Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. lla on kolme liiketoiminta-aluetta: vähittäispankki, suuret yritys- ja yhteisöasiakkaat sekä varallisuudenhoito ja henkivakuutus. Nordealla on lähes 11 miljoonaa pohjoismaista asiakasta ja konttoria. on maailman johtava Internet-pankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on 4 miljoonaa verkkopankkiasiakasta. Nordea noteerataan Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä. Sisältö Viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma ja tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus rakenne ja liiketoiminta... 6 rakenteen muutokset... 7 Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 9 Vakavaraisuus ja luottoluokitukset...10 IFRS/IAS-säännösten soveltaminen...10 Riskienhallinta...11 Henkilöstö...12 Ympäristöasiat...12 Oikeudenkäynnit...12 Näkymät...12 Tilinpäätös Tuloslaskelmat...13 Taseet...14 Tilinpäätöksen liitetiedot...16 Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle.43 Tilintarkastuskertomus...44 Johto ja tilintarkastajat

3 Nordea Pankki Suomi Viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma 1), miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 2) Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallinto- ja toimintakulut 3) Kulut yhteensä Tulos ennen luottotappioita Luottotappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta Liikevoitto Satunnaiset erät Verot Vähemmistön osuus tilikauden voitosta Tilikauden voitto Tase 1), miljoonaa euroa Vastaavaa 4) Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Korkosidonnaiset arvopaperit - vaihtuvat vastaavat muut Muut varat Vastaavaa yhteensä Vastattavaa 4) Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Velat yhteensä Oma pääoma Vastattavaa yhteensä Vastuusitoumukset ) rakenteen muutokset vaikuttavat lukujen vertailukelpoisuuteen. Katso "Taloudellisen informaation ja tunnuslukujen vertailukelpoisuus", sivu 4. 2) Sisältää tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (osingot) sekä muut toimintatuotot. 3) Sisältää myös poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. 4) Virallisen taseen eriä, joita ei ole erikseen esitetty tässä taulukossa, on yhdistelty eriin "Muut saamiset" ja "Muut velat". 3

4 Nordea Pankki Suomi -konserni - Tunnusluvut Oman pääoman tuotto (ROE), % (Nordean määritelmä) 1) 4,8 8,2 10,6 29,3 - Koko pääoman tuotto (ROA), % 1) 0,5 0,5 0,4 1,4 1,1 2) Korkokateprosentti, % 1,1 1,5 1,7 1,5 1,7 Kulu/tuotto-suhde ennen luottotappioita, % Kulu/tuotto-suhde luottotappioiden jälkeen, % Luottotappiotaso, % 0,03 0,1 0,1 0,2 0,1 Ongelmaluottojen taso, % 0,3 0,6 0,8 0,6 0,8 Riskisijoitukset, miljoonaa euroa Vakavaraisuuspääoma, miljoonaa euroa Tier 1-pääoma/riskisijoitukset, % 19,9 19,1 6,6 6,2 5,5 Vakavaraisuussuhde, % 22,9 22,2 10,4 9,3 9,1 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstömäärä 31. joulukuuta ) Toimipaikat Pohjoismaiden ja Itämeren alueella, 31 joulukuuta Toimipaikat Pohjoismaiden ja Itämeren alueen ulkopuolella, 31 joulukuuta Suomen Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaiset taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto, miljoonaa euroa Liikevoitto, miljoonaa euroa % liikevaihdosta 25,2 14,2 11,1 20,8 17,8 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, miljoonaa euroa % liikevaihdosta 25,6 20,6 8,8 18,2 17,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1) 4,7 7,5 9,3 28,3 4) 21,9 2) Koko pääoman tuotto (ROA), % 1) 0,5 0,5 0,4 1,4 5) 1,1 2) Omavaraisuusaste, % 10,1 11,9 4,5 4,9 4,8 Tuotto/kulu-suhde 1,8 1,4 1,4 2,0 1,9 Tunnusluvut on laskettu käyttäen kohdassa "Käsitteet ja valuuttakurssit" esitettyjä kaavoja, seuraava sivu. 1) Ennakko-osinkovähennystä ja taseen erää Pääomalainat ei ole huomioitu oman pääoman määrää laskettaessa. Ilman konserniavustuksia, jotka sisältyvät tuloslaskelman erään "Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta". 2) Satunnaisina esitetyt kulut vähennetty liikevoitosta. 3) Ei sisällä Nordea Bank Norgea. 4) Ilman Nordea Kapitalförvaltning AB:n myyntivoittoa 15,5 %. 5) Ilman Nordea Kapitalförvaltning AB:n myyntivoittoa 0,8 %. Taloudellisen informaation ja tunnuslukujen vertailtavuus Nordea Pankki Suomi -konsernin (NPS) rakenne on oleellisesti muuttunut vuosina Nordean konsernirakenteen kehittämisen seurauksena. Tärkeimmät yllä esitettyjen tilinpäätöslukujen vertailtavuuteen vaikuttavat muutokset ovat: Vuosi 2003 Nordea Pankki Suomi Oyj myi kesäkuussa 2003 kokonaan omistamansa tytäryhtiöt Nordea Bank Danmark A/S:n (NBD), Nordea Bank Norge ASA:n (NBN) ja Nordea Bank Sverige AB:n (publ) (NBS) Nordea AB:lle (publ). Myytyjen yhtiöiden tuloslaskelmat sisältyivät NPS:n konsernitilinpäätökseen 30. kesäkuuta 2003 saakka. Vuosi 2002 Pankkikonsernin ulkopuolelle siirrettiin 1. tammikuuta 2002 toteutetun jakautumisen yhteydessä seitsemän investointipankkitoimintaa, varallisuudenhoitoa ja vakuutustoimintaa harjoittavaa yhtiötä. LG Petro Bank, uusi yhtiö Nordea-konsernissa, yhdisteltiin NBS-konsernin tilinpäätökseen lokakuusta 2002 alkaen. Vuosi 2001 Aiemmin Nordea AB:n (publ) omistuksessa ollut NBD ja Postgirot Bank, uusi yhtiö Nordea-konsernissa, yhdisteltiin pankkikonsernin tilinpäätökseen 1. joulukuuta 2001 alkaen. NBN:n tuloslaskelma yhdisteltiin pankkikonsernin tuloslaskelmaan tammikuusta 2001 alkaen. Vuosi 2000 NBN hankittiin uutena yhtiönä Nordea-konserniin. Sen tase yhdisteltiin pankkikonsernin taseeseen joulukuusta 2000 alkaen. Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

5 Käsitteet ja valuuttakurssit Oman pääoman tuotto (ROE), (Nordean määritelmä) Tulos, josta on vähennetty vähemmistöosuus, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan. Omaan pääomaan on luettu mukaan vähemmistöosuus ja sitä on oikaistu uusien osakeantien ja osinkojen vaikutuksella. Keskimääräinen oma pääoma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun omasta pääomasta. Koko pääoman tuotto (ROA) Ks. alla. Korkokateprosentti Rahoituskate suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Kulu/tuotto-suhde ennen luottotappioita Liiketoiminnan kulut, pois lukien liikearvopoistot, suhteessa liiketoiminnan tuottoihin ja pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yhtiöiden tulososuuteen. Kulu/tuotto-suhde luottotappioiden jälkeen Liiketoiminnan kulut, pois lukien liikearvopoistot ja luottotappiot, ml. saamisen turvaamiseksi hankitun omaisuuden arvonmuutokset sekä voitot ja tappiot pidettäväksi tarkoitetuista arvopapereista, suhteessa liiketoiminnan tuottoihin ja pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yhtiöiden tulososuuteen. Luottotappiotaso Nettomääräiset luottotappiot suhteessa vuoden alun luotonantoon ja vastuusitoumuksiin. Ongelmaluottojen taso Nettomääräiset ongelmaluotot (järjestämättömät luotot, joista on vähennetty luottotappiovaraukset) suhteessa vuoden lopun luotonantoon. Riskisijoitukset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten sitoumusten vakavaraisuussääntöjen mukaisesti laskettu riskipainotettu arvo, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit. Vakavaraisuuspääoma (omat varat) Ensisijaisten omien varojen (tier 1) ja toissijaisten omien varojen (tier 2, joka koostuu muita luottoja huonommalla etuoikeudella olevista luotoista) summa, josta on vähennetty tietyt omistukset vakuutus- ja rahoitustoimintaa harjoittavissa yhtiöissä. Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyy oma pääoma, josta on vähennetty liikearvo. Omiin varoihin luetaan myös vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta omaan pääomaan luettu osuus sekä valvontaviranomaisten hyväksymät lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Ensisijaiset omat varat, % Ensisijaiset omat varat suhteessa riskisijoituksiin. Vakavaraisuussuhde, % Vakavaraisuuspääoma suhteessa riskisijoituksiin. Suomen Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaiset tunnusluvut Liikevaihto Korkotuotot, osinko- ja palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot. Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistöosuus suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan. Tuotto/kulu-suhde Rahoituskate, tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (osinkotuotot), palkkiotuotot, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot sekä liiketoiminnan muut tuotot suhteessa palkkiokuluihin, hallintokuluihin, poistoihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Valuuttakurssit (Euroopan keskuspankin noteeraamat kurssit tilinpäätöksen kannalta merkittävimpien valuuttojen osalta 31. joulukuuta 2004) EUR 1,0000 CHF 1,5429 DKK 7,4388 EEK 15,6466 GBP 0,70505 JPY 139,65 LTL 3,4528 LVL 0,6979 NOK 8,2365 PLN 4,0845 SEK 9,0206 SGD 2,2262 USD 1,3621 Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

6 Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen Y-tunnus on rakenne ja liiketoiminta Nordea-konsernilla on kolme liiketoiminta-aluetta: vähittäispankki, suuret yritys- ja yhteisöasiakkaat sekä varallisuudenhoito ja henkivakuutus. n tukitoimintoja ovat konserniprosessit ja -teknologia, konsernin tuki- ja palvelutoiminnot sekä konsernin lakiasiat ja compliance. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne n juridisen rakenteen yksinkertaistamista jatkettiin vuonna 2004., Nordea AB (publ), sai pankkitoimiluvan, ja sen uusi nimi on 30. tammikuuta 2004 lähtien ollut Nordea Bank AB (publ). Osana prosessia Nordea Bank Sverige fuusioitiin Nordea Bank AB:hen. Ruotsin rahoitustarkastus hyväksyi fuusion, joka toteutui 1. maaliskuuta Tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Yhtiön juridiseksi kotipaikaksi tulee Ruotsi ja yhtiömuodon muutos toteutetaan fuusioimalla konsernin muut pankit emoyhtiöön. Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Muutoksen uskotaan tehostavan toimintaa, vähentävän operatiivista riskiä ja monimutkaisuutta sekä tehostavan pääoman käyttöä. Nordea jatkaa edelleen valmisteluja tätä muutosta varten ja odottaa, että asiaa koskeva lainsäädäntö ja säädökset Euroopassa saadaan valmiiksi. Edellytyksenä on myös, että Euroopan komission selvitys EU- ja ETA-maiden talletussuojajärjestelmistä valmistuu. Kun näihin kysymyksiin on saatu tyydyttävä ratkaisu, lopullisen muutosprosessin toteutuksen arvioidaan vievän noin vuoden. Vaikka huomattavaa edistystä onkin tapahtunut, ei ole realistista odottaa, että muutos saataisiin päätökseen vuoden 2005 loppuun mennessä. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:llä on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä. Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riiassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Cayman-saarilla. NPS:llä ei ole ulkomaisia edustustoja. Fokusointi ja yhdistyminen Nordea sai vuonna 2004 päätökseen kiinteistöjensä myyntiprosessin myymällä keskeisillä paikoilla sijaitsevat liikekiinteistönsä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Arvioidut tappiot kiinteistöjen myyntiprosessista kirjattiin NPS:n tilinpäätökseen pääosin jo vuonna Vuonna 2004 toteutuneista kiinteistömyynneistä realisoitui nettomääräisesti noin 30 miljoonan euron myyntivoitto. Kauppojen yhteydessä tehtiin vuokrasopimuksia tilojen käytöstä 25 vuoden ajalle. Sopimuksiin liittyy kolmeen osaan jaettu optio, jonka mukaan vuokrasopimuksia voidaan jatkaa vielä 25 vuotta. Vuoden 2003 kesällä aloitettu Marketsin johdannaissalkkujen yhdistämisprosessi saatiin päätökseen vuonna Prosessissa Marketsin johdannaissalkut siirrettiin muista konserniin kuuluvista pankeista NPS:een. Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

7 rakenteen muutokset Yritysten myynnit ja purkautumiset Kiinteistöjen myyntiprosessin yhteydessä myytiin useita kiinteistötytäryhtiöitä. Näiden myyntien positiivinen nettovaikutus tulokseen oli noin 38 miljoonaa euroa. Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö Helsingin Pantti-Osakeyhtiö myytiin elokuussa. Myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Nordea Pankki Suomi Oyj:n osakkuusyhtiö Dividum Oy myytiin syyskuussa. Kaupasta saatiin 7 miljoonan euron nettomääräinen myyntivoitto. NPS:n kokonaan omistama tytäryhtiö Sakau (Luxembourg) S.A. purettiin vuoden 2004 aikana. Yllä mainittujen yhtiöiden kotipaikat, toimialat, tilikauden tulokset ja taseiden loppusummat on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa (liitteet 58 ja 60). Lisäksi vuoden aikana myytiin ja purettiin joitakin pieniä yhtiöitä, joilla oli vain vähäistä toimintaa. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Fuusiot Nordea Bank AB:n (publ) tytäryhtiöt Nordea Securities Holding Oy, Nordea Corporate Finance Oy ja Nordea Securities Oyj fuusioitiin NPS:een kesäkuun 2004 lopussa. Fuusioiden vaikutus NPS:n sidottuun omaan pääomaan oli 6 miljoonaa euroa ja vapaaseen omaan pääomaan 15 miljoonaa euroa. Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö K-Luotto Oy fuusioitiin Nordea Rahoitus Suomi Oyj:öön kesäkuun 2004 alussa. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Helsingin Hämeentien Holding Oy fuusioitiin Nordea Pankki Suomi Oyj:öön lokakuussa Lisäksi Nordea Pankki Suomi Oyj:öön fuusioitiin vuoden aikana useita pieniä kiinteistöyhtiöitä ja eräitä pieniä konserniyhtiöitä, joilla oli vain vähäistä toimintaa. Yllä mainituilla fuusioilla ei ollut olennaista vaikutusta NPS:n vapaaseen omaan pääomaan. Yllä mainittujen yhtiöiden kotipaikat, toimialat, tilikauden tulokset ja taseiden loppusummat on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 58). Yritysostot Nordea Rahoitus Suomi Oy osti Nordea Finance Polska S.A.:n osakekannan 30. kesäkuuta 2004 Nordea Bank AB:ltä (publ). Siirrolla ei ollut olennaista vaikutusta NPS:n taseeseen. NPS lisäsi lokakuussa 2004 osuuttaan aikaisemmassa osakkuusyhtiössään Turun Arvokiinteistöt Oyj:ssä 48 prosentista 78 prosenttiin. NPS on antanut yhtiön jäljellä olevista osakkeista lunastustarjouksen. Vuoden 2004 lopussa NPS omisti 95 prosenttia yhtiön osakekannasta. Yhtiön omistamien kiinteistöjen myyntien toteuduttua yhtiö puretaan. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2004 Tilinpäätöksen kommentit Vuosien 2003 ja 2004 tilinpäätöstietojen vertailua vaikeuttaa se, että Nordea Pankki Suomi myi Nordea Bank Danmark A/S:n (NBD), Nordea Bank Norge ASA:n (NBN) ja Nordea Bank Sverige AB:n (publ) (NBS) osakkeet Nordea AB:lle (publ) kesäkuussa Myytyjen pankkien tuloslaskelmat on yhdistelty NPS:n tilinpäätökseen 30. kesäkuuta 2003 saakka. Tuloslaskelman kommentit Edellä mainitut konsernirakenteen muutokset heikentävät merkittävästi tuloslaskelmatietojen vertailukelpoisuutta vuosien 2004 ja 2003 välillä. Sekä tuotot että kulut olivat vuonna 2004 alemmat kuin edellisvuonna. Luottotappiot alenivat merkittävästi vuoden 2003 tasosta. Liikevoittoa kertyi 786 miljoonaa euroa (1 038) ja oman pääoman tuotto oli 4,7 prosenttia (7,5). Tuotot Rahoituskate pieneni miljoonaan euroon (2 407). Kehitys oli suotuisaa, kun konsernirakenteen muutosten vaikutus eliminoidaan. Volyymien kasvu kompensoi matalien lyhyiden korkojen ja marginaalien supistumisen rahoituskatetta pienentävää vaikutusta. Henkilöasiakkaiden asuntoluotot kasvoivat merkittävästi 14 prosentilla. Osingot (tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista) olivat 4 miljoonaa euroa (21). Palkkiotuottoja kertyi nettomääräisesti 293 miljoonaa euroa (760). Tuotot kasvoivat hieman edellisvuodesta, kun konsernirakenteen muutosten vaikutus otetaan huomioon. Talletuksista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot nousivat maksutapahtumien kasvun ansiosta. Arvopaperivälityksestä ja arvopapereiden liikkeellelaskusta saadut palkkiotuotot kasvoivat osakemarkkinoiden elpymisen ja Nordea Securities Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

8 -yhtiöiden fuusioiden seurauksena. Palkkiokulut nousivat Marketsin johdannaistoimintojen yhdistämisen vuoksi. Arvopaperikaupan nettotuotot laskivat 90 miljoonaan euroon (261). Korollisista arvopapereista tuottoja kertyi 88 miljoonaa euroa eli 120 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa tuottojen alenemisesta johtuu yllä mainituista konsernirakenteen muutoksista. Jos muutosten vaikutus eliminoidaan, kehitys oli erittäin myönteistä. Osakesidonnaisista arvopapereista kertyi tappiota 13 miljoonaa euroa, kun niistä edellisvuonna saatiin 69 miljoonan euron voitto. Tuottojen aleneminen on seurausta edellisvuotta pienemmistä myyntivoitoista. Tuotot muista arvopaperikaupoista olivat 15 miljoonaa euroa (-16). Erä koostui hyödyke- ja luottojohdannaisten tuotoista. Valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat ja niitä oli 90 miljoonaa euroa (-37). Kasvu oli seurausta konsernirakenteen muutoksista ja Marketsin johdannaistoimintojen yhdistämisestä. Muut tuotot laskivat 86 miljoonaan euroon (163) lähinnä konsernirakenteen muutosten seurauksena. Jos muutosten vaikutus otetaan huomioon, kehitys oli suotuisaa. Kertaluoteisia myyntivoittoja kertyi yhteensä 9 miljoonaa euroa (59) ja kiinteistöjen myyntivoittoja 34 miljoonaa euroa (9). Kulut Kokonaiskulut laskivat 896 miljoonaan euroon (2 417) konsernirakenteen muutosten seurauksena. Osasyynä kulujen alenemiseen olivat myös edellisvuotta pienemmät kiinteistöjen myyntitappiot. Henkilöstökulut olivat 469 miljoonaa euroa (1 205). Vähennystä edellisvuodesta oli 736 miljoonaa euroa. Jos konsernirakenteen muutokset eliminoidaan, henkilöstökulut kasvoivat hieman edellisvuodesta. Henkilöstömäärä oli NBD:n, NBN:n ja NBS:n kesällä 2003 toteutetun myynnin seurauksena keskimäärin henkilöä alempi vuonna 2004 kuin vuonna Muita hallintokuluja oli yhteensä 247 miljoonaa euroa (611). Kun konsernirakenteen muutosten vaikutus eliminoidaan, hallintokulut olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Tietotekniikkakulut olivat jonkin verran edellisvuotta korkeammat, kun taas muut hallintokulut pysyivät edellisvuoden tasolla. Poistot ja arvonalennukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 48 miljoonaa euroa (163). Vähennys on seurausta konsernirakenteen muutoksista sekä aineellisten hyödykkeiden edellisvuotta alhaisemmasta tasearvosta. Muut toimintakulut alenivat oleellisesti ja niitä oli 132 miljoonaa euroa (438). rakenteen muutosten lisäksi pääsyynä kulujen pienenemiseen olivat edellisvuotta alemmat kiinteistöjen myyntitappiot. Kiinteistöjen myyntitappioita kertyi 4 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja 191 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2003 suuret tappiot aiheutuivat päätöksestä myydä suurin osa konsernin Suomessa sijaitsevasta kiinteistöomaisuudesta. Kiinteistöjen myynnin jälkeen vuokrakulut kasvoivat, mutta muut kiinteistökulut alenivat lähes yhtä paljon. Luottotappiot Luottotappiot supistuivat merkittävästi ja niitä oli 18 miljoonaa euroa (157). Edellisvuoden lukuun sisältyi 199 miljoonaa euroa muissa Nordea-pankeissa syntyneitä luottotappioita. Aiemmin kirjattuja luottotappioita palautui ja tappiovarauksia purettiin 100 miljoonaa euroa (369). Luottotappioiden määrä oli 0,03 prosenttia vuoden alun luotonannosta ja vastuusitoumuksista. Lähinnä OECD-maiden ulkopuolisiin maihin kohdistuva maariskivaraus oli vuoden lopussa 39 miljoonaa euroa (42). Varauksen pienentyminen johtui valuuttakurssimuutoksista. Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta Pankkikonsernin osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yhtiöiden tuloksesta oli 17 miljoonaa euroa (37). Merkittävin tulososuus oli International Moscow Bankista kertynyt 11 miljoonaa euroa. Verot Tulos ennen veroja oli 798 miljoonaa euroa (1 501). Vuoden 2004 veroilla oli tulokseen positiivinen vaikutus, mikä on seurausta verotuksellisiin tappioihin liittyvien väliaikaisten erojen uudelleenarvostuksesta. Arvostus perustuu arvioon tulevaisuudessa todennäköisesti syntyvien verotuksellisten voittojen hyödyntämisestä verotuksellisten tappioiden kattamiseksi. Vuoden 2004 lopussa laskennallisten verosaamisten määrä oli yhteensä 447 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto Tilikauden voitto verojen jälkeen oli 821 miljoonaa euroa (1 554). Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

9 Taseen kommentit Pankkikonsernin taseen loppusumma oli vuoden 2004 lopussa 110,9 miljardia euroa eli kasvua oli 16,6 miljardia euroa edellisvuoden loppuun verrattuna. Saamiset yleisöltä Luotonanto yleisölle kasvoi vuoden 2004 aikana 39,9 miljardiin euroon (35,9). Luotoista 88 prosenttia oli annettu suomalaisille ja muille pohjoismaisille asiakkaille. Yritysluottojen osuus oli 51 prosenttia, henkilöasiakkaiden 47 prosenttia ja julkisen sektorin 2 prosenttia. Saamisia luottolaitoksilta oli 35,6 miljardia euroa (32,1) ja niistä pääosa oli pankkien välisiä talletuksia. Ongelmaluotot Ongelmaluottojen bruttomäärä väheni vuoden aikana 0,5 miljardiin euroon (0,6), josta 0,4 miljardia euroa (0,5) oli yrityksille annettuja luottoja ja 0,1 miljardia euroa (0,1) henkilöasiakkaille annettuja luottoja. Tehtyjen 0,4 miljardin euron (0,4) varausten jälkeen ongelmaluottojen nettomäärä oli 0,1 miljardia euroa (0,2) eli 0,3 prosenttia (0,6) luottokannasta. Korolliset arvopaperit Vaihtuviin vastaaviin merkitään arvopaperikaupan ja varainhallinnan saamistodistukset ja ne arvostetaan markkina-arvoon. Näiden saamistodistusten markkina-arvo oli vuoden 2004 lopussa 3,7 miljardia euroa (4,2). Pysyviin vastaaviin merkitään korolliset arvopaperit, jotka on tarkoitus pitää pankin hallussa eräpäivään saakka. Näitä hankintahintaan arvostettavia saamistodistuksia oli vuoden lopussa 0,4 miljardia euroa (0,8). Vuoden aikana pysyvistä vastaavista siirrettiin 86 miljoonaa euroa korollisia arvopapereita vaihtuviin vastaaviin arvopapereiden kaupankäyntiluonteen vuoksi. Siirrolla ei ollut olennaista vaikutusta pankkikonsernin tulokseen. Osakkeet ja osuudet Vaihtuviin vastaaviin kuuluvien osakkeiden kirja-arvo nousi vuoden aikana 212 miljoonaan euroon (75). Lisäys oli osittain seurausta Nordea Securities Oyj:n fuusiosta NPS:een. Muita osakkeita oli 4 miljoonaa euroa (5). Kiinteistöt Kiinteistöjen kirja-arvo laski 48 miljoonaan euroon (216) kiinteistöjen myynnin seurauksena. Muut varat Muita varoja, siirtosaamisia ja maksettuja ennakkoja oli yhteensä 28,5 miljardia euroa (19,5). Erään sisältyy 26,4 miljardia euroa (17,8) johdannaissopimuksiin liittyviä positiivisia arvostuseroja ja siirtosaamisia. Talletukset Yleisön talletukset ovat pankkikonsernin tärkein rahoituslähde. Vuoden lopussa niiden osuus taseen loppusummasta oli 27 prosenttia. Yleisön talletuksia oli 30,0 miljardia euroa (29,1). Muu varainhankinta Yleisön talletusten ja oman pääoman ohella tarvittavia varoja hankitaan pääasiassa laskemalla liikkeelle rahamarkkinatuotteita ja joukkolainoja. Vuoden lopussa liikkeeseen laskettujen joukkolainojen määrä oli 20,4 miljardia euroa (18,6). Määrään sisältyi 1,8 miljardia euroa (1,9) lainoja, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Myös luottolaitoksilta saadut luotot muodostavat tärkeän rahoituslähteen varsinkin lyhytaikaisessa rahoituksessa. Vuoden lopussa näitä luottoja oli 18,0 miljardia euroa (12,6). Muut velat Muita velkoja, siirtovelkoja ja saatuja ennakkoja oli yhteensä 29,6 miljardia euroa (20,6). Tästä summasta 26,6 miljardia euroa (18,0) oli johdannaissopimuksiin liittyviä arvostuseriä. Oma pääoma Oma pääoma oli vuoden 2004 alussa 11,2 miljardia euroa. Tilikauden voitto oli 821 miljoonaa euroa. Nordea Securities Holding Oy:n fuusio kasvatti omaa pääomaa 21 miljoonalla eurolla. lle maksetun 875 miljoonan euron osingon jälkeen oma pääoma oli vuoden lopussa 11,2 miljardia euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n tilikauden tulos oli 846 miljoonaa euroa, joka ehdotetaan käytettäväksi seuraavalla tavalla: - osinkoa ei jaeta - vapaaseen omaan pääomaan siirretään 846 miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu rahoitustuotteita, kuten takauksia, rembursseja ja luottolupauksia, sekä johdannaissopimuksia. Johdannaissopimukset koskevat lähinnä tulevia valuuttakauppoja (valuuttatermiinit), korko- Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

10 sidonnaisten arvopapereiden ostoja ja myyntejä (korkotermiinit) sekä koronvaihtosopimuksia (swapit, FRA:t). Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli vuoden lopussa 10,4 miljardia euroa (8,2). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 6,3 miljardia euroa (13,2). Vakavaraisuussäännösten mukaan laskettuna taseen ulkopuolisten erien vastapuoliriski oli vuoden 2004 lopussa 6,3 miljardia euroa (12,5). Johdannaissopimusten määrä kasvoi vuoden aikana miljardiin euroon (1 116). Kasvuun oli osasyynä Nordea Bank AB:n johdannaissopimusten siirto NPS:lle. Nordea Pankki Suomi -konsernin vakavaraisuus , miljoonaa euroa 1) Tier 1-pääoma Tier 2-pääoma /. vähennykset Omat varat Riskisijoitukset Vakavaraisuus, % 22,9 22,2 10,4 9,3 9,1 Tier 1 -pääoma/ riskisijoitukset, % 19,9 19,0 6,6 6,2 5,5 Nordea Pankki Suomi Oyj:n vakavaraisuus, % 2) 24,5 23,5 26,0 1) Katso "Taloudellisen informaation ja tunnuslukujen vertailukelpoisuus", sivu 4. 2) Nordea Pankki Suomi Oyj perustettiin 1 tammikuuta Vakavaraisuus ja luottoluokitukset Pankkikonsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 22,9 prosenttia (22,2). Ensisijaisen oman pääoman osuus riskisijoituksista oli 19,9 prosenttia (19,0). n vastaavat luvut olivat 24,5 prosenttia ja 21,2 prosenttia vuonna Tilivuoden tulos sisältyy ensisijaiseen omaan pääomaan. Nordea Pankki Suomen luottokelpoisuusluokitus Moody's S & P Fitch Lyhyt Pitkä Lyhyt Pitkä Lyhyt Pitkä P-1 Aa3 A-1 A+ F1+ AA- Vakavaraisuussuhteen tulee viranomaismääräysten mukaan olla vähintään 8 prosenttia. Vakavaraisuussuhde on vakavaraisuuspääoman osuus riskisijoituksista. NPS Oyj:n luottoluokitukset pysyivät ennallaan vuoden 2004 aikana. Luottoluokitukset on esitetty oheisessa taulukossa. IAS/IFRS-säännösten soveltaminen Vuonna 2005 voimaan tulevien uusien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) käyttöönotto vaikuttaa Nordea Pankki Suomi -konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökseen. Olennaisimmat muutokset liittyvät rahoitusinstrumenttien arvostukseen (IAS 39), tietotekniikan kehittämiskulujen aktivointiin (IAS 38), työsuhde-etuihin (IAS 19) sekä yritysten yhteenliittymiin (IFRS 3). Merkittävimmät muutokset NPS-konsernin vuoden 2005 aloittavaan taseeseen on esitetty jäljempänä. IFRS-säännösten soveltamisen vaikutuksista tehdyt laskelmat ovat alustavia ja niitä joudutaan mahdollisesti muuttamaan ja päivittämään vuoden 2005 aikana. Vuoden 2005 aloittava tase IAS 39 -standardin ongelmaluottoja koskevien säännösten käyttöönotto ei vaikuta olennaisesti aloittavaan taseeseen 1. tammikuuta IAS 39 -standardin suojauslaskentaa (hedge accounting) koskevien säännösten käyttöönotto vaikuttaa aloittavaan taseeseen 1. tammikuuta Nordea soveltaa suojauslaskentaa rahoitusvaroihin ja -velkoihin silloin kun se on mahdollista. Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. IFRS-säännösten mukaisen suojauslaskennan soveltamisella on pieni nettovaikutus omaan pääomaan aloittavassa taseessa 1. tammikuuta Uusien säännösten suurin vaikutus on se, että taseeseen kirjattavien johdannaissopimusten määrä kasvaa ja niitä vastaavat suojattavien erien arvostuserot ovat entistä Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

11 suuremmat. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että tietyt tase-erät ja niihin liittyvät johdannaissopimukset arvostetaan nyt käypään arvoon, kun ne aikaisemmin arvostettiin kertyneeseen hankinta-arvoon. OTC-johdannaissopimusten kaupantekopäivän tuottoja koskevien säännösten käyttöönotto alentaa omaa pääomaa aloittavassa taseessa. Tietotekniikan kehittämiskulujen aktivointia koskevien periaatteiden muutoksen positiivinen vaikutus pienentää osittain tätä vaikutusta. Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke on luokiteltu maksuperusteiseksi eläkejärjestelmäksi 1. tammikuuta 2005 alkaen. Sitoumus luokitellaan etuusperusteiseksi eläkejärjestelmäksi vuoden 2004 aloittavassa taseessa, millä on kertaluonteinen positiivinen vaikutus vuoden 2004 vertailulukuihin. Muutos aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeen laskentaperusteiden muutoksesta, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläkkeen IFRS-luokitus muuttui etuusperusteisesta maksuperusteiseksi eläkejärjestelmäksi. Näin ollen eläkkeitä koskevien IFRS-säännösten käyttöönotolla on vain vähäinen vaikutus omaan pääomaan 1. tammikuuta liikearvon arvonalennus pienentää kertaluonteisesti hieman omaa pääomaa. Nettovaikutus omaan pääomaan Edellä mainitut muutokset alentavat hieman vuoden 2005 aloittavan taseen omaa pääomaa. Riskienhallinta Nordea Bank AB:n (publ) hallitus vastaa Nordeakonsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Riskejä mitataan ja niistä raportoidaan hallituksen hyväksymien yhteisten periaatteiden mukaisesti. Nordea Pankki Suomen hallitus vastaa viime kädessä NPS:n riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Riskienhallinta ja -valvonta n luotonanto ja riskienhallinta -yksikkö vastaa riskienhallinnan ohjeistuksesta. Ohjeistus koskee koko konsernia ja sisältää riskienhallinnan periaatteet, ohjeet ja suositukset. Rakenteellista korkoriskiä ja likviditeettiriskiä koskeva ohjeistus on laadittu yhteistyössä konsernin varainhallinta -yksikön kanssa. n varainhallinta vastaa konsernin taseriskien hallinnasta ja likviditeettiriskilimiittien määrittämisestä liiketoiminta-alueille. Kukin liiketoiminta-alue on ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Lisäksi konsernin luotonanto ja riskienhallinta -yksikkö seuraa riskejä konsernitasolla. Luottoriski Luottoriski on riski siitä, että konsernin sopimuskumppanit eivät täytä velvoitteitaan eivätkä mahdolliset vakuudet turvaa Nordean saatavaa. Pääosa Nordean luottoriskeistä on peräisin luotonannosta. Luottoriski voi syntyä myös takauksista tai rembursseista. Myös maariskit, selvitysriskit ja rahoitusinstrumenttien, kuten johdannaisten, luottoriskit luetaan luottoriskeihin. n päätöksentekoprosessin mukaisesti useimmille asiakaskokonaisuuksille on vahvistettu riskinottoa rajoittava limiitti ja luotonannon ehdot. Luottoriskejä rajoitetaan myös tietyille toimialoille asetetuilla erityislimiiteillä. Luottoriskiä hallitaan toisaalta seuraamalla, että asiakas toimii sopimusehtojen mukaisesti, ja toisaalta ryhtymällä luottoriskiä rajoittaviin toimenpiteisiin, mikäli asiakkaan takaisinmaksukyvyn arvioidaan heikentyneen. Maariskien arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolista laitosta, joka arvioi jatkuvasti eri maiden taloudellista ja poliittista tilannetta. Markkinariski Markkinariski määritellään mahdolliseksi markkinaarvon menetykseksi rahoitusmarkkinoilla tapahtuneiden korko-, valuuttakurssi- ja osakekurssimuutosten sekä raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi. Kaikki olennaiset luottosalkut arvostetaan Nordeassa markkinahintaan. Hallitus on asettanut sijoitussalkkujen enimmäisriskitason siten, että sijoitustoiminnasta kertyvät tappiot eivät milloinkaan kalenterivuoden aikana saa ylittää yhden vuosineljänneksen vakioituja tuottoja. Markkinariskiä mitataan Value-at-Risk-analyysillä (VaR), erilaisilla standardoiduilla herkkyysmittareilla, erilaisilla yhdistetyillä skenaariosimuloinneilla ja stressitesteillä. Operatiivinen riski Nordea-konsernin operatiivista riskiä koskevissa periaatteissa operatiivinen riski määritellään riskiksi, joka aiheutuu sisäisten prosessien, henkilöstön tai järjestelmien puutteellisesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä, ja joka suoraan tai Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

12 epäsuorasti johtaa tappioihin tai maineen vahingoittumiseen. Myös lainsäädäntöön ja hyvään toimintatapaan liittyvät riskit luetaan operatiivisiksi riskeiksi. Kaikkeen konsernin toimintaan, ulkoistettuihin toimintoihin ja kanssakäymiseen muiden osapuolien kanssa voi liittyä operatiivisia riskejä. Operatiivisten riskien hallinnassa tärkeitä tekijöitä ovat tehokas sisäinen valvonta ja laadunvarmistus, joka koostuu riskienhallintajärjestelmästä, taitavasta johtamisesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Henkilöstö Pankkikonsernin henkilöstömäärä oli vuoden 2004 lopussa (10 415). Henkilötyövuosien määrä oli vuoden 2004 lopussa ja edellisvuoden lopussa. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli henkilötyövuosina mitattuna vuonna Näkymät Vuonna 2005 kilpailu markkinoilla jatkuu kireänä, ja marginaaleihin kohdistuu edelleen suuria paineita. Nordean uudet ja entistä kunnianhimoisemmat taloudelliset tavoitteet julkistettiin 30. marraskuuta 2004 Capital Markets -tilaisuudessa. n tulokset vuodelta 2004 ennakoivat, että Nordealla on on hyvät mahdollisuudet päästä uusien tavoitteiden mukaisiin tuloksiin. Luottokannan yleisesti hyvän laadun ja Pohjoismaiden tämänhetkisten talousnäkymien perusteella on syytä olettaa, että luottotappiot pysyvät jatkossakin matalalla tasolla eivät kuitenkaan yhtä alhaalla kuin vuonna 2004, jolloin ne olivat poikkeuksellisen pienet. Ympäristöasiat Nordea Pankki Suomi on sitoutunut kestävään kehitykseen konsernin yhteiskunnallisen vastuun periaatteiden mukaisesti. Liiketoiminnassa kannetaan huolta ympäristöstä. Kielteisiä ympäristövaikutuksia vähennetään ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja lisätään. lle on laadittu ympäristöasioita koskevat ohjeet, joissa kerrotaan, miten konsernin yksiköt voivat ottaa ympäristöasiat huomioon omassa toiminnassaan pyrkien samalla minimoimaan konsernille aiheutuvat kulut ja riskit. Ohjeet ohjaavat myös päätöksentekoa rahoitustoiminnassa ja tavarantoimittajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Oikeudenkäynnit Pankkikonserniin kuuluvat yhtiöt ovat osallisina eräissä riita-asioissa. Niillä ei arvioida olevan olennaista vaikutusta pankin tai konsernin taloudelliseen asemaan. Nordea Pankki Suomi Oyj. Vuosikertomus

13 Nordea Pankki Suomi Oyj Tuloslaskelma, Miljoonaa euroa Liite Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate 1, Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä Muista yrityksistä Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Luotto- ja takaustappiot Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta 58, Liikevoitto Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot 44 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisen verovelan muutos Vähemmistön osuus tilikauden voitosta Tilikauden voitto rakenteen muutokset vaikuttavat vertailukelpoisuuteen, katso sivut 4 ja 7. 13

14 Nordea Pankki Suomi Oyj Tase Miljoonaa euroa Liite Vastaavaa Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 13,20 Muut 1) Saamiset luottolaitoksilta 14 Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15, Saamistodistukset 20 Julkisyhteisöiltä 1) Muilta 1) Osakkeet ja osuudet 21,22, Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 21,22,60, Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 21,22,58, Aineettomat hyödykkeet liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet 22 Kiinteistöt sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Muut aineelliset hyödykkeet Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset Vastaavaa yhteensä ) Vuoden 2003 lukuihin on tehty rivisiirtoja koskien Euroopan keskuspankin määrittelyjen mukaan keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia. 14

15 Miljoonaa euroa Liite Vastattavaa Vieras pääoma Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille Keskuspankeille Luottolaitoksille Vaadittaessa maksettavat Muut Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat Muut Muut velat Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 30 Joukkovelkakirjalainat 1) Muut 1) Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Pakolliset varaukset 10,33 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Laskennalliset verovelat Vähemmistön osuus pääomasta Vieras pääoma Oma pääoma 35 Osakepääoma Ylikurssirahasto Vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma Vastattavaa yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset 48 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit Muut Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostositoumukset Muut Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä ) Vuoden 2003 lukuihin on tehty rivisiirtoja koskien euro medium term note -ohjelman puitteissa liikkeeseenlaskettuja lainoja. 15

16 Tilinpäätöksen liitetiedot Liitetiedot on esitetty Rahoitustarkastuksen määräämässä muodossa ja järjestyksessä. Liitetietoihin 1-56 on sisällytetty sekä pankin että konsernin tiedot. Tilinpäätösperiaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 1 Korkotuotot ja -kulut 2 Leasingtoiminnan nettotuotot 3 Arvopaperikaupan nettotuotot 4 Ostetut ja myydyt vaihtuviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 6 Poistot ja arvonalennukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 Luotto- ja takaustappiot sekä pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 8 Satunnaiset tuotot ja kulut 9 Tilinpäätössiirrot 10 Pakollisten varausten muutos 11 Tuloslaskelmakaava 12 Tuotot, liikevoitto ja henkilöstö markkinaalueittain Tasetta koskevat liitetiedot 13 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 14 Saamiset luottolaitoksilta 15 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 16 Järjestämättömät ja muut nollakorkoiset saamiset 17 Saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus 18 Huonommalla etuoikeudella olevat saamiset 19 Leasingkohteet 20 Saamistodistukset 21 Osakkeet ja osuudet 22 Pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet sekä aineelliset hyödykkeet 23 Aineettomat hyödykkeet 24 Aineellisiin hyödykkeisiin luettu kiinteistöomaisuus 25 yhtiöiden omistamat omat osakkeet 26 Muut varat 27 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 28 Tasekaava (vastaavaa) 29 Velkojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon välinen ero 30 Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kirjanpitoarvo 31 Muut velat 32 Siirtovelat ja saadut ennakot 33 Pakolliset varaukset 34 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 35 Oma pääoma 36 Nordea Pankki Suomi Oyj:n osakkeet 37 Vapaaseen omaan pääomaan sisältyvät jakokelvottomat erät 38 Päätökset osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja vaihtovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta 39 Osakkeenomistajat 40 Pääomalainat 41 Tasekaava (vastattavaa) 42 Saamisten ja velkojen maturiteettijakauma jäljellä olevan juoksuajan mukaan 43 Koti- ja ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat Tuloveroja koskevat liitetiedot 44 Tuloverot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia sekä johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot 45 Annetut vakuudet 46 Eläkesitoumuksista johtuvat vastuut 47 Leasingvastuut 48 Vastuusitoumukset 49 Johdannaissopimukset 50 Asiakkaan lukuun tehdyistä kaupoista syntyneet myyntisaamiset ja ostovelat 51 Muut vastuusitoumukset ja vastuut Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat liitetiedot 52 Henkilöstöä sekä toimi- ja valvontaelinten jäseniä koskevat tiedot Omistukset muissa yrityksissä 53 Pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet Muut liitetiedot 54 Notariaattipalvelut 55 Osuuspankkeja koskevia tietoja in kuuluvaa luottolaitosta koskevat liitetiedot 56 Nordea Pankki Suomi Oyj:n emoyhtiö ja konsernin sisäiset erät tilinpäätöksen liitetiedot 57 tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 58 tilinpäätökseen yhdistellyt tytäryhtiöt 59 tilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt tytäryhtiöt 60 tilinpäätökseen yhdistellyt osakkuusyritykset 61 tilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt osakkuusyritykset 62 Muiden kuin luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden tai palveluyritysten yhdistely 63 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 64 aktiiva ja konsernireservi 16

17 Tilinpäätösperiaatteet Nordea Pankki Suomi Oyj:n tilinpäätös laaditaan ja esitetään Suomen luottolaitostoiminnasta annetun lain, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman päätöksen, Rahoitustarkastuksen määräysten ja ohjeiden sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen mukaisesti. yhtiöiden tilinpäätökset sisällytetään konsernitilinpäätökseen olennaisilta osin emoyhtiön tilinpäätösperiaatteiden mukaisina. Muutokset tilinpäätösperiaatteissa Tilinpäätösperiaatteet ovat olennaisilta osiltaan samat kuin edellisvuoden tilinpäätöksessä. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) käyttöön siirtymistä esitellään hallituksen toimintakertomuksessa. Arvioiden käyttö Tilinpäätöksen laatiminen yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaan vaatii tietyissä yhteyksissä arvioiden ja oletusten käyttöä esimerkiksi luottotappiovarausten ja käypien arvojen määrittämiseksi sekä eläkevastuiden vakuutusmatemaattisten laskelmien määrittämiseksi. Tällaiset arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä raportoitujen varojen, velkojen ja sitoumusten sekä tuotto- ja kuluerien määriin. Toteutuneet tulokset saattavat poiketa jossain määrin tehdyistä arvioista ja oletuksista. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet tilinpäätös sisältää emoyhtiö Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja sen tytäryhtiöt, joiden äänioikeudesta emoyhtiöllä suoraan tai tytäryhtiöiden kautta on yli 50 prosenttia tai joissa sillä muutoin on toimivalta. tilinpäätökseen ei kuitenkaan ole yhdistelty joitakin saamisen turvaamiseksi hankittuja yhtiöitä, joilla on vain vähäistä toimintaa, sillä ne on tarkoitettu väliaikaisiksi omistuksiksi, jotka myydään tai puretaan lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jolloin toimivalta siirtyy konsernille ja yhdistelyä ei enää tehdä siitä päivästä lukien, jolloin toimivalta lakkaa. Tytäryhtiöt, jotka ovat luotto- tai rahoituslaitoksia, rahastoyhtiöitä tai sijoituspalveluyrityksiä, tai joiden toiminta liittyy tällaisten yritysten toimintaan, yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä. Muut konserniyhtiöt ja osakkuusyritykset, joissa konsernin ääniosuus on prosenttia, yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyritykset, jotka eivät harjoita muuta toimintaa kuin yksilöityjen kiinteistöjen hallintaa, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. n sisäiset erät, saamiset ja voitot konserniyhtiöiden välisistä tapahtumista eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Voitot konsernin ja sen osakkuusyhtiöiden välisistä tapahtumista eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. NPS:n tytär- ja osakkuusyhtiöistä annetaan tietoja liitteissä Liikearvo Liikearvo on se osuus hankintamenosta, joka ylittää omaisuuden käyvän arvon vähennettynä hankittujen yhtiöiden veloilla. Liikearvo poistetaan tasapoistoin käyttöiän aikana. Hankinta-ajankohtana tytäryhtiön taseessa olleet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset luetaan verovelan vähentämisen jälkeen tytäryhtiön omaan pääomaan sisäistä osakeomistusta eliminoitaessa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöserien muuntaminen tilinpäätös laaditaan euroina. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tase-erät muunnetaan euroiksi vuoden lopun kurssiin ja tuloslaskelman erät vuoden keskimääräiseen kurssiin. Muuntoerot merkitään suoraan vapaaseen omaan pääomaan. Ulkomaisen tytäryhtiön hankinnasta syntyvä liikearvo ja arvonmuutokset käsitellään paikallisessa valuutassa ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin julkistamiin virallisiin tilinpäätöspäivän myyntikursseihin. Taseen erään Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet merkitty omaisuus muunnetaan hankintahetken mukaisiin kursseihin, jollei hankintamenoa ole katettu vastaavalla ulkomaan rahan määräisellä velalla. Ulkomaan rahan määräiset termiinisopimukset arvostetaan sopimuksen jäljellä olevaa 17

18 juoksuaikaa vastaavan pituisiin termiinikauppoihin tilinpäätöspäivänä sovellettaviin valuuttakursseihin. Suojaamistarkoituksessa hankitut valuuttajohdannaiset ja vastaavat suojatut erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Suojauslaskenta Suojaamistarkoituksessa tehty sopimus arvostetaan hankinta-arvoon mikäli sen suojaamaa erää ei arvosteta käypään arvoon. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten ja vastaavien suojattavien erien arvonmuutoksia ei kirjata edellyttäen, että suojaavan ja suojattavan erän arvonmuutos olennaiselta osaltaan neutraloituu. Liiketapahtumien kirjaaminen Liiketapahtumat kirjataan sille päivälle, jona tapahtumaan liittyvät oikeudet ja vastuut siirtyvät osapuolelta toiselle ja jona maksu todennäköisesti suoritetaan. Tuloslaskelmassa esitetään bruttomääräiset erät. Tuotto- ja kuluerät netotetaan vain silloin, kun se on tilinpäätösstandardien mukaan välttämätöntä tai sallittua. Kiinteistökaupat raportoidaan, kun kaupasta on peruuttamattomasti sovittu. Arvopaperikauppoihin perustuvat saatavat ja velat kirjataan taseeseen nettomääräisinä niiden kauppojen osalta, jotka selvitetään ja maksetaan arvopaperivälittäjien kautta. Pysyvät vastaavat ja pitkäaikaiset velat Raha-, joukkovelkakirja-, osake- ja valuuttamarkkinoilla tehdyt kaupat kirjataan sopimuksen tekopäivälle. Talletus- ja luottotapahtumat, mukaan lukien arvopaperien myynti sitovin takaisinostosopimuksin, kirjataan kassaperusteisesti. Katso myös Takaisinostosopimukset. Pysyvät vastaavat Pysyviksi vastaaviksi luokitellaan lainasaatavat ja arvopaperit, jotka aiotaan ja voidaan pitää eräpäivään saakka. Kaikki NPS:n luotot kuuluvat tähän ryhmään. Lisätietoja kerrotaan kohdassa Luotot. Pysyviin vastaaviin kuuluvia arvopapereita ovat osakkeet konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavissa yrityksissä ja korkoa tuottavat arvopaperit, jotka yksilöidään jo hankintahetkellä ja sisällytetään erikseen hallinnoitavaan salkkuun. Nämä arvopaperit arvostetaan hankintahintaan / kertyneeseen hankinta-arvoon ja niiden arvoa mitataan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen havaitsemiseksi. Korollisten arvopapereiden kertynyt hankinta-arvo määritetään siten, että se eräpäivänä vastaa arvopaperin nimellisarvoa, johon on lisätty kuponkikorko. Mahdollinen hankintahetken yli- /alikurssi jaksotetaan jäljellä olevalle juoksuajalle ja merkitään korkotuottoihin. Omaisuuserien luokittelun muutos pysyvistä vastaavista vaihtuviin vastaaviin tai päinvastoin on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Syyt muutokseen dokumentoidaan. Vaihtuvat vastaavat Arvopaperit, jotka eivät täytä pysyville vastaaville asetettuja edellytyksiä, raportoidaan vaihtuvina vastaavina. Aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit ja johdannaiset arvostetaan todennäköiseen luovutusarvoon, lukuun ottamatta suojaamistarkoituksessa tehtyjä sopimuksia. Arvonmuutokset merkitään tuloslaskelmaan. Lähes kaikki kaupankäynnin kohteena olevat korolliset arvopaperit ja osakkeet kuuluvat tähän ryhmään. Muut vaihtuvat vastaavat arvostetaan hankintaarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat arvostetaan kertyneeseen hankinta-arvoon. Siten velan määräksi sitä hankittaessa merkitään siitä saatu rahamäärä. Seuraavina tilikausina saadun rahamäärän (netto) ja lunastushinnan välinen erotus jaksotetaan korkokuluihin. Lunastushintaan lisätään tällöin laina-ajan korko. Yleisön talletukset ja muut vaadittaessa maksettavat velat raportoidaan nimellisarvoisina. Yhdistelmäinstrumentit Liikkeelle lasketut indeksilainat ja muut vastaavat velkainstrumentit jaetaan taseessa yleiseen liikkeeseen laskettuihin velkakirjoihin ja johdannaisiin. Näihin sopimuksiin liittyvät kulut jaetaan tuloslaskelmassa korkokuluihin ja arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Hankitut indeksilainat ja muut vastaavat saamisinstrumentit sisältyvät kaupankäyntisalkkuihin ja ne arvostetaan käypään arvoon. Niihin liittyvät tuotot ja kulut kirjataan arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoihin. 18

19 Arvopaperilainaus Lainaksi annetut arvopaperit pidetään taseessa. Lainaksi annetut arvopaperit arvostetaan ja raportoidaan kuten muut vastaavat arvopaperit. Jos on syytä olettaa, että lainaksi annettua arvopaperia ei palauteta, se luokitellaan luotoksi. Lainaksi otettuja arvopapereita ei merkitä varoiksi taseeseen. Jos lainaksi otettuja arvopapereita myydään tai myytyjä arvopapereita ei ole vielä hankittu (lyhyeksi myynti), velka arvostetaan hankintaarvoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Luotot Lainasaamiset raportoidaan taseessa hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalennukset ja saatavakohtaisesti ja saatavaryhmäkohtaisesti tehdyt luottotappiovaraukset. Ongelmaluotot Saaminen katsotaan ongelmaluotoksi, kun on syytä olettaa, ettei erääntyneestä saatavasta saada suoritusta voimassa olevien luottoehtojen mukaisesti eikä annettu vakuus tai takaus kata saamista. Ongelmaluottojen vakuuden jälleenmyyntiarvon yli menevästä osuudesta tehdään luottotappiovaraus. Matalakorkoiset saamiset ovat luottoja, joiden korko on neuvoteltu alemmaksi, jotta tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutunut luotonottaja saisi mahdollisuuden parantaa taloudellista tilannettaan. Tällöin myönnytysten ehtona on yleensä menetettyjen korkotuottojen korvaaminen myöhemmin. Luotto luokitellaan matalakorkoiseksi, mikäli sen korko on alennettu markkinakorkoa alemmalle tasolle, joka tässä tarkoittaa vastaavaa rahoituskustannusta tai sitä alempaa tasoa. Matalakorkoisia saamisia ei lueta järjestämättömiin saamisiin. Saatava merkitään järjestämättömäksi, kun korko, pääoma tai tilin ylitys on ollut erääntyneenä ja suorittamatta yli 90 päivää tai on muutoin syytä olettaa, ettei saatavasta saada suoritusta eikä saatu vakuus riittävällä varmuudella kata pääoman ja erääntyneen koron määrää. Kun saatava merkitään järjestämättömäksi, sen korot ryhdytään kirjaamaan kassaperusteisesti. Kertynyttä korkosaatavaa ei enää merkitä tuotoksi ja aiemmin kirjatut korkosaatavat peruutetaan. Aikaisemmin ongelmaluottoihin luetut saamiset katsotaan normaaleiksi luotoiksi, kun on todennäköistä, että niistä saadaan suoritus luottoehtojen mukaisesti. Luottotappiot merkitään toteutuneiksi tappioiksi, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei saatavasta saada maksua luotonsaajalta tai muista lähteistä. Maariski Maariski on luottoriski, joka liittyy sopimuksen mukaiseen maksujen siirtoon luotonantajan määräämään maahan. Maariskeihin liittyvät luottotappiovaraukset perustuvat EIU:n (The Economist Intelligence Unit, London) maariskiarvioihin. Maariski määritetään maakohtaisesti maariskille alttiina olevien luottosaamisten määrän perusteella. Maariskivaraus kirjataan vähennyksenä saamisen kirja-arvosta. Luottotappiovaraukset Luottotappiovaraus tehdään useimmiten tapauskohtaiseen arviointiin perustuen saatavakohtaisesti. Luottotappiovaraus voidaan arvioida myös saatavaryhmäkohtaisesti, kun kyseessä on joukko samantyyppisiä arvoltaan vähäisiä luottoja, joista uskotaan syntyneen luottotappioita, vaikka yksittäisiä tappion aiheuttajia ei vielä pystytä tunnistamaan. Arvio perustuu kokemuksen mukaiseen tappiokehitykseen ja kyseisen saatavaryhmän tappioiden todennäköisyyteen. Saatavaryhmäkohtaisia luottotappiovarauksia koskeva dokumentaatio sisältää tiedot aikaisemmista luottotappioista, arvion tulevasta kehityksestä sekä arvioinnissa käytetyt perustiedot. Saamisen turvaamiseksi hankittu omaisuus voi ottaa haltuunsa vakuudeksi annettua omaisuutta turvatakseen saataviaan tai vastaanottaa omaisuutta maksuksi saatavistaan. Tällainen omaisuus myydään niin pian kuin se on mahdollista. Erittely saamisen turvaamiseksi hankitusta omaisuudesta esitetään taseen liitetiedoissa. Tällainen omaisuus arvostetaan hankinta-arvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutusarvoon. Saatavan turvaamiseksi hankittujen kiinteistöjen osalta todennäköiseksi luovutusarvoksi katsotaan varovaisesti arvioitu myyntihinta vähennettynä myyntikustannuksilla. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaissopimukset Aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Markkinoiden kehityssuunnasta riippuen arvostuksen vaikutus merkitään joko taseen saamisiin tai velkoihin. Sopimuksen käyväksi arvoksi katsotaan se hinta, jolla sopimus voidaan sulkea tai myydä kon- 19

20 sernin arvopaperikaupan strategian mukaisen ajan kuluessa. Käypä arvo on laskettu OTC-johdannaisen teoreettisena nykyarvona, joka perustuu riippumattomiin markkinaparametreihin ottamatta huomioon mahdollisia riskejä tai epävarmuustekijöitä. Mallioletuksiin ja parametreihin liittyvien epävarmuustekijöiden sekä johdannaissalkun vastapuoli- ja likviditeettiriskin varalta on tehty salkkukohtainen vähennys. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan kertyneeseen hankintaarvoon. Takaisinostosopimukset Takaisinostosopimuksella tarkoitetaan sopimusta tietyn omaisuuserän, yleensä korkoa tuottavan arvopaperin, myynnistä ja myöhemmästä takaisinostosta ennalta määrättyyn hintaan. Tällaiset sopimukset käsitellään luotonantona eivätkä ne aiheuta muutoksia taseen arvopaperiomistuksiin. Luovuttava osapuoli sisällyttää takaisinostosopimuksen kohteena olevat arvopaperit alkuperäiseen tase-erään ja merkitsee saadun kauppahinnan velaksi (repo). Vastaanottava osapuoli kirjaa maksamansa kauppahinnan saatavaksi luovuttavalta osapuolelta (käänteinen repo). Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen erotus jaksotetaan korkoihin sopimuksen juoksuajalle. Leasing NPS harjoittaa pääasiassa rahoitusleasingiä. Rahoitusleasingissä leasingkohteiden kirjanpitoarvo merkitään luotonannoksi vuokralleottajalle. Tuotot leasingtoiminnasta kirjataan korkotuottoihin poistojen vähentämisen jälkeen. Leasingkohteet Leasingmaksut toiminnassa käytettävistä koneista ja laitteista kirjataan tuloslaskelmassa kuluiksi tasaerinä leasingajan kuluessa. Myynti ja takaisinvuokraus Nordea sai vuonna 2004 päätökseen kiinteistöjensä myyntiprosessin myymällä keskeisillä paikoilla sijaitsevat liikekiinteistönsä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Kauppojen yhteydessä tehtiin vuokrasopimuksia tilojen käytöstä 25 vuoden ajalle. Omistusoikeus ei sopimuksen mukaan siirry vuokralleottajalle vuokra-ajan päätyttyä eikä tälle myöskään koidu taloudellista hyötyä vuokratun omaisuuden arvonnoususta. Aineettomat hyödykkeet Käyttöomaisuuteen kuuluvat aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahintaan, josta vähennetään kertyneet suunnitelman mukaiset poistot ja omaisuuden heikentymisestä aiheutuneet tappiot. Poistot lasketaan tasapoistoina seuraavasti: liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet 5 tai 10 vuotta 5 vuotta Tietotekniikan kehittämiskulut aktivoidaan taseeseen, jos kyse on merkittävistä hankinnoista, joiden käyttöikä on yli kolme vuotta, joiden odotetaan tuovan taloudellista hyötyä ja jotka eivät ole korvausinvestointeja tai ylläpitoa. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahintaan, josta vähennetään kertyneet suunnitelman mukaiset poistot ja omaisuuden arvonalentumisesta aiheutuneet tappiot. Kiinteistön, tontin tai laitteen hinta muodostuu hankintahinnasta ja niistä suorista kustannuksista, jotka aiheutuvat omaisuuden saattamisesta käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Poistot lasketaan tasapoistoina seuraavasti: Rakennukset Koneet ja kalusto vuotta 3 5 vuotta Eläkkeet in kuuluvilla yhtiöillä on erilaisia kansallisten käytäntöjen ja sopimusten mukaisia eläkeohjelmia. Suurin osa konsernin henkilöstön eläketurvasta järjestetty vakuutuksin. Kattamattomat eläkesitoumukset esitetään taseen erässä Eläkevaraukset. Eläkekulut Eläkekuluihin kuuluvat vakuutusyhtiöille ja eläkelaitoksille maksettavat vakuutusmaksut ja palkkiot sekä vakuutusmatemaattisesti lasketut eläkekulut muista sitoumuksista. Verot Tuloverot sisältävät tilikauden verot ja laskennallisen verovelan muutoksen. Tilikauden vero perustuu konserniyhtiöiden ja ulkomaisten sivukonttoreiden verotettavaan tuloon ja se lasketaan paikallisten säännösten ja veroprosenttien mukaan. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan taseeseen ja ne koskevat kaikkia väliaikaisia eroja varojen ja velkojen verotusarvojen ja niiden kirja-arvon välillä. 20