VUODEN KYLÄN VALINTA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN KYLÄN VALINTA 2012"

Transkriptio

1 VUODEN KYLÄN VALINTA 2012

2

3 VUODEN KYLÄN VALINTA Kylän nimi: Kitinoja Sijaintikunta: Seinäjoki Kylän asukasluku noin 400 asukasta Etäisyydet: Seinäjoen kaupungin keskustaan 16 km, Nurmon keskustaan 14 km, Lapuan keskustaan 16 km ja Ylistaron keskustaan 23 km. 2. Tietojen ilmoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti: Kitinojan kyläseuran Keijo Kitinoja osoite: Syvärannantie 3, Kitinoja puhelin: sähköposti: 3. Mitä liitemateriaalia hakulomakkeen mukana on ja minne se palautetaan? Liitemateriaalit: Kitinoja pähkinänkuoressa, lyhyt alkuverryttely Powerpoint kuvaesitys Kylän toimijat ja resurssit Sukupolvien työ jatkuu... Kitinojan tulevaisuuden haasteita Vuoden kylän valinta 2012, hakulomake Liite 1. Kitinojan yhdistykset yhteystietoineen Liite 2. Kitinojan kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma Liite 3. Presidentti Kekkosen Kitinojan vierailut Liite 4. Valokaista Osuuskunnan toimintakertomus 2004 (perustamisvuodelta) Liite 5. Lehtileikkeitä Kitinojasta Uunituore Kitinojan kyläsuunnitelma 2012 Kyläsuunnitelman liite I, Tonttikartat ja kuvaukset Kitinojalta ja Malkamäeltä Kyläsuunnitelman liite II, Kitinojan perinnekylän rakennnustapaohjeisto Kyläsuunnitelman liite III, Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II - hankesuunnitelma Kyläsuunnitelman liite IV, Uusien asukkaiden kotouttamissrategia Pyydämme palauttamaan aineiston yllä olevalla osoitteella. 4. Kylässä toimivat seuraavat järjestöt (rasti, jos on): Kitinojan kyläseura ry X Kitinojan kylähistoriapiiri ry X Kitinojan maamiesseura ry X YK-V:n Kitinojan alaosasto X Maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto X Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry X Kitinojan kyläkoulun vanhempain yhdistys X Kitinojan metsästysseura ry X Herättäjä-Yhdistyksen osasto X Valokaista osuuskunta X Halkosaaren rukoushuoneyhdistyksen kannatusyhdistys X Munkkilan vesijohto-osuuskunta X

4 Kitinojan toimintamalli on ehkä hieman normaalista kylien mallista poikkeava. Kylässä toimii aktiivisesti 12 eri järjestöä/yhteisöä, joilla kaikilla on ihan oma selkeä tehtävänsä. Kyläseura on kaiken kylän toiminnan yhdistävä tekijä. Suurissa ja tärkeissä asioissa kaikki toimijat yhdistävät voimansa ja puhaltavat yhteen hiileen. Näitä yhteistyön hedelmiä on tässä hakemuksessakin esitelty kymmenittäin yli 100 vuoden ajalta. Yhdistysten ja yhteisöjen suuri määrä merkitsee myös sitä, että kylän sosiaalinen verkosto on niin tiheä, että kukaan kylän asukas ei pääse huomaamatta putoamaan kyydistä. Kun kylän perinteisiin on lisäksi aina kuulunut naapuriapu ja toinen toisistaan huolehtiminen, niin kylässä on turvallista asua. Mainituista yhdistyksistä 6 toimii Kitinoja-Halkosaaren alueilla. Halkosaari on erittäin nopeasti kasvava ja kehittyvä kylä Kitinojan naapurissa ja onkin varsin luontevaa, että monissa asioissa kylät yhdistävät voimansa. Liite 1. Kylän yhdistysluettelo yhteystietoineen. 5. Onko kylässä voimassa oleva kyläsuunnitelma? Liitteenä on ihan uunituore päivitetty kylän kyläsuunnitelma. Kyläseuran kevätkokous on sen hyväksynyt Edellinen päivitys on vuodelta Jatkossa kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Tutustu Kitinojan kyläsuunnitelmaan Miten kylänne on osallistunut/varautunut kuntarakenteen uudistukseen sekä palvelujen uudelleen järjestämiseen? Seinäjoella toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alusta. Nurmo ja Ylistaro päättivät liittyä Seinäjokeen. Kitinojan kylä kuului aikaisemmin Ylistaron kuntaan. Kitinojan sijainti on sikäli erikoinen, että ennen kuntaliitosta oli kolmeen kuntakeskukseen (Nurmo, Lapua, Seinäjoki) lyhempi matka kuin omaan kirkonkylään. Kylän asiointisuunta onkin jo pitkään ollut Seinäjoen suunta. Kylästä mentiin silloiseen oppikouluun ja lukioon Seinäjoelle ja edelleenkin monen opiskelijan suunta on Seinäjoki. Tästä johtuen kylä suhtautui kuntaliitokseen erittäin positiivisesti. Suoritetussa kansanäänestyksessä kuntaliitosta kannatti kitinojalaisista 86,2 %, kun prosentti koko Ylistarossa oli 50,84 %. Kitinojalla nähtiin, että kylän kehittymisen turvaa parhaiten Seinäjoen kasvu. Tämä kehitys onkin jo selvästi havaittavissa. Seinäjoen kasvukehä ulottuu jo hyvin Kitinojalle. Kitinojan kylä onkin hyödyntänyt Seinäjoen kasvua varsin onnistuneesti. Siitä hyvänä esimerkkinä on, että kesällä 2011 kylässä rakennettiin kahdeksaa uutta omakotitaloa. Palvelujen säilymisen osalta kylien tulee uudessa, isossa kaupungissa olla erityisen valppaina. Isossa kaupungissa on taipumusta keskittää palveluja yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Uhka Kitinojan kyläkoulun lakkauttamisesta on käynnistänyt kylässä ihan uuden toimeliaisuuden aallon. Koulun oppilasmäärä (n.40) onkin saatu hyvään kasvuvauhtiin ja kehitys näyttää uusien hankkeiden kautta varsin myönteiseltä. Kuntaliitos on näin selkeästi vauhdittanut Kitinojan kylätoimintaakin. Kylä on varautunut itse omalta osaltaan vastaamaan palvelujen säilymiseen kylässä.

5 7. Kylän kolme merkittävintä voimannäytettä / toimenpidettä viimeisen viiden vuoden aikana (yksin tai yhdessä muiden kanssa)? Näistä pyydetään liittämään mukaan oheisaineistoa. 1. Perinnekylähanke ("Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan") Kitinojan kyläseura käynnisti Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin tuella vuonna 2010 perinnekylähankkeen. Perinnekylään on tavoitteena rakentaa paikallisen perinteisen rakentamistavan jatkamiseen perustuen eteläpohjalaista rakennusperinnettä kunnioittavia puutaloja. Tämä on traditionalistisen rakentamissuuntauksen pilotointia Etelä-Pohjanmaalla ja Suomessa. Tavoitteena on luoda asuntoalue, jolle tulevina vuosina rakentuisi uutta, perinteistä kylänraittia pohjalaistaloineen. Käytännössä tähdätään siihen, että pohjalaistalot näyttäisivät siltä kuin olisivat osa kylän vanhaa rakennuskantaa, vaikka sisältä olisivatkin kaikin nykyajan asumismukavuuksin varustettuja. Ideaan kuuluu myös vanhojen talojen siirtäminen perinteisellä tavalla rakennettujen uusien rinnalle. Hanke käynnistettiin ja sitä toteutetaan parhaillaan Taina Hautamäen johdolla. Perinnekylälle etsittiin sopiva alue ja laadittiin esisopimukset alueen maanomistajien kanssa. Valitulle alueelle on laadittu perinnekyläkaava. Perinnekyläalueen koko on noin 6 ha, ja alueelle sopii väljästi rakennettuna 12 pohjalaistaloa. Kaavan konseptia voidaan jatkossa monistaa uusille kylän alueille. Alueen markkinointi alkoi alkuvuodesta Tällä hetkellä on alueelle tehty jo kaksi tonttivarausta. Huhtikuun alusta on käynnistynyt Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:n Euroopan maaseuturahastosta rahoittama hanke: Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II. Hiljattain valmistui myös Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeisto, joka on liitteenä mukana. Näyttäisi siltä, että Kitinoja on tässä asiassa iskenyt todelliseen kultasuoneen. Perinnekylä hanke on saanut aivan käsittämättömän paljon julkisuutta. Ideaa on esitelty jo lukuisissa seminaareissa, messuilla ja muissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa tapahtumissa. Hanke on saanut myös runsaasti palstatilaa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa lehdissä ja muissa julkaisuissa. Hankkeesta oli mm. projektipäällikön kirjoittama koko aukeaman artikkeli Suomen Kylätoiminta ry:n jukaisemassa Maaseutu Plus -lehden englanninkielisessä Special Issue - numerossa. Lehdestä tehtiin 6000 kpl:n painos kansainväliseen jakeluun kesäkuussa Myös marraskuussa 2011 oli koko aukeaman artikkeli Maaseutu Plus -lehden kotimaan jakeluun menneessä painoksessa. Seinäjoen tulevia vuoden 2016 asuntomessuja koskevassa uutisoinnissa Ilkka-lehden pääkirjoituksessa ehdotettiin, että Kitinojan perinnekylä tulisi ottaa Seinäjoen vuoden 2016 asunto messujen etäkohteeksi. Tämä ajatus on otettu vakavasti myös Seinäjoen kaupungin messuvastaavien taholla. Maaliskuussa 2012 Vaasan aluetieteen 16 oppilaan työryhmä sekä opettajat Ilkka Luoto ja professori Hannu Katajamäki tekivät Aluekehittäjän ammatilliset käytännöt -kurssiin kuuluvan ekskursion Kitinojan kylään. Aluetieteen professori Hannu Katajamäen palaute perinteisen, paikallisen rakentamisen jatkamiseen perustuvalle Koto-projektille oli varsin myönteistä. Hän piti sitä asumisen globaaleihin megatrendeihin perustuvana edelläkävijämeininkinä ja ehdotti konseptin laatimista projektista, että samoja menetelmiä ja tavoitteita voitaisiin toteuttaa myös muualla Suomessa paikallisia lähtökohtia soveltaen. Mielenkiintoinen huomio oli erään mukana olleen opiskelijan toteamus Ilkka-lehdessä: Olen tällä reissulla löytänyt Seinäjoelta ihan uuden todellisen helmen Kitinojan kylän. Kerrottakoon vielä, että Kitinojan kyläseura on mukana Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla 2012 tapahtumassa Helsingissä kesäkuussa. Senaatintorille mennään yhdessä maakunnan

6 toimintaryhmien ja Töysän sekä Jalasjärven kylien kanssa. Kitinojan perinnekylähanke on siellä näyttävästi esillä. Kitinojan Koto-projekti on mukana laajassa yhteistyöverkostossa. Mukana ollaan mm. valtakunnallisessa Moderni puukaupunki -hankkeessa. Kansainvälisiä yhteyksiä ollaan virittelemässä mm. Ruotsin Hälsinglandiin. Hanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa. Blogi löytyy osoitteesta ja Facebookista hanke löytyy haulla Eteläpohjalainen talo. Tästä aiheesta tuli nyt pitkä kertomus, mutta hanke on nyt kitinojalaisten lempilapsi ja koko kylä on innoissaan hankkeesta ja mikä parasta monet muutkin tahot maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Erinomainen avaus hankkeelle on sekin, kun alueelta on varattu jo kaksi tonttia, vaikka alueen markkinointi ei ole vielä kunnolla käynnistynytkään. Perinnekylähankkeesta odotetaan voimakasta kasvusykäystä kylälle. Kyläsuunnitelman liitteet I-IV 2. Kylän toiminnallisen keskuksen kehittäminen Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän toiminnallinen keskus. Aluetta on kehitetty voimakkaasti erityisesti 2000-luvulla ja kehittäminen jatkuu edelleen. Koulun viereen on rakentunut kylätalo, Valokaista Osuuskunnan toiminnallinen keskus, kylän uimapaikka, pesäpallo/jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, valaistu pulkkamäki jne. Uimapaikka kunnostettiin vuonna 2010 ns. Hietasaareen. Hietasaaresta on aikoinaan nostettu hiekkaa ja alueen vesi on yhteydessä Kyrönjoen veden korkeuteen. Kun Kyröjoen vedenpinta nousi tulvajärjestelyjen myötä kahdella metrillä, niin Hietasaaresta tuli mainio uimapaikka. Kunnostuksen yhteydessä vesi tyhjennettiin, rannat täytettiin hiekalla ja tehtiin keskelle suihkulähde ja rannalle laiturit. Keskelle tehtiin myös paikan nimen mukaisesti hiekasta saari. Kaikki työt on tehty kökkätyönä. Mainittakoon myös, että kylätalon lämmitys toimii hakkeella. Tähän ympäristöön ovat keskittyneet myös kylän isot yhteiset tapahtumat, joista mainittakoon mm. - pääsiäisvalakia trulleineen - vanhojen koneiden ja työtapojen näyttely ja siihen kytketyt grillijuhlat ja säestetty lauluilta - lastenjuhlat koululla - mukulakirppis kylätalolla - pesäpallopelit kentällä 3.Kitinojan kyläkirjahanke Vuoden 2009 lopulla heräsi kylän yhdistysten keskuudessa ajatus, että kylän kunniakas historia ansaitsee tulla tallennetuksi kyläkirjaan koska Kitinoja on kylä, joka: - päätti rakentaa kökällä oman kyläkirkon osoittaakseen tulevillekin sukupolville, missä ihmisen turva on aina ollut ja tulee aina olemaan - oli aikoinaan maakunnan pahinta tulva-aluetta ja joka tulvajärjestelyjen myötä on nyt maakunnan parasta viljelylakeutta - oli aikoinaan maankuulu karjanjalostuskylä - jossa on järjestetty mm.traktorikynnön SM-kilpailut - jossa tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen kävi kuutena vuotena peltopyyjahdissa ja vieraili useissa kylän taloissa ja jutteli isäntien kanssa syksyisillä pelloilla - on tunnettu yhteistyöstä ja naapuriavusta, naapuria ei koskaan jätetä pulaan - asutti ison joukon Karjalan evakoita ja joista tuli kylän yhteiselämän kantavia voimia

7 - jossa yhteistyö elää ja kukoistaa edelleen nyt ja tulevaisuudessa Kyläkirjahanketta ryhdyttiin viemään eteenpäin Seinäjoen kansalaisopiston kylähistoriapiirinä. Kun innostus kasvoi kasvamistaan, niin päätettiin perustaa lähinnä kyläkirjahankkeen rahoittamista ajatellen Kitinojan kylähistoriapiiri ry. Kitinojan kylähistoriapiiri ry haki alkuvuodesta 2011 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta apurahaa kyläkirjan tekemiseen, kyläjuhlan järjestämiseen ja kyläkirkon 60-vuotisjuhlan järjestämiseen. Tarkoituksiin myönnettiin 5000 euron apuraha. Kyläkirjan kirjoittajaksi valittiin Anssi Orrenmaa ja kirjoitustyö alkoi syyskuussa Ensimmäinen tekstiluonnos valmistuu kesäkuun alkuun 2012 mennessä. Kyläkirja valmistuu vuoden 2013 alussa. Kirjaan näyttäisi tulevan sivuja vähintään 400. Kirjan valmistumisen jälkeen järjestetään maalis-huhtikuussa 2013 iso kyläjuhla kylän nykyisille ja entisille asukkaille. Kirjan tekemisen yhteydessä on työryhmän haltuun kerääntynyt erittäin arvokas ja mittava aineisto valokuvia, lehtileikkeitä, tarinoita, runoja, muisteloita jne. Kirjatyöryhmä totesikin, että on samalla syytä käynnistää kotiseutuarkiston perustaminen. Tarkoitukseen haettiin ja saatiin rahoitusta Kordelinin säätiön Seinäjoen rahastolta. Kertynyt aineisto tullaan saattamaan digitaaliseen muotoon ja aineistoa tullaan hyödyntämään monella eri tavalla tekemällä mm. kortteja, kalentereita, joululehtiä jne. Liite 2. Kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma Liite 3. Presidentti Kekkosen vierailut Kitinojalla Miten kylä on hoitanut tiedottamisen; lehti, kirjeet, ilmoitustaulu, internetissä toimivat paikallissanomat, verkkotiedotteet, facebook, sosiaalinen media tms. Kylän tiedotuksen keskeinen työkalu on internetissä toimivat paikallissanomat osoitteessa Paikallissanomat on toteutettu Valokaista osuuskunnan puitteissa. Valokaista osk toimii Kitinojan-Halkosaaren alueella ja myös paikallissanomat on yhteinen tiedotuskanava. Sanomia kehitetään edelleen ja pyrkimyksenä on, että kaikki asukkaat ottavat sen omakseen. Paikallissanomat toimivat interaktiivisesti, eli lukijalla on mahdollisuus kommentoida sisältöjä. Ideana on, että kaikki ovat sekä toimittajia että lukijoita. Sivuille on helppo kirjoittaa asioita. Täten yhdelle henkilölle ei tule työtä liian paljon. Perinnekylähanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa, kuten edellä on kerrottu. Kylän ilmoitustaulut ovat kylätalolla ja kyläkirkon pihassa. Alueen paikallislehtiä käytetään myös tiedotuksessa. Vuosittain jaetaan useita tiedotteita tapahtumista ym. kylän jokaiseen savuun. Kylässä on 160 postilaatikkoa ja kyläseura on sopinut selkeät jakoalueet ja jakajat. 9. Millaista yhteistyötä kylässä on tehty? Esimerkkejä: Kitinoja on yhteistyön ja yhteishengen esimerkkikylä. Edellä oleva ei tarkoita sitä, etteikö asioista koskaan olla eri mieltä. Asioiden valmisteluvaiheessa voidaan asioista olla varsin jyrkästi ja kuuluvastikin eri mieltä. Kyläkirjan kirjoittaja Anssi Orrenmaa toteaa kirjassa hauskasti ja aivan oikein, että kun koolla on kahdeksan kitinojalaista, niin ilmassa on kymmenen erilaista mielipidettä. Mutta kun päätös on tehty, niin sitten lähdetään yhdessä rintamassa eteenpäin ja mennään vaikka läpi harmaan kiven. Näitä esimerkkejä kylän pitkässä historiassa on paljon. Kitinojan kylässä toimii todellakin 12 eri järjestöä tai osastoa. Niistä puolet toimii myös Halkosaaren kylän alueella. Kaikki järjestöt ovat tarpeellisia ja ovat edelleen hyvin toimivia. Kaikilla on oma selkeä tehtävänsä ja kyläseura on sitten kylän yhteinen kokoava voima.

8 Seuraavassa lyhyt kuvaus eri järjestöjen keskeisistä tehtävistä. Maamiesseura palvelee kylän viljelijöitä ja asukkaita yhteiskoneiden ja -laitteiden kautta. Maamiesseuralle rakennettiin ensimmäinen viljankuivaamo vuonna Sen jälkeen on kuivaamoa laajennettu useaan otteeseen ja tällä hetkellä kuivureita on neljä, joiden yhteinen tilavuus on 900 hl. Maamiesseura hankki ensimmäisen ison ja tehokkaan leikkuupuimurin vuonna 2000 ja talven 2012 aikana vaihdettiin puimuri kolmannen kerran uuteen ja entistäkin tehokkaampaan. Lisäksi on erilaista pienkalustoa asukkaiden tarpeisiin. Maa- ja kotitalousnaisilla on mm. hyvä pitokalusto kylän juhlajärjestäjien käyttöön. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät säännöllisesti sosiaalista toimintaa mm. ompeluseurojen, kurssien ja retkien merkeissä. Hautausmaan ja kyläkirkon hoidossa maa- ja kotitalousnaisten osuus on ollut korvaamaton. Kyläkirkkoyhdistys vastaa hautausmaan ja kirkon toimintaan liittyvistä tehtävävistä. Kirkon isäntä kantaa suuren vastuun kaikkien tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki kirkon hoitoon ja tapahtumiin liittyvät tehtävät on aina hoidettu talkooperiaatteella. Mainittakoon, että esimerkiksi kirkon urkurina toimi yli 40 vuotta kylässä asuva, nyt jo edesmennyt, maanviljelijä Arvi Koski, joka sai vuonna 1981 ansioistaan director musices -arvonimen. Metsästysseura keskittyy pääosin hirvenmetsästykseen. Seuralla on alueen metsäautotien varressa hieno metsästysmaja ns. Harjun maja, jossa kaadetut hirvet käsitellään. Metsästysmajan tilat ovat käytettävissä myös kylän kokoontumisiin. Lisäksi on toiseen paikkaan rakennettu komea kota ns. Kuivasmäen kota ja laavu kylien asukkaiden virkistyskäyttöön. Valokaista Osuuskunnalla on myös oma selkeä tehtävänsä. Kitinojan kylä oli maakunnan toisena kylänä toteuttamassa pilottihankkeena valokuituverkon vetämistä Kitinojan, Halkosaaren ja Malkamäen kylien alueille vuonna Mukaan lähti suuri osa alueen talouksista. Valokaista Osuuskunta hoitaa tätä toimintaa ja sen kehittämistä edelleen. Myös Kitinojan-Halkosaaren paikallissanomat HalKit toimii Valokaistan verkossa. Munkkilan vesijohto-osuuskunta oli perustettaessa Ylistaron ensimmäinen vesijohtoosuuskunta. Se hoitaa puhtaan veden saannin Kitinojan talouksille ja myös osalle Halkosaaren talouksia. Kaivot, pumppaamot ja verkosto pidetään hyvässä kunnossa ja vesi on todella edullista. Puhdas vesi maksaa tällä hetkellä jäsentalouksille 0,85 euroa kuutiolta. Kylähistoriapiiri rekisteröitiin ry:ksi syksyllä 2010 ja yhdistyksen tehtävänä on kyläkirjahankkeen toteuttaminen. Myöhemmin katsotaan, onko yhdistyksellä jatkossa perinteen keräämiseen ja vaalimiseen liittyviä tehtäviä. Kyläarkiston perustaminen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä. Urheilutoimintaa kylässä vetää Ylistaron Kilpa-Veljien ala-osasto. Ykköslaji on tällä hetkellä lasten ja nuorten pesäpallo. Koulun vanhempainyhdistys tukee kyläkoulun toimintaa monin eri tavoin. Yhdistys on opettajien tukena ja apuna mm. lastenjuhlien järjestämisessä. Vanhempain yhdistys hankki viime vuonna mm. nopeusnäyttötaulun koulun tien varteen. Kylässä toimii kaksi vahvaa herätysliikettä; körttiläisyys ja evankelisuus. Körttiläisten toimintaa järjestää Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto ja evankelisten toiminta keskittyy Halkosaaren rukoushuoneen ympärille, jolla on oma kannatusyhdistys. Kitinojan kyläseura on koko kylän toiminnan kokoava ja kattava kattojärjestö. Kyläseura keskittyy kylän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja markkinointiin hyvässä yhteistyössä edellä mainittujen järjestöjen kanssa. Kaikki kylän projektit koordinoidaan ja rahoitetaan kyläseuran kautta. Tällä orkesterilla soitetaan hyvin yhteen ja tulosta syntyy. Edellä lueteltujen toimijoiden resursseista on kerrottu erillisessä aineistossa.

9 A. Oman kylän järjestöjen ja kyläläisten kesken: Kuten arvata sopii, niin kylässä riittää jokaiselle mielekästä tekemistä mainittujen järjestöjen toiminnassa. Kylä on täynnä eri alojen erikoisosaajia ja jokainen saa vastuuta juuri siltä alueelta, jossa itse haluaa olla mukana. Järjestöt toimivat keskenään sulassa sovussa ja kuuntele vat tarkalla korvalla kylän väen ääntä toimintaa suunnitellessaan. Kylään muuttaneet uudetkin asukkaat ovat kiitettävästi mukana kylän toiminnoissa. B.Yhdessä kunnan toisten kylien, kunnan, alueen Leader-ryhmän, järjestöjen ja muiden kanssa: Kuten edellä jo ilmenee, niin kylä tekee paljon yhteistyötä naapurikylien, kunnallisten toimijoiden ym. kanssa. Muutamia esimerkkejä yhteistyöstä: Naapurikylän Halkosaaren kanssa on erittäin tiivis yhteistyö ja puolet kylän yhdistyksistä toimii kahden kylän alueella. Yhteisiä yhteisöjä ovat mm. metsästysseura, Valokaista Osuuskunta, Munkkilan vesiosuuskunta, kyläkirkkoyhdistys, maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto ja Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys. Naapurissa sijaitseva Lapuan Länsikylä on aina ollut hyvä yhteistyökumppani. Tällä hetkellä Kitinojan koulussa on oppilaita Länsikylän alueelta. Lapuan puolella 5 km:n päässä sijaitseva Wanha Karhunmäki on monien yhteisten tapahtumien keskus. Malkamäen ja Hanhikosken kylien kanssa on yhteistyötä mm. tulvajärjestelyjen yhteydessä syntyneen Kyrönjoen helmen Malkakosken merkeissä. On melontaa, kalastusta jne. Seinäjoen kansalaisopisto on aktiivinen toimija kylässä samoin Seinäjoen kulttuuritoimi. Syksyllä 2011 Kitinojalla alkoi uutena piirinä kansalaisopiston taidepiiri. Kulttuuritoimen järjestämä Tulisielut-projekti järjestää toimintaa mm. Kitinojalla. Seinäjoen seurakunta ja erityisesti Ylistaron kappeliseurakunta järjestävät paljon toimintaa Kitinojan kirkossa sekä pyhäkoulu- ja diakoniatyössä. Pyhäkoulu pidetään sunnuntaisin kirkossa. Kylän diakoniatoimikunta vastaa seurakunnan diakoniatyöstä kylässä. Kitinojan kylätalon liikuntasali on aktiivisessa käytössä. Salista ovat varanneet palloiluvuoroja monet Seinäjoen yritykset ja alueen urheiluseurat. Tyhjät vuorot täytetään perhevuoroilla. Kyläläiset varaavat salin oman perheen käyttöön. Kitinojan kyläkirkon akustiikka on erittäin hyvä musiikkitilaisuuksille ja nauhoituksille. Monet alueelliset ja jopa valtakunnalliset kuorot ja muusikot ovat olleet kirkossa äänittämässä tuotantoaan, hiljattain oli mm. Pekka Simojoen konsertti. Kirkossa järjestetään mm. perinteinen, vuosittainen, kylän voimin toteutettava gospel-messu. Mainittakoon, että tunnettu mieskuoro Jussit on pitänyt useita harjoitusleirejä Kitinojan kylätalolla ja samalla konsertoineet kirkossa. Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on ollut mukana monissa kylän kehittämishankkeissa. Kitinojan kyläseura on Eteläpohjalaiset Kylät ry:n jäsen. Koto-projektin kautta kylän yhteistyökumppaneita ovat mm. Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja rakennusviranomaiset, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja SeAMK:n Palvelevat puuyritykset hanke, valtakunnallinen Moderni puukaupunki hanke, iso joukko perinnerakentamisen amattilaisia, sekä messuosallistumisissa esim. Töysän kylät ja Jalasjärven kylät.

10 C. Kansainvälinen toiminta: Kitinojan kylä on ollut mukana useissa Vaasan yliopiston hankkeissa, myös kansainvälisissä kylähankkeissa. Tucode projekti toteutettiin neljässä maassa: Unkarissa, Bulgariassa, Liettuassa ja Suomessa. Tavoite oli luoda sähköisiä internet -yhteyksiä ja elearning cafe tyyppisiä yhteyksiä eri toimi joiden välillä mm. kirjastoissa. Kylät eri maissa olivat projektin yksi kohderyhmä. Kitinoja oli yksi näistä kylistä. The main objective of the project is to create the unified e-learning course Internet Access Points Manage ment that would ensure an accessible and life long training for internet access points administrators and man agers which will improve the administrators management and administration, training, communication and mar keting skills in Lithuania, Hungary, Bulgaria, Finland. Linkki Tucode projektin kotisivulle: (Kopioi linkki selaimen osoitekenttään) Linkki Kitinojan kylän videoon, joka toteutettiin projektissa: 1. Kenttäpäiväkirja tietotekniikasta Etelä-Pohjanmaan kylissä En kehu, mutta tulipahan sekin taas tehtyä. Toteuttanut epanet professori Tarja Tiainen Tampereen yliopistosta. Linkki: Kitinojan perinnekylähanke on virittämässä kansainvälisiä yhteyksiä mm. Ruotsin suuntaan. 10. Esimerkki onnistuneesta yhteishankkeesta, jossa kylä on ollut mukana (mitä tehtiin, miksi, koska ja keiden kanssa?): Erittäin merkittävä yhteishanke Kitinojan ja se naapurikylien Halkosaaren ja Malkamäen kesken oli Valokuituverkoston rakentaminen vuonna Hanke oli maakunnan ensimmäisiä pilottihankkeita. Mukaan tuli heti 110 taloutta. Kitinojalle rakennetun valokaistan liit tymäon paljon enemmän kuin vain nettiliittymä. Liittymähintaan kuuluvat myös virusturva, kotisivutilaa aina 100 Mt asti ilman eri veloitusta, 30 Mt sähköpostitili, kuukausimaksuton VoIP-puhelinliittymä, jolla voi soittaa nettipuhelimesta nettipuhelimeen ilmaiseksi sekä IPTV-televisiojärjestelmä, jossa on nähtävissä lähes kaikki antenniverkon digikanavat (myös PlusTV ja Canal Digital) automaattisella neljäntoista vuorokauden tallennusmahdollisuudella. Tämä on tärkeää etenkin nuorisolle, jolle internetin ja sosiaalisen median merkitys vapaa-ajan toiminnoissa on suuri. Tehokas valokuituverkosto on palvellut hyvin kylän yrittäjiä. Verkoston ansiosta on kylään saatu useita uusia pienyrittäjiä. Nopea ja edullinen valokuituverkosto on myös perinnekylän rakentumisen kannalta erittäin tärkeä. Osuuskunnan perustamiskokous pidettiin marraskuussa Valokaista.fi -domain on varat tu Ficoralta syksyllä Rahoitus verkon rahoittamiseen tuli TE-keskukselta 45%, kun nalta 30% ja liittyjiltä 25%. Pohjanmaan Tietorakennus Oy on tehnyt verkon suunnitelmat. Hallituksen teknisenä neuvonantajana ja avustajana on toiminut Petri Naukkarinen 6net seu

11 tuverkosta. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on antanut apua osuuskunnan perustamisasia kirjojen laadinnassa ja verkko-osuuskunta Hakukaista on kokemuksiensa kautta avustanut kaivausurakoinnissa. Työt toteutettiin syyskauden 2004 aikana. Hallitus kokoontui 27 kertaa ensimmäisen vuoden aikana. Liite 4. Valokaistan toimintakertomus 2004, perustamisvuodelta 11. Mitä merkittäviä tapahtumia (kyläjuhlia, markkinoita, näytelmiä, yms. yleisötilaisuuksia) kyläläiset ovat järjestäneet viimeisen viiden vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden kanssa? On selvää, että kylän 12 yhdistystä ja yhteisöä järjestävät niin paljon tapahtumia, että niiden luetteleminen on tässä mahdotonta. Todettakoon kuitenkin muutama vakiintunut tapahtuma, joissa kyläseuralla on keskeinen rooli: - Kesällä järjestetään kyläjuhla, jonka ohjelmassa on mm. vanhojen koneiden ja työtapojen näyttely. Kyläjuhlan yhteydessä syödään rosvopaistia ja päivä päättyy illalla lauluiltaan, jonka vetää tunnettu trubaruudi. - Perinteiseksi tapahtumaksi on muodostunut myös kylän yhteinen ilta pääsiäiskokolla. Illan aikana on ohjelmaa ja buffetti toimii. Useana vuonna on tapahtumaan liittynyt myös hengellinen pääsiäisvaellus kirkossa, näin oli mm. tänä vuonna. - Joulun alla järjestetään kirkossa Kauneimmat joululaulut ilta. Kyläseura tarjoaa illan päätteeksi kaikille joulupuuron. - Vuosittaiseksi perinteeksi on muodostunut myös gospel-messun järjestäminen kirkossa - Lasten juhlat koululla ja mukulakirppis kylätalolla kuuluvat myös aina ohjelmaan - Metsästysseuran järjestämät hirvipäivälliset ovat syksyn kohokohta - Laskiaisrieha järjestetään koulukeskuksen ympäristössä Hietasaareen valaistussa pulkkamäessä ja koulun pihapiirissä. - Eteläpohjalaisen Vuoden kylän nimityksen johdosta järjestettiin kyläjuhla Runebergin päivänä Päivän ohjelmassa oli perhejumalanpalvelus kirkossa ja kirkkokahvien jälkeen päiväjuhla on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Juhlapäivä alkaa juhlajumalanpalveluksella kirkossa, jatkuen ruokailulla alasalissa ja päiväjuhlalla kirkossa. 12.Miten kylä ja kyläläiset ovat osallistuneet alueensa palvelujen kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen, esim. kauppa, lähikoulu, posti, kylän monipalvelukeskus, laajakaistayhteydet, infran järjestäminen, kyläavustaja, kuljetuspalvelut? Kylän asukkaat ja järjestöt ovat aina olleet aktiivisesti itse kehittämässä kylän palveluja ja kylän luottamustehtävissä toimivat ovat ajaneet kylän asioita kunnallisen päätöksenteon kautta. Tässä joitakin esimerkkejä kylän mukanaolosta: - Valokuituverkoston rakentaminen oli merkittävä hanke kylän palvelujen kehittämisessä - Kyläkoulun kehittäminen on aina ollut kylän asukkaiden sydäntä lähellä. Aikaisemmin koulujen opettajat olivat mukana lähes kaikessa kylän toiminnassa ja toimivat primus moottoreina monissa asioissa. Nyt ei enää toki niin ole, mutta yhteistyö opettajien ja kylän asukkaiden kesken on jatkuvaa ja tuloksellista. Koulun vanhempain neuvosto toteutti tämän vuoden alkukesästä mm. tien varteen koulun kohdalle nopeusnäyttötaulun, keräämällä tähän tarkoitukseen 2500 euroa rahaa. Suunnitelmissa on rahoittaa myös toisen nopeusnäyttötaulun hankinta vastakkiselta suunnalta koulua lähestyttäessä. Yhdessä järjestetään vuosittain koululla lasten juhla normaalien kevät- ja joulujuhlien lisäksi.äidit järjestävät koululla lapsille askartelukerhoja, joissa on ollut jopa 50 osanottajaa. Kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa kylän kehittämistoimien myötä nyt koko ajan. Tavoitteena on kolmannen opettajan saaminen ja koulutoiminnan jatkumisen turvaaminen.

12 - Kyläkaupan osalta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, kuten niin monessa muussakin kylässä. Kun kylässä aikoinaan oli kaksi kauppaa, osuuskauppa ja yksityiskauppa, niin tällä hetkellä kylässä ollaan myymäläauton varassa. Tämän myymäläauton tukikohta on Kitinojalla. Kyläkauppa-asiaan palataan varmasti vielä lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella. - Maakunnallinen pankki sulki Kitinojan konttorin ovet keväällä Sen jälkeen kylän asukkaat ovat yhdessä Halkosaaren asukkaiden kanssa ajaneet voimakkaasti pankkiasiaa ja erään toisen pankin sivukonttori avattiin Halkosaareen syksyllä Syksyllä 2010 kylään saatiin koko kylän osuudelle katuvalot. - Kesällä 2011 kylän pikitie päällystettiin uudelleen. Sekä katuvalot että tien uusi päällyste olivat kylän infran kannalta erittäin tärkeitä asioita. - Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän palvelu- ja harrastuskeskus. 13. Mitä elinkeinojen kehittämiseen liittyviä hankkeita kylä on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa viimeisen viiden vuoden aikana? Tässä tulee nyt jo toistoa, mutta myös elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta nopeat valokuituyhteydet ovat olleet helpottamassa yritysten toimintaa. Maamiesseuralla on ollut merkittävä osuus kylän voimaperäisen maatalouden koneellistumiseen ja kehittymiseen. Tonttien hankinta, kaavoitus, kylätien katuvalojen saaminen sekä tien päällysteen uusiminen ja viemäröintiasioihin vaikuttaminen on samalla myös elinkeinotoiminnan kehittämistä. Malkakosken virkistysalueen rakentumiseen on osallistuttu yhdessä mm. Malkamäen ja Hanhikosken kylin kanssa. Maanomistajat ovat tukeneet Etelä-Pohjanmaan ELY:n virkistyskäyttöön tarkoitetun jokipuistoalueen syntymistä, mikä edistää luontomatkailuun liittyvien elinkeinojen syntymistä myös Kitinojalla. Kulttuurimaiseman huomioiminen ja perinnekylän syntyminen parantavat Seinäjoen kaupungin mahdollisuuksia saada valtakunnallinen kaupunkipuisto ulottumaan Seinäjoelta aina Kitinojalle ja Malkamäelle saakka. Joki- ja kaupunkipuiston kehittäminen lisäävät elinkeino mahdollisuuksia kylässä. 14. Miten muuten kylä on edistänyt yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä kylään? Tässä voisi viitata edellisten kohtien vastauksiin. Kylässä on runsaasti pienyrityksiä ja muutamia maatalouden suuryksiköitä. Hevosyrittäjiä on myös useita. Yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymiseen ei kylän järjestötoiminta ole suoranaisesti vaikuttanut, mutta hyvien olosuhteiden ja positiivisen yritysilmapiirin rakentumiseen on voitu vaikuttaa. Seinäjoen läheisyys on merkinnyt ja merkitsee sitä, että kylän lähes joka savusta vähintään yksi henkilö käy töissä Seinäjoella. Tämä taas on merkinnyt sitä että kylästä löytyy erityisosaajia alalle kuin alalle. Tällä on ollut rikastuttava vaikutus kylän elämään. Erityisen ilahduttava asia on se, että kylään on parhaillaan rakentumassa jopa 700 eläimen lihakarjakasvattamo erään kylän nuoren viljelijän toimesta. Olisipa hieno näky, jos tämä lihakarja olisi lähivuosina laitumella Kitinojan maisemissa. Perinnekylän markkinoinnissa merkittävä kohderyhmä löytyy luovien alojen toimijoista, joille kylässä koko ajan luodaan olosuhteita luovien elinkeinojen kehittämistä varten. 15. Onko kylässä kyläkaavaa tai ympäristösuunnitelmaa? Kylässä on kaavoitettuja asuntoalueita ja kylässä on myös osayleiskaava. Perinnekyläalueelle on laadittu perinnekyläkaava.

13 Varsinaista ympäristösuunnitelmaa ei kylässä toistaiseksi ole, mutta ympäristön suunnitteluun ja hoitoon on aina panostettu eri järjestöjen toimesta. Viemäröintihanke on alkamassa. 16. Miten kylässä on vaalittu kylän kulttuurimaisemaa? Kts. kohta 7 ja siinä ensimmäinen asia "Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan" -hanke Kitinojan kulttuurimaisemaan on aina kuulunut olennaisena osan kylän läpi virtaava Kyrönjoki. Jokivarsineen ja peltolakeuksineen kylä on osa eteläpohjalaista kansallismaisemaa, joka on valtioneuvoston periaatepäätöksessä arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Joki on näytellyt keskeistä osaa kylän elämässä. Menneinä aikoina joki oli tärkeä kuljetusväylä. Tervaa, viljaa, puuta, heinää jne. kuljetettiin jokea pitkin kesällä ja talvella jäätä pitkin milloin Vaasan, milloin Seinäjoen suuntaan. Kylän nimen syntykin liittyy tarinan mukaan jokeen. Kyrönjoen latvoilta saakka soudettiin veneillä jokea pitkin Isonkyrön vanhalle kirkolle. Matka oli pitkä ja vaarallisia koskipaikkojakin oli joessa. Tarinan mukaan kirkkoväki pysähtyi Kitinojan kohdalla mennen tullen ison ojan varrelle veisaamaan kiitosvirsiä, kun tähän saakka oli onnellisesti selvitty. Tätä ojaa ryhdyttiin sanomaan kiitosojaksi ja siitä syntyi nimi Kitinoja. Tämä tarina kulkee kansan suussa sukupolvelta toiselle, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole olemassa. Kitinoja nimelle on olemassa muitakin versioita. Kyrönjoen tulvat eli paisunnat kuuluivat Kitinojan lähes jokakeväiseen elämään 1900-luvun loppupuolelle saakka. Tulvavesi nousi useisiin rakennuksiin saakka ja ihmisiä ja eläimiä jouduttiin evakuoimaan. Kylän koulukin saattoi olla saarella ja oppilaita kuljetettiin veneellä ja traktori- tai hevoskärryillä kouluun. Koululaisten näkökulmasta tämä oli tietysti varsin jännittävää ja mielenkiintoista aikaa. Kyrönjoen tulvasuojelutoimenpiteiden myötä tulvat ovat nyt historiaa ja jokirannan pellot ovat maan parasta viljelylakeutta. Kylän kaunista kulttuurimaisemaa vaalitaan viljelemällä ja varjelemalla. 17. Onko kylän voimin pyritty edistämään maaseutuasumista ja hankkimaan kylään uusia asukkaita ja miten (tonttipörssi, markkinointi, muilla tavoin)? Kuten edellä monessa kohdin ilmenee, niin maaseutumaista asutusta ja uusien asukkaiden hankintaa on kaikin mahdollisin keinoin edistetty ja siinä on myös onnistuttu. Tästä osoituksena on se, että kylään rakennettiin vuonna 2011 kahdeksan uutta omakotitaloa ja uusia on tulossa mm. perinnekylään. Kylän asuntoalueet ovat täynnä ja uusia alueita tarvitaan ja niitä on myös tulossa. Erilaisissa tonttipörsseissä ollaan mukana ja tontteja markkinoidaan myös internetissä toimivien paikallissanomien (www.valokaista.fi) kautta kohdassa Asukasmarkkinointi. Asukasmarkkinoinnin osalta on hyödynnetty kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisun 5/2006 sisältämiä huomioita ja jaoteltu sisältö asukasmarkkinoinnin: 1) fyysiseen ympäristöön, eli esitelty ympäristön ominaisuudet ja vetovoimatekijät 2) sosiaaliseen ympäristöön, eli esitelty kylän toiminnalliset ominaisuudet ja yhteisölliset vetovoimatekijät 3) taloudelliseen ympäristöön, eli esitelty mahdollisuudet työllistyä ja kehittää toimeentulomuotoja kylässä 4) kotiutumiseen, eli esitelty Kitinojan ja Malkamäen tonttikartat, perinnekylän rakennusta paohjeistus joka sisältää perinnetonttien kartan, linkit hankkeen blogissa olevaan listaukseen perinnerakentajia palvelevista osaajista, tonttihinnat sekä yhteyshenkilön yhteystiedot tontin hankinnassa. Kylän uusien asukkaiden kotouttamiseksi on laadittu oma kirjallinen strategian sa.

14 18. Miten lähistöllä olevia kaupunkeja ja muita keskuksia on pyritty hyödyntämään oman kylän kehittämisessä? Seinäjoen voimakas kasvu heijastuu Halkosaaren-Kitinojan alueille. Tehty kuntaliitos vauhditti kasvua ja ainakin Kitinojan näkökulmasta kuntaliitos oli oikeaan osunut toimenpide. Kitinojan kylä on onnistunut hyvin hyödyntämään Seinäjoen kasvun kylän kehittämisessä. Yhteistyö mm. Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikön sekä kaavoitus- ja rakennusviranomaisten kanssa on ollut erittäin hyvää. Kitinojan sijaintia maakunnan kahden kasvukeskuksen välissä, 15 minuutin etäisyydellä molemmista, on tuotu esiin kylän markkinoinnissa. Sijainti mahdollistaa kaikkien Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien palveluiden ja tavoittamisen lyhyessä ajassa, mikä voi olla muuttajan mielestä tärkeää. Etelä-Pohjanmaan ELY, Seinäjoen kaupunki ja Lapuan kaupunki tullevat olemaan Kitinojan ja naapurikylien yhteistyökumppaneita, kun mm. Malkakosken virkistysalueen kehittäminen jatkuu. 19.Miten kyläperinnettä on vaalittu ja tallennettu (perinnetapahtumat, kyläkirjat, romput jne.)? Juuri nyt vireillä oleva kyläkirjahanke tulee olemaan keskeinen ja tärkein osa kyläperinteen vaalimista ja tallentamista. Kyläkirjahankkeen myötä on jo nyt kertynyt mahtava määrä kylän historiaa kuvaavaa valokuva + kirjallista materiaalia. Kaikki materiaali säilytetään ja tallennetaan tuleville sukupolville. Esim. kaikki saadut arvokkaat kuvat tallennetaan digitaaliseen muotoon. Kaikki kuvat eivät tietenkään mahdu kyläkirjaan, mutta aineiston pohjalta voidaan järjestää esim. valokuvanäyttelyjä, valokuvailtoja ja tehdä aineistosta erilaisia painotuotteita esim. kortteja, kyläkalentereita, joululehtiä ym. Kyläkirjan merkeissä on haastateltu/haastatellaan kylän vanhimpia asukkaita ja aineisto tallennetaan. Vuosittain kyläseura järjestää kyläjuhlan yhteydessä vanhojen koneiden ja työtapojen näyttelyn ja samalla edistetään vanhojen koneiden hoitoa ja säilyttämistä. 20. Millä tavoin on edistetty kyläläisten yhteishenkeä? Kitinojalla on vallinnut poikkeuksellisen hyvä yhteishenki koko kylän tunnetun historian ajan. Naapuriapu on ollut ja on kylän elämästä esille nouseva asia. Jos huomataan, että naapuri tarvitsee apua, niin apuun mennään pyytämättä. Käsityksemme ja kokemuksemme mukaan kylän hyvää yhteishenkeä on ylläpidetty riittävän suurten yhteisten ponnistelujen kautta. Kylän historia on täynnä näitä suuria saavutuksia. Ennen päätöstä on luonnollisesti oltu kiivaastikin puolesta tai vastaan, mutta kun päätös on tehty, niin sitten painetaan yksissä tuumin eteenpäin. Esimerkkejä kylän yhteishengen ylläpitämisestä löytyy runsaasti alkuesittelyssä olleesta liitteeestä: Sukupolvien työ jatkuu... Erittäin hienoa on, että näitä isoja hankkeita on toteutettu näihin päiviin saakka ja niitä on vireillä edelleen. Uusi sukupolvi on jatkanut yhteistyön ja yhteishengen kestävällä pohjalla. Kylän suurin yhteinen ponnistelu on ollut oman hautausmaan ja kyläkirkon rakentaminen. Kitinojan kirkko on ilmeisesti ainut kyläkirkko maassamme, joka on rakennettu ja hoidettu talkooperiaatteella. Kun hanketta tarkastellaan tämän ajan näkökulmasta, niin se on ollut hullunrohkea yritys. Aikakirjat kertovat, että rakentajilla ei ollut läheskään aina selvillä, millä

15 mitkäkin hankinnat rahoitetaan. Lähetystöjä lähti mm. Kirkkohallitukseen ja alueen seurakuntiin ja erilaisia rahankeräyksiä järjestettiin jatkuvasti. Kaikista vaikeuksista selvittiin ja silloinen arkkipiispa Ilmari Salomies vihki kyläkirkon tehtäväänsä yhdentoista papin avustamana Kaikki kirkon kattokruunut, tekstiilit ja jopa taiteilija Veikko Vionojan maalaama alttaritaulu on saatu yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksina.velaton kyläkirkko oli valmis palvelemaan Jumalaa. Erittäin viisaita silloiset päättäjät olivat siinäkin, että kirkon alakertaan tehtiin heti koko alakerran täyttävät tilat. Tilat toimivat pitkään kylätalon roolissa. Tiloissa on järjestetty mm. hautajaisia, häitä, vuosijuhlia, sukujuhlia, kokouksia jne. Hautausmaata ja kyläkirkkoa on kohta 60 vuotta vaalittu suurella rakkaudella ja vaalitaan edelleen. Mainittakoon, että on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Silloin tule kuluneeksi tarkalleen 60 vuotta kirkon vihkimisestä. Kirkon 60v juhlaan tulee juhlajumalanpalveluksen saarnaajaksi Turun piispa Kaarlo Kalliala. Hän on jossain elämänsä vaiheessa istunut Kitinojan kirkon penkissä. Kylän yhteishengen ylläpitämisen kannalta merkittävä ja tärkeä hanke on ollut kylätalon rakentaminen. Kylätalo valmistui vuonna Projekti toteutettiin EU:n kehittämishankkeena. Kustannusarvio oli yhteensä n. 2,4 milj. markkaa. Siitä EU:n osuus oli 40 %, kunnan osuus 30 % ja kyläläisten osuutena loput 30 %. Kylän osuus toteutettiin suurimmaksi osaksi kökkätyönä. Lähes koko kylä osallistui talkoisiin, jota työtä kertyi talkoolistojen mukaan yli tuntia. Kaikki kylän ammatti-ihmiset osallistuivat omalla alallaan rakentamiseen, suunnittelusta lähtien. Kylässä asuu mm. rakennus-, sahkö-, kone, LVI- ja tietokoneinsinööri. 21.Miksi juuri tämä kylä pitäisi valita Vuoden Kyläksi? Edellä 20 kohdassa on varmaan jo tullut riittävästi kerrotuksi ja kehutuksi Kitinojan kylää. Nyt on aika antaa muiden kehua ja kertoa. Vaasa-lehden tunnettu pakinoitsija nimimerkki Maanjussi (Osmo Kustaa Hautamäki) vieraili Kitinojalla vuonna 1949 ja vierailun pohjalta syntyi lehteen sivun juttu Kitinojan kylästä. Hän tuli jälleen kerran tekemään juttua Kitinojan tarkastusyhdistyksen uusista ennätyksistä karjojen keskituotoksissa. Kitinojan tarkastusyhdistys oli noin 20 kertaa maakunnan paras ja ainakin kaksi kertaa koko maan paras karjan keskituotoksilla mitattuna. Jostain kumman syystä Maanjussin kertomus Kitinojasta viehättää edelleen myös tämän ajan kitinojalaisia. Tässä suora lainaus jutusta, joka oli Vaasa-lehdessä Suora lainaus otsikosta ja jutun alkuosiosta: Kitinojalla asutahan, eikä vääkästetä Ja karjoollansa kitinojalaaset parantaa mennehenvuotista Suomen ennätystä liki parillakymmenellä voirasvakilolla Pimiä päivä, mutta valoosat ajatukset. Sellaanen oli vaikutelma Kitinojalla käynnistäni. Sataa tuhruutti, Kuoppalan neuvos kapsahutti sähöön keskellä päivää palamahan, mutta kun se rupes toimittelemahan kitinojalaasten harrastuksista ja touhuusta, niin oli niinkuin olis aurinko ruvennu paistamahan. Kitinoja on merkillinen kyläkunta siitä, jotta sieltä on niin vaikia löytää mitään moittimista. Kun navetooskin on joillakin pellikatot, niinkuin Sippoolan Jaskalla. Ja talookkin on maalattu, Kuussaaren poijat maalas paraikaa tuhatta kyyttiä tahkua. Harvoolla kyläkunnilla on niin komiaa kuningasajatusta kun kitinojalaasilla. Ja tämä ajatus on se, jotta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä Kitinoja on oma kunta ja seurakunta. Eikä mikään tavallinen pitäjes, vaan sellaanen johna verotkin maksetahan siitä 50 miljoonan markan panksuunista, jota nyt jo kovalla touhulla kootahan ja kartutetahan. Kitinojalaaset on vähä kyllään-

16 tyny näihin nykyysihin kuntihin kun Lapuakin pani niin knahdisti osuuttansa siihen Kitinojan sillan tekohon, notta ne tykkää paremmin olla ominsa. Pitääs ruveta jo kattelemahan tontinplassia Kitinojallen, notta pääsis kuntahan, johna ei oo veroja ollenkaan! Ja niin ne on yhtähällepäin kun sianjalaat, nämä kitinojalaaset. Kun kyläs kiertää kapula, jotta nyt sillantekohon tai hautuumaata reiraamahan, tai urheilukenttää ainaamahan, niin aina joudetahan joka taloosta nikottelemata. Kitinojalla on kateuskin jalostettu yritteliääsyydeksi Loppuyhteenveto Elämme tällä hetkellä väistämättä ajassa, jossa rakenteita uusitaan ja toimintoja kevennetään. Samalla kun kuntakoko kasvaa, niin paikallisen toiminnan merkitys korostuu. Kitinojalla paikallisen toiminnan merkitys on oivallettu jo yli sadan vuoden ajan. Siksi Kitinoja tulisi valita valtakunnalliseksi omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikyläksi.

17 Kitinojalla Kitinojan Kyläseura ry Keijo Kitinoja Mervi Korkeasaari sihteeri Kitinojan kylähistoriapiiri ry Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry Väinö Kuoppala Antti Hirvilammi Kitinojan maamiesseura ry Kitinojan koulun vanhempain yhdistys Juha Kitinoja Alpo Kitinoja Kitinojan maa- ja kotitalousnaiset Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys ry Annukka Kuoppala Antti Hirvilammi Kitinojan metsästysseura ry YK-V:n Kitinojan alaosasto Mikko Aila Mauri Flankkumäki Valokaista Osuuskunta Munkkilan vesijohto-osuuskunta Keijo Kitinoja Hannu Kitinoja Herättäjä-Yhdistyksen Kitinojan paikallisosasto KOTO Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hanke Alpo Kitinoja Taina Hautamäki projektipäällikkö

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja.

Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja. Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja. - pe 01.07.2016 (varaa pvm.: pe 01.07.2016) Naisten

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa

KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa KAAVOITUS 1 (5) KONTIORANTA Asemakaavan muutos ja laajentaminen entisellä varuskunnan asuntoalueella Kontiorannassa Päivitetty 1.12.2015 Kuva yleiskartasta KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekla 16.6.2015 29, liite no 10 Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjauksen jatkaminen Alapitkän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan Paras on edessä

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan  Paras on edessä Ohje esittelijälle Tämän ohjaustekstin tarkoitus on auttaa sinua kertomaan lyhyesti ja vapaasti mitä valkokankaalla lukee. Tavoite on, että sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan valkokankaalta

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN 230-405-1-6 15.11.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017

1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017 Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2011

Toimintakertomus vuodelta 2011 Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ry Toimintakertomus vuodelta 2011 YLEISTÄ PANA ry:n tarkoitus on saattaa yhteen nörttikulttuurista kiinnostuneita ja sitä harrastavia ihmisiä ja järjestää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot