METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2015"

Transkriptio

1 METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2015 SEURANTARAPORTTI

2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostus Maankäyttörajoitteet velvoitteittain 2015 (ha ja m 3 ) YYV kokonaispanokset Metsähallitus -tasolla YYV -panostuksen merkittävimmät muutokset Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen vuositason seuranta Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä Aktiivisilla luonnonhoitotoimilla lisätään monimuotoisuutta Erityishakkuiden osuus kaikista hakkuista Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen pitkän aikavälin seuranta Monimuotoisuushyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Virkistyshyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Lähdeluettelo...18

3 3 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista säädetään Metsähallituksesta annetun lain 4 :ssä (1378/2004). Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Metsähallitus raportoi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisesta aiheutuneista kustannuksista. Raportoinnin euromääräinen panostus kuvaa Metsähallituksen liikevoiton pienenemistä yhteiskunnallisista velvoitteista johtuen. Metsä- ja luonnonsuojelulakien mukaisten erityiskohteiden huomioiminen ei sisälly yhteiskunnallisten velvoitteiden panostukseen. Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Metsätalouden toiminnassa kunkin yhteiskunnallisen velvoitteen huomioon ottaminen pienentää hakkuukertymiä. Kertymien pieneneminen aiheutuu määritellyistä maankäyttö- ja alueekologiakohteista, hakkuualoille jätettävästä säästöpuustosta sekä saamelaisalueella toteutettavista hakkuujärjestelyistä. Velvoitteiden huomioon ottaminen myös lisää suunnittelukustannuksia. Laatumaan toiminnassa yhteiskunnalliset velvoitteet vaikuttavat rantaalueiden kaavoitukseen esimerkiksi siten, että alueen ympäristö- ja virkistysarvojen vuoksi valtion maalle ei osoiteta sitä rakennusoikeutta, joka laskennallisesti valtion maalle kuuluisi tai yleiskaavan laatimisen yhteydessä kaavan ulkopuolelle jätetään sellaisia alueita, joille valtion maiden kaavoitusperiaatteiden mukaan ei kaavoitettaisi rakentamisalueita. Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallituksen liiketoiminta vastaa tienpidon kustannuksista kokonaisuutena (pl. luontopalveluiden hallinnassa olevat tiet) sisältäen myös metsästyksen ja kalastuksen toimesta tapahtuvan tienkäytön. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus osallistuu Kansallisen kasvigeenivaraohjelman toteuttamiseen hallinnoimillaan alueilla. Kansallisen metsäohjelman tavoitteen ja Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus jatkoi kulttuuriperintökohteiden inventointia. Metsähallituksessa ei tähdätä vain yhden tavoitteen saavuttamiseen kerrallaan, vaan niiden yhteensovittamiseen ja kokonaishyödyn maksimointiin yhteiskunnan parhaaksi. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostuksella saavutetaan myös hyötyjä. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmään kuuluu vuosittainen panostuksen ja

4 4 hyötyjen raportointi Maa- ja metsätalousministeriölle sekä pitkän aikavälin seuranta luonnonvarasuunnitelmien kautta. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen kuuluu Metsähallituksen yhteiskuntavastuuseen. Metsähallituksessa yhteiskuntavastuu ymmärretään toiminnaksi, johon omistajan asettamat tavoitteet on integroitu mahdollisimman tehokkaasti. 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostus 2.1. Maankäyttörajoitteet velvoitteittain 2015 (ha ja m 3 ) Velvoite Monimuotoisuus-kohteet Virkistyskohteet Porotalouskohteet Saamelaiskulttuuri Ei hakkuita / poimintahakkuut Rajoitettu käyttö / kohdemerkintä Yhteensä ha milj. m 3 ha milj. m 3 ha milj. m Yhteensä Metsätal. metsämaan alasta / puustosta, % 7,4 % 10,3 % 7,4 % 9,1 % 14,8 % 19,4 % Taulukko 1. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden takia tehtyjen maankäyttörajoitteiden metsämaan pinta-alan ja puuston tilavuuden jakaantuminen kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja rajoitetun käytön piirissä oleviin alueisiin vuonna 2015 Käsitteet Ei hakkuita Kohteella ei harjoiteta metsätaloutta. Poimintahakkuut Poimintahakkuut ovat mahdollisia kohteilla, joiden käsittelyt tehdään luonnonhoidollisin tavoittein elinympäristöjen erityispiirteet säilyttäen. Hakkuu on yleensä yksittäisten puiden poistoa. Poimintahakkuin käsiteltäviä kohteita on hyvin vähän. Rajoitettu metsätalouskäyttö Metsien käyttöä on eriasteisesti rajoitettu. Metsänkäsittelytapoja ovat tavanomaisten hakkuutapojen ohella peitteisyyttä ylläpitävät käsittelyt kuten kiertoajan jatkaminen, erirakenteisen metsän käsittely, pienaukkohakkuut ja säästöpuuhakkuu. Säästöpuuhakkuulla

5 5 tarkoitetaan hakkuutapaa, jossa säästöpuita jätetään uudistushakkuun yhteydessä selvästi tavanomaista enemmän YYV kokonaispanokset Metsähallitus -tasolla milj milj Maankäyttö- ja alue-ekologiakohteet 45,4 46,4 monimuotoisuus 31,0 32,1 virkistyskäyttö 11,3 11,4 porotalous 1,1 1,0 saamelaiskulttuuri 2,0 1,9 Suunnittelun lisätyöt 3,0 3,0 monimuotoisuus 1,7 1,7 virkistyskäyttö 0,8 0,8 porotalous 0,4 0,4 saamelaiskulttuuri (porotalous) 0,1 0,1 Saamelaisalue (porotalous), hakkuujärjestelyt 0,8 0,8 Saamelaiskulttuuri (porotalous), toimenpidejärjestelyt 0,1 0,1 Porotalous, toimenpidejärjestelyt 0,7 0,7 Työllisyyden hoito 2,9 2,7 Laatumaan panostus 2,0 1,9 saamelaisalue 0,5 0,4 muu maa 1,5 1,5 Yhteensä 54,9 55,6 Taulukko 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispanokset vuosina , milj. Velvoite Maankäytön rajoitteet ja suunnittelun lisätyöt Muut panokset Yhteensä milj. /v Monimuotoisuus 32,7 33,8 0,8 0,7 33,5 34,5 Virkistyskäyttö 12,1 12,2 1,0 1,0 13,1 13,2 Porotalous 1,5 1,4 0,7 0,7 2,2 2,1 Saamelaiskulttuuri 2,9 2,8 0,3 0,3 3,2 3,1 Työllisyys 2,9 2,7 2,9 2,7 Yhteensä 49,2 50,2 5,7 5,4 54,9 55,6 Taulukko 3. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispanokset velvoitteittain Metsähallitus - tasolla vuosina , milj.

6 YYV -panostuksen merkittävimmät muutokset Hakkuulaskelmat Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön Kainuun luonnonvarasuunnitelma ja siihen liittyvä hakkuulaskelma. Koko maan tasolla käyttöpuusuunnite alenee yhteiskunnallisista velvoitteista johtuen yhteensä 1,85 milj. m3, josta - monimuotoisuuskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3, - virkistyskäyttökohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10- kaudella on vuosittain m 3 - porotalouskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisella poronhoitoalueella ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3 - saamelaisten kotiseutualueella porotalouskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3 ja hakkuujärjestelyiden m 3, eli yhteensä m 3. YYV panostuksen kehitys Metsähallituksen liiketoiminta vastasi tienpidon kustannuksista kokonaisuutena (pl. luontopalveluiden hallinnassa olevat tiet) sisältäen myös metsästyksen ja kalastuksen lupaasiakkaiden toimesta tapahtuvan tienkäytön. Metsästyksen ja kalastuksen vaikutus Metsähallituksen hallinnassa olevien teiden peruskorjaus- ja hoitokustannuksiin on n. 2,2, milj.. Metsästyksen ja kalastuksen tienkäytön osuutta ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Kansallisen metsäohjelman tavoitteen ja Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus jatkoi kulttuuriperintökohteiden inventointia. Inventoinnin kustannusvaikutus Metsähallituksen liiketoiminnalle oli vuonna Hankkeen kokonaiskustannukset metsätalouden osalta vuosina olivat noin neljä miljoonaa euroa ja ne toteutettiin liiketoiminnan kustannuksella ilman ulkopuolista rahoitusta. Kustannuksia ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus osallistui Kansallisen kasvigeenivaraohjelman toteuttamiseen hallinnoimillaan alueilla. Geenivarojen suojelusta aiheutuvat lisäkustannukset olivat Lisäkustannuksia ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispinta-ala väheni noin ha vuosien 2014 ja 2015 välillä. Vuoden 2015 aikana Metsähallitus on siirtänyt 5958 ha talousmetsiä suojelualueiksi liittyen soidensuojelun täydennysohjelmaan Etelä-Suomessa. Pinta-alasta 4879 ha siirtyy julkisten hallintotehtävien taseeseen ja kohteiden siirtyminen pienentää yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostusta. Pinta-alasta 1079 ha suojellaan Metsähallituksen omalla päätöksellä ja

7 7 se kuuluu yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostukseen. Soidensuojelun kokonaispintaalasta n. 40 % on metsämaata. Lisäksi peruskuviotietoja on tarkennettu. Laatumaan toimintaa koskien kaavoituksen yhteydessä käyttämättä jäänyt rakennusoikeus luonnonsuojelullisista syistä oli yhteensä euron arvosta rakennuspaikkoja Posiolla v Taulukoissa esitetään yhteiskunnallisten velvoitteiden panostuksen kehitys aikasarjoina. Pintaalojen laskennassa käytetään erityiskohteiden geometriaan pohjautuvaa raportointimenetelmää. Vuosien luvut on laskettu ominaisuustietoihin pohjautuvalla raportointimenetelmällä. Panostuksen kehitys, pinta-alan uusi laskentamenetelmä: Pinta-ala n ha ha ha ha ha YYVpanostus 57,8 milj. 54,3 milj. 54,6 milj. 54,9 milj. 55,6 milj. Taulukko 4 Panostuksen kehitys, pinta-alan vanha laskentamenetelmä: Pinta-ala ha ha ha ha ha ha YYVpanostus 38,6 milj. 48,5 milj. 54,6 milj. 44,8 milj. 52,5 milj. 57,8 milj. Taulukko 5 Käyttöpuusuunnitteen vähennyksen muutos: Käyttöpuusuunnite yyv -rajoittein, 5,26 5,46 5,72 5,80 5,80 5,80 5,80 5,95 milj. m 3 YYV rajoitteiden vaikutus -1,44-1,44-1,65-1,72-1,77-1,77-1,77-1,85 käyttöpuusuunnitteeseen, milj. m 3 Taulukko 6 Hinta- ja kustannustason muutokset Hinta- ja kustannustason muutokset Muutoksen syy Muutos, % Puunkorjuun kustannustaso -3,7 Puun hinta -1,6 Palkkakustannukset -8,0 Kuluttajahintaindeksi - 0,2 Rakentamattomien rantarakennuspaikkojen hinta 1-5,0 1) Maanmittauslaitoksen julkaiseman Kiinteistöjen kauppahintatilaston perusteella tehty arvio Metsähallituksen maa-alueiden rantatonttien hintakehityksestä Taulukko 7

8 8 Maankäyttömuutoksista johtuvat tasesiirrot Liiketoiminnan taseesta on siirretty julkisten hallintotehtävien taseeseen kokonaispinta-alaltaan hehtaaria maata ja vettä. Metsämaan osalta siirrot ovat tapahtuneet pääosin YYV panostuksen piiristä ja osin myös sen ulkopuolelta. Tasesiirrot pienentävät YYV panostusta. Muutokset ajanjaksolla Kokonaisala, ha Maa- ja vesiomaisuus, Kaikkiaan Taulukko 8

9 9 3. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen vuositason seuranta 2015 Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevissa metsissä (ns. monikäyttömetsissä) toimenpiteet monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi perustuvat monipuolisiin ja nykyaikaisiin suunnittelukäytäntöihin sekä ympäristöoppaan ajantasaiseen ohjeistukseen. Luonnonvarasuunnittelussa ja alue-ekologisessa tarkastelussa metsää arvioidaan maisematasolla kokonaisuutena, jolloin voidaan aiempaa monipuolisemmin ottaa huomioon metsäluonnon erityispiirteet sekä luontoarvojen keskittyminen ja kytkeytyminen sekä sovittaa yhteen metsän eri käyttömuotojen tarpeet. Suunnittelussa määritetään monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet: lakikohteet, ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet, ekologiset yhteydet ja muut monimuotoisuuden erityiskohteet ja -alueet. Monimuotoisuuden erityiskohteiden lisäksi suunnittelussa määritetään mm. virkistyskäytön erityisalueet, maisema- ja riistakohteet sekä luontaistalouden erityiskohteet. Erityiskohteiden metsiä käsitellään kohteen erityisluonnetta tukevalla ja kehittävällä tavalla. Metsähallituksen monikäyttömetsillä on keskeinen asema monimuotoisuuden turvaamisessa. Monikäyttömetsien säästöpuut, pienialaiset säästökohteet, vaihettumisvyöhykkeet, vesistöjen suojavyöhykkeet, hakkuutähteet ja kannot luovat elinympäristöjä monille harvinaisille tai taantuneille lajeille. Maisematasolla ekologiseen verkostoon kuuluvat ytimet, ekologiset yhteydet ja tukialueet. Myös virkistyskäyttö- ja maisemakohteet toimivat ekologisen verkoston tukena. Kuva 1. Kaavakuva ekologisen verkoston eri tavoitteista sekä niiden suhteellinen osuus monikäyttömetsien pinta-alasta

10 Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa Luontokohteiden huomioon ottaminen ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen on onnistunut vuonna 2015 kaikissa seuratuissa työlajeissa. Uudistusalojen luontokohteiden pinta-alasta 95,4 prosentilla kohteen ominaispiirteet olivat säilyneet joko täysin tai lähes täysin. Vuoden 2015 seurannassa tuli esille luontokohde, jonka tiedot puuttuivat paikkatietojärjestelmästä eli kohdetta ei ollut aikaisemmin löydetty. Kohteen havainnointi maastossa puunkorjuutöiden yhteydessä paksun lumen aikaan oli ollut haasteellista. Kuva 2. Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa 3.2. Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä Säästöpuilla on tärkeä merkitys monille lahopuusta riippuvaisille eliölajeille. Seurannan mukaan vuonna 2015 uudistushakkuin käsitellylle hehtaarille jätettiin keskimäärin 11,0 säästöpuuta eli enemmän kuin metsäsertifioinnin vaatimat 5-10 kpl/ha. Metsänkäsittelyalaan rajoittuvien puustoisten luontokohteiden puustoa ei ympäristöseurannoissa lasketa uudistusalan säästöpuuston kappalemäärään, mutta luontokohteiden puusto huomioidaan käsittelyalalle jätettävien säästöpuiden määrässä.

11 11 Kuva 3. Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä 3.3. Aktiivisilla luonnonhoitotoimilla lisätään monimuotoisuutta Elinympäristöjen aktiivisen hoidon päätavoitteina ovat muut kuin puuntuotannolliset syyt, esimerkiksi monimuotoisuuden tai riistan elinympäristöjen turvaaminen. Elinympäristöjen aktiivinen hoito voi olla myös ennallistamista ja ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Taulukko 9. Aktiiviset luonnonhoitotoimet monikäyttömetsissä 3.4. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista Metsähallitus käyttää ja kehittää erityishakkuiden menetelmiä useiden tavoitteiden yhteensovittamisessa. Jos hakkuukohteella on erityisiä monimuotoisuus- tai maisema-arvoja, jotka edellyttävät pysyvää peitteellisyyden ylläpitoa ja uudistamisvaiheesta kohteelle aiheutuvien haittojen välttämistä, kohteella on syytä käyttää esimerkiksi pienaukkohakkuuta tai

12 12 kasvatusluonteisia hakkuutapoja. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista oli 13,7 % vuonna Erityishakkuiden käytön tavoitteet ovat Metsän virkistyskäyttöarvon ylläpito tai lisääminen Maiseman ylläpito tai parantaminen Monimuotoisuuden ylläpito tai lisääminen Porotalouden edellytysten turvaaminen Riistan elinympäristön ylläpito tai parantaminen Metsätaloustoiminnan jatkuminen ao. kohteilla Taulukko 10. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista 4. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen pitkän aikavälin seuranta Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen kehittymistä pitkällä aikavälillä seurataan luonnonvarasuunnittelun yhteydessä suunnittelualueittain yhdessä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarasuunnitelmat tehdään viisivuotiskaudeksi. Pitkän aikavälin hyötyjen mittaristo otettiin käyttöön Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa (Tolonen ym. 2015). Luonnonvarasuunnittelun menetelmien kehittämisen taustalla ovat laajat, koko maan kattavat selvitykset yleisillä yhteiskunnallisilla velvoitteilla saavutettavista monimuotoisuus- ja virkistyshyödyistä. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden monimuotoisuushyötyjen arvioinnin yhteenvetona vuonna 2013 todettiin, että näkymät monimuotoisuuden kehittymiseen monikäyttömetsien nykyisin YYV panostuksin näyttävät pitkällä tähtäimellä varsin lupaavilta (Hallman ym. 2013). Panostus monimuotoisuuteen monikäyttömetsissä on erittäin korkealla tasolla ottaen huomioon valtion maiden sijainnista seuraavat mahdollisuudet ylläpitää monimuotoisuutta ja valtion maiden laajamittaisen käytön suojelualueiden perustamiseen. Panostus on laajamittaista monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin elinympäristöihin kuten lehtoihin ja korpiin. YYV-kohteisiin sisältyy kasvupaikka- puulaji- ja ikätarkastelujen perusteella monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä. Metsien rakennepiirteistä erityisesti kuolleen puun eli lahopuun määrä on monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeä. Suomen metsälajistosta noin neljännes, noin lajia, on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta. Kuolleen puun määrät ovat tavanomaisissa talousmetsissä hyvällä tasolla viitearvoihin ja ympäristöoppaan pitkän aikavälin tavoitteeseen (10 m³/ha) verrattuna, Lapissa ollaan tavoitetasolla. YYV-kohteissa kuolleen puun määrät ovat monimuotoisuuden kannalta hyvällä tasolla ja kehitys näyttää lahopuulajiston kannalta suotuisalta. YYV-kohteet täydentävät pinta-

13 13 alaltaan merkittävästi suojelualueiden verkostoa. YYV-kohteiden kytkeytyvyys suojelualueisiin on hyvällä tasolla, mikä tukee ekologisen verkoston toimivuutta ja lajien leviämistä. Uudistushakkuissa jätetty säästöpuusto turvaa monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä kehittyvissä metsissä. YYV-kohteet ovat säilyneet hyvin puunkorjuussa. Metsähallituksen monikäyttömetsien monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita on vaihtelevin teemoin inventoitu lukuisia kertoja ja laadukkaat kohteet on valittu suojeluun tai talousmetsien säästökohteiksi. Lisäpanostuksella valtion metsiin ei ole enää saatavissa yhtä suurta lisähyötyä kuin jos vastaava panostus monimuotoisuuden turvaamiseen suunnattaisiin yksityismetsiin METSO -ohjelman kautta. Aktiivisen luonnonhoidon lisääminen sen sijaan voi tarjota keinon saada merkittäviä hyötyjä suhteellisen pienillä lisäpanostuksilla kytkemällä toteutus tavanomaisten metsänhoito- ja puunkorjuutöiden yhteyteen. Metsähallitus hoitaa valtion talousmetsiä monikäyttömetsinä, joissa puuntuotannon rinnalla otetaan korostetusti huomioon myös virkistyskäyttö. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos selvittivät suomalaisten tyytyväisyyttä valtion monikäyttömetsien nykyiseen hoitoon kansalaisille suunnatulla maksuhalukkuuskyselyllä (Kosenius ym. 2013). Pääosin suomalaiset ovat tyytyväisiä valtion talousmetsien nykyiseen hoitoon. Kansalaisten tyytyväisyys tuli esiin heidän mielipiteissään koskien Metsähallituksen toimintaa ja valtion talousmetsien nykyistä hoitoa. Tyytyväisyys ilmeni myös nykyisten virkistyskäyttöä edistävien toimenpiteiden suuressa rahamääräisessä arvossa. Virkistyshyötyjen arvoksi saatiin kahdella eri menetelmällä ja varovaisin oletuksin arvioituna miljoonaa euroa vuodessa Monimuotoisuushyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Kainuun monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteissa on suhteellisen paljon lahopuuta. Luonnonsuojelualueilla lahopuuta on monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteita vähemmän, mutta toisaalta kyseessä on laajempia aluekokonaisuuksia, joissa lahopuujatkumo on säilynyt saarekemaisia metsälaikkuja paremmin. Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteissa ja suojelualueilla haapaa on suhteellisen paljon. Monikäyttömetsissä haapaa on keskimäärin vähemmän jo osaksi siksi, että valtion maat sijaitsevat keskimääräistä karummilla alueilla. Lisäksi monimuotoisuuden kannalta parhaimmat kohteet on siirretty luontokohteiksi. Haavalla on tärkeä rooli metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa. Se tarjoaa elinympäristön useille uhanalaisille hyönteisille, sienille, sammalille ja jäkälille. Taulukossa elävien haapojen määrää tarkastellaan koko maan alueella, koska otannan pienuuden vuoksi maakunnan alueelta ei voitu esittää omia lukuja.

14 14 Kuva 4. Lahopuun määrä Kainuun monikäyttömetsissä ja suojelualueilla (lähde VMI) Kuva 5. Järeän elävän haavan määrä valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla, koko Suomi (lähde VMI)

15 15 Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteet kytkeytyvät hyvin suojelualueisiin ja tuovat siten merkittävän lisän niiden pinta-alaan. Ekologisen verkoston kytkeytyneisyys kuvaa alueen saavutettavuutta lajin näkökulmasta. Mitä lähempänä lajille sopiva elinympäristölaikku sijaitsee, sitä todennäköisempää on lajin onnistunut leviäminen uudelle alueelle. Vierekkäiset laikut maastossa, joiden elinympäristö on samankaltainen, tukevat toistensa lajiston pysyvyyttä tarjoten lajeille samoja resursseja ja parempaa kytkeytyvyyttä alueen sisällä. Kainuun metsämaan laikkujen osalta jo 500 metrin etäisyys kytkee lähes 70 prosenttia laikuista suojelualueisiin. Kahden kilometrin etäisyydellä laikut kytkeytyvät suojelualueisiin yli 96 prosentin laajuudella. Suurimmalle osalle lajeja 500 metriä voidaan pitää riittävänä etäisyytenä kytkemään elinympäristöt toisiinsa. Monimuotoisuuskohteista 74 % on metsätalouskäytön ulkopuolella ja 26 % rajoitetussa käytössä. Taulukko 11. Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteiden kytkeytyvyys suojelualueisiin Kuvissa 6, 7 ja 8 havainnollistetaan monikäyttömetsien monimuotoisuus- ja lakikohteiden sekä suojelualueiden muodostaman ekologisen verkoston kytkeytyvyyttä. Kainuun virkistyskohteet eivät sisälly monimuotoisuuden näkökulmasta tehtyyn karttatarkasteluun. Kuva 6

16 16 Kuva 7 Kuva 8

17 Virkistyshyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Monikäyttömetsät sekä suojelu- ja retkeilyalueet tuottavat monipuolista hyötyä virkistyskäytössä. Hyödyn suuruutta Kainuussa on arvioitu seuraamalla ja arvioimalla käyntimääriä alueilla. Monikäyttömetsissä käytiin kertaa vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun maakunnan monikäyttömetsissä kävi keskimäärin yksi henkilö jokaisella hehtaarilla. Monikäyttömetsien käyntimäärä on arvio, joka pohjautuu metsätalouden käyttöön rakennetun tiestön käytön selvitykseen. Tiestön käytön selvitys toteutettiin käyntimäärälaskureiden ja kävijöiden haastattelun avulla. Metsätalouden käyttöön rakennetun tiestön käytöstä 85 % on virkistyskäyttöä. Tiestön olemassaolon mahdollistamia monikäyttömetsien virkistyshyötyvaikutuksia ovat metsästys, marjastus, luonnontarkkailu, poronhoito, kalastus ja koirien kanssa ulkoilu. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksista merkittävin on fyysisen kunnon nousu. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nousu on merkittävä. Haastatellut vastaajat arvioivat hyvinvointinsa nousun 200 euron arvoiseksi yhtä monikäyttömetsiin tehtyä käyntikertaa kohti. Kuva 9. Suojelu- ja retkeilyalueiden sekä monikäyttömetsien käyntimäärä Kainuussa v. 2014

18 18 Lähdeluettelo Hallman E., Karvonen L., Leinonen J., Päivinen J., Siikamäki P Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Monimuotoisuushyötyjen arviointi. 43 s. Kosenius, AK, Juutinen A., Neuvonen M., Ovaskainen V., Sievänen T., Tolvanen A., Tyrväinen L Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä: hyötyjen rahamääräinen arvo. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja s. Tolonen, A., Juntunen, H., Härkönen, K., Meriruoko, A., Heikkinen. M.H., Mähönen, J. Väisänen, M Kainuun luonnonvarasuunnitelma Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja s.

METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2016 SEURANTARAPORTTI

METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2016 SEURANTARAPORTTI METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2016 SEURANTARAPORTTI 9.2.2017 2 Sisällysluettelo 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet... 3 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen

Lisätiedot

Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2016

Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2016 Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2016 SEURANTARAPORTTI 18.2.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.6.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 15.4.2016

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.2.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT

Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT 29.9.2016 Metsähallituksen maat ja vedet Metsämaan omistus Suomessa Metsämaata talouskäytössä

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallitus pähkinänkuoressa: Metsähallitus toimii tällä hetkellä valtion

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE- KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) mukaan Metsähallitus

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-

Lisätiedot

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua.

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi

Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi Erkki Hallman Lauri Karvonen Johanna Leinonen Jussi Päivinen

Lisätiedot

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

mmm.fi / /2017

mmm.fi / /2017 PÄÄTÖS 1(5) mmm.fi Metsähallitus METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta

Lisätiedot

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus

Talousarvioesitys Metsähallitus Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 1,6 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 0,9 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla

Monikäyttömetsätalous valtion mailla Monikäyttömetsätalous valtion mailla Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluepäällikkö Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka lailla määritelty tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita

Lisätiedot

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?

Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli? Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli? Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 MMT Kii Korhonen Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Uusi metsähallituslaki Eduskunta hyväksyi uuden

Lisätiedot

Ekosysteemilähestymistapa?

Ekosysteemilähestymistapa? Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi

Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi 24.3.2011 Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat huolissaan siitä, että Metsähallitus

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta 19.10.2015 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa- ja vesiomaisuutta

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus

Talousarvioesitys Metsähallitus 64. Metsähallitus Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa

Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat

Lisätiedot

MELAn käyttö Metsähallituksessa

MELAn käyttö Metsähallituksessa MELAn käyttö Metsähallituksessa Toiminnan mitoittaja Kentän palvelija Tuntosarvena tulevaisuuteen & Jari Jämsä 11.11.2009 1 SutiGis Kirjoita MELA -laskentaaineisto MELAN JA SUTIGISIN YHTEISPELI 1/2.rsu

Lisätiedot

Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän. Loppuraportti

Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän. Loppuraportti Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän kehittämisprojekti Loppuraportti 2 Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän kehittämisprojekti Loppuraportti Ville Schildt

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla.

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla. Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla. 2. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2 Metsäneuvos 14.4.2015 Marja Kokkonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄHALLITUKSEN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSESTÄ Maa- ja metsätalousministeriö esittää

Lisätiedot

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä

Lisätiedot

Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa

Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa Raportti 22.12.2006 WWF Suomi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2 Sisällys 2 Tiivistelmä 3 1. Hankekuvaus 4

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto

Metsähallituksen uusi toimintamalli maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Metsähallituksen uusi toimintamalli 30.8.2011 maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt ja Palvelukeskus

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari 30.8.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Metsien suojelu

Metsien suojelu Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot