohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry 14.11.2007 Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupunki 1 Palveluhankinnat kasvussa Espoossa vuonna
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotJari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto
Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*
LisätiedotASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014
ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotTulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa
Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotPalveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotHallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi
Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi HJF 25.9.2015 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi 25.9.2015 2 Hallitusohjelmasta ei ole olemassa vain yhtä totuutta.
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotNykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä
Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?
Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten
LisätiedotKEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto
KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotLuovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.
Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotLähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt
Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta
Lisätiedot