Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
|
|
- Krista Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
2
3 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004
4 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Sisällys 1 ESIPUHE MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET STRATEGISET TAVOITTEET Valvonnan vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Eläinten terveys ja hyvinvointi Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet VALVONNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VALVONTAVIRANOMAISET JA NIIDEN TEHTÄVÄT Valtionhallinto Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtiovarainministeriö (VM) Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Tullilaitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Puolustusvoimat Poliisi Kuntaviranomainen Muut viranomaistehtäviä hoitavat Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat Valtuutetut rajaeläinlääkärit Hygieniaosaamistestaajat Eläinsuojeluvalvojat Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisessä kuljetuksessa käytettävän kaluston testaajat Ulkopuoliset asiantuntijat... 38
5 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Maksut ja korvaukset Valvonnasta perittävät maksut Toimijoille maksettavat korvaukset VALVONNAN TOIMINTAPERUSTEIDEN VARMISTAMINEN Valvonnan laadunhallinta Valvonnan suunnittelu Valvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti Kattavuus Yllätyksellisyys Puolueettomuus ja avoimuus Kuvatut toimintatavat ja ohjeistus Valvonnan toimeenpano Viranomaisten toimivalta Suomessa Aineelliset resurssit Henkilökunnan riittävyys ja osaaminen Valvonnan tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Valvontakertomukset ja -päätökset Seuraamukset Valvonnan arviointi ja raportointi Auditoinnit Raportointi Johtamis- ja toimintajärjestelmän katselmukset Valvonnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen Parhaiden käytäntöjen levittäminen sekä korjaavat toimenpiteet Valvontajärjestelmään liittyvien korjaavien toimenpiteiden varmistaminen Parhaiden käytäntöjen levittäminen VALVONNAN KOORDINAATIO, YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Yleistä Kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset järjestöt Yhteistyö Euroopan unionissa Pohjoismainen yhteistyö Ilmoitus- ja hälytysjärjestelmät RASFF-järjestelmä INFOSAN-järjestelmä CPCS avunanto- ja yhteistyöjärjestelmä Eläintaudit EY-lannoitteista annetut kiellot RAPEX Kasvinterveysjärjestelmän mukaiset ilmoitukset Kasvisten kauppanormien valvontajärjestelmän mukaiset ilmoitukset Luomutuotteissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ilmoittaminen Viranomaisten välinen kansallinen koordinaatio ja yhteistyö Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä Auditointien koordinaatioryhmä Aluehallintoviranomaisten tulosohjaus Kuntien ohjauksen koordinointi Zoonoosikeskus Biologisten uhkien osaamiskeskus... 67
6 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus Neuvottelu- ja lautakunnat Elintarvikeneuvottelukunta Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kasvilajikelautakunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Kasvinsuojelun neuvottelukunta Muut viranomaisten väliset yhteismuodot Viranomaisten sisäinen koordinaatio Sidosryhmäyhteistyö Valvonnan viestintä Viestintä normaalioloissa Viestintä erityistilanteissa Neuvonta ja kuluttajainformaatio Suunnitelmakauden painopisteet ja keskeiset muutokset LABORATORIOTOIMINTA Kansalliset vertailulaboratoriot Hyväksytyt laboratoriot Lainsäädäntöön perustuva laboratorioiden hyväksyminen Hyväksytyn laboratorion velvollisuudet VALMIUS- JA VAROSUUNNITELMAT VALVONTAJÄRJESTELYT Elintarvikevalvonta Yleistä Tuotevalvonta Elintarvikkeiden valmistuksen ja kaupanpidon valvonta Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnin ja sisämarkkinakaupan valvonta Eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnin ja sisämarkkinakaupan valvonta Eläinperäisten elintarvikkeiden tuonti Eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa (ensisaapumisvalvonta) Alkoholijuomien valvonta Vierasainevalvonta Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevlvontaohjelma Eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä tapahtuva vierasainevalvontaohjelma Ympäristökontaminanttien ja muiden vierasaineiden seurantaohejlmat Rehujen haitallisten aineiden valvonta Interventio- ja markkinatukivalvonta Kasvisten kauppanormien valvonta Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Vienti
7 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Hygienia Elintarvikkeiden alkutuotannon valvonta Olosuhdevalvonta ja kuljetukset Kansallinen salmonellavalvontaohjelma Zoonoosien, zoonoosien aiheuttamien ryokamyrkytysepidemioiden ja mikrobilääkeresistenssin seuranta Lihantarkastus Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Yleistä Eläinten terveys Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten lääkintä Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Eläinten hyvinvointi Eläimistä saatavat sivutuotteet Tukivalvonta Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Yleistä Kylvösiementen sertifiointi, lajiketutkimustehtävät ja siemenkaupan valvonta Hukkakauravalvonta Lannoitevalmisteiden valvonta Kasvinsuojeluaineiden valvonta Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonta Rehuvalvonta Luonnonmukaisen tuotannon valvonta Muuntogeenisten tuotantopanosten ja elintarvikkeiden valvonta TOIMINTAKENTÄN MUUTOKSET Eduskuntavaalit ja uusi hallitus Toimialan organisaatiomuutokset Lainsäädännön muutokset LIITTEET Liite 1. Asiakirjassa käytettyjen lyhenteiden selitykset Liite 2. Luettelo nimetyistä kansallisista vertailulaboratorioista Suomessa
8 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Esipuhe 1 ESIPUHE Euroopan Yhteisöjen asetuksella (EY) N:o 882/ (valvonta-asetus) on annettu yleiset säännökset yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa rehu- ja elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön sekä kasvinterveyslainsäädännön virallista valvontaa varten. Asetuksen 41 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on laadittava kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jolla varmistetaan valvonta-asetuksen ja EY:n yleisen elintarvikeasetuksen (EY) N:o 178/ tehokas täytäntöönpano. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) vahvistettiin ensimmäisen kerran vuonna Nyt vahvistettavaa suunnitelmaa on tarkistettu ja kehitetty vuosiraportoinnin yhteydessä esiin tulleiden valvonnan kehittämistarpeiden ja toimenpide-ehdotusten sekä Euroopan komissiolta, valvontaketjun viranomaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen ja kehittämisehdotusten perusteella. Nyt vahvistettavassa suunnitelmassa on päivitetty valvonnan strategiset tavoitteet vastaamaan maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran vuosien toimintaja taloussuunnitelmia (luku 3) sekä täsmennetty erityisesti valvonnalle asetettuja yhteisiä tavoitteita (luku 6). Lisäksi on tiivistetty valvonnan sektorikohtaisia kuvauksia sekä konkretisoitu ja päivitetty kunkin valvontasektorin valvonnan vaikuttavuudelle ja toiminnallisuudelle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä (luku 10) ottaen huomioon vaikuttavuudelle ja valvontajärjestelmän toiminnallisuudelle asetetut strategiset tavoitteet (luku 3). Päivityksessä on erityisesti huomioitu myös Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) Suomeen vuonna 2009 kohdistamassa yleistarkastuksessa esiin tulleet havainnot ja suositukset ja niiden johdosta tehtävät kehittämistoimenpiteet aikatauluineen. Suunnitelmakausi on viisi vuotta. Valvonta-asetuksen soveltamisalan lisäksi valvontasuunnitelma kattaa myös muun Eviran toimialaan kuuluvan valvonnan keskus-, alueja paikallishallinnon tasoilla. Valvontasuunnitelma on laadittu sellaiseen muotoon, että se toimii samalla val- 6 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta valvonnasta 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä
9 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Esipuhe vontaketjun kuvauksena ja käsikirjana valvontahenkilöstölle koko valvontaketjussa. Valvontasuunnitelma tarjoaa valvontaa koskevaa tietoa myös toimialan tutkimuslaitoksille, valvonnan yhteistyökumppaneille ja muille elintarvikeketjun toimijoille. Valvontasuunnitelma toimitetaan valvonta-asetuksen mukaisesti pyydettäessä Euroopan komissiolle. Vastuu suunnitelman valmistelusta on ollut Eviralla. Suunnitelmaluonnos on käsitelty elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki elintarvikeketjun valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Helsingissä Jaana Husu-Kallio Pääjohtaja 7
10 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Määritelmät ja lyhenteet 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Elintarvikeketjun valvonnalla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa maataloustuotteiden, maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden, kasvinterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä elintarvikevalvontaa. Muilta osin määritelmissä noudatetaan lähtökohtaisesti valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisia määritelmiä. Määritelmä- ja sanastotyötä kansallisen valvontasuunnitelman keskeisten käsitteiden osalta jatketaan. Elintarvikevalvonnan osalta sanasto on valmis 1. Liitteeseen 1 on koottu asiakirjassa käytetyt lyhenteet ja niiden selitykset. 1 elintarvikevalvonnan_sanasto.pdf 8
11 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet 3 STRATEGISET TAVOITTEET 3.1 Valvonnan vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuuden tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle, valtioneuvoston ruokapoliittisen selontekoon, MMM:n, ELO:n ja Eviran strategioihin sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin. Elintarviketurvallisuuden valvonnan tavoitteena on suojella ihmisiä elintarvikevälitteisiltä terveysvaaroilta, taloudellisilta tappioilta ja estää kuluttajan harhaanjohtaminen. Pellolta pöytään ulottuva yhtenäinen, tehokas ja riskiperusteinen valvonta tuo luotettavuutta ja lisäarvoa Suomessa tuotetuille tuotteille. Myös tuontielintarvikkeita valvotaan tehokkaasti ja riskiperusteisesti varmistaen niiden turvallisuuden. Elintarviketurvallisuus on Suomessa kansainvälisesti arvioituna korkeaa tasoa. Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden kauppa on maailmanlaajuista. Tällä hetkellä Suomessa kulutettavien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on edelleen korkea. Elintarvikkeita viedään ulkomaille ja eniten lähialueille. Valvonnan ja tutkimuksen avulla varmistetaan tuotteiden vientikelpoisuutta ja vientitarkastuksissa esiin tulevat ongelmakohdat selvitetään. Elintarviketurvallisuuden varmistaminen vaatii tulevien riskien ja uhkien ennakointia ja tunnistamista, sekä nykyisten riskien yhä parempaa hallintaa. Päävastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on toimijoilla, jotka hallitsevat toimintaansa liittyviä riskejä omavalvontansa avulla. Viranomaisten rooli on riittävällä ja oikein kohdennetulla valvonnalla ja diagnostisilla menetelmillä varmentaa tämän järjestelmän toimivuutta. Viranomaisten välisiä rooleja selkeytetään entisestään ja yhteistyön toimivuutta parannetaan yli organisaatiorajojen. Viranomaisten toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta arvioidaan auditoinneilla. Zoonoosien, antimikrobilääkeresistenssin, lääkeainejäämien ja muiden vierasaineiden seurantajärjestelmien toimivuudesta huolehditaan. Seurantajärjestelmien avulla voidaan osaltaan varmentaa, että kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden käyttö on vastuullista. Raportit seurantajärjestelmien tuloksista julkaistaan säännöllisesti. Tuloksia arvioimalla kehitetään menetelmiä nykyisen tilanteen edelleen parantamiseksi ja riskien hallitsemiseksi. 9
12 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuuskriisitilanteisiin varaudutaan ajantasaisilla valmiussuunnitelmilla ja -harjoitteluilla. Hälytysjärjestelmien ja hyvän jäljitettävyyden avulla pystytään elintarvikkeeksi kelpaamattomat tuotteet tarvittaessa poistamaan nopeasti ja tehokkaasti markkinoilta. Elintarvike- ja vesiperäisten sairastapausten ja epidemioitten lähteiden ja syiden selvittäminen (koskee sekä mikrobiologisia että kemiallisia) on tärkeää. Kun lähteet ja syyt on selvitetty, voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn. Kuluttajien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Kuluttajat ovat entistä aktiivisempi ryhmä ja pystyvät ryhmittymään nopeasti sosiaalisen median kautta. Kuluttajat ovat kiinnostuneita elintarvikkeiden turvallisuuden lisäksi vastuullisuudesta, ravitsemuksellisuudesta, alkuperästä ja nautinnollisuudesta. Pakkausmerkintöjen ja jäljitettävyyden merkitys korostuvat ja ovat edellytys uskottaville vastuullisuusjärjestelmille ja luomutuotannolle. Elintarviketurvallisuuden valvonnalta odotetaan tietoa, avoimuutta ja oikeasuhteisia toimenpiteitä riittävän turvallisuustason aikaansaamiseksi. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä eri kuluttajanäkökulmien huomioimiseksi tarvitaan. Kuluttajan luottamus elintarvikeketjun toimijoihin halutaan säilyttää hyvänä ja yhtenä keinona pidetään valvonnan läpinäkyvyyden lisäämistä. Elintarvikkeisiin liittyvässä markkinoinnissa, ravitsemis- ja terveysväittämissä sekä pakollisissa ja uusissa vapaaehtoisissa pakkausmerkinnöissä ei kuluttajaa saa johtaa harhaan. Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta lisätään entisestään elintarvikeketjun valvonnassa. Vuonna 2010 viranomaiset arvioivat ensimmäisen elinkeinon itse laatiman hyvän käytännön oppaan (Majoitus- ja ravitsemusalan (MARA) ohje ravintoloille elintarvikkeiden omavalvonnasta). Elinkeinon laatimien hyvien käytäntöjen oppaiden sisällön omaksuminen osaksi yritysten normaalia toimintaa ja hallintajärjestelmien rakentaminen tuotannossa esiintyvien elintarviketurvallisuusriskien varalle on merkittävä osa elintarviketoimijoiden käytännön riskienhallintaa. Elintarviketoimijat kehittävät itse omaa toimintaansa, ja sen seurauksena tuotteiden laatu ja turvallisuus paranevat. Viranomaisjärjestelmät tukevat elintarviketuotantoketjujen laatutyötä, minkä seurauksena omavalvonnan laatu paranee. Toimijoiden hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään. Jos toiminnanharjoittaja pystyy osoittamaan hallitsevansa riittävästi tuotantoonsa liittyvät riskit, mm. omavalvonnan kirjaamistarve ja viranomaisen valvontatarve vähenevät. Riskiperusteinen valvonta säästää valvonnan resurssien käyttöä ja tarkastuksista aiheutuvia kustannuksia matalan riskin valvontakohteissa. Kunnallinen valvontaorganisaatio kootaan vuoden 2013 loppuun mennessä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Viranomaisten osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja tulevia tarpeita vastaavaksi. Yhteistoimintaalueilla käytetään hyväksi erikoistumismahdollisuutta valvonnan eri osa-alueille. Resurssien kohdentamisella riskiperusteisesti sekä valvonnan suunnitelmallisuudella tehostetaan ja lisätään valvonnan vaikuttavuutta. Pienteurastamoiden ja riistankäsittelylaitosten lihantarkastus sekä näiden yhteydessä toimivien laitosten valvonta siirtyy kunnilta Eviralle elintarvikelain muutoksen myötä Poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien laitosten valvonta säilyy Lapin aluehallintovirastolla. Muutoksella tavoitellaan valvonnan yhdenmukaisuutta ja resurssien joustavaa käyttömahdollisuutta. Muutoksen arvioidaan edistävän lähiruokaketjun kehittymistä liha-alalle. 10
13 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Mikrobiologisten elintarviketurvallisuusriskien hallinnassa painotetaan eläimistä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien tautien estämistä. Eniten tilastoituja sairastapauksia aiheuttavat norovirus, sekä kampylo- salmonella- ja Yersinia-bakteerit. Listeria- ja EHEC-bakteerit aiheuttavat vakavia sairaustapauksia, mikä lisää niiden torjunnan merkitystä. Tuoreet kasvikset ovat yhä useamman ruokamyrkytyksen aiheuttajia. Kemiallisia ja tuoteturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan ja valvotaan entistä tehokkaammin. Lisäaineet aiheuttavat kasvavaa tiedontarvetta kuluttajissa. Hyväksyttyjen lisäaineiden turvallisuus ja haitattomuus ihmisten terveydelle on arvioitu ja arvioitavana EFSA:ssa. Lisäaineista, niiden yhteisvaikutuksista sekä saantimääristä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Paineet lisäaineiden käytön vähentämiseksi teollisuudessa voivat muuttaa elintarvikeprosesseja, jolloin tarvitaan tietoa muuttuvan prosessin vaikutuksista lopputuotteen turvallisuuteen. Lisäaineiden valvontaa tehostetaan Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, valtioneuvoston ruokapoliittiseen selontekoon sekä MMM:n, ELO:n ja Eviran strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin. Lisäksi vuonna 2009 perustetulle kansalliselle eläinten hyvinvointikeskukselle asetetaan vuosittaiset tulostavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja tutkimuksen kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan valvonnan tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta (zoonooseilta) ja elintarvikkeiden lääkejäämiltä, tukea eettistä elintarvikkeiden tuotantoa ja muuta eläintenpitoa eläinten hyvinvointia edistämällä sekä varmistaa osaltaan maatalouden tuotantoedellytyksiä vähentämällä tarttuvista taudeista ja tuotantosairauksista aiheutuvia tappioita tiloilla. Eläintautitilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin korkealla tasolla, eikä maassamme esiinny sellaisia tarttuvia eläintauteja, jotka muissa maissa ovat arkipäivää ja joiden vuoksi eläimiä joudutaan lääkitsemään tai rokottamaan säännöllisesti. Tautien esiintyminen ja eläinten jatkuva lääkitseminen heikentävät elintarviketurvallisuutta sekä vähentävät eläinten hyvinvointia ja tilojen kannattavuutta. Suomessa ei ole myöskään 50 vuoteen esiintynyt vakavien helposti leviävien eläintautien epidemioita, joiden torjuminen vie paljon resursseja ja joista aiheutuvat tappiot alkutuotannolle ja koko elintarvikeketjulle ovat merkittäviä. Tavoitteena on säilyttää edelleen nykyinen hyvä eläintautitilanne. Erityisesti keskitytään ehkäisemään helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien esiintymistä maassamme ja varmistamaan, että mahdolliset taudinpurkaukset pystytään hävittämään nopeasti ja tehokkaasti. Valvottavien eläintautien osalta koko maa pyritään edelleen pitämään vapaana erityisesti seuraavista tähän luokkaan kuuluvista eläintaudeista: naudan leukoosi, naudan IBR-infektio, sikojen PRRS-tauti ja E.multilocularis tartunta, sekä säilyttämään pohjoiset lohijoet vapaana G.salaris-tartunnasta. Naudan virusripuli (BVD) -tartunta tullaan hävittämään maasta lähivuosien aikana ja salmonellatartuntojen esiintyvyys tuotantoeläimissä pidetään alle 1 %:n tasolla. Myös yksittäisten 11
14 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet tilojen kannattavuuteen tai eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatuun vaikuttavien eläintautien esiintymistä tiloilla pyritään vähentämään yhteistyössä elinkeinon kanssa. Zoonoosien osalta erityisenä tavoitteena on varmistaa, ettei eläimissä todettu tartunta leviä ihmisiin tai saastuta elintarvikkeita. Zoonoosien torjunnalle luo entistä paremmat valmiudet vuonna 2007 perustettu Eviran sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välinen verkostomainen yhteistyöelin, Zoonoosikeskus. Uhkana nykytilanteen säilymiselle on vähitellen lisääntyvä eläinkauppa, jonka mukana maahan voi levitä uusia eläintauteja, sekä ilmaston lämpeneminen, jonka arvioidaan voivan johtaa erityisesti hyönteisvälitteisten eläintautien lisääntymiseen koko Euroopassa. Myös kiinnostus eksoottisiin eläinlajeihin on lisääntynyt, eikä näihin lajeihin liittyviä tautiriskejä täysin tunneta. Lisäksi erikoistuva ja ketjuuntuva eläintuotanto, jossa tilat hankkivat uuden eläinaineksen oman tilan ulkopuolelta ja keskittyvät vain tiettyyn tuotantovaiheeseen, muodostaa yhä suuremman riskin tarttuvien tautien leviämiselle maan sisällä. Tilakoon kasvu asettaa haasteita eläinten hyvinvoinnille ja voi lisätä myös lääkkeiden käyttötarvetta ja mikrobilääkeresistenssiä tiloilla. Tautitilanteen säilyttäminen nykyisellä hyvällä tasolla edellyttää riskien ja uhkien jatkuvaa ennakointia, ajantasaista lainsäädäntöä, riittävää ja oikein kohdennettua eläintauti- ja lääkeresistenssiseurantaa ja -valvontaa, diagnostisia valmiuksia tunnistaa taudit sekä toimintaohjeiden ja kriisivalmiussuunnitelmien kattavuuden ja toimivuuden varmistamista. Keskeisellä sijalla on riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen. Sisämarkkinakauppaa ja kolmasmaatuontia koskevan valvonnan tavoitteena on ehkäistä tarttuvien tautien leviäminen maahan eläinliikenteen ja eläimistä saatavien tuotteiden välityksellä sekä varmistaa, että Suomesta muihin maihin toimitettavat lähetykset täyttävät EY-lainsäädännön vaatimukset. Muista maista saatujen reklamaatioiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen ja sisämarkkinakaupan valvonnan määränpäätiloilla samoin kuin eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen perustua riskinarviointiin. Eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi tautitapauksissa on välttämätöntä, että tuotantoeläimet merkitään luotettavasti, niiden pitopaikoista pidetään ajantasaista rekisteriä ja eläinten siirrot pitopaikkojen välillä, samoin kuin eläinten syntymät ja kuolemat merkitään rekistereihin ja tilaluetteloihin vaatimusten mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on, että tuotantoeläinten merkitsemiseen liittyvissä EU-tarkastuksissa vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus olisi vuoteen 2014 mennessä yli 65 %. Koska valvontaa ollaan entistä enemmän kohdentamassa riskiperusteisesti, tavoitteen saavuttamiseen liittyy haasteita. Eläinten lääkitsemistä koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että lääkkeiden käyttö eläinlääkinnässä on hallittua ja kiellettyjä kasvunedistäjiä ei käytetä eläimille. Tavoitteena on lisätä mikrobilääkeresistenssiseurannan kattavuutta ja varmistaa, että moniresistenttien mikrobien esiintyvyys säilyy nykyisellään tai vähenee. Pyrkimyksenä on vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä tuotantoeläimillä ja ohjata eläinlääkäreitä ja tuottajia noudattamaan laadittuja suosituksia. Eläinlääkkeiden käytön seurantaa tiloilla tulee tehostaa ja tämä edellyttää nykyisten seuranta- ja tilastointijärjestelmien kehittämistä sekä valvontajärjestelmän vakiinnuttamista. 12
15 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Sivutuotevalvonnan tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle. Valtakunnallisesti järjestetty raatojenkeräily kattaa eläintiheät alueet ja keräilyalueella tavoitteena on, että kuolleet naudat, siat, siipikarja, pienet märehtijät ja turkiseläimet toimitetaan aina hävitettäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksiin. Teurastamotoiminnan yhteydessä syntyvä riskimateriaali toimitetaan luokan 1 laitokseen. Lihaluujauhon jäljitettävyyttä varten on olemassa luotettavat järjestelmät, joilla voidaan varmistaa, että lihaluujauho päätyy vain turkiseläimille. Eläinten hyvinvointivalvonnan tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia tiloilla yhteistyössä koko tuotantoketjun kanssa ja vähentää erityisesti vakavien laiminlyöntien määrää eläinten pitopaikoissa. Tuotantoeläinten EU-tarkastusten osalta lisätään valvonnan kohteina olevia eläinlajeja sekä pyritään varmistamaan, että kaikki vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus on vuoteen 2014 mennessä vähintään 85 %. Valvonnan riskiperusteisuutta tullaan lisäämään ja valvonta tulee Eläinten hyvinvointikeskuksen perustamisen myötä perustumaan entistä enemmän tieteelliseen tutkimukseen. Keskeisellä sijalla on myös varmistaa, että viranomaiset huolehtivat rikkomusten edellyttämistä toimenpiteistä tehokkaasti loppuun asti. Edellytyksenä eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamiselle on, että kaikilla elintarvikeketjun toimijoilla on riittävät tiedot eläinten hyvinvointilainsäädäntöä koskevista vaatimuksista sekä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Myös kuluttajien tietämystä eläintenpidosta lisätään ja heille tarjotaan tietoa eläinten tuotantotavoista sekä tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta yhteistyössä elinkeinon kanssa. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuuteen kuuluvan täydentäviä ehtoja koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että EU:n maataloustukia saavat tuottajat noudattavat lainsäädännön vaatimuksia eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin, eläinten hyvinvoinnin, siipikarjan salmonellavalvontaohjelman ja eläintautien ilmoittamisen osalta. Valvonnassa pyritään riskianalyysin avulla löytämään ne tilat, joilla voisi esiintyä laiminlyöntejä. Täydentävien ehtojen neuvonta- ja sanktiojärjestelmät tähtäävät kuitenkin siihen, että viljelijät oppisivat noudattamaan näitä ehtoja. Eläinlääkäripalvelujen saatavuutta ja laatua varmistetaan ohjaamalla kuntia niiden tuottamisessa sekä arvioimalla tavoitteiden toteutumista eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Kuntia kannustetaan perustamaan uusia valvontaeläinlääkärien virkoja eläinlääkäripalveluista vastaavien virkojen rinnalle sekä tekemään entistä laajempaa alueellista yhteistyötä eläinlääkäripäivystysten järjestämisessä. Vapaaehtoisten eläinten terveydenhuoltojärjestelmien tarkoituksena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eläinlääkkeiden käyttöä tiloilla. Järjestelmien toimintaa pyritään tukemaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon kattavuutta niin, että kaikille päätuotantoeläinlajeille olisi lähitulevaisuudessa tarjolla ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja että terveydenhuoltopalvelujen tarjonta vastaisi kysyntää. Terveydenhuollon puitteissa pyritään myös edistämään bioturvallisuutta tiloilla, luomaan toimintamalleja sellaisille eläintaudeille ja tuotantosairauksille, joita ei vastusteta viranomaismääräyksin, sekä kehittämään eläinten hyvinvoinnin omavalvontaa ja lääkkeiden käytön seurantaa tiloilla. 13
16 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Kasvintuotannon strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, valtioneuvoston ruokapoliittiseen selontekoon, MMM:n, ELO:n ja Eviran strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin sekä MMM:n johdolla valmistelluissa sektorikohtaisissa toimintaohjelmissa ja -strategioissa asetettuihin tavoitteisiin. Kasvintuotannon toimintakokonaisuuteen kuuluvat kylvösiementen, lannoitevalmisteiden, rehujen, kasvinterveyden, taimiaineiston, metsänviljelyaineistojen, luonnonmukaisen tuotannon ja geneettisesti muunnettujen organismien (gm) valvonnan ohjaus- ja toimeenpanotehtävät sekä osassa näitä myös laboratoriotehtävät. Kasvintuotannon valvonnan tavoitteena on edistää ja ylläpitää hyvää kasvinterveyden tilaa, varmistaa maataloudessa elintarvikeketjuun tuotettujen raaka-aineiden turvallisuutta, suojella elinkeinonharjoittajia, kuluttajia ja tuotantoympäristöä haitallisilta yhdisteiltä sekä varmistaa osaltaan maatalouden tuotantoedellytyksiä vähentämällä tuotantotarvikkeiden virheellisyydestä aiheutuvia tappioita tuotannossa. Luonnonmukaisen tuotannon valvonnan tavoitteena on varmistaa tuotannon aitous. Osa kasvintuotannon valvonnasta kohdistuu elintarvikeketjun ulkopuolelle, kuten koristekasvien tuontiin ja tuotantoon sekä puutavaran ja puisen pakkausmateriaalin tuontiin. Kasvinterveyden tila Suomessa on erittäin hyvä, ja samoin markkinoidut maatalouden tuotantotarvikkeet eli kylvösiemenet, taimiaineistot, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut ovat olleet turvallisia ja vaatimustenmukaisia. Luonnonmukainen viljely, kotieläintuotanto ja elintarvikevalmistus ovat vakiintuneet eikä valvonnassa ole havaittu merkittäviä puutteita. Myös gm-tuotteiden merkinnät ovat vastanneet hyvin säädösten vaatimuksia. Kaikilla em. sektoreilla tulee jatkossa varmistaa, että toiminnanharjoittajat tuntevat toimintaansa koskevat säädökset ja toimivat vastuullisesti. Suomalainen maatalous perustuu kotimaiseen kasvintuotantoon. Tämän takia viljelijöillä tulee olla käytössä Suomen olosuhteissa menestyviä kasvilajikkeita ja niistä saatavilla varmennettua kylvösiementä. Toimiva kasvinjalostajanoikeusjärjestelmä mahdollistaa uusien, kilpailukykyisten lajikkeiden kehittämisen. Kotimaista lajikekuvaustoimintaa tulee jatkaa ja sen osaamista kehittää. Kylvösiementen ja siemenperunan sertifiointiin liittyvillä tarkastuksilla varmistetaan markkinoille tulevan siemenja lisäysaineiston laatu. Siemeneksi voidaan markkinoida ainoastaan sertifioitua siementavaraa. Markkinavalvonnassa kohteena ovat sekä markkinoilla olevien siemenerien että siemenalan toimijoiden (siemenpakkaamot, kauppa) toiminnan vaatimustenmukaisuus. Valvonnalla pyritään vähentämään erityisesti ns. harmaata siemenkauppaa, koska se lisää mm. hukkakauran leviämisen riskiä. Valvonnan keinoin varmistetaan, että kylvösiementuotannossa vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus on vähintään 98 %. Hukkakaura on haitallinen siemenrikkakasvi, joka aiheuttaa sadon määrä- ja laatutappioita sekä torjunnasta aiheutuvia kustannuksia. Hukkakauravalvonnan tavoitteena on estää hukkakauran leviäminen uusille lohkoille ja vähentää jo saastunutta pinta-alaa. Kokonaissaastunta-ala oli vuonna 2010 n ha, josta ha oli vakavasti saastunutta. Valvontaa kohdennetaan erityisesti vakavasti saatuneisiin peltolohkoihin, ja tavoitteena on torjuntasuunnitelmien ja -päätösten avulla päästä niistä kokonaan eroon lähivuosina. Hukkakauravapaa kylvösiemen on yksi tärkeimmistä 14
17 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet keinoista torjua hukkakauran leviäminen, joten kylvösiementuotannossa varmistetaan jatkossakin, että hukkakauraa ei missään tilanteessa pääse siementavaraan. Viljelijöille suunnattua tiedotusta ja neuvontaa hukkakauran torjunnasta jatketaan. Suomalainen peltomaaperä on luontaisesti puhdas haitallisista metalleista, kuten arseeni ja kadmium. Lannoitevalvonnalla varmistetaan, että kasvintuotantoon käytetyt lannoitteet ja maanparannusaineet vastaavat asetettuja vaatimuksia, jolloin ne ovat elintarvikkeiden ja tuotantoympäristön kannalta turvallisia. Valvonnan tavoitteena on, että vähintään 94 % tarkastuskohteista on vaatimustenmukaisia. Biotalouden merkityksen kasvaessa ja ravinteiden kierrätyksen lisääntyessä mm. tuhkien ja yhdyskuntajätteestä valmistettujen kompostien käyttö lannoitevalmisteina tai niiden raaka-aineena on lisääntymässä. Lannoitevalvonnalla varmistetaan erilaisten jätteiden ja kierrätysmateriaalien hallittu käyttöönotto, jotta niistä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa eikä riskiä elintarvikkeiden turvallisuudelle. Hyvä kasvinterveyden tila mahdollistaa kannattavan pelto-, vihannes-, puutarhakasvin- ja metsätaloustuotannon. Samalla se vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta ja pienentää siten toimijoille, kuluttajille ja ympäristölle haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamia ongelmia. Kasvinterveyden valvonnan tavoitteena on estää vaarallisten kasvintuhoojien saapuminen, leviäminen ja asettuminen maahamme. Erityisen tärkeää on, että uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei asetu pysyvästi maahamme. Vaaraa uusien tuhoojien leviämisestä alueellemme on lisännyt mm. kasvanut kansainvälinen kauppa. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu mahdollistavan tulevaisuudessa uusien tuhoojien leviämisen. Kasvinterveyden valvonta koskee myös metsätaloutta ja koristekasvituotantoa, koska luonnonvaraisten isäntäkasvien kannalta vaarallisten tuhoojien pysyvä leviäminen maahamme voisi aiheuttaa vakavia taloudellisia ja ekologisia ongelmia. EU:ssa vireillä olevan kasvinterveysjärjestelmän uudistustyön tavoitteena on parantaa jäsenmaiden valmiuksia estää vaarallisten tuhoojien leviäminen ja asettuminen yhteisön alueelle. Kotimaisen valvonnan voimavarojen kohdentamiseksi tehdään kasvintuhoojakohtaisia riskinarviointeja, ja kansainvälisiä tuhoojatietokantoja (erityisesti Europhyt) hyödynnetään uusien vaarojen ennakoimiseksi. Tuhoojakohtaisilla valmiussuunnitelmilla varmistetaan vaarallisten kasvintuhoojien torjuntatoimenpiteiden onnistumista löydöstilanteissa. Valmiussuunnitelma ja sen mukaisen toiminnan harjoittelua tarvitaan erityisesti mäntyankeroisen, tulipolteen, koloradonkuoriaisen, vihanneskasvituotantoa uhkaavien virusten sekä kiinanrunköjäärien torjumista varten. Kasvintuhoojalöydösten vaikutusten ehkäisemiseksi varmistetaan riittävän laboratorioanalytiikan saatavuus nopean ja luotettavan tuhoojamäärityksen saamiseksi. Edellytyksenä kasvinterveyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiselle on, että alan toimijoilla on riittävät tiedot kasvinterveyden suojelemiseen liittyvistä vaatimuksista. Tämän takia vaarallisia tuhoojia koskevasta neuvonnasta tulee kansallisesti sopia. Turvalliset ja tuotantovaikutuksiltaan hyvät rehut edistävät eläinten terveyttä ja hyvinvointia, tukevat tuotannon kannattavuutta ja varmistavat eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun. Rehuvalvonta kohdistuu tuotantotoimintaan ja tuotteisiin, ja sitä tehdään kaikissa rehujen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheissa. Markkinoitavien rehujen koostumuksen tulee vastata tuotteista annettuja tietoja ja niiden tulee olla hyvälaatuisia, turvallisia ja sopivia käyttötarkoitukseensa. Valvonnan keinoin varmistetaan, että vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus on 99 %. Rehuissa ylläpidetään salmonellan nollatoleranssia. Rehuvalvonnassa otetaan huomioon vuonna 2010 päivitetyn kansallisen rehustrategian linjaukset. 15
18 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Metsänviljelyaineiston valvonta perustuu metsänviljelyaineiston kaupasta annettuun lakiin. Metsänviljelyaineiston tuotanto on vakiintunutta ja aineistot ovat olleet laadukkaita. Valvonnan tavoitteena on varmistaa metsän uudistamisessa käytettävän metsänviljelyaineiston tuottamiseen käytettävän perusaineiston ja markkinoitavien siementen sekä taimien vaatimustenmukaisuus. Luonnonmukaisen maataloustuotannon valvonnalla varmistetaan, että markkinoilla olevat luomutuotteet ovat aidosti luomua, ja että luomualan toimijat noudattavat lainsäädännön vaatimuksia. Luomutuotantoon kohdistuu kansallisesti merkittäviä kasvuodotuksia. Luomuvalvonta vahvistaa omalta osaltaan kotimaisen luomutuotannon kehittymismahdollisuuksia varmistamalla valvontajärjestelmän toimivuuden ja valvontaa suorittavien henkilöiden riittävän osaamisen. Valvonnan tuloksissa pyritään siihen, että yli 96 % tarkastuskohteista täyttää asetetut vaatimukset. Geneettisesti muunnettuja kasvilajikkeita viljellään EU:n ulkopuolella mm. tärkeistä rehuraaka-aineina käytetyistä lajeista, kuten soija ja maissi. Gm-valvonnan tavoitteena on, että muunnettujen raaka-aineiden käyttöön liittyviä merkintävaatimuksia noudatetaan. Geneettisesti muunnettuja kasvilajikkeita ei ole hyväksytty viljelyyn Suomessa. Jos niiden viljely tulee mahdolliseksi, valvonnalla varmistetaan, että niiden viljely on hallittua ja noudattaa asetettuja vaatimuksia. Muuntogeenisten tuotteiden osalta valvonnassa pyritään siihen, että vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus on vähintään 85 %. 3.2 Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet Eviran toimialan valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Näiden tavoitteiden keskeinen sisältö on valvontastrategiassa määritelty seuraavasti: Valvonta on vaikuttavaa, kun: elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja kasvinterveyteen liittyvät riskit ennakoidaan ja hallitaan ja elintarviketuotanto ja tuotteet ovat vaatimustenmukaisia, ja kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. Valvonta on tehokasta, kun: prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta. 16
19 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Valvonta on yhtenäistä, kun: lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun: riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun: valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun: valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun: kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun: valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun: valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun: valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet Valvonnan keskeiset toimenpiteet, painopistealueet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu koko valvontaketjulle. Vastuu hankkeiden suunnittelusta ja valmistelusta on Eviralla ja päävastuullinen taho Evirassa on vahvistettu kuhunkin hankkeeseen. Valmistelu toteutetaan hankkeesta riippuen yhteistyössä valvontaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaiset Evira, Valvira ja Tukes ovat lisäksi valtakunnallisessa ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontaohjelmassa sopineet 17
20 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet ohjelmakauden painopisteistä, jotka liittyvät tietojärjestelmien kehittämiseen, kuntien laatujärjestelmien kehittämiseen, yhteistoiminta-alueiden toiminnan käynnistämiseen ja ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen ja paikallisen näkyvyyden lisäämiseen. Painopisteinä edistetään myös ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin liittyvää viestintää ja varautumista, valvontaohjelmien ja kuntien valvontasuunnitelmien seurantaa sekä riskiperusteisuutta valvontasuunnitelmissa. Ympäristöterveydenhuollon painopisteet on kuvattu tarkemmin ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmassa 1. Valvonnan keskeiset toimenpiteet, painopisteet ja hankkeet Valvonnan suunnittelu Vahvistetaan valvonnan strategista suunnittelua, suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä erityis- ja poikkeustilanteisiin varautumista. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan johtamisprosessin kehittäminen (valvontastrategian ja VASUn yhdistäminen ja päivittäminen, suunnitteluprosessin kehittäminen) Valvontaosasto Valvontastrategia ja VASU on yhdistetty ja päivitetty ja suunnitteluprosessia kehitetty. Työ jatkuu valvonnan laatuhankkeessa v alkaen erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen Sektorikohtaisia valmius- ja varosuunnitelmia koskeva jatkotyö Valvontaosasto Valvontaosasto Toimenpiteitä on toteutettu ja työ jatkuu valvonnan laatuhankkeessa Toimenpiteitä on toteutettu ja työ jatkuu Valvonnan riskiperusteisuus Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Riskiluokitus- ja riskitekijöiden kartoitusmallien laatiminen elintarvikevalvonnalle Riskiin perustuvan elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelman laatiminen Kasvinterveyden riskinarviointiin liittyvä jatkotyö Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Kasvintuotannon toimintakokonaisuus RiskSheriff-tietojärjestelmän kehitystyö Mikrobiologisen näytteenoton suunnitelma on laadittu 2010 ja kemiallisen näytteenoton suunnitelma valmistuu Kaster-kehittämishanke valmistui 2010 ja selvityksessä esitetyt toimenpiteet toteutetaan Kaster 2 -hankkeessa
21 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Valvonnan ohjaus Tehostetaan ja yhtenäistetään valvontaketjun ohjausta. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan ohjausprosessin, tulossopimusten ja mittareiden kehittäminen Valvontaosasto Kehitystyötä on tehty ja työ jatkuu valvonnan laatuhankkeessa 2011 erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Valvonnan prosessit Kehitetään edelleen valvonnan työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä prosesseja ja niiden dokumentointia. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan toimintajärjestelmätyön jatkaminen Valvontaosasto Toimintajärjestelmätyötä on jatkettu ja työ jatkuu valvonnan laatuhankkeessa 2011 erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Alueellistamis-, erikoistumisja tarkastustoimintaselvitys Valvontaosasto ELY-keskusten erikoistumisselvitys on tehty vuonna Muilta osin toimenpiteet toteutetaan luomua koskevassa Itä-Suomen pilotissa sekä valvonnan laatuhankkeessa Valvonnan koordinaatio Varmistetaan koordinaatio valvonnan eri tasoilla sekä se, että valvontaa tehdään kaikissa tuotantovaiheissa ja koko tuotantoketjussa. Vuonna 2010 työnsä aloittanut elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä vastaa koordinaation varmistamisesta (kts. tarkemmin luku 7.4.1) Valvonnan ohjeistus Huolehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpanosta ja ohjeistuksesta sekä vaikutetaan säädösvalmisteluun niin, että lainsäädäntö on selkeää ja käytännön valvontaan sopivaa. Edistetään ja yhtenäistetään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja kehitetään siihen liittyvää viranomaistoimintaa. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Sektorikohtaisten ohjeita ja Valvontaosasto Jatkuva oppaita koskevien vuosisuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen Elintarvikevalvonnan malliasiakirjojen Valvontaosasto Jatkuva laatiminen ja yhtenäistäminen Omavalvonnan kehittämishanke Valvontaosasto Aloitettu, jatketaan
22 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Valvonnan osaaminen Varmistetaan valvonnan osaaminen ja pätevän valvontahenkilöstön saatavuus suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella, rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikalla sekä tiedonvälityksellä. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen Valvontaosasto Monivuotisen suunnittelun kehittäminen ja vakiinnuttaminen Koulutusprosessien yhtenäistäminen Koulutuksen monikanavaisuus, sekä Eviranet-viranomaisverkko täydentävät viestintää ja vuorovaikutteista kehittämistä valvontaketjussa 2011 alkaen. Valvonnan auditointi Luodaan kattava auditointijärjestelmä koko valvontaketjuun ja auditoidaan valvonnan prosesseja. Osallistutaan Euroopan komission (FVO) ja muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä auditointitulosten perusteella. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Koko valvontaketjun kattavan auditointijärjestelmän luominen Valvontaosasto, Eviran kehittämispäällikkö Aktiivinen kehittämistyö , työ jatkuu. Auditointien riippumattomuutta lisätään viranomaisten välisillä ristiinauditoinneilla asteittain Valvonnan raportointi, arviointi ja korjaavat toimenpiteet Kehitetään ja tehostetaan valvonnan seurantajärjestelmää ja raportointia sekä valvontatulosten analysointia ja valvonnan vaikuttavuuden arviointia ja hyödynnetään tuloksia valvonnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan tulosten raportoinnin ja analysoinnin ja tilastoinnin kehittäminen Valvontaosasto Kehitetty , työ jatkuu Jatkuvan parantamisen -mallin kytkeminen valvonnan suunniteluprosessiin Valvontaosasto Työ on aloitettu 2010 ja jatkuu valvonnan laatuhankkessa 2011 erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Valvonnan asiakaspalvelu ja laatu Parannetaan asiakaspalvelua kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet, prosessit ja palautteet huomioiden sekä varmistetaan valvonnan riippumattomuus, eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen. 20
23 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Strategiset tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Eviran asiakaspalvelustrategian ja kuluttajapalvelustrategian toteuttaminen valvonnassa Valvonnan asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto Aloitettu, työ jatkuu Valvontaosasto Aloitettu, työ jatkuu valvonnan laaturyhmän työnä Valvonnan viestintä Tehostetaan viestintäsuunnittelua, tiedotetaan aktiivisesti valvonnasta ja sen tuloksista, edistetään vuorovaikutusta ja vuoropuhelua viranomaisten kesken ja asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu Viranomaisverkko Eviranetin Valvontaosasto Valmistuu vuonna laatiminen Valvonnan tulosten julkistamista koskevan järjestelmän (OIVA) kehittäminen Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Pilottihanke aloitetaan elintarvikevalvonnan osalta huhtikuussa 2011, järjestelmän jatkokehitys Valvonnan tiedonhallinta Tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa ja kehitetään valvonnan tietojärjestelmiä. Toimenpiteet Vastuutaho Aikataulu KUTI-projektien jatkaminen Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Laboratorio- ja yleisen valvontajärjestelmän (ELMO) laatiminen Eläinrekisterien kehittäminen ELITE-eläinlääkintähuollon tietojärjestelmän kehittäminen Tutkimus- ja analytiikkaosasto, valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Projektin ensimmäinen vaihe on valmistunut helmikuussa Projekti jatkuu 2011 erillisen hankesuunnitelman mukaisesti. Jatkuu Valvonnan toimeenpano Huolehditaan valvontaohjelmien ja -suunnitelmien toteuttamisesta ja varmistetaan toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi, tehostetaan hallinnollisten pakkokeinojen ja seuraamusten käyttöä rikkomustapauksissa ja seurataan päätösten toteuttamista. Valvonnan laboratoriopalvelut Edistetään alueellisten laboratoriopalvelujen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja laboratorioverkoston toimivuutta sekä kehitetään viranomaislaboratorioiden hyväksymistä. 21
osa jokaisen kuluttajan arkipäivää
Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta
LisätiedotMonivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I
Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon
LisätiedotTurvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia
Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa
LisätiedotElintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2009-2013 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004
Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2009-2013 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 Elintarviketurvallisuusvirasto Puh. 02077 2003 www.evira.fi etunimi.sukunimi@evira.fi 1 Elintarvikeketjun
LisätiedotRehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,
LisätiedotRiskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa
Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015
LisätiedotVierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja
LisätiedotTerveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen
Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,
LisätiedotGeenitekniikka säädeltyä
Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin
LisätiedotMiten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotElintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011
Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko
LisätiedotELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013
ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 11 2 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteet... 4 Lähtökohdat... 4 Soveltamisala... 4 Valvontastrategian ydin... 4 - Valvonta on vaikuttavaa...
LisätiedotUudistuva elintarvikelainsäädäntö ja uudet valvontakäytännöt
Uudistuva elintarvikelainsäädäntö ja uudet valvontakäytännöt 29.11.2018 Sääntelyä puretaan ja hallinnollista taakkaa kevennetään elintarviketurvallisuutta vaarantamatta tarkastellaan lakia kokonaisuutena
LisätiedotVierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010
Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan
Lisätiedot10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B
Bryssel, 18. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10368/1/19 REV 1 AGRI 306 VETER 36 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotAjankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta
Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta Satu Viljamaa-Dirks Villi- ja vesieläinpatologia Kalaterveyspäivä 23.3.2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
Lisätiedot30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
Talousarvioesitys 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien
LisätiedotAjankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja
Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto
1 Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2011 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa kunnat laatimaan koko ympäristöterveydenhuollon
Lisätiedot30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
Talousarvioesitys 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläin- ja kasvitautien vastustamisesta
LisätiedotKasvintuotannon elintarvikehygienia
Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden
LisätiedotUusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin
Uusi eläintautilaki Tarttuvatautipäivä 21.5.2013 Kajsa Hakulin Aikataulu Laki hyväksytty eduskunnan täysistunnossa 23.4.2013 esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2014 Taustaa Uusi perustuslaki edellyttää keskeisten
LisätiedotMiten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen
Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 346 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) eläinlääkintävahinkojen
LisätiedotKeski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi
Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-
LisätiedotELINTARVIKELAIN KOKONAISUUDISTUS
ELINTARVIKELAIN KOKONAISUUDISTUS Elintarvikelainsäädäntö uudistuu Norminpurku joustavuus 30.5.2017, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, MMM/RO elintarvikelain kokonaisuudistus elintarvikelaki (23/2006)
LisätiedotSanastotyö tietojärjestelmätyön tukena
Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden
LisätiedotLuomun kasvu ja luomuvalvonta
Luomun kasvu ja luomuvalvonta Antti-Jussi Oikarinen Luomun kasvuloikka -seminaari 13.3.2019 Ruokaviraston toimipaikat Työntekijöitä yli 100 15 50 alle 15 Ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi
LisätiedotValviran strategiset linjaukset 2011 2015
Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon
LisätiedotAjankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano
Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011
LisätiedotOtantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset
Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta Tampere 30.9.2014 ylitarkastaja Helena Hepola Eläinsuojeluvalvonta 1. Epäilyyn perustuvat tarkastukset
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 365/2013 Laki. elintarvikelain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2013 365/2013 Laki elintarvikelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotOmavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12
Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava
LisätiedotTyöpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1034/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista
LisätiedotJohdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3
Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotVenäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen
Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden
LisätiedotKasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta
Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotSivutuotteiden valvonta kala-alanlaitoksissa. lainsäädännöstä koottua
Sivutuotteiden valvonta kala-alanlaitoksissa lainsäädännöstä koottua Tuula Lundén Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö 1 2 Kalasivutuotteet: arvioita määristä Perkuusivutuotteet - 12 milj kg/ v Jalostusteollisuuden
LisätiedotLainsäädännön taustaa
Viranomaisen näkökulma rehuista annettaviin tietoihin Eeva Saarisalo Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Kasvintuotanto ja eläinravitsemusyksikkö eeva.saarisalo@mmm.fi Lainsäädännön
LisätiedotAjankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö
Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen
Lisätiedot06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen
06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotTuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta
Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön
LisätiedotVasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö
Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,
LisätiedotEläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta Evira/7307/4011/2010
Evira/7307/4011/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.5.2010 Eläinten terveys- ja hyvinvointi Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Jaana Mikkola Anssi Welling Anssi Welling Sisällysluettelo 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS
LisätiedotKupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014
Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään
LisätiedotDnro Evira/4162/0410/2014. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Puh
Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, johtamisjärjestelmä sekä resurssit Dnro Evira/4162/0410/2014
LisätiedotOhje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)
Vastuuhenkilö Eeva Fieandt Sivu/sivut 1 / 9 Laatija Eeva Fieandt Toimintaohje 11009/3 Hyväksyjä Erkki Koskinen Käyttöönotto 1.1.2010 Valvontaosasto Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys-
LisätiedotKuntien VASU-raportointi 2013
Kuntien VASU-raportointi 2013 Vastausaika 31.1.2014 15:21:29 Kuntien VASU-raportointi 2013 1. Kyselyn vastaanottaja Sähköpostiosoite juha.kieksi@evira.fi 2. Minkä aluehallintoviraston toimialueeseen yksikkö
Lisätiedotluonnos Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2017.
1 luonnos 6.7.2017 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston
LisätiedotEU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8
EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa
LisätiedotKriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1
Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy 22.3.2017 Motiva 1 Koottu opas elintarvikehankintoihin Opas kattaa seuraavat tuoteryhmät: ravintorasvat ja kasviöljyt kasvikset
LisätiedotHämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi
Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden
LisätiedotEU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin
EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle
LisätiedotKupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille
Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella
LisätiedotOhje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)
Esittelijä Juha Kieksi Sivu/sivut 1 / 7 Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Säädösperusta Tavoite ja tausta Elintarvikelaki 23/2006 48 Valvonta-asetus
LisätiedotPerustietoa kasvinsuojeluainejäämistä. Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus
Perustietoa kasvinsuojeluainejäämistä Sanna Viljakainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kemiallinen elintarviketurvallisuus Kasvinsuojeluaineet ja niiden jäämät Kasvinsuojeluaineita käytetään tarkoituksella
LisätiedotElinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa
Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotKasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään
LisätiedotEläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus
Eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön uudistus Leena Räsänen MMM Eläinlääkintöneuvos Lääkepäivä 2013 1 Lakiehdotus laki eläinten lääkitsemisestä - kokonaisuudistus lääkelaki - eläinlääkärin oikeus
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotKasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet
OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotEläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Evira Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö
Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotRavintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta
Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotELINTARVIKEVALVONNAN SUUNNITELMA 2019
Liite 4 a) ELINTARVIKEVALVONNAN SUUNNITELMA 2019 Elintarvikevalvonnan ajankohtaista v. 2019 Ympäristöterveydenhuollon keskitetyn toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmän (VATI) käyttöönotto vuoden
LisätiedotElintarvikelain muutos Hannu Miettinen RO/OKY
Elintarvikelain muutos 2020 Hannu Miettinen RO/OKY 1 Tilanne tällä hetkellä Maakuntauudistus ei toteutunut kokonaisuudistusta ei voinut viedä läpi Ruokaviraston perustaminen 2019 EU:n valvonta-asetus (EU)
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350
LisätiedotMistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM
Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko
LisätiedotYlitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka
LisätiedotLiite IV 2 (5) Sisällysluettelo
Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotSuvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke
Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2007 vp. laeiksi elintarvikelain muuttamisesta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta
EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi elintarvikelain muuttamisesta ja Elintarviketurvallisuusvirastosta annetun lain 1 :n 2 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotLUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo
LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta
LisätiedotMistä tietää, että luomu on luomua?
Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotVIERASAINEVALVONTA. OSA 1 Kasvinsuojeluainejäämien valvonta
VIERASAINEVALVONTA OSA 1 Kasvinsuojeluainejäämien valvonta Evira 1570/0411/2015 Eviran raportti Hyväksymispäivä 18.5.2015 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Annika Nurttila Sanna Viljakainen
LisätiedotYmpäristöterveyden palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Ympäristöterveyden palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on varmistaa kansalaisille
LisätiedotELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA
KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki
LisätiedotUlkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet
Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)
LisätiedotLannoitelainsäädäntö Tarja Alainen
Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta
LisätiedotTämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan.
Sivu 1/7 Laki 352/2011elintarvikelain muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 3 Euroopan unionin lainsäädäntö 4 Soveltamisalan rajoitukset Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n
LisätiedotElintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019
Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia
LisätiedotUUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö
UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005 Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Uusi EY-lainsäädäntö Yleinen elintarvikeasetus pellolta pöytään yleiset määritelmät ja periaatteet toimijoiden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta
ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit
LisätiedotElintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019
Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,
Lisätiedot