Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 / Utvecklingsplan för vattentjänster 2014

Transkriptio

1 Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 / Utvecklingsplan för vattentjänster / /2014 TEKVLK 67 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija/Beredare: Vesihuoltopäällikkö / Vattenförsörjningschef Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu 10 vuoden aikajänteelle vuosille Sipoon kunnan edellinen kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Suunnitelma tehtiin yhteistyössä Sipoon kunnan eri toimialojen kanssa. Sipoon kunnan puolesta projektipäällikkönä toimi Matti Huttunen ja vesihuollon kehittämissuunnitelman konsulttina Pöyry Finland Oy. Työn lopputuloksena on vesihuoltolain mukainen Sipoon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka kytkeytyy tiiviisti maankäyttöön sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluun. Hyväksyntä Lopullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksytään valtuustossa. Ennen hyväksyntää kuntalaisille varataan mahdollisuus tulla kuulluiksi sekä pyydetään tarpeelliset lausunnot lähinnä naapurikunnilta ja niiden vesihuoltolaitoksilta. Vuoden 2014 maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana suunnitelma on esitelty kaksi kertaa teknisessä valiokunnassa. Esittelyiden yhteydessä käytiin myös keskustelua työn toteuttamisen periaatteista. Suunnitelmasta on käyty keskusteluja myös muiden luottamushenkilöiden kanssa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksynnän on suunniteltu tapahtuvan seuraavasti: 1. Teknisen valiokunnan päätös vesihuollon kehittämissuunnitelman nähtäville laitosta hallitukselle (kesäkuu 2014) 2. Kunnanhallituksen päätös vesihuollon kehittämissuunnitelman nähtäville laitosta (kesäkuu 2014) 3. Kansalaisten muistutukset vesihuollon kehittämissuunnitelmasta sekä tarpeelliset lausuntopyynnöt (kesäkuu elokuu 2014) 4. Lausuntojen ja muistutusten huomioon ottaminen ja vesihuollon kehittämissuunnitelman täydentäminen (syyskuu

2 2014) 5. Teknisen valiokunnan päätös vesihuollon kehittämissuunnitelmasta (lokakuu 2014) 6. Kunnanhallituksen päätös vesihuollon kehittämissuunnitelmasta (lokakuu 2014) 7. Valtuuston päätös vesihuollon kehittämissuunnitelmasta (marraskuu 2014) Vesihuollon kehittämissuunnitelma asetetaan nähtäville, jotta kuntalaiset voivat jättää muistutuksensa suunnitelmasta. Suunnitelma lähetetään lausunnoille seuraaville tahoille: Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) Järvenpään kaupunki Järvenpään Vesi Keravan kaupunki Keravan kaupunkitekniikkayksikkö Tuusulan kunta Tuusulan Vesi Tuusulan seudun vesilaitos liikelaitoskuntayhtymä( TSV) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) Mäntsälän kunta Pornaisten kunta Mäntsälän Vesi Porvoon kaupunki Porvoon Vesi Sipoon kunnassa toimivat vesiosuuskunnat Kitö, Sibbe ja Suoni Sipoon kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus Seuraavassa on esitetty tiivistelmä liitteenä olevasta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Tiivistelmä vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Työssä tarkasteltiin vesihuoltoverkostojen laajentumisalueita erikseen asemakaavoitettavien alueiden ja harvaan asuttujen alueiden osalta. Keskeisenä tavoitteena työssä oli tunnistaa nykyisten verkostojen ulkopuolella olevat vesihuollon sekä asettaa nämä toteuttamisen suhteen prioriteettijärjestykseen. Tämän jälkeen määritettiin verkostojen laajentumisalueet eli toimenpideohjelma vuosille Toimenpideohjelman laatimisen perusteena on

3 ollut noin 0,5 miljoonan euron vuosittainen investointitaso Lisäksi vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määritettiin kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämisen kehittämistarpeet ja Sipoon kunnan periaatteet vesiosuuskuntien tukemisesta. Kehittämissuunnitelman investointien toteuttamisen mahdollistamiseksi työn yhteydessä laadittiin myös vesihuoltolaitoksen taloussuunnitelma ja määritettiin taksankorotustarve vuosille Asemakaava-alueet Asemakaava-alueille vesihuolto rakennetaan muun infrarakentamisen kanssa samanaikaisesti. Asemakaava-alueet ja niiden rakentamisaikataulu on määritelty kunnan investointiohjelmassa vuonna Keskeisimmät asemakaavoitettavat alueet ovat: Talma Nikkilä Eriksnäs Majvik Harvaan asutut alueet Vesihuollon tarvealueiden muodostaminen Harvaan asuttujen alueiden vesihuollon pyrittiin tunnistamaan tasavertaisin perustein paikkatieto-ohjelmaa apuna käyttäen. Tarvealueet muodostettiin seuraavin vesihuoltolain mukaisin kriteerein: Suurehko asukasjoukko Alueet, jotka muodostavat yli 30 asukkaan keskittymiä ja joiden vakituisen asutuksen tiheys on vähintään 6 asukasta paikkatietoaineiston ns. ruutua (250 x 250 m) kohden. Tarvealueet muodostettiin erikseen vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin osalta Ympäristönsuojelulliset syyt Tarkastelussa otettiin huomioon sellaiset ympäristö- ja suojelukohteet, jotka Sipoon ympäristönsuojeluyksikkö määritteli merkityksellisiksi alueiksi vesihuollon järjestämisen näkökulmasta. Paikkatieto-ohjelman avulla työssä tunnistettiin ne jätevesiviemäröinnin ulkopuolella olevat yli 10 asukkaan asutuskeskittymät, jotka sijoittuvat pohjavesialueille, vesistön suoja-alueille tai luonnonsuojelualueille. Terveydelliset syyt Tarkastelussa käytetyt vesihuollon tarpeen terveydelliset

4 syyt perustuivat kunnan terveydensuojeluviranomaisen käytössä oleviin tietoihin kaivovesien laadusta ja pilaantuneista maa-alueista (PIMA). Vesihuollon tarvealueiden toteutusohjelman muodostaminen Edellä eri syiden perusteella määritellyt on esitetty omilla kartoillaan. Tarvealueiden tunnistamisen jälkeen yksittäiset yhdistettiin, jolloin saatiin alueita, joilla on erilaisia vesihuollon tarpeita (useampia vesihuollon tarpeen perusteita samalla alueella). Tämän perusteella alueet luokiteltiin omiin priorisointiluokkiin (liite 1, s. 29). Seuraavaksi alueille laskettiin investointikustannukset ja määritettiin niiden tehokkuusluku ( /kiinteistö). Koska vesihuollon tarvealueiden priorisoinnissa haluttiin huomioida tehokkuusluvun ohella vesihuollon tarpeen suuruus, määritettiin kullekin alueelle ns. vertailukustannus, eli alueelle annettiin erisuuruinen hyvitys sen mukaan, kuinka monta vesihuollon tarpeen perustetta alueella on. Vertailukustannusten perusteella alueet asetettiin tärkeysjärjestykseen sekä määritettiin alustava toteutusjärjestys ja aikataulu investointiraamin ja realistisen toteutusjärjestyksen perusteella (liite 6 ja liite 8). Lopulliseen toteutusjärjestykseen vaikuttaa kustannustehokkuuden lisäksi mm. alueiden sisäinen liittymishalukkuus, alueen teknisen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset kolmansien osapuolien kanssa toteutettavat yhteishankkeet. Vesihuollon taloudelliset resurssit Vesihuoltolaitoksen talous on viime vuosina ollut voimakkaasti tappiollinen, eivätkä liikelaitoksen tuotot ole kattaneet käyttökustannusten, poistojen (pääoma kustannukset) ja rahoituskustannusten yhteen laskettua summaa Vesihuollon talouden tasapainottamisen vaihtoehtoina ovat investointien vähentäminen tai maksujen nostaminen operatiivisten kustannusten karsinnan ohella. Investointi kustannusten karsiminen on mahdollista vain leikkaamalla suunniteltua haja-asutusalueiden verkostojen investointitasoa ( /v). Toteutusohjelman investointeihin, joilla pienennetään vesihuollon tarvetta, todettiin Sipoossa tarvittavan noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän takia vesihuollon tasapainottaminen ehdotetaan toteutettavaksi taksoja korottamalla. Sipoon tämän hetken taksataso on selvästi sekä Suomen että Keski-Uudenmaan kuntien taksatason keskiarvon alapuolella.

5 Seuraavassa taulukossa on esitetty Sipoon vesihuoltolaitoksen taksan korotustarve vuosille Tämän jälkeen korotustarve on selvästi inflaatiota pienempi eli taksa reaalisesti laskee, mikäli vesihuollon ennusteet toteutuvat suunnitellusti Nimellinen1) 10 % 8 % 8 % Reaalinen 8 % 6 % 6 % Taloustarkastelun riskit liittyvät investointiohjelmaan, väestönkasvuun ja teollisuuden vesimäärän kehittymiseen. Mikäli ennusteet eivät toteudu oletetun kaltaisina, vesihuoltolaitoksen tulot jäävät oletettua pienemmiksi. Tällöin maksujen korotustarve on esitettyä suurempi, mutta ei kuitenkaan inflaatiota suurempi. Vesiosuuskunnat Sipoossa Sipoon kunnan tarkoituksena on edistää vesihuollon toteuttamista omalla alueellaan. Kunta edistää osuuskuntien perustamista ja rakentamista toimintasuunnitelman ulkopuolisille alueille mm. tarjoamalla neuvontaa sekä suunnittelu- ja asiantuntija-apua. Osuuskuntien tulee Sipoon kunnassa olla pysyviä ratkaisuja, ts. niitä ei ole tarkoitus myöhemmin liittää kunnan vesihuoltolaitokseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty periaatteet vesiosuuskuntien ja kunnan välisestä yhteistyöstä sekä periaatteista, joilla vesiosuuskunta voi ostaa talousveden ja johtaa jäteveden Sipoon vesihuoltolaitoksen verkostoon. Mikäli alueelle ei vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ole määritetty vesihuollon tarvetta, kiinteistöjen vesihuolto on tarkoitus toteuttaa kiinteistökohtaisin järjestelmin tai alueen vesihuolto voidaan toteuttaa asukkaiden perustaman vesiosuuskunnan toimesta. Sipoon kunta edistää vesiosuuskuntien perustamista ja rakentamista ko. alueelle. Kunta ei kuitenkaan rakenna alueille vesijohtoja viemäriverkostoa. Mikäli alue ei kuulu vesihuollon kehittämissuunnitelman 10 vuoden toimenpideohjelmaan, alueen keskitetyn vesihuollon toteuttamisaika on ko. jakson jälkeen määrittelemättömänä ajankohtana. Myös tässä tilanteessa Sipoon kunta edistää vesiosuuskuntien perustamista rakentamista sikäli, kuin se on alueen ja kunnan yleisten maankäytön ja muiden linjausten mukaista. Kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittäminen

6 Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota myös kokonaan vesihuoltoverkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vesihuoltoon. Tarkoituksenmukaisin vaihtoehto kiinteistölle olisi liittyä kunnalliseen vesihuoltoon, mikäli kiinteistöllä on siihen mahdollisuus. Mikäli tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, vastaa kiinteistön haltija kiinteistönsä vesihuollon järjestämisestä. Kiinteistökohtaisen vesihuollon osalta kunta kehittää omaa toimintaansa mm. tiedottamisen ja neuvonnan osalta. Mikäli kiinteistössä on kiinteistökohtainen vesihuolto, kiinteistön haltija vastaa siis siitä, että kiinteistöllä on käytettävissään riittävästi laadultaan kelvollista talousvettä, että jätevesien käsittelyjärjestelmä toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja että järjestelmää käytetään ja huolletaan sen käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutukset Kun investoinnit toteutetaan toimenpideohjelman mukaisesti, verkostojen ulkopuolisille alueille saadaan liittymismahdollisuus vesijohtoon ja jätevesiviemäriin vuoden 2016 loppuun mennessä noin 650 asukkaalle, vuosina noin 510 asukkaalle ja vuosina noin 660 asukkaalle. Yhteensä suunnittelukaudella luodaan uusi liittymismahdollisuus vesijohtoja/tai viemäriverkostoon noin 1820 asukkaalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittymisasteen kehittyminen toteuttamisohjelman jälkeen sekä jäljellä olevien potentiaalisten liittyjien osuus. Potentiaalinen liittymisaste tarkoittaa sitä, että kaikki vesihuoltoverkoston piirissä olevat kiinteistöt, joilla on mahdollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon, olisivat siihen liittyneet Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Liittymisaste 71 % 50 % Liittymisaste-potentiaali 74 % 66 % 2023 Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Liittymisaste 84 % 70 % Liittymisaste-potentiaali 86 % 80 % Vesihuoltoverkostojen rakentamisesta aiheutuvat haitat ovat hyötyyn nähden vähäisiä ja väliaikaisia. Verkostot pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan olemassa olevien infrarakenteiden läheisyyteen, esim. teiden varsille, jolloin ympäristöön kohdistuva haitta olisi mahdollisimman pieni. Liitteet:

7 Liite 1/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, raportti Liite 2/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, taajamat Liite 3/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, toiminta-alueet Liite 4/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, kaavojen rakentuminen Liite 5/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, vedenjakelun Liite 6/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, viemäröinnin Liite 7/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, ympäristön Liite 8/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, terveyden Liite 9/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointialueet Liite 10/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointitaulukko 1 Liite 11/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointitaulukko 2 Liite 12/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, laajentumisalueet Liite 13/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, toimenpideohjelma Liite 14/ 67 tekvlk: Vesihuollon kehittämissuunnitelma, yhteystiedot Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta esittää kunnanhallitukselle, 1. että se asettaa vesihuollon kehittämissuunnitelman nähtäville väliseksi ajaksi 2. ja että vesihuollon kehittämissuunnitelmasta pyydetään tarpeelliset lausunnot siten, että lausunnot tulee toimittaa mennessä Sipoon kunnalle. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Tekniska direktörens förslag Tekniska utskottet föreslår åt kommunstyrelsen 1. att utvecklingsplanen för vattenförsörjningen läggs fram under tiden samt att nödvändiga utlåtanden angående utvecklingsplanen för vattenförsörjningen begärs så, att utlåtanden bör tillställas Sibbo kommun senast Paragrafen justeras omedelbart. Käsittely / Behandling

8 Vastaehdotus Gunilla Holmberg (Monika Hämäläinen): Teknisen johtajan ehdotuksen kohdan 2 loppuun lisätään lause: "Saaristovaltuuskunta lisätään tahoihin, joilta pyydetään lausunto." Motförslag Gunilla Holmberg (Monika Hämäläinen): Följande mening läggs till slutet av punkt 2 i tekniska direktörens förslag: "Skärgårdsdelegationen läggs till de organisationer som begärs om utlåtande." Koska vastaehdotuksen kannatuksesta vallitsi yksimielisyys, siitä ei äänestetty. Eftersom motförslaget fick enhälligt stöd, röstades det inte i frågan. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti vastaehdotuksen. Pykälä tarkastettiin kokouksessa. Beslut Tekniska utskottet godkände enhälligt motförslaget. Paragrafen justerades på mötet. KH 182 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet Liite 1/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, raportti Liite 2/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, taajamat Liite 3/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, toiminta-alueet Liite 4/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, kaavojen rakentuminen Liite 5/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, vedenjakelun Liite 6/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, viemäröinnin Liite 7/182. khvesihuollon kehittämissuunnitelma, ympäristön Liite 8/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, terveyden Liite 9/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointialueet Liite 10/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointitaulukko 1 Liite 11/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, priorisointitaulukko 2 Liite 12/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, laajentumisalueet

9 Liite 13/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, toimenpideohjelma Liite 14/182. kh Vesihuollon kehittämissuunnitelma, yhteystiedot Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että 1. vesihuollon kehittämissuunnitelma asetetaan nähtäville ja väliseksi ajaksi 2. vesihuollon kehittämissuunnitelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot siten, että lausunnot tulee toimittaa mennessä Sipoon kunnalle. Saaristovaltuuskunta lisätään tahoihin, joilta pyydetään lausunto. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att 1. utvecklingsplanen för vattentjänster läggs fram under tiden nödvändiga utlåtanden om utvecklingsplanen för vattentjänster begärs så att utlåtandena bör tillställas Sibbo kommun senast Skärgårdsdelegationen fogas till de organisationer av vilka utlåtande begärs. Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.