Johtaminen muutostilanteissa

Transkriptio

1 Johtaminen muutostilanteissa Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n seminaari Tutkimusjohtaja, KTT Mikko Luoma Vaasan yliopisto

2 Eli oppisopimustoiminnan tarkastelua tämän ajan kontekstissa Näkökulmana erityisesti organisaatiotaso, jossa organisaatio voi tarkoittaa niin työnantajaa kuin oppisopimustoimijaa itseänsä Keskeiset kysymykset: Miten johtamisen muuttuvaa kokonaisuutta voi ymmärtää? Miten organisaatiot näyttävät huomioivan henkilöstön ja osaamisen tämän ajan strategioissaan? Mitä väliä strategioilla ja muilla yleensäkään on? Miten oppisopimuksen erityispiirteet pitäisi huomioida johtamisessa?

3 Mikon oma suhde oppisopimustoimintaan Henkilöstöjohtamisen tehtävissä 90-luvun alusta lähtien ensin Outokumpu Oyj:ssä ja myöhemmin Metso Oyj:ssä Oppisopimus alkoi näyttäytyä käyttökelpoisena toimintamallina 90-luvun puolivälin jälkeen näyttötutkintojärjestelmän kehittymisen myötä Ensimmäiset mittavat yrityskohtaiset sovellukset vuonna 1996, ensin uuden henkilöstön rekrytointiin ja myöhemmin olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutukseen Mukana kehittämässä useiden tutkintojen perusteita sekä tutkintotoimikunnissa Vuonna 2000 väitöskirja Human resource development as a strategic activity, jossa aineistoa myös näyttötutkintojen soveltamisesta Vuonna 2004 OKM:n Oppisopimuskouluttajien laatupalkinto kahdelle oman konsernin yksikölle; myös TEM:n Hyvä työnantaja -palkinto, perusteena erityisesti panostus osaavan työvoiman hankintaan ja koulutukseen toimitusjohtajana Johtamistaidon Opisto JTO:ssa, yhtenä toimintaalueena johtamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät tutkinnot

4 Havaintoja oppisopimustoiminnasta keväällä 2015 Oppisopimus on edistänyt merkittävästi tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen yleistymistä suomalaisessa työelämässä Oppisopimus on vakiintunut yleisesti tunnetuksi, arvostetuksi ja koko valtakunnassa toimivaksi koulutuksen järjestämismuodoksi Monet oppisopimustoimijat ovat kehittyneet hyviksi alueensa elinkeinoelämän ja osaamisen kehittämisratkaisujen tuntijoiksi Takavuosien väärinkäytökset ovat leimanneet tuolloisia toimijoita, eivät oppisopimusjärjestelmää sinänsä Byrokratian ja määrämuotoisuuden lisääntyminen oppimisprosesseissa nakertaa käsitystä oppisopimuksesta joustavana koulutuksen järjestämismuotona Oppisopimustoimijat ovat hyvin heterogeeninen yhteisö; volyymi, yhteisömuoto, organisoituminen, alueellisuus vs. valtakunnallisuus, verkostot vs. oma tuotanto vaihtelee suuresti Tietopuolisen koulutuksen tarjoajien joukossa on (edelleen) paljon tutkinto- ja oppisopimusmaailmaa heikosti tuntevia toimijoita Asiakasyritysten tilanteissa ja tarpeissa on suuria eroja oppisopimuksen, etenkin ammatillisen lisäkoulutuksen, kysyntätilanne on kuitenkin hyvä

5 Minkä asioiden näin ollen pitäisi korostua oppisopimustoiminnassa? Kolme pointtia: 1. Riippumattomuus Kyky ja vapaus yhdistää tarjolla olevia oppimisratkaisuja laaja-alaisesti työnantajien tarpeisiin 2. Brändi ja näkyvyys Kyky tuoda esiin omintakeisen koulutusmuodon erityispiirteet houkuttelevasti ja nykyaikaisesti 3. Vaikuttaminen Kyky hyödyntää omaa asiantuntijuutta myös työpaikkatasoa laajempien kokonaisuuksien kehittämisessä Lisänä uusi neljäs pointti: 4. Strategisuus Kyky nähdä oma ja asiakkaan toiminta kokonaisjohtamisen näkökulmasta, erityisesti silloin, kun johtamisen konteksti muuttuu

6 Johtamisen arkkitehtuuri Strategia Rakenne Tavoitteet Hyväksytty käytäntö Arvot Johtamistapa Kaikki elementit liittyvät toisiinsa. Johtaminen merkitsee kaikkien elementtien jatkuvaa linjaamista ja muuttamista. Johdon tehtävänä on hoitaa johtamisen arkkitehtuuria.

7 Suomalaisyritysten strategioiden sisältöalueet Talous, tehokkuus, kannattavuus Tuote, palvelu, konsepti, tuotteistus Kehittäminen, innovaatiot, r&d, teknologia Tuotanto, valmistus, tilaus-toimitusketju Tehokkaat ja edelleen kehittyvät prosessit** Erikoistumien, fokus Brändi, imago, maine Uudistuminen, nopeus, muutos, Synergia, liiketoimintaorganisaatio, portfolio Konsolidointi, toimialajärjestelyt Kumppanuudet, ekosysteemi, verkostot Internet, digitaalisuus, äly, e-kauppa Kotimarkkinat, valtakunnallisuus Riskinhallinta, turvallisuus Kansainvälisyys, globalisaatio Markkinat, asiakkuudet, myynti, jakelu Kasvu, laajentuminen, investoinnit Ympäristö, ekologisuus, ilmastonmuutos Vastuullisuus, luotettavuus, yhteiskunta Asiakasarvo, laatu, toimitusvarmuus Henkilöstö, osaaminen, arvot, työnantajuus Rakenteiden uudistaminen* Dynaamiset verkostot* Kasvu ja/tai kansainvälistyminen** Sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus* Henkilöstön osaaminen ja asiakaskokemus** Lähde: Luoma, M. (2015), Revisiting the strategy-performance linkage, Management Decision. **Pääasiallinen sisältöalue *Täydentävä sisältöalue

8 Strategioiden sisällöt ja menestyminen muutamia havaintoja Monenlaiset sisältöalueiden yhdistelmät näyttävät olevan mahdollisia hetkellistä menestymistä voi löytyä minkä tahansa yhdistelmän avulla (tai mistä tahansa yhdistelmästä huolimatta) Panostaminen henkilöstön osaamiseen muiden alueiden kustannuksella ei näytä olevan kovinkaan menestyksellinen valinta Rakenteiden uudistamisen (yli)korostaminen näyttää olevan yhteydessä toiminnan supistumiseen ja vaatimattomaan kannattavuuskehitykseen Paras yhdistelmä kannattavuuden näkökulmasta on kaikkien pääasiallisten sisältöalueiden ja dynaamisten verkostojen yhtäaikainen painottaminen Tehokkaat ja edelleen kehittyvät prosessit** Rakenteiden uudistaminen* Dynaamiset verkostot* Kasvu ja/tai kansainvälistyminen** Sosiaalinen ja ekologinen vastuullisuus* Henkilöstön osaaminen ja asiakaskokemus** Lähde: Luoma, M. (2015), Revisiting the strategy-performance linkage, Management Decision. **Pääasiallinen sisältöalue *Täydentävä sisältöalue

9 Yritystä yhteenvedoksi Miten johtamisen muuttuvaa kokonaisuutta voi ymmärtää? Johtaminen on yhdistelmä retoriikkaa ja realismia. Onnistunut muutosjohtaminen toimii kaikilla johtamisen alueilla ja rakentaa tasapainoa näiden välille. Miten organisaatiot näyttävät huomioivan henkilöstön ja osaamisen tämän ajan strategioissaan? Henkilöstön ja osaamisen tuloksellinen sisällyttäminen strategioihin näyttää olevan vaikeaa. Näitä ei tule yli- eikä alikorostaa, vaan integroida tasa-arvoisesti muihin tärkeisiin johtamisalueisiin. Mitä väliä strategioilla ja muilla yleensäkään on? Organisaatiot voivat menestyä hetkellisesti ilman minkäänlaisia strategioita. Strateginen johtaminen on kuitenkin välttämätöntä pidemmän aikavälin selkeyden ja menestyksellisen toiminnan ylläpitämiseksi. Strategioiden rinnalla tarvitaan monen muunkin asian osaamista. Miten oppisopimuksen erityispiirteet pitäisi huomioida johtamisessa? Oppisopimustoimijoiden tulisi korostaa johtamisessaan neljää tärkeää pointtia. Niiden avulla mahdollistuu työnantajille ainutlaatuinen asiakashyöty.