Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus"

Transkriptio

1 Lotta-Maria Sinervo (toim.) Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Seminaarikirja 42. Kunnallistieteen päivät

2 42. Kunnallistieteen päivät Turun yliopisto, Turku Päivien järjestäjä ja seminaarikirjan julkaisija Kunnallistieteen yhdistys ry. Föreningen för kommunalvetenskap rf Kansi: Juhani Näränen ISBN Kopio Niini Tampere 2013 Finland 2 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

3 Sisältö Hallituksen puheenjohtajalta Kunnallistieteen päivät ohjelma 6 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät 9 Ilpo Laitinen: Aktiiviset asiakkaat maailmalla 12 Torsti Hyyryläinen: Kuntapalvelut sosiaalise n pääoman paikallisena hallintana 13 Tuomo Mäki: Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet 14 Petri Virtanen: Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua 17 Pasi-Heikki Rannisto: Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? 18 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät 23 KUNTIEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ KUNTAKEHITYKSEN TUKENA 25 Sampo Ruoppila: Turun kaupunkikehitysohjelma 27 Pasi-Heikki Rannisto & Piia Tienhaara: Moniulotteisella yhteistyömallilla vaikuttavuutta case Tampereen palveluinnovaatiokeskus TAMSI 28 Päivi Sutinen: Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille 29 Marko Joas & Kate Theobald: Understanding knowledge brokerage for urban sustainability 29 KUNTAPOLITIIKAN TUTKIMUS 39 Maija Karjalainen: Mikä selittää suoran demokratian käyttöä kuntatasolla? 41 Marianne Pekola-Sjöblom: Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä 42 RADIKAALIT PALVELUINNOVAATIOT 33 Jaana Salmi: Asiakaspalvelu 2014 yhdessä palvelut lähelle 35 Ilpo Luoto & Eija Mäkinen: Kuntien velvoitteita kevennetään miten käy kuntalaisten oikeuksien? 35 KUNTATALOUS 45 Anne Arvola: Evaluating performance in public sector (municipalities) with the help of BSC 47 Anna Kork: Asiakkaalle parasta, mutta millä hinnalla? 47 Pentti Rönkkö: Kunnallishallintoa koskevat rakenneuudistukset kuntatalouden näkökulmasta 47 Katja Aalto: Kun yhtiöitetään mikä muuttuu? 47 Tilaa muistiinpanoille 59 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

4 4 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

5 Julkisten palvelujen tulevaisuudesta Vuoden 2013 Kunnallistieteen päivät pureutuvat julkisten palveluiden ongelmaan. Päivillä pohditaan monia tärkeitä kuntien tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavia kysymyksiä. Onko aika jo ajanut hyvinvointivaltion ohi? Onko kuntien tehtäväksi määrätty liian monia tehtäviä? Mitä mahdollisuuksia kunnilla on onnistua palveluvelvoitteissaan? Kunnallistieteen päivillä on mahdollista kuulla tutkijoiden uusimpia tutkimustuloksia ja kunnallispolitiikkojen ja hallinnon ammattilaisten näkemyksiä julkisten palveluiden todellisuudesta. Tieteen ja käytännön kohtaamispaikkkana Kunnallistieteen päivät ovat olleet erinomainen mahdollisuus verkostoitua, luoda uusia kokemuksia ja avata tulevaisuutta. Vaikka Kunnallistieteen päivät käsittelevät julkisia palveluita, aihe on tärkeä myös yksityisistä palveluista vastaaville ammattilaisille. Palvelualalla on huomaamatta käynnissä kumouksellinen prosessi. Erilaisissa palveluprosesseissa valta on siirtymässä tuottajilta kuluttajille ja hierarkkisista organisaatioista verkostoihin. Nämä kehitysvaiheet koskettavat samalla lailla julkisia ja yksityisiä palveluiden tuottajia. Ne muuttavat perusteellisesti kuntien suhteita valtioon ja kyseenalaistavat perinteisiä käsityksiä hyvinvointivaltiosta. Tervetuloa Turkuun Kunnallistieteen päiville! Risto Harisalo, puheenjohtaja Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

6 42. Kunnallistieteen päivät KUNNAT JA JULKISTEN PALVELUJEN TULEVAISUUS Publicum-rakennus, Turun yliopisto (os. Assistentinkatu 7, Turku) Torstai Puheenjohtajana tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, Turun kaupunki/turun yliopisto Ilmoittautuminen ja aamukahvit Kunnallistieteen päivien avaus ja järjestäytyminen Hallituksen puheenjohtaja Risto Harisalo, Kunnallistieteen yhdistys Turun kaupungin tervehdys Tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Kunnallisten palvelujen tila ja tulevaisuus KEYNOTE-puheenvuoro (englanniksi): Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Samhällspolitisk utredare Gunnar Wetterberg, Saco, Tukholma Kommenttipuheenvuoro (englanniksi) Professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto Lounas Kuka järjestää palvelut Turun seudulla? -paneelikeskustelu Paneelikeskustelu Vetäjänä toimittaja Hannu Taavitsainen, panelisteina luottamushenkilöitä Turusta ja lähikunnista Iltapäiväkahvi Elävä hallinto ja kumppanuus kuntapalveluissa Aktiiviset asiakkaat maailmalla Dosentti, hallintojohtaja Ilpo Laitinen, Helsingin kaupunki Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Varajohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto Työryhmätyöskentelyä Turun kaupunginvastaanotto Kaupungintalo, os. Aurakatu 2, Turku 6 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

7 Perjantai Puheenjohtajana Inga Nyholm, Kunnallistieteen yhdistys Julkiset palvelut ja julkinen talous: mihin rahat riittävät? Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Finanssineuvos Tuomo Mäki, Valtiovarainministeriö Uudistuva kuntalaki kuntatalouden näkökulmasta Johtava lakimies Kirsi Mononen, Suomen kuntaliitto Kahvitauko Uudistuvat kuntapalvelut? Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamallia ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Dosentti, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen, Turun kaupunki Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Dosentti, kehittämispäällikkö Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto Työryhmätyöskentelyn satoa Työryhmien puheenjohtajat Päätössanat Päätöslounas Työryhmät Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Työryhmän vetäjinä ovat Kaija Majoinen ja Tuula Jäppinen Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 368. Kuntapolitiikan tutkimus Työryhmän vetäjinä ovat Siv Sandberg ja Sari Pikkala Työryhmä kokoontuu sosiaalipolitiikan seminaaritilassa 399. Radikaalit palveluinnovaatiot Työryhmän vetäjinä on Risto Harisalo ja Jari Stenvall Työryhmä kokoontuu sosiologian seminaaritilassa PUB 471. Kuntatalous Työryhmän vetäjänä on Jan-Erik Johanson Työryhmä kokoontuu tiedekunnan kokoushuoneessa 149. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

8 8 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

9 Osa 1: Kutsuttujen esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

10 10 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

11 Aktiiviset asiakkaat maailmalla Ilpo Laitinen Esitys perustuu vertailututkimukseen (vv ), joka käsitteli suurkaupunkien palvelutuotantoa ja palveluintegraatiota erityisesti johtamista, organisoitumista ja asiakkuutta koskevin kysymyksenasetteluin. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän suurkaupungin (Barcelona, Den Bosch, Glasgow, Lontoo, Melbourne, Toronto ja Vancouver) avainhenkilöiden haastattelut, kohdekaupunkien palveluiden ja palveluintegraation suunnitelmat ja arvioinnit sekä tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Soster-alojen integraatioilla on kv-malleissa pääosin haettu samoja asioita kuin muidenkin toimialojen yhdistämisessä. Taustana on ollut taloudelliset resurssit, tehokkuustarpeet ja osaamisen turvaaminen. Ilmentyminä näille niissä on tyypillisesti ollut hoito- ja palveluketjut sekä saumattomat palvelut ja osaoptimoinnin välttäminen palvelujärjestelmää yksinkertaistamalla ja palveluprosessien kokonaishallinnalla. Lähtökohtaoletuksena on ollut, että uusi organisaatio toimii tehokkaammin kuin osiensa summa. Viime vuosien kehitys on alkanut painottaa joustoa, asiakkaan kanssa tapahtuvaa toimintaa ja arvontuottoa sekä palveluinnovointia. Tämä painotus on huomattavasti syvempi ja laajempi merkityksiltään kuin organisaatiorakenteiden yhdistämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen tähdänneet aiemmat mallit. Palvelun yhteistuottaminen asiakkaan kanssa, asiakkaan palvelutuotanto-osallisuus ja -vastuu (co-production) on yleiseurooppalainen ilmiö. Osaltaan sillä pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin, edellä mainittuun palvelutarpeiden erilaistumis- ja monimuotoistumiskehitykseen, palvelutuotannon tehostamiseen sekä julkisen sektorin kohdalla resurssien riittävyyteen. Julkisella sektorilla co-production on merkinnyt palveluntuottamisen osittaista omakohtaistumista sekä julkisen palvelutuotannon erilaisten monituottajatapojen kehittymistä. Vertailuaineiston keskiössä on ollut co-production ajattelu, joka on kohdekaupungeissa merkinnyt lähialueiden ja paikallisuuden sekä perheen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaan roolin vahvistamista julkisten palveluiden tuottamisessa. Ajattelutavan lähtökohdiksi voi tutkimuksen mukaan tunnistaa: 1) lähiyhteisöjen ja palveluiden käyttäjä-asiakkaiden tunnistamista subjekteina ja resurssina, 2) julkisen palvelutuotannon työtapojen muutos, 3) vastavuoroisuuden edistäminen sekä 4) paikallisten verkostojen vahvistaminen. Useimmissa palveluissa on pohjimmiltaan kysymys inhimillisestä käyttäytymisestä, vuorovaikutuksesta, jonka olennaisuuksia ovat mukautuminen, sopeutuminen ja joustavuus. Tähän olennaisuuteen ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Sen hyödyntäminen edellyttää organisaatioilta valmiuksia, joita niillä ei välttämättä ole. Palveluiden johtaminen ja kehittäminen on olennaisesti strategisten tekijöiden jatkuvaa järjestelyä ja muokkaamista. Strategiset valinnat ja olosuhteiden muutokset heijastuvat niihin institutionaalisiin järjestelyihin, joiden varassa organisaatiot tuottavat palveluitaan. Tämä tarkoittaa, että organisaatioiden palvelustrategiat mahdollistavat ja rajoittavat olennaisesti palveluiden potentiaalin hyödyntämistä. Valikoituneiden kansainvälisten vertailukohteiden ja niiden uudistusten yhteisenä lähtökohtana ja pyrkimyksenä on ollut byrokratian vähentäminen, vaikuttavuuden lisääminen sekä aiempaa tehokkaampi asiakkaan kanssa tapahtuva arvon tuottaminen. Sote-integraation toimivuutta lisäsi asiakkaan monimuotoinen palvelusuunnittelu- ja tuottamisosallisuus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

12 Kuntapalvelut sosiaalisen pääoman paikallisena hallintana Torsti Hyyryläinen Esitys perustuu yhdessä FT Sirkku Piispasen kanssa tehtyyn tutkimukseen, jonka kohteena oli identiteettiresurssien rakentuminen ja käyttö paikallisdiskursseissa sekä kunnan strategisessa kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastelimme Lahden ja Kouvolan kaupunkien välissä sijaitsevan 7000 asukkaan Iitin kehitystä ja kehittämistä kuntamuutostilanteessa vuosina Tutkimusaineisto muodostuu postikyselystä 1260:lle Iitissä kirjoilla olevalle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle (vastausprosentti 44,5%), kuntalaisten teemahaastatteluista ( 9 kpl), sanomalehtiartikkeleista, mielipidekirjoituksista ja lukijapalautteista sekä alueradioiden verkkosivuilla julkaistuista teksteistä koostuvasta media-aineistosta sekä kunnan strategiaasiakirjoista. Lisäksi käytimme kehityskaarien ja identiteettiresurssien muotoutumisen analyysissä Iittiä koskevaa historiantutkimusta. Kaikissa näissä aineistoissa sivuttiin monin tavoin kuntapalveluja ja kunnan roolia palvelujen tuottajana. Tarkastelen esityksessä kuntapalveluja paikallisen sosiaalisen pääoman, erityisesti identiteettiresurssin hallinnan näkökulmasta. Tapaustutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että pienessä kunnassa paikallisidentiteetti on edelleen vahva ja vaikuttava tunne. Paikallisidentiteetin juuret ovat usein historiallisen pitkät. Paikallisen hallinnan instituutiona kunnat ovat kautta historiansa sekä hyödyntäneet että hyötyneet tästä voimavarasta. Kunta on vahva paikallinen toiminnallinen auktoriteetti ja kuntapalvelujen kautta se voi vaikuttaa paikallisen sosiaalisen pääoman rakentumisen osatekijöihin, kuten luottamuksen suhteisiin ja identiteetteihin. Palvelujen kautta syntyy suora yhteys kuntalaisiin. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa on päätöksenteossa läsnä joko julkilausutusti tai - lausumatta. Kunnan suhde paikallisuuksiinsa tulee esiin esimerkiksi kunnan suhteissa asuttuihin kyliin ja niiden omiin kehittämispyrkimyksiin. Iitin tapaustutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tulosta: kunta koetaan kylissä edelleen, palvelujen jatkuvasta heikkenemisestä huolimatta, tärkeänä kumppanina. Kyse on ensisijaisesti palveluista ja infrastruktuurista, mutta myös muista yhteisistä hankkeista, joissa sekä kunnan että paikallisten asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten intressit löytävät toisensa. Juuri kehittämishankkeissa kuntalaisten oma aloitteellisuus on keskeinen kuntakumppanuuden edellytys. Tapaustutkimuksen tärkeä tulos on, että tunne yksittäisen kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksista on vahvasti yhteydessä asukkaiden yhteishengen kokemiseen kylissä. Yhteisöllisyydellä ja vahvalla yhteisöpääomalla on siis yhteys kuntalaisten arvioihin kunnan merkityksestä. Tarkastelen esityksessä paikallista identiteettiä myös kuntien muutoskestävyyden osatekijänä. Tapaustutkimuksemme tarkensi kuvaa siitä, miten ylipaikallinen muutos paineistaa esiin paikallisia vastavoimia, joiden tärkeä osatekijä paikallinen identiteetti keskeisine piirteineen on. Identiteettiresurssien käyttö on ollut ja on myös tulevaisuudessa osa paikallisen muutoskestävyyden luomista. Muutoskestävyys ei kuitenkaan tarkoita vain muutokseen sopeutumista ja identiteetin sopeuttamista, vaan paikallinen identiteetti voi olla myös uutta luova resurssi, joka auttaa osallistumaan muutokseen omista lähtökohdista. 12 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

13 Julkisten palvelujen mahdollisuudet ja rajoitteet Tuomo Mäki Talouden näkymät Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Kuudessa vuodessa kokonaistuotantoon on syntynyt noin 15 %:in kasvukuilu suhteessa normaaliin kehitykseen. Tästä kasvukuilusta teollisuustuotannon kehitys selittää runsaan puolet. Suomen talouden kasvu on ollut vahvasti yksityisen ja julkisen kulutuskysynnän kasvun varassa. Suomen kokonaiskysynnän rakenne on muuttunut selvästi. Parin viime vuosikymmenen aikana työvoiman uudelleenkohdentumisen yksi trendi on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisyyden kasvu. Toinen trendi on ollut teollisuuden työllisyyden hiipuminen. Teollisuuden rakennemuutos on hävittänyt osan tuotantoa ja vientiä, jota palveluviennin kasvu on viime vuosina vain osittain paikannut. Vientisektorin rakenteellisten ongelmien takia kansantalouden keskipitkän ajan kasvuedellytykset näyttävät heikentyneen viime vuosien aikana. Kansantalous ei voi kestävästi kasvaa kulutuksen varassa. Keskipitkällä aikavälillä talouden kasvun odotetaan olevan vaimeaa, sillä kasvua hidastaa erityisesti heikko kokonaistuottavuuden kehitys sekä työpanoksen kasvun pysähtyminen. Keskeisessä asemessa ovat työllisyysastetta, talouden muuta kasvuperustaa ja julkisen palvelutuotannon tuottavuutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset. Julkisen talouden epätasapaino jatkuu pitkään Julkisen talouden menojen rahoittamisen kannalta kasvukuilun repeämä synnytti merkittävän ongelman niin menojen kuin tulojen näkökulmasta. Julkisten menojen suhde BKT:een on finanssikriisin johdosta noussut tuntuvasti ja se ylittää jo nyt (58 %) selvästi tason, jolle sen aiemmin arvioitiin nousevan vasta v Kun veroaste on runsas 40 %, merkitsee 15 % matalampi BKT:n taso, että verotuloja puuttuu määrä, joka on runsas 6 % BKT:sta eli vuositasolla runsas 12 mrd. euroa. Kun syntynyt kasvukuilu ei ole kurottavissa umpeen ihan lyhyessä ajassa, merkitsee se, että julkisen talouden kestävyysvaje on aiemmin arvioitua huomattavasti vakavampi ongelma. Julkinen talous on rahoitusalijäämäinen jo viidettä vuotta peräkkäin eikä se ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen, sillä julkinen talous säilyy joka vuosi alijäämäisenä myös keskipitkällä aikavälillä Julkisyhteisöjen velka jatkaa kasvuaan Julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna 10 mrd. eurolla ja ylitti ensimmäisen kerran 100 mrd. euroa. Tästä valtaosa on valtionvelkaa, jolla valtio on lieventänyt finanssikriisin seurauksia. Hallituksen päättämistä mittavista sopeutustoimista huolimatta valtion velkasuhteen taittaminen vuonna 2015 ei näytä toteutuvan. Julkisen talouden nimellinen velka, mutta myös velan suhde BKT:hen jatkaa kasvuaan ja ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon jo ensi vuonna. Velkasuhde kohoaa korkeimmalle tasolleen sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2017 julkisyhteisöjen velka on arviolta 141 mrd. euroa eli noin 30 mrd. euroa suurempi kuin tämän vuoden velka. Kuntataloudessa kestävyysongelma Kuntataloudessa on vakava rakenteellinen ongelma, jota leimaa pysyvä alijäämäisyys, nopeasti kasvanut ja korkealle tasolle kumuloitunut velka, tulojen ja menojen suhdanneherkkyyden aiheuttama epävakaus sekä kuntatalouden heikko ennakoitavuus. Julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainoa mitataan kestävyysvajeella, joka on tulevien julkisen talouden alijäämien nykyarvo. Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on 4,7 % BKT:sta, josta kuntasektorin vastuulla on noin puolet. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna runsaat 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

14 valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa kohtuullisella veroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Kuntatalouden kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan a) menokehityksen hillintää, b) tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien tasapainoa sekä c) kuntatalouden ohjauksen vahvistamista. Nämä toimet sisältyvät hallituksen rakennepoliittiseen uudistusohjelmaan kuntatalouden 2½ %:n kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Menokehityksen hillinnässä tuottavuutta parantavat toimet ovat keskeisiä. Tässä tarvitaan kuntarakenteen sekä sosiaalija terveyspalvelujen uudistushankkeen määrätietoista toteutusta. Tehtävien ja rahoituksen rakenteellista epätasapainoa hallitus on päättänyt purkaa vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Kuntatalouden talousohjausjärjestelmää uudistetaan asettamalla kuntatalouden rahoitusasemalle ja velalle tavoitteet. Kuntatalouden tasapainottaminen sisältyy myös Suomen hallituksen keväällä hyväksymässä vakausohjelmassa asetettuun koko julkisen talouden keskipitkän ajan tasapainotavoitteeseen -0,5 % BKT:sta. Tämä täyttää sekä vakaus- ja kasvusopimuksen että kansallisen fipo-lain vähimmäisvaatimukset. Osa sopimuksen määräyksistä vastaa julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettua neuvoston direktiiviä, joka tulee panna täytäntöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Direktiivin toimeenpanolla varmistetaan, että kuntatalous muiden alasektoreiden tapaan muodostaa johdonmukaisen osan julkisen talouden kokonaisohjausta ja tavoitteen asettelua. Uutta on se, että myös Suomen oma lainsäädäntö edellyttää, että hallituksen on ryhdyttävä korjaaviin toimiin, jos ollaan etääntymässä tavoitteista ja tavoitteen noudattamista valvoo riippumaton elin. Rakennepoliittisen kuntatalousohjelman tiukka toteutus loisi hyvän mahdollisuuden uudelle kuntatalouden alulle. 14 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

15 Kaupunki uudistuu kohti parempaa toimintamalli ja hyvinvointiekosysteemiajattelua Petri Virtanen Puheenvuorossa tarkastellaan julkisten organisaatioiden toimintaympäristön muutosta, julkisten organisaatioiden muutosta ja julkisen hallinnon asiakaslähtöisyyden ja kehittämistoiminnan logiikkaa. Puheenvuoro perustuu käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen älykkäistä julkisista organisaatioista (ks. Virtanen & Stenvall 2013; Virtanen ym. 2013). Miten maailma ympärillämme muuttuu? Organisaatiot elävät nykyään epävarmoja aikoja, eikä tietoa ole sittenkään tarpeeksi vaikka tiedon runsaudesta nykyään paljon puhutaankin. Yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt ovat monimutkaisia, eivätkä ne oikeastaan kunnioita organisaatioiden rajoja. Varsinkin ns. inhottavat yhteiskunnalliset ovat tällaisia. Tästä seuraa, että joitakin asioita on vaikea jopa nimetä, hallinnasta puhumattakaan. Poliittinen kenttä tuo oman mausteensa edellä mainittuun monitulkintaisuuteen. Poliittisen päätöksenteon logiikkaa on joskus vaikea ennakoida. Miten organisaatiot muuttuvat? Organisaatiot ovat systeemisiä kokonaisuuksia, joissa vallitsee organisaatiosta riippuen tietynlainen organisaatiodynamiikka. Organisaatiot ovat henkisiä, fyysisiä ja virtuaalisia tiloja, joissa vallitsee yhtäällä virallinen muoto ja toisaalta epävirallinen kulttuuri. Organisaatiot ovat suhteessa ympäröivään maailmaan. Kytkentä tapahtuu rajapintojen kautta. Miten ajatus asiakkaasta muuttuu? Julkisen hallinnon asiakkaiden hallintamentaliteetti on muuttumassa radikaalisti. Elämme parhaillaan siirtymää asiakaskeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Kyse on isosta muutoksesta, joka muuttaa radikaalisti asiakkaiden asemaa palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa. Hyvinvointiekosysteemiajattelu tarkoittaa, että palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kyse on muustakin kuin palvelutuotannosta kyse on kokonaisvaltaisesta yhteissuunnittelusta. Miten julkisten palvelujen kehittäminen muuttuu? Julkisten palvelujen kehittäminen on systeemi-, työntekijä- ja asiakaslähtöistä. Kaikkia näitä näkökulmia tarvitaan. Älykäs organisaatio kytkee kehittämistoiminnan oman strategiansa toteuttamiseen ja uskaltaa ottaa myös riskejä. Miten johtamisen taustatarina muuttuu Turussa? Turussa on siirrytty vuoden 2013 alusta toimialajohtajamalliin. Samalla koko kaupungin johtamiskonseptia on muutettu. Uudessa toimintamallissa korostuvat hyvä johtajuus, parempi asiakasymmärrys ja tehokkaampi palveluntuottamisen tapa. Parhaillaan kaupungissa laaditaan kaupunkistrategiaa yhdessä kaupungin omien toimijoiden ja muiden sidosryhmien yhteistyönä. Suuri toiminnallinen haaste liittyy toimivien, älykkäiden kokonaisnaisratkaisujen kehittämiseen. Millaisista tekijöistä tunnistaa älykkään julkisen organisaation johtamisen? Omien toimintatapojen kyseenalaistamisesta Hyvinvointiekosysteemin merkityksen ymmärtämisestä Hallittujen riskien ottamisesta Avoimuudesta ja kyvystä oppia toisilta Luottamuksellisesta ja rennosta työilmapiiristä Innostuneista työntekijöistä Tunnustuksista ja palkinnoista Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

16 Asiakas kuntapalvelujen ongelma vai vastaus kunnan ja valtion väliseen johtamisongelmaan? Pasi-Heikki Rannisto Asiakas- ja asiakaslähtöisyys ovat palvelujen kehittämisen lähtökohtina yleisesti hyväksyttyjä. Asiakkuuden käsite on kuitenkin moniulotteinen. Monet mieltävät asiakkaan kuluttajana, jolla on riittävä tieto, taito ja varallisuus tehdä omia valintojaan palveluita hankkiessaan. Toisessa ääripäässä on näkemys asiakkaasta palvelujen kohteena tai huolenpidon kohteena, jopa hänen tahtonsa vastaisesti. Esimerkkeinä tästä ovat lasten huostaanotto, osa terveyteen liittyvistä toimenpiteistä tai vaikkapa vankeinhoito. Näiden ääripäiden väliin asettuu näkemys asiakkaasta kumppanina. Tällöin asiakas kohdataan itsenäisenä ja hänen tarpeensa otetaan tosissaan palvelujen lähtökohdaksi ja joissain tapauksissa myös osaksi palvelun tuottamista. Vastausta otsikon kysymykseen voidaan lähteä hakemaan useasta suunnasta. Siihen liittyvät myös näkemykset asiakkuuden sisällöstä, palveluista ja niiden tarkoituksesta, rahoituksesta ja sen logiikasta, palvelujen järjestämisen merkityksestä sekä asiakkaasta resurssina. Lähestyttäessä asiakasta nykyisen palvelujen tuotantologiikan kautta, jolloin valtio lupaa järjestettäväksi tasapuolisen standardipalvelun kaikille, asiakas nähdään palvelujen kohteena. Tällöin palvelua tuottavat arvioivat asiakkaan oikeudet palvelujen saamiseen ja tuottavat palvelun omalta kannaltaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Palvelutarpeen arviointi on annettu usein professiolle, jonka koulutustasoa, määrää ja oikeuksia valtio määrittää. Huomattavaa kuitenkin on, että arvioinnin kautta haettu osaoptimiratkaisu on aina riippuvainen rahoitustavoista ja normien sisällöistä. Esimerkiksi kunnat optimoivat itselleen tulevia rahavirtoja ja minimoivat kustannuksia, vaikka valtion tai asiakkaan kustannukset olisivat toteutusmallissa paljon suuremmat ja kokonaiskustannus muodostuisi suureksi. Mahdollisuus on myös tarkastella asiakasta kumppanina ja resurssina, jolloin uskotaan aidosti siihen, että asiakas omistaa asiakastarpeen ja palvelu on arvon tuottamista asiakkaan kontekstissa. Tässä ajattelussa julkinen hallinto antaa palvelulupauksen asiakkaalle ja osoittaa resursseja, johtamista ja motivointia työntekijöille, jotta nämä lunastaisivat palvelulupauksen asiakasrajapinnan toiminnassa. Yhteiskunnan laajennettua palvelutarjontaansa yhä monimutkaisempiin yksilöiden ongelmiin, on samalla mahdollisuus tuottaa standardipalveluita vähentynyt merkittävästi. Samaan aikaan tapahtunut kansalaisten yksilöllistyminen ja tiedon sekä komminkaation määrän kasvu digitalisoitumisen myötä on saattanut palvelujen järjestäjät suurten vaikeuksien eteen. Aktiiviset ja palvelulupauksista tietoiset kansalaiset ovat alkaneet vaatia palveluita asiakkaina eivätkä suostu enää hallintoalamaisen rooliin. Aikaisempi ajattelu vakioiduista palveluista, eettisesti korkeatasoisten ammattilaisten ja professioiden tarjoamana ei enää toimi. Asiakkaat eivät toivo enempää ammattilaisuutta, vaan sitä, että heidän tarpeensa otetaan tosissaan ja palveluita tarjotaan heille sopivassa ajassa ja paikassa. Tähän nykyinen järjestelmämme ei taivu, mikä näkyy asiakkaan ja palveluja tuottavien toimijoiden vaikeuksina tuottaa hyviä palveluita ja tehokkaita palveluprosesseja. Se näkyy myös siinä, että valtion ja kuntien välinen suhde ja ohjauksen sekä rahoituksen mallit ovat ajautuneet kriisiin. Nythän esimerkiksi normeissa määritellään työntekijämääristä ja koulutuksista ja kuitenkin samaan aikaan lomautetaan ja säästetään siten, että normit eivät täyty. Nykymallille asiakas on ongelma. Lähestyttäessä edellä kuvattua ongelmakenttää asiakkaan suunnasta, saatetaan päästä erilaisiin lopputuloksiin. Tämä kuitenkin vaatii sen, että rahoitus liikkuu asiakkaan mukana ja että työntekijöillä on mahdollisuus toimia ja toisaalta heitä johdetaan niin, että asiakastarve voidaan tyydyttää. Käytännössä tällöin prosessit määritellään asiakastarpeesta käsin eikä yksittäisten professioiden ja nykyisten rahoituslogiikoiden näkökulmasta käsin. Asiakkaasta voidaan saada samalla keskeinen palvelujen vaikuttavuuden tekijä. Tänä päivänä tunnutaan usein unohtavan, että esimerkiksi kansanterveys on yksilöiden summamuuttuja eikä missään ole löydettävissä sitä Kansaa, jonka terveyttä voidaan hoitaa. On hoidettava yksilöä. Tällöin myös prosessien, palveluiden ja toiminnan on palveltava yksilöä. Palvelujen järjestämiseen 16 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

17 tämä aiheuttaa haasteita, erityisesti siten, että asiakkaan pystyessä valitsemaan palvelun tuottajan ja paikan, jossa palvelua vastaanottaa, eivät palvelujen järjestäjät pysty enää ajattamaan asiakasta palvelun luokse optimoidakseen käyttöastetta. Palvelut on tuotettava siellä missä on kysyntää. Asiakkaasta lähtevä ajattelu samalla muuttaa argumentaation esimerkiksi kuntarakennekeskusteluissa. Mikäli palvelut jouduttaisiin tuottamaan siellä, missä niille on kysyntää, muodostuisi palvelurakenteesta toisenlainen, kuntarajoista riippumaton verkko. Osa palveluista voitaisiin myös tuottaa siten, että olisi monipalvelupisteitä eikä professiokohtaisia tuotantolaitoksia. Asiakkaat toiminnallaan ja valinnoillaan ratkoisivat niitä ongelmia, joita nykyinen poliittis-korporatiivinen, monitasoinen järjestelmä ei näytä pystyvän ratkomaan. Luonnollisesti tällaisessa mallissa asiakkaan roolista muodostuisi toisenlainen myös rahoituksen osalta, mikä saattaa olla poliittisesti haasteellista. Suomessa käytössä oleva hyvinvointivaltiomalli kun on tottunut tarjoamaan professiolähtöisiä palveluita ilmaiseksi tai vain muodollisella palvelumaksulla. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

18 18 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

19 Osa 2: Työryhmien esitelmien tiivistelmät Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

20 20 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

21 Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena Kaija Majoinen & Tuula Jäppinen Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

22 22 Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys 2013

23 Turun kaupunkitutkimusohjelma Sampo Ruoppila Turun kaupunkitutkimusohjelma (2009-) on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupunginjohdon välistä tiedonvaihtoa. Tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtavaa yhteistyötä. Sen antia käytetään hyväksi akateemisen maailman lisäksi kaupungin päätöksenteossa. Tutkimusten teemat ulottuvat elinkeinopolitiikasta hyvinvointiin ja kestävästä kehityksestä hyvään hallintoon. Kaupunkitutkimus on määritelty monitieteiseksi tieteenalaksi, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt. Ohjelmasta on toteutettu kaksi tutkimushakua ennalta valituin teemoin. Ensimmäinen suoritettiin 2011 ja toinen on paraikaa käynnissä Kummassakin kaupunki on jakanut 10 kappaletta vuoden työskentelyyn tarkoitettuja tutkijastipendejä väitöskirjan tekijöille tai jo väitelleille tutkijoille (post-doc) Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Samassa yhteydessä on jaettu samoin ehdoin lisäksi kaksi Länsi-Suomen YH-säätiön rahoittamaa stipendiä. Ohjelmasta on rahoitettu myös useita yksittäisiä tutkimuksia Turun kaupungin kehittämisen kannalta ajankohtaisista teemoista. Siitä rahoitetaan myös Turun kaupungin osallistumista partnerina suurempiin ja ulkoisesti rahoitettuihin, esimerkiksi Tekesin pääosin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Tutkimusprojektien tulee täyttää sekä kaupungin että yliopistojen tarpeita. Niillä tulee olla teoreettinen viitekehys ja niiden tulee tuottaa akateemisia tuloksia, mutta myös kaupungin kannalta kiinnostavaa sovellettavaa tietoa. Tavoitteiden yhteensovittamisesta huolehditaan projektisuunnitelmaa laadittaessa.tutkimusjohtaja avustaa tulkkina" erilaisten tiedonintressien yhteensovittamisessa. Tutkimuksilta edellytetään tulosten julkaisua helposti lähestyttävässä muodossa kaupungin omassa Tutkimuskatsauksia-julkaisusarjassa, joka on vapaasti ladattavissa internetistä. Katsauksilla tavoitellaan akateemista maailmaa laajempaa lukijakuntaa, mukaan lukien poliitikot ja päätösten valmisteluun osallistuvat virkamiehet. Tutkimusten tuloksia on myös esitelty erilaisissa kaupungin kokouksissa ja seminaareissa. Ohjelmalla pyritään madaltamaan kaupungin ja yliopistojen tiedonvaihdon ja yhteistyön kynnystä. Turun kaupunkitutkimusohjelma on organisoitu joustavana verkostona kaupunkikehittämisen aiheisiin erikoistuneiden Turun yliopiston ja Åbo Akademin professoreiden, tutkimusjohtajien ja koordinaattorien sekä Turun kaupungin johtavien virkamiesten kesken. Yhteistyötä ollaan laventamassa Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston suuntaan, jotta ohjelmasta katettaisiin paremmin myös arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun tutkimus. Kunnat ja julkisten palvelujen tulevaisuus Kunnallistieteen yhdistys

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Karkkilan kaupungin vastaus 1(6) LAUSUNTOKYSYMYKSET: JULKISEN HALLINNON ASIAKASPALVELUN KEHIT- TÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ja siinä tarjottavat palvelut Kysymys 1

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Espoo

Kuntajohtajapäivät Espoo Kuntajohtajapäivät 22-23.8 Espoo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto 1 Mistä oikein on kysymys: Miten johtaa kuntaa entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Kuntatalous

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Moderaattori: Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ARTTU-päätösseminaari 13.12.2012 klo

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot