Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2009-2013 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004"

Transkriptio

1 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 Elintarviketurvallisuusvirasto Puh

2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) Sisällys 1 ESIPUHE MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET STRATEGISET TAVOITTEET Vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Eläinten terveys ja hyvinvointi Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet VALVONNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VALVONTAVIRANOMAISET JA NIIDEN TEHTÄVÄT Valtionhallinto Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtiovarainministeriö (VM) Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) Ympäristöministeriö (YM) Elintarviketurvallisuusvirasto Lääninhallitukset Työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) Tullilaitos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Puolustusvoimat Poliisi Kunnallishallinto Muut viranomaistehtäviä hoitavat Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat Valtuutetut rajaeläinlääkärit Hygieniaosaamistestaajat Eläinsuojeluvalvojat Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisessä kuljetuksessa käytettävän kaluston testaajat Ulkopuoliset asiantuntijat Maksut ja korvaukset Valvonnasta perittävät maksut Toimijoille maksettavat korvaukset VALVONNAN TOIMINTAPERUSTEIDEN VARMISTAMINEN Valvonnan suunnittelu Kohdentaminen Kattavuus Yllätyksellisyys Kuvatut toimintatavat ja ohjeistus Puolueettomuus ja laatu Valvonnan toimeenpano

3 6.2.1 Viranomaisten toimivalta Suomessa Aineelliset resurssit Henkilökunnan riittävyys ja osaaminen Valvonnan tiedonhallinta ja tietojärjestelmät Seuraamukset Valvonnan arviointi ja raportointi Auditoinnit sekä valvonnan tehokkuus ja vaikuttavuus Raportointi Johdon katselmukset Korjaavat toimenpiteet VALVONNAN KOORDINAATIO, YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Yleistä Kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset järjestöt Yhteistyö Euroopan unionissa Pohjoismainen yhteistyö Ilmoitus- ja hälytysjärjestelmät RASFF-järjestelmä INFOSAN-järjestelmä CPCS avunanto- ja yhteistyöjärjestelmä Eläintaudit EY-lannoitteista annetut kiellot Kasvinterveysjärjestelmän mukaiset ilmoitukset Kasvisten kauppanormien valvontajärjestelmän mukaiset ilmoitukset Luomutuotteissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ilmoittaminen Viranomaisten välinen kansallinen koordinaatio ja yhteistyö Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien tulosohjaus Kuntien ohjauksen koordinointi Auditointien koordinaatioryhmä Zoonoosikeskus Biologisten uhkien osaamiskeskus Neuvottelu- ja lautakunnat Muut viranomaisten väliset yhteismuodot Viranomaisten sisäinen koordinaatio Sidosryhmäyhteistyö Valvonnan viestintä Viestintä normaalioloissa Viestintä erityistilanteissa Neuvonta ja kuluttajainformaatio Suunnitelmakauden painopisteet ja keskeiset muutokset LABORATORIOTOIMINTA Kansalliset vertailulaboratoriot Hyväksytyt laboratoriot Lainsäädäntöön perustuva laboratorioiden hyväksyminen Hyväksytyn laboratorion velvollisuudet Laboratorioverkon kehittäminen VALMIUS- JA VAROSUUNNITELMAT VALVONTAJÄRJESTELYT Elintarvikevalvonta Yleistä Tuotevalvonta Hygienia Lihantarkastus

4 10.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Yleistä Eläinten terveys Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Eläinten lääkintä Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Eläinten hyvinvointi Eläimistä saatavat sivutuotteet Tukivalvonta Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Maataloustuotteiden ja tuotantotarvikkeiden valvonta Yleistä Kylvösiementen sertifiointi, lajiketutkimustehtävät ja siemenkaupan valvonta Hukkakauravalvonta Lannoitevalmisteiden valvonta Kasvinsuojeluaineiden valvonta Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonta Rehuvalvonta Viljan interventiovalvonta Kasvisten kauppanormien valvonta Luonnonmukaisen tuotannon valvonta Muuntogeenisten tuotantopanosten ja elintarvikkeiden valvonta TOIMINTAKENTÄN MUUTOKSET Toteuttamisvaiheessa olevat muutokset Suunnitteilla olevat muutokset LIITTEET Liite 1. Asiakirjassa käytettyjen lyhenteiden selitykset Liite 2. Luettelo nimetyistä kansallisista vertailulaboratorioista Suomessa

5 1 ESIPUHE Euroopan Yhteisöjen asetuksella (EY) N:o 882/ (valvonta-asetus) on annettu yleiset säännökset yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa rehu- ja elintarvikelainsäädännön, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön sekä kasvinterveyslainsäädännön virallista valvontaa varten. Asetuksen 41 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on laadittava kokonaisvaltainen monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jolla varmistetaan valvonta-asetuksen ja EY:n yleisen elintarvikeasetuksen (EY) N:o 178/ tehokas täytäntöönpano. Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) vahvistettiin ensimmäisen kerran vuonna Nyt vahvistettavaa suunnitelmaa on tarkistettu ja kehitetty vuosiraportoinnin yhteydessä esiin tulleiden valvonnan kehittämistarpeiden ja toimenpideehdotusten sekä komissiolta, valvontaketjun viranomaisilta ja sidosryhmiltä eri tilaisuuksissa saadun palautteen ja kehittämisehdotusten perusteella. Keskeisinä muutoksina suunnitelmassa on aikaisempaa selvemmin kuvattu valvonnan strategiset tavoitteet (luku 3), valvonnan johtamisjärjestelmä (luku 4) sekä valvonnan koordinaatio ja yhteistyö (luku 7). Lisäksi suunnitelman rakennetta on kehitetty ja siihen on sisällytetty kokonaisuutena n toimialan valvontastrategia , jonka tavoitteet, toimenpiteet ja hankkeet aikatauluineen on maaliskuussa 2009 päivitetty vastamaan valvonnan raportointituloksia sekä entistä paremmin myös valvonta-asetuksen horisontaalisia vaatimuksia (luvut 6 ja 10). Sektorikohtaisissa suunnitelmissa kunkin sektorin valvonnan vaikuttavuudelle ja toiminnallisuudelle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä on konkretisoitu. Suunnitelmakausi on viisi vuotta. Valvonta-asetuksen soveltamisalan lisäksi valvontasuunnitelma kattaa myös muun n toimialaan kuuluvan valvonnan keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla. Valvontasuunnitelma on laadittu sellaiseen muotoon, että se toimii samalla valvontaketjun kuvauksena ja käsikirjana valvontahenkilöstölle koko valvontaketjussa. Valvontasuunnitelma tarjoaa valvontaa koskevaa tietoa myös toimialan tutkimuslaitoksille, valvonnan yhteistyökumppaneille ja muille elintarvikeketjun toimijoille. Valvontasuunnitelma toimitetaan valvonta-asetuksen mukaisesti pyydettäessä myös EU:n komissiolle. Vastuu suunnitelman valmistelusta on ollut lla. Muilla valvontaan osallistuvilla viranomaisilla on ollut tilaisuus esittää näkemyksensä suunnitelmasta valmisteluvaiheessa järjestetyssä erityisessä kuulemistilaisuudessa. Kuulemistilaisuudessa esitetyt kannanotot ja lausunnot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Helsingissä Jaana Husu-Kallio Pääjohtaja 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta valvonnasta 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 5

6 2 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Valvonnalla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa maataloustuotteiden, maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden, kasvinterveyden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä elintarvikevalvontaa. Muilta osin määritelmissä noudatetaan lähtökohtaisesti valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisia määritelmiä. Määritelmä- ja sanastotyötä kansallisen valvontasuunnitelman keskeisten käsitteiden osalta jatketaan. Tietojärjestelmiin liittyvän sanastotyön osalta KUTI 1 sanasto on valmis 3 : Liitteeseen 1 on koottu asiakirjassa käytetyt lyhenteet ja niiden selitykset. 3 STRATEGISET TAVOITTEET 3.1 Vaikuttavuutta koskevat strategiset tavoitteet Elintarviketurvallisuus Elintarviketurvallisuuden strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon eduskunnalle (2006) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM), sen elintarvike- ja terveysosaston (ELO) ja Elintarviketurvallisuusvirasto n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin. Elintarviketurvallisuus on Suomessa kansainvälisesti arvioiden hyvällä tasolla, mutta elintarvikkeisiin liittyy meilläkin merkittäviä riskejä. Tavoitteena on säilyttää hyvä taso kehittämällä koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa säädösten edellyttämällä tavalla. Riskien odotetaan kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa. Haasteina nähdään elintarvikekaupan kansainvälistymisen lisääntyminen ja saavutetun turvallisuustason ylläpitäminen. Myös kuluttajaryhmissä tapahtuvat muutokset on otettava huomioon elintarviketurvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Elintarviketurvallisuusriskien hallinnassa painotetaan eläimistä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien tautien (zoonoosien) estämistä ja kriisinhallinnan kehittämistä edelleen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Tavoitteena on, että elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä vähenevät 7 %:lla vuoteen 2012 mennessä. Suomessa toteutettava kansallinen salmonellavalvontaohjelma, jonka Euroopan yhteisön komissio hyväksyi Suomelle liittymisneuvotteluiden yhteydessä vuonna 1994, antaa hyvät edellytykset valvoa salmonellatilannetta eläimissä ja eläimistä saatavissa elintarvikkeissa. Salmonellan osalta tavoitteena on edelleen säilyttää hyvä, alle 1 %:n taso tuotantoeläimissä ja eläimistä saatavissa elintarvikkeissa. Elintarviketuotantoeläinten rehujen osalta tavoitteena on, ettei salmonellaa esiinny lainkaan rehuissa, jolloin salmonellaa ei pääse rehujen välityksellä elintarvikeketjuun. Suomen zoonoosistrategian (2004) tavoitteena on laatia myös muille kansallisesti tärkeille zoonooseille seuranta- ja valvontaohjelmat. Elintarviketurvallisuusselonteossa ehdotetaan mm., että Suomelle vahvistettaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tunnustetut, hyväksyttävää riskitasoa kuvaavat ALOP-arvot 3 6

7 keskeisimmille elintarvikkeiden vaaroille, kuten salmonellalle. ALOP-arvon perusteella voidaan perustella kansallisia suojatasoja, jotka voivat olla korkeampia kuin muissa maissa. ALOParvon valmistelu salmonellalle aloitettiin vuonna Selonteon mukaan elintarvikkeiden mikrobiologisen turvallisuuden osalta on syytä panostaa erityisesti kampylo- ja yersiniabakteeritartuntojen torjuntaa tehostaviin toimenpiteisiin. Selonteon mukaan tärkeitä seurattavia elintarvikkeiden kemiallisia vaaroja ovat elohopea, nitraatti/nitriitti, bentsoehappo ja eräiden suurkuluttajien altistus vitamiineille ja kivennäisaineille. Suomessa tuotetut elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän torjunta-aine- tai eläinlääkejäämiä. Vieraiden aineiden vähäinen esiintyminen elintarvikkeissa pyritään pitämään nykyisellä hyvällä tasolla. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnan pitkäaikaisen seurannan tulokset osoittavat, että eläinten lääkitykseen liittyviä säännöksiä noudatetaan Suomessa hyvin. Tavoitteena on, että havaitut ongelmat pysyvät edelleen alhaisella, alle <0,3 %:n tasolla. Tuontielintarvikkeiden jäämiä valvotaan edelleen kohdennetulla näytteenotolla riskeihin perustuen. Tärkeänä elintarviketurvallisuutta edistävänä tavoitteena on myös se, että alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Tavoitteena on, että pakkausmerkintävirheet ja niistä aiheutuneet toimenpiteet vähenevät selkeästi vuoteen 2012 mennessä. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia on elintarviketalouden toimijoiden yhdessä laatima ohjelma, jonka toimenpiteiden avulla vahvistetaan mm. elintarvikeketjun yhteisvastuullisia toimintatapoja ja kuluttajan luottamukseen perustuvaa kilpailuetua. Vuonna 2010 valmistuvassa hallituksen kansallisessa ruokastrategiassa, joka ulottuu vuoteen 2020, luodaan linjaukset, joiden avulla varaudutaan muuttuviin tilanteisiin, kuten ruokakriiseihin ja ilmaston lämpenemiseen Eläinten terveys ja hyvinvointi Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, MMM:n, ELO:n ja n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin sekä MMM:n johdolla laadittuun tuotantoeläinten hyvinvointistrategiaan (2006), kalatautistrategiaan (2003), eläinjätestrategiaan 4 (2002) ja Suomen zoonoosistrategiaan (2004). Lisäksi vuonna 2009 perustetulle kansalliselle eläinten hyvinvointikeskukselle asetetaan vuosittaiset tulostavoitteet, joiden tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja tutkimuksen kansallista sekä kansainvälistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan valvonnan tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta (zoonooseilta) ja elintarvikkeiden lääkejäämiltä, tukea eettistä elintarvikkeiden tuotantoa ja muuta eläintenpitoa edistämällä eläinten hyvinvointia sekä varmistaa osaltaan maatalouden tuotantoedellytyksiä vähentämällä tarttuvista taudeista ja tuotantosairauksista aiheutuvia tappioita tiloilla. Eläintautitilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin korkealla tasolla, eikä maassamme esiinny sellaisia tarttuvia eläintauteja, jotka muissa maissa ovat arkipäivää ja joiden vuoksi eläimiä joudutaan lääkitsemään tai rokottamaan säännöllisesti. Tautien esiintyminen ja eläinten jatkuva lääkitseminen heikentävät elintarviketurvallisuutta sekä vähentävät eläinten hyvinvointia ja tilojen kannattavuutta. Suomessa ei ole myöskään 50 vuoteen esiintynyt vakavien helposti leviävien eläintautien epidemioita, joiden torjuminen vie paljon resursseja ja joista aiheutuvat tappiot alkutuotannolle ja koko elintarvikeketjulle ovat merkittäviä. 4 7

8 Tavoitteena on säilyttää edelleen nykyinen hyvä eläintautitilanne. Erityisesti keskitytään ehkäisemään helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien esiintymistä maassamme ja varmistamaan, että mahdolliset taudinpurkaukset pystytään hävittämään nopeasti ja tehokkaasti. Valvottavien eläintautien osalta koko maa pyritään edelleen pitämään vapaana erityisesti seuraavista tähän luokkaan kuuluvista eläintaudeista: naudan leukoosi, naudan IBR-infektio, sikojen PRRS-tauti ja E.multilocularis tartunta sekä säilyttämään pohjoiset lohijoet vapaana G.salaristartunnasta. Naudan virusripuli (BVD) -tartunta tullaan hävittämään maasta lähivuosien aikana ja salmonellatartuntojen esiintyvyys tuotantoeläimissä pidetään alle 1 %:n tasolla. Zoonoosien osalta erityisenä tavoitteena on varmistaa, ettei eläimissä todettu tartunta leviä ihmisiin tai saastuta elintarvikkeita. Zoonoosien torjunnalle luo entistä paremmat valmiudet vuonna 2007 perustettu n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välinen verkostomainen yhteistyöelin, Zoonoosikeskus. Uhkana nykytilanteen säilymiselle on vähitellen lisääntyvä eläinkauppa, jonka mukana maahan voi levitä sellaisia eläintauteja, joita esiintyy yleisesti lähialueillammekin, sekä ilmaston lämpeneminen, jonka arvioidaan voivan johtaa uusien eläintautien toteamiseen muuallakin Euroopassa. Myös kiinnostus eksoottisiin eläinlajeihin on lisääntynyt, eikä näihin liittyviä tautiriskejä täysin tunneta. Myös erikoistuva ja ketjuuntuva eläintuotanto, jossa tilat hankkivat uuden eläinaineksen oman tilan ulkopuolelta ja keskittyvät vain tiettyyn tuotantovaiheeseen muodostaa yhä suuremman riskin tarttuvien tautien leviämiselle maan sisällä. Tautitilanteen säilyttäminen nykyisellään edellyttää riskien ja uhkien jatkuvaa ennakointia, ajantasaista lainsäädäntöä, riittävää ja oikein kohdennettua eläintauti- ja lääkeresistenssiseurantaa ja -valvontaa, diagnostisia valmiuksia tunnistaa taudit sekä toimintaohjeiden ja kriisivalmiussuunnitelmien kattavuuden ja toimivuuden varmistamista. Keskeisellä sijalla on riittävien henkilöresurssien varmistaminen. Sisämarkkinakauppaa ja kolmasmaatuontia koskevan valvonnan tavoitteena on ehkäistä tarttuvien tautien leviäminen maahan eläinliikenteen välityksellä sekä varmistaa, että Suomesta muihin maihin toimitettavat lähetykset täyttävät EY-lainsäädännön vaatimukset. Muista maista saatujen reklamaatioiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen ja sisämarkkinakaupan valvonnan määränpäätiloilla perustua riskinarviointiin. Eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi tautitapauksissa on välttämätöntä, että tuotantoeläimet merkitään luotettavasti, niiden pitopaikoista pidetään ajantasaista rekisteriä ja eläinten siirrot pitopaikkojen välillä, samoin kuin eläinten syntymät ja kuolemat merkitään rekistereihin ja tilaluetteloihin vaatimusten mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on ollut, että kaikki laiminlyönnit eläinten merkintään liittyen vähenisivät < 20 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Koska valvontaa ollaan entistä enemmän kohdentamassa riskiperusteisesti, on mahdollista, ettei tavoitetta saavuteta tavoiteajankohtaan mennessä. Painopisteen tulisi lähivuosina olla pikemminkin vakavien laiminlyöntien vähentämisessä. Eläinten lääkitsemistä koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että lääkkeiden käyttö eläinlääkinnässä on hallittua ja kiellettyjä kasvunedistäjiä ei käytetä eläimille, moniresistenttien mikrobien esiintyvyys säilyy nykyisellään tai paranee ja että mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä vähenee, niiden käyttö on oikein kohdennettua ja olemassa olevia suosituksia noudatetaan. Eläinlääkkeiden käytön seurantaa tiloilla tulee tehostaa ja tämä edellyttää nykyisten seuranta- ja tilastointijärjestelmien kehittämistä sekä valvontajärjestelmän vakiinnuttamista. Sivutuotevalvonnan tavoitteena on varmistaa, ettei sivutuotteista aiheudu eläintautien leviämisen vaaraa, eikä muutakaan vaaraa ympäristölle. Valtakunnallisesti järjestetty raatojenkeräily kattaa eläintiheät alueet ja keräilyalueella tavoitteena on, että kuolleet naudat, siat, siipikarja, pienet märehtijät ja turkiseläimet toimitetaan aina hävitettäväksi sivutuoteasetuksen mukaisesti luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksiin. Teurastamotoiminnan yhteydessä syntyvä riskimateriaali toimi- 8

9 tetaan luokan 1 laitokseen. Lihaluujauhon jäljitettävyyttä varten on olemassa luotettavat järjestelmät, joilla voidaan varmistaa, että lihaluujauho päätyy vain turkiseläimille. Eläinten hyvinvointivalvonnan tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia tiloilla yhteistyössä koko tuotantoketjun kanssa ja vähentää erityisesti vakavien laiminlyöntien määrää eläinten pitopaikoissa. EU-tarkastusten osalta pyritään lisäämään valvonnan kohteina olevia eläinlajeja sekä vähentämään laiminlyöntien määrä < 15 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Valvonnan riskiperusteisuutta tullaan lisäämään ja valvonta tulee Eläinten hyvinvointikeskuksen perustamisen myötä perustumaan entistä enemmän tieteelliseen tutkimukseen. Keskeisellä sijalla on myös varmistaa, että viranomaiset huolehtivat rikkomusten edellyttämistä toimenpiteistä tehokkaasti loppuun asti. Edellytyksenä eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamiselle on, että kaikilla elintarvikeketjun toimijoilla on riittävät tiedot eläinten hyvinvointilainsäädäntöä koskevista vaatimuksista sekä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Myös kuluttajien tietämystä eläintenpidosta lisätään ja heille tarjotaan tietoa eläinten tuotantotavoista sekä tuotantoketjun toiminnasta ja valvonnasta. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimintakokonaisuuteen kuuluvan täydentäviä ehtoja koskevan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että EU:n maataloustukia saavat tuottajat noudattavat lainsäädännön vaatimuksia eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin, eläinten hyvinvoinnin, siipikarjan salmonellavalvontaohjelman ja eläintautien ilmoittamisen osalta. Valvonnassa pyritään riskianalyysin avulla löytämään ne tilat, joilla voisi esiintyä laiminlyöntejä. Täydentävien ehtojen sanktio- ja neuvontajärjestelmät tähtäävät kuitenkin siihen, että viljelijät oppisivat noudattamaan näitä ehtoja. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa edellytetään, että koko suomalainen alkutuotanto saatetaan elinkeinopohjaisten laatu- ja turvallisuusjärjestelmien piiriin vuoteen 2010 mennessä. Vapaaehtoisten eläinten terveydenhuoltojärjestelmien avulla tuetaan myös viranomaisvalvontaa, sillä näiden järjestelmien tarkoituksena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eläinlääkkeiden käyttöä tiloilla. Terveydenhuollon kattavuutta pyritään lisäämään niin, että kaikille päätuotantoeläinlajeille olisi lähitulevaisuudessa oma terveydenhuoltojärjestelmänsä ja että terveydenhuoltopalvelujen tarjonta vastaisi kysyntää. Terveydenhuollon puitteissa pyritään myös luomaan toimintamalleja sellaisille eläintaudeille ja tuotantosairauksille, joita ei vastusteta viranomaismääräyksin Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Kasvintuotannon strategiset tavoitteet perustuvat elintarviketurvallisuudesta annettuun valtioneuvoston selontekoon, MMM:n, ELO:n ja n strategioihin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin ja pitkän aikavälin tulostavoitteisiin sekä MMM:n johdolla valmistelluissa sektorikohtaisissa toimintaohjelmissa asetettuihin tavoitteisiin. Elintarviketuotantoketjun tulee tuottaa turvallisia elintarvikkeita. Suomessa elintarviketurvallisuuden ylläpitäminen ja edistäminen on pitkälti ennaltaehkäisyä. Kasvintuotannon valvonnan osalta tämä merkitsee sitä, että maatalouden tuotantopanosten, kuten siementen, rehujen, lannoitteiden ja maanparannusaineiden turvallisuus pyritään jatkossakin säilyttämään. Kansainvälistyvässä taloudessa tuotantopanosten tuonti saattaa kasvaa merkittävästi, mikä voi lisätä turvallisuusuhkia. Samalla myös hyvän kasvinterveystilanteen vaaliminen korostuu, koska vaarallisten tuholaisten leviämisen riskit kasvavat. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuusselonteossa on kasvintuotantoon liittyen asetettu tavoitteiksi mm. ylläpitää EY-lainsäädännön sallima tuontisuoja lannoitteiden alhaiselle kadmiumpitoisuudelle ja varmistaa toimivat laatu- ja turvallisuusjärjestelmät sekä viranomaisvalvonnan riittävyys ja laatu koko elintarviketuotantoketjussa. ELO:n strategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty kasvinterveyden säilyminen hyvällä tasolla, turvallisten ja laadukkaiden maatalouden tuotantopanosten saatavuuden varmistaminen, luomutuotannon edellytysten turvaaminen ja muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn ja tuotteiden käyttöönoton mahdollistaminen. 9

10 Strategisiksi tavoitteiksi on vastaavasti määritelty uusien pysyvien kasvintuhoojien torjuminen, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden, kylvösiemenen ja luomutuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen, lannoitevalmisteista aiheutuvan haitallisten metallien kuormituksen vähentäminen, markkinoilla olevien muuntogeenisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen sekä muuntogeenisen, tavanomaisen ja luonnonmukaisen tuotannon rinnakkaiselon mahdollistaminen. Kasvintuotannon valvontaa ohjaavat yleisellä tasolla seuraavat MMM:n johdolla laaditut sektorikohtaiset toimintaohjelmat ja strategiat: kylvösiemenalan toimintaohjelma 5 (2002), selvitys hukkakauralainsäädännön vaikutuksista (2007), lannoitevalmistesektorin tulevaisuuskatsaus 6 (2008), kansallinen kasvinsuojelustrategia 7 (2003), kansallinen rehustrategia ja toimenpideohjelma 8 (2004), kansallinen viljastrategia (2000), eläinjätestrategia 9 (2002), Suomen zoonoosistrategia 10 (2004), ehdotus luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämisestä 11 (2002), gmkylvösiementen valvontatyöryhmän raportti (2001), maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategia (2001) ja muuntogeenisten viljelykasvien rinnakkaiseloa selvittäneen työryhmän loppuraportti (2005). Toimiva kylvösiemenhuolto on kasvintuotannon perusta. Suomessa tulee olla jatkossakin mahdollista käyttää ja kehittää oloihimme sopivia uusia ja entistä parempia kasvilajikkeita. Tälle tavoitteelle perustan luo toimiva kasvinjalostajanoikeus. Tehokkaalla kylvösiementen sertifioinnilla varmistetaan vaatimukset täyttävän siementavaran laatu. Siemeneksi voidaan markkinoida ainoastaan sertifioitua siementavaraa. Siemenkaupan markkinavalvonnan tehtävänä on varmistaa markkinoilla liikkuvien siemenerien vaatimustenmukaisuus. Hukkakauran leviämisen estämiseksi tehtävää työtä on jatkettava siten, että vakavasti saastunut ala pienenee ja pitkällä aikavälillä myös kokonaissaastunta-ala vähenee. Kylvösiementuotannossa on varmistettava, että hukkakauraa ei missään tilanteessa pääse siementavaraan. Tiedotuksella ja neuvonnalla on merkittävä rooli hukkakauran torjunnassa. Maaperän tila tulee säilyttää vähintään nykyisellään. Tämä on mahdollista ainoastaan käyttämällä tutkittuja, turvallisia ja ympäristön kannalta käyttökelpoisia maanparannus- ja lannoitevalmisteita. Lannoitevalvonnalla varmistutaan, että markkinoilla olevat lannoitevalmisteet täyttävät nämä vaatimukset. Orgaanisten lannoitteiden käyttö lisääntynee ja lisäksi paineet kierrätystuotteiden käyttämisestä lannoitevalmisteiden raaka-aineena kasvavat tulevaisuudessa. Valvonnan tulee varmistaa, että nämä muutokset eivät aiheuta riskiä maaperän saastumiselle eivätkä elintarvikeketjuun. MMM:n kasvinsuojelustrategiassa on torjunta-aineiden käyttöä koskeviksi tavoitteeksi asetettu mm. riittävän kasvinsuojeluainevalikoiman varmistaminen, kasvinsuojeluaineiden käytön optimointi ja aineista aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen. Kasvinsuojeluaineiden tulee olla riittävän tehokkaita ja ympäristön ja terveyden kannalta turvallisia. Näillä tavoitteilla pyritään säilyttämään nykyinen hyvä kasvinterveyden tilanne. Valvonnalla varmistetaan, että markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet ovat hyväksyttyjä, käyttötarkoitukseen sopivia ja tehokkaita ja samalla turvallisia käyttäjille, ympäristölle ja elintarvikkeille. Kasvintarkastuksen keskeinen tavoite on estää vaarallisten kasvintuhoojien asettuminen pysyvästi maahamme. Näin pelto-, vihannes- ja puutarhakasvintuotannossa varmistetaan elinkeinon kilpailukykyä, vähennetään torjunta-aineiden käyttötarvetta ja pienennetään siten ympäris

11 tölle haitallisten aineiden aiheuttamia ongelmia. Kasvinterveyden vaaliminen liittyy myös elintarvikeketjun ulkopuoliseen toimintaan, sillä myös metsätaloudessa ja koristekasvituotannossa vaarallisten tuhoojien pääsy maahamme pysyvästi voisi aiheuttaa vakavia taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Kasvintuhoojakohtaiset riskinarvioinnit tehostavat valvonnan voimavarojen kohdentamista. Valmiussuunnitelmien avulla tehostetaan varautumista vaarallisten kasvintuhoojien mahdollisesti aiheuttamiin laajamittaisiin torjuntatoimenpiteisiin. ssa on käynnistetty myös KASTER-hanke, jossa selvitetään kasvinterveyden lainsäädännön, valvonnan kohdentamisen, valvonnan toimeenpanon ja laboratoriotoiminnan nykytilanne ja tehdään esityksiä näiden osa-alueiden kehittämiseksi, jotta kasvinterveyden tila säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Turvalliset ja tuotantovaikutuksiltaan kilpailukykyiset rehut edistävät eläintuotantoa, tukevat sen kannattavuutta ja varmistavat lisäksi elintarvikeketjun laatua ja turvallisuutta. Valvonnalla varmistetaan, että rehujen koostumus vastaa annettuja tuoteselostuksia ja että rehujen ja rehuraaka-aineiden hygieeninen laatu on korkea. Rehujen osalta ylläpidetään nollatoleranssia salmonellan suhteen. Luonnonmukaisen maataloustuotannon edellytykset turvataan. Valvonnan avulla varmistetaan, että markkinoilla olevat luomutuotteet ovat luomua ja että luomualan toimijat toimivat yhdenmukaisin säännöin. MMM asetti toukokuussa 2009 työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus kiireellisistä lainsäädännön muutostarpeista liittyen rehuvälitteiseen salmonellaepidemiaan. Työryhmään on nimetty sekä n rehuvalvonnan että riskinarvioinnin edustajat. Työryhmän tehtävänä on salmonellakontaminaatioiden estämiseksi arvioida mm. rehujen kuumennuskäsittelyä, näytteenoton riittävyyttä, jälkikontaminaation estämiseen tarvittavia toimenpiteitä sekä arvioida tuotantoeläinten salmonellavalvontaohjelman rehuihin liittyviä muutostarpeita. Suomessa valmistellaan tällä hetkellä ns. rinnakkaiselolainsäädäntöä, joka mahdollistaa muuntogeenisiä eliöitä hyödyntävän maataloustuotannon harjoittamisen tasavertaisesti tavanomaisen ja luonnonmukaisen maataloustuotannon rinnalla. Valvonnan avulla varmistetaan, että geneettisesti muunnettujen kasvilajikkeiden ja raaka-aineiden käyttö on hallittua ja että muunnettujen raaka-aineiden käyttöön liittyviä merkintävaatimuksia noudatetaan. 3.2 Valvontajärjestelmää koskevat strategiset tavoitteet Valvonnan toiminnalliset tavoitteet n toimialan maaliskuussa 2009 päivitetyn valvontastrategian mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Näiden tavoitteiden keskeinen sisältö on valvontastrategiassa määritelty seuraavasti: Valvonta on vaikuttavaa, kun: - elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja kasvinterveyteen liittyvät riskit ennakoidaan ja hallitaan ja elintarviketuotanto ja tuotteet ovat vaatimustenmukaisia, ja - kuluttaja voi luottaa elintarvikkeiden ja tuotteiden turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen. 11

12 Valvonta on tehokasta, kun: - prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja - resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta. Valvonta on yhtenäistä, kun: - lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun: - riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun: - valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun: - valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun: - kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja - tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun: - valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun: - valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun: - valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, - kansalaisten luottamus toimialan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja - toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa Valvonnan strategiset toimenpiteet ja painopistealueet Valvonnan keskeiset toimenpiteet, painopistealueet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu koko valvontaketjulle. Vastuu hankkeiden suunnittelusta ja valmistelusta on lla ja päävastuullinen taho ssa on mainittu kunkin hankkeen kohdalla. Valmistelu toteutetaan hankkeesta riippuen yhteistyössä valvontaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. 12

13 VALVONNAN SUUNNITTELU JA OHJAUS Valvonnan suunnittelu Vahvistetaan valvonnan strategista suunnittelua, suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä erityisja poikkeustilanteisiin varautumista. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan johtamisprosessin kehittäminen (valvontastrategian ja VASUn yhdistäminen ja päivittäminen, suunnitteluprosessin kehittäminen) Valvontaosasto 2009 Valvontasuunnitelmien kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto n toimialan erityistilanteisiin varautumista koskevan suunnitelman laatiminen Valvontaosasto ja toimintakokonaisuudet Sektorikohtaisia valmius- ja varosuunnitelmia koskeva jatkotyö Valvontaosasto Valvonnan riskiperusteisuus Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Riskiin perustuvan elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelman laatiminen Kasvinterveyden riskinarviointiin liittyvä jatkotyö Saantilaskelmia koskevan järjestelmän laatiminen kemiallisen riskinhallinnan tarpeisiin Riskiluokitus- ja riskitekijöiden kartoitusmallien laatiminen elintarvikevalvonnalle Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Kasvintuotannon toimintakokonaisuus Riskinarviointiyksikkö 2009 Valvonnan ohjaus Tehostetaan ja yhtenäistetään valvontaketjun ohjausta. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan ohjausprosessin, tulossopimusten ja mittareiden kehittäminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan prosessit Kehitetään edelleen valvonnan työnjakoa ja toiminnan organisointia sekä prosesseja ja niiden dokumentointia (painopiste v. 2009). Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan toimintajärjestelmätyön jatkaminen Valvontaosasto Alueellistamis-, erikoistumis- ja tarkastustoimintaselvitys Valvontaosasto 2009 Valvonnan koordinaatio Varmistetaan koordinaatio valvonnan eri tasoilla sekä se, että valvontaa tehdään kaikissa tuotantovaiheissa ja koko tuotantoketjussa. 13

14 Valvonnan ohjeistus Huolehditaan lainsäädännön ajantasaisesta täytäntöönpanosta ja ohjeistuksesta sekä vaikutetaan säädösvalmisteluun niin, että lainsäädäntö on selkeää ja käytännön valvontaan sopivaa (painopiste v. 2009). Edistetään ja yhtenäistetään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja kehitetään siihen liittyvää viranomaistoimintaa. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Sektorikohtaisten ohjeita ja oppaita koskevien vuosisuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen Selvitys ja palaute ministeriölle lainsäädännön toimivuudesta kehittämisehdotuksineen Valvontaosasto Valvontaosasto ja oikeudellinen yksikkö Elintarvikevalvonnan malliasiakirjojen laatiminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto Omavalvonnan kehittämishanke Valvontaosasto Valvonnan osaaminen Varmistetaan valvonnan osaaminen ja pätevän valvontahenkilöstön saatavuus suunnitelmallisella henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella, rekrytointi- ja henkilöstöpolitiikalla sekä tiedonvälityksellä (painopiste v. 2010) Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan koulutusstrategian laatiminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen Valvontaosasto Valvonnan auditointi Luodaan kattava auditointijärjestelmä koko valvontaketjuun, auditoidaan valvonnan prosesseja. Osallistutaan FVO:n ja muiden viranomaisten suorittamiin missioihin ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä auditointitulosten perusteella (painopiste v. 2010). Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Elintarvikeketjun auditointistrategian päivittäminen ja jalkauttaminen Valvontaosasto Elintarvikeketjun monivuotisen auditointisuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen Valvontaosasto 2009 Auditointikoulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Valvontaosasto Auditointiorganisaation työn käynnistäminen Valvontaosasto 2009 Koko valvontaketjun kattavan auditointijärjestelmän luominen Valvontaosasto 2009 Auditoinnin pitopalvelupilotin tulosten hyödyntäminen auditoinnin apuvälineenä Valvontaosasto 2009 Valvonnan raportointi, arviointi ja korjaavat toimenpiteet Kehitetään ja tehostetaan valvonnan seurantajärjestelmää ja raportointia sekä valvontatulosten analysointia ja valvonnan vaikuttavuuden arviointia ja hyödynnetään tuloksia valvonnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Valvonnan tulosten raportoinnin ja analysoinnin kehittäminen Valvontaosasto 2009 VASU-raportointijärjestelmän vakiinnuttaminen Valvontaosasto 2009 "Jatkuvan parantamisen" -mallin kytkeminen valvonnan suunniteluprosessiin Valvontaosasto

15 Valvonnan asiakaspalvelu ja laatu Parannetaan asiakaspalvelua kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet ja palautteet huomioiden sekä varmistetaan valvonnan riippumattomuus, eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu n asiakaspalvelustrategian ja kuluttajapalvelustrategian toteuttaminen valvonnassa Valvonnan asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen ja yhtenäistäminen Valvontaosasto Valvontaosasto Valvonnan viestintä Tehostetaan viestintäsuunnittelua, tiedotetaan aktiivisesti valvonnasta ja sen tuloksista, edistetään vuorovaikutusta ja vuoropuhelua viranomaisten kesken ja asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu Pakkausmerkintäkampanja Valvontaosasto Viranomaisverkko ekstranetin laatiminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan internetsivujen kehittäminen Valvontaosasto 2009 Valvonnan tulosten julkistamista koskevan järjestelmän kehittäminen Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Valvonnan tiedonhallinta Tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta ja tiedonhallintaa ja kehitetään valvonnan tietojärjestelmiä (painopiste v ) Hankkeet Vastuutaho Aikataulu KUTI-projektien jatkaminen Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Laboratorio- ja yleisen valvontajärjestelmän (ELMO) laatiminen Tutkimus- ja analytiikkaosasto, valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö Eläinrekisterien kehittäminen Valvontaosasto ja tietohallintoyksikkö VALVONNAN TOIMEENPANO Valvonnan toteuttaminen Huolehditaan valvontaohjelmien ja -suunnitelmien toteuttamisesta ja varmistetaan toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi, tehostetaan seuraamusten käyttöä rikkomustapauksissa ja seurataan päätösten toteuttamista. MUUT TOIMENPITEET Valvonnan laboratoriopalvelut Edistetään alueellisten laboratoriopalvelujen tehokkuutta, toimintavarmuutta ja laboratorioverkoston toimivuutta sekä kehitetään viranomaislaboratorioiden hyväksymistä. Hankkeet Vastuutaho Aikataulu n laboratorioselvityksen 2008 toimenpiteiden toteuttaminen Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus

16 Muut n toiminnalliset strategiat Osallistutaan n toimialan muiden toiminnallisten strategioiden toteuttamiseen: - Laboratoriopalvelustrategian toteuttaminen; - Riskinarviointistrategian toteuttaminen; - Tieteellisen tutkimuksen strategian toteuttaminen; - Viestintästrategian toteuttaminen (ml. n toimialan kriisiviestintäsuunnitelma); - Laatustrategian ja politiikan toteuttaminen (ml. CAF itsearviointihanke); - Henkilöstöstrategian toteuttaminen (ml. arvot arkeen hankkeen toteutus); - Talouden johtamisen strategian toteuttaminen (ml. kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen); - Tietohallintostrategian toteuttaminen (ml. tietoturvallisuus). Yhteistyö Tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. 4 VALVONNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Valvontaketjun johtamisprosessissa suunnitellaan toiminnan tavoitteet ja päämäärät sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, varmistetaan henkilö- ja taloudelliset resurssit, seurataan ja arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta sekä huolehditaan toiminnan jatkuvasta parantamisesta. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon toimialan strategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat, valtion talousarvio sekä MMM:n ja n välinen tulossopimus 12. n ja ministeriön välinen tulossopimus laaditaan vuosittain ja sen toteutumisesta raportoidaan syksyllä vuoden loputtua. Tulossopimus jalkautetaan edelleen n osastoille, yksiköille ja kehityskeskustelujen kautta virkamiehille. laatii muita viranomaisia kuullen koko valvontaketjua koskevan valvonta-asetuksen mukaisen monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (VASU). VASUssa todetaan ja määritellään valvontastrategiset vaikuttavuus- ja toiminnalliset tavoitteet, keskeiset toimenpiteet, painopisteet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valvonnan linjaukset toimialakohtaisten valvontaohjelmien ja sektorikohtaisten suunnitelmien laatimista varten. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan valvontaviranomaiset ja heidän väliset suhteensa. Strategiset tavoitteet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja n strategioihin sekä toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin. Niiden perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset valvontasuunnitelmat. Valvonnan toimivuus ja laatu varmistetaan ssa laaditun kansallisen auditointistrategian ja monivuotisen auditointisuunnitelman mukaisesti toteutetuin auditoinnein. Valvontasuunnitelman toteutumisesta raportoidaan komissiolle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Raportoinnin tarkoituksena on koota yhteen tieto suoritetusta valvonnasta, valvonnassa havaituista puutteista sekä niistä annetuista seuraamuksista. Raportin laatimisen tavoitteena on myös se, että viranomainen arvioi itse valvonnan onnistumista omalla toimialueellaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin toimintansa parantamiseksi. Valvontaviranomaiset kokoavat ja analysoivat valvontatuloksensa raportiksi n ohjeiden mukaan. Kuntien, lääninhallitusten, Työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus), tullin, Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Puolustusvoiminen toimittamista raporteista sekä omista valvontatuloksistaan kokoaa sektorikohtaiset raportit, joiden pe

17 rusteella n toimintakokonaisuuksien johtajat laativat toimintakokonaisuuskohtaiset raportit. Näiden perusteella laatii komissiolle toimitettavan raportin VASUn asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Sektorikohtaiset raportit samoin kuin komissiolle toimitettava raportti julkaistaan n internetsivuilla. Sektorikohtaisia raportteja käsitellään muiden valvontaketjun viranomaisten kanssa pidettävissä neuvottelu-, kehittämis- ja koulutustilaisuuksissa, niitä hyödynnetään valvontaa kehitettäessä ja niiden pohjalta kohdennetaan tulevien vuosien valvontaa ja valvonnan ohjausta. Johtamis- ja ohjausprosessi on kuvattu tarkemmin ohjeessa (Valvonnan johtamis- ja ohjausprosessi). Kaavio 4. Valvonnan johtamis- ja ohjausprosessi. 5 VALVONTAVIRANOMAISET JA NIIDEN TEHTÄVÄT 5.1 Valtionhallinto Valvontaan osallistuvat taulukossa 5.1 luetellut ministeriöt ja niiden alaiset keskusvirastot ja muut toimijat sekä Ahvenanmaan maakuntapäivät ja maakuntahallitus. 17

18 Taulukko 5.1. Valvontaan osallistuvat ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Ministeriö ja sen internetosoite Ministeriön hallinnonalan virasto tai muu toimija sekä internetosoite Maa- ja metsätalousministeriö, (MMM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Puolustusministeriö, Sisäasiainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Valtiovarainministeriö, Ympäristöministeriö (YM), Ahvenanmaan maakuntapäivät, Elintarviketurvallisuusvirasto, MMM:n tietopalvelukeskus Tike, Maaseutuvirasto Mavi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Metsäkeskukset, Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE -keskukset) (taulukko 5.1.8a), Puolustusvoimat, Poliisi, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Lääkelaitos, Säteilyturvakeskus STUK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tullilaitos, Lääninhallitukset (taulukko 5.1.7a), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ahvenanmaan maakuntahallitus, Kaavio 5.1. Elintarviketurvallisuusorganisaatio. 18

19 Elintarvikkeita, maataloustuotteita, maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeita, kasvinterveyttä, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä niiden valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelusta, norminannosta ja ohjauksesta vastaa MMM. Tehtäväalueen valvonnasta vastaava keskusvirasto toimii MMM:n hallinnonalalla. Elintarvikelainsäädännön vastuuviranomaiset ja heidän tehtävänsä on määritelty elintarvikelain (23/2006) 4 luvussa. Elintarvikevalvonnan ohjaus keskitettiin aiemman kolmen ministeriön sijaan vuoden 2008 alusta yhteen ministeriöön, MMM:öön. Tehtävien mukana KTM:stä ja STM:stä siirrettiin ao. virat MMM:öön. Toimialan kaikkien toimintakokonaisuuksien (kasvintuotannon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarvikevalvonnan) ohjaus on nyt kokonaisuudessaan MMM:ssä, mutta STM:lle jäi elintarviketurvallisuuteen liittyvä rooli mm. kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksessa. Valvontaan liittyviä asioita sovitetaan lisäksi yhteen tapauskohtaisesti eri ministeriöiden kesken, esimerkkinä MMM:n ja ympäristöministeriön (YM) välinen yhteistyö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien täydentävien ehtojen ohjauksessa ja koordinoinnissa. Ahvenanmaa Ahvenanmaan itsehallinto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä Suomen perustuslaissa (731/1999) ja Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) maakunnalle säädettyyn itsehallintoasemaan. Itsehallintonsa toteuttamiseksi Ahvenanmaalla on omat toimielimensä, jotka vastaavat päätöksenteosta ja hallinnosta. Maakuntapäivät käyttää lainsäädäntövaltaa niissä asioissa, jotka Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan kuuluvat maakunnan toimivaltaan. Muilta osin noudatetaan valtakunnan lainsäädäntöä. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa maakunnan alueellisesta hallinnosta Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) MMM muodostuu viidestä osastosta, jotka ovat: - maatalousosasto (MAO); - metsäosasto (MEO); - kala- ja riistaosasto (KRO); - elintarvike- ja terveysosasto (ELO); sekä - maaseutu- ja luonnonvaraosasto (MALO). Elintarvikeketjun, eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan kannalta keskeinen osasto on ELO, joka on jakautunut seuraaviin yksiköihin: - eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö, joka vastaa eläinten tarttuvia tauteja, eläinten kasvatusta, eläinten rekisteröintiä ja tunnistamista, eläinten hyvinvointia, lopetusta, teurastusta ja kuljetusta, eläinnäyttelyitä, kilpailuja ja sirkuksia, jalostusta, laboratorioeläimiä ja eläinten geneettistä modifiointia sekä eläinlääkinnällistä rajatarkastusta, elävien eläinten, eläinperäisten elintarvikkeiden ja muiden eläimistä saatavien tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa koskevista asioista; - elintarviketurvallisuusyksikkö, joka vastaa eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja kasvisten alkutuotannon hygieniaa, mikrobilääkeresistenssiä, eläinten lääkitsemistä ja lääkerehuja sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden vieraita aineita koskevista asioista; - kasvintuotanto- ja eläinravitsemusyksikkö, joka vastaa maa- ja puutarhatalouden tuotantopanoksia, kasvinterveyttä, kasvinjalostajanoikeuksia, luonnonmukaista tuotantoa sekä bioja geenitekniikan käyttöä koskevista asioista; sekä - oikeudellinen yksikkö, joka käsittelee osaston säädösvalmisteluun ja hallintoasioihin liittyvät oikeudelliset kysymykset, osaston muut oikeudelliset asiat sekä vastaa osaston säädösvalmistelutyön kehittämisestä ja osaston henkilöstöhallinnosta. Yksikkö käsittelee myös eläinlääkärien laillistamista ja ammatinharjoittamisen valvontaa koskevat asiat. 19

20 Ministeriön muut osastot ovat myös jakautuneet yksiköihin. Niistä saa lisätietoa MMM:n internetsivuilta: ELO vastaa n tehtävien ohjauksesta, lukuun ottamatta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten suorien tukien täydentävien ehtojen, kasvisten kauppanormien ja viljan intervention valvontaa sekä maitovalmisteiden, viherjauhevalmisteiden ja siementukien tukivalvontaa, joiden ohjauksesta vastaa MAO, metsänviljelyaineiston valvontaa, jonka ohjauksesta vastaa MEO, sekä kalastuspolitiikkalain (1139/2001) mukaista valvontaa, jonka ohjauksesta vastaa KRO. Ministeriössä työskentelee n. 300 henkilöä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) STM vastaa veden ja elintarvikkeena käytetyn alkoholin valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelusta ja ohjauksesta. STM:n toimialaan kuuluvassa terveydensuojelulaissa (763/1994) säädetään talousveden laatuvaatimuksista. STM vastaa myös ympäristöterveydenhuollon valvonnan järjestämistä ja suunnitelmallisuutta koskevien kansallisten asetusten valmistelusta. Lisäksi STM vastaa lääkehuollon linjauksista ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelusta. STM:n alaan kuuluvassa lääkelaissa ja huumausainelaissa säädetään muun muassa eläinlääkkeiden hyväksynnästä ja jakelusta sekä niihin liittyvästä valvonnasta. Tartuntatautilaissa säädetään mm. tarttuvia tauteja koskevasta ilmoitusmenettelystä. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan säädösvalmisteluun ja ohjaukseen osallistuu STM:ssä 12 henkilöä ja lisäksi geenitekniikkalautakunnan tehtävissä työskentelee neljä henkilöä Valtiovarainministeriö (VM) VM valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Se vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi VM vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. VM vastaa lääninhallitusten strategisesta ohjauksesta Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) TEM aloitti toimintansa , jolloin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön tehtävät, lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita, sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. TE-keskusten yleishallinnollinen ohjaus ja valvonta kuuluvat TEM:lle. TEM:n yleishallinnolliseen ohjaukseen kuuluvat mm. keskusten organisaation, tieto- ja henkilöstöhallinnon sekä palvelutoiminnan riittävän yhdenmukaisuuden varmistaminen sekä tulosohjauksen ja talouden suunnittelun kokonaisuuden ohjaus. TE-keskusten tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta perustettaville elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). ELYjen strategisesta tulosohjauksesta vastaa TEM. Aluehallinnon uudistusta on kuvattu tarkemmin luvussa Ympäristöministeriö (YM) Ympäristöministeriön toiminnan ydintavoitteet ovat asumisen, yhdyskuntien ja rakennetun ympäristön laadun parantaminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekotehokas yhteis- 20

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Riskinarviointiseminaari 6.11.2015 Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa Kaija-Leena Saraste Evira/Elintarvikehygienia 06.11.2015

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Talousarvioesitys 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoista sekä eläin- ja kasvitautien vastustamisesta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Lainsäädännön taustaa

Lainsäädännön taustaa Viranomaisen näkökulma rehuista annettaviin tietoihin Eeva Saarisalo Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Kasvintuotanto ja eläinravitsemusyksikkö eeva.saarisalo@mmm.fi Lainsäädännön

Lisätiedot

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma

Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2011-2015 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2011-2015 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 Elintarvikeketjun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2015 609/2015 Ilmastolaki Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja

Lisätiedot

Kuntien VASU-raportointi 2013

Kuntien VASU-raportointi 2013 Kuntien VASU-raportointi 2013 Vastausaika 31.1.2014 15:21:29 Kuntien VASU-raportointi 2013 1. Kyselyn vastaanottaja Sähköpostiosoite juha.kieksi@evira.fi 2. Minkä aluehallintoviraston toimialueeseen yksikkö

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Vastuuhenkilö Eeva Fieandt Sivu/sivut 1 / 9 Laatija Eeva Fieandt Toimintaohje 11009/3 Hyväksyjä Erkki Koskinen Käyttöönotto 1.1.2010 Valvontaosasto Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys-

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO Lakimies Kristiina Lappalainen Elintarviketurvallisuusvirasto Kuka voi toimia näytteenottajana? Euroopan parlamentin

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tukivalvonta Evira/7307/0410/2010

Tukivalvonta Evira/7307/0410/2010 Evira/30/0410/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2010 terveys ja -yksikkö Hyväksyjä Esittelijä Jaana Mikkola Ulla Ollila Lisätietoja Sisällysluettelo 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN...

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla

Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla Valvonta vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pyrkii valvonnan, ohjauksen ja lupahallinnon avulla

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, , Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, , Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, 17. 18.5.2016, Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Mikrobikriteeriasetuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset

MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset MMM:n näkökulmia maakuntauudistukseen ja tulevat lainsäädäntömuutokset Maakuntakierros Kainuu Marjatta Rahkio Elintarviketurvallisuusyksikkö, Ruokaosasto Lainsäädäntö - EKY Eläinlääkintähuoltolaki (ELHL,

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa

LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa LUONNOS/13.1.2017 Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa Harmaalla pohjalla WHO:n edellyttämät aihealueet, joita on

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elintarvikelakia. Valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimiseen

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot