VUODEN KYLÄN VALINTA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN KYLÄN VALINTA 2012"

Transkriptio

1 VUODEN KYLÄN VALINTA 2012

2

3 VUODEN KYLÄN VALINTA Kylän nimi: Kitinoja Sijaintikunta: Seinäjoki Kylän asukasluku noin 400 asukasta Etäisyydet: Seinäjoen kaupungin keskustaan 16 km, Nurmon keskustaan 14 km, Lapuan keskustaan 16 km ja Ylistaron keskustaan 23 km. 2. Tietojen ilmoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti: Kitinojan kyläseuran Keijo Kitinoja osoite: Syvärannantie 3, Kitinoja puhelin: sähköposti: 3. Mitä liitemateriaalia hakulomakkeen mukana on ja minne se palautetaan? Liitemateriaalit: Kitinoja pähkinänkuoressa, lyhyt alkuverryttely Powerpoint kuvaesitys Kylän toimijat ja resurssit Sukupolvien työ jatkuu... Kitinojan tulevaisuuden haasteita Vuoden kylän valinta 2012, hakulomake Liite 1. Kitinojan yhdistykset yhteystietoineen Liite 2. Kitinojan kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma Liite 3. Presidentti Kekkosen Kitinojan vierailut Liite 4. Valokaista Osuuskunnan toimintakertomus 2004 (perustamisvuodelta) Liite 5. Lehtileikkeitä Kitinojasta Uunituore Kitinojan kyläsuunnitelma 2012 Kyläsuunnitelman liite I, Tonttikartat ja kuvaukset Kitinojalta ja Malkamäeltä Kyläsuunnitelman liite II, Kitinojan perinnekylän rakennnustapaohjeisto Kyläsuunnitelman liite III, Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II - hankesuunnitelma Kyläsuunnitelman liite IV, Uusien asukkaiden kotouttamissrategia Pyydämme palauttamaan aineiston yllä olevalla osoitteella. 4. Kylässä toimivat seuraavat järjestöt (rasti, jos on): Kitinojan kyläseura ry X Kitinojan kylähistoriapiiri ry X Kitinojan maamiesseura ry X YK-V:n Kitinojan alaosasto X Maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto X Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry X Kitinojan kyläkoulun vanhempain yhdistys X Kitinojan metsästysseura ry X Herättäjä-Yhdistyksen osasto X Valokaista osuuskunta X Halkosaaren rukoushuoneyhdistyksen kannatusyhdistys X Munkkilan vesijohto-osuuskunta X

4 Kitinojan toimintamalli on ehkä hieman normaalista kylien mallista poikkeava. Kylässä toimii aktiivisesti 12 eri järjestöä/yhteisöä, joilla kaikilla on ihan oma selkeä tehtävänsä. Kyläseura on kaiken kylän toiminnan yhdistävä tekijä. Suurissa ja tärkeissä asioissa kaikki toimijat yhdistävät voimansa ja puhaltavat yhteen hiileen. Näitä yhteistyön hedelmiä on tässä hakemuksessakin esitelty kymmenittäin yli 100 vuoden ajalta. Yhdistysten ja yhteisöjen suuri määrä merkitsee myös sitä, että kylän sosiaalinen verkosto on niin tiheä, että kukaan kylän asukas ei pääse huomaamatta putoamaan kyydistä. Kun kylän perinteisiin on lisäksi aina kuulunut naapuriapu ja toinen toisistaan huolehtiminen, niin kylässä on turvallista asua. Mainituista yhdistyksistä 6 toimii Kitinoja-Halkosaaren alueilla. Halkosaari on erittäin nopeasti kasvava ja kehittyvä kylä Kitinojan naapurissa ja onkin varsin luontevaa, että monissa asioissa kylät yhdistävät voimansa. Liite 1. Kylän yhdistysluettelo yhteystietoineen. 5. Onko kylässä voimassa oleva kyläsuunnitelma? Liitteenä on ihan uunituore päivitetty kylän kyläsuunnitelma. Kyläseuran kevätkokous on sen hyväksynyt Edellinen päivitys on vuodelta Jatkossa kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Tutustu Kitinojan kyläsuunnitelmaan Miten kylänne on osallistunut/varautunut kuntarakenteen uudistukseen sekä palvelujen uudelleen järjestämiseen? Seinäjoella toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alusta. Nurmo ja Ylistaro päättivät liittyä Seinäjokeen. Kitinojan kylä kuului aikaisemmin Ylistaron kuntaan. Kitinojan sijainti on sikäli erikoinen, että ennen kuntaliitosta oli kolmeen kuntakeskukseen (Nurmo, Lapua, Seinäjoki) lyhempi matka kuin omaan kirkonkylään. Kylän asiointisuunta onkin jo pitkään ollut Seinäjoen suunta. Kylästä mentiin silloiseen oppikouluun ja lukioon Seinäjoelle ja edelleenkin monen opiskelijan suunta on Seinäjoki. Tästä johtuen kylä suhtautui kuntaliitokseen erittäin positiivisesti. Suoritetussa kansanäänestyksessä kuntaliitosta kannatti kitinojalaisista 86,2 %, kun prosentti koko Ylistarossa oli 50,84 %. Kitinojalla nähtiin, että kylän kehittymisen turvaa parhaiten Seinäjoen kasvu. Tämä kehitys onkin jo selvästi havaittavissa. Seinäjoen kasvukehä ulottuu jo hyvin Kitinojalle. Kitinojan kylä onkin hyödyntänyt Seinäjoen kasvua varsin onnistuneesti. Siitä hyvänä esimerkkinä on, että kesällä 2011 kylässä rakennettiin kahdeksaa uutta omakotitaloa. Palvelujen säilymisen osalta kylien tulee uudessa, isossa kaupungissa olla erityisen valppaina. Isossa kaupungissa on taipumusta keskittää palveluja yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Uhka Kitinojan kyläkoulun lakkauttamisesta on käynnistänyt kylässä ihan uuden toimeliaisuuden aallon. Koulun oppilasmäärä (n.40) onkin saatu hyvään kasvuvauhtiin ja kehitys näyttää uusien hankkeiden kautta varsin myönteiseltä. Kuntaliitos on näin selkeästi vauhdittanut Kitinojan kylätoimintaakin. Kylä on varautunut itse omalta osaltaan vastaamaan palvelujen säilymiseen kylässä.

5 7. Kylän kolme merkittävintä voimannäytettä / toimenpidettä viimeisen viiden vuoden aikana (yksin tai yhdessä muiden kanssa)? Näistä pyydetään liittämään mukaan oheisaineistoa. 1. Perinnekylähanke ("Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan") Kitinojan kyläseura käynnisti Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin tuella vuonna 2010 perinnekylähankkeen. Perinnekylään on tavoitteena rakentaa paikallisen perinteisen rakentamistavan jatkamiseen perustuen eteläpohjalaista rakennusperinnettä kunnioittavia puutaloja. Tämä on traditionalistisen rakentamissuuntauksen pilotointia Etelä-Pohjanmaalla ja Suomessa. Tavoitteena on luoda asuntoalue, jolle tulevina vuosina rakentuisi uutta, perinteistä kylänraittia pohjalaistaloineen. Käytännössä tähdätään siihen, että pohjalaistalot näyttäisivät siltä kuin olisivat osa kylän vanhaa rakennuskantaa, vaikka sisältä olisivatkin kaikin nykyajan asumismukavuuksin varustettuja. Ideaan kuuluu myös vanhojen talojen siirtäminen perinteisellä tavalla rakennettujen uusien rinnalle. Hanke käynnistettiin ja sitä toteutetaan parhaillaan Taina Hautamäen johdolla. Perinnekylälle etsittiin sopiva alue ja laadittiin esisopimukset alueen maanomistajien kanssa. Valitulle alueelle on laadittu perinnekyläkaava. Perinnekyläalueen koko on noin 6 ha, ja alueelle sopii väljästi rakennettuna 12 pohjalaistaloa. Kaavan konseptia voidaan jatkossa monistaa uusille kylän alueille. Alueen markkinointi alkoi alkuvuodesta Tällä hetkellä on alueelle tehty jo kaksi tonttivarausta. Huhtikuun alusta on käynnistynyt Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:n Euroopan maaseuturahastosta rahoittama hanke: Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II. Hiljattain valmistui myös Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeisto, joka on liitteenä mukana. Näyttäisi siltä, että Kitinoja on tässä asiassa iskenyt todelliseen kultasuoneen. Perinnekylä hanke on saanut aivan käsittämättömän paljon julkisuutta. Ideaa on esitelty jo lukuisissa seminaareissa, messuilla ja muissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa tapahtumissa. Hanke on saanut myös runsaasti palstatilaa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa lehdissä ja muissa julkaisuissa. Hankkeesta oli mm. projektipäällikön kirjoittama koko aukeaman artikkeli Suomen Kylätoiminta ry:n jukaisemassa Maaseutu Plus -lehden englanninkielisessä Special Issue - numerossa. Lehdestä tehtiin 6000 kpl:n painos kansainväliseen jakeluun kesäkuussa Myös marraskuussa 2011 oli koko aukeaman artikkeli Maaseutu Plus -lehden kotimaan jakeluun menneessä painoksessa. Seinäjoen tulevia vuoden 2016 asuntomessuja koskevassa uutisoinnissa Ilkka-lehden pääkirjoituksessa ehdotettiin, että Kitinojan perinnekylä tulisi ottaa Seinäjoen vuoden 2016 asunto messujen etäkohteeksi. Tämä ajatus on otettu vakavasti myös Seinäjoen kaupungin messuvastaavien taholla. Maaliskuussa 2012 Vaasan aluetieteen 16 oppilaan työryhmä sekä opettajat Ilkka Luoto ja professori Hannu Katajamäki tekivät Aluekehittäjän ammatilliset käytännöt -kurssiin kuuluvan ekskursion Kitinojan kylään. Aluetieteen professori Hannu Katajamäen palaute perinteisen, paikallisen rakentamisen jatkamiseen perustuvalle Koto-projektille oli varsin myönteistä. Hän piti sitä asumisen globaaleihin megatrendeihin perustuvana edelläkävijämeininkinä ja ehdotti konseptin laatimista projektista, että samoja menetelmiä ja tavoitteita voitaisiin toteuttaa myös muualla Suomessa paikallisia lähtökohtia soveltaen. Mielenkiintoinen huomio oli erään mukana olleen opiskelijan toteamus Ilkka-lehdessä: Olen tällä reissulla löytänyt Seinäjoelta ihan uuden todellisen helmen Kitinojan kylän. Kerrottakoon vielä, että Kitinojan kyläseura on mukana Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla 2012 tapahtumassa Helsingissä kesäkuussa. Senaatintorille mennään yhdessä maakunnan

6 toimintaryhmien ja Töysän sekä Jalasjärven kylien kanssa. Kitinojan perinnekylähanke on siellä näyttävästi esillä. Kitinojan Koto-projekti on mukana laajassa yhteistyöverkostossa. Mukana ollaan mm. valtakunnallisessa Moderni puukaupunki -hankkeessa. Kansainvälisiä yhteyksiä ollaan virittelemässä mm. Ruotsin Hälsinglandiin. Hanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa. Blogi löytyy osoitteesta ja Facebookista hanke löytyy haulla Eteläpohjalainen talo. Tästä aiheesta tuli nyt pitkä kertomus, mutta hanke on nyt kitinojalaisten lempilapsi ja koko kylä on innoissaan hankkeesta ja mikä parasta monet muutkin tahot maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Erinomainen avaus hankkeelle on sekin, kun alueelta on varattu jo kaksi tonttia, vaikka alueen markkinointi ei ole vielä kunnolla käynnistynytkään. Perinnekylähankkeesta odotetaan voimakasta kasvusykäystä kylälle. Kyläsuunnitelman liitteet I-IV 2. Kylän toiminnallisen keskuksen kehittäminen Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän toiminnallinen keskus. Aluetta on kehitetty voimakkaasti erityisesti 2000-luvulla ja kehittäminen jatkuu edelleen. Koulun viereen on rakentunut kylätalo, Valokaista Osuuskunnan toiminnallinen keskus, kylän uimapaikka, pesäpallo/jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, valaistu pulkkamäki jne. Uimapaikka kunnostettiin vuonna 2010 ns. Hietasaareen. Hietasaaresta on aikoinaan nostettu hiekkaa ja alueen vesi on yhteydessä Kyrönjoen veden korkeuteen. Kun Kyröjoen vedenpinta nousi tulvajärjestelyjen myötä kahdella metrillä, niin Hietasaaresta tuli mainio uimapaikka. Kunnostuksen yhteydessä vesi tyhjennettiin, rannat täytettiin hiekalla ja tehtiin keskelle suihkulähde ja rannalle laiturit. Keskelle tehtiin myös paikan nimen mukaisesti hiekasta saari. Kaikki työt on tehty kökkätyönä. Mainittakoon myös, että kylätalon lämmitys toimii hakkeella. Tähän ympäristöön ovat keskittyneet myös kylän isot yhteiset tapahtumat, joista mainittakoon mm. - pääsiäisvalakia trulleineen - vanhojen koneiden ja työtapojen näyttely ja siihen kytketyt grillijuhlat ja säestetty lauluilta - lastenjuhlat koululla - mukulakirppis kylätalolla - pesäpallopelit kentällä 3.Kitinojan kyläkirjahanke Vuoden 2009 lopulla heräsi kylän yhdistysten keskuudessa ajatus, että kylän kunniakas historia ansaitsee tulla tallennetuksi kyläkirjaan koska Kitinoja on kylä, joka: - päätti rakentaa kökällä oman kyläkirkon osoittaakseen tulevillekin sukupolville, missä ihmisen turva on aina ollut ja tulee aina olemaan - oli aikoinaan maakunnan pahinta tulva-aluetta ja joka tulvajärjestelyjen myötä on nyt maakunnan parasta viljelylakeutta - oli aikoinaan maankuulu karjanjalostuskylä - jossa on järjestetty mm.traktorikynnön SM-kilpailut - jossa tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen kävi kuutena vuotena peltopyyjahdissa ja vieraili useissa kylän taloissa ja jutteli isäntien kanssa syksyisillä pelloilla - on tunnettu yhteistyöstä ja naapuriavusta, naapuria ei koskaan jätetä pulaan - asutti ison joukon Karjalan evakoita ja joista tuli kylän yhteiselämän kantavia voimia

7 - jossa yhteistyö elää ja kukoistaa edelleen nyt ja tulevaisuudessa Kyläkirjahanketta ryhdyttiin viemään eteenpäin Seinäjoen kansalaisopiston kylähistoriapiirinä. Kun innostus kasvoi kasvamistaan, niin päätettiin perustaa lähinnä kyläkirjahankkeen rahoittamista ajatellen Kitinojan kylähistoriapiiri ry. Kitinojan kylähistoriapiiri ry haki alkuvuodesta 2011 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta apurahaa kyläkirjan tekemiseen, kyläjuhlan järjestämiseen ja kyläkirkon 60-vuotisjuhlan järjestämiseen. Tarkoituksiin myönnettiin 5000 euron apuraha. Kyläkirjan kirjoittajaksi valittiin Anssi Orrenmaa ja kirjoitustyö alkoi syyskuussa Ensimmäinen tekstiluonnos valmistuu kesäkuun alkuun 2012 mennessä. Kyläkirja valmistuu vuoden 2013 alussa. Kirjaan näyttäisi tulevan sivuja vähintään 400. Kirjan valmistumisen jälkeen järjestetään maalis-huhtikuussa 2013 iso kyläjuhla kylän nykyisille ja entisille asukkaille. Kirjan tekemisen yhteydessä on työryhmän haltuun kerääntynyt erittäin arvokas ja mittava aineisto valokuvia, lehtileikkeitä, tarinoita, runoja, muisteloita jne. Kirjatyöryhmä totesikin, että on samalla syytä käynnistää kotiseutuarkiston perustaminen. Tarkoitukseen haettiin ja saatiin rahoitusta Kordelinin säätiön Seinäjoen rahastolta. Kertynyt aineisto tullaan saattamaan digitaaliseen muotoon ja aineistoa tullaan hyödyntämään monella eri tavalla tekemällä mm. kortteja, kalentereita, joululehtiä jne. Liite 2. Kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma Liite 3. Presidentti Kekkosen vierailut Kitinojalla Miten kylä on hoitanut tiedottamisen; lehti, kirjeet, ilmoitustaulu, internetissä toimivat paikallissanomat, verkkotiedotteet, facebook, sosiaalinen media tms. Kylän tiedotuksen keskeinen työkalu on internetissä toimivat paikallissanomat osoitteessa Paikallissanomat on toteutettu Valokaista osuuskunnan puitteissa. Valokaista osk toimii Kitinojan-Halkosaaren alueella ja myös paikallissanomat on yhteinen tiedotuskanava. Sanomia kehitetään edelleen ja pyrkimyksenä on, että kaikki asukkaat ottavat sen omakseen. Paikallissanomat toimivat interaktiivisesti, eli lukijalla on mahdollisuus kommentoida sisältöjä. Ideana on, että kaikki ovat sekä toimittajia että lukijoita. Sivuille on helppo kirjoittaa asioita. Täten yhdelle henkilölle ei tule työtä liian paljon. Perinnekylähanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa, kuten edellä on kerrottu. Kylän ilmoitustaulut ovat kylätalolla ja kyläkirkon pihassa. Alueen paikallislehtiä käytetään myös tiedotuksessa. Vuosittain jaetaan useita tiedotteita tapahtumista ym. kylän jokaiseen savuun. Kylässä on 160 postilaatikkoa ja kyläseura on sopinut selkeät jakoalueet ja jakajat. 9. Millaista yhteistyötä kylässä on tehty? Esimerkkejä: Kitinoja on yhteistyön ja yhteishengen esimerkkikylä. Edellä oleva ei tarkoita sitä, etteikö asioista koskaan olla eri mieltä. Asioiden valmisteluvaiheessa voidaan asioista olla varsin jyrkästi ja kuuluvastikin eri mieltä. Kyläkirjan kirjoittaja Anssi Orrenmaa toteaa kirjassa hauskasti ja aivan oikein, että kun koolla on kahdeksan kitinojalaista, niin ilmassa on kymmenen erilaista mielipidettä. Mutta kun päätös on tehty, niin sitten lähdetään yhdessä rintamassa eteenpäin ja mennään vaikka läpi harmaan kiven. Näitä esimerkkejä kylän pitkässä historiassa on paljon. Kitinojan kylässä toimii todellakin 12 eri järjestöä tai osastoa. Niistä puolet toimii myös Halkosaaren kylän alueella. Kaikki järjestöt ovat tarpeellisia ja ovat edelleen hyvin toimivia. Kaikilla on oma selkeä tehtävänsä ja kyläseura on sitten kylän yhteinen kokoava voima.

8 Seuraavassa lyhyt kuvaus eri järjestöjen keskeisistä tehtävistä. Maamiesseura palvelee kylän viljelijöitä ja asukkaita yhteiskoneiden ja -laitteiden kautta. Maamiesseuralle rakennettiin ensimmäinen viljankuivaamo vuonna Sen jälkeen on kuivaamoa laajennettu useaan otteeseen ja tällä hetkellä kuivureita on neljä, joiden yhteinen tilavuus on 900 hl. Maamiesseura hankki ensimmäisen ison ja tehokkaan leikkuupuimurin vuonna 2000 ja talven 2012 aikana vaihdettiin puimuri kolmannen kerran uuteen ja entistäkin tehokkaampaan. Lisäksi on erilaista pienkalustoa asukkaiden tarpeisiin. Maa- ja kotitalousnaisilla on mm. hyvä pitokalusto kylän juhlajärjestäjien käyttöön. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät säännöllisesti sosiaalista toimintaa mm. ompeluseurojen, kurssien ja retkien merkeissä. Hautausmaan ja kyläkirkon hoidossa maa- ja kotitalousnaisten osuus on ollut korvaamaton. Kyläkirkkoyhdistys vastaa hautausmaan ja kirkon toimintaan liittyvistä tehtävävistä. Kirkon isäntä kantaa suuren vastuun kaikkien tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki kirkon hoitoon ja tapahtumiin liittyvät tehtävät on aina hoidettu talkooperiaatteella. Mainittakoon, että esimerkiksi kirkon urkurina toimi yli 40 vuotta kylässä asuva, nyt jo edesmennyt, maanviljelijä Arvi Koski, joka sai vuonna 1981 ansioistaan director musices -arvonimen. Metsästysseura keskittyy pääosin hirvenmetsästykseen. Seuralla on alueen metsäautotien varressa hieno metsästysmaja ns. Harjun maja, jossa kaadetut hirvet käsitellään. Metsästysmajan tilat ovat käytettävissä myös kylän kokoontumisiin. Lisäksi on toiseen paikkaan rakennettu komea kota ns. Kuivasmäen kota ja laavu kylien asukkaiden virkistyskäyttöön. Valokaista Osuuskunnalla on myös oma selkeä tehtävänsä. Kitinojan kylä oli maakunnan toisena kylänä toteuttamassa pilottihankkeena valokuituverkon vetämistä Kitinojan, Halkosaaren ja Malkamäen kylien alueille vuonna Mukaan lähti suuri osa alueen talouksista. Valokaista Osuuskunta hoitaa tätä toimintaa ja sen kehittämistä edelleen. Myös Kitinojan-Halkosaaren paikallissanomat HalKit toimii Valokaistan verkossa. Munkkilan vesijohto-osuuskunta oli perustettaessa Ylistaron ensimmäinen vesijohtoosuuskunta. Se hoitaa puhtaan veden saannin Kitinojan talouksille ja myös osalle Halkosaaren talouksia. Kaivot, pumppaamot ja verkosto pidetään hyvässä kunnossa ja vesi on todella edullista. Puhdas vesi maksaa tällä hetkellä jäsentalouksille 0,85 euroa kuutiolta. Kylähistoriapiiri rekisteröitiin ry:ksi syksyllä 2010 ja yhdistyksen tehtävänä on kyläkirjahankkeen toteuttaminen. Myöhemmin katsotaan, onko yhdistyksellä jatkossa perinteen keräämiseen ja vaalimiseen liittyviä tehtäviä. Kyläarkiston perustaminen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä. Urheilutoimintaa kylässä vetää Ylistaron Kilpa-Veljien ala-osasto. Ykköslaji on tällä hetkellä lasten ja nuorten pesäpallo. Koulun vanhempainyhdistys tukee kyläkoulun toimintaa monin eri tavoin. Yhdistys on opettajien tukena ja apuna mm. lastenjuhlien järjestämisessä. Vanhempain yhdistys hankki viime vuonna mm. nopeusnäyttötaulun koulun tien varteen. Kylässä toimii kaksi vahvaa herätysliikettä; körttiläisyys ja evankelisuus. Körttiläisten toimintaa järjestää Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto ja evankelisten toiminta keskittyy Halkosaaren rukoushuoneen ympärille, jolla on oma kannatusyhdistys. Kitinojan kyläseura on koko kylän toiminnan kokoava ja kattava kattojärjestö. Kyläseura keskittyy kylän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja markkinointiin hyvässä yhteistyössä edellä mainittujen järjestöjen kanssa. Kaikki kylän projektit koordinoidaan ja rahoitetaan kyläseuran kautta. Tällä orkesterilla soitetaan hyvin yhteen ja tulosta syntyy. Edellä lueteltujen toimijoiden resursseista on kerrottu erillisessä aineistossa.

9 A. Oman kylän järjestöjen ja kyläläisten kesken: Kuten arvata sopii, niin kylässä riittää jokaiselle mielekästä tekemistä mainittujen järjestöjen toiminnassa. Kylä on täynnä eri alojen erikoisosaajia ja jokainen saa vastuuta juuri siltä alueelta, jossa itse haluaa olla mukana. Järjestöt toimivat keskenään sulassa sovussa ja kuuntele vat tarkalla korvalla kylän väen ääntä toimintaa suunnitellessaan. Kylään muuttaneet uudetkin asukkaat ovat kiitettävästi mukana kylän toiminnoissa. B.Yhdessä kunnan toisten kylien, kunnan, alueen Leader-ryhmän, järjestöjen ja muiden kanssa: Kuten edellä jo ilmenee, niin kylä tekee paljon yhteistyötä naapurikylien, kunnallisten toimijoiden ym. kanssa. Muutamia esimerkkejä yhteistyöstä: Naapurikylän Halkosaaren kanssa on erittäin tiivis yhteistyö ja puolet kylän yhdistyksistä toimii kahden kylän alueella. Yhteisiä yhteisöjä ovat mm. metsästysseura, Valokaista Osuuskunta, Munkkilan vesiosuuskunta, kyläkirkkoyhdistys, maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto ja Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys. Naapurissa sijaitseva Lapuan Länsikylä on aina ollut hyvä yhteistyökumppani. Tällä hetkellä Kitinojan koulussa on oppilaita Länsikylän alueelta. Lapuan puolella 5 km:n päässä sijaitseva Wanha Karhunmäki on monien yhteisten tapahtumien keskus. Malkamäen ja Hanhikosken kylien kanssa on yhteistyötä mm. tulvajärjestelyjen yhteydessä syntyneen Kyrönjoen helmen Malkakosken merkeissä. On melontaa, kalastusta jne. Seinäjoen kansalaisopisto on aktiivinen toimija kylässä samoin Seinäjoen kulttuuritoimi. Syksyllä 2011 Kitinojalla alkoi uutena piirinä kansalaisopiston taidepiiri. Kulttuuritoimen järjestämä Tulisielut-projekti järjestää toimintaa mm. Kitinojalla. Seinäjoen seurakunta ja erityisesti Ylistaron kappeliseurakunta järjestävät paljon toimintaa Kitinojan kirkossa sekä pyhäkoulu- ja diakoniatyössä. Pyhäkoulu pidetään sunnuntaisin kirkossa. Kylän diakoniatoimikunta vastaa seurakunnan diakoniatyöstä kylässä. Kitinojan kylätalon liikuntasali on aktiivisessa käytössä. Salista ovat varanneet palloiluvuoroja monet Seinäjoen yritykset ja alueen urheiluseurat. Tyhjät vuorot täytetään perhevuoroilla. Kyläläiset varaavat salin oman perheen käyttöön. Kitinojan kyläkirkon akustiikka on erittäin hyvä musiikkitilaisuuksille ja nauhoituksille. Monet alueelliset ja jopa valtakunnalliset kuorot ja muusikot ovat olleet kirkossa äänittämässä tuotantoaan, hiljattain oli mm. Pekka Simojoen konsertti. Kirkossa järjestetään mm. perinteinen, vuosittainen, kylän voimin toteutettava gospel-messu. Mainittakoon, että tunnettu mieskuoro Jussit on pitänyt useita harjoitusleirejä Kitinojan kylätalolla ja samalla konsertoineet kirkossa. Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on ollut mukana monissa kylän kehittämishankkeissa. Kitinojan kyläseura on Eteläpohjalaiset Kylät ry:n jäsen. Koto-projektin kautta kylän yhteistyökumppaneita ovat mm. Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja rakennusviranomaiset, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja SeAMK:n Palvelevat puuyritykset hanke, valtakunnallinen Moderni puukaupunki hanke, iso joukko perinnerakentamisen amattilaisia, sekä messuosallistumisissa esim. Töysän kylät ja Jalasjärven kylät.

10 C. Kansainvälinen toiminta: Kitinojan kylä on ollut mukana useissa Vaasan yliopiston hankkeissa, myös kansainvälisissä kylähankkeissa. Tucode projekti toteutettiin neljässä maassa: Unkarissa, Bulgariassa, Liettuassa ja Suomessa. Tavoite oli luoda sähköisiä internet -yhteyksiä ja elearning cafe tyyppisiä yhteyksiä eri toimi joiden välillä mm. kirjastoissa. Kylät eri maissa olivat projektin yksi kohderyhmä. Kitinoja oli yksi näistä kylistä. The main objective of the project is to create the unified e-learning course Internet Access Points Manage ment that would ensure an accessible and life long training for internet access points administrators and man agers which will improve the administrators management and administration, training, communication and mar keting skills in Lithuania, Hungary, Bulgaria, Finland. Linkki Tucode projektin kotisivulle: (Kopioi linkki selaimen osoitekenttään) Linkki Kitinojan kylän videoon, joka toteutettiin projektissa: 1. Kenttäpäiväkirja tietotekniikasta Etelä-Pohjanmaan kylissä En kehu, mutta tulipahan sekin taas tehtyä. Toteuttanut epanet professori Tarja Tiainen Tampereen yliopistosta. Linkki: Kitinojan perinnekylähanke on virittämässä kansainvälisiä yhteyksiä mm. Ruotsin suuntaan. 10. Esimerkki onnistuneesta yhteishankkeesta, jossa kylä on ollut mukana (mitä tehtiin, miksi, koska ja keiden kanssa?): Erittäin merkittävä yhteishanke Kitinojan ja se naapurikylien Halkosaaren ja Malkamäen kesken oli Valokuituverkoston rakentaminen vuonna Hanke oli maakunnan ensimmäisiä pilottihankkeita. Mukaan tuli heti 110 taloutta. Kitinojalle rakennetun valokaistan liit tymäon paljon enemmän kuin vain nettiliittymä. Liittymähintaan kuuluvat myös virusturva, kotisivutilaa aina 100 Mt asti ilman eri veloitusta, 30 Mt sähköpostitili, kuukausimaksuton VoIP-puhelinliittymä, jolla voi soittaa nettipuhelimesta nettipuhelimeen ilmaiseksi sekä IPTV-televisiojärjestelmä, jossa on nähtävissä lähes kaikki antenniverkon digikanavat (myös PlusTV ja Canal Digital) automaattisella neljäntoista vuorokauden tallennusmahdollisuudella. Tämä on tärkeää etenkin nuorisolle, jolle internetin ja sosiaalisen median merkitys vapaa-ajan toiminnoissa on suuri. Tehokas valokuituverkosto on palvellut hyvin kylän yrittäjiä. Verkoston ansiosta on kylään saatu useita uusia pienyrittäjiä. Nopea ja edullinen valokuituverkosto on myös perinnekylän rakentumisen kannalta erittäin tärkeä. Osuuskunnan perustamiskokous pidettiin marraskuussa Valokaista.fi -domain on varat tu Ficoralta syksyllä Rahoitus verkon rahoittamiseen tuli TE-keskukselta 45%, kun nalta 30% ja liittyjiltä 25%. Pohjanmaan Tietorakennus Oy on tehnyt verkon suunnitelmat. Hallituksen teknisenä neuvonantajana ja avustajana on toiminut Petri Naukkarinen 6net seu

11 tuverkosta. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on antanut apua osuuskunnan perustamisasia kirjojen laadinnassa ja verkko-osuuskunta Hakukaista on kokemuksiensa kautta avustanut kaivausurakoinnissa. Työt toteutettiin syyskauden 2004 aikana. Hallitus kokoontui 27 kertaa ensimmäisen vuoden aikana. Liite 4. Valokaistan toimintakertomus 2004, perustamisvuodelta 11. Mitä merkittäviä tapahtumia (kyläjuhlia, markkinoita, näytelmiä, yms. yleisötilaisuuksia) kyläläiset ovat järjestäneet viimeisen viiden vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden kanssa? On selvää, että kylän 12 yhdistystä ja yhteisöä järjestävät niin paljon tapahtumia, että niiden luetteleminen on tässä mahdotonta. Todettakoon kuitenkin muutama vakiintunut tapahtuma, joissa kyläseuralla on keskeinen rooli: - Kesällä järjestetään kyläjuhla, jonka ohjelmassa on mm. vanhojen koneiden ja työtapojen näyttely. Kyläjuhlan yhteydessä syödään rosvopaistia ja päivä päättyy illalla lauluiltaan, jonka vetää tunnettu trubaruudi. - Perinteiseksi tapahtumaksi on muodostunut myös kylän yhteinen ilta pääsiäiskokolla. Illan aikana on ohjelmaa ja buffetti toimii. Useana vuonna on tapahtumaan liittynyt myös hengellinen pääsiäisvaellus kirkossa, näin oli mm. tänä vuonna. - Joulun alla järjestetään kirkossa Kauneimmat joululaulut ilta. Kyläseura tarjoaa illan päätteeksi kaikille joulupuuron. - Vuosittaiseksi perinteeksi on muodostunut myös gospel-messun järjestäminen kirkossa - Lasten juhlat koululla ja mukulakirppis kylätalolla kuuluvat myös aina ohjelmaan - Metsästysseuran järjestämät hirvipäivälliset ovat syksyn kohokohta - Laskiaisrieha järjestetään koulukeskuksen ympäristössä Hietasaareen valaistussa pulkkamäessä ja koulun pihapiirissä. - Eteläpohjalaisen Vuoden kylän nimityksen johdosta järjestettiin kyläjuhla Runebergin päivänä Päivän ohjelmassa oli perhejumalanpalvelus kirkossa ja kirkkokahvien jälkeen päiväjuhla on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Juhlapäivä alkaa juhlajumalanpalveluksella kirkossa, jatkuen ruokailulla alasalissa ja päiväjuhlalla kirkossa. 12.Miten kylä ja kyläläiset ovat osallistuneet alueensa palvelujen kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen, esim. kauppa, lähikoulu, posti, kylän monipalvelukeskus, laajakaistayhteydet, infran järjestäminen, kyläavustaja, kuljetuspalvelut? Kylän asukkaat ja järjestöt ovat aina olleet aktiivisesti itse kehittämässä kylän palveluja ja kylän luottamustehtävissä toimivat ovat ajaneet kylän asioita kunnallisen päätöksenteon kautta. Tässä joitakin esimerkkejä kylän mukanaolosta: - Valokuituverkoston rakentaminen oli merkittävä hanke kylän palvelujen kehittämisessä - Kyläkoulun kehittäminen on aina ollut kylän asukkaiden sydäntä lähellä. Aikaisemmin koulujen opettajat olivat mukana lähes kaikessa kylän toiminnassa ja toimivat primus moottoreina monissa asioissa. Nyt ei enää toki niin ole, mutta yhteistyö opettajien ja kylän asukkaiden kesken on jatkuvaa ja tuloksellista. Koulun vanhempain neuvosto toteutti tämän vuoden alkukesästä mm. tien varteen koulun kohdalle nopeusnäyttötaulun, keräämällä tähän tarkoitukseen 2500 euroa rahaa. Suunnitelmissa on rahoittaa myös toisen nopeusnäyttötaulun hankinta vastakkiselta suunnalta koulua lähestyttäessä. Yhdessä järjestetään vuosittain koululla lasten juhla normaalien kevät- ja joulujuhlien lisäksi.äidit järjestävät koululla lapsille askartelukerhoja, joissa on ollut jopa 50 osanottajaa. Kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa kylän kehittämistoimien myötä nyt koko ajan. Tavoitteena on kolmannen opettajan saaminen ja koulutoiminnan jatkumisen turvaaminen.

12 - Kyläkaupan osalta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, kuten niin monessa muussakin kylässä. Kun kylässä aikoinaan oli kaksi kauppaa, osuuskauppa ja yksityiskauppa, niin tällä hetkellä kylässä ollaan myymäläauton varassa. Tämän myymäläauton tukikohta on Kitinojalla. Kyläkauppa-asiaan palataan varmasti vielä lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella. - Maakunnallinen pankki sulki Kitinojan konttorin ovet keväällä Sen jälkeen kylän asukkaat ovat yhdessä Halkosaaren asukkaiden kanssa ajaneet voimakkaasti pankkiasiaa ja erään toisen pankin sivukonttori avattiin Halkosaareen syksyllä Syksyllä 2010 kylään saatiin koko kylän osuudelle katuvalot. - Kesällä 2011 kylän pikitie päällystettiin uudelleen. Sekä katuvalot että tien uusi päällyste olivat kylän infran kannalta erittäin tärkeitä asioita. - Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän palvelu- ja harrastuskeskus. 13. Mitä elinkeinojen kehittämiseen liittyviä hankkeita kylä on toteuttanut tai ollut mukana toteuttamassa viimeisen viiden vuoden aikana? Tässä tulee nyt jo toistoa, mutta myös elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta nopeat valokuituyhteydet ovat olleet helpottamassa yritysten toimintaa. Maamiesseuralla on ollut merkittävä osuus kylän voimaperäisen maatalouden koneellistumiseen ja kehittymiseen. Tonttien hankinta, kaavoitus, kylätien katuvalojen saaminen sekä tien päällysteen uusiminen ja viemäröintiasioihin vaikuttaminen on samalla myös elinkeinotoiminnan kehittämistä. Malkakosken virkistysalueen rakentumiseen on osallistuttu yhdessä mm. Malkamäen ja Hanhikosken kylin kanssa. Maanomistajat ovat tukeneet Etelä-Pohjanmaan ELY:n virkistyskäyttöön tarkoitetun jokipuistoalueen syntymistä, mikä edistää luontomatkailuun liittyvien elinkeinojen syntymistä myös Kitinojalla. Kulttuurimaiseman huomioiminen ja perinnekylän syntyminen parantavat Seinäjoen kaupungin mahdollisuuksia saada valtakunnallinen kaupunkipuisto ulottumaan Seinäjoelta aina Kitinojalle ja Malkamäelle saakka. Joki- ja kaupunkipuiston kehittäminen lisäävät elinkeino mahdollisuuksia kylässä. 14. Miten muuten kylä on edistänyt yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä kylään? Tässä voisi viitata edellisten kohtien vastauksiin. Kylässä on runsaasti pienyrityksiä ja muutamia maatalouden suuryksiköitä. Hevosyrittäjiä on myös useita. Yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymiseen ei kylän järjestötoiminta ole suoranaisesti vaikuttanut, mutta hyvien olosuhteiden ja positiivisen yritysilmapiirin rakentumiseen on voitu vaikuttaa. Seinäjoen läheisyys on merkinnyt ja merkitsee sitä, että kylän lähes joka savusta vähintään yksi henkilö käy töissä Seinäjoella. Tämä taas on merkinnyt sitä että kylästä löytyy erityisosaajia alalle kuin alalle. Tällä on ollut rikastuttava vaikutus kylän elämään. Erityisen ilahduttava asia on se, että kylään on parhaillaan rakentumassa jopa 700 eläimen lihakarjakasvattamo erään kylän nuoren viljelijän toimesta. Olisipa hieno näky, jos tämä lihakarja olisi lähivuosina laitumella Kitinojan maisemissa. Perinnekylän markkinoinnissa merkittävä kohderyhmä löytyy luovien alojen toimijoista, joille kylässä koko ajan luodaan olosuhteita luovien elinkeinojen kehittämistä varten. 15. Onko kylässä kyläkaavaa tai ympäristösuunnitelmaa? Kylässä on kaavoitettuja asuntoalueita ja kylässä on myös osayleiskaava. Perinnekyläalueelle on laadittu perinnekyläkaava.

13 Varsinaista ympäristösuunnitelmaa ei kylässä toistaiseksi ole, mutta ympäristön suunnitteluun ja hoitoon on aina panostettu eri järjestöjen toimesta. Viemäröintihanke on alkamassa. 16. Miten kylässä on vaalittu kylän kulttuurimaisemaa? Kts. kohta 7 ja siinä ensimmäinen asia "Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan" -hanke Kitinojan kulttuurimaisemaan on aina kuulunut olennaisena osan kylän läpi virtaava Kyrönjoki. Jokivarsineen ja peltolakeuksineen kylä on osa eteläpohjalaista kansallismaisemaa, joka on valtioneuvoston periaatepäätöksessä arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Joki on näytellyt keskeistä osaa kylän elämässä. Menneinä aikoina joki oli tärkeä kuljetusväylä. Tervaa, viljaa, puuta, heinää jne. kuljetettiin jokea pitkin kesällä ja talvella jäätä pitkin milloin Vaasan, milloin Seinäjoen suuntaan. Kylän nimen syntykin liittyy tarinan mukaan jokeen. Kyrönjoen latvoilta saakka soudettiin veneillä jokea pitkin Isonkyrön vanhalle kirkolle. Matka oli pitkä ja vaarallisia koskipaikkojakin oli joessa. Tarinan mukaan kirkkoväki pysähtyi Kitinojan kohdalla mennen tullen ison ojan varrelle veisaamaan kiitosvirsiä, kun tähän saakka oli onnellisesti selvitty. Tätä ojaa ryhdyttiin sanomaan kiitosojaksi ja siitä syntyi nimi Kitinoja. Tämä tarina kulkee kansan suussa sukupolvelta toiselle, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole olemassa. Kitinoja nimelle on olemassa muitakin versioita. Kyrönjoen tulvat eli paisunnat kuuluivat Kitinojan lähes jokakeväiseen elämään 1900-luvun loppupuolelle saakka. Tulvavesi nousi useisiin rakennuksiin saakka ja ihmisiä ja eläimiä jouduttiin evakuoimaan. Kylän koulukin saattoi olla saarella ja oppilaita kuljetettiin veneellä ja traktori- tai hevoskärryillä kouluun. Koululaisten näkökulmasta tämä oli tietysti varsin jännittävää ja mielenkiintoista aikaa. Kyrönjoen tulvasuojelutoimenpiteiden myötä tulvat ovat nyt historiaa ja jokirannan pellot ovat maan parasta viljelylakeutta. Kylän kaunista kulttuurimaisemaa vaalitaan viljelemällä ja varjelemalla. 17. Onko kylän voimin pyritty edistämään maaseutuasumista ja hankkimaan kylään uusia asukkaita ja miten (tonttipörssi, markkinointi, muilla tavoin)? Kuten edellä monessa kohdin ilmenee, niin maaseutumaista asutusta ja uusien asukkaiden hankintaa on kaikin mahdollisin keinoin edistetty ja siinä on myös onnistuttu. Tästä osoituksena on se, että kylään rakennettiin vuonna 2011 kahdeksan uutta omakotitaloa ja uusia on tulossa mm. perinnekylään. Kylän asuntoalueet ovat täynnä ja uusia alueita tarvitaan ja niitä on myös tulossa. Erilaisissa tonttipörsseissä ollaan mukana ja tontteja markkinoidaan myös internetissä toimivien paikallissanomien (www.valokaista.fi) kautta kohdassa Asukasmarkkinointi. Asukasmarkkinoinnin osalta on hyödynnetty kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisun 5/2006 sisältämiä huomioita ja jaoteltu sisältö asukasmarkkinoinnin: 1) fyysiseen ympäristöön, eli esitelty ympäristön ominaisuudet ja vetovoimatekijät 2) sosiaaliseen ympäristöön, eli esitelty kylän toiminnalliset ominaisuudet ja yhteisölliset vetovoimatekijät 3) taloudelliseen ympäristöön, eli esitelty mahdollisuudet työllistyä ja kehittää toimeentulomuotoja kylässä 4) kotiutumiseen, eli esitelty Kitinojan ja Malkamäen tonttikartat, perinnekylän rakennusta paohjeistus joka sisältää perinnetonttien kartan, linkit hankkeen blogissa olevaan listaukseen perinnerakentajia palvelevista osaajista, tonttihinnat sekä yhteyshenkilön yhteystiedot tontin hankinnassa. Kylän uusien asukkaiden kotouttamiseksi on laadittu oma kirjallinen strategian sa.

14 18. Miten lähistöllä olevia kaupunkeja ja muita keskuksia on pyritty hyödyntämään oman kylän kehittämisessä? Seinäjoen voimakas kasvu heijastuu Halkosaaren-Kitinojan alueille. Tehty kuntaliitos vauhditti kasvua ja ainakin Kitinojan näkökulmasta kuntaliitos oli oikeaan osunut toimenpide. Kitinojan kylä on onnistunut hyvin hyödyntämään Seinäjoen kasvun kylän kehittämisessä. Yhteistyö mm. Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikön sekä kaavoitus- ja rakennusviranomaisten kanssa on ollut erittäin hyvää. Kitinojan sijaintia maakunnan kahden kasvukeskuksen välissä, 15 minuutin etäisyydellä molemmista, on tuotu esiin kylän markkinoinnissa. Sijainti mahdollistaa kaikkien Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien palveluiden ja tavoittamisen lyhyessä ajassa, mikä voi olla muuttajan mielestä tärkeää. Etelä-Pohjanmaan ELY, Seinäjoen kaupunki ja Lapuan kaupunki tullevat olemaan Kitinojan ja naapurikylien yhteistyökumppaneita, kun mm. Malkakosken virkistysalueen kehittäminen jatkuu. 19.Miten kyläperinnettä on vaalittu ja tallennettu (perinnetapahtumat, kyläkirjat, romput jne.)? Juuri nyt vireillä oleva kyläkirjahanke tulee olemaan keskeinen ja tärkein osa kyläperinteen vaalimista ja tallentamista. Kyläkirjahankkeen myötä on jo nyt kertynyt mahtava määrä kylän historiaa kuvaavaa valokuva + kirjallista materiaalia. Kaikki materiaali säilytetään ja tallennetaan tuleville sukupolville. Esim. kaikki saadut arvokkaat kuvat tallennetaan digitaaliseen muotoon. Kaikki kuvat eivät tietenkään mahdu kyläkirjaan, mutta aineiston pohjalta voidaan järjestää esim. valokuvanäyttelyjä, valokuvailtoja ja tehdä aineistosta erilaisia painotuotteita esim. kortteja, kyläkalentereita, joululehtiä ym. Kyläkirjan merkeissä on haastateltu/haastatellaan kylän vanhimpia asukkaita ja aineisto tallennetaan. Vuosittain kyläseura järjestää kyläjuhlan yhteydessä vanhojen koneiden ja työtapojen näyttelyn ja samalla edistetään vanhojen koneiden hoitoa ja säilyttämistä. 20. Millä tavoin on edistetty kyläläisten yhteishenkeä? Kitinojalla on vallinnut poikkeuksellisen hyvä yhteishenki koko kylän tunnetun historian ajan. Naapuriapu on ollut ja on kylän elämästä esille nouseva asia. Jos huomataan, että naapuri tarvitsee apua, niin apuun mennään pyytämättä. Käsityksemme ja kokemuksemme mukaan kylän hyvää yhteishenkeä on ylläpidetty riittävän suurten yhteisten ponnistelujen kautta. Kylän historia on täynnä näitä suuria saavutuksia. Ennen päätöstä on luonnollisesti oltu kiivaastikin puolesta tai vastaan, mutta kun päätös on tehty, niin sitten painetaan yksissä tuumin eteenpäin. Esimerkkejä kylän yhteishengen ylläpitämisestä löytyy runsaasti alkuesittelyssä olleesta liitteeestä: Sukupolvien työ jatkuu... Erittäin hienoa on, että näitä isoja hankkeita on toteutettu näihin päiviin saakka ja niitä on vireillä edelleen. Uusi sukupolvi on jatkanut yhteistyön ja yhteishengen kestävällä pohjalla. Kylän suurin yhteinen ponnistelu on ollut oman hautausmaan ja kyläkirkon rakentaminen. Kitinojan kirkko on ilmeisesti ainut kyläkirkko maassamme, joka on rakennettu ja hoidettu talkooperiaatteella. Kun hanketta tarkastellaan tämän ajan näkökulmasta, niin se on ollut hullunrohkea yritys. Aikakirjat kertovat, että rakentajilla ei ollut läheskään aina selvillä, millä

15 mitkäkin hankinnat rahoitetaan. Lähetystöjä lähti mm. Kirkkohallitukseen ja alueen seurakuntiin ja erilaisia rahankeräyksiä järjestettiin jatkuvasti. Kaikista vaikeuksista selvittiin ja silloinen arkkipiispa Ilmari Salomies vihki kyläkirkon tehtäväänsä yhdentoista papin avustamana Kaikki kirkon kattokruunut, tekstiilit ja jopa taiteilija Veikko Vionojan maalaama alttaritaulu on saatu yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksina.velaton kyläkirkko oli valmis palvelemaan Jumalaa. Erittäin viisaita silloiset päättäjät olivat siinäkin, että kirkon alakertaan tehtiin heti koko alakerran täyttävät tilat. Tilat toimivat pitkään kylätalon roolissa. Tiloissa on järjestetty mm. hautajaisia, häitä, vuosijuhlia, sukujuhlia, kokouksia jne. Hautausmaata ja kyläkirkkoa on kohta 60 vuotta vaalittu suurella rakkaudella ja vaalitaan edelleen. Mainittakoon, että on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Silloin tule kuluneeksi tarkalleen 60 vuotta kirkon vihkimisestä. Kirkon 60v juhlaan tulee juhlajumalanpalveluksen saarnaajaksi Turun piispa Kaarlo Kalliala. Hän on jossain elämänsä vaiheessa istunut Kitinojan kirkon penkissä. Kylän yhteishengen ylläpitämisen kannalta merkittävä ja tärkeä hanke on ollut kylätalon rakentaminen. Kylätalo valmistui vuonna Projekti toteutettiin EU:n kehittämishankkeena. Kustannusarvio oli yhteensä n. 2,4 milj. markkaa. Siitä EU:n osuus oli 40 %, kunnan osuus 30 % ja kyläläisten osuutena loput 30 %. Kylän osuus toteutettiin suurimmaksi osaksi kökkätyönä. Lähes koko kylä osallistui talkoisiin, jota työtä kertyi talkoolistojen mukaan yli tuntia. Kaikki kylän ammatti-ihmiset osallistuivat omalla alallaan rakentamiseen, suunnittelusta lähtien. Kylässä asuu mm. rakennus-, sahkö-, kone, LVI- ja tietokoneinsinööri. 21.Miksi juuri tämä kylä pitäisi valita Vuoden Kyläksi? Edellä 20 kohdassa on varmaan jo tullut riittävästi kerrotuksi ja kehutuksi Kitinojan kylää. Nyt on aika antaa muiden kehua ja kertoa. Vaasa-lehden tunnettu pakinoitsija nimimerkki Maanjussi (Osmo Kustaa Hautamäki) vieraili Kitinojalla vuonna 1949 ja vierailun pohjalta syntyi lehteen sivun juttu Kitinojan kylästä. Hän tuli jälleen kerran tekemään juttua Kitinojan tarkastusyhdistyksen uusista ennätyksistä karjojen keskituotoksissa. Kitinojan tarkastusyhdistys oli noin 20 kertaa maakunnan paras ja ainakin kaksi kertaa koko maan paras karjan keskituotoksilla mitattuna. Jostain kumman syystä Maanjussin kertomus Kitinojasta viehättää edelleen myös tämän ajan kitinojalaisia. Tässä suora lainaus jutusta, joka oli Vaasa-lehdessä Suora lainaus otsikosta ja jutun alkuosiosta: Kitinojalla asutahan, eikä vääkästetä Ja karjoollansa kitinojalaaset parantaa mennehenvuotista Suomen ennätystä liki parillakymmenellä voirasvakilolla Pimiä päivä, mutta valoosat ajatukset. Sellaanen oli vaikutelma Kitinojalla käynnistäni. Sataa tuhruutti, Kuoppalan neuvos kapsahutti sähöön keskellä päivää palamahan, mutta kun se rupes toimittelemahan kitinojalaasten harrastuksista ja touhuusta, niin oli niinkuin olis aurinko ruvennu paistamahan. Kitinoja on merkillinen kyläkunta siitä, jotta sieltä on niin vaikia löytää mitään moittimista. Kun navetooskin on joillakin pellikatot, niinkuin Sippoolan Jaskalla. Ja talookkin on maalattu, Kuussaaren poijat maalas paraikaa tuhatta kyyttiä tahkua. Harvoolla kyläkunnilla on niin komiaa kuningasajatusta kun kitinojalaasilla. Ja tämä ajatus on se, jotta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä Kitinoja on oma kunta ja seurakunta. Eikä mikään tavallinen pitäjes, vaan sellaanen johna verotkin maksetahan siitä 50 miljoonan markan panksuunista, jota nyt jo kovalla touhulla kootahan ja kartutetahan. Kitinojalaaset on vähä kyllään-

16 tyny näihin nykyysihin kuntihin kun Lapuakin pani niin knahdisti osuuttansa siihen Kitinojan sillan tekohon, notta ne tykkää paremmin olla ominsa. Pitääs ruveta jo kattelemahan tontinplassia Kitinojallen, notta pääsis kuntahan, johna ei oo veroja ollenkaan! Ja niin ne on yhtähällepäin kun sianjalaat, nämä kitinojalaaset. Kun kyläs kiertää kapula, jotta nyt sillantekohon tai hautuumaata reiraamahan, tai urheilukenttää ainaamahan, niin aina joudetahan joka taloosta nikottelemata. Kitinojalla on kateuskin jalostettu yritteliääsyydeksi Loppuyhteenveto Elämme tällä hetkellä väistämättä ajassa, jossa rakenteita uusitaan ja toimintoja kevennetään. Samalla kun kuntakoko kasvaa, niin paikallisen toiminnan merkitys korostuu. Kitinojalla paikallisen toiminnan merkitys on oivallettu jo yli sadan vuoden ajan. Siksi Kitinoja tulisi valita valtakunnalliseksi omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikyläksi.

17 Kitinojalla Kitinojan Kyläseura ry Keijo Kitinoja Mervi Korkeasaari sihteeri Kitinojan kylähistoriapiiri ry Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry Väinö Kuoppala Antti Hirvilammi Kitinojan maamiesseura ry Kitinojan koulun vanhempain yhdistys Juha Kitinoja Alpo Kitinoja Kitinojan maa- ja kotitalousnaiset Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys ry Annukka Kuoppala Antti Hirvilammi Kitinojan metsästysseura ry YK-V:n Kitinojan alaosasto Mikko Aila Mauri Flankkumäki Valokaista Osuuskunta Munkkilan vesijohto-osuuskunta Keijo Kitinoja Hannu Kitinoja Herättäjä-Yhdistyksen Kitinojan paikallisosasto KOTO Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hanke Alpo Kitinoja Taina Hautamäki projektipäällikkö

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan

Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Kiinnostaako aito pohjalaistalo? Siirrä vanha talo tai rakenna uusi Kitinojan perinnetonteilla noudatetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa Pohjalaistalon

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja.

Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja. Uusi käyttäjälle helpompi kalenteri on sitten otettu käyttöön. Edelleen parannusehdotukset ovat tervetulleita, mutta kaikki tapahtumat ovat jo aitoja. - pe 01.07.2016 (varaa pvm.: pe 01.07.2016) Naisten

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti Projektipäällikkö Matti Koivisto Taustaa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston yhteisprojekti Toiminta alue sama

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna

Tervetuloa Expokeskukseen. Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna Tervetuloa Expokeskukseen Virtuaalitapahtumat netissä 24/7 - aina avoinna WWW.NETEXPO.CENTER aukeaa lokakuussa 2015 Netexpo näkyy ja kuuluu 15.10 alkaen Virtuaalisen Expokeskuksen maailma kutsuu vierailijaa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot