METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2015
|
|
- Ritva Nurminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2015 SEURANTARAPORTTI
2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostus Maankäyttörajoitteet velvoitteittain 2015 (ha ja m 3 ) YYV kokonaispanokset Metsähallitus -tasolla YYV -panostuksen merkittävimmät muutokset Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen vuositason seuranta Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä Aktiivisilla luonnonhoitotoimilla lisätään monimuotoisuutta Erityishakkuiden osuus kaikista hakkuista Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen pitkän aikavälin seuranta Monimuotoisuushyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Virkistyshyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Lähdeluettelo...18
3 3 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista säädetään Metsähallituksesta annetun lain 4 :ssä (1378/2004). Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet otetaan huomioon Metsähallituksen tulostavoitetta asetettaessa. Metsähallitus raportoi vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisesta aiheutuneista kustannuksista. Raportoinnin euromääräinen panostus kuvaa Metsähallituksen liikevoiton pienenemistä yhteiskunnallisista velvoitteista johtuen. Metsä- ja luonnonsuojelulakien mukaisten erityiskohteiden huomioiminen ei sisälly yhteiskunnallisten velvoitteiden panostukseen. Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Metsätalouden toiminnassa kunkin yhteiskunnallisen velvoitteen huomioon ottaminen pienentää hakkuukertymiä. Kertymien pieneneminen aiheutuu määritellyistä maankäyttö- ja alueekologiakohteista, hakkuualoille jätettävästä säästöpuustosta sekä saamelaisalueella toteutettavista hakkuujärjestelyistä. Velvoitteiden huomioon ottaminen myös lisää suunnittelukustannuksia. Laatumaan toiminnassa yhteiskunnalliset velvoitteet vaikuttavat rantaalueiden kaavoitukseen esimerkiksi siten, että alueen ympäristö- ja virkistysarvojen vuoksi valtion maalle ei osoiteta sitä rakennusoikeutta, joka laskennallisesti valtion maalle kuuluisi tai yleiskaavan laatimisen yhteydessä kaavan ulkopuolelle jätetään sellaisia alueita, joille valtion maiden kaavoitusperiaatteiden mukaan ei kaavoitettaisi rakentamisalueita. Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallituksen liiketoiminta vastaa tienpidon kustannuksista kokonaisuutena (pl. luontopalveluiden hallinnassa olevat tiet) sisältäen myös metsästyksen ja kalastuksen toimesta tapahtuvan tienkäytön. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus osallistuu Kansallisen kasvigeenivaraohjelman toteuttamiseen hallinnoimillaan alueilla. Kansallisen metsäohjelman tavoitteen ja Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus jatkoi kulttuuriperintökohteiden inventointia. Metsähallituksessa ei tähdätä vain yhden tavoitteen saavuttamiseen kerrallaan, vaan niiden yhteensovittamiseen ja kokonaishyödyn maksimointiin yhteiskunnan parhaaksi. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostuksella saavutetaan myös hyötyjä. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmään kuuluu vuosittainen panostuksen ja
4 4 hyötyjen raportointi Maa- ja metsätalousministeriölle sekä pitkän aikavälin seuranta luonnonvarasuunnitelmien kautta. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen kuuluu Metsähallituksen yhteiskuntavastuuseen. Metsähallituksessa yhteiskuntavastuu ymmärretään toiminnaksi, johon omistajan asettamat tavoitteet on integroitu mahdollisimman tehokkaasti. 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostus 2.1. Maankäyttörajoitteet velvoitteittain 2015 (ha ja m 3 ) Velvoite Monimuotoisuus-kohteet Virkistyskohteet Porotalouskohteet Saamelaiskulttuuri Ei hakkuita / poimintahakkuut Rajoitettu käyttö / kohdemerkintä Yhteensä ha milj. m 3 ha milj. m 3 ha milj. m Yhteensä Metsätal. metsämaan alasta / puustosta, % 7,4 % 10,3 % 7,4 % 9,1 % 14,8 % 19,4 % Taulukko 1. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden takia tehtyjen maankäyttörajoitteiden metsämaan pinta-alan ja puuston tilavuuden jakaantuminen kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja rajoitetun käytön piirissä oleviin alueisiin vuonna 2015 Käsitteet Ei hakkuita Kohteella ei harjoiteta metsätaloutta. Poimintahakkuut Poimintahakkuut ovat mahdollisia kohteilla, joiden käsittelyt tehdään luonnonhoidollisin tavoittein elinympäristöjen erityispiirteet säilyttäen. Hakkuu on yleensä yksittäisten puiden poistoa. Poimintahakkuin käsiteltäviä kohteita on hyvin vähän. Rajoitettu metsätalouskäyttö Metsien käyttöä on eriasteisesti rajoitettu. Metsänkäsittelytapoja ovat tavanomaisten hakkuutapojen ohella peitteisyyttä ylläpitävät käsittelyt kuten kiertoajan jatkaminen, erirakenteisen metsän käsittely, pienaukkohakkuut ja säästöpuuhakkuu. Säästöpuuhakkuulla
5 5 tarkoitetaan hakkuutapaa, jossa säästöpuita jätetään uudistushakkuun yhteydessä selvästi tavanomaista enemmän YYV kokonaispanokset Metsähallitus -tasolla milj milj Maankäyttö- ja alue-ekologiakohteet 45,4 46,4 monimuotoisuus 31,0 32,1 virkistyskäyttö 11,3 11,4 porotalous 1,1 1,0 saamelaiskulttuuri 2,0 1,9 Suunnittelun lisätyöt 3,0 3,0 monimuotoisuus 1,7 1,7 virkistyskäyttö 0,8 0,8 porotalous 0,4 0,4 saamelaiskulttuuri (porotalous) 0,1 0,1 Saamelaisalue (porotalous), hakkuujärjestelyt 0,8 0,8 Saamelaiskulttuuri (porotalous), toimenpidejärjestelyt 0,1 0,1 Porotalous, toimenpidejärjestelyt 0,7 0,7 Työllisyyden hoito 2,9 2,7 Laatumaan panostus 2,0 1,9 saamelaisalue 0,5 0,4 muu maa 1,5 1,5 Yhteensä 54,9 55,6 Taulukko 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispanokset vuosina , milj. Velvoite Maankäytön rajoitteet ja suunnittelun lisätyöt Muut panokset Yhteensä milj. /v Monimuotoisuus 32,7 33,8 0,8 0,7 33,5 34,5 Virkistyskäyttö 12,1 12,2 1,0 1,0 13,1 13,2 Porotalous 1,5 1,4 0,7 0,7 2,2 2,1 Saamelaiskulttuuri 2,9 2,8 0,3 0,3 3,2 3,1 Työllisyys 2,9 2,7 2,9 2,7 Yhteensä 49,2 50,2 5,7 5,4 54,9 55,6 Taulukko 3. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispanokset velvoitteittain Metsähallitus - tasolla vuosina , milj.
6 YYV -panostuksen merkittävimmät muutokset Hakkuulaskelmat Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön Kainuun luonnonvarasuunnitelma ja siihen liittyvä hakkuulaskelma. Koko maan tasolla käyttöpuusuunnite alenee yhteiskunnallisista velvoitteista johtuen yhteensä 1,85 milj. m3, josta - monimuotoisuuskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3, - virkistyskäyttökohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10- kaudella on vuosittain m 3 - porotalouskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolisella poronhoitoalueella ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3 - saamelaisten kotiseutualueella porotalouskohteiden välitön käyttöpuusuunnitetta alentava vaikutus ensimmäisellä 10-kaudella on vuosittain m 3 ja hakkuujärjestelyiden m 3, eli yhteensä m 3. YYV panostuksen kehitys Metsähallituksen liiketoiminta vastasi tienpidon kustannuksista kokonaisuutena (pl. luontopalveluiden hallinnassa olevat tiet) sisältäen myös metsästyksen ja kalastuksen lupaasiakkaiden toimesta tapahtuvan tienkäytön. Metsästyksen ja kalastuksen vaikutus Metsähallituksen hallinnassa olevien teiden peruskorjaus- ja hoitokustannuksiin on n. 2,2, milj.. Metsästyksen ja kalastuksen tienkäytön osuutta ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Kansallisen metsäohjelman tavoitteen ja Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus jatkoi kulttuuriperintökohteiden inventointia. Inventoinnin kustannusvaikutus Metsähallituksen liiketoiminnalle oli vuonna Hankkeen kokonaiskustannukset metsätalouden osalta vuosina olivat noin neljä miljoonaa euroa ja ne toteutettiin liiketoiminnan kustannuksella ilman ulkopuolista rahoitusta. Kustannuksia ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2012 tulosohjauksen mukaisesti Metsähallitus osallistui Kansallisen kasvigeenivaraohjelman toteuttamiseen hallinnoimillaan alueilla. Geenivarojen suojelusta aiheutuvat lisäkustannukset olivat Lisäkustannuksia ei ole laskettu mukaan YYV kokonaispanokseen. Yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispinta-ala väheni noin ha vuosien 2014 ja 2015 välillä. Vuoden 2015 aikana Metsähallitus on siirtänyt 5958 ha talousmetsiä suojelualueiksi liittyen soidensuojelun täydennysohjelmaan Etelä-Suomessa. Pinta-alasta 4879 ha siirtyy julkisten hallintotehtävien taseeseen ja kohteiden siirtyminen pienentää yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostusta. Pinta-alasta 1079 ha suojellaan Metsähallituksen omalla päätöksellä ja
7 7 se kuuluu yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden panostukseen. Soidensuojelun kokonaispintaalasta n. 40 % on metsämaata. Lisäksi peruskuviotietoja on tarkennettu. Laatumaan toimintaa koskien kaavoituksen yhteydessä käyttämättä jäänyt rakennusoikeus luonnonsuojelullisista syistä oli yhteensä euron arvosta rakennuspaikkoja Posiolla v Taulukoissa esitetään yhteiskunnallisten velvoitteiden panostuksen kehitys aikasarjoina. Pintaalojen laskennassa käytetään erityiskohteiden geometriaan pohjautuvaa raportointimenetelmää. Vuosien luvut on laskettu ominaisuustietoihin pohjautuvalla raportointimenetelmällä. Panostuksen kehitys, pinta-alan uusi laskentamenetelmä: Pinta-ala n ha ha ha ha ha YYVpanostus 57,8 milj. 54,3 milj. 54,6 milj. 54,9 milj. 55,6 milj. Taulukko 4 Panostuksen kehitys, pinta-alan vanha laskentamenetelmä: Pinta-ala ha ha ha ha ha ha YYVpanostus 38,6 milj. 48,5 milj. 54,6 milj. 44,8 milj. 52,5 milj. 57,8 milj. Taulukko 5 Käyttöpuusuunnitteen vähennyksen muutos: Käyttöpuusuunnite yyv -rajoittein, 5,26 5,46 5,72 5,80 5,80 5,80 5,80 5,95 milj. m 3 YYV rajoitteiden vaikutus -1,44-1,44-1,65-1,72-1,77-1,77-1,77-1,85 käyttöpuusuunnitteeseen, milj. m 3 Taulukko 6 Hinta- ja kustannustason muutokset Hinta- ja kustannustason muutokset Muutoksen syy Muutos, % Puunkorjuun kustannustaso -3,7 Puun hinta -1,6 Palkkakustannukset -8,0 Kuluttajahintaindeksi - 0,2 Rakentamattomien rantarakennuspaikkojen hinta 1-5,0 1) Maanmittauslaitoksen julkaiseman Kiinteistöjen kauppahintatilaston perusteella tehty arvio Metsähallituksen maa-alueiden rantatonttien hintakehityksestä Taulukko 7
8 8 Maankäyttömuutoksista johtuvat tasesiirrot Liiketoiminnan taseesta on siirretty julkisten hallintotehtävien taseeseen kokonaispinta-alaltaan hehtaaria maata ja vettä. Metsämaan osalta siirrot ovat tapahtuneet pääosin YYV panostuksen piiristä ja osin myös sen ulkopuolelta. Tasesiirrot pienentävät YYV panostusta. Muutokset ajanjaksolla Kokonaisala, ha Maa- ja vesiomaisuus, Kaikkiaan Taulukko 8
9 9 3. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen vuositason seuranta 2015 Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevissa metsissä (ns. monikäyttömetsissä) toimenpiteet monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi perustuvat monipuolisiin ja nykyaikaisiin suunnittelukäytäntöihin sekä ympäristöoppaan ajantasaiseen ohjeistukseen. Luonnonvarasuunnittelussa ja alue-ekologisessa tarkastelussa metsää arvioidaan maisematasolla kokonaisuutena, jolloin voidaan aiempaa monipuolisemmin ottaa huomioon metsäluonnon erityispiirteet sekä luontoarvojen keskittyminen ja kytkeytyminen sekä sovittaa yhteen metsän eri käyttömuotojen tarpeet. Suunnittelussa määritetään monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet: lakikohteet, ympäristöoppaan mukaiset luontokohteet, ekologiset yhteydet ja muut monimuotoisuuden erityiskohteet ja -alueet. Monimuotoisuuden erityiskohteiden lisäksi suunnittelussa määritetään mm. virkistyskäytön erityisalueet, maisema- ja riistakohteet sekä luontaistalouden erityiskohteet. Erityiskohteiden metsiä käsitellään kohteen erityisluonnetta tukevalla ja kehittävällä tavalla. Metsähallituksen monikäyttömetsillä on keskeinen asema monimuotoisuuden turvaamisessa. Monikäyttömetsien säästöpuut, pienialaiset säästökohteet, vaihettumisvyöhykkeet, vesistöjen suojavyöhykkeet, hakkuutähteet ja kannot luovat elinympäristöjä monille harvinaisille tai taantuneille lajeille. Maisematasolla ekologiseen verkostoon kuuluvat ytimet, ekologiset yhteydet ja tukialueet. Myös virkistyskäyttö- ja maisemakohteet toimivat ekologisen verkoston tukena. Kuva 1. Kaavakuva ekologisen verkoston eri tavoitteista sekä niiden suhteellinen osuus monikäyttömetsien pinta-alasta
10 Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa Luontokohteiden huomioon ottaminen ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen on onnistunut vuonna 2015 kaikissa seuratuissa työlajeissa. Uudistusalojen luontokohteiden pinta-alasta 95,4 prosentilla kohteen ominaispiirteet olivat säilyneet joko täysin tai lähes täysin. Vuoden 2015 seurannassa tuli esille luontokohde, jonka tiedot puuttuivat paikkatietojärjestelmästä eli kohdetta ei ollut aikaisemmin löydetty. Kohteen havainnointi maastossa puunkorjuutöiden yhteydessä paksun lumen aikaan oli ollut haasteellista. Kuva 2. Luontokohteiden säilyminen uudistushakkuissa 3.2. Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä Säästöpuilla on tärkeä merkitys monille lahopuusta riippuvaisille eliölajeille. Seurannan mukaan vuonna 2015 uudistushakkuin käsitellylle hehtaarille jätettiin keskimäärin 11,0 säästöpuuta eli enemmän kuin metsäsertifioinnin vaatimat 5-10 kpl/ha. Metsänkäsittelyalaan rajoittuvien puustoisten luontokohteiden puustoa ei ympäristöseurannoissa lasketa uudistusalan säästöpuuston kappalemäärään, mutta luontokohteiden puusto huomioidaan käsittelyalalle jätettävien säästöpuiden määrässä.
11 11 Kuva 3. Uudistusalalle jätettyjen säästöpuiden määrä 3.3. Aktiivisilla luonnonhoitotoimilla lisätään monimuotoisuutta Elinympäristöjen aktiivisen hoidon päätavoitteina ovat muut kuin puuntuotannolliset syyt, esimerkiksi monimuotoisuuden tai riistan elinympäristöjen turvaaminen. Elinympäristöjen aktiivinen hoito voi olla myös ennallistamista ja ekosysteemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Taulukko 9. Aktiiviset luonnonhoitotoimet monikäyttömetsissä 3.4. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista Metsähallitus käyttää ja kehittää erityishakkuiden menetelmiä useiden tavoitteiden yhteensovittamisessa. Jos hakkuukohteella on erityisiä monimuotoisuus- tai maisema-arvoja, jotka edellyttävät pysyvää peitteellisyyden ylläpitoa ja uudistamisvaiheesta kohteelle aiheutuvien haittojen välttämistä, kohteella on syytä käyttää esimerkiksi pienaukkohakkuuta tai
12 12 kasvatusluonteisia hakkuutapoja. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista oli 13,7 % vuonna Erityishakkuiden käytön tavoitteet ovat Metsän virkistyskäyttöarvon ylläpito tai lisääminen Maiseman ylläpito tai parantaminen Monimuotoisuuden ylläpito tai lisääminen Porotalouden edellytysten turvaaminen Riistan elinympäristön ylläpito tai parantaminen Metsätaloustoiminnan jatkuminen ao. kohteilla Taulukko 10. Erityishakkuiden osuus uudistushakkuuluonteisista hakkuista 4. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen pitkän aikavälin seuranta Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen kehittymistä pitkällä aikavälillä seurataan luonnonvarasuunnittelun yhteydessä suunnittelualueittain yhdessä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarasuunnitelmat tehdään viisivuotiskaudeksi. Pitkän aikavälin hyötyjen mittaristo otettiin käyttöön Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa (Tolonen ym. 2015). Luonnonvarasuunnittelun menetelmien kehittämisen taustalla ovat laajat, koko maan kattavat selvitykset yleisillä yhteiskunnallisilla velvoitteilla saavutettavista monimuotoisuus- ja virkistyshyödyistä. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden monimuotoisuushyötyjen arvioinnin yhteenvetona vuonna 2013 todettiin, että näkymät monimuotoisuuden kehittymiseen monikäyttömetsien nykyisin YYV panostuksin näyttävät pitkällä tähtäimellä varsin lupaavilta (Hallman ym. 2013). Panostus monimuotoisuuteen monikäyttömetsissä on erittäin korkealla tasolla ottaen huomioon valtion maiden sijainnista seuraavat mahdollisuudet ylläpitää monimuotoisuutta ja valtion maiden laajamittaisen käytön suojelualueiden perustamiseen. Panostus on laajamittaista monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin elinympäristöihin kuten lehtoihin ja korpiin. YYV-kohteisiin sisältyy kasvupaikka- puulaji- ja ikätarkastelujen perusteella monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä. Metsien rakennepiirteistä erityisesti kuolleen puun eli lahopuun määrä on monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeä. Suomen metsälajistosta noin neljännes, noin lajia, on suoraan tai välillisesti riippuvaisia lahopuusta. Kuolleen puun määrät ovat tavanomaisissa talousmetsissä hyvällä tasolla viitearvoihin ja ympäristöoppaan pitkän aikavälin tavoitteeseen (10 m³/ha) verrattuna, Lapissa ollaan tavoitetasolla. YYV-kohteissa kuolleen puun määrät ovat monimuotoisuuden kannalta hyvällä tasolla ja kehitys näyttää lahopuulajiston kannalta suotuisalta. YYV-kohteet täydentävät pinta-
13 13 alaltaan merkittävästi suojelualueiden verkostoa. YYV-kohteiden kytkeytyvyys suojelualueisiin on hyvällä tasolla, mikä tukee ekologisen verkoston toimivuutta ja lajien leviämistä. Uudistushakkuissa jätetty säästöpuusto turvaa monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä kehittyvissä metsissä. YYV-kohteet ovat säilyneet hyvin puunkorjuussa. Metsähallituksen monikäyttömetsien monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita on vaihtelevin teemoin inventoitu lukuisia kertoja ja laadukkaat kohteet on valittu suojeluun tai talousmetsien säästökohteiksi. Lisäpanostuksella valtion metsiin ei ole enää saatavissa yhtä suurta lisähyötyä kuin jos vastaava panostus monimuotoisuuden turvaamiseen suunnattaisiin yksityismetsiin METSO -ohjelman kautta. Aktiivisen luonnonhoidon lisääminen sen sijaan voi tarjota keinon saada merkittäviä hyötyjä suhteellisen pienillä lisäpanostuksilla kytkemällä toteutus tavanomaisten metsänhoito- ja puunkorjuutöiden yhteyteen. Metsähallitus hoitaa valtion talousmetsiä monikäyttömetsinä, joissa puuntuotannon rinnalla otetaan korostetusti huomioon myös virkistyskäyttö. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos selvittivät suomalaisten tyytyväisyyttä valtion monikäyttömetsien nykyiseen hoitoon kansalaisille suunnatulla maksuhalukkuuskyselyllä (Kosenius ym. 2013). Pääosin suomalaiset ovat tyytyväisiä valtion talousmetsien nykyiseen hoitoon. Kansalaisten tyytyväisyys tuli esiin heidän mielipiteissään koskien Metsähallituksen toimintaa ja valtion talousmetsien nykyistä hoitoa. Tyytyväisyys ilmeni myös nykyisten virkistyskäyttöä edistävien toimenpiteiden suuressa rahamääräisessä arvossa. Virkistyshyötyjen arvoksi saatiin kahdella eri menetelmällä ja varovaisin oletuksin arvioituna miljoonaa euroa vuodessa Monimuotoisuushyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Kainuun monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteissa on suhteellisen paljon lahopuuta. Luonnonsuojelualueilla lahopuuta on monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteita vähemmän, mutta toisaalta kyseessä on laajempia aluekokonaisuuksia, joissa lahopuujatkumo on säilynyt saarekemaisia metsälaikkuja paremmin. Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteissa ja suojelualueilla haapaa on suhteellisen paljon. Monikäyttömetsissä haapaa on keskimäärin vähemmän jo osaksi siksi, että valtion maat sijaitsevat keskimääräistä karummilla alueilla. Lisäksi monimuotoisuuden kannalta parhaimmat kohteet on siirretty luontokohteiksi. Haavalla on tärkeä rooli metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa. Se tarjoaa elinympäristön useille uhanalaisille hyönteisille, sienille, sammalille ja jäkälille. Taulukossa elävien haapojen määrää tarkastellaan koko maan alueella, koska otannan pienuuden vuoksi maakunnan alueelta ei voitu esittää omia lukuja.
14 14 Kuva 4. Lahopuun määrä Kainuun monikäyttömetsissä ja suojelualueilla (lähde VMI) Kuva 5. Järeän elävän haavan määrä valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla, koko Suomi (lähde VMI)
15 15 Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteet kytkeytyvät hyvin suojelualueisiin ja tuovat siten merkittävän lisän niiden pinta-alaan. Ekologisen verkoston kytkeytyneisyys kuvaa alueen saavutettavuutta lajin näkökulmasta. Mitä lähempänä lajille sopiva elinympäristölaikku sijaitsee, sitä todennäköisempää on lajin onnistunut leviäminen uudelle alueelle. Vierekkäiset laikut maastossa, joiden elinympäristö on samankaltainen, tukevat toistensa lajiston pysyvyyttä tarjoten lajeille samoja resursseja ja parempaa kytkeytyvyyttä alueen sisällä. Kainuun metsämaan laikkujen osalta jo 500 metrin etäisyys kytkee lähes 70 prosenttia laikuista suojelualueisiin. Kahden kilometrin etäisyydellä laikut kytkeytyvät suojelualueisiin yli 96 prosentin laajuudella. Suurimmalle osalle lajeja 500 metriä voidaan pitää riittävänä etäisyytenä kytkemään elinympäristöt toisiinsa. Monimuotoisuuskohteista 74 % on metsätalouskäytön ulkopuolella ja 26 % rajoitetussa käytössä. Taulukko 11. Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteiden kytkeytyvyys suojelualueisiin Kuvissa 6, 7 ja 8 havainnollistetaan monikäyttömetsien monimuotoisuus- ja lakikohteiden sekä suojelualueiden muodostaman ekologisen verkoston kytkeytyvyyttä. Kainuun virkistyskohteet eivät sisälly monimuotoisuuden näkökulmasta tehtyyn karttatarkasteluun. Kuva 6
16 16 Kuva 7 Kuva 8
17 Virkistyshyötyjen seuranta Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa Monikäyttömetsät sekä suojelu- ja retkeilyalueet tuottavat monipuolista hyötyä virkistyskäytössä. Hyödyn suuruutta Kainuussa on arvioitu seuraamalla ja arvioimalla käyntimääriä alueilla. Monikäyttömetsissä käytiin kertaa vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun maakunnan monikäyttömetsissä kävi keskimäärin yksi henkilö jokaisella hehtaarilla. Monikäyttömetsien käyntimäärä on arvio, joka pohjautuu metsätalouden käyttöön rakennetun tiestön käytön selvitykseen. Tiestön käytön selvitys toteutettiin käyntimäärälaskureiden ja kävijöiden haastattelun avulla. Metsätalouden käyttöön rakennetun tiestön käytöstä 85 % on virkistyskäyttöä. Tiestön olemassaolon mahdollistamia monikäyttömetsien virkistyshyötyvaikutuksia ovat metsästys, marjastus, luonnontarkkailu, poronhoito, kalastus ja koirien kanssa ulkoilu. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksista merkittävin on fyysisen kunnon nousu. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin nousu on merkittävä. Haastatellut vastaajat arvioivat hyvinvointinsa nousun 200 euron arvoiseksi yhtä monikäyttömetsiin tehtyä käyntikertaa kohti. Kuva 9. Suojelu- ja retkeilyalueiden sekä monikäyttömetsien käyntimäärä Kainuussa v. 2014
18 18 Lähdeluettelo Hallman E., Karvonen L., Leinonen J., Päivinen J., Siikamäki P Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Monimuotoisuushyötyjen arviointi. 43 s. Kosenius, AK, Juutinen A., Neuvonen M., Ovaskainen V., Sievänen T., Tolvanen A., Tyrväinen L Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä: hyötyjen rahamääräinen arvo. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja s. Tolonen, A., Juntunen, H., Härkönen, K., Meriruoko, A., Heikkinen. M.H., Mähönen, J. Väisänen, M Kainuun luonnonvarasuunnitelma Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja s.
METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2016 SEURANTARAPORTTI
METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2016 SEURANTARAPORTTI 9.2.2017 2 Sisällysluettelo 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet... 3 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen
LisätiedotMetsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2016
Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2016 SEURANTARAPORTTI 18.2.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2 2. Yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hyötyjen
LisätiedotMetsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2017
Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet 2017 Seurantaraportti 9.2.2018 SISÄLLYS 1 YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET OVAT METSÄHALLITUKSEN VASTUULLISUUDEN YTIMESSÄ 4 2 YLEISTEN YHTEISKUNNALLISTEN
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotMetsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotMetsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
LisätiedotKäytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä
Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET SEURANTARAPORTTI
8.2.2019 1 METSÄHALLITUKSEN YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET 2018 SEURANTARAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ovat Metsähallituksen vastuullisuuden ytimessä 3 2. Yleisten
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.6.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 15.4.2016
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 6.2.2019 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2019 1. Lainsäädäntö
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.2.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotKilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen
Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotMonikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus - kolmasosa Suomesta Valtion kokonaismaapinta-ala noin 9.1 milj.
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPeitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy
Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta
LisätiedotYhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä
LisätiedotAjankohtaista Metsähallituksesta
Ajankohtaista Metsähallituksesta 4.4.2017 Pääjohtaja Pentti Hyttinen Perusasiat ennallaan Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotLAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson
kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys. Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT
Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT 29.9.2016 Metsähallituksen maat ja vedet Metsämaan omistus Suomessa Metsämaata talouskäytössä
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallitus pähkinänkuoressa: Metsähallitus toimii tällä hetkellä valtion
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE- KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta annetun lain (234/2016) mukaan Metsähallitus
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotValtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa
Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä
LisätiedotLakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma
Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-
LisätiedotLuke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä
Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu
LisätiedotMetsän sertifiointi kestävyyden todentajana
Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotYleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi
Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Monimuotoisuushyötyjen arviointi Erkki Hallman Lauri Karvonen Johanna Leinonen Jussi Päivinen
LisätiedotValtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf
Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Etelä-Suomessa Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua.
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMETSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ LUONNOS 25.1.2019 Liite 2 METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2019 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotRaha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?
Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille? Artti Juutinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Suomen luontokeskus Haltia Taloudelliset tarkastelut Paikallis-, alue-
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMetsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotLuonnonhoito Suomen talousmetsissä
Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotValtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut
Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotTOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi
TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa Lauri Karvonen Rovaniemi 15.11.2017 Metsähallituksen suunnittelujärjestelmät Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
Lisätiedotmmm.fi / /2017
PÄÄTÖS 1(5) mmm.fi Metsähallitus METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA TOIMINTATAVOITTEET SE KÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE VUODELLE 2017 Metsähallituksen liiketoiminnan tehtävä Metsähallituksesta
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
LisätiedotValtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta. Levi Jussi Kumpula
Valtion metsänomistus yhteiskunnan kannalta Levi 14.2.2014 Jussi Kumpula Sisältö Miksi valtio omistaa metsää? Yleistä Metsähallituksesta Miten muualla? Kuka ohjaa ja asettaa Metsähallituksen tavoitteet?
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset
1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 2,2 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 2,5 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta julkisen
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotEkosysteemilähestymistapa?
Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotUusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli?
Uusi Metsähallituslaki, millainen siitä tuli? Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 MMT Kii Korhonen Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus Metsätalous Oy Uusi metsähallituslaki Eduskunta hyväksyi uuden
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus
Talousarvio 63. Metsähallitus 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan vähentää 1,6 milj. eurolla, johon sisältyy vähennyksenä 0,9 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto peruspääomasta
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)
Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015
LisätiedotLajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla
Monikäyttömetsätalous valtion mailla Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluepäällikkö Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka lailla määritelty tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita
LisätiedotTalousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset
1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto
LisätiedotVaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi
24.3.2011 Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat huolissaan siitä, että Metsähallitus
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
Lisätiedot