Uusmäki Nybacka. Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet.

Transkriptio

1 Uusmäki Nybacka Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet.

2 2 UUSMÄKI NYMACKA - alueen historia ja osa-aleet Uusmäen alue on rakentunut Vanhan Hämeenkyläntien varteen pitkän ajan kuluessa. Vanhimmat maantien varren rakennukset rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina. Samalta ajalta on säilynyt Veteraanitien ja Veteraanikujan tiet ja Varaväentie sekä Varaväenkuja ympäröivine palstoituksineen. Näiden alueiden rakennuskanta on sen sijaan hyvin kirjava ja noussut lähes sadan vuoden aikana rakentamisen painopisteen kuitenkin ollessa viime vuosikymmenissä. Näiden alueiden miljööarvo perustuu teiden kapeuteen ja tienvarsipensaisiin ja -puihin, jotka yhdessä muodostavat Espoossa jo harvinaisen kylämäisen ympäristön. Nybackan rakennuskaava 1950-luvulta muodostaa nykyisen Uusmäen alueen keskeisen osan. Keskiakselina toimii Muskettitie, jonka molemmin puolin on alun perin rakennettu ns. rintamamiestaloja ja kadun varret on istutettu pensasaidoin. Täälläkin on rakennuskanta jonkin verran vaihtunut. Alueen miljööltään arvokkain osa on Muskettitie molemminpuolisine kortteleineen. Rakennuskaavan muissa kortteleissa ei ole samanlaisia yhtenäisiä tyylipiirteitä. Uusin Uusmäen osa käsittää eteläisimmät korttelit, joihin rakennettiin pari- ja rivitaloja luvuilla. Korttelit ovat nyt täysin valmiiksi rakennettuja eivätkä ainakaan vielä toistaiseksi suojelun tarpeessa. Uusmäen alueella on tapahtunut suhteellisen runsasta poikkeusluvin rakentamista 1980-luvulta näihin päiviin. Toteutuneet tonttitehokkuudet ovat lähennelleet jopa tehokkuutta e=0.40. Asemakaavassa voidaan erottaa seuraavat osa-alueet: Rakennuskaavan keskeinen osa, jolla on vielä suhteellisen yhtenäinen ilme Rakennuskaavan osa, jossa on rakennuskaavaa vanhempi tieverkko Rakennuskaavan osa, joka on valmiiksi toteutunut rivi- ja paritaloalueena Palstoitettu osa, jossa ei ole koskaan ollut kaavaa Asemakaavan uudisosa Rakennuskaavan osa, jonka luonne on muulla tavoin ratkaisevasti muuttunut. Osalle 1 laaditaan tarkemmat kaavamääräykset, jotka suojelevat miljöötä, lähinnä Muskettitien katunäkymiä. Niistä tarkemmin tuonnempana. Osalle 2 ja 4 varmistetaan kaavassa mahdollisuuksien mukaan vanhojen kujien säilyminen rajapuineen ja pensaineen. Uudisrakentamiselle asetetaan rakennuksen hahmoa ohjaavia määräyksiä. Osa 3 saa nykytilanteen toteavan asemakaavan, joka ei salli enää lisärakentamista. Osa 5 saa asemakaavan, joka tehokkuudeltaan ja määräyksiltään noudattelee osien 2 ja 4 määräyksiä. Osassa 5 ei kuitenkaan ole vanhaa suojeltavaa rakennettua miljöötä. Osa 6 saa toteavan asemakaavan, joka antaa anteeksi jo tapahtuneet ylisuuret rakennushankkeet, mutta ohjaa tulevaa rakentamista kuten osissa 2 ja 4.

3 3 UUSMÄKI NYBACKA - ykkösalueen ohjeet Tämä korttelisuunnitelma koskee vanhaa Nybackan rakennuskaavan ydinosaa, joka on karttakuvassa osoitettu merkinnällä 1. Korttelisuunnitelman tarkoituksena on estää alueelle sopimattomien rakennusten sijoittaminen sekä suojella alueen katunäkymiä istutuksineen, rakennuksineen ja aitoineen. Korttelisuunnitelma ei kuitenkaan ehdottomasti kiellä kadun varren rakennuksen korvaamista uudella, mutta Muskettitiellä uuden rakennuksen tulee muistuttaa perushahmoltaan entistä rakennusta. Muskettitien pensasaitoja ei myöskään saa hävittää tai korvata muilla aidoilla. Aitoihin ei myöskään saa avata uusia portteja, vaan mahdollisiin uusiin pihan perän tontteihin järjestetään ajoyhteys rasitetien kautta olemassa olevan portin kautta. Aluetta koskevat asemakaavamääräykset Autopaikkoja on rakennettava 2 autopaikkaa asuntoa kohti. 1/1,5 kerroksisten asuinrakennusten räystään korkeus saa olla enintään 5,2m. Tontin saa aidata pensasaidalla tai korkeintaan 1,2m korkealla harvahkolla puisella pystysäleaidalla. Muskettitien varren pensasaitoja ei saa korvata puuaidoin. Rakennusten värisävyjen tulee olla joko määvärejä (punamulta, okrankeltainen) tai vaaleita pastellisävyjä (vaaleansininen, vaaleankeltainen, vaaleanruskea jne). Autokatosten, varastojen ja muiden yksikerroksisten rakennusten räystään korkeus saa olla enintään 3,2m. Rakennuksilla on oltava vähintään 40cm leveät räystäät, joiden ilme ei saa olla raskas eikä paksu. Vesikaton kaltevuuden vaihteluväli on 1/3-1/1,5. Kadun varren rakennusten on oltava harjakattoisia, koskee myös autokatoksia ja varastoja. Asuntoja saa rakentaa yhden jokaista täyttä 650 tonttineliötä kohti. Tonttitehokkuusluku on e=0,22. Tämän lisäksi saa rakentaa varasto-, autotalli- tai viherhuonekerrosalaa 15% tehokkuusluvun määräämästä kerrosalasta. Pihan perän rakennus voi olla pulpettikattoinen mikäli on kapearunkoinen (max. 5m) Pihan perän erotettavalle tontille oltava rasiteyhteys, jolloin tonttiliittymät eivät lisäänny nykyisestä.

4 4

5 5

6 Uusmäki Nybacka Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet.