Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan"

Santeri Leppänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Kiinnostaako aito pohjalaistalo? Siirrä vanha talo tai rakenna uusi Kitinojan perinnetonteilla noudatetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa

2 Pohjalaistalon paluu Vielä 1700-luvulla puhuttiin Suomesta, Ruotsista ja Pohjanmaasta erikseen. Suuret erämaat erottivat maakunnan Suomesta, mutta meri yhdisti sen Ruotsin puolelle. Ruotsista saatiin vaikutteita pohjalaiseen rakentamiseen, mutta taidoistaan kuuluisat pohjalaiset kirvesmiehet myös veivät osaamistaan Ruotsiin. Hyvin pitkälti saman tyyppistä talonpoikaista rakentamistapaa kuin Pohjanmaalla, löytyy Ruotsin Hälsinglandista. Hälsingeläistaloille Ruotsin valtio on hakenut UNESCO:n maailmanperintökohteen arvoa. Eteläpohjalaisessa maisemassa pohjalainen talo on identiteettiä luova tekijä. Se on talonpoikaisten kädentaitojen mestarinäyte, joka kaikkein näkyvimmin ilmentää eteläpohjalaista kulttuuria. Asumisen megatrendeissä näkyy arvomaailman muuttuminen. Asumisella halutaan yhä enemmän ilmentää elämäntapaa ja identiteettiä. Ekologisuus, esteettiset ja kulttuuriset arvot sekä perinteet painottuvat. Paikallisuutta henkivät ympäristöt tukevat asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia, vahvistavat yhteishenkeä, sekä antavat juuria ja aineksia henkiselle ja taloudelliselle luovuudelle. Siksi Kitinojan kylään on luotu tontteja perinnerakentajille. Erityisen rakennustapaohjeistuksen tavoite on perinteistä paikallista rakentamistapaa noudattaen syntyvä uusi pohjalainen kylänraitti. Kitinojan kylä Seinäjoen Kitinojan kylä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemassa. Kylän vanha rakennuskanta on osa Pohjanmaan talonpoikaista rakennusperinnettä. Kyläläiset arvostavat paikallisuutta ja pitävät sitä vahvuutena. Kyrönjoki on kylän keskeinen luontoresurssi. Kitinojalle ulottuva, vuonna 2011 valmistunut seitsemän kilometriä pitkä jokipuisto on tehty virkistyskäyttöä varten. Retkeilijät ja lintubongarit ovat vasta löytämässä sen. Rantatie kuuluu merkittyyn polkupyöräreitistöön, joki puolestaan on reititetty melojille. Luonto ulottuu joka talossa porraspäähän saakka. Marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus ovat mahdollisia kaikille kyläläisille. Kitinojalla on mm. oma koulu ja kirkko. Myymäläauto ajaa joka päivä. Viiden minuutin päässä Halkosaaren kylässä on mm. koulu ja päiväkoti, neuvola, nuorisotilat, grilli sekä pankki minuutin matkan sisällä kyläläisten ulottuvilla ovat kaikki Nurmon ja Ylistaron kaupunginosien sekä Lapuan ja Seinäjoen kaupunkikeskusten palvelut. Seinäjoki on maan vetovoimaisin kaupunki maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Myös Lapua kasvaa koko ajan. 2 Kitinojan perinnetontit Kitinojan perinnetontit 3

Hyvin pitkälti saman tyyppistä talonpoikaista rakentamistapaa kuin Pohjanmaalla, löytyy Ruotsin Hälsinglandista. Hälsingeläistaloille Ruotsin valtio on hakenut UNESCO:n maailmanperintökohteen arvoa.

3 4 Kitinojan perinnetontit Kitinojan perinnetontit 5

4 Perinteinen paikallinen rakentamistapa Talotehtaiden kaikkiin Suomen maakuntiin myymät perinnetalomallit eivät ole sitä, millä arvokkaita kulttuuriympäristöjä voisi säilyttää. Pohjalaismaisemaan kuuluu pohjalaistalo, hämäläismaisemaan hämäläistalo ja karjalaistalo voisi tehdä paluuta maan itäosiin. Perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkaminen tarkoittaa rakentamista vanhan, paikallisen ja omaleimaisen mallin mukaan. Vanhojen talojen suojelu on tarpeellista, mutta paikallisuuden säilyminen maisemassa vaatii jatkumoa. Traditionalistinen uudisrakentaminen on olemassa olevaa käytäntöä esim. Saksassa, Britanniassa ja USA:ssa. Etelä-Pohjanmaalla se tarkoittaa aidosti pohjalaismallisten rakennusten palauttamista maisemaan seitsemänkymmenen vuoden tauon jälkeen. Puu on sataprosenttisesti uusiutuva luonnonvara. Hyvin tehty hirsitalo pysyy jopa vuosisatoja toimien samalla hiilivarastona. Hirsirungon siirtäminen ja pystyttäminen samoilla menetelmillä uudelleen on ekologista rakentamista parhaimmillaan silloin, kun rakennuksella ei ole tulevaisuutta entisellä paikallaan. Ympäristön ja sille annettujen merkitysten arvostaminen on kestävän elämäntavan omaksumista. Kitinojan perinnetontit Kitinojan perinteiselle rakentamiselle varattu alue koostuu kahdestatoista tontista, joille voi hiljakseen nousta sekä uusia, traditionalistiseen tapaan tehtyjä rakennuksia, että muualta siirrettäviä vanhoja rakennuksia. Tonttien koko vaihtelee m2:n välillä. Väljät tontit mahdollistavat perinteisen umpipihan rakentamisen ja jättävät tilaa esim. hyötypuutarhoille ja kotieläinten pitämiselle. Tontit muodostavat uutta pohjalaista ryhmäkylää. Siinä palataan aikaan ennen isojakoa, joka hajotti vanhat ryhmäkylät ja loi hajarakentamisen. Ajatus on, että perinteistä asumisen tapaa arvostavat voivat rakentaa paikkaan, jossa myös naapuri rakentaa samoin periaattein. Perinteisen talon rakentamiseen käytetty työ ja raha säilyttävät arvonsa, kun ympäristö tukee paikan henkeä ja miljöö on kokonainen. Rakennustapaohjeet Pohjalaiseen taloon kuuluu pihapiiri useine rakennuksineen. Kitinojalla on tontilla oltava päärakennuksen lisäksi vähintään kaksi muuta rakennusta. Ulkoisesti perinteinen talo voi sisäpuoleltaan olla kaikki nykyajan mukavuusvaatimukset täyttävä, viihtyisä koti. Perinteisten ulkorakennusten käyttötarkoitus voi olla moderni. Aittoihin, luhteihin ja piharateihin voidaan kätkeä esim. lämpökeskus, autotalli, varasto, verstas, ateljee, sauna tms. Sauna voi olla myös omana rakennuksenaan tontin reunalla. Porttiaukko voi toimia autokatoksena. Renkitupa voi olla vierasmajoitustilana, työtiloina, pihapuotina tai vaikka päärakennuksena, mikäli asukkailla ei ole isomman asuintilan tarvetta. Siirrettävissä rakennuksissa pitäydytään niiden omien detaljien säilyttämisessä. Uudisrakennusten mittasuhteet, aukotukset, materiaalit ja väritys noudattavat alkuperäisiä esikuviaan. Kitinojan perinnetontit on tarkoitettu maaseutuasumisesta kiinnostuneille edelläkävijöille, jotka etsivät aitoutta, kauneutta ja kestävyyttä, kierrätettävyyttä, hengittäviä ja terveellisiä materiaaleja, pitkäikäisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja, mahdollisuutta kotitarveviljelyyn, rauhaa ja omaa tilaa, paikallisuutta, identiteettiä ja sukupolvien jatkumoa ynnä muita sellaisia arvoja, joita on vaikea löytää nykypäivän rakentamisen valtakulttuurista. Luovilla aloilla toimiville perinnekylä voi merkitä innoittavaa ja luovuutta ruokkivaa asuin- ja työympäristöä. 6 Kitinojan perinnetontit Kitinojan perinnetontit 7

Perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkaminen tarkoittaa rakentamista vanhan, paikallisen ja omaleimaisen mallin mukaan.

5 Lisätietoja Kitinojan kylän paikallissanomat Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -projektilla on internetissä blogi Lisäksi facebookista löytyy sivu hakusanalla Eteläpohjalainen talo Tonttitiedustelut ja muut yhteydenotot: Kitinojan kyläseura ry puheenjohtaja Keijo Kitinoja Koto-projekti /Kitinojan kyläseura ry projektipäällikkö Taina Hautamäki Kuva sivulla 3: T.Hautamäki. Esitteen muut kuvat: Arkkitehtitsto Gunilla Lång-Kivilinna Oy maaseuturahasto

com Lisäksi facebookista löytyy sivu hakusanalla Eteläpohjalainen talo Tonttitiedustelut ja muut yhteydenotot: Kitinojan kyläseura ry puheenjohtaja

Samankaltaiset tiedostot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän