Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2009-2013 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004"

Transkriptio

1 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 Elintarviketurvallisuusvirasto Puh

2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) Sisällys 1 ESIPUHE MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET STRATEGISET TAVOITTEET Vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Eläinten terveys ja hyvinvointi Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet VALVONNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VALVONTAVIRANOMAISET JA NIIDEN TEHTÄVÄT Valtionhallinto Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtiovarainministeriö (VM) Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) Ympäristöministeriö (YM) Elintarviketurvallisuusvirasto Lääninhallitukset Työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) Tullilaitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Puolustusvoimat Poliisi Kunnallishallinto Muut viranomaistehtäviä hoitavat Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat Valtuutetut rajaeläinlääkärit Hygieniaosaamistestaajat Eläinsuojeluvalvojat Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisessä kuljetuksessa käytettävän kaluston testaajat Ulkopuoliset asiantuntijat Maksut ja korvaukset Valvonnasta perittävät maksut Toimijoille maksettavat korvaukset VALVONNAN TOIMINTAPERUSTEIDEN VARMISTAMINEN Valvonnan suunnittelu Kohdentaminen Kattavuus Yllätyksellisyys Kuvatut toimintatavat ja ohjeistus Puolueettomuus ja laatu Valvonnan toimeenpano

3 6.2.1 Viranomaisten toimivalta Suomessa Aineelliset resurssit Henkilökunnan riittävyys ja osaaminen Valvonnan tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Seuraamukset Valvonnan arviointi ja raportointi Auditoinnit sekä valvonnan tehokkuus ja vaikuttavuus Raportointi Johdon katselmukset Korjaavat toimenpiteet VALVONNAN KOORDINAATIO, YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Yleistä Kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset järjestöt Yhteistyö Euroopan unionissa Pohjoismainen yhteistyö Ilmoitus- ja hälytysjärjestelmät RASFF-järjestelmä INFOSAN-järjestelmä CPCS avunanto- ja yhteistyöjärjestelmä Eläintaudit EY-lannoitteista annetut kiellot Kasvinterveysjärjestelmän mukaiset ilmoitukset Kasvisten kauppanormien valvontajärjestelmän mukaiset ilmoitukset Luomutuotteissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ilmoittaminen Viranomaisten välinen kansallinen koordinaatio ja yhteistyö Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien tulosohjaus Kuntien ohjauksen koordinointi Auditointien koordinaatioryhmä Zoonoosikeskus Biologisten uhkien osaamiskeskus Neuvottelu- ja lautakunnat Muut viranomaisten väliset yhteismuodot Viranomaisten sisäinen koordinaatio Sidosryhmäyhteistyö Valvonnan viestintä Viestintä normaalioloissa Viestintä erityistilanteissa Neuvonta ja kuluttajainformaatio Suunnitelmakauden painopisteet ja keskeiset muutokset LABORATORIOTOIMINTA Kansalliset vertailulaboratoriot Hyväksytyt laboratoriot Lainsäädäntöön perustuva laboratorioiden hyväksyminen Hyväksytyn laboratorion velvollisuudet Laboratorioverkon kehittäminen VALMIUS- JA VAROSUUNNITELMAT VALVONTAJÄRJESTELYT Elintarvikevalvonta Yleistä Tuotevalvonta Hygienia Lihantarkastus

4 10.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Yleistä Eläinten terveys Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten lääkintä Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Eläinten hyvinvointi Eläimistä saatavat sivutuotteet Tukivalvonta Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Maataloustuotteiden ja tuotantotarvikkeiden valvonta Yleistä Kylvösiementen sertifiointi, lajiketutkimustehtävät ja siemenkaupan valvonta Hukkakauravalvonta Lannoitevalmisteiden valvonta Kasvinsuojeluaineiden valvonta Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonta Rehuvalvonta Viljan interventiovalvonta Kasvisten kauppanormien valvonta Luonnonmukaisen tuotannon valvonta Muuntogeenisten tuotantopanosten ja elintarvikkeiden valvonta TOIMINTAKENTÄN MUUTOKSET Toteuttamisvaiheessa olevat muutokset Suunnitteilla olevat muutokset LIITTEET Liite 1. Asiakirjassa käytettyjen lyhenteiden selitykset Liite 2. Luettelo nimetyistä kansallisista vertailulaboratorioista Suomessa

5 1 ESIPUHE Euroopan Yhteisöjen asetuksella (EY) N:o 882/ (valvonta-asetus) on annettu yleiset säännökset yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa rehu- ja elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön sekä kasvinterveyslainsäädännön virallista valvontaa varten. Asetuksen 41 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on laadittava kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jolla varmistetaan valvonta-asetuksen ja EY:n yleisen elintarvikeasetuksen (EY) N:o 178/ tehokas täytäntöönpano. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) vahvistettiin ensimmäisen kerran vuonna Nyt vahvistettavaa suunnitelmaa on tarkistettu ja kehitetty vuosiraportoinnin yhteydessä esiin tulleiden valvonnan kehittämistarpeiden ja toimenpideehdotusten sekä komissiolta, valvontaketjun viranomaisilta ja sidosryhmiltä eri tilaisuuksissa saadun palautteen ja kehittämisehdotusten perusteella. Keskeisinä muutoksina suunnitelmassa on aikaisempaa selvemmin kuvattu valvonnan strategiset tavoitteet (luku 3), valvonnan johtamisjärjestelmä (luku 4) sekä valvonnan koordinaatio ja yhteistyö (luku 7). Lisäksi suunnitelman rakennetta on kehitetty ja siihen on sisällytetty kokonaisuutena n toimialan valvontastrategia , jonka tavoitteet, toimenpiteet ja hankkeet aikatauluineen on maaliskuussa 2009 päivitetty vastamaan valvonnan raportointituloksia sekä entistä paremmin myös valvonta-asetuksen horisontaalisia vaatimuksia (luvut 6 ja 10). Sektorikohtaisissa suunnitelmissa kunkin sektorin valvonnan vaikuttavuudelle ja toiminnallisuudelle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä on konkretisoitu. Suunnitelmakausi on viisi vuotta. Valvonta-asetuksen soveltamisalan lisäksi valvontasuunnitelma kattaa myös muun n toimialaan kuuluvan valvonnan keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla. Valvontasuunnitelma on laadittu sellaiseen muotoon, että se toimii samalla valvontaketjun kuvauksena ja käsikirjana valvontahenkilöstölle koko valvontaketjussa. Valvontasuunnitelma tarjoaa valvontaa koskevaa tietoa myös toimialan tutkimuslaitoksille, valvonnan yhteistyökumppaneille ja muille elintarvikeketjun toimijoille. Valvontasuunnitelma toimitetaan valvonta-asetuksen mukaisesti pyydettäessä myös EU:n komissiolle. Vastuu suunnitelman valmistelusta on ollut lla. Muilla valvontaan osallistuvilla viranomaisilla on ollut tilaisuus esittää näkemyksensä suunnitelmasta valmisteluvaiheessa järjestetyssä erityisessä kuulemistilaisuudessa. Kuulemistilaisuudessa esitetyt kannanotot ja lausunnot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Helsingissä Jaana Husu-Kallio Pääjohtaja 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta valvonnasta 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 5

6 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Valvonnalla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa maataloustuotteiden, maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden, kasvinterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä elintarvikevalvontaa. Muilta osin määritelmissä noudatetaan lähtökohtaisesti valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisia määritelmiä. Määritelmä- ja sanastotyötä kansallisen valvontasuunnitelman keskeisten käsitteiden osalta jatketaan. Tietojärjestelmiin liittyvän sanastotyön osalta KUTI 1 sanasto on valmis 3 : Liitteeseen 1 on koottu asiakirjassa käytetyt lyhenteet ja niiden selitykset. 3 STRATEGISET TAVOITTEET 3.1 Vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuuden strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle (2006) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM), sen elintarvike- ja terveysosaston (ELO) ja Elintarviketurvallisuusvirasto n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin. Elintarviketurvallisuus on Suomessa kansainvälisesti arvioiden hyvällä tasolla, mutta elintarvikkeisiin liittyy meilläkin merkittäviä riskejä. Tavoitteena on säilyttää hyvä taso kehittämällä koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa säädösten edellyttämällä tavalla. Riskien odotetaan kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa. Haasteina nähdään elintarvikekaupan kansainvälistymisen lisääntyminen ja saavutetun turvallisuustason ylläpitäminen. Myös kuluttajaryhmissä tapahtuvat muutokset on otettava huomioon elintarviketurvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Elintarviketurvallisuusriskien hallinnassa painotetaan eläimistä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien tautien (zoonoosien) estämistä ja kriisinhallinnan kehittämistä edelleen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Tavoitteena on, että elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä vähenevät 7 %:lla vuoteen 2012 mennessä. Suomessa toteutettava kansallinen salmonellavalvontaohjelma, jonka Euroopan yhteisön komissio hyväksyi Suomelle liittymisneuvotteluiden yhteydessä vuonna 1994, antaa hyvät edellytykset valvoa salmonellatilannetta eläimissä ja eläimistä saatavissa elintarvikkeissa. Salmonellan osalta tavoitteena on edelleen säilyttää hyvä, alle 1 %:n taso tuotantoeläimissä ja eläimistä saatavissa elintarvikkeissa. Elintarviketuotantoeläinten rehujen osalta tavoitteena on, ettei salmonellaa esiinny lainkaan rehuissa, jolloin salmonellaa ei pääse rehujen välityksellä elintarvikeketjuun. Suomen zoonoosistrategian (2004) tavoitteena on laatia myös muille kansallisesti tärkeille zoonooseille seuranta- ja valvontaohjelmat. Elintarviketurvallisuusselonteossa ehdotetaan mm., että Suomelle vahvistettaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tunnustetut, hyväksyttävää riskitasoa kuvaavat ALOP-arvot 3 6

7 keskeisimmille elintarvikkeiden vaaroille, kuten salmonellalle. ALOP-arvon perusteella voidaan perustella kansallisia suojatasoja, jotka voivat olla korkeampia kuin muissa maissa. ALOParvon valmistelu salmonellalle aloitettiin vuonna Selonteon mukaan elintarvikkeiden mikrobiologisen turvallisuuden osalta on syytä panostaa erityisesti kampylo- ja yersiniabakteeritartuntojen torjuntaa tehostaviin toimenpiteisiin. Selonteon mukaan tärkeitä seurattavia elintarvikkeiden kemiallisia vaaroja ovat elohopea, nitraatti/nitriitti, bentsoehappo ja eräiden suurkuluttajien altistus vitamiineille ja kivennäisaineille. Suomessa tuotetut elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän torjunta-aine- tai eläinlääkejäämiä. Vieraiden aineiden vähäinen esiintyminen elintarvikkeissa pyritään pitämään nykyisellä hyvällä tasolla. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnan pitkäaikaisen seurannan tulokset osoittavat, että eläinten lääkitykseen liittyviä säännöksiä noudatetaan Suomessa hyvin. Tavoitteena on, että havaitut ongelmat pysyvät edelleen alhaisella, alle <0,3 %:n tasolla. Tuontielintarvikkeiden jäämiä valvotaan edelleen kohdennetulla näytteenotolla riskeihin perustuen. Tärkeänä elintarviketurvallisuutta edistävänä tavoitteena on myös se, että alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Tavoitteena on, että pakkausmerkintävirheet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet vähenevät selkeästi vuoteen 2012 mennessä. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia on elintarviketalouden toimijoiden yhdessä laatima ohjelma, jonka toimenpiteiden avulla vahvistetaan mm. elintarvikeketjun yhteisvastuullisia toimintatapoja ja kuluttajan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua. Vuonna 2010 valmistuvassa hallituksen kansallisessa ruokastrategiassa, joka ulottuu vuoteen 2020, luodaan linjaukset, joiden avulla varaudutaan muuttuviin tilanteisiin, kuten ruokakriiseihin ja ilmaston lämpenemiseen Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, MMM:n, ELO:n ja n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin sekä MMM:n johdolla laadittuun tuotantoeläinten hyvinvointistrategiaan (2006), kalatautistrategiaan (2003), eläinjätestrategiaan 4 (2002) ja Suomen zoonoosistrategiaan (2004). Lisäksi vuonna 2009 perustetulle kansalliselle eläinten hyvinvointikeskukselle asetetaan vuosittaiset tulostavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja tutkimuksen kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan valvonnan tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta (zoonooseilta) ja elintarvikkeiden lääkejäämiltä, tukea eettistä elintarvikkeiden tuotantoa ja muuta eläintenpitoa edistämällä eläinten hyvinvointia sekä varmistaa osaltaan maatalouden tuotantoedellytyksiä vähentämällä tarttuvista taudeista ja tuotantosairauksista aiheutuvia tappioita tiloilla. Eläintautitilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin korkealla tasolla, eikä maassamme esiinny sellaisia tarttuvia eläintauteja, jotka muissa maissa ovat arkipäivää ja joiden vuoksi eläimiä joudutaan lääkitsemään tai rokottamaan säännöllisesti. Tautien esiintyminen ja eläinten jatkuva lääkitseminen heikentävät elintarviketurvallisuutta sekä vähentävät eläinten hyvinvointia ja tilojen kannattavuutta. Suomessa ei ole myöskään 50 vuoteen esiintynyt vakavien helposti leviävien eläintautien epidemioita, joiden torjuminen vie paljon resursseja ja joista aiheutuvat tappiot alkutuotannolle ja koko elintarvikeketjulle ovat merkittäviä. 4 7

8 Tavoitteena on säilyttää edelleen nykyinen hyvä eläintautitilanne. Erityisesti keskitytään ehkäisemään helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien esiintymistä maassamme ja varmistamaan, että mahdolliset taudinpurkaukset pystytään hävittämään nopeasti ja tehokkaasti. Valvottavien eläintautien osalta koko maa pyritään edelleen pitämään vapaana erityisesti seuraavista tähän luokkaan kuuluvista eläintaudeista: naudan leukoosi, naudan IBR-infektio, sikojen PRRS-tauti ja E.multilocularis tartunta sekä säilyttämään pohjoiset lohijoet vapaana G.salaristartunnasta. Naudan virusripuli (BVD) -tartunta tullaan hävittämään maasta lähivuosien aikana ja salmonellatartuntojen esiintyvyys tuotantoeläimissä pidetään alle 1 %:n tasolla. Zoonoosien osalta erityisenä tavoitteena on varmistaa, ettei eläimissä todettu tartunta leviä ihmisiin tai saastuta elintarvikkeita. Zoonoosien torjunnalle luo entistä paremmat valmiudet vuonna 2007 perustettu n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välinen verkostomainen yhteistyöelin, Zoonoosikeskus. Uhkana nykytilanteen säilymiselle on vähitellen lisääntyvä eläinkauppa, jonka mukana maahan voi levitä sellaisia eläintauteja, joita esiintyy yleisesti lähialueillammekin, sekä ilmaston lämpeneminen, jonka arvioidaan voivan johtaa uusien eläintautien toteamiseen muuallakin Euroopassa. Myös kiinnostus eksoottisiin eläinlajeihin on lisääntynyt, eikä näihin liittyviä tautiriskejä täysin tunneta. Myös erikoistuva ja ketjuuntuva eläintuotanto, jossa tilat hankkivat uuden eläinaineksen oman tilan ulkopuolelta ja keskittyvät vain tiettyyn tuotantovaiheeseen muodostaa yhä suuremman riskin tarttuvien tautien leviämiselle maan sisällä. Tautitilanteen säilyttäminen nykyisellään edellyttää riskien ja uhkien jatkuvaa ennakointia, ajantasaista lainsäädäntöä, riittävää ja oikein kohdennettua eläintauti- ja lääkeresistenssiseurantaa ja -valvontaa, diagnostisia valmiuksia tunnistaa taudit sekä toimintaohjeiden ja kriisivalmiussuunnitelmien kattavuuden ja toimivuuden varmistamista. Keskeisellä sijalla on riittävien henkilöresurssien varmistaminen. Sisämarkkinakauppaa ja kolmasmaatuontia koskevan valvonnan tavoitteena on ehkäistä tarttuvien tautien leviäminen maahan eläinliikenteen välityksellä sekä varmistaa, että Suomesta muihin maihin toimitettavat lähetykset täyttävät EY-lainsäädännön vaatimukset. Muista maista saatujen reklamaatioiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen ja sisämarkkinakaupan valvonnan määränpäätiloilla perustua riskinarviointiin. Eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi tautitapauksissa on välttämätöntä, että tuotantoeläimet merkitään luotettavasti, niiden pitopaikoista pidetään ajantasaista rekisteriä ja eläinten siirrot pitopaikkojen välillä, samoin kuin eläinten syntymät ja kuolemat merkitään rekistereihin ja tilaluetteloihin vaatimusten mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on ollut, että kaikki laiminlyönnit eläinten merkintään liittyen vähenisivät < 20 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Koska valvontaa ollaan entistä enemmän kohdentamassa riskiperusteisesti, on mahdollista, ettei tavoitetta saavuteta tavoiteajankohtaan mennessä. Painopisteen tulisi lähivuosina olla pikemminkin vakavien laiminlyöntien vähentämisessä. Eläinten lääkitsemistä koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että lääkkeiden käyttö eläinlääkinnässä on hallittua ja kiellettyjä kasvunedistäjiä ei käytetä eläimille, moniresistenttien mikrobien esiintyvyys säilyy nykyisellään tai paranee ja että mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä vähenee, niiden käyttö on oikein kohdennettua ja olemassa olevia suosituksia noudatetaan. Eläinlääkkeiden käytön seurantaa tiloilla tulee tehostaa ja tämä edellyttää nykyisten seuranta- ja tilastointijärjestelmien kehittämistä sekä valvontajärjestelmän vakiinnuttamista. Sivutuotevalvonnan tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle. Valtakunnallisesti järjestetty raatojenkeräily kattaa eläintiheät alueet ja keräilyalueella tavoitteena on, että kuolleet naudat, siat, siipikarja, pienet märehtijät ja turkiseläimet toimitetaan aina hävitettäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksiin. Teurastamotoiminnan yhteydessä syntyvä riskimateriaali toimi- 8

9 tetaan luokan 1 laitokseen. Lihaluujauhon jäljitettävyyttä varten on olemassa luotettavat järjestelmät, joilla voidaan varmistaa, että lihaluujauho päätyy vain turkiseläimille. Eläinten hyvinvointivalvonnan tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia tiloilla yhteistyössä koko tuotantoketjun kanssa ja vähentää erityisesti vakavien laiminlyöntien määrää eläinten pitopaikoissa. EU-tarkastusten osalta pyritään lisäämään valvonnan kohteina olevia eläinlajeja sekä vähentämään laiminlyöntien määrä < 15 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Valvonnan riskiperusteisuutta tullaan lisäämään ja valvonta tulee Eläinten hyvinvointikeskuksen perustamisen myötä perustumaan entistä enemmän tieteelliseen tutkimukseen. Keskeisellä sijalla on myös varmistaa, että viranomaiset huolehtivat rikkomusten edellyttämistä toimenpiteistä tehokkaasti loppuun asti. Edellytyksenä eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamiselle on, että kaikilla elintarvikeketjun toimijoilla on riittävät tiedot eläinten hyvinvointilainsäädäntöä koskevista vaatimuksista sekä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Myös kuluttajien tietämystä eläintenpidosta lisätään ja heille tarjotaan tietoa eläinten tuotantotavoista sekä tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuuteen kuuluvan täydentäviä ehtoja koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että EU:n maataloustukia saavat tuottajat noudattavat lainsäädännön vaatimuksia eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin, eläinten hyvinvoinnin, siipikarjan salmonellavalvontaohjelman ja eläintautien ilmoittamisen osalta. Valvonnassa pyritään riskianalyysin avulla löytämään ne tilat, joilla voisi esiintyä laiminlyöntejä. Täydentävien ehtojen sanktio- ja neuvontajärjestelmät tähtäävät kuitenkin siihen, että viljelijät oppisivat noudattamaan näitä ehtoja. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa edellytetään, että koko suomalainen alkutuotanto saatetaan elinkeinopohjaisten laatu- ja turvallisuusjärjestelmien piiriin vuoteen 2010 mennessä. Vapaaehtoisten eläinten terveydenhuoltojärjestelmien avulla tuetaan myös viranomaisvalvontaa, sillä näiden järjestelmien tarkoituksena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eläinlääkkeiden käyttöä tiloilla. Terveydenhuollon kattavuutta pyritään lisäämään niin, että kaikille päätuotantoeläinlajeille olisi lähitulevaisuudessa oma terveydenhuoltojärjestelmänsä ja että terveydenhuoltopalvelujen tarjonta vastaisi kysyntää. Terveydenhuollon puitteissa pyritään myös luomaan toimintamalleja sellaisille eläintaudeille ja tuotantosairauksille, joita ei vastusteta viranomaismääräyksin Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Kasvintuotannon strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, MMM:n, ELO:n ja n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin sekä MMM:n johdolla valmistelluissa sektorikohtaisissa toimintaohjelmissa asetettuihin tavoitteisiin. Elintarviketuotantoketjun tulee tuottaa turvallisia elintarvikkeita. Suomessa elintarviketurvallisuuden ylläpitäminen ja edistäminen on pitkälti ennaltaehkäisyä. Kasvintuotannon valvonnan osalta tämä merkitsee sitä, että maatalouden tuotantopanosten, kuten siementen, rehujen, lannoitteiden ja maanparannusaineiden turvallisuus pyritään jatkossakin säilyttämään. Kansainvälistyvässä taloudessa tuotantopanosten tuonti saattaa kasvaa merkittävästi, mikä voi lisätä turvallisuusuhkia. Samalla myös hyvän kasvinterveystilanteen vaaliminen korostuu, koska vaarallisten tuholaisten leviämisen riskit kasvavat. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa on kasvintuotantoon liittyen asetettu tavoitteiksi mm. ylläpitää EY-lainsäädännön sallima tuontisuoja lannoitteiden alhaiselle kadmiumpitoisuudelle ja varmistaa toimivat laatu- ja turvallisuusjärjestelmät sekä viranomaisvalvonnan riittävyys ja laatu koko elintarviketuotantoketjussa. ELO:n strategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty kasvinterveyden säilyminen hyvällä tasolla, turvallisten ja laadukkaiden maatalouden tuotantopanosten saatavuuden varmistaminen, luomutuotannon edellytysten turvaaminen ja muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn ja tuotteiden käyttöönoton mahdollistaminen. 9

10 Strategisiksi tavoitteiksi on vastaavasti määritelty uusien pysyvien kasvintuhoojien torjuminen, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden, kylvösiemenen ja luomutuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen, lannoitevalmisteista aiheutuvan haitallisten metallien kuormituksen vähentäminen, markkinoilla olevien muuntogeenisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen sekä muuntogeenisen, tavanomaisen ja luonnonmukaisen tuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen. Kasvintuotannon valvontaa ohjaavat yleisellä tasolla seuraavat MMM:n johdolla laaditut sektorikohtaiset toimintaohjelmat ja strategiat: kylvösiemenalan toimintaohjelma 5 (2002), selvitys hukkakauralainsäädännön vaikutuksista (2007), lannoitevalmistesektorin tulevaisuuskatsaus 6 (2008), kansallinen kasvinsuojelustrategia 7 (2003), kansallinen rehustrategia ja toimenpideohjelma 8 (2004), kansallinen viljastrategia (2000), eläinjätestrategia 9 (2002), Suomen zoonoosistrategia 10 (2004), ehdotus luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämisestä 11 (2002), gmkylvösiementen valvontatyöryhmän raportti (2001), maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategia (2001) ja muuntogeenisten viljelykasvien rinnakkaiseloa selvittäneen työryhmän loppuraportti (2005). Toimiva kylvösiemenhuolto on kasvintuotannon perusta. Suomessa tulee olla jatkossakin mahdollista käyttää ja kehittää oloihimme sopivia uusia ja entistä parempia kasvilajikkeita. Tälle tavoitteelle perustan luo toimiva kasvinjalostajanoikeus. Tehokkaalla kylvösiementen sertifioinnilla varmistetaan vaatimukset täyttävän siementavaran laatu. Siemeneksi voidaan markkinoida ainoastaan sertifioitua siementavaraa. Siemenkaupan markkinavalvonnan tehtävänä on varmistaa markkinoilla liikkuvien siemenerien vaatimustenmukaisuus. Hukkakauran leviämisen estämiseksi tehtävää työtä on jatkettava siten, että vakavasti saastunut ala pienenee ja pitkällä aikavälillä myös kokonaissaastunta-ala vähenee. Kylvösiementuotannossa on varmistettava, että hukkakauraa ei missään tilanteessa pääse siementavaraan. Tiedotuksella ja neuvonnalla on merkittävä rooli hukkakauran torjunnassa. Maaperän tila tulee säilyttää vähintään nykyisellään. Tämä on mahdollista ainoastaan käyttämällä tutkittuja, turvallisia ja ympäristön kannalta käyttökelpoisia maanparannus- ja lannoitevalmisteita. Lannoitevalvonnalla varmistutaan, että markkinoilla olevat lannoitevalmisteet täyttävät nämä vaatimukset. Orgaanisten lannoitteiden käyttö lisääntynee ja lisäksi paineet kierrätystuotteiden käyttämisestä lannoitevalmisteiden raaka-aineena kasvavat tulevaisuudessa. Valvonnan tulee varmistaa, että nämä muutokset eivät aiheuta riskiä maaperän saastumiselle eivätkä elintarvikeketjuun. MMM:n kasvinsuojelustrategiassa on torjunta-aineiden käyttöä koskeviksi tavoitteeksi asetettu mm. riittävän kasvinsuojeluainevalikoiman varmistaminen, kasvinsuojeluaineiden käytön optimointi ja aineista aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen. Kasvinsuojeluaineiden tulee olla riittävän tehokkaita ja ympäristön ja terveyden kannalta turvallisia. Näillä tavoitteilla pyritään säilyttämään nykyinen hyvä kasvinterveyden tilanne. Valvonnalla varmistetaan, että markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet ovat hyväksyttyjä, käyttötarkoitukseen sopivia ja tehokkaita ja samalla turvallisia käyttäjille, ympäristölle ja elintarvikkeille. Kasvintarkastuksen keskeinen tavoite on estää vaarallisten kasvintuhoojien asettuminen pysyvästi maahamme. Näin pelto-, vihannes- ja puutarhakasvintuotannossa varmistetaan elinkeinon kilpailukykyä, vähennetään torjunta-aineiden käyttötarvetta ja pienennetään siten ympäris

11 tölle haitallisten aineiden aiheuttamia ongelmia. Kasvinterveyden vaaliminen liittyy myös elintarvikeketjun ulkopuoliseen toimintaan, sillä myös metsätaloudessa ja koristekasvituotannossa vaarallisten tuhoojien pääsy maahamme pysyvästi voisi aiheuttaa vakavia taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Kasvintuhoojakohtaiset riskinarvioinnit tehostavat valvonnan voimavarojen kohdentamista. Valmiussuunnitelmien avulla tehostetaan varautumista vaarallisten kasvintuhoojien mahdollisesti aiheuttamiin laajamittaisiin torjuntatoimenpiteisiin. ssa on käynnistetty myös KASTER-hanke, jossa selvitetään kasvinterveyden lainsäädännön, valvonnan kohdentamisen, valvonnan toimeenpanon ja laboratoriotoiminnan nykytilanne ja tehdään esityksiä näiden osa-alueiden kehittämiseksi, jotta kasvinterveyden tila säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Turvalliset ja tuotantovaikutuksiltaan kilpailukykyiset rehut edistävät eläintuotantoa, tukevat sen kannattavuutta ja varmistavat lisäksi elintarvikeketjun laatua ja turvallisuutta. Valvonnalla varmistetaan, että rehujen koostumus vastaa annettuja tuoteselostuksia ja että rehujen ja rehuraaka-aineiden hygieeninen laatu on korkea. Rehujen osalta ylläpidetään nollatoleranssia salmonellan suhteen. Luonnonmukaisen maataloustuotannon edellytykset turvataan. Valvonnan avulla varmistetaan, että markkinoilla olevat luomutuotteet ovat luomua ja että luomualan toimijat toimivat yhdenmukaisin säännöin. MMM asetti toukokuussa 2009 työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus kiireellisistä lainsäädännön muutostarpeista liittyen rehuvälitteiseen salmonellaepidemiaan. Työryhmään on nimetty sekä n rehuvalvonnan että riskinarvioinnin edustajat. Työryhmän tehtävänä on salmonellakontaminaatioiden estämiseksi arvioida mm. rehujen kuumennuskäsittelyä, näytteenoton riittävyyttä, jälkikontaminaation estämiseen tarvittavia toimenpiteitä sekä arvioida tuotantoeläinten salmonellavalvontaohjelman rehuihin liittyviä muutostarpeita. Suomessa valmistellaan tällä hetkellä ns. rinnakkaiselolainsäädäntöä, joka mahdollistaa muuntogeenisiä eliöitä hyödyntävän maataloustuotannon harjoittamisen tasavertaisesti tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnalla. Valvonnan avulla varmistetaan, että geneettisesti muunnettujen kasvilajikkeiden ja raaka-aineiden käyttö on hallittua ja että muunnettujen raaka-aineiden käyttöön liittyviä merkintävaatimuksia noudatetaan. 3.2 Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet n toimialan maaliskuussa 2009 päivitetyn valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Näiden tavoitteiden keskeinen sisältö on valvontastrategiassa määritelty seuraavasti: Valvonta on vaikuttavaa, kun: - elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja kasvinterveyteen liittyvät riskit ennakoidaan ja hallitaan ja elintarviketuotanto ja tuotteet ovat vaatimustenmukaisia, ja - kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. 11

12 Valvonta on tehokasta, kun: - prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja - resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta. Valvonta on yhtenäistä, kun: - lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun: - riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun: - valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun: - valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun: - kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja - tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun: - valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun: - valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun: - valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, - kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja - toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet Valvonnan keskeiset toimenpiteet, painopistealueet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu koko valvontaketjulle. Vastuu hankkeiden suunnittelusta ja valmistelusta on lla ja päävastuullinen taho ssa on mainittu kunkin hankkeen kohdalla. Valmistelu toteutetaan hankkeesta riippuen yhteistyössä valvontaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. 12

13 VALVONNAN SUUNNITTELU JA OHJAUS Valvonnan suunnittelu Vahvistetaan valvonnan strategista suunnittelua, suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä erityisja poikkeustilanteisiin varautumista. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan johtamisprosessin kehittäminen (valvontastrategian ja VASUn yhdistäminen ja päivittäminen, suunnitteluprosessin kehittäminen) Valvontaosasto 2009 Valvontasuunnitelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto n toimialan erityistilanteisiin varautumista koskevan suunnitelman laatiminen Valvontaosasto ja toimintakokonaisuudet Sektorikohtaisia valmius- ja varosuunnitelmia koskeva jatkotyö Valvontaosasto Valvonnan riskiperusteisuus Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Riskiin perustuvan elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelman laatiminen Kasvinterveyden riskinarviointiin liittyvä jatkotyö Saantilaskelmia koskevan järjestelmän laatiminen kemiallisen riskinhallinnan tarpeisiin Riskiluokitus- ja riskitekijöiden kartoitusmallien laatiminen elintarvikevalvonnalle Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Kasvintuotannon toimintakokonaisuus Riskinarviointiyksikkö 2009 Valvonnan ohjaus Tehostetaan ja yhtenäistetään valvontaketjun ohjausta. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan ohjausprosessin, tulossopimusten ja mittareiden kehittäminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan prosessit Kehitetään edelleen valvonnan työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä prosesseja ja niiden dokumentointia (painopiste v. 2009). Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan toimintajärjestelmätyön jatkaminen Valvontaosasto Alueellistamis-, erikoistumis- ja tarkastustoimintaselvitys Valvontaosasto 2009 Valvonnan koordinaatio Varmistetaan koordinaatio valvonnan eri tasoilla sekä se, että valvontaa tehdään kaikissa tuotantovaiheissa ja koko tuotantoketjussa. 13

14 Valvonnan ohjeistus Huolehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpanosta ja ohjeistuksesta sekä vaikutetaan säädösvalmisteluun niin, että lainsäädäntö on selkeää ja käytännön valvontaan sopivaa (painopiste v. 2009). Edistetään ja yhtenäistetään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja kehitetään siihen liittyvää viranomaistoimintaa. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Sektorikohtaisten ohjeita ja oppaita koskevien vuosisuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen Selvitys ja palaute ministeriölle lainsäädännön toimivuudesta kehittämisehdotuksineen Valvontaosasto Valvontaosasto ja oikeudellinen yksikkö Elintarvikevalvonnan malliasiakirjojen laatiminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto Omavalvonnan kehittämishanke Valvontaosasto Valvonnan osaaminen Varmistetaan valvonnan osaaminen ja pätevän valvontahenkilöstön saatavuus suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella, rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikalla sekä tiedonvälityksellä (painopiste v. 2010) Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan koulutusstrategian laatiminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen Valvontaosasto Valvonnan auditointi Luodaan kattava auditointijärjestelmä koko valvontaketjuun, auditoidaan valvonnan prosesseja. Osallistutaan FVO:n ja muiden viranomaisten suorittamiin missioihin ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä auditointitulosten perusteella (painopiste v. 2010). Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Elintarvikeketjun auditointistrategian päivittäminen ja jalkauttaminen Valvontaosasto Elintarvikeketjun monivuotisen auditointisuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen Valvontaosasto 2009 Auditointikoulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Valvontaosasto Auditointiorganisaation työn käynnistäminen Valvontaosasto 2009 Koko valvontaketjun kattavan auditointijärjestelmän luominen Valvontaosasto 2009 Auditoinnin pitopalvelupilotin tulosten hyödyntäminen auditoinnin apuvälineenä Valvontaosasto 2009 Valvonnan raportointi, arviointi ja korjaavat toimenpiteet Kehitetään ja tehostetaan valvonnan seurantajärjestelmää ja raportointia sekä valvontatulosten analysointia ja valvonnan vaikuttavuuden arviointia ja hyödynnetään tuloksia valvonnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan tulosten raportoinnin ja analysoinnin kehittäminen Valvontaosasto 2009 VASU-raportointijärjestelmän vakiinnuttaminen Valvontaosasto 2009 "Jatkuvan parantamisen" -mallin kytkeminen valvonnan suunniteluprosessiin Valvontaosasto

15 Valvonnan asiakaspalvelu ja laatu Parannetaan asiakaspalvelua kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet ja palautteet huomioiden sekä varmistetaan valvonnan riippumattomuus, eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu n asiakaspalvelustrategian ja kuluttajapalvelustrategian toteuttaminen valvonnassa Valvonnan asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto Valvontaosasto Valvonnan viestintä Tehostetaan viestintäsuunnittelua, tiedotetaan aktiivisesti valvonnasta ja sen tuloksista, edistetään vuorovaikutusta ja vuoropuhelua viranomaisten kesken ja asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Pakkausmerkintäkampanja Valvontaosasto Viranomaisverkko ekstranetin laatiminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan internetsivujen kehittäminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan tulosten julkistamista koskevan järjestelmän kehittäminen Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Valvonnan tiedonhallinta Tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa ja kehitetään valvonnan tietojärjestelmiä (painopiste v ) Hankkeet Vastuutaho Aikataulu KUTI-projektien jatkaminen Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Laboratorio- ja yleisen valvontajärjestelmän (ELMO) laatiminen Tutkimus- ja analytiikkaosasto, valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Eläinrekisterien kehittäminen Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö VALVONNAN TOIMEENPANO Valvonnan toteuttaminen Huolehditaan valvontaohjelmien ja -suunnitelmien toteuttamisesta ja varmistetaan toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi, tehostetaan seuraamusten käyttöä rikkomustapauksissa ja seurataan päätösten toteuttamista. MUUT TOIMENPITEET Valvonnan laboratoriopalvelut Edistetään alueellisten laboratoriopalvelujen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja laboratorioverkoston toimivuutta sekä kehitetään viranomaislaboratorioiden hyväksymistä. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu n laboratorioselvityksen 2008 toimenpiteiden toteuttaminen Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus

16 Muut n toiminnalliset strategiat Osallistutaan n toimialan muiden toiminnallisten strategioiden toteuttamiseen: - Laboratoriopalvelustrategian toteuttaminen; - Riskinarviointistrategian toteuttaminen; - Tieteellisen tutkimuksen strategian toteuttaminen; - Viestintästrategian toteuttaminen (ml. n toimialan kriisiviestintäsuunnitelma); - Laatustrategian ja politiikan toteuttaminen (ml. CAF itsearviointihanke); - Henkilöstöstrategian toteuttaminen (ml. arvot arkeen hankkeen toteutus); - Talouden johtamisen strategian toteuttaminen (ml. kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen); - Tietohallintostrategian toteuttaminen (ml. tietoturvallisuus). Yhteistyö Tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. 4 VALVONNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Valvontaketjun johtamisprosessissa suunnitellaan toiminnan tavoitteet ja päämäärät sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, varmistetaan henkilö- ja taloudelliset resurssit, seurataan ja arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta sekä huolehditaan toiminnan jatkuvasta parantamisesta. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon toimialan strategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat, valtion talousarvio sekä MMM:n ja n välinen tulossopimus 12. n ja ministeriön välinen tulossopimus laaditaan vuosittain ja sen toteutumisesta raportoidaan syksyllä vuoden loputtua. Tulossopimus jalkautetaan edelleen n osastoille, yksiköille ja kehityskeskustelujen kautta virkamiehille. laatii muita viranomaisia kuullen koko valvontaketjua koskevan valvonta-asetuksen mukaisen monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU). VASUssa todetaan ja määritellään valvontastrategiset vaikuttavuus- ja toiminnalliset tavoitteet, keskeiset toimenpiteet, painopisteet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valvonnan linjaukset toimialakohtaisten valvontaohjelmien ja sektorikohtaisten suunnitelmien laatimista varten. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan valvontaviranomaiset ja heidän väliset suhteensa. Strategiset tavoitteet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja n strategioihin sekä toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin. Niiden perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset valvontasuunnitelmat. Valvonnan toimivuus ja laatu varmistetaan ssa laaditun kansallisen auditointistrategian ja monivuotisen auditointisuunnitelman mukaisesti toteutetuin auditoinnein. Valvontasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan komissiolle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Raportoinnin tarkoituksena on koota yhteen tieto suoritetusta valvonnasta, valvonnassa havaituista puutteista sekä niistä annetuista seuraamuksista. Raportin laatimisen tavoitteena on myös se, että viranomainen arvioi itse valvonnan onnistumista omalla toimialueellaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin toimintansa parantamiseksi. Valvontaviranomaiset kokoavat ja analysoivat valvontatuloksensa raportiksi n ohjeiden mukaan. Kuntien, lääninhallitusten, Työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus), tullin, Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Puolustusvoiminen toimittamista raporteista sekä omista valvontatuloksistaan kokoaa sektorikohtaiset raportit, joiden pe

17 rusteella n toimintakokonaisuuksien johtajat laativat toimintakokonaisuuskohtaiset raportit. Näiden perusteella laatii komissiolle toimitettavan raportin VASUn asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Sektorikohtaiset raportit samoin kuin komissiolle toimitettava raportti julkaistaan n internetsivuilla. Sektorikohtaisia raportteja käsitellään muiden valvontaketjun viranomaisten kanssa pidettävissä neuvottelu-, kehittämis- ja koulutustilaisuuksissa, niitä hyödynnetään valvontaa kehitettäessä ja niiden pohjalta kohdennetaan tulevien vuosien valvontaa ja valvonnan ohjausta. Johtamis- ja ohjausprosessi on kuvattu tarkemmin ohjeessa (Valvonnan johtamis- ja ohjausprosessi). Kaavio 4. Valvonnan johtamis- ja ohjausprosessi. 5 VALVONTAVIRANOMAISET JA NIIDEN TEHTÄVÄT 5.1 Valtionhallinto Valvontaan osallistuvat taulukossa 5.1 luetellut ministeriöt ja niiden alaiset keskusvirastot ja muut toimijat sekä Ahvenanmaan maakuntapäivät ja maakuntahallitus. 17

18 Taulukko 5.1. Valvontaan osallistuvat ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Ministeriö ja sen internetosoite Ministeriön hallinnonalan virasto tai muu toimija sekä internetosoite Maa- ja metsätalousministeriö, (MMM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Puolustusministeriö, Sisäasiainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Valtiovarainministeriö, Ympäristöministeriö (YM), Ahvenanmaan maakuntapäivät, Elintarviketurvallisuusvirasto, MMM:n tietopalvelukeskus Tike, Maaseutuvirasto Mavi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Metsäkeskukset, Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE -keskukset) (taulukko 5.1.8a), Puolustusvoimat, Poliisi, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Lääkelaitos, Säteilyturvakeskus STUK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tullilaitos, Lääninhallitukset (taulukko 5.1.7a), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ahvenanmaan maakuntahallitus, Kaavio 5.1. Elintarviketurvallisuusorganisaatio. 18

19 Elintarvikkeita, maataloustuotteita, maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeita, kasvinterveyttä, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä niiden valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelusta, norminannosta ja ohjauksesta vastaa MMM. Tehtäväalueen valvonnasta vastaava keskusvirasto toimii MMM:n hallinnonalalla. Elintarvikelainsäädännön vastuuviranomaiset ja heidän tehtävänsä on määritelty elintarvikelain (23/2006) 4 luvussa. Elintarvikevalvonnan ohjaus keskitettiin aiemman kolmen ministeriön sijaan vuoden 2008 alusta yhteen ministeriöön, MMM:öön. Tehtävien mukana KTM:stä ja STM:stä siirrettiin ao. virat MMM:öön. Toimialan kaikkien toimintakokonaisuuksien (kasvintuotannon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarvikevalvonnan) ohjaus on nyt kokonaisuudessaan MMM:ssä, mutta STM:lle jäi elintarviketurvallisuuteen liittyvä rooli mm. kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksessa. Valvontaan liittyviä asioita sovitetaan lisäksi yhteen tapauskohtaisesti eri ministeriöiden kesken, esimerkkinä MMM:n ja ympäristöministeriön (YM) välinen yhteistyö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien täydentävien ehtojen ohjauksessa ja koordinoinnissa. Ahvenanmaa Ahvenanmaan itsehallinto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä Suomen perustuslaissa (731/1999) ja Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) maakunnalle säädettyyn itsehallintoasemaan. Itsehallintonsa toteuttamiseksi Ahvenanmaalla on omat toimielimensä, jotka vastaavat päätöksenteosta ja hallinnosta. Maakuntapäivät käyttää lainsäädäntövaltaa niissä asioissa, jotka Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kuuluvat maakunnan toimivaltaan. Muilta osin noudatetaan valtakunnan lainsäädäntöä. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa maakunnan alueellisesta hallinnosta Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) MMM muodostuu viidestä osastosta, jotka ovat: - maatalousosasto (MAO); - metsäosasto (MEO); - kala- ja riistaosasto (KRO); - elintarvike- ja terveysosasto (ELO); sekä - maaseutu- ja luonnonvaraosasto (MALO). Elintarvikeketjun, eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan kannalta keskeinen osasto on ELO, joka on jakautunut seuraaviin yksiköihin: - eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö, joka vastaa eläinten tarttuvia tauteja, eläinten kasvatusta, eläinten rekisteröintiä ja tunnistamista, eläinten hyvinvointia, lopetusta, teurastusta ja kuljetusta, eläinnäyttelyitä, kilpailuja ja sirkuksia, jalostusta, laboratorioeläimiä ja eläinten geneettistä modifiointia sekä eläinlääkinnällistä rajatarkastusta, elävien eläinten, eläinperäisten elintarvikkeiden ja muiden eläimistä saatavien tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa koskevista asioista; - elintarviketurvallisuusyksikkö, joka vastaa eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja kasvisten alkutuotannon hygieniaa, mikrobilääkeresistenssiä, eläinten lääkitsemistä ja lääkerehuja sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden vieraita aineita koskevista asioista; - kasvintuotanto- ja eläinravitsemusyksikkö, joka vastaa maa- ja puutarhatalouden tuotantopanoksia, kasvinterveyttä, kasvinjalostajanoikeuksia, luonnonmukaista tuotantoa sekä bioja geenitekniikan käyttöä koskevista asioista; sekä - oikeudellinen yksikkö, joka käsittelee osaston säädösvalmisteluun ja hallintoasioihin liittyvät oikeudelliset kysymykset, osaston muut oikeudelliset asiat sekä vastaa osaston säädösvalmistelutyön kehittämisestä ja osaston henkilöstöhallinnosta. Yksikkö käsittelee myös eläinlääkärien laillistamista ja ammatinharjoittamisen valvontaa koskevat asiat. 19

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMIALAN VALVONTASTRATEGIA 2007-2013 11 2 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteet... 4 Lähtökohdat... 4 Soveltamisala... 4 Valvontastrategian ydin... 4 - Valvonta on vaikuttavaa...

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Esittelijä Juha Kieksi Sivu/sivut 1 / 7 Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Säädösperusta Tavoite ja tausta Elintarvikelaki 23/2006 48 Valvonta-asetus

Lisätiedot

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta Tampere 30.9.2014 ylitarkastaja Helena Hepola Eläinsuojeluvalvonta 1. Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Lisätiedot

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Anne Fagerlund 18.1.2012 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004, 3 art. Virallisen valvonnan järjestämistä

Lisätiedot

Eviran strategia 2014 2020

Eviran strategia 2014 2020 Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Toimintaympäristön analyysi ja muutokset Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019 Osa I Strategiset päämäärät ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi,

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Elintarvikkeet -Viljelijällä vastuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä oltava riittävät tiedot asian varmistamiseksi -Alkutuotantopaikat on rakennettava ja hoidettava siellä tuotettujen

Lisätiedot

Kotieläintiloilla tehtävät valvonnat ja valvonnan valtakunnalliset linjaukset. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies, ELT

Kotieläintiloilla tehtävät valvonnat ja valvonnan valtakunnalliset linjaukset. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies, ELT Kotieläintiloilla tehtävät valvonnat ja valvonnan valtakunnalliset linjaukset Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies, ELT Tässä esityksessä Eviran toimialan valvonta kotieläintiloilla Elintarvikeketju

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Vastuuhenkilö Eeva Fieandt Sivu/sivut 1 / 9 Laatija Eeva Fieandt Toimintaohje 11009/3 Hyväksyjä Erkki Koskinen Käyttöönotto 1.1.2010 Valvontaosasto Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys-

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 909. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2004 N:o 909 912 SISÄLLYS N:o Sivu 909 Tasavallan presidentin asetus oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira

Ketjuauditoinnit. TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Ketjuauditoinnit TEVA Tampere ja Oulu Ylitarkastaja Anna Huttunen, Evira Auditointijärjestelmien tavoitteena: onko rehu- ja elintarvikelainsäädäntöön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin sääntöihin

Lisätiedot

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Sivu 1/7 Laki 352/2011elintarvikelain muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 3 Euroopan unionin lainsäädäntö 4 Soveltamisalan rajoitukset Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n

Lisätiedot

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019

Kupiainen Niina 13.5.2014. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Kupiainen Niina 13.5.2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Tavoitteena laadukas ja tasapuolinen ympäristöterveydenhuollon valvonta valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Yksikönjohtaja Evira Valvontaosasto Lihantarkastusyksikkö Pienteurastamon suunnittelu Huomioon otettavaa: Teurastamon ympäristövaatimukset

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

RAPORTTI SUOMEN ELINTARVIKEKETJUN MONIVUOTISEN KANSAL- LISEN VALVONTASUUNNITELMAN 2007-2011 TOTEUTUMISESTA VUONNA 2007

RAPORTTI SUOMEN ELINTARVIKEKETJUN MONIVUOTISEN KANSAL- LISEN VALVONTASUUNNITELMAN 2007-2011 TOTEUTUMISESTA VUONNA 2007 RAPORTTI Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2007-2011 toteutumisesta vuonna 2007 Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo 19.6.2008 4736/0408/2008 RAPORTTI SUOMEN ELINTARVIKEKETJUN

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO

31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 PÄÄTÖKSET KOMISSIO 31.10.2007 Euroopan unionin virallinen lehti L 285/37 II (EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista) PÄÄTÖKSET KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS,

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma MEP Sirpa Pietikäinen 2014 Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista. Miten näihin päästään?

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys. Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa

Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys. Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa Rehukirjanpito ja omavalvonta kuvauksen päivitys Taina Kulla ja Sari Hihnala ProAgria Keski-Pohjanmaa Täydentävien ehtojen tavoitteet Täydentävien ehtojen tarkoituksena on turvata tuotettujen elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus 29.4.2014 Ylitarkastaja Reetta Honkanen 1 Mikä on VYHA? VTO > VYR > VYHA STM:n omistama rekisteri (Tiken

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO Lakimies Kristiina Lappalainen Elintarviketurvallisuusvirasto Kuka voi toimia näytteenottajana? Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto

Valviran esittely. Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013. Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto Valviran esittely Adoptiokoulutus Helsinki 24.1.2013 Johtaja Katariina Rautalahti Ohjausosasto 1 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto TEO ja STTV yhdistettiin 1.1.2009 Toimipisteet Helsinki;

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005 Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Uusi EY-lainsäädäntö Yleinen elintarvikeasetus pellolta pöytään yleiset määritelmät ja periaatteet toimijoiden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011-2014 Ajankohtaista laboratoriorintamalla Ylitarkastaja Kaisa Mäntynen 1 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri

EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri EU:n eläinlääkeasetusehdotus ja eläinlääkäri Leena Räsänen, Evira 7.5.2015 EU:n eläinlääkeasetusehdotus Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä annettu 10.9.2014 yhdessä lääkerehuasetusehdotuksen

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot