viihtyvät kartta kourassa

Transkriptio

1 Nordealaiset viihtyvät kartta kourassa SIVU 10 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 2 / 2012 Ammattiliitot liian nössöjä nuorille? SIVU 17 Kassapalveluissa Jatkuva ruuhka SIVU 6 Timo Harakka: Wahlroosin pakokauhu SIVU 14

2 Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Johanna Maasto, Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Carina Niemi, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Tuottaja: Petteri Pohjonen, Ulkoasu &Taitto: Otavamedia Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Katri Lehtola Painopaikka: Newprint ISSN Jäsenpalvelu: puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma - to, klo ), faksi: (09) , asiakaspalvelu@jattk.fi, Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki). Kuva Sirpa Päivinen Tervetuloa kesä! Suomen lämpöennätys mitattiin Liperissä +37,2 C Jäsenet kysyvät Tätä jäsenet kysyvät nyt eniten: Lomamatkani lähestyy. Kuuluuko jäsenyyteen matkavakuutusta? Jäsenpalvelu vastaa Päivi Mikkonen Nordea Unioni Suomi ry / jäsenpalvelu, p Nousu on ottanut jäsenilleen Vakuutusyhtiö Turvasta jäsenvakuutuksen. Se sisältää matkustajavakuutuksen ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen pysyvän haitan varalle. Eläkeläisjäsenet eivät kuulu vakuutuksen piiriin. Ota matkalle mukaan Nousun jäsenkortti. Lisätietoja, mm.vakuutusehdot: Asiakkaat eivät ymmärrä, miksi he eivät saa nostaa rahaa pankista. TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Pääkirjoitus 5 Nousussa 6 Konttorien väki uupuu työtaakan alla 8 Pöydällä 10 Nousulainen 13 Paulalta 14 Kolumni: Timo Harakka 15 Geokätköily 16 Esimiehet ja asiantuntijat 17 Nuoret 18 Svenska sidor Geokätköjen salaisuudet

3 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Pekka Nieminen LUE LISÄÄ Konttoreiden työtaakasta s. 6 Nousu Facebookissa! Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com Nousu viestin välittäjänä Viime syksy oli rankka eikä kevät tunnu helpommalta. Syksyn New Normal neuvottelukierroksen päätöksien seuraukset ovat nyt nähtävissä työpaikoilla. Kaikilla ei mene huonosti, mutta valitettavan monessa paikassa menee. Työn ja tekijöiden määrä ei monin paikoin kohtaa. Jaksamisesta on tullut palautetta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Otamme sen vakavasti. Olemme tavanneet pankin johtoa kaikilla tasoilla ja keskustelleet tilanteesta. Viestin on sanottu menneen läpi, ainakin Suomessa. Odotamme näkyviä toimenpiteitä. New Normal jatkuu Fidentassa. Nordean ja Tieto-konsernin yhteisyritys ollaan lopettamassa ja 150 työntekijää uhkaa irtisanominen. Työ suunnitellaan siirrettävän Intiaan. Fidentan alasajo tarkoittaa henkilökohtaisten tragedioiden lisäksi suuria riskejä pankin it-toiminnalle Suomessa. Lopputulemaa ei vielä tiedetä, yhteistoiminta on edelleen kesken tätä kirjoitettaessa. Olemme antaneet johdolle mahdollisuuden järkevään lopputulokseen. Nousussa mietitään alati sitä, miten voimme vaikuttaa jäsentemme eduksi. Huonoja uutisia kun riittää. Huonoja uutisia ovat myöskin ne otsikot, joissa hallituksen puheenjohtaja kritisoi lähes kaikkea ja kaikkia. Palautetta saavat nousulaiset asiakaspalvelutyössä olevat. Tärkeä osa Nousun työtä on vaikuttaa päätöksentekijöihin. Myös suomalainen johto usein vetoaa meihin, jotta välittäisimme viestiä eteenpäin pohjoismaiselle tasolle, meillä kun on kanavat. Olen myös itse välittänyt Jaksamisesta on tullut palautetta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olemme tavanneet pankin johtoa ja viestin on sanottu menneen läpi. Odotamme näkyviä toimenpiteitä. viestiä aina korkeimmalle taholle. Häntä kuulemma ei voi vähempää kiinnostaa nordealainen työntekijä. Seuraukset ovat näkyvissä. NOUSUSSA Union in Nordean vuosikokous pidettiin Haikossa Steinar Nickelsen Norjasta jatkaa kolmannelle kaudelle Union in Nordean puheenjohtajana. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hans-Christian Riise Jessica Johanssonin jättäessä tehtävän. Riisen kotimaa on myös Norja. Union in Nordean hallituksessa Nordea Union Boardissa (NUB) Suomea edustajat Kari Ahola, Paula Hopponen ja Marja Yliniemi. Heidän varajäseninään toimivat Laura Tuomola ja Sari Lammasniemi. Marja Yliniemi jatkaa myös Group Council -koordinaattorina. Nordean henkilöstöjohtaja Henrik Priergaard antoi kokouksessa selonteon New Normalin vaikutuksista. Keskustelua käytiin myös NUB:n järjestämästä pohjoismaisesta kontaktipolitiikka kyselystä. Kokouksessa vieraili myös Nordea hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Faktaa palkkatilastoihin Vielä ehdit vastata Nousun palkkakyselyyn Palkkakeskustelut käynnistyvät tänä vuonna vasta syyskuussa. On kuitenkin syytä valmistautua huolella tuleviin keskusteluihin. Nousu onkin päättänyt toteuttaa palkkakyselyn, johon mahdollista vastata 29. kesäkuuta saakka. Viralliset palkkatilastot ovat kovin yleisiä, joten keräämillämme tiedoilla saat käyttöösi yksityiskohtaisempaa tietoa todellisista palkoista eri tehtäväryhmissä, ikäryhmissä ja toimialueilla. Tulokset lähetetään Nousun jäsenille syksyllä. Näin Sinulla on apunasi toimiva palkkapaketti syksyn keskusteluissa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Tuloksista ei voida tunnistaa yksittäisiä vastauksia. Linkki kyselyyn löytyy myös Nousun nettisivuilta (edellyttää sisään kirjautumista). Luottamusmiesvaalit ovat tulossa - Asetu rohkeasti ehdolle Nordea Pankki Suomen luottamusmiesvaalit järjestetään syksyllä Vaaleilla valitaan työpaikkojen luottamusmiehet, neuvottelevat luottamusmiehet sekä pääluottamusmiehet kaudelle LM-vaaleissa voivat äänestää vain Nousuun kuuluvat ja Nordea Pankki Suomessa tai Nordea AB Helsinki Branchissä työskentelevät jäsenet. Luottamusmiesten tehtävät Luottamusmies edustaa Nousua ja sen jäseniä työpaikoilla. Hänen tehtävänään on neuvotella ja keskustella paikallisista asioista työnantajan edustajien kanssa. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta, Nousun ja sen jäsenpiirien päätöksiä sekä työlainsäädännön määräyksiä. Luottamusmiesten valinta Pääluottamusmiesten toimialue kattaa koko Nordea Pankki Suomen sekä Nordea AB Helsinki Branchin. Neuvottelevan luottamusmiehen toimialue on ay-alue tai yksikkö. Työpaikan luottamusmiehen toimialue käsittää konttorin, osaston tai muun sovitun alueen. Esimiesten ja asiantuntijoiden luottamusmiesten toimialue sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Työpaikan luottamusmiesehdokkaat asetetaan työpaikkakokouksessa. Luottamusmies kutsuu koolle työpaikkakokouksen ilmoittamalla siitä jäsenille vähintään viikkoa aikaisemmin. Kokous valitsee työpaikan luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen. Työpaikan luottamusmiesvalintojen jälkeen alueen luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan ay-alueen neuvottelevan luottamusmiehen ja hänelle varan. Pääluottamusmies- ja varapääluottamusmiesehdokkaat asetetaan joko työpaikka- tai jäsenalueen kokouksessa. Pääluottamusmiesvaali on valtakunnallinen. Vaalien ajankohdat Pääluottamusmiesvaalin ehdokasasettelu: (vaalit pidetään ) Työpaikan luottamusmiesvaali: Neuvottelevien luottamusmiesten vaali: Pääluottamusmiesvaalien ehdokasasettelusta ja vaaleista on tiedotettu tarkemmin viikolla 22. Tiedotteet löytyvät Nousun verkkosivuilta. Fidentassa luottamusmiehet valittiin viime vuonna kaudelle Nordea Rahoitus tulee käyttämään vastaavaa vaaliaikataulutusta omissa vaaleissaan. Rahoituksen luottamusmiesvaaleista tiedotetaan erikseen. 4 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

4 DUUNISSA Konttorien väki uupuu työtaakan alla Kassapalveluissa on jatkuva ruuhka Teksti Heini Santos Kuvitus Anssi Keränen Pankkimaailmassa on jo vuosikymmenen ajan puhuttu käteisen rahan liikkumisen rajusta vähenemisestä. Nordean konttorien kassapalveluita on jo viisi vuotta supistettu, mutta asiakaskäyttäytyminen ei olekaan muuttunut ennakoidulla tavalla. Nyt resurssipula on äitynyt todella pahaksi. Asiakkailta kuultua Neuvotteleva luottamusmies Maire Lehikoinen Nordean Kotkan konttorista on tilanteesta erittäin huolissaan. Monet entisistä kassahenkilöistä viihtyivät nimenomaan kassapalvelutyössä, jossa asiakkaiden tunteminen ja tunnistaminen korostuu. Kun kaikista kuitenkin piti kouluttaa vähintään neuvojatasoisia, osa lähti erilaisin tukipakettijärjestelyin ja loput vaihtoivat tehtäviä. Lehikoisen mukaan resurssit ovat tällä hetkellä monessa konttorissa niin tiukalla, että jos yksi henkilö on lomalla ja toinen sairaana, koko paletti on aivan sekaisin. Erityisen paha tilanne on suurissa konttoreissa kuten Kotkassa. Pääkaupunkiseudulla suurimpien kassakonttoreiden jonotusajat ovat jopa tunnin. Pientä helpotusta Kotkaan saatiin hiljattain, kun parin muista tehtävistä eläkkeelle jääneen työntekijän henkilöstöbudjettiin jättämän vajeen vuoksi osa-aikaisia kassahenkilöitä voitiin palkata kokopäiväisiksi. Vaikutus näkyi heti jonojen lyhenemisenä. Jonosta katsottuna Lehikoinen uskoo, että niin nuorista kuin vanhoista koostuva nykyinen asiakaskunta käyttää kassapalveluja niin pitkään kuin mahdollista. Pankissa asiointi on heille tärkeää, eikä kaikilla ole tietokonetta tai he eivät luota verkkopankkiin. Asiakkaat ovat olleet hämmästyttävän kärsivällisiä yksittäisiä protesteja lukuun ottamatta. Olen kuullut ihmettelyä siitä, mitä varten pankit oikein ovat olemassa. Asiakkaat tulevat pankkiin rahan takia, ja muut palvelut ovat heidän mielestään sivutoimintoja, Lehikoinen kertoo, lisäten toivovansa asiakkailta enemmän reaktioita. Joissain konttoreissa käyttöön otettu kassapalvelujen aikasupistus on myös hämmentänyt netin keskustelupalstoja myöten: miten pankki voi olla auki, mutta käteisnostoja- ja panoja voi tehdä esimerkiksi vain kymmenestä yhteen? Puun ja kuoren välissä Töitä paiskitaan siis urakkatyyliin enemmän tilastoja kuin asiakasta varten. Jatkuva seuranta rasittaa erityisesti henkilökohtaisia pankkineuvojia, joiden vastuulla ovat omat asiakassalkut ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen. Monet heistä ovat ilmaisseet halunsa vaihtaa toisiin tehtäviin. Kyllä ihmiset tekevät työnsä hyvin ja huolella, vaikka heitä ei koko ajan seurattaisi tai kyseltäisi onko tavoitteessa pysytty. Eikö tässä nyt voisi hiukan höllätä jostain, Lehikoinen ihmettelee. Päivittäisten asiakaspalvelutilanteiden keskiarvoksi on joskus mitattu 80 yhtä kassaa kohti. Sittemmin Lehikoinen on törmännyt resurssipulasta johtuviin tapauksiin, joissa yksittäinen kassa on rekisteröinyt 200 erillistä tapahtumaa päivässä. Toistaiseksi toimihenkilöt ovat kuitenkin pitäneet kiinni ruokailusta ja kahvitauoista, hän puhkuu. Väsymyksestä Väsymys näkyy myös lähiesimiesten kasvoilla. Palautteen antaminenkin on välillä vaikeaa, kun toimihenkilöt tiedostavat esimiestensä ahdingon. Monen mielessä kalvaa yt-neuvottelujen uhka viime elokuussa ne iskivät päälle ihmisten ollessa vielä lomilla. Usealla alueella ei tällä hetkellä voi resurssitilanteen vuoksi edes vaihtaa lomarahoja vapaaksi eli juuri siihen kullanarvoiseen lepoon. Ihmisiä on ollut väsymyksen takia sairaslomalla, ja tervehdyttyään monet haluavat siirtyä toisiin tehtäviin. Kyllä yksikin loppuun palaminen on liikaa. Mitä kauheaa pitäisi tapahtua, että viesti menisi perille, työsuojelutarkastuksiakin suorittava Lehikoinen päivittelee. Viestiä väsymyksestä ja työn liiallisesta kuormittavuudesta on yritetty viedä ylimmälle johdolle kaikin eri tavoin, mutta se valuu kuulumattomiin kuin vesi teflonpinnalta. Eniten kaivataan inhimillistä näkökulmaa konttorien arkeen muutoksia ei voi tehdä niin, että ensin vähennetään resursseja ja sitten katsotaan toimiiko se. Kun työntekijöiltä kysytään, mikä helpottaisi heidän taakkaansa, esiin nousee kaksi asiaa: lisää resursseja ja työrauhaa. Ystäväni murisi, kun ei Nordealla saanut palvelua. Oli kuulemma minuuttia ennen pankin sulkemista kehotettu jonottavia asiakkaita palaamaan asiaan seuraavana päivänä. Reiluko meininki? Tilda83, Talousfoorumi.fi Noutaessani pankkikorttia jouduin odottamaan ainakin puoli tuntia, sillä konttorissa palveli vain yksi kassa. Anne, 50 Mikä on pankin perustehtävä? Mieheni kävi tyttären kanssa pankkiasioilla eli tallettamassa hänen lahjarahojaan pankin aukioloaikaan. Virkailija ei ottanut rahoja vastaan, koska ei ollut se oikea hetki päivästä. Asiakas, Nordea Suomen Facebook-sivu Joka päivä tuolla Aleksi 5:ssa jonottaa n.100 ihmistä, toiset kiroilee ja lähtee ovesta heti pihalle, toiset siunailee, että taasko tunniksi seisomaan tällä kipeällä selällä. Olen tehnyt valituksia Nordean puhelinpalveluun 5 kpl, eikä auta. Repsu, Ess.fi 6 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

5 Sopimuksia yli rajojen Monet niistä päätöksistä, jotka vaikuttavat työhömme täällä Suomessa, tehdään pohjoismaisella tasolla. Nordealla on jo Merita- Nordbankenin ajoilta vuodesta 2001 sopimukset kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Ainutlaatuista sopimuksessa on se, että CC on neuvotteluelin. EU-direktiivin mukaiset EWC:t (EWC, eurooppalainen yritysneuvosto) ovat ylikansallisten yritysten informaatioelimiä. Nordeassa CC:t voivat neuvotella ja tehdä päätöksiä yli kansallisten sopimusten. CC:t eivät kuitenkaan voi tehdä päätöksiä, jotka koskevat TES:n piiriin kuuluvia asioita, työsuhteeseen liittyviä asioita tai palkkaan ja palkkioihin liittyviä asioita. Nyt työnantajapuolelta on tullut aloite näiden sopimusten uusimiseksi. Ove Hygum, joka vastaa konsernissa yhteistoimintaasioista, ei ollut halukas kommentoimaan nykyistä yhteistoimintaa tai tavoitteita. Työntekijäpuolen näkemyksiä valottaa Nousun varapuheenjohtaja Marja Yliniemi, joka vastaa kansaivälisestä toiminnasta Nousussa ja on sekä GC- että CC-edustaja. Millaisia kehitystarpeita näet pohjoismaisessa yhteistoiminnassa? On tärkeää, että myös liikkeenjohto on läsnä Group Councilissä. Kaikki bisnekseen liittyvät suunnitelmat ovat merkityksellisiä myös henkilöstön kannalta, sillä mehän olemme tavalla tai toisella niitä toteuttajia ja loppukäyttäjiä. En oikeastaan näe mitään yrityksen kehittämishanketta, jolla ei olisi liittymäpintaa henkilökuntaan. On siis harmittavaa, että bisnesjohto puuttuu. Korkean tason henkilöstöjohdon läsnäolo on ok, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvitsemme yleiskuvan pankin liiketoiminnan suunnasta Group Councilissä, Consultative Committeissa voidaan paneutua sitten yksityiskohtiin. Mitä ongelmia nykyisessä toiminnassa on? Kokouksien lyhyt kesto rajoittaa asioihin paneutumista. Asiat olisi hyvä keskustella perusteellisesti jo varhaisessa vaiheessa varsinaisten päättäjien kanssa, ilman välikäsiä. Miksi sopimuksia uudistetaan juuri nyt? Aloite sopimusten uudistamisesta tuli johdolta. He perustelivat esitystään halullaan ajantasaistaa sopimustekstiä. Saattaa olla, että nykytoimijat eivät aivan sisäistä alkuperäistä GC- ja CC-toiminnan tarkoitusta. PÖYDÄLLÄ Onko tällainen yhteistoiminta tärkeää? Yhteistoiminta työnantajan kanssa on aina tärkeää ja ajoittain hedelmällistäkin. On myös tärkeätä olla vaikuttamassa johdon päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa. Tällaisissa konklaaveissa tutustutaan toisiinsa ja ehkä hieman paremmin opitaan ymmärtämään toisen osapuolen näkemyksiäkin. Mitä nykyisen käytännön puolia haluaisit kehittää tai säästää? Säännölliset, vähintään neljä kertaa vuodessa pidettävät kokoukset ovat mieleeni, ajoittain syntyvä intensiivinen keskustelu samoin. Lisääntynyt proaktiivisuus eli se, että me henkilöstönedustajat tuomme omia aiheitamme esityslistalle, on hyvää kehitystä ja säilyttämisen arvoista. Pidän myös rennosta ilmapiiristä. Group Council Group Council (GC) on korkein ja ainoa virallinen yhteistyöelin Nordean konsernijohdon ja henkilöstönedustajien välillä. Group Councilissa käsitellään konsernitason asioita. Näitä ovat pitkän aikavälin suunnitelmat, organisaation kehittäminen, toiminnan nykytilan analysointi ja lähiajan suunnitelmat. GC:ssa on kaksitoista jäsentä. Työnantajaa edustaa neljä konsernijohdon nimeämää edustajaa. Henkilöstöllä on kaksi henkilöstön edustajaa kustakin pohjoismaasta. Consultative Committee Liiketoiminta-alueilla henkilöstöön vaikuttavat päätökset, jotka koskevat useampaa kuin yhtä maata, käsitellään liiketoimintaalueen Consultative Committeessa (CC), jota voisi kutsua pohjoismaiseksi yhteistoimintaryhmäksi. CC koostuu henkilöstönedustajista, joita on yksi tai kaksi kustakin Pohjoismaasta ja työnantajan edustajista. Marja Yliniemi Nousun varapuheenjohtaja, vastuualueena edunvalvonta ja kansainvälinen toiminta Nordea Union Boardin (Union in Nordean hallitus) jäsen Group Councilin suomalainen edustaja Vähittäispankin Consultative Committeen (CC) suomalainen henkilöstönedustaja Nordea irtisanoo Fidentassa Suomen it-palveluiden toimivuus romahtaa Suomen Nordean tietotekniikan kehitys- ja ylläpitopalveluista vastaava Fidenta ilmoitti irtisanovansa enintään 110 työntekijää. Päätöstä perustellaan Nordea-konsernin pääomantuottotavoitteilla. Pankki suunnittelee tuottavansa palvelut halvemmalla palvelukeskuksissa Intiassa. Nordean ja Fidentan suunnitelmat irtisanoa yli puolet Fidentan henkilöstöstä tarkoittaa käytännössä harkittua Nordean suomalaisten IT-palvelujen ja järjestelmien laatutason laskemista, häiriötilanteiden lisääntymistä ja pitkittymistä sekä melko todennäköisesti myös asiakasmenetyksiä. Vähennyksiin liittyvät yhteistoimintaneuvottelut koettiin lähinnä farssiksi. Lain edellyttämiä asioita ei käyty läpi eikä lain henkeä toteutettu. Päätöksenteko ei näyttänyt perustuvan niiden tahojen päätöksiin, jotka tuntisivat parhaiten päätösten vaikutukset, toteaa Fidentan pääluottamusmies Esko Hellsten. Tässä näyttää moni asian menevän pieleen. Säästöjä yritetään pääomantuottotavoitteiden saavuttamiseksi etsiä epätoivoisesti sieltäkin, missä se ei ole järkevää, kommentoi Nordea Unioni Suomen puheenjohtaja Kari Ahola. Muutoksia ei voi tehdä niin, että ensin vähennetään resursseja ja sitten katsotaan toimiiko se. sivu 6 PÖYDÄLLÄ Nordea Rahoituksen yt:t päättyivät töiden siirto Puolaan mahdollista Nordea Rahoitus Suomi Oy:n maaliskuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut erikseen sovittavien työtehtävien siirtämisestä Nordea Operations Centreen (NOC) päättyivät Selvitystyön perusteella työn siirto Puolaan on mahdollista. Nyt käydyt yt-neuvottelut vahvistivat töiden mahdollisen siirtymisen työmäärävaikutuksen olevan 11,74 henkilötyövuotta. Töiden siirtymisen seurauksena töitä vaille jäävät henkilöt siirtyvät Nordea Rahoituksessa muihin tehtäviin. Vaikeutetut yt-neuvottelut koskivat noin sataa henkilöä palvelut-yksikössä. Palvelut-yksikkö vastaa Nordea Rahoituksen asiakaspalvelusta, luotto- ja rahoituspalveluista sekä tukipalveluista. Nordea Rahoituksen henkilöstöedustajat ovat tuoneet esille huolensa ja vastustavat suomalaisen työn viemistä ulkomaille, sanoo Nordea Rahoituksen pääluottamusmies Jaana Kylander. Nordea Rahoituksen yt-neuvottelukunta käsitteli lopullisen päätöksen siirrettävistä töistä toukokuun lopulla pidetyssä kokouksessaan. Yt-neuvottelujen taustalla oli Nordean ja Nordea Rahoituksen tuottavuuden parantamiseksi perustettu NOC-hanke, jossa on etsitty prosesseja tai prosessien osia, jotka voitaisiin hoitaa keskitetysti Puolan NOC:ssa. Nordea Rahoituksen NOC-hankkeen painopisteenä ovat olleet manuaaliset prosessit, jotka eivät liity asiakaspalveluun. Nordea perusti NOC:n vuonna Useita Nordean prosesseja on jo siirretty sinne. 8 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

6 NOUSULAINEN Teksti Heini Santos Kuvat Katri Lehtola Suunnistus kiehtoo nordealaisia Mennään metsään! Nordealla on pääkaupunkiseudulla järjestettävässä suunnistuksen Firmaliigassa kolme aktiivista toimihenkilöistä ja johtajista koostuvaa sekajoukkuetta. Yksi intohimoisimmista rasteilla risteilijöistä on palveluneuvoja Sari Wilhelmiina Vepsäläinen, joka työskentelee Nordea Rahoituksessa leasing- ja varastorahoitusasioiden parissa. Osasin lukea karttaa jo kolmevuotiaana, kiitos isäni, joka oli aktiiviurheilija ja joka opetti minulle monia tärkeitä taitoja. Hän on aina kannustanut minua liikkumaan terveellisesti, ei verenmaku suussa, Vepsäläinen kiittelee. Laukaassa Keski-Suomessa syntynyt tehonainen ei voisi omien sanojensa mukaan kuvitellakaan asuvansa muualla kuin maalla. Niinpä hän on löytänyt itselleen kodin Nuuksion kansallispuiston reunalta, idyllisen vehreän lehdon keskellä kylpevästä Oittaan kartanosta. Ovelta näkyy Bodominjärven yli noin kahden sadan metrin päässä siintävä murhaniemi, ja vieressä toimii Oittaan ulkoilukeskus. Vepsäläisen luonnossa liikkuminen ei rajoitu suunnistukseen, vaan hän myös hiihtää noin tuhat kilometriä talvessa ja harrastaa suunnistuksen extreme-muotoja packraftingiä ja rogainingia sekä seikkailu-urheilua. Packraftingissä rasteja haetaan uimapatja kainalossa maastosta ja vesistöistä, ja kestävyyttä koettelevissa monituntisissa rogaining-kisoissa rastit on pisteytetty eriarvoisiksi. Sari Wilhelmiina Vepsäläinen Titteli: Palveluneuvoja Paras vuodenaika: Syksy. Silloin kunto on yleensä hyvä, yösuunnistusta on paljon kalenterissa, luonto on raikkaimmillaan ja täynnä sieniä. Kauden päättävä perinteinen Nenänvalkaisu-kisa juostaan marraskuun lopulla Laitilassa, yleensä hyisissä olosuhteissa, pimeässä ja vanhoilla kartoilla. Lemmikki: 1,5-vuotias Maine Coon -kissa Rowtag Luontainen paikka Kesäisin Vepsäläinen treenaa noin viitenä päivänä viikossa. Aina kyseessä ei ole totinen treeni, vaan ennemminkin ulkoilmassa urheilu ystävien seurassa. Hän hyödyntää suunnistustaitoaan myös SPR:n vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa osallistumalla esimerkiksi eksyneiden, kadonneiden tai kuolleiden etsintöihin. Yösuunnistus on suosikkilajini ehkä juuri siksi, että se on taidollisesti hyvin haastavaa. Monet ihmiset pelkäävät pimeää, mutta minulle luonto on aina turvallisempi paikka kuin kaupunki, hän selittää. Suunnistuksessa törmää väistämättä jos jonkinlaisiin maastoihin, mutta ryteikköiset paikat eivät ole Vepsäläisen suosikkeja. Normaalisti kartan värit kertovat, mihin kannattaa mennä ja mihin ei, mutta esimerkiksi keväällä Virossa juostuissa kisoissa maasto oli talvimyrskyjen jäljiltä kauttaaltaan pahassa kunnossa. Myös suunnistajan omassa kunnossa oli tuolloin hiottavaa, sillä viime talvena hän työskenteli illat ja viikonloput Suomen ladun 10 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

7 suksivoitelu- ja välinevuokrauspalveluissa Oittaan ulkoilukeskuksessa ja treenaaminen jäi vähemmälle. Virossa on tunnetusti isoja villisikoja, jollaisen kohdatessaan pitää kiivetä puuhun pakoon. Olin kisan viimeisenä päivänä niin hapoilla, että suorastaan jo toivoin sikaa tallomaan minut sorkkiinsa tuskan helpottumiseksi, Vepsäläinen nauraa pilke silmäkulmassa. Eläimiin luonnossa törmää kuitenkin todella harvoin. Yleensä ennen suuria kisoja tehdään riistanajo, jossa eläimet ohjataan sopuisasti pois kilpailualueelta. Hirven olen nähnyt vain pari kertaa elämässäni, yösuunnistuksessa metsälintuja pöllähtelee välillä esiin. Kerran Lieksassa karhu oli piipahtanut juuri ennen kisaa yhdellä rastilla, Vepsäläinen muistelee kokemuksiaan vuosien varrelta. Huoneenkorkuiset saniaiset saavat aikaan Liisa Ihmemaassa -olon. (Melkein) aina kartalla Naapurimaiden lisäksi Vepsäläinen on käynyt suunnistamassa muun muassa Italiassa, Keski-Euroopassa ja Skotlannissa. Maastot ovat erilaisia, mutta kompassin neula osoittaa joka maassa samaan suuntaan. Karttamerkit ovat kaikkialla samat, mutta erikoismerkit on hyvä kerrata ennen kuin lähtee suunnistamaan uudessa maassa. Maastot vaihtelevat jonkin verran: Italian niityillä tuntuu kuin juoksisi kokolattiamatolla ja maisemat saavat sydämen lyömään tyhjää. Skotlannin huoneenkorkuiset saniaiset taas saavat aikaan Liisa Ihmemaassa -olon, hän henkäilee. Vepsäläinen ei myönnä koskaan pahasti eksyneensä, mutta virheitä - ainakin pieniä - sattuu käytännössä jokaiselle. Suunnistusslangissa niitä kutsutaan sakkaamiseksi tai pummaamiseksi. Sanon aina, että virheitä voi tehdä, mutta ne täytyy tehdä nopeasti, selittää Vepsäläinen, jonka paras puoli suunnistajana on nimenomaan taidollinen osaaminen. Eksoottisiin paikkoihin hän ei edes haikaile päästä suunnistamaan, sillä myrkyllisten käärmeiden ja muiden tuntemattomien uhkien mahdollisuus veisi keskittymiskyvyn. Jos hän saisi valita minkä tahansa paikan suunnistuskohteeksi, hän lähtisi rajan taakse Karjalan kannakselle. Sotahistorian harrastajana alue luonnollisesti kiinnostaa minua, ja lisäksi maastoja siellä kehutaan todella kauniiksi, hän selventää valintaansa. Ulkomaan kisamatkojen lisäksi Vepsäläinen kiertää kesäisin Kainuun rastiviikoilla ja Venlojen viestissä sekä rogaining- ja seikkailukisoissa. Kotimaan paras treenipaikka löytyy Vuokatista. Pari viimeistä vuotta hän on kisannut tavallista vähemmän, ja esimerkiksi edellisvuonna vaivannut mykoplasma verotti harjoittelua pitkään. Nyt hän haluaakin treenailla itsensä rauhassa hyvään kuntoon. Nopeita ratkaisuja Työssään Vepsäläinen huomaa monet suunnistuksen opettamat taidot varsin hyödyllisiksi; hän kiittää harrastustaan muun muassa hyvästä organisointikyvystä ja siitä, että saattaa asiat aina loppuun asti. Metsässä pitää pystyä tekemään nopeita ratkaisuja. Mennäkö suoraan vai kiertää? Suunnistus on opettanut minua ajattelemaan ripeästi ja loogisesti sekä arvioimaan omia voimavaroja myös tavallisessa elämässä, hän pohtii. Lisäksi hän kertoo saaneensa harrastuksistaan nöyryyttä, uskallusta ja itseluottamusta, joilla pärjää missä vain. Turvallisten raamien hakemisen sijaan hän etsii mielellään oman suuntansa ja uskoo siksi nauttivansa elämästä täysipainoisemmin. Vaikka jalkojen merkitys suunnistuksessa on kiistaton, tärkeimmän avun tuovat silti aivot. Homma ei toimi, jos ei ole psyykkisesti vireessä. Joskus ajatusten nollaaminen on hankalaa, eikä siihen ole olemassa taikakeinoa. Itse kuuntelen ennen kisaa vauhdikasta musiikkia, joka sitten täyttää ajatukset tyhjinä hetkinä. Se on kuin turvaverkko, joka estää vajoamasta muihin ajatuksiin, Vepsäläinen selittää. Vepsäläisen harrastus tunnetaan myös työpaikalla. Työkavereita huvittaa se, että hän osaa sijoittaa pienetkin paikkakunnat ympäri Suomea kartalle, mutta Kehä III:n sisällä hänellä on usein pallo hukassa. Se johtuu siitä, että olen koko elämäni matkustanut kisoihin eri puolille Suomea. Toisaalta en alkuun löytänyt edes Olympiastadionille ilman karttaa, seitsemisen vuotta Espoossa asunut nainen naurahtaa. Muut myös kummastelevat syystäkin miten hänellä riittää aikaa kaikkeen harrastamiseen. No, minä olen se, joka on aina pihalla kaikkien TV-sarjojen käänteistä, hän kuittaa tilanteen. Kiinnostuitko lajista? Ota yhteyttä paikalliseen suunnistusseuraan. Kompassin lisäksi kannattaa hankkia nastapohjaiset suunnistuskengät, jotka turvaavat pidon erilaisilla alustoilla. Lisää tietoa Firmaliigasta löydät osoitteesta: Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.fi Surullista mutta totta Milloinkahan koittaisi se päivä, että voisin tällä pastalla vain suitsuttaa, miten ihanaa meillä kaikilla onkaan töissä? Rehellisesti sanottuna, en varmaan koskaan. Mutta koittaisiko se päivä, jolloin edes enemmistö voisi hyvin? Asiakaspalvelussa toimihenkilöt joutuvat toimimaan asiakkaiden sylkykuppeina vaikka heillä ei ole osaa eikä arpaa asioihin, joista pankkia ja sen suuromistajaa syytetään. Kassapalveluiden rajoittaminen on aiheuttanut voimakkaitakin reaktioita. Asiakkaat eivät yksinkertaisesti ymmärrä, miksi he eivät saa nostaa rahaa pankista sen aukioloaikana. Vielä vaikeampaa heidän on ymmärtää, että pankki ei ota vastaan käteistä rahaa. Monet ovat mieltäneet, että rahan jakaminen ja vastaanottaminen on yksi pankin perustehtävistä. Asiakas on aina oikeassa! ei pidäkään enää paikkaansa. Asiakas voi kyllä olla oikeassa paikassa, mutta väärään aikaan! Nordean hallituksen puheenjohtaja julkaisi suuren kohun saattelemana kirjansa. Hän antoi lausuntoja, joista suomalaiset ärsyyntyivät. Osa asiakkaista antoi palautetta, että he eivät halua olla Nallen pankin kanssa missään tekemisissä. Olisi todella ollut suotavaa, että Wahlroos olisi hieman ajatellut ennen kuin lohkaisi mm. eläkeläisten äänioikeudesta. Rahan arvon tuntevana ja sitä kyltymättömästi hamuavana henkilönä hänen olisi luullut tietävän, mihin lausunnot johtavat. Vai onko eläkeläisten asiakaskäyttäytyminen hänelle täysin merkityksetöntä? Olemme pohjoismaisten kollegojemme kanssa huolissamme. Työpaikoilta kantautuu huolestuttavia viestejä kaikissa maissa. Liian monella on tunne, että pankkia johdetaan pelolla. Työn ilo on kadonnut ja sitä myötä motivaatio. Liian rajut henkilöstövähennykset ovat tehneet tehtävänsä. Johdon mieltymys seurantaan luo tunteen excel-johtamisesta. Lähiesimiehet haluaisivat johtaa ihmisiä, mutta heidän pitää toimittaa raportteja milloin mistäkin asiasta ylemmälle taholle. Ei voi kuvitella olevan turhauttavampaa työtä esimiehen eikä työntekijän kannalta kuin kerätä manuaalisesti viikon tekemiset, jotka raportoidaan perjantai-iltapäivänä, kun samat tiedot tulevat seuraavan viikon alussa automaattisesti! Onneksi monissa paikoissa edellisen kaltaiset ja monet muut ylilyönnit on pystytty välttämään. Kannustan kaikkia jäseniä tarttumaan ongelmiin ja tuomaan epäkohtia esille. Tehdään se yhdessä, jotta äänemme kuuluu. Vain siten voimme saada toivottuja muutoksia aikaan. Tavataan työpaikkakokouksissa! Aurinkoista kesää kaikille! PAULALTA Toimihenkilöt joutuvat toimimaan asiakkaiden sylkykuppeina vaikka heillä ei ole osaa eikä arpaa asioihin, joista pankkia ja sen suuromistajaa syytetään. Kuva: Marjo Tynkkynen 12 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

8 KYLÄSSÄ Timo Harakka Erikoistoimittaja Yleisradio Kuva: Arto Wiikari Pankkiirin pakokauhu Nordean ja Sampon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos (rkp, kok.) on julkaissut teoksen Markkinat ja demokratia. Lähes 400 sivun pääjuoni on tiivistettävissä yhteen virkkeeseen. Jos rikkaiden verotus kiristyy, he muuttavat pois. Uhkaus toistuu toistakymmentä kertaa. Ensin se hämmästyttää. Eikö miljonäärien verotusta ole riittävästi kevennetty? Eikö Wahlroos muista, että 2005 poistettiin varallisuusvero, mistä sata rikkainta suomalaista on hyötynyt keskimäärin euroa? Joka vuosi. Lopulta ultimatum alkaa naurattaa. Kuinka korvaamattomia rikkaat ovat? Kun aina todistetaan, että heidän lisäverottamisestaan ei koidu tuntuvaa hyötyä, niin ei kai vastaavasti maa siihen kaadu, jos vielä muutama vauras siirtää kirjansa Monacoon. Eli: tervemenoa, au revoir, hejdå. Mutta kun selaan Wahlroosin lähdekirjoja, ilmeeni vakavoituu. Suuren opettajan, Milton Friedmanin 50 vuoden takainen klassikko Capitalism and Freedom ei ehdi kuin sivulle 3, kun kirjoittaja jo haaveilee häipyvänsä ensin kotikunnastaan ja sitten osavaltiosta, jos poliitikkojen päätökset eivät miellytä. Mistä tämä pakokauhu? Tai pakohaave? Kenties nämä kirjat eivät sittenkään ole yhtä antoisia pörssianalyytikoille kuin psykoanalyytikoille. Meillä kaikillahan on pakofantasiamme. Jättäisi ongelmat kerralla taakseen ja aloittaisi puhtaalta pöydältä. Mutta teoistaan ja vastuistaan ei noin vain pääse eroon; joskus ne on kohdattava. Tätä sanotaan aikuistumiseksi. Oudointa on, että Wahlroos ja Friedman eivät koe olevansa yhteisön jäseniä, jotka osallistuvat ja vaikuttavat yhteisiin päätöksiin. He ovat uhreja. Luulisi, että 2000-luvun upporikkaat ovat maailman vapaimpia ihmisiä. Miksi he tuntevat olevansa muiden armoilla, olosuhteiden vankeja avuttomia lapsia? Miksi, ja mitä rikkaiden on kostettava köyhille? Ei kai maa siihen kaadu, jos muutama vauras siirtää kirjansa Monacoon. Maailman pakolaiset eivät halua pakoa; se on pakko. Myös Wahlroosin oppi-isät pakenivat aikanaan Hitlerin vainoja. Ymmärrän siis hyvin, että Friedrich Hayekin ajattelussa valtio on pelottava tuhovoima. Se, että hänen innoittamanaan upporikas kartanonherra lähtisi maanpakoon pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta pakoon liian vähäistä köyhyyttä, pakoon tasa-arvoa tuntuu pelkästään irvokkaalta. Ja viimeisinä 20 vuotena suunta on ollut pikemmin päinvastainen. Korkea verotus vetää enemmän osaajia kuin karkottaa. Lahjakkaimmat nuoret lähtevät ulkomaille, mutta palaavat yleensä silloin, kun jälkikasvun on aika mennä kouluun. Turvallisuutensa ansiosta Suomi saa kaiken hyödyn osaajien koulutuksesta ja urasta. Miksi? Samasta, aika alkeellisesta syystä, miksi varakkaat eivät sittenkään lähde mihinkään. Ihmisillä on juuret. Raha ei merkitse kaikkea. geokätköily Toimittaja Toimittaja testaa: lähti tutustumaan geokätköilyyn eli aikuisten aarteenmetsästykseen. Kivenkolojen kaivelu julkisella paikalla vaatii pokkaa, mutta ensimmäisen kätkön löytyminen ilahduttaa Lisätietoja: Matka alkaa toimistolta, jossa valitsen sopivan kätkön geokätköilijäyhteisön nettisivuilta. Päädyn helppoon kaupunkikätköön vanhan panimorakennuksen liepeillä. Kätkön luonteen vuoksi suunnistan paikalle pelkän tarkan kartan kanssa. Vaikeampia kätköjä varten tulee mukana olla GPS-laite tai vastaavalla ominaisuudella varustettu kännykkä. Varo geojästejä! Sivulliset eivät saa nähdä kätköä tai sen etsintää. Maastoutumista voi yrittää puhumalla puhelimeen tai sitomalla kengännauhoja. Jos siis on näyttelijänlahjoja. Polttaa, polttaa! Hetken harhailtuani huomaan syvennyksestä pilkistelevän filmipurkin. Kätköä voi joutua ronkkimaan milloin mistäkin, joten suojakäsineet ovat suositeltavat. Kätköpurkista löytyneeseen lokikirjaan merkitään oma nimimerkki ja päivämäärä. Sitten vain kätkö takaisin tismalleen samaan paikkaan ja nettiin leveilemään. Aarteita. Kätköstä löytyi lokikirjan lisäksi merirosvolippu ja espanjalainen sentin kolikko. VIIHTEELLÄ Teksti Meri Heikkilä Kuvat Suvi Elo Mikä geokätköily? Kyseessä on maailmanlaajuinen koko perheen ulkoilmaharrastus, jossa etsitään satelliittipaikannuksen eli GPS:n avulla geokätköiksi kutsuttuja purkkeja. Suomessa on tuhansia kätköjä. Harrastajan tärkeimmät varusteet ovat säänmukainen vaatetus, kynä ja GPS-laite. Helpoimmat kaupunkikätköt voidaan löytää myös pelkän kartan avulla. Kätköilijäksi rekisteröidytään sivustolla Tämän jälkeen pääset selaamaan kätkölistaa, näkemään kätkökuvaukset ja koordinaatit sekä kertomaan omista löydöistäsi. Etukäteen tarkistetaan kätkön vaikeusaste (1 5), koko ja maastoluokitus. Harrastus kannattaa aloittaa helpoimmista ykköskätköistä ja edetä vähitellen vaikeampiin. Kätkön löytymisestä raportoidaan kätkön lokikirjaan sekä yhteisön nettisivuille. Voit piilottaa geokätköjä myös itse. 14 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

9 ESIMIEHET & ASIANTUNTIJAT Teksti: Juha Simel NUORET Tulevaisuuden toivot Bommitettujen konttoreiden kuulumisia Nordean konttoriverkosto on kokenut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Henkilöstömäärää on vähennetty ja konttoreita suljettu yli 30 konttorin verran. Samaan aikaan on otettu käyttöön uusi pankkitoiminnan toimintatapa BOM (Banking Operating Model). Kun vanhaa konttorijärjestelmää pilkottiin tanskalaisen mallin mukaisiksi konttoreiksi, tehtävät ja toimintamallit uudistettiin perusteellisesti. Muutoksia tehtiin toimenkuviin, vastuualueisiin ja organisatoriseen rakenteeseen. Esimieskunnan osalta entisistä palvelupäälliköistä tehtiin konttorinjohtajia tai apulaisjohtajia hyvin haasteellisessa tilanteessa, juuri ennen alkavia yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Muutosprosessit ovat olleet erittäin raskaita muutoinkin niukoilla resursseilla työskentelevälle konttoriväelle. Bommitusten alkuvaiheessa uusia työsopimuksia tarjottiin vain englanninkielisinä. Sopimusten tulkintoja pohdittiin paljon ja osa esimiehistä ryhtyi jopa kääntämään työsopimustekstejä omin päin. Nousu vaati työsopimusten kääntämistä molemmille kotimaisille kielille ja lopulta HR käännätti sopimustekstit konttoriverkoston käyttöön. Johtajasopimus ei ratkaise kuuluuko tes:n piiriin vai ei Uusille konttorinjohtajille tarjottiin johtajasopimuksia. Osalle esitettiin, että johtaja- sopimuksen solmimisen jälkeen henkilö on automaattisesti rahoitusalan työehtosopimuksen (tes) soveltamisalan ulkopuolella. Sopimuksen nimittäminen johtajasopimukseksi ei kuitenkaan ratkaise henkilön asemaa suhteessa rahoitusalan tessin soveltamisalaan vaan keskeistä on, minkälaisissa tehtävissä henkilö työskentelee. Rahoitusalan tessin soveltamisalan mukaan liikepankin sivukonttorin johtaja ei ole sopimuksen soveltamisalan piirissä. Tällä kirjauksella on tarkoitettu nk. täyden palvelun konttorin johtajaa, jolla on liikkeenjohdollista vastuuta ja päätöksentekovaltaa ja jonka palkkataso on käytännössä ollut yli 5000 euroa kuukaudessa. Nordean osalta lähinnä aluejohdossa on tällä hetkellä sen tason päätöksentekovaltaa, joka vastaa vanhaa sivukonttorin johtajan asemaa. Esimiesten tehtävänä on uudessa mallissa valmentaa, keskustella, seurata tilastoja ja huolehtia siitä, että asiat sujuvat konsernijohdon suunnittelemalla tavalla. He ovat konttoriverkoston toiminnan osalta paljon vartijoina. Tärkeää on kuitenkin huolehtia myös omasta jaksamisesta ja panostaa myös omaan edunvalvontaan. Muutokset ovat olleet erittäin raskaita niukoilla resursseilla työskentelevälle konttoriväelle. Nousu sparraa ja kouluttaa Nousun työsuhdeneuvonta ja lakimiehet auttavat kaikkia jäseniä ongelmatilanteissa. Työsuhdeneuvonta palvelee arkisin klo 9-15 numerossa Nousun koulutustarjontaan lisättiin tälle vuodelle Uranavigoinnin ABC-illat. Iltatilaisuuksia järjestetään syksyllä ympäri Suomen. Esimiesten ja asiantuntijoiden oma koulutusviikonloppu pidetään Luostolla Alkukesällä toteutettu laaja palkkatutkimus kartoittaa palkkauksen rakennetta Nordeassa. Lisätietoa palkkauksesta Nordeassa saadaan siis alkusyksyllä, ennen palkkakeskusteluja. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n nuoriso- ja opiskelijavastaavan näkemyksen mukaan seuraavia väittämiä on kuultu nuorten suusta: ay-liike ei aja nuorten asioita työelämässä, ammattiliittojen järjestämät koulutukset on suunnattu suurille ikäluokille, keskustellaan pelkästään eläkeiästä ja ammattiyhdistyksessä toimiminen voi pilata oman uran tai ainakin mahdollisuuden saada sellainen. Alle 30-vuotiaiden järjestäytymisaste on TEM:n (=työ- ja elinkeinoministeriö) tutkimuksen mukaan 39,5%. Onko vika nuorissa vai liitoissa? Keskusjärjestöjen teettämästä tutkimuksesta (Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010) käy ilmi, että nuoret ovat valmiimpia esimerkiksi lakkoon ja muutenkin tiukempaan edunvalvontaan. Kärjistetysti voidaan pohtia, että ovatko nykyajan ammattiliitot liian nössöjä nuorille? Puhutaan kauniita, mutta teot puuttuvat. Nuoret alle 25-vuotiaat uskovat tutkimuksen mukaan muita enemmän suomalaisten yritysten oikeudenmukaisuuteen. Vanhemmilla vastaajilla on päinvastainen käsitys. Onko nuoria luottamusmiehiä liitoissa liian vähän? Tehtävän vaativuutta on liioiteltu jopa tahallisesti. Työssä aloittavaa ni hao nuorta ei enää liitetä automaattisesti jäseneksi ja silti työpaikka on edelleen keskeisin järjestäytymisen ja ay-toiminnan kenttä. Suurin ongelma on hyvin selkeä, kukaan ei ole kertonut nuorelle liitosta. Lama- ja kriisiajat tuovat työmarkkinoille kuilun, jolloin uusia työntekijöitä ei tule. Tässä välissä unohtuu jäsenyyden markkinoinnin taito. STTK tutki ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämätietoutta vuonna Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla vastaajista oli virheellinen käsitys siitä, että laki määrittelisi vähimmäispalkat. Eniten parantamisen varaa olisi kyselyn perusteella tiedoissa työehtosopimuksesta ja työnteon ehdoista. Työelämätiedon opetus näyttäisi olevan pääosin oppilaitosten opettajien vastuulla. Vastaajista 40% kertoi kuulleensa ammattiliiton edustajan luennon työehdoista. Pätkätyöt, määräaikaiset ja muut ns. epätyypilliset työsuhteet muuttavat työelämää kovaa tahtia. Epätyypilliset työt voivat tarkoittaa esim. tutkijoiden asemaa, opiskeluun kuuluvaa harjoittelua, tasa-arvoa ja globaalia vaikuttamista. Sukupolven vaihdos ja toimintaympäristön raju muutos koskettavat myös liittojen toimihenkilöitä. Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet; solidaarisuuden ja toisten tukemisen korostamiselle olisi tilausta. Monen nuoren ajattelumaailma on lähellä yksityisyrittäjyyttä. Minä pärjään. Minä neuvottelen. Muista tai muiden tarpeista ei välitetä. Tarvitaan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta kaikilla järjestötasoilla. ELYkeskuksen kokoama työryhmä etsii keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Yksi näistä keinoista on työelämän laadun kehittäminen ja millä tavoin työelämästä saadaan nuoria houkuttelevaa. Tämä vaatii yhteistyötä kaikilta osapuolilta, jotta saadaan houkuteltua uusia sitoutuneita työntekijöitä. Nuoren maailma on kokonaisuus, palvelut liiaksi sektoroituneita. Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. -Paulo Coelho Anna Koivumäki henkilökohtainen pankkineuvoja, Lohjan konttori luottamusmies Ongelma on hyvin selkeä. Kukaan ei ole kertonut nuorelle liitosta. 16 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

10 SVENSKA SIDOR De kontorsanställda dignar under arbetsbördan Ständig rusning till kassatjänsterna Inom bankvärlden har man redan i flera decennier talat om att användandet av kontanter kommer att minska drastiskt. Kassatjänsterna vid Nordeas kontor har redan under fem års tid inskränkts, men kundbeteendet har alls inte ändrats enligt prognoserna. Nu har resursbristen lett till en ohållbar situation. Text Heini Santos Illustration Anssi Keränen Förhandlande förtroendemannen Maire Lehikoinen från Nordeas kontor i Kotka är mycket bekymrad över situationen. Många i den tidigare kassapersonalen trivdes uttryckligen med kassaarbetet där betoningen ligger på att man känner och kan identifiera kunderna. Men när alla skulle utbidas minst till rådgivarnivå slutade en del med hjälp av olika stödpaketsarrangemang och resten bytte arbetsuppgifter. Enligt Lehikoinen är resurserna idag på många kontor så knappa att om en person är på semester och en annan sjukledig blir det totalt kaos. Situationen är speciellt besvärlig vid de stora kontoren som i Kotka. I huvudstadsregionen är kötiderna till kassa tjänster upp till en timme. Situationen blev nyligen något bättre i Kotka när man kunde erbjuda heltidsanställning till deltids anställd kassapersonal på grund av det underskott i personalbudgeten som uppstod när två anställda med andra arbets uppgifter gick i pension. Effekten syntes omedelbart som kortare köer. Ur köns synvinkel Lehikoinen tror att den nuvarande kundkretsen som består av såväl unga som äldre kommer att använda kassatjänsterna så länge det är möjligt. Det är viktigt för dem att sköta sina ärenden på banken och alla äger inte en dator, eller så litar de inte på nätbanken. Kunderna har varit förvånansvärt tålmodiga, med undantag av några enskilda protester. Jag har hört människor fundera över vad bankerna egentligen finns till för. Kunderna kommer till banken för pengarnas skull och de anser att övriga tjänster är kringtjänster, säger Lehikoinen och tillägger att hon önskar flera reaktioner från kundernas sida. Även den begränsade tid som vissa kontor har för kassatjänster har gjort kunderna konfunderade och frågan har till och med diskuterats i diskussionsforum på webben: hur kan banken hålla öppet medan kunderna bara kan ta ut kontanter eller göra insättningar mellan till exempel klockan tio och ett? Mellan trädet och barken Man jobbar alltså som på ackord, mer för statistikens än för kundernas skull. Den ständiga uppföljningen är påfrestande, särskilt för de personliga bankrådgivarna, vars ansvar är att uppnå målen för de egna kundportföljerna och samtidigt nå de personliga målen. Många av dem har sagt att de vill byta till andra arbetsuppgifter. Personerna gör nog ett bra och omsorgsfullt jobb utan att man hela tiden följer upp dem eller frågar om de har nått målsättningarna. Nog kunde man väl ändå lätta lite på kraven, tycker Lehikoinen. Det genomsnittliga antalet kundtjänsthändelser per dag har ibland upp - mätts till 80 per kassa. Senare har Lehikoi nen stött på situationer till följd av resursbristen där en enskild kassa har registrerat 200 olika händelser under en dag. Än så länge har ändå de anställda hållit fast vid lunch- och kaffepauserna, säger hon med en djup suck. Om trötthet Även de närmaste chefernas ansikten utstrålar trötthet. Ibland är det svårt till och med att ge respons när de anställda känner till chefernas besvärliga situation. Många funderar över hotet om samarbetsförhandlingar i augusti förra året inleddes de medan de anställda ännu var på semester. På ett flertal områden kan man på grund av resursbristen för tillfället inte ens byta semesterpengarna mot ledighet det vill säga den vila som är guld värd. Anställda har varit sjuklediga på grund av trötthet och efter att de har tillfrisknat vill många byta till andra arbetsuppgifter. Redan en utbränd person är en för mycket. Hur hemska saker ska det behöva ske innan budskapet går fram, säger Lehikoinen som också utför arbetarskyddsövervakning. Man har på flera olika sätt försökt förmedla information om de anställdas trötthet och den alltför tunga arbetsbördan till högsta ledningen men det verkar vara som att hälla vatten på en gås. Framför allt saknar man ett mänskligt perspektiv på kontorens vardag man kan inte göra ändringar genom att först minska resurserna och sedan se om det fungerar. När man frågar de anställda vad som skulle lätta deras arbetsbörda lyfter de fram två saker: ökade resurser och arbetsro. Hört av kunder Min vän var besviken över att inte få service på Nordea. En minut innan banken stängde lär man ha uppmanat de köande kunderna att återvända med sina ärenden nästa dag. Det är väl inte schysst? Tilda83, Talousfoorumi.fi När jag hämtade mitt bankkort var jag tvungen att vänta minst en halvtimme eftersom endast en kassa var öppen. Anne, 50 Vilken är bankens basuppgift? Min man gick till banken tillsammans med vår dotter, hon skulle sätta in presentpengar under bankens öppettider. Banktjänstemannen tog inte emot pengarna eftersom det var fel tid på dagen. Kund, Nordea Finlands Facebook-sida Varje dag köar cirka 100 personer där i Aleksi 5, några svär och går genast ut igen, andra himlar sig över att återigen behöva stå där en timme med sjuk rygg. Jag har lämnat 5 reklamationer till Nordeas telefontjänst, men vad hjälper det. Repsu, Ess.fi Vi har fått mer respons om ork på arbetsplatsen än någonsin tidigare. Vi har träffat bankens ledning och man säger att budskapet har gått fram. Nu väntar vi på synliga resultat. Nousu förmedlar budet Kari Ahola ordförande Förra hösten var tuff och våren ser inte ut att bli lättare. Följderna av de beslut som fattades under förhandlingsrundan New Normal förra hösten kan nu ses på arbetsplatserna. Det går inte dåligt för alla men tyvärr är det fallet på många platser. På många ställen är arbetsbördan och antalet anställda i obalans. Vi har fått mer respons om ork på arbetsplatsen än någonsin tidigare. Det tar vi på allvar. Vi har haft möten med bankens ledning på alla nivåer och diskuterat situationen. Man säger att budskapet har ngått fram, åtminstone i Finland. Nu väntar vi på synliga resultat. New Normal fortsätter i Fidenta. Nordeas och Tieto-koncernens samföretag ska läggas ner och 150 anställda hotas av uppsägning. Man planerar att flytta arbetet till Indien. Nedkörningen av Fidenta innebär, förutom personliga tragedier, även stora risker för bankens IT-funktion i Finland. Slutresultatet känner vi inte till, i skrivande stund är samarbetet ännu oavslutat. Vi har gett ledningen en möjlighet till ett förnuftigt slutresultat. I Nousu funderar vi alltid på hur vi kan påverka till våra medlemmars fördel. Det finns ju gott om dåliga nyheter. Dåliga nyheter är också de rubriker där styrelsens ordförande kritiserar nästan allt och alla. De Nousu-medlemmar som arbetar inom kundtjänsten får ta emot responsen. En viktig del av arbetet inom Nousu är att påverka beslutsfattarna. Även den finska ledningen vädjar ofta till oss att vi ska förmedla budet vidare till den nordiska nivån eftersom vi har de nödvändiga kanalerna. Jag har också själv förmedlat information, ända upp till den högsta ledningen. Han lär inte vara det allra minsta intresserad av anställda inom Nordea. Följderna av det är väl synliga. 18 nousu 2 / 2012 nousu 2 /

11 Erityisetu voimassa ,2snt/l Alennus voiteluaineista -10% (10 litran ja sitä pienemmät astiat). *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.