Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja noin konttoria ja se on johtava Internet-pankkipalveluiden tarjoaja. Nordean markkina-arvo on 36 miljardia euroa. Nordea noteerataan NASDAQ OMX:n pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 8 Tilikauden tuloksen käsittely... 8 Taseen ulkopuoliset erät... 8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta... 9 Henkilöstöhallinto Yrityksen yhteiskuntavastuu Oikeudenkäynnit Hyvä hallintotapa...29 Nordean osakkeet...29 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...29 Näkymät vuonna Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Oma pääoman muutokset Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitteet Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle Tilintarkastuskertomus Johto ja tilintarkastajat Selvitys hyvästä hallintotavasta

3 Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Hallintokulut: Henkilöstökulut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Tulos ennen arvonalentumistappioita Arvonalentumistappiot luotoista, netto Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto Tuloverot Tulos Tase Miljoonaa euroa Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Saamiset luottolaitoksilta Luotot yleisölle Johdannaissopimukset Muut varat Varat yhteensä Velat luottolaitoksille Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut velat Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä

4 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 7,7 9,0 12,1 11,2 10,0 Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat 1, % 13,6 14,0 12,0 13,7 13,8 Vakavaraisuussuhde 1, % 14,3 14,6 13,3 15,3 16,0 Ensisijaiset omat varat 1, miljoonaa euroa Riskipainotetut saamiset siirtymäsäännösten mukaan 1, 2, miljoonaa euroa Luottotappiotaso, pistettä Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) Henkilöstö keskimäärin Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa Koko pääoman tuotto, % 0,3 0,5 0,7 1,0 1,0 Omavaraisuusaste, % 3,9 5,0 5,1 7,3 10,3 1 Kauden lopussa 2 Vuoden 2006 riskipainotetut saamiset laskettu Basel I -säännösten mukaan 4

5 Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet edellä mainitun alijäämän vähennyksestä (IRB, arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotus). Rajoituksettomia ensisijaisia omia varoja ovat ensisijaiset omat varat, joista on vähennetty hybridilainat. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit ) EUR 1,0000 USD 1,3362 DKK 7,4535 EEK 15,6466 GBP 0,8608 CHF 1,2504 LTL 3,4528 LVL 0,7094 NOK 7,8000 PLN 3,9750 SEK 8,9655 SGD 1,7136 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa2 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- DBRS R-1 (high) AA 5

6 Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Finanssikriisin lopulliset vaikutukset lainsäädäntöön eivät ole vielä selvillä. Muutosten arviointi on myös kesken. Nordea seuraa ja analysoi tulevia muutoksia jatkuvasti. Muutosten ei odoteta toteutuvan vuoden 2011 aikana. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:lla on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä neljä osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riikassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Caymansaarilla. NPS:lla ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Nordea Pankki Suomi Oyj perusti vuoden aikana kolme uutta tytäryhtiötä hallinnoimaan saamisten turvaamiseksi hankittua omaisuutta Baltian maissa: Recurso OÜ ja Uus-Sadama OÜ Virossa sekä SIA Realm Latviassa. Vuoden aikana purettiin yksi pieni kokonaan omistettu tytäryhtiö. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Nordea Pankki Suomi Oyj kasvatti vuonna 2010 omistustaan osakkuusyhtiö Realia Holding Oy:ssä. NPS:n osuus sijoitetusta kokonaispääomasta oli 40,7 prosenttia vuoden 2010 lopussa. Tammikuussa 2011 omistusosuus laski 25,6 %:iin. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2010 Vuoden alussa käyttöön otettu hallitun kasvun strategia tuottaa tulosta. Myös kasvuohjelma Suomessa etenee suunnitelmien mukaan. Kasvualueille on palkattu lähes 170 uutta neuvojaa ja asiantuntijaa, jotta voidaan varmistaa korkealuokkainen palvelu tulevina vuosina. Seuraavien 12 kuukauden aikana käynnistetään konttorin uudistus- tai siirtohanke asiakaspalvelun parantamiseksi. 6

7 NPS:n tulos oli edelleen vahva, vaikka tuotot laskivat. Lasku johtui lähinnä siitä, että käypään arvoon arvostettavien erien nettotulos aleni vuoden 2009 ennätystasolta. Tulos ennen arvonalentumistappioita laski 19 prosenttia ja liikevoitto 16 prosenttia. Tulos ennen veroja oli miljoonaa euroa (2009: 1 376) ja oman pääoman tuotto 7,7 prosenttia (9,0). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot laskivat miljoonaan euroon (2 825), kun käypään arvoon arvostettavien erien nettotulos aleni vuodesta Rahoituskate laski edellisvuodesta 3 prosenttia miljoonaan euroon (1 218) luotto- ja talletusvolyymien kasvusta huolimatta. Yritysluottojen marginaalit nousivat, mutta henkilöasiakkaiden asuntoluottojen marginaalit kapenivat hieman. Kilpailu talletuksista jatkui kireänä. Keskimääräiset talletusmarginaalit kuitenkin kohenivat, kun markkinakorot nousivat vuoden loppupuolella. Luotot yleisölle kasvoivat 5 prosenttia 69 miljardiin euroon, kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Talletusvolyymit nousivat 25 prosenttia 55 miljardiin euroon. Vahva kasvu johtui osittain vuoden loppupuolella kasvaneista takaisinostosopimusten volyymeista. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 28 prosenttia 289 miljoonaan euroon (225). Palkkiotuotot nousivat 9 prosenttia 649 miljoonaan euroon (595) varallisuudenhoitoon, maksuliikenteeseen ja takauksiin liittyvien palkkiotuottojen vahvan kasvun ansiosta. Säilytystoiminnasta saadut tuotot laskivat. Palkkiokulut alenivat 3 prosenttia 360 miljoonaan euroon (370) lähinnä tapahtumapalkkioiden laskun vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 26 prosenttia edellisvuoden erittäin korkealta tasolta ja oli 979 miljoonaa euroa (1 325). Asiakaslähtöisen pääomamarkkinatoiminnan kasvu oli edelleen vahvaa ja sen volyymit lisääntyivät. Johdannaissopimusten nimellisarvo nousi 30 prosenttia. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 6 miljoonaa euroa (4). Muut liiketoiminnan tuotot laskivat 43 miljoonaan euroon (53). Muut liiketoiminnan tuotot olivat vuonna 2009 korkealla tasolla, koska kansainvälinen säilytystoiminta myytiin J.P. Morganille. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Niitä oli miljoonaa euroa (1 068). Henkilöstökulut laskivat 8 prosenttia 553 miljoonaan euroon (599), kun tulosperusteiset palkkiot alenivat ja voittopalkkiot olivat huomattavasti edellisvuotta pienemmät. Myös eläkekulut ja sosiaaliturvakulut laskivat. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna laski 121 henkilöllä vuonna 2010 ja oli vuoden lopussa Muita kuluja oli 479 miljoonaa euroa (432) eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tietotekniikkakulujen ja muiden liiketoiminnan kulujen kasvu johtuu pääasiassa liiketoimintavolyymien kasvusta, konsernin kehityshankkeisiin tehdyistä investoinneista ja markkinointikulujen kasvusta. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat hieman, ja niitä oli 41 miljoonaa euroa (37). Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioita kertyi nettomääräisesti 272 miljoonaa euroa (381). Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten nettomäärä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta saatavakohtaiset arvonalentumiskirjaukset kasvoivat. Vuonna 2010 arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,41 prosenttia luotonannosta. Vuonna 2009 luku oli 0,56 prosenttia. Vuonna 2010 saatavakohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 0,42 prosenttia luotonannosta, kun niitä edellisvuonna oli 0,39 prosenttia. Vuonna 2010 saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia kirjattiin nettomääräisesti 0 prosenttia luotonannosta, kun niitä edellisvuonna oli 0,17 prosenttia. Baltian maissa arvonalentumistappioita oli 77 miljoonaa euroa ja taseeseen kirjattuja arvonalentumisia 320 miljoonaa euroa. Tästä summasta saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia oli 175 miljoonaa euroa. Nettomääräiset arvonalentumistappiot koostuvat edelleen useista pienistä ja keskisuurista vastuista pikemmin kuin muutamasta suuresta vastuusta. Verot Tuloverot olivat 302 miljoonaa euroa (373). Efektiivinen veroaste oli 26 prosenttia (27) eli sama kuin lakisääteinen veroaste. Efektiivinen veroaste laski lähinnä hyvityskelpoisten ulkomaisten verojen aiempaa suuremman määrän vuoksi. Tulos Tilikauden tulos oli 854 miljoonaa euroa (1 003). Oman pääoman tuotto oli 7,7 prosenttia (9,0). 7

8 Taseen kommentit Taseen loppusumma kasvoi 29 prosenttia ja oli 286 miljardia euroa (221). Kaikki ulkomaan valuutan määräiset tase-erät on muunnettu euroiksi käyttäen vuodenvaihteen valuuttakursseja. Tilinpäätösperiaatteita selostetaan tarkemmin liitteessä 1. Vuoden 2010 jälkipuoliskolla Nordean pääomamarkkinatoiminnassa käynnistettiin kaupankäynnin keskittäminen NPS:een. Korkotuotteet, korolliset arvopaperit ja takaisinostosopimukset siirrettiin Nordea Bank Danmarkista Nordea Pankki Suomeen. Tämä vaikutti merkittävästi NPS:n taseeseen. Takaisinostosopimuksia oli vuoden lopussa taseen varoissa noin 22 miljardia euroa ja taseen veloissa 20 miljardia euroa. Myös korolliset arvopaperit, arvopapereiden selvitykseen liittyvät varat/velat ja lyhyeksi myydyt arvopaperit lisääntyivät. Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2010 lopussa 286 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 65 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 68 miljardiin euroon (59) konsernin sisäisten talletusten ja takaisinostosopimusten volyymien kasvun vuoksi. Saamiset yleisöltä nousivat noin 8 miljardia euroa 74 miljardiin euroon (66). Asuntomarkkinat piristyivät Suomessa vuoden 2010 aikana, ja perinteiset henkilöasiakkaiden asuntolainat kasvoivat 8 prosenttia. Yritysluotot kasvoivat 18 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä oli 38 miljardia euroa (32). Kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon, kasvua oli 3 miljardia euroa. Kulutusluotot pysyivät aiemmalla tasollaan. Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit lisääntyivät 15 miljardia euroa, ja niitä oli vuoden lopussa 24 miljardia euroa (9). Kasvu johtui aiempaa suuremmasta likviditeettipuskurista ja Marketsin uusista toiminnoista NPS:ssa. Muut varat kasvoivat noin 33 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten volyymikasvun synnyttämästä tasearvojen kasvusta sekä valuuttakurssien ja korkojen muutoksista. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 65 miljardia euroa 275 miljardiin euroon (210). Velat luottolaitoksille kasvoivat noin 17 miljardia euroa 61 miljardiin euroon (44) lähinnä takaisinostosopimusten volyymikasvun vuoksi. Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 11 miljardia euroa 55 miljardiin euroon (44). Kun takaisinostosopimusten volyymikasvun vaikutusta ei oteta huomioon, talletukset lisääntyivät 11 prosenttia. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat olivat edellisvuoden tasolla, ja niitä oli 39 miljardia euroa (39). Nordea Pankki Suomi laski marraskuussa liikkeeseen ensimmäisen vakuudellisen joukkolainansa sen jälkeen kun vakuudellisia lainoja koskeva uusittu lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa. Nimellisarvoltaan 2 miljardin euron laina oli suurin Suomessa liikkeeseen laskettu vakuudellinen joukkolaina vuonna Muut yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 37 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten ja muiden velkojen tasearvojen noususta. Oma pääoma Vuoden 2010 alussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli ilman vähemmistöosuutta 852 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lopussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat miljoonaa euroa 31. joulukuuta Tilikauden voiton osuus on 798 miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan 700 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu esimerkiksi takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli 18,2 miljardia euroa (17,8). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 19,1 miljardia euroa (17,7). Summa ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi miljardiin euroon (4 512). Vakavaraisuus n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 14,3 prosenttia (14,6). Ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetuista saamisista oli 13,6 prosenttia (14,0). Riskipainotettuja saamisia oli 75 miljardia euroa (72). 8

9 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Rahoituspalvelujen tarjoajana Nordeaan kohdistuu monenlaisia riskejä osana normaalia liiketoimintaa. Merkittävin näistä riskeistä on luotonantoon liittyvä luottoriski. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus ja hallituksen luottovaliokunta Hallitus ja hallituksen luottovaliokunta vastaavat konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa myös luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Luotto-ohjeisiin on kirjattu hallituksen päätökset liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskilimiitit. Nordean hallituksen luottovaliokunta (Board Credit Committee, BCC) seuraa luottokannan kehitystä sekä eri toimialoihin ja suurimpiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Se myös vahvistaa konsernijohdon luottovaliokunnan (Executive Credit Committee, ECC) hyväksymät toimialastrategiat. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista ja hallituksen päätösten rajoissa markkina- ja likviditeettiriskien limiittien myöntämisestä konsernin varainhallinnan ja Marketsin riskiä ottaville yksiköille. Limiitit vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti, ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Yksiköiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seu- raavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, seuraa eri riskien kehitystä Nordeassa koko konsernin tasolla. n johtoryhmän luottovaliokunta (Group Executive Management Credit Committee, GEM CC) ja konsernijohdon luottovaliokunta (ECC), joiden puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, sekä konsernin luottoryhmä (Group Credit Committee, GCC), jonka puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja, päättävät merkittävistä luottoriskilimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja Kaksi yksikköä, konsernin riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, vastaa konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. n riskienhallintajohtajan johtama konsernin riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja prosesseista sekä varavaraisuutta koskevista periaatteista. n talousjohtajan johtama konsernin tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, omien varojen rakenteesta sekä likviditeettiriskin ja rakenteellisen korkoriskin hallinnasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Seuranta ja raportointi Nordeassa valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä seurataan ja siitä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Operatiivista riskiä seurataan ja siitä raportoidaan neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. 9

10 Riskienhallinta Luottoriskin hallinta n riskienhallinta vastaa luottoriskin hallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luotto-riskien hallinnasta, kun taas konsernin riskienhallinta seuraa luottoriskiä konsernitasolla ja organisaation muilla tasoilla. Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa luottoriskilimiitit hallituksen vahvistamien toimintavaltuuksien rajoissa. Luottopäätösprosessia muutettiin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Tuolloin perustettiin uusi konsernin johtoryhmän luottovaliokunta (GEM CC), joka päättää tärkeimmistä periaatekysymyksistä. Lisäksi konsernin luottoryhmän valtuuksia lisättiin. Muutokset vaikuttavat ainoastaan konsernitason luottoryhmiin (ECC ja GCC), eivät liiketoiminta-alueiden luottoryhmiin. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottopäätösprosessi Nordea Bank Danmark Hallitus Alueet Asianomainen päätöksentekotaho Nordea - hallitus / hallituksen luottovaliokunta Periaatteet/seuranta/ohjeet Nordea Pankki Suomi Hallitus Raportointi johdon luottovaliokunta / konsernin johtoryhmän luottovaliokunta Pohjoismainen pankkitoiminta Maakohtaiset luottoryhmät Konttorit Asianomainen päätöksentekotaho Suuryrityspalvelut Luottoryhmä New European Markets Nordea Bank Norge Hallitus Raportointi Shipping Oil Services & International Luottoryhmä Luottoryhmä Financial Institutions Luottoryhmä Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai dokumenttimaksuista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski, maiden välisistä rahasiirroista syntyvä maariski sekä selvitysriski. Näitä riskejä hallitaan koko toimialan vastuut kattavilla toimialaohjeistuksilla ja -limiiteillä. Luottoriskiraja Nordea on määritellyt luottoriskirajakseen, että odotettujen arvonalentumistappioiden taso saa suhdannekierron aikana keskimäärin olla enintään 25 pistettä. Nettomääräiset arvonalentumistappiot eivät ole viime vuosina keskiarvoisesti ylittäneet tätä tasoa. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkimällä niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain arvioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden sen hetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Vastuu määritellään ongelmavastuuksi ja sen arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvonalennuksen määrä on arvioitu tappio, joka muodostuu kirjanpitoarvon ja tulevien kassavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu automaattisesti, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Näiden vastuiden arvoa voidaan alentaa arvioidun mahdollisen tappion perusteella. Kaikille itsessään merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryhmäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset perustuvat luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin ja johdon arvioihin. Ryhmäkohtaisissa arvonalentumistesteissä otetaan huomioon asiakkaiden luokituksen nousut ja laskut sekä uudet asiakkaat ja salkusta poistuneet asiakkaat. Myös asiakkaiden maksukyvyn muutokset vaikuttavat laskelmaan. Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jokaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteessä

11 Luottoriskit, luotot ja muut saamiset (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa Luottolaitokset Yleisö josta yritykset josta henkilöasiakkaat josta julkinen sektori Luotot yhteensä Taseen ulkopuolisten erien luottoriski Vastapuoliriski Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. Luottosalkku Vastuun määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamisten eli luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuolisten saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumisilla vähennetty nettomäärä. Vastuumäärään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien transaktioiden vastapuoliriskin määrä. NPS:n myöntämien luottojen määrä kasvoi 12 prosenttia 74 miljardiin euroon (66) vuonna Tämä johtui lähinnä sekä yritys- että henkilöasiakkaille annettujen luottojen volyymikasvusta. Taseen ulkopuoliset vastuut mukaan lukien NPS:n luottoriskin määrä oli vuoden 2010 lopussa 230 miljardia euroa (197). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista yleisölle oli 52 prosenttia (49) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 47 prosenttia (50). Vuoden 2010 lopussa saamisia luottolaitoksilta oli 68 miljardia euroa (59) lähinnä pankkienvälisinä talletuksina. Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2010 lopussa 38 miljardia euroa (32). Kasvua oli 18 prosenttia. Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 8,9 miljardia euroa (8,0). Yritysvastuiden luottoriski on hyvin hajautettu, mikä käy ilmi, kun asiaa tarkastellaan lainojen koon mukaan. Noin 78 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luottopäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luottotilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittävyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämiskeino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Suuriin vastuisiin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia on käytetty luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimusten kovenantit eivät korvaa vakuuksia, mutta niillä täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomattavan kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopimusten kovenanttien tarkoitus on reagoida aikaisiin varoitusmerkkeihin, ja niitä seurataan huolellisesti. Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 6 prosenttia 35 miljardiin euroon vuonna 2010 (33). Asuntolainat kasvoivat 8 prosenttia 27,5 miljardiin euroon ja kulutusluotot pysyivät samalla tasolla 7,2 miljardissa eurossa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiakkaille annetuista luotoista oli 79 prosenttia (78). Maantieteellinen jakauma Kun luotot yleisölle jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 79 prosenttia (78). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EUmaihin. Baltian maissa asiakkaille annettujen luottojen määrä oli 7,7 miljardia euroa vuoden 2010 lopussa (7,7). 11

12 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

13 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2010 Yhteensä 2009 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

14 Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuuryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvastuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Luottojen laatu parani vuonna 2010 lähinnä yritysluottojen salkussa talouden elpyessä. Noin 75 prosenttia (71) yritysvastuista luokiteltiin luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yhteisövastuista 92 prosenttia (96) luokiteltiin luokkaan 5- tai sitä korkeampaan luokkaan. Noin 89 prosenttia (88) vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan. Saamisia, joiden arvo on alentunut, ei ole laskettu mukaan luokitus- ja pisteytysjakaumiin. Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä kasvoi miljoonasta eurosta miljoonaan euroon, eli niitä oli 1,32 prosenttia luotoista yhteensä. Bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, 45 prosenttia on järjestämättömiä luottoja ja 55 prosenttia muita luottoja. Nettomääräisiä saamisia, joiden arvo on alentunut, oli saatavakohtaisten arvonalentumiskirjausten jälkeen miljoonaa euroa (1 353) eli 0,92 prosenttia luotoista yhteensä. Saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset kasvoivat 565 miljoonaan euroon (447). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli saman verran kuin edellisvuonna eli 316 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 47 prosenttia (42). Saamiset, joiden arvo on alentunut, kasvoivat eniten henkilöasiakaspuolella asunto- ja kulutusluotoissa sekä yritysasiakaspuolella kiinteistötoiminnassa. Yritysasiakkaiden erääntyneet luotot, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, vähentyivät 194 miljoonaan euroon (307). Henkilöasiakkaiden erääntyneiden luottojen volyymi laski 442 miljoonaan euroon (475). 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Luokitusjakauma, yritysvastuut Riskiluokka Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut A+ A A- B+ B B- C+ C C- D+ D D- E+ E E- F+ F F- Riskiluokka Saamiset, joiden arvo on alentunut, taseeseen kirjatut arvonalentumiset ja suhdeluvut 1 Osuus luotonannosta, pistettä Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto josta muut kuin järjestämättömät josta järjestämättömät Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut 3 0,47 0,42 0,46 0,43 1 Ei sisällä taseen ulkopuolisia eriä. 2 Arvonalentumiset yhteensä/saamiset joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 3 Arvonalentumiset yhteensä/saamiset, joiden arvo on alentunut 14

15 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Arvonalentumiset (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,32 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,79 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,67 Teollisuustuotantohyödykkeet ,44 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,45 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,60 Shipping ja offshore ,44 Kuljetus ,40 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,42 Viestintä ja vapaa-aika ,43 Vähittäiskauppa ,61 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,38 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,33 Rahoituslaitokset ,79 Kiinteistötoiminta ,61 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,48 Tietoliikennelaitteistot ,61 Tietoliikenneoperaattorit ,32 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,29 Muut ,14 Yritykset ,61 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,27 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,29 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Arvonalentumiset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,42 0,56 0,50 0,46 15

16 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Arvonalentumiset (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,34 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,82 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,69 Teollisuustuotantohyödykkeet ,47 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,46 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,60 Shipping ja offshore ,75 Kuljetus ,42 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,44 Viestintä ja vapaa-aika ,44 Vähittäiskauppa ,63 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,40 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,35 Rahoituslaitokset ,88 Kiinteistötoiminta ,62 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,51 Tietoliikennelaitteistot ,63 Tietoliikenneoperaattorit ,33 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,67 Muut ,56 Yritykset ,60 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,27 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,20 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Varaukset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,41 0,55-0,46 16

17 Nettomääräiset arvonalentumistappiot Arvonalentumistappioita kertyi vuonna 2010 nettomääräisesti 272 miljoonaa euroa (381), eli arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,41 prosenttia luotonannosta. Arvonalentumistappioista 213 miljoonaa euroa (277) liittyy yritysasiakkaisiin ja 59 miljoonaa euroa (104) henkilöasiakkaisiin. Suurin osa tappioista syntyi henkilöasiakaspuolella asuntoluotoissa ja yritysasiakaspuolella muussa perusteollisuudessa sekä paperi- ja metsäteollisuustuotteissa. Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja arvoltaan alentuneet saamiset koostuvat edelleen useista pienistä ja keskisuurista vastuista pikemmin kuin muutamasta suuresta vastuusta. Baltian maat Taantuma vaikutti Baltian maissa sekä luottosalkun laatuun että vakuuksien arvoihin. Baltian maissa arvoltaan alentuneita saamisia oli vuoden 2010 lopussa bruttomääräisesti 572 miljoonaa euroa eli 7,41 prosenttia luotoista yhteensä. Vuoden 2009 lopussa näitä saamisia oli 535 miljoonaa euroa eli 6,90 prosenttia luotoista yhteensä. Baltian maihin kohdistuvia taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli vuoden 2010 lopussa 320 miljoonaa euroa (319) eli 4,14 prosenttia luotonannosta (4,12). Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli Baltian maissa 56 prosenttia. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana luku oli 60 prosenttia. Baltian maissa arvonalentumistappioiden osuus luotonannosta oli 0,99 prosenttia (2,57). Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Vastapuoliriskin kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 32,3 miljardia euroa. Tästä määrästä vastuiden nykyisen markkina-arvon osuus on 6,6 miljardia euroa. Vastapuoliriskin kokonaismäärästä 56 prosenttia ja vastuiden nykyisestä markkina-arvosta 24 prosenttia kohdistui finanssipalveluyrityksiin. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvää, rahoitusmarkkinoiden muuttujien liikkeistä johtuvaa mahdollista markkina-arvon menetystä. Nordean markkinariski aiheutuu paljolti Nordea Marketsin asiakkaiden kaupankäynnistä sekä konsernin varainhallinnan sijoittamiseen, likviditeettipuskuriin ja varainhankintaan liittyvästä toiminnasta. n muussa toiminnassa ei juurikaan ole markkinariskejä, koska asiakasliiketoiminnan tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät tasapainotetaan. Markkinariskiraja Nordean hallitus on määritellyt Nordea-konsernille markkinariskirajat, jotka kattavat sekä konsernin varainhallinnan sijoittamiseen, likviditeettipuskuriin ja varainhankintaan liittyvän toiminnan että Nordea Marketsin kaupankäynnin. n varainhallinnan markkinariskiä sisältävä toiminta ei saa aiheuttaa yli 150 miljoonan euron raportoitua sijoitustoiminnan tappiota kuukaudessa eikä tappiota saa koskaan kertyä yli 250 miljoonaa euroa kalenterivuoden aikana. Tämän riskirajan noudattaminen varmistetaan markkinariskilimiiteillä ja tappiorajoilla. Nordea Marketsin kaupankäyntitoiminnassa riskiraja ja markkinariskilimiitti määritellään suhteessa toiminnan tuottoihin. Baltian maat, nettomääräiset arvonalentumistappiot ja saamiset, joiden arvo on alentunut Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot Osuus luotonannosta, pistettä Arvonalentumistappiot, miljoonaa euroa Luottotappiotaso 1 41,4 55,8 37,9 50,1 - josta saatavakohtaiset 41,6 38,9 38,6 32,9 - josta saatavaryhmäkohtaiset -0,1 16,9-0,7 17,2 1 Arvonalentumistappioiden osuus vuoden alun luotonannosta Osuus luotonannosta, pistettä Arvonalentumistappiot, netto, miljoonaa euroa josta saatavaryhmäkohtaiset Luottotappiotaso, pistettä Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto, miljoonaa euroa Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto, pistettä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset yhteensä, miljoonaa euroa Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä, pistettä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut 0,56 0,60 0,55 0,63 Markkinariskianalyysi 17

18 VaR-menetelmällä laskettu kokonaisriski oli vuoden 2010 lopussa 31 miljoonaa euroa (25). Korkoriskin, osakeriskin, luottomarginaaliriskin ja valuuttakurssiriskin välillä on siten huomattava hajautusvaikutus, koska kokonaisriski on pienempi kuin näiden neljän riskin yhteissumma. VaR-menetelmällä laskettu korkoriski oli vuoden 2010 lopussa 35 miljoonaa euroa (15). Nettoherkkyys oli -63 miljoonaa euroa (10). Suurin osa NPS:n korkoherkkyydestä aiheutui kaupankäyntipositioista, joiden valuuttana on Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu tai euro. Bruttoherkkyys yhden prosenttiyksikön suuruiselle kaikkien korkojen samanaikaiselle muutokselle oli vuoden 2010 lopussa NPS:ssa 307 miljoonaa euroa (83). Vuoden 2010 lopussa NPS:n VaR-menetelmällä laskettu osakeriski oli miljoona euroa (2). VaR-menetelmällä laskettu luottomarginaaliriski oli vuoden 2010 lopussa 15 miljoonaa euroa (12). Luottomarginaaliriski kohdistuu pääosin rahoitusalan yrityksiin. NPS:n VaR-menetelmällä laskettu valuuttakurssiriski oli 8 miljoonaa euroa (14). Pääomarahastosijoitusten käypä arvo oli 8 miljoonaa euroa (7). Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuudesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa compliance -riskit eli riskit siitä, ettei liiketoiminnassa noudateta lainsäädännön ja säännösten vaatimuksia, markkinanormeja ja liiketoiminnan etiikkaa. Johto vastaa operatiivisten riskien hallinnasta. n Risk and Compliance Officereiden verkostolla varmistetaan, että konsernin operatiivisia ja compliance-riskejä hallitaan tehokkaasti liiketoimintaorganisaatiossa, joka on ensimmäinen puolustuslinja. Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin operatiivisen riskin hallinta -yksikkö, joka on toinen puolustuslinja, on määritellyt yhteiset standardit kattaen konsernin toimintaohjeet, aktiivisen riskienhallinnan prosessit ja raportointivaatimukset. Näillä tähdätään vakaaseen riskienhallinnan kulttuuriin, jossa tavoitteena on noudattaa parhaalla tavalla markkinanormeja ja eettisiä normeja kaikessa liiketoiminnassa. Aktiivisen riskienhallinnan tärkein prosessi on vuotuinen riskien itsearviointi, jossa painotetaan tärkeimpien riskien tunnistamista ja seurantaa. Tärkeimmät riskit tunnistetaan sekä ylhäältä alaspäin, kun toimintojen johto osallistuu prosessiin, ja alhaalta ylöspäin, kun hyödynnetään olemassa olevaa tietoa prosesseista, kuten häiriöiden raportoinnista, laatu- ja riskianalyyseista ja tuotehyväksynnöistä. n sisäinen tarkastus, joka on kolmas puolustuslinja, toimii hallituksen varmistajana riskienhallinnan, valvonnan ja hyvän hallinnon prosesseissa. Markkinariski Miljoonaa euroa Mittausmenetelmä Vuoden ylin Vuoden alin Vuoden keskiarvo Kokonaisriski VaR 30,7 73,4 22,6 42,1 24,9 - Korkoriski VaR 34,6 74,9 13,2 33,8 15,5 - Osakeriski VaR 0,5 6,0 0,2 1,8 2,3 - Luottomarginaaliriski VaR 15,0 23,1 11,5 15,2 12,3 - Valuuttariski VaR 8,0 28,3 6,0 15,0 13,8 Hajautusvaikutus VaR 47 % 55 % 17 % 37 % 43 % 18

19 Likviditeetin hallinta Likviditeettiriski Hallintaperiaatteet ja valvonta valvonta Nordean hallitus vastaa konsernin taseriskien hallinnasta rajoittamalla ja seuraamalla konsernin rakenteellista riskiä. Riskejä mitataan ja niistä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Nordean hallitus vastaa myös likviditeettiriskien hallinnan periaatteista, jotka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä konsernin rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista ja hallituksen päätösten rajoissa likviditeettiriskien limiittien kohdentamisesta. Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa ja riskejä koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. n varainhallinta toimii edellä mainittujen tavoitteiden ja limiittien mukaisesti. Lisäksi se kehittää ja laatii konsernin likviditeettiriskin ja rakenteellisen korkoriskin hallintaa koskevia periaatteita ja ohjeistuksia. Likviditeettiriskin hallinta Nordeassa likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että Nordea pystyy suoriutumaan maksuvalmiutta koskevista velvoitteistaan vain maksamalla tavanomaista suuremmat kulut tai ei lainkaan pysty suoriutumaan velvoitteistaan niiden erääntyessä. Likviditeetin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset likviditeettiriskin hallintamenetelmät, limiitit ja organisaation toimintatavat. Nordean likviditeetin hallinta kuvastaa konsernin konservatiivista asennetta likviditeettiriskiin. Nordea pyrkii hankkimaan rahoitusta eri lähteistä sekä luomaan ja ylläpitämään suhteita sijoittajiin päästäkseen markkinoille. Laaja ja hajautettu rahoituspohja näkyy vahvana läsnäolona Nordea-konsernin neljällä kotimarkkinaalueella, joilla konsernilla on vahva ja vakaa vähittäisasiakaskunta ja monia erilaisia rahoitusohjelmia. Nordeassa kiinnitetään huomiota erityisesti sijoittajien maantieteelliseen jakaumaan ja luottoluokitusten herkkyyteen. Nordea julkaisee tietoa konsernin likviditeettitilanteesta, jotta sen luotettavuus säilyy kaikissa tilanteissa. Nordean likviditeettiriskin hallinta sisältää jatkuvuussuunnitelman ja stressitestauksen. Stressitesteillä arvioidaan poikkeuksellisten mutta mahdollisten tapahtumien vaikutukset pankin likviditeettitilanteeseen. Stressitestaus auttaa tunnistamaan mahdolliset rahoituksen tarpeeseen tai hintaan vaikuttavat tapahtumat ja vaikutukset ja arvioimaan mahdolliset seuraukset. Stressitestauksella pyritään täydentämään tavanomaisia likviditeettiriskin hallintamenetelmiä. Sillä pyritään myös varmistamaan, että jatkuvuussuunnitelma on riittävä myös stressitilanteissa ja että jatkuvuussuunnitelmassa kuvataan asianmukaisesti toimintatavat, joiden avulla minimoidaan Nordean vahingot likviditeettikriisitilanteessa. Nordean stressiskenaariot perustuvat sellaisten tapahtumien arviointiin, joiden osalta Nordean oletetaan olevan kaikkein haavoittuvaisin nykyisellä liiketoimintarakenteella ja nykyisessä toimintaympäristössä. Stressitestit kohdistuvat toisaalta varainhankinnan tarpeen lisääntymiseen ja toisaalta varainhankinnan kustannusten kasvuun. n varainhallinta vastaa likviditeetin hallinnasta Nordeassa sekä hallitusten, ALCO:n ja konsernijohtajan konsernin johtoryhmässä päättämien konsernitason limiittien noudattamisesta. Likviditeettiriskin mittausmenetelmät Likviditeettiriskin hallinta kattaa sekä lyhyen aikavälin likviditeettiriskin että pitkän aikavälin rakenteellisen likviditeettiriskin. Kummankin riskityypin seurantaan on kehitetty useita likviditeettiriskin hallintamenetelmiä, jotka kattavat likviditeettiriskin kaikki olennaiset lähteet. Lyhyen aikavälin rahoitukseen kohdistuvien paineiden keventämiseksi Nordeassa mitataan avoimeen rahoituspositioon liittyvää riskiä. Se kuvastaa odotettua maksuvalmiuden enimmäistarvetta seuraavien 14 päivän aikana. Mittauksessa otetaan huomioon kassavirrat sekä taseeseen kuuluvista että taseen ulkopuolisista eristä. Avoimeen rahoituspositioon liittyvää riskiä mitataan ja rajataan kussakin valuutassa erikseen. Lisäksi hallitus mittaa ja rajaa riskiä kaikille valuutoille yhteensä. 19

20 Nordean ylläpitämän likviditeettipuskurin avulla voidaan varmistaa kiireellinen rahoitus silloin kun tavanomaisista lähteistä ei saada riittävästi varoja. Hallitus määrittää likviditeettipuskurin vähimmäismäärän. Puskurin tarkoituksena on varmistaa rahoitusriskimittauksilla määritelty positiivinen kokonaiskassavirta. Puskuri koostuu likvideistä arvopapereista, joilla on korkea luokitus ja joita voidaan myydä tai käyttää rahoituksen vakuutena. Rakenteellista likviditeettiriskiä mitataan pysyvien velkojen ja pysyvien varojen välisenä erona. Eroa käytetään myös rakenteellisen likviditeettiriskin rajaamiseen. Mittauksesta ja rajauksesta vastaa hallitus. Pysyvät velat koostuvat pääasiassa yleisön talletuksista, pankkitalletuksista ja joukkolainoista, joiden jäljellä oleva laina-aika on yli kuusi kuukautta, sekä omasta pääomasta. Pysyvät varat puolestaan koostuvat etupäässä yleisön lainoista, muista lainoista, joiden jäljellä oleva laina-aika on yli kuusi kuukautta, sekä sitovasti myönnetyistä luottolimiiteistä. ALCO:n asettaman tavoitteen mukaan pysyvän rahoituksen nettomäärän on oltava positiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että pysyvät varat on rahoitettava pysyvillä veloilla. Likviditeettiriskin analysointi Lyhyen aikavälin likviditeettiriski pidettiin kohtuullisella tasolla koko vuoden 2010 ajan. Keskimääräinen avoin rahoituspositio eli 14 seuraavan päivän aikana odotettu likviditeettitarve oli -0,8 miljardia euroa (-3,9). NPS:ssa likviditeettipuskurin koko on vuoden 2010 aikana vaihdellut 13,3 miljardista eurosta 14,7 miljardiin euroon (10,2 14,4). Keskimäärin puskurin koko on ollut 14,1 miljardia euroa (11,3). NPS:ssa tätä tasoa pidetään korkeana. Se kuvastaa konsernin konservatiivista asennetta likviditeettiriskiin yleensä ja erityisesti odottamattomiin maksuvalmiutta rasittaviin tapahtumiin. Vuonna 2010 pysyvien velkojen ja pysyvien varojen välinen vuotuinen ero oli keskimäärin -2,4 miljardia euroa (-5,8). Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nordealle kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen liikahtaessa yhden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista. Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallintamenetelmät, tavoitteet ja organisaation toimintatavat. Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen rakenteen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korkoriskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista. n varainhallinta vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta ja tavoitteiden toteutumisesta konsernitasolla. Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla. Oletuksen mukaan jakson aikana ei tehdä uusia markkinatransaktioita. Laskennassa otetaan kuitenkin huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi. Jos korkotaso esimerkiksi on matala ja korot laskevat vielä lisää, koron laskun kokonaismäärää ei voida soveltaa eräpäivättömiin talletuksiin, koska korko ei voi olla negatiivinen. Jos korot taas nousevat, Nordea voi päättää olla nostamatta kaikkien asiakkaiden talletusten korkoja vastaavasti. Rakenteellisen korkoriskin analysointi Laskevien markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2010 lopussa -134 miljoonaa euroa (-88). Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli 225 miljoonaa euroa (117). Esitettyjen lukujen mukaan rahoituskate pienenee, jos korot laskevat, ja suurenee, jos korot nousevat. 20