Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on lähes 10 miljoonaa asiakasta ja yli konttoria. on johtava Internet-pankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on 4,6 miljoonaa verkkopankkiasiakasta. Nordea noteerataan Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tunnusluvut... 3 Käsitteet ja valuuttakurssit... 4 Hallituksen toimintakertomus rakenne ja liiketoiminta... 5 Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit... 6 Taseen kommentit... 7 Tilikauden tuloksen käsittely... 7 Taseen ulkopuoliset erät...7 Vakavaraisuus ja luottoluokitukset... 8 Riskienhallinta Henkilöstö Ympäristöasiat Oikeudenkäynnit...26 Nordean osakkeet...26 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...27 Näkymät Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Tuottojen ja kulujen kirjaaminen Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen esitys Tilintarkastuskertomus Johto ja tilintarkastajat

3 Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä, netto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Hallintokulut: Henkilöstökulut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Arvonalentumistappiot luotoista Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Liikevoitto Satunnaiset erät Tuloverot Tulos Aikaisempien tilinpäätösperiaatteiden mukaan; ei oikaistu IFRS-standardien mukaiseksi. Tunnuslukuja ei ole myöskään oikaistu. Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 10,0 5,6 5,5 7,5 9,3 Kulu/tuotto-suhde, % Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista eristä, % 13,8 17,8 19,9 19,1 6,6 Vakavaraisuussuhde, % 16,0 20,2 22,9 22,2 10,4 Riskipainotetut erät, miljoonaa euroa Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista, % -0,12 0,11 0,04 0,11 0,17 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) Henkilöstö keskimäärin Liikevaihto, miljoonaa euroa Liikevoitto, miljoonaa euroa % liikevaihdosta 33,8 25,6 27,9 14,2 11,1 Koko pääoman tuotto, % 1,0 0,6 0,6 0,5 0,4 Omavaraisuusaste, % 10,3 9,9 10,1 11,9 4,5 Tuotto/kulu -suhde 2,8 2,1 2,0 1,4 1,4 3

4 Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot on laskettu alla olevien määritelmien mukaan. Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuuspääoma on ensisijaisen pääoman ja toissijaisen pääoman summa. Toissijainen pääoma koostuu lainoista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Ensisijainen pääoma Vakavaraisuuspääomaan sisältyvä oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo. Ensisijaiseen pääomaan voidaan lukea valvontaviranomaisten luvalla myös tietyt lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla (ensisijaiseen pääomaan luettavat lainat). Riskipainotetut erät Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit. Summaan ei sisällytetä vakavaraisuuspääomasta vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetut erät Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %. Vakavaraisuussuhde Vakavaraisuuspääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista Nettomääräiset luottotappiot suhteessa vuoden alun luotonantoon ja vastuusitoumuksiin, %. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Liikevaihto Korkotuotot, palkkiotuotot, voitot ja tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä, osingot, osuus osakkuusyritysten tuloksesta sekä liiketoiminnan muut tuotot. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Tuotto/kulu-suhde Liiketoiminnan tuotot suhteessa liiketoiminnan kuluihin. EIU GEM OTC Economist Intelligence Unit Group Executive Management Ovet the counter Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit 31. joulukuuta 2006) EUR 1,0000 USD 1,3170 DKK 7,4560 EEK 15,6466 GBP 0,6715 CHF 1,6069 LTL 3,4528 LVL 0,6972 NOK 8,2380 PLN 3,8310 SEK 9,0404 SGD 2,0202 4

5 Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on rakenne ja liiketoiminta Nordea-konsernilla on kolme liiketoiminta-aluetta: vähittäispankki, suuret yritys- ja yhteisöasiakkaat sekä varallisuudenhoito ja henkivakuutus. n tukitoimintoja ovat konserniprosessit ja -teknologia, konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, konsernin luotonanto ja riskienhallinta sekä konsernin lakiasiat ja compliance. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoiminta-alueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordean juridisen rakenteen yksinkertaistaminen jatkuu. Tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Muutoksen uskotaan tehostavan toimintaa, vähentävän operatiivista riskiä ja monimutkaisuutta sekä tehostavan pääoman käyttöä. Nordea jatkaa edelleen valmisteluja tätä muutosta varten ja odottaa, että asiaa koskeva lainsäädäntö ja säädökset saadaan valmiiksi. Etenkin talletussuojaa koskevat kysymykset on saatava ratkaistua, muutoin kilpailu saattaisi vääristyä. EU:n ja ETA-maiden talletussuojajärjestelmien toiminnasta tehdyn Euroopan komission selvityksen perusteella on selvää, että Nordean kannalta tyydyttävä ratkaisu on saatava aikaan paikallisten tai alueellisten ratkaisujen pohjalta. Seuraavana vaiheena konsernirakenteen muutosprosessissa on löytää sopiva ratkaisu lähinnä talletussuojajärjestelmien osalta yhteistyössä pohjoismaisten lainsäätäjien ja valvontaviranomaisten kanssa. Kun näihin kysymyksiin on saatu tyydyttävä ratkaisu, lopullisen muutosprosessin toteutuksen arvioidaan vievän noin vuoden. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:llä on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä viisi osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:llä on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riiassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Cayman-saarilla. NPS:llä ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Rahoitusyhtiöt Virossa, Latviassa ja Liettuassa laajensivat syyskuussa 2006 yritysautokantojen hallinnointitoimintaansa ostamalla 25 prosenttia paikallisista ALD Automotive -yhtiöistä. Nordea Pankki Suomi Oyj osti toukokuussa 31 prosenttia osakkuusyrityksestään Power Partners Oy:stä, josta tuli näin konserniyhtiö. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Turun Arvokiinteistöt Oyj myytiin heinäkuussa Myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Unitas Kongressikeskus Oy fuusioitiin Nordea Pankki Suomi Oyj:hin lokakuussa Tytäryhtiöt MeritaNordbanken Merchant Bank Singapore Ltd ja Nordea Real Estate UK Ltd purettiin vuoden 2006 aikana. Osakkuusyritys International Moscow Bankin osakkeet myytiin vuonna Kaupasta saatu myyntivoitto oli 199 miljoonaa euroa. Myös osakkuusyritys Suomen Asiakastieto Oy:n osakkeet myytiin 29 miljoonan euron voitolla. Vuoden 2006 aikana Nordea Pankki Suomi Oyj myi myös omistuksensa osakkuusyrityksissään Eurocard Oy:ssä, Huippupaikat Oy:ssä ja Optiomi Oy:ssä. Yllä mainittujen yhtiöiden kotipaikat, toimialat, tilikauden tulokset ja taseiden loppusummat on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 47). 5

6 Lisäksi vuoden aikana myytiin ja fuusioitiin joitakin pieniä tytäryhtiöitä ja osakkuusyrityksiä, joilla oli vain vähäistä toimintaa. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2006 Keskittyminen kannattavaan orgaaniseen kasvuun ja ristiinmyynnin lisääminen tuottivat edelleen tulosta. Rahoituskate parani vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna. Myös voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kehittyivät suotuisasti. International Moscow Bankin osakkeiden myynti lisäsi muita liiketoiminnan tuottoja. Henkilöstökulut kasvoivat, kun taas muut kulut ja poistot alenivat. Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli positiivinen, kun se vuonna 2005 oli negatiivinen. Tulos ennen veroja oli miljoonaa euroa (915), ja oman pääoman tuotto oli 10,0 % (5,6). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat 32 prosenttia miljoonaan euroon (1 862). Tuottoja paransivat suotuisa kehitys lähes kaikilla osa-alueilla ja erityisesti rahoituskatteen ja muiden tuottojen kertaluonteisten erien kasvu. Myös voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä vaikuttivat positiivisesti. Rahoituskate nousi 17 prosenttia miljoonaan euroon (1 210). Luotot yleisölle kasvoivat 13 prosenttia. Henkilöasiakkaille annetut asuntolainat sekä yleisön talletukset jatkoivat kasvuaan. Luotonantoon kohdistuneita marginaalipaineita kompensoivat volyymien kasvu ja talletusmarginaalien kohentuminen nousevien markkinakorkojen myötä. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 14 prosenttia 308 miljoonaan euroon (271). Palkkiotuotot lisääntyivät 10 prosenttia 497 miljoonaan euroon (449). Säästämistuotteisiin liittyvät palkkiotuotot kasvoivat lähinnä varallisuudenhoidon ja arvopaperivälityksen palkkioiden nousun ansiosta. Kasvua tukivat myös luotonannon palkkiotuotot ja muut palkkiotuotot. Palkkiokulut lisääntyivät 6 prosenttia 189 miljoonaan euroon (178). Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoivat 36 prosenttia 408 miljoonaan euroon (301). Kasvua siivittivät strukturoitujen tuotteiden vilkas kysyntä sekä asiakkaiden valuuttakauppa ja korkotuotteiden kauppa. Vilkas toiminta korkomarkkinoilla kasvatti voimakkaasti korkosidonnaisia eriä, ja korkosidonnaisten arvopaperien tuotot nousivat 257 miljoonaan euroon (142). Osakesidonnaisten erien tuotot kehittyivät suotuisasti ja olivat 41 miljoonaa euroa (0). Valuuttatoiminnan nettotuottoja oli 123 miljoonaa euroa (138). Tuotot muista rahoitusinstrumenteista laskivat -13 miljoonaan euroon (21). Osuus osakkuusyritysten tuloksesta nousi edellisvuodesta 31 miljoonaan euroon (20). Suurin osa kasvusta on lähtöisin International Moscow Bankista ennen kuin sen osakkeet myytiin vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Muut liiketoiminnan tuotot nousivat 290 miljoonaan euroon (58) lähinnä osakkeiden myyntivoittojen kasvun ansiosta. Osakkeiden myyntivoittoja kertyi 250 miljoonaa euroa (14). International Moscow Bankin myynnin osuus oli 199 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut vähenivät 2 prosenttia 881 miljoonaan euroon (902). Tuottojen ja kulujen kasvun välinen ero oli 34 prosenttiyksikköä, mikä on selvästi Nordean 5 prosenttiyksikön tavoitetta korkeampi. Jos International Moscow Bankin myyntiä ei oteta huomioon, ero on 23 prosenttiyksikköä. Kulu/tuotto-suhde laski edelleen 36 prosenttiin. Jos International Moscow Bankin myyntiä ei oteta huomioon, suhde on 39 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 4 prosenttia 504 miljoonaan euroon (483). Kasvu vastaa yleistä palkkojen nousua sekä voittopalkkiojärjestelmän ja tulosperusteisten palkkojen kustannusten nousua. Henkilöstön määrä henkilötyövuosilla mitattuna kasvoi 150 henkilöllä vuonna Syynä oli lähinnä konttoriverkoston laajentaminen Baltian maissa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna oli (8 910). Muita kuluja kertyi 359 miljoonaa euroa (371). Laskua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Syynä olivat pienentyneet tietotekniikka- ja kiinteistökulut. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä laskivat 18 miljoonaan euroon (48). Lasku aiheutui lähinnä Nordea Rahoitus Suomi Oy:n yritysautokantojen hallinnointitoiminnan myynnistä joulukuussa 2005 sekä arvonalennusten peruutuksista. Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 63 miljoonaa euroa positiivinen (-46). Luottosalkun laatu on edelleen hyvä. Positiiviset arvonalentumistappiot luotoista vastaavat 0,12 prosenttia luotonannosta ja takauksista. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoittojen ja tappioiden nettomäärä oli 5 miljoonaa euroa positiivinen, kun vuonna 2005 voitot ja tappiot olivat samansuuruiset. Verot Tuloverot olivat -358 miljoonaa euroa (191). Efektiivinen veroaste oli -22 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 21 prosenttia positiivinen. Positiivinen verovaikutus vuonna 2005 perustui verotuksellisiin tappioihin liittyvien väliaikaisten erojen uudelleen- 6

7 arvostukseen ja tulouttamiseen. Arvostus perustuu arvioon siitä, miten tappiot pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa syntyvillä verotuksellisilla voitoilla. Veroaste on vuonna 2006 Suomen lain mukaista 26 prosentin veroastetta alempi lähinnä siksi, että International Moscow Bankin ja Suomen Asiakastieto Oy:n myynnistä saadut voitot ovat verovapaita. Vuoden 2006 lopussa laskennallisten verosaamisten määrä oli yhteensä 468 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjaamattomien, käyttämättömien verohyvityssaamisten määrä oli 105 miljoonaa euroa. Arvio kirjattavasta määrästä riippuu lähinnä ajankohdasta, jolloin käyttämättömät verotukselliset tappiot hyödynnetään. Tulos Tilikauden tulos oli miljoonaa euroa (1 106). Oman pääoman tuotto oli 10,0 prosenttia (5,6). Taseen kommentit Taseen loppusumma kasvoi 7 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia vuoden 2006 aikana. Kaikki ulkomaan valuutan määräiset tase-erät on muunnettu euroiksi käyttäen vuodenvaihteen valuuttakursseja. Tilinpäätösperiaatteita selostetaan tarkemmin liitteessä 1. Taseen kasvun taustalla oli luotonantovolyymien ja konsernin sisäisten liiketapahtumien kasvu. Kasvu rahoitettiin useista eri lähteistä, joista merkittävin on velat luottolaitoksille. NPS:n pääomarakenne on vahva ja rahoituspohja laaja, mikä osoittaa, että sen taloudellinen asema on vakaa. Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2006 lopussa 131 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 7 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat noin 7 miljardia euroa 47 miljardiin euroon (40). Suurin osa kasvusta oli peräisin pankkien välisistä talletuksista. Saamiset yleisöltä kasvoivat noin 6 miljardia euroa 52 miljardiin euroon (46). Henkilöasiakkaille annettujen tavanomaisten asuntolainojen määrä nousi 12 prosenttia 17,3 miljardiin euroon ja henkilöasiakkaille annetut kulutusluotot kasvoivat 10 prosenttia 5,9 miljardiin euroon. Korollisia arvopapereita oli 1,2 miljardia euroa. Määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta, koska likviditeettipuskuri oli vuoden 2006 lopussa jonkin verran suurempi kuin vuonna Muut pankkitoiminnan varat vähenivät noin 6 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvon laskusta korkotason nousun myötä. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 6 miljardia euroa 118 miljardiin euroon. Velat luottolaitoksille kasvoivat noin 8 miljardia euroa. Kasvu oli peräisin useasta eri velkainstrumenttilajista. Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin miljardi euroa. Yleisön talletukset kasvoivat 3 prosenttia 34,5 miljardiin euroon (33,6). Ne ovat konsernin ensisijainen rahoituslähde. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin miljardi euroa. Velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuoden. Määrän kasvu heijastaa lisääntynyttä rahoitustarvetta. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, vähenivät noin 4 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvon laskusta. Oma pääoma Oma pääoma oli vuoden 2006 alussa miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli miljoonaa euroa. Vuoden 2006 lopussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat miljoonaa euroa 31. joulukuuta Tilikauden voiton osuus on miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin sisältyy kaupallisia tuotteita kuten takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli 15,6 miljardia euroa (12,7). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 8,9 miljardia euroa (7,5). Summaan eivät sisälly johdannaissopimusten nimellisarvot. Vakavaraisuussäännösten mukaisesti laskettu riskipainotettu taseen ulkopuolisten erien vastapuoliriski oli vuoden 2006 lopussa 9,7 miljardia euroa (7,6). Johdannaissopimusten määrä kasvoi miljardiin euroon (1 960). 7

8 Vakavaraisuus ja luottoluokitukset n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 16,0 prosenttia (20,2). Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista sitoumuksista oli 13,8 prosenttia (17,8). n vastaavat luvut vuonna 2006 olivat 17,0 prosenttia ja 14,6 prosenttia. Varavaraisuussuhteen tulee viranomaismääräysten mukaan olla vähintään 8 prosenttia. Varavaraisuussuhde on vakavaraisuuspääoman osuus riskipainotetuista sitoumuksista. NPS:n hallitus vahvistaa, että pankin toiminta jatkuu ja että tilinpäätös on laadittu tämän mukaisesti. Hallitus pitää NPS:n maksuvalmiutta 31. joulukuuta 2006 hyvänä. NPS:n luottoluokitus Lyhyt Pitkä Moody s P-1 Aa3 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- Vakavaraisuus Vakavaraisuuspääoman laskenta Oma pääoma Ehdotetut/maksetut osingot Laskennalliset verosaamiset Aineettomat hyödykkeet Ensisijainen pääoma (liikearvon vähentämisen jälkeen) Toissijainen pääoma josta ikuiset lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla Vähennykset Vakavaraisuuspääoma yhteensä Luotto- ja markkinariskin kohteena olevat riskipainotetut erät Luottoriskit, eritelty alla Markkinariskit, eritelty alla Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista eristä, % 13,8 17,8 14,6 18,8 Vakavaraisuussuhde, % 16,0 20,2 17,0 21,5 1 Sijoitukset konsernin ulkopuolisiin rahoituslaitoksiin. 2 Toissijainen pääoma sisältää eräpäivättömät lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Erään sisältyvät myös huonommalla etuoikeudella olevat lainat, joilla on eräpäivä. Niistä on vähennetty lainat, joiden jäljellä oleva juoksuika on lyhyt. Lainoihin liittyvät valuutanvaihtosopimukset on otettu huomioon sisällytettäessä vakavaraisuuspääomaan lainoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Rahoitustarkastus on antanut Nordea Pankki Suomi Oyj:lle luvan 30. tammikuuta 2007 lähtien lunastaa 27. tammikuuta vuonna 1997 (nimellisarvo 150 miljoonaa USD) liikkeellelasketun huonommalla etuoikeudella olevan velan. Velka on näin ollen vähennetty niistä huonommalla etuoikeudella olevista veloista, jotka lasketaan Toissijaiseen pääomaan. Riskipainotettujen erien erittely, luottoriskit Taseeseen kirjatut erät Taseen ulkopuoliset erät Miljoonaa euroa, vuoden 2006 lopussa Kirjattu Riskipainotettu Nimellisarvo Oikaistu Riskipainotettu Riskipainotetut erät yhteensä A 0 % B 20 % C 50 % D 100 % Yhteensä Miljoonaa euroa, vuoden 2005 lopussa Kirjattu Riskipainotettu Nimellisarvo Oikaistu Riskipainotettu Riskipainotetut erät yhteensä A 0 % B 20 % C 50 % D 100 % Yhteensä

9 Vakavaraisuus jatk. Taseeseen kirjatut erät Taseen ulkopuoliset erät Miljoonaa euroa, vuoden 2006 lopussa Kirjattu Riskipainotettu Nimellisarvo Oikaistu Riskipainotettu Riskipainotetut erät yhteensä A 0 % B 20 % C 50 % D 100 % Yhteensä Taseeseen kirjatut erät Taseen ulkopuoliset erät Miljoonaa euroa, vuoden 2005 lopussa Kirjattu Riskipainotettu Nimellisarvo Oikaistu Riskipainotettu Riskipainotetut erät yhteensä A 0 % B 20 % C 50 % D 100 % Yhteensä Riskiluokkien sisältö: A Saamiset OECD-valtion hallitukselta/keskuspankilta tai suomalaiselta kunnalta tai näiden takaukset. B Saamiset OECD-valtiossa sijaitsevalta kunnalta tai pankilta/rahoituslaitokselta sekä lyhytaikaiset saamiset muilta pankeilta /rahoituslaitoksilta. C Saamiset, joiden vakuutena on asunto tai kiinteistö. D Muut varat Riskipainotettujen erien erittely, markkinariskit Korkoriskit josta erityisriski josta yleisriski Osakekurssiriski josta erityisriski josta yleisriski Selvitysriski Vastapuoli- ja muut riskit VAR-laskennan mukaiset riskit Hyödykeriskit Yhteensä Kaikkien Pohjoismaiden rahoitusvalvontaviranomaiset hyväksyivät joulukuussa 2006 Nordean markkinariskimallin (Value at Risk, VaR), jota käytetään kaupankäyntisalkun markkinariskin asettaman pääomavaatimuksen laskemisessa. Nordea voi siksi määritellä markkinariskin asettaman pääomavaatimuksen perustaen sen omaan parhaaseen arvioonsa todellisesta markkinariskistä viranomaisten standardimenetelmän sijaan. Nordean markkinariskimallit on hyväksytty pääomavaatimuksen laskemiseksi (i) yleisille korko- ja valuuttapositioiden sekä lineaaristen osakepositioiden markkinariskeille ja (ii) erityisille suurten salkkujen lineaaristen osakepositioiden ja korkopositioiden markkinariskeille. Markkinariskiä sisältävien riskipainotettujen sitoumusten määrä laski NPS:ssä 8,5 miljardilla eurolla sen seurauksena, että pääomavaatimus perustui vuoden 2006 lopussa Nordean VaR-malleihin eikä standardimenetelmään. Vakavaraisuussuhde ja ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista sitoumuksista lasketaan neljännesvuosittain vakavaraisuuden laskemisesta Suomessa annetun luottolaitostoimintaa koskevan lain (1607/1993) sekä Suomen rahoitustarkastuksen määräysten mukaan. Määräys perustuu EU-direktiiveihin ja kansainväliseen Basel I -standardiiin. Myös muut kuin suomalaiset konserniyhtiöt laativat vakavaraisuuslaskelmansa näiden ohjeiden mukaan, vaikka ne eroaisivat paikallisista määräyksistä. Vakavaraisuusmääräysten tavoitteena on varmistaa, että rahoituslaitoksella on aina riittävä pääoma, joka täyttää markkina- ja luottoriskien kattamiseksi vaaditun vähimmäispääoman. Suomen rahoitustarkastus antaa vakavaraisuuspääoman laskentaa ja riskipainotettuja eriä koskevat määräykset ja määrittelyt ja vaatii valvottaviltaan vakavaraisuusraportointia neljännesvuosittain. Vakavaraisuuteen liittyviä asioita käsitellään konsernin tuki- ja palvelutoiminnoissa. ssa toimii erityinen pääomiin liittyviä asioita juoksevasti arvioiva elin, Capital Planning Forum, jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja ja jossa on edustajia konsernin tuki- ja palvelutoimintojen asianomaisista yksiköistä. Capital Planning Forum seuraa ja analysoi ennustetun pääomatarpeen vaikutuksia ja laatii pääomarakennetta koskevia päätöksiä tukevaa aineistoa konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. Päätökset liittyvät lainoihin, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla, yhtiön omien osakkeiden hankintaan sekä osingonmaksuun. Päätöksiin vaikuttavat olennaisesti nykyiset ja tulevat (Basel II) vakavaraisuusmääräykset sekä konsernin sisäiset taloudellista pääomaa ja rullaavia ennusteita koskevat ohjeet. 9

10 Riskienhallinta Rahoituspalvelujen tarjoajana Nordeaan kohdistuu monenlaisia riskejä. Merkittäin näistä riskeistä on yleisölle annettuihin luottoihin liittyvä luottoriski. Riskienhallinta on rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeinen menestystekijä. Siksi Nordeassakin on vahvistettu tarkat riskienhallintaperiaatteet ja -ohjeet. Nordean tavoitteena on tasapainoinen kokonaisriskiprofiili osakkeenomistajille syntyvän arvon kasvattamiseksi. Taloudellinen pääoma (economic capital) kohdennetaan eri liiketoiminta-alueille. Se vaikuttaa myös riskipainotettuun tulokseen (economic profit), joka on yksi Nordea-konsernin keskeisistä tunnusluvuista. Riskienhallinnan periaatteet ja valvonta Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Riskejä mitataan ja niistä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Nordean hallitus vastaa luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta. Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Nordean hallitus päättää luotto-ohjeissaan Nordean liiketoiminta-alueiden eri tasoisten luottokomiteoiden päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Hallituksen luottovaliokunta seuraa Nordean luottokannan kehitystä sekä eri toimialoihin ja suurimpiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Nordean hallitus päättää myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskiä koskevista rajoista. Nordean konsernijohtaja ja konsernin johtoryhmä (Group Executive Management, GEM) seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat riskienhallintavaliokunnat: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernijohtaja, vastaa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja riskeistä. ALCO vastaa konsernin rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallinnasta. n luotonanto ja riskienhallinta voi vahvistaa lisälimiittejä tarpeen mukaan. ALCO päättää myös markkina- ja likviditeettiriskien kohdentamisesta eri liiketoimintaalueille sekä konsernin sijoitussalkun tuottotavoitteista. Liiketoiminta-alueiden riskirajat vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti vähintään vuodeksi eteenpäin. Liiketoiminta-alueiden johtajat kohdentavat ALCOn vahvistamat limiitit omassa liiketoiminnassaan, vahvistavat tarvittaessa alalimiittejä ja käyttävät muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Riskienhallintakomitea seuraa kokonaisriskin kehitystä. Sen puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, joka on myös konsernin luotonanto ja riskienhallinta -yksikön johtaja. Liiketoiminta-alueiden luottovaliokunnat (suuret yritys- ja yhteisöasiakkaat sekä vähittäispankki), joiden puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, päättävät merkittävistä luottolimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. Liiketoiminta-alueiden luottovaliokuntien ulkopuolelle jäävistä limiiteistä päätetään luotto-ryhmissä, joilla on eritasoiset päätösvaltuudet. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. n luotonanto ja riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. Rakenteellista korkoriskiä ja likviditeettiriskiä koskevasta ohjeistuksesta vastaa kuitenkin konsernin varainhallinta. Liiketoiminta-alueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista, kun taas konsernin luotonanto ja riskienhallinta seuraa riskejä Nordea-konsernin tasolla. Nordea Pankki Suomen hallituksella on päävastuu riskilimiittien myöntämisestä ja valvonnasta Nordea Pankki Suomi -konsernissa. Luottoriski Luottoriski toteutuu sopimuskumppanin jättäessä täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Nordean luottoriskeistä suurin osa syntyy luotonannosta yrityksille ja henkilöasiakkaille, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai dokumenttimaksuista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi maa- ja selvitysriskit sekä johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien luottoriskit. Takauk-sista ja dokumenttimaksuista voi aiheutua luotto-riski, jos Nordealta vaaditaan maksua sen antaman takauksen tai dokumenttimaksun perusteella. Johdannaissopimusten luottoriski realisoituu, kun sopimuksen vastapuolesta tulee maksukyvytön samalla kun sopimuksen markkina-arvo on Nordealle positiivinen. Selvitysriski realisoituu, kun vastapuoli jättää velvoitteensa hoitamatta selvitys-prosessin aikana. Maariski liittyy mahdollisiin ongelmiin varojen siirrossa luotonsaajan kotimaasta sen joutuessa taloudelliseen ja poliittiseen muutostilanteeseen. 10

11 Vastuu ja valvontaprosessit Asiakkaiden ja asiakaskokonaisuuksien luottolimiittejä koskevat päätökset tehdään Nordea-konsernin eri tasojen luottoryhmissä. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö, joka arvioi säännöllisesti asiakkaidensa kykyä selvitä velvoitteistaan. Sen on tunnistettava poikkeamat sovituista ehdoista ja asiakkaan taloudellisen tilanteen heikkeneminen. n luotonanto ja riskienhallinta vastaa luottoriskien hallinnasta Nordeakonsernin tasolla. Asiakkaan luotonhoitokyvyn heikentyessä asiakkaan vastuut joutuvat erityishuomion kohteeksi. Jatkuvan seurannan lisäksi laaditaan toimintasuunnitelma mahdollisten luottotappioiden pienentämiseksi. Tarvittaessa asiakasvastuullisen yksikön tueksi perustetaan erillinen projektiryhmä. Nordea seuraa jatkuvasti asiakkaiden taloudellista tilaa etsittäessä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja ja ongelmaluottoja tarkastellaan vähintään neljännesvuosittain niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Samalla todetaan arvonalennuksen tekotarve. Vastuu määritellään ongelmavastuuksi ja sen arvoa alennetaan, jos objektiiviset todisteet, kuten tappiotapahtumat tai muut todettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvonalentumisen suuruuteen vaikuttavat tulevien kassavirtojen nykyarvo sekä pantatun vakuuden arvo. Ongelmaluotot voivat olla joko järjestämättömiä tai muita saamisia, ja ne otetaan huomioon toteutuneena luottoriskinä maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä määritettäessä, kun arvioidaan odotettavissa olevaa tappiota ja taloudellista pääomaa. Erikseen määriteltyjen toimialojen riskejä hallitaan toimialaohjeistuksella ja -limiiteillä, ja niitä valvotaan erityisissä toimialatyöryhmissä. Yritysasiakkaiden ympäristöriskit otetaan huomioon kokonaisriskin arvioinnissa ympäristöriskien arviointityökalun avulla. Työkalua kehitetään parastaikaa kattamaan myös yhteiskunnalliset riskit. Uusi työkalu valmistuu vuoden 2007 aikana. Nordea noudattaa suurissa projektirahoituksissa kansainvälisten rahoituslaitosten yritysvastuun periaatteita (Equator Principles). Näitä rahoitusalan pelisääntöjä sovelletaan projektien rahoitukseen liittyvän yhteiskunnallisen riskin ja ympäristöriskin määrittämiseen, arviointiin ja hallintaan. Yritysvastuun periaatteet perustuvat Maailmanpankin ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) periaatteisiin ja ohjeistukseen. Mittausmenetelmät Luottoriskin mittausmenetelmät kehitettiin Nordeassa alun perin taloudellisen pääoman mittaamiseksi. Nordeassa on sen jälkeen panostettu huomattavasti siihen, että luottoriskin sisäiset mittausmenetelmät vastaisivat uusia Basel II vakavaraisuusvaatimuksia. Luokitus ja pisteytys (scoring) -menetelmät Luokitus- ja pisteytysmenetelmät kuuluvat keskeisesti luottoriskin hallintaan. Nämä mallit pyrkivät arvioimaan asiakkaita ja ennustamaan maksuhäiriöitä. Luokitusmalleja sovelletaan yritysasiakkaisiin ja pankkeihin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan henkilöasiakkaisiin ja pieniin yrityksiin. Sisäinen luottoluokitus on arvio yritys- tai pankkiasiakkaan takaisinmaksukyvystä. Kutakin luottoluokitusta vastaa maksukyvyttömyystodennäköisyys (Probability of Default, PD), jota käytetään taloudellisen pääoman laskennassa. Myös uudet vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät maksukyvyttömyystodennäköisyyden arviointia. Yritysasiakkaiden luokitusasteikossa on 18 luottoluokkaa velvoitteensa hoitaville asiakkaille. Luokka 6+ kuvastaa parasta mahdollista takaisinmaksukykyä ja luokka 1- heikointa mahdollista takaisinmaksukykyä. Luokka 4- ja sitä ylempänä olevat luokat vastaavat ulkoisten luokituslaitosten (esim. Moody s ja S&P) antamaa investment grade -luokitusta. Luokkien 2+ ja 1- välillä olevia luokkia pidetään heikkoina, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän lisäksi on olemassa kolme eri luokkaa niille vastapuolille, jotka ovat Nordean kannalta maksukyvyttömiä. Asiakkaan luokitus vahvistetaan yleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikatsauksen yhteydessä, ja sille hankitaan vastuussa olevan luottoryhmän hyväksyntä. Luokitusten johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys varmistetaan luokitusmallien avulla. Mallit on kehitetty keskikokoisia ja suuria yrityksiä sekä pankkiasiakkaita varten. Mallien pohjana on kokonaisluokitus, jossa yhdistetään taloudelliset ja laadulliset tekijät. Asiakkaan oikean luokituksen varmistamiseksi otetaan huomioon myös yrityksen koko ja toimiala. Nordeassa on käytössä Basel II -vakavaraisuusvaatimusten mukainen validointiprosessi, jonka tarkoituksena on parantaa Nordean luokitusmalleja, toimintatapoja ja järjestelmiä. Vuotuisen seurannan avulla voidaan myös varmistaa, että mallissa käytetyt riskitekijät ovat asianmukaiset. Pisteytysmallit ovat tilastollisia menetelmiä asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyyden ennustamiseksi. Nordean luottoprosessissa käytetään kolmea erilaista pisteytysmallia. Ensimmäinen pe- 11

12 rustuu asiakkaan hakemuksessa antamiin tietoihin, toinen pankin järjestelmistä saatuihin tietoihin ja kolmas luottotietorekistereistä saatuihin tietoihin. Malleja sovelletaan lähinnä henkilöasiakkaisiin mutta myös pieniin yrityksiin. Pisteytysmallit tukevat sekä luotonantoprosessia (esimerkiksi automaattiset päätökset ja tukitoiminnot) että riskienhallintaprosessia, johon kuuluvat riskiasiakkaiden aikainen tunnistaminen ja salkkuriskien seuranta. Nordea on tarkistanut varavaraisuusuudistuksen myötä järjestelmällisesti pisteytysmallejaan. Tähän työhön kuuluu nykyisten mallien sovittaminen uusien vakavaraisuusvaatimusten mukaiseksi. Vuodesta 2007 lähtien sisäisiä pisteytysmalleja käytetään taloudellisen pääoman mittaamiseen. Niiden avulla voidaan havaita pisteytettyjen asiakkaiden maksuhäiriöriski ja maksukyvyttömyystodennäköisyys. Luottoriskin mittaaminen Luottoriskiin vaikuttavat keskeiset tekijät ovat: asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys (Probability of Default, PD), asiakkaan maksukyvyttömyydestä odotettava tappio (Loss Given Default, LGD) ja asiakkaan vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa (Exposure at Default, EAD). Nämä tekijät määräävät luottoriskistä syntyvän odotetun tappion ja luottoriskin kattamiseksi tarvittavan taloudellisen pääoman, jotka sitten vaikuttavat riskipainotettuun tulokseen. Maksukyvyttömyyden todennäköisyys on tärkein tekijä luottoriskin mittauksessa. Luottoluokkien maksukyvyttömyystodennäköisyydet arvioidaan yleensä historiallisten tappiotietojen perusteella. Maksykyvyttömyydestä odotettavaa tappiota mitattaessa otetaan huomioon vakuuksien kattavuus, vastapuolen taseen koostumus ja muu mahdollinen luottotuki. Tässä arvioinnissa käytetään myös hyödyksi Nordean omaa historiallista tietoa. Monissa tuotteissa vastuut maksukyvyttömyyshetkellä vastaavat maksamatta olevia vastuita. Joidenkin tuotteiden kuten luottolimiittien ja johdannaissopimusten osalta vastuiden määrä maksukyvyttömyyshetkellä voi kuitenkin olla suurempi kuin käytössä olevien vastuiden määrä. Luottoriskiin kohdennettavan taloudellisen pääoman laskenta perustuu Nordeassa ns. pääomafaktoreihin (capital factors), jotka vastaavat erilaisia maksukyvyttömyystodenäköisyyksien ja maksukyvyttömyydestä odotettavien tappio-osuuksien yhdistelmiä. Pääomafaktorien laskennassa käytetään hyväksi koko luottosalkun riskiä mittaavaa mallia. Samaa mallia käytetään myös salkussa esiintyvien epätasapainojen kuten keskittymisriskin arvioinnissa. Luottoriskin mittaamiseksi tehdään lisäksi laajoja stressitestejä, jotka ovat osa Nordean pääoman riittävyyden arviointiprosessia (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Luottoriskiparametrien mittaamiseksi ja erilaisten luottokantaanalyysien tekemiseksi Nordeassa on luotu koko konsernin kattava luottotietokanta. Odotetun tappion (EL) määritelmä: Odotetulla tappiolla tarkoitetaan tämänhetkisen salkun perusteella laskettua vakioitua tappiota. Odotettu tappio lasketaan kaavalla: EL = PD x LGD x EAD, jossa PD = asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys LGD = asiakkaan maksukyvyttömyydestä odotettava tappio EAD = asiakkaan odotettujen vastuiden määrä maksukyvyttömyyshetkellä. Odotettu tappio (EL) Odotetulla tappiolla on suuri merkitys riskipainotetun tuloksen laskemisessa sekä salkun että yksittäisen vastuun tasolla. Odotettu tappio ja sen parametrit (PD, LGD ja EAD) lasketaan nykyisen salkun perusteella, mutta ne kuvastavat vakioitua tappiota suhdannekierron aikana. Riskipainotetun tuloksen laskemisessa käytetty odotettu tappio on Nordeakonsernissa 0,17 prosenttia vuonna Luottoriskianalyysi Luottoriskin määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kuuluvien ja taseen ulkopuolisten saamisten ja mahdollisten saamisten pääoman nettomäärä arvonalennusten jälkeen. Luottoriski lisääntyi vuoden 2006 aikana 15 prosenttia 146 miljardiin euroon (129). Suurin luottoriski liittyy luotonantoon, joka vuonna 2006 kasvoi 14 prosenttia 52 miljardiin euroon (46). Luotot yrityksille kasvoivat 10 prosenttia, ja niitä oli 26 miljardia euroa (24). Henkilöasiakkaille annettujen luottojen määrä kasvoi 18 prosenttia, ja niitä oli 25 miljardia euroa (21). Yrityksille annettujen luottojen osuus koko luottokannasta oli 50 prosenttia (52) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 47 prosenttia (46). Vuoden 2006 lopussa saamisia luottolaitoksilta oli 47 miljardia euroa (40) lähinnä pankkienvälisinä talletuksina. Näistä saamisista alle 10 prosenttia oli OECD:n ulkopuolisilta luottolaitoksilta. Luotonanto yrityksille Eniten kasvua oli seuraavilla sektoreilla: kiinteistötoiminta, rahoitus ja teollisuus. Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala, jolle myönnettyjen luottojen määrä oli 7,3 miljardia euroa (6,1). Suhteellisen suurten ja taloudellisesti vakavaraisten yhtiöiden osuus salkusta on suuri. Vakuuskattavuus on suuri erityisesti 12

13 sellaisissa vastuissa, joiden luokitus on matala (3+ tai heikompi). Luottoriski on hyvin hajautettu lainojen määriin nähden, koska 80 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Jakauma on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Riskiä voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä vakuuksia. Se on erityisen tärkeää henkilöasiakkaille ja keskikokoisille ja pienille yrityksille suunnatussa luotonannossa. Suurten yritysasiakkaiden luotoissa vakuuksia ei käytetä yhtä paljon. Yrityksille annetuissa luotoissa, joihin lasketaan mukaan käyttämättömät luottolupaukset, keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Luottoriskiä on vähennetty käyttämällä jonkin verran luottoriskinvaihtosopimuksia. Suurien vastuiden määrää on hallittu pääasiassa tavanomaisten syndikoitujen lainojen avulla. Luotonanto henkilöasiakkaille Asuntolainat kasvoivat 21 prosenttia ja kulutusluotot 10 prosenttia vuonna Asuntolainojen osuus oli 77 prosenttia (75). Vakuuskattavuus on korkea henkilöasiakkaille myönnetyissä asuntolainoissa, kun taas henkilöasiakkaiden kulutusluotoissa vakuuskattavuus on pienempi. Luottoriskit (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletukisa ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyttämättömät luottolupaukset ym Takaukset ja remburssit Johdannaissopimuksiin sisältyvä luottoriski Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat korolliset arvopaperit Muut korolliset arvopaperit Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliet tulevat riskit. Luotot yleisölle asiakasryhmittäin % % Miljoonaa euroa 2006 % % Yritykset , , , ,1 Henkilöasiakkaat , , , ,1 Julkinen sektori , , , ,8 Yhteensä , , , ,0 Luotot yrityksille toimialoittain Kiinteistötoiminta , , , ,6 Rakennustoiminta 585 2, , , ,9 Maatalous ja kalastus 89 0, ,2 88 0, ,4 Kuljetustoiminta , , , ,5 Shipping 583 2, , , ,0 Kauppa ja palvelut , , , ,0 Teollisuus , , , ,2 Rahoitustoiminta 773 2, , , ,7 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut , , , ,3 Muut yritykset , , , ,4 Yhteensä , , , ,0 13

14 Luotot yrityksille lainamäärän mukaan Miljoonaa euroa % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 0 0, , , ,6 - - Yhteensä , , , ,0 Luotot henkilöasiakkaille lainatyypeittäin Asuntoluotot , , , ,3 Kulutusluotot , , , ,7 Yhteensä , , , ,0 Saamiset kiinteistöyhtiöiltä maittain Miljoonaa euroa % % % % Suomi , , , ,0 Baltian maat 445 6, , , ,1 Muut 465 6, , , ,9 Yhteensä , , , ,0 Asuntoluotot henkilöasiakkaille maittain Miljoonaa euroa % % % % Suomi , , , ,6 Baltian maat , , , ,4 Yhteensä , , , ,0 14

15 Maariski 1 Maantieteellinen jakauma Kun annetut luotot jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Suomen osuudeksi tulee 80 prosenttia (82). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu Baltiaan ja muihin EUmaihin. Kehittyville markkinoille annettujen luottojen määrä on vähäinen. Maariski Maariskiä esiintyy lähinnä muutaman valtion kohdalla. Se liittyy kaupankäyntiin ja on paljolti lyhytaikaista. Maariskivarauksen kokonaismäärä vuoden 2006 lopussa oli 57 miljoonaa euroa (68). Luotot yleisölle, maantieteellinen jakauma Miljoonaa euroa % % % % Pohjoismaat , , , ,6 josta Tanska josta Suomi josta Norja josta Ruotsi Puola ja Baltian maat , , , ,1 Muut EU-maat , , , ,3 Yhdysvallat 986 1, , , ,4 Aasia , , , ,6 Latinalainen Amerikka 185 0, , , ,2 Muut OECD-maat 424 0, , , ,2 OECD:n ulkopuoliset maat 501 1, , , ,6 Yhteensä , , , ,0 Miljoonaa euroa Aasia Latinalainen Amerikka Itä-Eurooppa ja IVY-maat Lähi-Itä Afrikka Maariskivarauksen perusta, sisältää kaikki muut kuin EIU:n A-luokituksen saaneet maat ja Puolan ja Baltian. Sisältää riskit, joilla ei ole virallisen vientitakuulaitoksen (ECA) takausta. 15

16 Saamiset, joiden arvo on alentunut Nordea muutti joulukuun 2006 lopussa arvoltaan alentuneiden saamisten ilmoittamista koskevia periaatteitaan. Muutos lisäsi arvoltaan alentuneiden saamisten määrää. Muutos ei vaikuta riskiin, mutta taseeseen kirjattujen arvonalentumisten ja arvoltaan alentuneiden saamisten välinen suhdeluku on pienentynyt, koska muutos ei vaikuta arvonalentumisten määrään. Jäljempänä olevat vertailuluvut on oikaistu uuden periaatteen mukaisiksi. Erilaisten vakuuksien ja tulevan kassavirran katsotaan kattavan täysimääräisesti sen osan arvoltaan alentuneista saamisista, jota arvonalentumiset eivät kata. Saatavakohtaisesti arvostettujen arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä oli 777 miljoonaa euroa (827). Saatavakohtaiseti arvostettujen saamisten kirjatut arvonalentumiset laskivat 263 miljoonaan euroon (333). Kirjattujen arvonalentumisten suhde bruttomääräisiin saamisiin, joiden arvo on alentunut, laski 34 prosenttiin (40 %). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset olivat 122 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2006 (130). Luotot, joiden arvo on alentunut Miljoonaa euroa Yhteensä Yritysasiakkaat Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Henkilöasiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto, % 45,6 15,1 33,8 47,1 22,6 40,3 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, % 1,8 1,2 1,5 2,4 1,1 1,8 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä, % 1,2 0,2 0,7 1,6 0,3 1,0 Miljoonaa euroa Yhteensä Yritysasiakkaat Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Henkilöasiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto, % 46,6 13,8 37,7 48,4 20,3 43,3 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, % 1,9 0,7 1,3 2,6 0,7 1,7 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä, % 1,4 0,1 0,8 1,8 0,2 1,1 16

17 Yrityksille annetut saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, toimialoittain, brutto Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Miljoonaa euroa Kiinteistötoiminta 22 0,3 48 0,8 22 0,3 47 0,8 Rakennustoiminta 13 2,2 17 3,0 13 2,8 16 3,9 Maatalous ja kalastus 9 9,6 3 0,9 9 9,7 1 0,5 Kuljetustoiminta 20 0,8 18 0,7 20 0,9 15 0,7 Shipping 0 0, ,0 - - Kauppa ja palvelut 47 1,7 72 2,6 46 2,0 69 2,9 Teollisuus 181 3, , , ,4 Rahoitustoiminta 16 2,1 18 6,7 17 2,1 16 4,4 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 27 2,2 45 3,9 27 2,2 45 3,9 Muut yritykset 143 2, , , ,9 Yhteensä 478 1, , , ,6 Arvonalentumiset yrityksille annetuista luotoista toimialoittain Saatava- Saatava- Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 16 7,3 0 0, ,0 - - Rakennustoiminta 8 3,7 0 0,0 11 3,9 - - Maatalous ja kalastus 1 0,5 6 5,4 1 0,4 1 0,9 Kuljetustoiminta 7 3,2 7 6,2 8 2,8 3 2,7 Shipping 0 0,0 0 0,0-0,0 - - Kauppa ja palvelut 31 14,2 0 0, ,3 - - Teollisuus , , , ,4 Rahoitustoiminta 9 4,1 0 0,0 10 3,4 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 20 9,2 0 0, ,1 - - Muut toimialat 26 11, ,1 21 7, ,0 Yhteensä , , , , Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 16 7,5 0 0, ,4 - - Rakennustoiminta 8 3,8 0 0,0 11 4,0 - - Maatalous ja kalastus 1 0,4 6 5,4 0 0,0 1 0,9 Kuljetustoiminta 7 3,2 7 6,2 8 2,9 3 2,7 Shipping 0 0,0 0 0,0 0 0,0 - - Kauppa ja palvelut 31 15,0 0 0, ,7 - - Teollisuus , , , ,4 Rahoitustoiminta 9 4,2 0 0,0 9 3,3 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 20 9,4 0 0, ,4 - - Muut toimialat 18 8, ,1 19 6, ,0 Yhteensä , , , ,0 17

18 Arvonalentumiset luotoista Miljoonaa euroa Tase Tulosvaikutteiset muutokset Valuuttakurssimuutokset Tase Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset Arvonalentumiset yhteensä Miljoonaa euroa Tase Tulosvaikutteiset muutokset Valuuttakurssimuutokset Tase Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset Arvonalentumiset yhteensä Uudelleenjärjestellyt luotot ja muut saamiset Luotot ja saamiset ennen uudelleenjärjestelyä, kirjanpitoarvo Luotot ja saamiset uudelleenjärjesteyn jälkeen, kirjanpitoarvo Selvitysriski Selvitysriskillä tarkoitetaan arvopaperikaupan selvityksen tai maksun suorittamisen yhteydessä syntyvää luottoriskiä. Riskin määrä vastaa kaupan pääoman määrää. Nordealle voi aiheutua tappio, jos sen vastapuoli ei suorita velvoitteitaan sen jälkeen kun Nordea on antanut peruuttamattoman määräyksen pääoman tai arvopaperin siirrosta mutta ei ole vielä saanut lopullista vahvistusta maksun tai arvopaperin vastaanottamisesta. Yksittäisiin vastapuoliin liittyvää selvitysriskiä rajoitetaan selvitysriskilimiittien avulla. Kukin vastapuoli arvioidaan luottoprosessin aikana, ja selvitysosapuolet, kirjeenvaihtajapankit ja säilytysyhteisöt valitaan siten, että selvitysriski on mahdollisimman pieni. Nordea on kansainvälisen valuuttakauppojen selvitysjärjestelmän CLS:n (Continuous Linked Settlement) osakkeenomistaja ja jäsen. Järjestelmän tarkoituksena on poistaa selvitysriski sellaisten valuuttojen ja vastapuolten osalta, jotka täyttävät CLSselvityksen edellytykset. Nordean suurimpiin vastapuoliin liittyvä selvitysriski onkin pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Johdannaissopimuksiin liittyvä riski Johdannaissopimuksilla tarkoitetaan sellaisia rahoitusinstrumentteja, joiden arvo perustuu niiden kohde-etuuden arvoon. Kohde-etuus voi olla korko, valuutta, osake, luotto tai raaka-aine. Yleisimpiä johdannaisia ovat futuurit, termiinit, swapit ja optiot. Useimmat johdannaissopimukset ovat pörssin ulkopuolella tehtyjä, jolloin osapuolet sopivat keskenään tietyn sopimuksen ehdot. Nordea käy johdannaiskauppaa lähinnä asiakaskysynnän vuoksi. Kauppaa käydään sekä suoraan että tällaisesta toiminnasta syntyvien positioiden suojaamiseksi. Nordea käyttää koronvaihtosopimuksia ja muita johdannaisia myös taseessaan olevien varojen ja velkojen suojaamiseen. Suojaustoimintaa hoitaa konsernin varainhallinta. Johdannaissopimukset arvostetaan jatkuvasti käypään arvoon, ja ne vaikuttavat raportoituun tulokseen ja taseeseen. Nordeassa vakioimattomien johdannaisten markkina-arvo lasketaan käyvän arvon arvostusmallilla. Johdannaiset vaikuttavat luotto- ja markkinariskiin, rakenteelliseen korkoriskiin ja likviditeettiriskiin. 18

19 Johdannaissopimuksiin liittyvä luottoriski (nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen) - Nordea Pankki Suomi konserni Mahdolliset Mahdolliset Miljoonaa euroa Nykyiset riskit tulevat riskit Riskit yhteensä Nykyiset riskit tulevat riskit Riskit yhteensä Yhteensä Johdannaissopimusten luottoriski realisoituu, kun sopimuksen vastapuolesta tulee maksukyvytön samalla kun sopimuksen markkina-arvo on Nordealle positiivinen, eli Nordealla on saaminen vastapuolelta. Tällaisessa tapauksessa Nordean on tehtävä korvaava sopimus voimassa olevaan markkinahintaan, mistä voi aiheutua tappiota. Tämäntyyppistä luottoriskiä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin luottoriskejä, ja se lasketaan mukaan asiakkaan limiitteihin. Luottoriskiä mitattaessa lasketaan yhteen asiakkaan nykyiset vastuut ja mahdolliset tulevat vastuut. Tulevien vastuiden määrä on arvio, joka kuvastaa mahdollisia markkina-arvojen muutoksia yksittäisen sopimuksen jäljellä olevana juoksuaikana. Arvio saadaan kertomalla vastuiden nimellisarvo riskipainolla, joka määräytyy sopimuksen jäljellä olevan juoksuajan ja sen kohde-etuuden volatiliteetin perusteella. Nordeassa yksittäisiin vastapuoliin liittyvää riskiä vähennetään erilaisten riskienhallintamenetelmien avulla. Yleisin näistä on nettoutussopimusten käyttäminen. Sopimus antaa pankille oikeuden nettouttaa yhden sopimukseen piiriin kuuluvien kauppojen positiiviset ja negatiiviset jälleenhankinta-arvot, mikäli vastapuoli ei suorita velvoitteitaan. Suuriin pankkeihin, hedge-rahastoihin ja yhteisövastapuoliin liittyvää riskiä rajoitetaan markkinatilanteen mukaan käyttämällä vakuusjärjestelyjä, joissa vakuuksilla katetaan nykyisten vastuiden määrä. Riskiä voidaan pienentää myös sopimuksilla, joiden mukaan Nordealla on oikeus sulkea positiot tiettyinä aikoina tai mikäli tapahtuu jokin luottoon liittyvä maksuhäiriötapahtuma. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan salkkuihin ja rahoitusinstrumentteihin liittyvää mahdollista markkinaarvon menetystä (markkinahintariski) tai rahoitusmarkkinoiden muuttujien liikkeitä, jotka heikentävät tulosta tai omaa pääomaa (rakenteellinen markkinariski). Nordeassa markkinahintariski liittyy etupäässä korkoihin ja osakekursseihin ja vähemmässä määrin valuuttakursseihin, raaka-aineiden hintoihin ja luottoriskimarginaaleihin. Nettoriski aiheutuu paljolti konsernin varainhallinnan sijoitussalkuista ja vähemmässä määrin Nordea Marketsin asiakkaiden kaupankäynnistä. Markkinariskiä aiheutuu myös etuuspohjaisista eläkejärjestelmistä. n asiakasliiketoiminnassa ei ole markkinariskejä konsernin varainhallinnan huolehtiessa asiakasliiketoiminnan taseen ja taseen ulkopuolisten erien tasapainottamisesta. EURm Markkinariski, VaR 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 - Osakeriski Valuuttariski Luottomarginaaliriski Korkoriski Kokonaisriski 19

20 Rakenteellinen markkinariski liittyy korkoihin ja valuuttakursseihin: n rakenteellinen korkoriski (SIIR) osoittaa, miten markkinakorkojen muutos 12 kuukauden aikana vaikuttaa rahoituskatteeseen. Sitä on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä syntyy lähinnä tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä ulkomaan valuutan määräisistä sijoituksista. Rakenteelliset avoimet valuuttakurssipositiot katetaan aina. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä voivat aiheuttaa myös valuuttamääräiset tai ulkomaisten sivukonttorien kautta tulevat tuotto- ja kuluvirrat. Tämäntyyppistä riskiä hallitaan Nordea-konsernin yksittäisissä yhtiöissä niiden valuuttaposition avulla. Tytäryhtiöiden emoyhtiöille osinkoina tulossa olevat maksut muunnetaan emoyhtiön perusvaluutaksi. Raportointi ja valvontaprosessit n riskienhallintajohtaja saa Nordeakonsernin markkinariskiä koskevan raportin päivittäin. n johtoryhmä saa raportteja kuukausittain ja konsernin hallitus neljännesvuosittain. On erittäin tärkeää, että limiittejä noudatetaan. Asianmukaiselle päätöksentekotasolle ilmoitetaan välittömästi, mikäli hallituksen, ALCOn tai konsernin riskienhallintajohtajan vahvistama limiitti ylittyy. NPS käyttää suojauslaskentaa tilinpäätöksessään. ssa sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentamallia kaikkiin suojauksiin. Tavoitteena on antaa tilinpäätöksessä oikea kuva NPS:n suojaustoimenpiteistä. Kokonaisvastuu NPS:n suojauspositioista ja suojauslaskennan periaatteista on varainhallinnalla (Treasury). NPS käyttää suojausinstrumentteina ensisijaisesti koronvaihtosopimuksia. Valuutanvaihtosopimuksia ja käteisinstrumentteja käytetään vain muutamassa tapauksessa. Käteisinstrumentteja käytetään suojaavina instrumentteina vain kun suojaudutaan valuuttariskiltä. NPS:n suojattuihin eriin kuuluu sekä yksittäisiä omaisuus- ja velkaeriä että omaisuus- ja velkaeristä koostuvia salkkuja. Mittausmenetelmät Mikään yksittäinen riskimittari ei pysty arvioimaan markkinariskin kaikkia puolia. Siksi Nordeassa käytetään useita erilaisia markkinariskin mittausmenetelmiä, kuten Value-at-Risk-analyysiä (VaR), stressitestejä, Jump-to-Default-malleja, skenaariosimulointia ja muita ei-tilastollisia menetelmiä, joita ovat korkopistearvot, avointen positioiden nettomäärät ja optioiden tunnusluvut. Tavanomaiset markkinaolosuhteet VaR-analyysiä käytetään Nordeassa mittaamaan kaikkia korko-, valuutta-, osake- ja luottomarginaaliriskejä. Sen lisäksi käytetään kaikki nämä riskiluokat kattavaa VaR-analyysiä, jossa otetaan huomioon eri riskiluokkien välinen hajautus. Korko-, valuutta- ja osakeriskin VaR-analyysiin sisältyvät lineaariset positiot sekä optiot. VaR on tilastollisen riskianalyysin menetelmä. Nordeassa analyysin perustana käytetään kahden viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia markkinahinnoissa ja -kursseissa, 10 pankkipäivän pitoaikaa ja 99 prosentin todennäköisyyttä. VaR on menetelmänä ns. historiallinen simulointi, jossa lasketaan keskimääräinen tappio aineiston huonoimmista päivähavainnoista. Pääomarahastojen kirjanpitoarvoa ja strukturoituihin osakejohdannaisiin liittyvää markkinariskiä on rajoitettu, ja niitä seurataan päivittäisessä riskienhallintaprosessissa. Ne eivät kuitenkaan sisälly VaRmenetelmällä laskettuihin lukuihin. Mallin ennustekyky, yhden päivän Var ja simuloitu päivittäinen voitto/tappio EURm 8,0 6,0 4,0 2,0 - -2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0 Simuloitu voitto/tappio Yhden päivän VaR

Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Sisältö Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Yhteenveto Suomen talous piristyi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui vahvana hyvän

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2006 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Yhteenveto (Suluissa olevat tuloslaskelman vertailuluvut viittaavat vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden

Lisätiedot

Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. lla on kolme liiketoiminta-aluetta: vähittäispankki,

Lisätiedot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) Liite 3a, 3d _L3aL3d_s.XLS 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 204/205, 213/214 236 260 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2007 Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Kasvustrategia tuottaa edelleen vahvoja tuloksia Tuotot kasvoivat 8 prosenttia 3 830 miljoonaan euroon

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 29.2.2008 31.12.2007 alkaen AS SEGMENTTIKOHTAINEN TATU (IFRS) Neljännesvuosittain Palautuspäivä:

Lisätiedot

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LUOTTOLAITOKSEN KONSERNITASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa (19,0). Korkokate laski 15,0 miljoonaan euroon (30,3).

Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa (19,0). Korkokate laski 15,0 miljoonaan euroon (30,3). SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2010 Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Joulukuussa 2010 yhtiö

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Aktia Säästöpankki Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006. Aktia

Aktia Säästöpankki Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006. Aktia Aktia Säästöpankki Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Aktia 1 2 Sisällys Osavuosikatsaus...... 4 Tuloslaskelma... 8 Tase.... 9 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 11 Vuoden 2006 taseen liitetiedot...

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 29. huhtikuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Vuosi alkoi vahvasti Tuotot ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 % edellisneljänneksestä ja 16

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. heinäkuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Vahva kehitys jatkui Tuotot kasvoivat 4 % edellisneljänneksestä ja 18 % vuoden 2008 toisesta neljänneksestä.

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 4-6/2015: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 16,4 (17,3) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 12 %, mutta korkokate laski 9 % 23,8 (26,1) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2010

Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 2. helmikuuta 2011 Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Tuotot, liikevoitto ja asiakastyytyväisyys ennätystasolla Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordean

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2006

Tilinpäätöstiedote 2006 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. helmikuuta 2007 Tilinpäätöstiedote 2006 Ennätystulos orgaanisen kasvun strategian ansiosta kaikkien aikojen korkein oman pääoman tuotto, 22,9 % Liikevoitto nousi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 3. toukokuuta 2006 Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006 Vahva kehitys jatkuu tulos kasvoi 34 % Tulos kasvoi 34 prosenttia 665 miljoonaan euroon (495 milj. vuoden 2005

Lisätiedot

Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015

Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015 Aktia Pankki TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2015 10-12/2015: Kertaluonteiset kulut rasittivat tulosta Liikevoitto oli 11,1 (12,6) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto olivat muuttumattomat 18,9 (18,9) miljoonaa euroa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 : 19.10.2004 Ålandsbanken Abp Pörssitiedote 19.10.2004 klo 09.00 OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 Tarkastelukausi lyhyesti Konsernin liikevoitto

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj).

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj). OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Vakavaraisuussuhde, %: 21,02 % (16,54 %) Liikevoitto (milj. eur): 10,2 (10,7) Varainhankinta (milj. eur): 1 480,7 (1 371,5) Koko luotonanto (milj.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu kesäkuu 2006

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu kesäkuu 2006 OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu kesäkuu 2006 Kausi lyhyesti Konsernin liikevoitto nousi 18,1 % 11,0 milj. euroon (tammi-kesäkuu 2005: 9,3) Korkokate kasvoi 1,5 % 15,9 milj. euroon (15,6) Palkkiotuotot

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2008

Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 10. helmikuuta 2009 Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Vakaa tulos taloudellisen tilanteen nopeasta heikkenemisestä huolimatta Tuotot 8 200 miljoonaa euroa (7 886 milj.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 25. lokakuuta 2007 Vahva tulos Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 Tuotot kasvoivat 9 % 5 744 miljoonaan euroon (5 268 milj. vuoden 2006 tammisyyskuussa*)

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot