Elinvoima ja Osallisuus. Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä

Transkriptio

1 Elinvoima ja Osallisuus Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä

2 Elinvoima ja osallisuus -ohjelma Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitos yhdisti kolme kasvavaa kuntaa. Kuntaliitoksen jälkeen uuden kaupungin myönteinen kehitys on jatkunut ja Seinäjoki on tänään yksi Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkikeskuksia. Kasvu uudistaa Seinäjokea. Kaupunkikuva muuttuu ja yhä laajemmat alueet tulevat kasvavan kaupungin käyttöön. Samaan aikaan yhdyskuntarakenne myös tiivistyy, erityisesti kaupunkikeskustassa ja taajamakeskuksissa. Elinvoima- ja osallisuus ohjelman tavoitteena on tukea kaupungin tasapainoista kasvua. Kaupungin tasapainoisen kehityksen suurimmat haasteet ovat Seinäjoen kaupunkikeskustan ulkopuolisilla alueilla. Siksi elinvoima- ja osallisuus ohjelman painopisteenä ovat näiden alueiden taajamat ja kylät. Kaupunkilaisten yrittäjyys ja aktiivisuus on kaupungin voimavara. Elinvoima- ja osallisuus ohjelma tukee kaupunkilaisten osallisuutta ja aktiivista vaikuttamista kaupungin toimintaan.

3 Kasvava ja muuttuva Seinäjoki Seinäjoen kasvun volyymit ja suuntautuminen v. 2009: Seinäjoelle muutti vuonna 2009 yhteensä 2700 henkilöä. Heistä 2140 muutti entisen Seinäjoen kaupungin alueelle, 400 Nurmoon, 100 Ylistaroon ja 60 Peräseinäjoelle. Muuttoliikkeen volyymi on ollut kasvava. Volyymin kasvusta kertoo mm. se, että muuttoliikkeen volyymi säilyi v edellisvuoden tasolla siitä huolimatta, että volyymista poistui kuntaliitoksen myötä Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron välinen muuttoliike. Seinäjoen kaupungin tonttitarjonta ja kysyntä: Seinäjoen kaupungin tontteja koskeva kysyntä suuntautuu erittäin vahvasti Seinäjoen ja Nurmon alueelle oleviin tontteihin. Ylistaron ja Peräseinäjoen alueella on samanaikaisesti tarjolla yli 100 vapaata, rakentamatonta tonttia.

4 Kasvava ja muuttuva Seinäjoki Seinäjoen tuleva kasvu ja sisäinen muuttoliike: Kansalliset ennusteet, kaupungin omat arviot ja myös muuttoliikettä tutkineet asiantuntijat ennustavat Seinäjoen kasvun jatkuvan myös tulevina vuosina. Seinäjoen kaupungilla on mahdollisuus vastata kasvuun kaavoituksen ja tonttituotannon tuomin keinoin. Kaupungilla on myös edelleen mahdollisuus tarjota uusia ja ostajien suosimia asumismahdollisuuksia kaupunkikeskustasta ja sen lähialueilta. Toisaalta Seinäjoen kasvun kehän ennakoidaan laajenevan. Jo tällä hetkellä Seinäjoen kasvu tukee Lapuan ja Ilmajoen väestökehitystä. Seinäjoen kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä on voitu jo todeta muuttoliikkeen suuntautuvan kaupunkitaajaman alueelta sekä lähikuntiin että myös kaupungin alueella oleviin taajamiin ja kyliin. Muuttoliiketutkijoiden näkemyksen mukaan tämä Seinäjoen kaupungin sisäinen muuttoliike tulee edelleen vahvistumaan. Seinäjoen kaupungin kannalta ydinkysymys on, miltä osin muutto tapahtuu kaupungin alueella oleviin taajamakeskuksiin ja kyliin.

5 Seinäjoen aluerakenne: Keskusalueiden aikapoliittinen tarkastelu: 10-minuutin saavutettavuusalueet Seinäjoen kaupungin aluerakenteesta on erotettavissa kolme selkeästi erottuvaa keskusaluetta. Nämä ovat Seinäjoki-Nurmo kaupunkikeskus, Ylistaron keskusta sekä Peräseinäjoen keskusta. Nämä kolme aluetta ovat kukin myös palvelu- ja asiointikeskuksia. Aikapoliittisessa tarkastelussa on seuraavassa lähtökohtana kymmenen minuutin saavutettavuus. Ko. tarkastelun perustalta voidaan todeta, että Seinäjoen ja Nurmon alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ylistaron ja Peräseinäjoen alueet ovat sekä Seinäjoki-Nurmosta selkeästi erottuvia alueita että myös omalla alueellaan varsin hyvin toiminnallisesti rajautuvia. Seuraavilla sivuilla esitettävät saavutettavuuteen perustuvat aluerajaukset osoittavat myös sen, että asiointialueet ulottuvat osin myös Ilmajoen (Ahonkylä) ja Isonkyrön kuntien alueille.

6

7

8

9

10 Seinäjoen aluerakenne Keskusalueiden ulkopuoliset kylät: Kolmen keskusalueen ajallinen saavutettavuus on varsin hyvä ja ulottuu myös moniin keskusten lähikyliin. Pääosa Seinäjoen väestöstä asuu kolmella em. keskusalueella. Keskusalueiden ulkopuolisia kyliä ovat mm. Untamalan ja Kitinojan kylät Ylistarossa, Kouran ja Ylijoen kylät Nurmossa sekä Kihniä ja Juupakylä Peräseinäjoella. Keskusalueen ulkopuoliset kylät ovat vahvan identiteetin omaavia kyliä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä. Myös palvelujen taso vaihtelee kylittäin. Yksittäisten yritysten toiminta vaikuttaa joissakin kylissä vahvasti koko kylän toimintaan ja elinvoimaan. Seinäjoen kasvu vaikuttaa myös näiden kylien tulevaisuuteen. Kasvun vaikutus on joissakin kylissä osin jo nähtävissä kun mm. kiinnostus rakentamiseen ulottuu yhä uusiin kyliin. Myös kylien saavutettavuus on varsin hyvä varsinkin jos etäisyyttä mitataan lähimpään em. kolmesta kaupungin keskusalueesta.

11 Seinäjoen kylien tahto Kyläkierrokset, kyläsuunnitelmat ja kyläasiamiestoiminta: Seinäjoen kylien toiveita ja tahtotilaa on kartoitettu kuluvan vuoden aikana useissa eri kyläilloissa ja muissa tapaamisissa. Tämän ohella on kyliä aktivoitu kyläsuunnitelmien laadinnassa. Myös kaupungin ja kehittämisyhdistys Liiverin yhteistyötä on tiivistetty ja kyläasiamiehen aktiivista toimintaa on hyödynnetty kylien tahdon esille tuomisessa. Aktiivisia ja elinvoimaisia kyliä: Seinäjoen kylissä on vahva halu ja tahto oman kylän kehittämiseen. Perustana on kyläläisten tuntema yhteisöllisyys ja aktiivisuus kylän kehittämiseen. Vahva tahto näkyy myös konkreettisena ja jatkuvana toimintana kyläyhdistyksissä ja monissa kylien yhteisissä kökissä ja hankkeissa. Kylillä on myös halua kylän suunnitelmalliseen kehittämiseen ja kylät ovat sekä päivittäneet että uudistaneet omat kyläsuunnitelmansa.

12 Seinäjoen kylien tahto Seinäjoen kylien tärkeimmät tahtoasiat : Kylien säännöllinen kuuleminen ja huomioiminen kaupungin kehittämisessä. Kylillä tulee olla tieto oikeista yhteyshenkilöistä kaupunkiorganisaatiossa. Kylien aktiivisuuteen tarttuminen tukemalla kylien kehittämishankkeita sekä osana kaupungin talousarviota että hankerahoitusta osoittamalla. Kylien mahdollisuus hyödyntää kaupungin asiantuntijoita. Kylissä olevien julkisten palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen (ml. myös infrastruktuuri ja liikkuvat palvelut) Kaupungin maapolitiikan ja tonttituotannon saaminen osaksi kylien kehittämistä. Kylien tonttitarjonnan aktiivinen ja positiivinen huomioiminen tonttimarkkinoinnissa Kaupungin elinkeinopolitiikan aktiivinen osallisuus maaseudun elinkeinojen edistämisessä. Kaupungin osallisuus yksityisteiden ylläpitoon Kaupungin osallisuus tietoliikenneyhteyksien kehittämisen Seinäjoen kyläesite: Liiveri ry:n tuore esite Seinäjoen kylistä Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä sisältä kyläkohtaisen esittelyn sekä laajan ja kattavan koosteen kylien vahvuuksista ja toiveista.

13 Toimenpiteet (1) KAUPUNKILAISTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Seinäjoen taajamien (ml. kaupunkikeskusta) ja kylien asukkaiden aktiivisuus ja tahto oman asuinympäristönsä kehittämiseen on vahvaa. Tätä aktiivisuutta kaupungin tulee tukea mm. seuraavin toimenpitein: - Säännöllinen ja jatkuva yhteydenpito ja vuorovaikutus kylä- ja kaupunginosayhdistyksiin sekä muihin aktiivisiin alueen yhdistyksiin. Kaupungin tulee kannustaa kylien ja kaupunginosien asukkaita oman elinympäristönsä kehittämiseen kuulemalla ja olemalla läsnä yhteisissä tilaisuuksissa. - Kohtaamista ja yhteisöllisyyden vahvistumista tukevat kokoontumistilat, kylien ja kaupunginosien yhteiset olohuoneet. Kaupungin alueen kylissä ja kaupunginosissa on tärkeää olla yhteinen kokoontumistila. - Kaupunkilaisten osallisuuden vahvistaminen on myös kaupungin viestinnän tavoite. Erityisesti sosiaalisen median merkitys osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena korostuu.

14 Toimenpiteet (2) Kaupunkikeskusta ja sen lähialueet (n. 10 minuutin asiointialue): - Voimakkaan kasvun ja muutoksen hallinta. Taajamoituva, tiivistyvä yhdyskuntarakenne muuttaa asukkaiden lähiympäristöä. Kaupungin ja sen konsernin toiminnalta edellytetään hyvää viestintää ja kaupungin toimenpiteiden onnistunutta koordinointia ja ajoittamista. - Erilaisten elin- ja asumisympäristöjen tarjoaminen. Kaupunkikeskustassa ja sen lähialueella on erilaistuvia elinympäristöjä, joissa kaupunkilaisilla on mahdollisuus asua niin urbanisoituvassa kaupunkiympäristössä kuin viihtyisissä kylissä. Nurmonjokilaakson kylien alueella on mahdollisuus yhdistää kasvu alueen kulttuuri- ja ympäristöarvojen vaalimiseen. - Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuus kaupunkikeskustassa ja sen lähialueilla. Kattava kevyen liikenteen reittiverkosto sekä toimiva joukkoliikenne edistää kaupungin keskusalueen vetovoimaa ja viihtyvyyttä. - Keskusalueen palveluiden saatavuus ja myös saavutettavuus on hyvä. Palveluiden hyvän saavutettavuuden turvaaminen edellyttää liikenneverkoston jatkuvaa kehittämistä, liikkuvien palveluiden hyödyntämistä sekä myös lähipalveluiden kehittämistä kasvua vastaavasti.

15 Toimenpiteet (3) Peräseinäjoen ja Ylistaron kirkonkylät: - Palvelujen saatavuus ja infrastruktuurin valmius (mm. kaupungin tontit) korostavat Peräseinäjoen ja Ylistaron kirkonkylien tärkeyttä kaupungin kasvualueina. Kaupungin on luotava edellytyksiä kirkonkylien kasvulle. - Peräseinäjoen ja Ylistaron kirkonkylien kehittämistä ja niitä koskevaa viestintää on uudistettava. Kirkonkylien vetovoiman parantaminen edellyttää niiden profiilien vahvistamista ja myös uudistamista. Kaupunki käynnistää kirkonkylien kehityshankkeen yhdessä asukaslautakuntien ja kirkonkylien eri toimijoiden kanssa. - Peräseinäjoen ja Ylistaron kirkonkylien kunnallisten palveluiden kehittämistä ja viestintää varten tarvitaan palvelutasomäärittely. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään myös liikkuvia palveluita palvelutason ja tarjonnan turvaamiseksi. - Peräseinäjoen ja Ylistaron hyvät liikenneyhteydet Seinäjoen kaupunkikeskustaan ovat osa kirkonkylien kasvuedellytysten turvaamista.

16 Toimenpiteet (4) Kylien kehittäminen: - Seinäjoen kaupungin kylien elinvoima on niiden asukkaiden vahvassa sitoutumisessa omaan kylään (identiteetti) sekä jokaisen kylän kyvyssä profiloitua erityisenä asuin- ja elinympäristönä. Kaupungin tonttimarkkinoinnissa huomioidaan myös kylien tonttitarjonnan esittely. - Kaupungilla on tahto tukea kylien kyläsuunnitelmiin perustuvaa kehittämistyötä vuosittaisen talousarvion puitteissa - Kaupunki edistää aktiivisesti maaseutuelinkeinoja osana SEEK:n toimintaa - Kaupunki tukee kylän asukkaiden mahdollisuuksia kaupungin palveluiden käyttöön sekä tuottamalla palveluita kyliin että järjestämällä kuljetuksia. - Kaupunki tukee kylien elinvoimaisuutta osallistumalla hankerahoituksella toteutettaviin toiminnallisiin sekä investointihankkeisiin vuosittaisen talousarvion puitteista.

17 Kaupungin (kylä)toiminnan kehittämistoimet (5) Toiminnallinen kehittäminen: - Kaupungin sisäistä koordinaatiota ja yhteistyötä parannetaan. Erityisesti asukaslautakunnan ja kehittämistoiminnan (ml. Sofy-toiminta ja kyläkehittämishankkeet) yhteistyötä tiivistetään. - Kaupungin kyläyhteyshenkilöt nimetään. - Kaupunki toteuttaa vuosittain erilaisia yhteistilaisuuksia kylien ja taajamien asukkaiden kanssa. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään Resursoinnin kehittäminen: - Kaupungin talousarvioon perustuvasta toiminnasta tiedotetaan paremmin tuomalla toimet esille kylien ja taajamien näkökulmasta - Hankerahoitusta hyödynnetään aktiivisesti osana kylien kehittämistä

18 Ohjelman toteuttaminen ja seuranta (6) Valtuustokausittainen arviointi ja ohjelman uudistaminen - Elinvoimaohjelman arviointi toteutetaan seuraavalla valtuustokaudella, jolloin myös ohjelma päivitetään ja uusitaan - Elinvoimaohjelman arvioinnissa hyödynnetään myös nk. IVA-arviointia eli ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia