Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 10 miljoonaa asiakasta ja yli konttoria. on johtava Internetpankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on 4,8 miljoonaa verkkopankkiasiakasta. Nordea noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma...3 Tunnusluvut...3 Käsitteet ja valuuttakurssit...4 Hallituksen toimintakertomus rakenne...5 Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit...6 Taseen kommentit...7 Tilikauden tuloksen käsittely...7 Taseen ulkopuoliset erät...7 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta...8 Henkilöstöhallinto...31 Ympäristöasiat...32 Oikeudenkäynnit...32 Nordean osakkeet...32 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...32 Näkymät vuonna Tilinpäätös Tuloslaskelma...34 Tase...35 Tuottojen ja kulujen kirjaaminen...36 Rahavirtalaskelma...37 Tilinpäätöksen liitteet...39 Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle Tilintarkastuskertomus Johto ja tilintarkastajat

3 Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä, netto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Hallintokulut: Henkilöstökulut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Arvonalentumistappiot luotoista Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Liikevoitto Satunnaiset erät Tuloverot Tulos Aikaisempien tilinpäätösperiaatteiden mukaan; ei oikaistu IFRS-standardien mukaiseksi. Tunnuslukuja ei ole myöskään oikaistu. Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 11,2 10,0 5,6 5,5 7,5 Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat, % 13,7 13,8 17,8 19,9 19,1 Vakavaraisuussuhde, % 15,3 16,0 20,2 22,9 22,2 Ensisijaiset omat varat, miljoonaa euroa Riskipainotetut saamiset, miljoonaa euroa Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) Henkilöstö keskimäärin Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa Koko pääoman tuotto, % 1,0 1,0 0,6 0,6 0,5 Omavaraisuusaste, % 7,3 10,3 9,9 10,1 11,9 3

4 Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä odotettujen arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet odotetun alijäämän vähennyksestä. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja konserniyhtiöiden operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit ) EUR USD DKK EEK GBP CHF LTL LVL NOK PLN SEK SGD Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa1 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- 4

5 Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on rakenne Nordeassa otettiin vuonna 2007 käyttöön uusi toimintamalli ja organisaatio, joissa painotetaan organisaation eri osien läpinäkyvyyttä, tiimityötä ja tehokkuutta. Pohjoismainen pankkitoiminta, Private Banking sekä yhteisöasiakkaat ja kansainvälinen pankkitoiminta vastaavat uudessa toimintamallissa myyntiin ja asiakassuhteisiin liittyvistä prosesseista. Tuotteiden ja palveluiden jakeluketju jakaantuu kahteen tuotealueeseen: pankki- ja pääomamarkkinatuotteet sekä säästämisen ja henkivakuutuksen tuotteet. Tuki- ja konsernitoimintoja ovat konsernin palvelut ja teknologia, henkilöstö ja identiteetti, konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, konsernin luotonanto ja riskienhallinta sekä konsernin lakiasiat. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Muutoksen uskotaan tehostavan toimintaa, vähentävän operatiivista riskiä ja monimutkaisuutta sekä tehostavan pääoman käyttöä. Nordea on aloittanut EU:n ja ETA-maiden talletussuojajärjestelmien toiminnasta tehdyn Euroopan komission selvityksen perusteella yhteistyön Pohjoismaiden lainsäätäjien ja valvontaviranomaisten kanssa tarkoituksenaan karsia nykyisen järjestelmän muodostamia esteitä. Lopullisen muutosprosessin toteutuksen arvioidaan vievän noin vuoden. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:llä on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä viisi osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:llä on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riiassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Cayman-saarilla. NPS:llä ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset NPS:n kokonaan omistama tytäryhtiö Nordea Rahoitus Suomi myi vuoden aikana useita kiinteistöyhtiöitä. Kiint. Oy Lahden Hansa myytiin helmikuussa Kaupasta saatu myyntivoitto oli 8 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy Multihermia myytiin heinäkuussa. Kiinteistö Oy Tampereen Hatanpään valtatie 30 ja Kiinteistö Oy Turun Ovakonkatu 2 joulukuussa. Myynneillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Kiinteistö Oy Ristipellontie 4 fuusioitiin Nordea Rahoitus Suomi Oy:hyn heinäkuussa NPS sijoitti varoja uuteen perustettuun Profita Fund III Ky -pääomarahastoon toukokuussa NPS:n osuus sijoitetusta kokonaispääomasta on 27,7 prosenttia. Edellä mainittujen yhtiöiden toimialat, tilikauden tulokset ja taseiden loppusummat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 46). Lisäksi vuoden aikana myytiin ja purettiin joitakin pieniä tytäryhtiöitä ja osakkuusyrityksiä. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2007 NPS:n tulos kasvoi vuonna 2007 tuottojen vahvan kasvun ansiosta. Myönteistä tuloskehitystä tuki Nordean orgaanisen kasvun strategian johdonmukainen toteuttaminen. Volyymit kasvoivat edelleen kaikilla osa-alueilla. Talletusmarginaalit kohenivat, kun taas luottomarginaaleihin kohdistui paineita. 5

6 Rahoituskate parani vuodesta Rahoitusmarkkinoiden levottomuus vuoden 2007 jälkipuoliskolla vaikutti tulokseen vain rajallisesti, ja voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kehittyivät suotuisasti. Suomen talletussuojajärjestelmästä saatu kertaluonteinen palautus kasvatti muita tuottoja. Henkilöstökulut, muut kulut ja poistot nousivat jonkin verran. Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli positiivinen edellisvuoden tapaan. Tulos ennen veroja oli miljoonaa euroa (1 639), ja oman pääoman tuotto oli 11,2% (10,0). Tuottojen ja kulujen kasvun välinen ero oli 2 prosenttiyksikköä. Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat 6 prosenttia miljoonaan euroon (2 454). Tämä oli etupäässä rahoituskatteen sekä käypään arvoon arvostettavista eristä saatujen voittojen/tappioiden suotuisan kehityksen ansiota. Rahoituskate kasvoi 10 prosenttia miljoonaan euroon (1 393) lähinnä luotto- ja talletusvolyymien voimakkaan kasvun ja talletusmarginaalien kohenemisen ansiosta. Luotonannon kasvuprosentit olivat kaksinumeroisia koko vuoden ajan kaikissa tärkeimmissä segmenteissä, mikä kompensoi vuoden aikana koettujen marginaalipaineiden vaikutusta. Luotot yleisölle kasvoivat 16 prosenttia 61 miljardiin euroon. Talletusvolyymit kasvoivat 17 prosenttia 42 miljardiin euroon, ja kasvua oli sekä henkilöettä yritysasiakkaiden segmenteissä. Uusia varoja saatiin erityisesti säästämiseen tarkoitetuille tileille. Tämä on merkki matalariskisten tuotteiden kysynnän kasvusta, ja sitä tukee Nordean strategia tarjota kilpailukykyisiä korkoja. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 2 prosenttia 315 miljoonaan euroon (308). Palkkiotuotot nousivat 7 prosenttia 532 miljoonaan euroon (497). Säästämisen tuotteisiin liittyvät palkkiotuotot kasvoivat 18 prosenttia lähinnä säilytyspalkkioiden nousun ansiosta. Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot kasvoivat 12 prosenttia pääasiassa luotonannon voimakkaan kasvun ansiosta ja norjalaisten takausten Suomeen keskittämisen seurauksena. Palkkiokulut nousivat 15 prosenttia 217 miljoonaan euroon (189). Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoivat 26 prosenttia 541 miljoonaan euroon (430) vuoden jälkipuoliskon vaikeista markkinaoloista huolimatta. Pääomamarkkinatuotteisiin liittyvä toiminta vilkastui kaikissa segmenteissä ja Nordean yritysasiakkaat ottivat käyttöön runsaasti uusia tuotteita. Tämä piti korkosidonnaiset erät vakaalla tasolla ja niistä saadut tuotot olivat 287 miljoonaa euroa (279). Valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat merkittävästi 207 miljoonaan euroon (123) vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Osakesidonnaisten erien tuotot pysyivät suurin piirtein samalla tasolla ja niitä oli yhteensä 44 miljoonaa euroa (41). Tuotot muista rahoitusinstrumenteista kehittyivät suotuisasti ja niitä oli 3 miljoonaa euroa (-13). Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 31 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu pääosin siitä, että vuonna 2006 myydystä International Moscow Bankista ei enää saatu voitto-osuutta. Osinkoja saatiin 24 miljoonaa euroa (2), ja ne koostuivat pääosin kirjatuista verohyvityssaamisista. Muut liiketoiminnan tuotot alenivat 190 miljoonaan euroon (290), mikä johtui pääosin kertaluonteisista eristä sekä vuonna 2007 että vuonna Suomen talletussuojajärjestelmästä saatu palautus kasvatti muita tuottoja noin 120 miljoonalla eurolla vuonna International Moscow Bankin osakkeista saatu 199 miljoonan euron myyntivoitto kasvatti tuottoja vuonna Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 prosenttia 919 miljoonaan euroon (881). Henkilöstökulut kasvoivat 2 prosenttia 515 miljoonaan euroon (504). Kasvu aiheutuu yleisestä palkkojen noususta ja aiempaa suuremmista tulosperusteisista palkkioista. Eläkekulut ja voittopalkkiojärjestelmän kulut sen sijaan laskivat. Henkilöstön määrä henkilötyövuosilla mitattuna kasvoi 287 henkilöllä vuonna Syynä oli lähinnä konttoriverkoston laajentuminen Baltian maissa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna oli (9 060). Muita kuluja oli 375 miljoonaa euroa (359) eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tietotekniikkakulujen ja markkinointikulujen kasvu johtuu pääasiassa liiketoimintavolyymien kasvusta sekä investoinneista kasvu-alueille ja strategisiin hankkeisiin. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 29 miljoonaan euroon (18), kun poistojen palautukset alensivat vuoden 2006 kuluja. Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 20 miljoonaa euroa positiivinen, kun se vuonna 2006 oli 63 miljoonaa euroa positiivinen. Luottosalkun laatu on edelleen hyvä. Verot Tuloverot olivat 339 miljoonaa euroa (358). Efektiivinen veroaste oli 20 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli 22 prosenttia. Vuoden 2007 veroaste on matalampi kuin Suomessa käytettävä lakisääteinen 26 prosentin veroaste lähinnä siksi, että aiemmin tulokseen kirjaamattomien verohyvityssaamisten kirjaaminen alensi veroja 95 miljoonalla eurolla. 6

7 Laskennalliset verosaamiset olivat vuoden 2007 lopussa yhteensä 136 miljoonaa euroa. Tulos Tilikauden tulos oli miljoonaa euroa (1 281). Oman pääoman tuotto oli 11,2 prosenttia (10,0). Taseen kommentit Taseen loppusumma kasvoi 16 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia vuoden 2007 aikana. Kaikki ulkomaan valuutan määräiset tase-erät on muunnettu euroiksi käyttäen vuodenvaihteen valuuttakursseja. Tilinpäätösperiaatteita selostetaan tarkemmin liitteessä 1. Taseen kasvu aiheutui luottovolyymien kasvusta sekä johdannaisten tasearvojen noususta volyymikasvun seurauksena. Myös korkojen ja valuuttakurssien muutokset kasvattivat johdannaisten tasearvoja. NPS:n pääomarakenne on vahva ja rahoituspohja laaja, mikä osoittaa, että sen taloudellinen asema on vakaa. Markkinoiden levottomuuden vaikutukset jäivät rajallisiksi. Tämä perustuu siihen, että NPS:n suorat ja epäsuorat riskit subprimemarkkinoilla ovat rajalliset ja korkeariskisiin strukturoituihin tuotteisiin sekä matalan luottoluokituksen instrumentteihin liittyvät riskit ovat niin ikään vähäiset. Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2007 lopussa 147 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 16 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta laskivat noin miljardi euroa 46 miljardiin euroon (47). Suurin osa laskusta oli peräisin pankkien välisistä talletuksista. Saamiset yleisöltä kasvoivat noin 8 miljardia euroa 61 miljardiin euroon (52). Kotimaiset asuntoluotot kasvoivat 11 prosenttia huolimatta siitä, että asuntojen hintojen nousu näytti laantuneen Suomessa. Asuntoluottojen kasvu on ollut hyvin voimakasta Baltian maissa, mikä vauhditti asuntoluottojen kokonaiskasvun 14 prosenttiin vuoden takaisesta. Yritysasiakkaat ovat jatkaneet investointeja, mikä on pitänyt luottojen kysynnän korkealla tasolla. Luotonanto yritysasiakkaille kasvoi 19 prosenttia 31,3 miljardiin euroon (26,3). Myös kulutusluotot henkilöasiakkaille kasvavat edelleen. Ne kasvoivat 8 prosenttia 6,3 miljardiin euroon. Korollisten arvopapereiden arvo lähes kaksinkertaistui vuonna 2007 ja oli vuoden lopussa 2,2 miljardia euroa. Likviditeettipuskuri oli vuoden 2007 lopussa jonkin verran suurempi kuin vuotta aiemmin. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 19 miljardia euroa 136 miljardiin euroon. Velat luottolaitoksille laskivat noin 2 miljardia euroa 27 miljardiin euroon (29). Laskua oli kaikissa velkainstrumenttilajeissa. Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 6 miljardia euroa. Yleisön talletukset kasvoivat 17 prosenttia 40,3 miljardiin euroon (34,5). Ne ovat konsernin ensisijainen rahoituslähde. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin 7 miljardia euroa. Velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Määrän kasvu heijastaa lisääntynyttä rahoitustarvetta. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 8 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. Oma pääoma Oma pääoma oli vuoden 2007 alussa miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat miljoonaa euroa 31. joulukuuta Tilikauden voiton osuus on miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan 850 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin sisältyy kaupallisia tuotteita kuten takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli 16,3 miljardia euroa (15,6). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 13,6 miljardia euroa (8,9). Summaan eivät sisälly johdannaissopimusten nimellisarvot. Kaupan rahoituksen ja takaustoimintojen keskittäminen Suomeen on kasvattanut takaus- ja remburssivolyymejä. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi miljardiin euroon (2 300). Muut varat kasvoivat noin 8 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. 7

8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Rahoituspalvelujen tarjoajana Nordeaan kohdistuu monenlaisia riskejä osana normaalia liiketoimintaa. Merkittävin näistä riskeistä on luotonantoon liittyvä luottoriski. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät esimerkiksi eri riskityyppejä ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Hallitus vastaa myös vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista. Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Nordean hallitus päättää luotto-ohjeissaan Nordean liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskirajat. Nordean hallituksen luottovaliokunta Nordean hallituksen luottovaliokunta (Board Credit Committee, BCC) seuraa Nordean luottokannan kehitystä sekä eri toimialoihin ja suurimpiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Hallituksen luottovaliokunta vahvistaa konsernijohdon luottovaliokunnan (Executive Credit Committee, ECC) hyväksymät toimialastrategiat. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä Nordeassa. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä (Group Executive Management, GEM) konsernin rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä hallituksen päätösten rajoissa myös markkina- ja likviditeettiriskien kohdentamisesta eri liiketoiminta-alueille ja tuotealueille sekä konsernin sijoitussalkun tuottotavoitteista. Liiketoiminta-alueiden riskirajat vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Liiketoiminta-alueiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa liiketoiminnassaan. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttävät muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat valiokunnat riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Capital Planning Forum, jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, seuraa pääomatarpeen (taloudellisen ja viranomaisten vaatiman pääoman) ja vakavaraisuuslaskennan omien varojen kehitystä. Lisäksi työryhmä päättää konsernin vakavaraisuuden suunnitteluun liittyvistä toimista. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, seuraa riskien kehitystä Nordeassa. johdon luottovaliokunta (Executive Credit Committee, ECC) ja konsernin luottoryhmä (Group Credit Committee, GCC), joiden puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, päättävät merkittävistä luottolimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja, joka toimii konsernin luotonanto ja riskienhallinta -toiminnon johtajana, voi vahvistaa lisäohjeita ja -limiittejä tarpeen mukaan. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja n luotonanto ja riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot vastaavat konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. n luotonanto ja riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, mukaan lukien pääomatarve ja omat varat. Rakenteellisesta korkoriskistä ja likviditeettiriskistä vastaa konsernin varainhallinta, joka on osa konsernin tuki- ja palvelutoimintoja. 8

9 n riskienhallintajohtaja on konsernin luotonannon ja riskienhallinnan johtaja ja konsernin talousjohtaja on konsernin tuki- ja palvelutoimintojen johtaja. n riskienhallintajohtaja vastaa konsernin luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteista, luokitus- ja pisteytysmenetelmien kehittämisestä, vahvistamisesta ja seurannasta, luottostrategiasta ja politiikasta, luotto-ohjeista sekä luottopäätösprosessista ja luotonvalvontaprosesseista. n talousjohtaja vastaa vakavaraisuuden suunnitteluprosessista, johon sisältyvät vakavaraisuusraportointi, taloudellinen pääoma, riskipainotettujen erien laskennassa käytettävä parametrien arviointi sekä likviditeetin ja taseen hallinta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista, kun taas konsernin luotonanto ja riskienhallinta seuraa riskejä konsernin tasolla ja organisaation muilla tasoilla. Seuranta ja raportointi Nordeassa valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä seurataan ja siitä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Operatiivista riskiä seurataan ja siitä raportoidaan neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Yhtiöiden hallituksille toimitetaan sisäiset riskiraportit, joissa esitetään sekä markkina-, luotto- että likviditeettiriski. Luottoriskiä koskeva raportointi sisältää erilaisia luottokanta-analyyseja, kuten yritysten luottoluokituksen historiallinen kehitys, nykyinen maksukyvyttömyystodennäköisyys (PD) ja stressitestaus. Sisäiset pääomaraportit sisältävät kaikki riskityypit ja ne toimitetaan säännöllisesti riskienhallintakomitealle, ALCO:lle, Capital Planning Forumille, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. Riskienhallinta n luotonanto ja riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta, kun taas konsernin luotonanto ja riskienhallinta seuraa riskejä konsernitasolla ja organisaation muilla tasoilla. johdon luottovaliokunnan ja konsernin luottoryhmän päätöksenteon ulkopuolelle jäävistä luottolimiiteistä päätetään luottoryhmissä, joilla on eritasoiset päätösvaltuudet. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottoriski Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Luottoriskin tunnistus ja määritelmät Nordean luottoriskeistä suurin osa koostuu luotonannosta yrityksille ja henkilöasiakkaille, mutta luottoriskiä syntyy myös takauksista tai dokumenttimaksuista, kuten rembursseista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski sekä maa- ja selvitysriskit. Takauksista ja dokumenttimaksuista realisoituu luottoriski, jos Nordealta vaaditaan maksua sen antaman takauksen tai dokumenttimaksun perusteella. Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Selvitysriski realisoituu, kun vastapuoli jättää velvoitteensa hoitamatta selvitysprosessin aikana ja Nordea menettää sopimuksen pääoman. Maariski liittyy häiriöihin varojen siirrossa luotonsaajan kotimaasta sen joutuessa ongelmiin taloudellisen ja poliittisen tilanteen muuttuessa. Erikseen määriteltyjen toimialojen riskejä hallitaan toimialaohjeistuksella ja limiiteillä. Niitä valvotaan erityisissä toimialatyöryhmissä. Yritysasiakkaiden ympäristöriskit otetaan huomioon kokonaisriskin arvioinnissa ympäristöriskien arviointityökalun (ERAT) avulla. Työkalua kehitetään vuonna 2008 kattamaan myös yhteiskunnalliset ja poliittiset riskit. Suurissa projektirahoituksissa Nordea noudattaa kansainvälisten rahoituslaitosten yritysvastuun periaatteita (Equator Principles). Näitä rahoitusalan mittareita sovelletaan projektien rahoitukseen liittyvän yhteiskunnallisen riskin ja ympäristöriskin määrittämiseen, arviointiin ja hallintaan. Yritysvastuun periaatteet perustuvat Maailmanpankin ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) periaatteisiin ja ohjeistukseen. Asiakkaiden ja asiakaskokonaisuuksien luottolimiittejä koskevat päätökset tehdään konsernin eri tasojen luottoryhmissä. 9

10 Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö, joka arvioi säännöllisesti asiakkaidensa kykyä selvitä velvoitteistaan. Sen on tunnistettava poikkeamat sovituista ehdoista ja asiakkaan taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Asiakasvastuullisen yksikön on myös arvioitava maksuviiveraporttien ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella luokitellaanko vastuu ongelmavastuuksi eli onko asiakkaan maksukyky uhattuna. Mikäli on todennäköistä, ettei asiakas pysty hoitamaan kaikkia velvoitteitaan (pääoma, korko tai palkkiot) eikä tilannetta pystytä korjaamaan tyydyttävällä tavalla, asiakas luokitellaan maksukyvyttömäksi. Luokittelu tapahtuu automaattisesti, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Asiakkaan luotonhoitokyvyn heikentyessä asiakkaan vastuut joutuvat erityishuomion kohteeksi. Jatkuvan seurannan lisäksi laaditaan toimintasuunnitelma mahdollisten luottotappioiden pienentämiseksi. Tarvittaessa asiakasvastuullisen yksikön tueksi perustetaan erillinen projektiryhmä. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea seuraa jatkuvasti asiakkaiden taloudellista tilaa etsittäessä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja ongelmaluottoja tarkastellaan vähintään neljännesvuosittain niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Samalla todetaan tarve kirjata arvonalennus. Vastuu määritellään ongelmavastuuksi ja sen arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvonalentumisen suuruuteen vaikuttavat tulevien kassavirtojen nykyarvo sekä pantatun vakuuden arvo. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Ongelmavastuut otetaan huomioon toteutuneena luottoriskinä maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä määritettäessä, kun arvioidaan odotettavissa olevaa tappiota ja taloudellista pääomaa. Kaikille yksinään merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaisiin saatavaryhmäkohtaisiin testeihin kuuluvat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Saatavaryhmäkohtaisessa testissä todetut arvonalentumiset toimivat välivaiheena siihen asti, kun voidaan tunnistaa yksittäiseen asiakkaaseen liittyvät arvonalentumistappiot. Mittausmenetelmät Luottoriskin mittausmenetelmät kehitettiin Nordeassa alun perin taloudellisen pääoman määrittämiseksi. Luottoriskin sisäiset mittausmenetelmät sovitetaan vastaamaan Nordean käyttöön ottamia Basel II vakavaraisuusvaatimuksia. Luokitus- ja pisteytys (scoring) -menetelmät Luokitus- ja pisteytysmenetelmät kuuluvat keskeisesti luottoriskin hallintaan. Nämä mallit pyrkivät ennustamaan maksuhäiriöitä ja arvioimaan asiakkaita. Luokitusmalleja sovelletaan yritysasiakkaisiin ja pankkeihin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan henkilöasiakkaisiin ja pieniin yrityksiin. Sisäinen luottoluokitus on arvio yritys- tai pankkiasiakkaan takaisinmaksukyvystä. Takaisinmaksukyky kullekin luottoluokalle määritellään yhden vuoden maksukyvyttömyystodennäköisyydellä (Probability of Default, PD), jota käytetään riskipainotetun tuloksen laskennassa. Laskennassa käytetään myös tuloksen mittausta, pääoman kohdistusta ja hinnoittelua sekä säännösten mukaista vakavaraisuuslaskentaa. Yritysasiakkaiden luokitusasteikossa on 18 luottoluokkaa velvoitteensa hoitaville asiakkaille. Luokka 6+ kuvastaa parasta mahdollista takaisinmaksukykyä ja luokka 1- heikointa mahdollista takaisinmaksukykyä. Luokka 4- ja sitä ylempänä olevat luokat vastaavat ulkoisten luokituslaitosten (esim. Moody s ja S&P) antamaa investment grade -luokitusta. Luokkien 2+ ja 1- välillä olevia luokkia pidetään heikkoina, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän lisäksi on olemassa kolme eri luokkaa (0+, 0 ja 0-) niille vastapuolille, jotka ovat Nordean kannalta maksukyvyttömiä. Asiakkaan luokitus vahvistetaan yleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikatsauksen yhteydessä ja sille hankitaan vastuussa olevan luottoryhmän hyväksyntä. Luokitusten johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys varmistetaan luokitusmallien avulla. Luokitusmallit koostuvat tarkasti määritellyistä luokitusperusteista, jotka tuottavat asiakaskohtaisen luokituksen asiakkaan ominaisuudet huomioon ottaen. Mallit perustuvat siihen, että asiakkaiden ominaisuuksien perusteella on mahdollista ennustaa heidän tulevaa käyttäytymistään. 10

11 Nordea käyttää erilaisia luokitusmalleja voidakseen arvioida luotettavasti erityyppisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Nordea onkin kehittänyt useita sekä yleisiä että toimialakohtaisia luokitusmalleja. Esimerkiksi kiinteistötoiminnalla ja shippingtoiminnalla on omat luokitusmallit. Luokitusmalleja on kehitetty erilaisten menetelmien avulla. Käytetyt menetelmät ovat vaihdelleet tilastollisesta asiantuntijapohjaiseen ja ne on valittu asianomaisen segmentin perusteella. Mallien pohjana on yleensä kokonaisluokitus, jossa yhdistetään taloudelliset, määrälliset ja laadulliset tekijät. Pisteytysmallit ovat puhtaasti tilastollisia menetelmiä asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyyden ennustamiseksi. Malleja sovelletaan lähinnä henkilöasiakkaisiin mutta myös pieniin yrityksiin. Nordea käyttää räätälöityjä asiakaskäyttäytymiseen perustuvia pisteytysmalleja, jotka on kehitetty omien tietojen pohjalta ja jotka tukevat sekä luotonantoprosessia (esimerkiksi automaattiset luottopäätökset tai tukimateriaalina luottopäätöksiä tehtäessä) että riskienhallintaprosessia, esimerkiksi yksittäisten riskiasiakkaiden aikaisessa tunnistamisessa ja salkkuriskien seurannassa. Pisteytysmallien lisäksi Nordea hyödyntää luottoprosessissa luottotietoyhtiöitä. Sisäisiä asiakaskäyttäytymiseen perustuvia pisteytysmalleja käytetään taloudellisen pääoman laskennassa määriteltäessä pisteytettyjen asiakkaiden maksukyvyttömyystodennäköisyyttä. Nordeassa on käytössä Basel II vakavaraisuusvaatimusten mukainen validointiprosessi, jonka tarkoituksena on parantaa sekä Nordean luokitusmalleja että sisäisiä pisteytysmalleja ja niihin liittyviä toimintatapoja ja järjestelmiä. Vuotuiseen seurantaan kuuluu sekä määrällinen että laadullinen validointi. Luottoriskin mittaaminen Luottoriskiin vaikuttavat keskeiset tekijät ovat: asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys (Probability of Default, PD), asiakkaan maksukyvyttömyydestä odotettava tappio (Loss Given Default, LGD) ja asiakkaan vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa (Exposure at Default, EAD). Nämä tekijät määräävät luottoriskistä syntyvän odotetun tappion ja luottoriskin kattamiseksi tarvittavan taloudellisen pääoman, jotka sitten vaikuttavat riskipainotettuun tulokseen. Samoja tekijöitä käytetään riskipainotettujen saamisten laskentaan, kun Nordea on ottanut käyttöön Basel II vaatimukset vakavaraisuuslaskennassa. Luottoluokkien maksukyvyttömyystodennäköisyydet arvioidaan yleensä historiallisten tappiotietojen perusteella. Maksukyvyttömyydestä johtuvaa tappiota (LGD) arvioitaessa otetaan huomioon vakuuslaji, vastapuolen taseen koostumus ja muu mahdolliset riskinvähentämiskeinot. Monissa tuotteissa vastuut maksukyvyttömyyshetkellä vastaavat maksamatta olevia vastuita. Joidenkin tuotteiden kuten luottolimiittien ja johdannaissopimusten osalta vastuiden määrä maksukyvyttömyyshetkellä voi kuitenkin olla suurempi kuin käytössä olevien vastuiden määrä. EAD:n arviointi pohjautuu samantyyppisiin periaatteisiin kuin LGD:n arviointi. Luottoriskiin kohdennettavan taloudellisen pääoman laskenta perustuu Nordeassa ns. pääomafaktoreihin (capital factors), jotka vastaavat erilaisia maksukyvyttömyystodennäköisyyksien ja maksukyvyttömyydestä odotettavien tappio-osuuksien yhdistelmiä. Pääomafaktorien laskennassa käytetään hyväksi koko luottosalkun riskiä mittaavaa mallia. Samaa mallia käytetään myös esimerkiksi salkussa esiintyvän keskittymisriskin arvioinnissa. Luottoriskin mittaamiseksi tehdään lisäksi vähintään kerran vuodessa laajoja stressitestejä, jotka ovat osa Nordean vakavaraisuuden hallintaprosessia (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Luottoriskiparametrien mittaamiseksi ja erilaisten luottokanta-analyysien tekemiseksi Nordeassa käytetään koko konsernin kattavaa luottotietokantaa. Luottoriskianalyysi Luottoriskin määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kuuluvien saamisten ja taseen ulkopuolisten sitoumusten nettomäärä (jaksotettuun hankintamenoon arvostettuna) arvonalennuksilla vähennettynä. Luottoriski lisääntyi vuoden 2007 aikana 8 prosenttia 162 miljardiin euroon (149). Suurin luottoriski liittyy luotonantoon yleisölle, joka vuonna 2007 kasvoi 16 prosenttia 61 miljardiin euroon (52). Luotot yritysasiakkaille kasvoivat 19 prosenttia, ja niitä oli 31 miljardia euroa (26). Henkilöasiakkaille annettujen luottojen määrä kasvoi 13 prosenttia, ja niitä oli 28 miljardia euroa (25). Yrityksille annettujen luottojen osuus koko luottokannasta oli 52 prosenttia (50) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 46 prosenttia (47). Vuoden 2007 lopussa saamisia luottolaitoksilta oli 46 miljardia euroa (47) lähinnä pankkienvälisinä talletuksina. Näistä saamisista alle 5 prosenttia oli OECD:n ulkopuolisilta luottolaitoksilta. 11

12 Luotonanto yrityksille Eniten kasvua oli seuraavilla sektoreilla: kiinteistötoiminta, teollisuus, sekä kauppa ja palvelut. Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 8,4 miljardia euroa (7,3). Suhteellisen suurten ja taloudellisesti vakavaraisten yhtiöiden osuus salkusta on suuri: sellaisten lainojen osuus, joiden luokitus on 4- tai korkeampi, on 82 prosenttia. Vakuuskattavuus on suuri erityisesti sellaisissa vastuissa, joiden luokitus on matala (3+ tai heikompi). Luottoriski on hyvin hajautettu lainojen määriin nähden, koska noin 82 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Jakauma on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Riskiä voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä vakuuksia. Se on erityisen tärkeää henkilöasiakkaille ja keskikokoisille ja pienille yrityksille suunnatussa luotonannossa. Suurten yritysasiakkaiden luotoissa vakuuksia ei käytetä yhtä paljon. Yrityksille annetuissa luotoissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasingkohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Luottoriskiä on vähennetty käyttämällä jonkin verran luottoriskinvaihtosopimuksia. Suurien vastuiden määrää on hallittu pääasiassa tavanomaisten syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskit (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Käyttämättömät luottolupaukset ym Takaukset ja remburssit Johdannaissopimuksiin sisältyvä luottoriski Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat korolliset arvopaperit Muut korolliset arvopaperit Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. Luotot yleisölle asiakasryhmittäin Miljoonaa euroa % % % % Yritykset , , , ,7 Henkilöasiakkaat , , , ,7 Julkinen sektori , , , ,6 Yhteensä , , , ,0 12

13 Luotot yrityksille toimialoittain Miljoonaa euroa % % % % Kiinteistötoiminta , , , ,7 Rakennustoiminta 889 2, , , ,9 Maatalous ja kalastus 244 0,8 89 0, ,9 88 0,4 Kuljetustoiminta , , , ,3 Shipping 471 1, , , ,4 Kauppa ja palvelut , , , ,9 Teollisuus , , , ,3 Rahoitustoiminta , , , ,3 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut , , , ,0 Muut yritykset , , , ,8 Yhteensä , , , ,0 Luotot yrityksille lainamäärän mukaan Miljoonaa euroa % 2006 % 2007 % % , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 0 0, ,1 0 0, , ,6 0 0, ,6 Yhteensä , , , ,0 Luotot henkilöasiakkaille lainatyypeittäin Miljoonaa euroa % 2006 % 2007 % % Asuntoluotot , , , ,7 Kulutusluotot , , , ,3 Yhteensä , , , ,0 Saamiset kiinteistöyhtiöiltä maittain Miljoonaa euroa % % % Suomi , , , ,4 Baltian maat , , , ,2 Muut 493 5, , , ,4 Yhteensä , , , , % Asuntoluotot henkilöasiakkaille maittain Miljoonaa euroa 2007 % 2006 % 2007 % 2006 % Suomi , , , ,2 Baltian maat , , , ,8 Yhteensä , , , ,0 1 Sisältää vapaa-ajan asuntolainat. Euroopan keskuspankin määritelmän mukaiset asuntolainat olivat Suomessa miljoonaa euroa (17 273). 13

14 Luokitusjakauma Luokka 4- ja sitä ylempänä olevat luokat vastaavat ulkoisten luokituslaitosten (esim. Moody s ja S&P) antamaa investment grade -luokitusta. Luokkien 2+ ja 1- välillä olevia luokkia pidetään heikkoina, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Saamisia, joiden arvo on alentunut, ei ole laskettu mukaan luokitusjakaumaan. Kaaviossa esitetään yritysten ja yhteisöjen luokitusten jakauma. Noin 80 prosenttia vastuista on luokiteltu luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yritysasiakkaisiin liittyvä riski (luokitellut asiakkaat)* asiakasluokituksen mukaan, % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % *Luokiteltuihin yritysasiakkaisiin liittyvä riski on yhteensä 82 miljardia euroa Luotonanto henkilöasiakkaille Asuntolainat kasvoivat 14 prosenttia ja kulutusluotot 8 prosenttia vuonna Asuntolainojen osuus oli 78 prosenttia (77). Vakuuskattavuus on korkea henkilöasiakkaille myönnetyissä asuntolainoissa, kun taas henkilöasiakkaiden kulutusluotoissa vakuuskattavuus on pienempi. Maantieteellinen jakauma Kun annetut luotot jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 79 prosenttia (83). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EUmaihin. Kehittyville markkinoille annettujen luottojen määrä on vähäinen. Nordea Pankki Suomi - konsernin suora ja epäsuora osuus Yhdysvaltain subprime-lainamarkkinoista on hyvin pieni. Luotot yleisölle, maantieteellinen jakauma Miljoonaa euroa 2007 % 2006 % 2007 % 2006 % Pohjoismaat , , , ,0 josta Tanska josta Suomi josta Norja josta Ruotsi Puola ja Baltian maat , , , ,3 Muut EU-maat , , , ,0 Yhdysvallat , , , ,1 Aasia , , , ,3 Latinalainen Amerikka 186 0, , , ,4 Muut OECD-maat 675 1, , , ,9 OECD:n ulkopuoliset maat 536 0, , , ,0 Yhteensä , , , ,0 14

15 Maariski 1 Maariski Maariskiä esiintyy lähinnä muutaman valtion kohdalla. Se liittyy kaupankäyntiin ja on paljolti lyhytaikaista. Suurin riski liittyy Kiinaan, jolla on suuri merkitys Nordean pohjoismaisille yritysasiakkaille. Nordea tunnistaa kehittyviin maihin annettaviin luottoihin liittyvän riskin ja tekee maariskivarauksen ja arvonalentumisia niiden valtioiden osalta, joilla ei ole investment grade -luokitusta. Maariskivarauksen kokonaismäärä oli vuoden 2007 lopussa 29 miljoonaa euroa (57). Arvopaperistaminen Taseeseen kuuluvasta tavanomaisesta luottokannasta ei ole Nordeassa arvopaperistettu omaisuuseriä. Nordea järjestää strukturoituja johdannaistransaktioita ja CDO (collateralized debt obligations) transaktioita, jotka tarjoavat sijoitusmahdollisuuksia Nordean asiakkaille. Miljoonaa euroa Aasia Latinalainen Amerikka Itä-Eurooppa ja IVY-maat Lähi-Itä Afrikka Maariskivarauksen perusta, sisältää kaikki muut kuin EIU:n A-luokituksen saaneet maat ja Puolan ja Baltian. Sisältää riskit, joilla ei ole virallisen vientitakuulaitoksen (ECA) takausta. Saamiset, joiden arvo on alentunut Vuonna 2007 arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä väheni 623 miljoonaan euroon (651). Saatavakohtaisesti arvostettujen saamisten kirjatut arvonalentumiset laskivat 193 miljoonaan euroon (263). Kirjattujen arvonalentumisten suhde niiden saamisten bruttomäärään, joiden arvo on alentunut, oli 31 prosenttia (40). Lisäksi saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset olivat 166 miljoonaa euroa (122). Vuonna 2007 tuloslaskelmaan kirjattiin 20 miljoonan euron positiivinen arvonalentumistappioiden nettomäärä (63 miljoonaa euroa positiivinen). Tästä määrästä yritysasiakkaiden osuus oli 16 miljoonaa euroa (51) ja henkilöasiakkaiden osuus 3 miljoonaa euroa (11). Nordea Pankki Suomi -konsernin toteutuneiden arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 3 miljoonaa euroa (4), uusien arvonalentumisten määrä oli 125 miljoonaa euroa (87) ja arvonalentumisten peruutusten määrä oli 122 miljoonaa euroa (130). Aikaisempina vuosina toteutuneiden tappioiden palautusten määrä oli 26 miljoonaa euroa (24). Selvitysriski Selvitysriskillä tarkoitetaan arvopaperikaupan selvityksen tai maksun suorittamisen yhteydessä syntyvää luottoriskiä. Riskin määrä vastaa kaupan pääoman määrää. Nordealle voi aiheutua tappio, jos sen vastapuoli ei suorita velvoitteitaan sen jälkeen kun Nordea on antanut peruuttamattoman määräyksen pääoman tai arvopaperin siirrosta mutta ei ole vielä saanut lopullista vahvistusta vastaavan maksun tai arvopaperin vastaanottamisesta. Yksittäisiin vastapuoliin liittyvää selvitysriskiä rajoitetaan selvitysriskilimiittien avulla. Kukin vastapuoli arvioidaan luottoprosessin aikana, ja selvitysosapuolet, kirjeenvaihtajapankit ja säilytysyhteisöt valitaan siten, että selvitysriski on mahdollisimman pieni. Nordea on kansainvälisen valuuttakauppojen selvitysjärjestelmän CLS:n (Continuous Linked Settlement) osakkeenomistaja ja jäsen. Järjestelmän tarkoituksena on poistaa selvitysriski sellaisten valuuttojen ja vastapuolten osalta, jotka täyttävät CLSselvityksen edellytykset. Nordean suurimpiin vastapuoliin liittyvä selvitysriski onkin pienentynyt huomattavasti viime vuosina. 15

16 Luotot, joiden arvo on alentunut Miljoonaa euroa Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Yritys- Henkilöasiakkaat Yhteensä asiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto (%) 36,9 19,4 31,0 60,2 15,6 40,4 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot (%) 1,3 0,8 1,0 1,4 1,2 1,2 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä 1,0 0,2 0,6 1,2 0,2 0,7 Miljoonaa euroa Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Yritys- Henkilöasiakkaat Yhteensä asiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto (%) 36,7 12,9 30,0 72,7 8,0 40,3 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot (%) 1,3 0,6 1,0 1,2 1,3 1,2 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä 1,0 0,1 0,6 1,4 0,1 0,8 16

17 Yrityksille annetut saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, toimialoittain, brutto Osuus Osuus Osuus toimialalle toimialalle toimialalle annetuista annetuista annetuista luotoista, luotoista, luotoista, % % % Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Miljoonaa euroa Kiinteistötoiminta 43 0,5 22 0,3 40 0,5 22 0,3 Rakennustoiminta 19 2,2 13 2,2 17 2,7 13 2,8 Maatalous ja kalastus 6 2,3 3 3,6 5 2,1 3 3,6 Kuljetustoiminta 15 0,5 13 0,5 14 0,5 13 0,6 Shipping , ,0 Kauppa ja palvelut 82 2,3 47 1,7 78 2,5 46 2,0 Teollisuus 153 2, , , ,5 Rahoitustoiminta 32 2,3 16 2,1 27 2,4 17 2,1 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 45 4,0 27 2,2 43 3,9 27 2,2 Muut yritykset 17 0, ,8 14 0,3 31 0,9 Yhteensä 412 1, , , ,2 Arvonalentumiset yrityksille annetuista luotoista toimialoittain Saatava- Saatava- Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 12 7, ,4 16 7,3 - - Rakennustoiminta 4 2, ,7 - - Maatalous ja kalastus 1 0,9 3 1,9 1 0,5 6 5,4 Kuljetustoiminta 4 2,8 5 3,2 7 3,2 7 6,2 Shipping ,0 - - Kauppa ja palvelut 24 15, ,2 0 0,0 Teollisuus 62 40, , , ,3 Rahoitustoiminta 6 3, ,1 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 14 9, ,2 - - Muut toimialat 25 16, , , ,1 Yhteensä , , , , Saatava- Saatava- Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 12 8, ,4 16 7,5 - - Rakennustoiminta 4 3, ,8 - - Maatalous ja kalastus 1 1,0 3 1,9 1 0,4 6 5,4 Kuljetustoiminta 4 2,9 5 3,2 7 3,2 7 6,2 Shipping ,0 - - Kauppa ja palvelut 24 17, ,0 - - Teollisuus 62 43, , , ,3 Rahoitustoiminta 6 4, ,2 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 14 10, ,4 - - Muut toimialat 14 9, ,7 18 8, ,1 Yhteensä , , , ,0 17

18 Arvonalentumiset luotoista ja taseen ulkopuolisista eristä Miljoonaa euroa Tase Tulosvaikutteiset muutokset Tase Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset Arvonalentumiset yhteensä Miljoonaa euroa Tase Tulosvaikutteiset muutokset Valuuttakurssimuutokset Valuuttakurssimuutokset Tase Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset Arvonalentumiset yhteensä Uudelleenjärjestellyt luotot ja muut saamiset Luotot ja saamiset ennen uudelleenjärjestelyä, kirjanpitoarvo Luotot ja saamiset uudelleenjärjesteyn jälkeen, kirjanpitoarvo Johdannaissopimuksiin liittyvä riski Johdannaissopimuksilla tarkoitetaan sellaisia rahoitusinstrumentteja, joiden arvo perustuu niiden kohde-etuuden arvoon. Kohde-etuus voi olla korko, valuutta, osake, luotto tai raaka-aine. Yleisimpiä johdannaisia ovat futuurit, termiinit, swapit ja optiot. Useimmat johdannaissopimukset ovat pörssin ulkopuolella tehtyjä, jolloin osapuolet sopivat keskenään tietyn sopimuksen ehdot. Nordea käy johdannaiskauppaa asiakaskysynnän vuoksi. Kauppaa käydään sekä suoraan että tällaisesta toiminnasta syntyvien positioiden suojaamiseksi. Nordea käyttää koronvaihtosopimuksia ja muita johdannaisia myös taseessaan olevien varojen ja velkojen suojaamiseen. Suojaustoimintaa hoitaa konsernin varainhallinta. Johdannaissopimukset arvostetaan jatkuvasti käypään arvoon ja ne vaikuttavat raportoituun tulokseen ja taseeseen. Nordeassa vakioimattomien johdannaisten markkina-arvo lasketaan käyvän arvon arvostusmallilla. Johdannaiset vaikuttavat vasta-puolija markkinariskiin, rakenteelliseen korkoriskiin ja likviditeettiriskiin. Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun sopimuksen vastapuolesta tulee maksukyvytön samalla kun sopimuksen markkina-arvo on Nordealle positiivinen eli Nordealla on sopimuksen mukainen saaminen vastapuolelta. Tämäntyyppistä vastapuoliriskiä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin luottoriskejä ja se lasketaan mukaan asiakkaan limiitteihin kohdistuvaan riskiin. Nordea käyttää tapahtumaperusteista mallia vastapuoliriskin laskennassa. Tällöin lasketaan yhteen asiakkaan nykyiset vastuut ja mahdolliset tulevat vastuut. Tulevien vastuiden määrä on arvio, joka kuvastaa mahdollisia markkina-arvojen muutoksia yksittäisen sopimuksen jäljellä olevana juoksuaikana. Arvio saadaan kertomalla vastuiden nimellisarvo riskipainolla, joka määräytyy sopimuksen jäljellä olevan juoksuajan ja sen kohde-etuuden volatiliteetin perusteella. Vastapuoliriskin kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli 20,3 miljardia euroa. Tästä määrästä nykyisten vastuiden osuus on 3,1 miljardia euroa. 18

19 Johdannaissopimuksiin liittyvä vastapuoliriski (nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen) Nykyiset riskit Mahdolliset tulevat riskit Riskit yhteensä Miljoonaa euroa Yhteensä Nordeassa yksittäisiin vastapuoliin liittyvää riskiä vähennetään erilaisten riskienhallintamenetelmien avulla. Yleisin näistä on nettoutussopimusten käyttäminen. Sopimus antaa pankille oikeuden nettouttaa yhden sopimukseen piiriin kuuluvien kauppojen positiiviset ja negatiiviset jälleenhankinta-arvot, mikäli vastapuoli ei suorita velvoitteitaan. Suuriin pankkeihin, hedge-rahastoihin ja yhteisövastapuoliin liittyvää riskiä rajoitetaan käyttämällä enenevässä määrin vakuusjärjestelyjä, joissa vakuuksilla katetaan nykyisten vastuiden määrä. Vakuudet ovat suureksi osaksi käteisvakuuksia (valuuttana euro, Yhdysvaltain dollari, Tanskan kruunu, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu), mutta vakuudeksi hyväksytään myös valtionlainoja ja jossain määrin kiinteistöluottolainoja. Nettoutussopimusten ja vakuusjärjestelyjen vaikutukset ovat huomattavia, sillä 90 prosenttia nykyisistä vastuista (bruttomäärä) eliminoitiin tällaisten riskienhallintamenetelmien avulla. Lisäksi Nordea pienentää riskiä sopimuksilla, joiden mukaan Nordealla on oikeus sulkea positiot tiettyinä aikoina tai mikäli tapahtuu jokin luottoon liittyvä maksuhäiriötapahtuma. Nordea käyttää luottojohdannaisia yrityslaina- ja luottojohdannaiskoripositioiden suojaukseen. Nordea ei käytä aktiivisesti luottojohdannaisia oman luottokantansa yhteydessä. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan salkkuihin ja rahoitusinstrumentteihin liittyvää mahdollista markkinaarvon menetystä (markkinahintariski) tai rahoitusmarkkinoiden muuttujien liikkeitä, jotka heikentävät tulosta tai omaa pääomaa (rakenteellinen markkinariski). Nordea Pankki Suomessa markkinahintariski liittyy etupäässä korkoihin ja osakekursseihin ja vähemmässä määrin valuuttakursseihin, raaka-aineiden hintoihin ja luottoriskimarginaaleihin. Nettoriski aiheutuu paljolti konsernin varainhallinnan sijoitussalkuista ja Nordea Marketsin asiakkaiden kaupankäynnistä. Markkinariskiä aiheutuu myös sisäisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin liittyvistä eri tase-eristä. n asiakasliiketoiminnassa ei ole markkinariskejä konsernin varainhallinnan huolehtiessa asiakasliiketoiminnan taseeseen kuuluvien ja taseen ulkopuolisten erien tasapainottamisesta. Rakenteellinen markkinariski liittyy korkoihin ja valuuttakursseihin: n rakenteellinen korkoriski (SIIR) osoittaa, miten markkinakorkojen muutos 12 kuukauden aikana vaikuttaa rahoituskatteeseen (mukaan lukien luotonanto, rahoitus ja talletukset). Rakenteellinen korkoriski kuvataan jäljempänä. Perusperiaatteena on, että rakenteellista korkoriskiä vähennetään tasapainottamalla taseeseen kuuluvat ja taseen ulkopuoliset erät. Näin riski pyritään pitämään tavoitteiden mukaisena ja ennalta määriteltyjen rajojen sisällä. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä syntyy lähinnä tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä ulkomaan valuutan määräisistä sijoituksista. Rakenteelliset avoimet valuuttakurssipositiot katetaan aina. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä voivat aiheuttaa myös valuuttamääräiset tai ulkomaisten sivukonttorien kautta tulevat tuotto- ja kuluvirrat. Tämäntyyppistä riskiä hallitaan Nordea-konsernin yksittäisissä yhtiöissä niiden valuuttaposition avulla. Tytäryhtiöiden emoyhtiöille maksamat osingot muunnetaan emoyhtiön toimintavaluutaksi. Raportointi ja valvontaprosessit Kaikkien riskienhallintaprosessin osien läpinäkyvyys on erittäin tärkeää, jotta koko organisaatiossa säilyy tietoisuus riskeistä ja jotta organisaatiossa muodostuu vahva riskikulttuuri. Nordeassa läpinäkyvyys saavutetaan muun muassa seuraavin keinoin: Johdolla on prosessissa aktiivinen rooli. n riskienhallintajohtaja saa raportin konsernin markkinariskistä joka aamu. n johtoryhmä saa raportin kuukausittain ja Nordea Pankki Suomen hallitus ja konsernin hallitus neljännesvuosittain. 19

20 ssa määritellään selvät riskivaltuutukset (osasto-, ryhmä- ja yksilötasoilla), jotka määrittävät limiitit ja ne instrumentit, joilla kauppaa voidaan käydä. On erittäin tärkeää, että limiittejä noudatetaan. Asianmukaiselle päätöksentekotasolle ilmoitetaan välittömästi, mikäli limiitti ylittyy. ssa määritellään kattavat periaatteet ja ohjeistukset, joissa vastuut ja tavoitteet esitetään yksiselitteisesti. Periaatteista päättää konsernin hallitus ja Nordea Pankki Suomen hallitus hyväksyy ne. Periaatteita täydentävät konsernin riskienhallintajohtajan vahvistamat ohjeet. lla on yksityiskohtaiset toimintatavat, joista käy selvästi ilmi, miten periaatteita ja ohjeistuksia tulkitaan. lla on riskienhallintamallit, joiden avulla riskilukujen rakenne on helppo selvittää. ssa määritellään periaatteet sellaisten rahoitusinstrumenttien hyväksymiselle, joilla käydään kauppaa pörssissä, ja niiden arvostusmenetelmille. Periaatteissa vaaditaan tällaisten rahoitusinstrumenttien ominaisuuksien ja niihin liittyvien riskitekijöiden yksityiskohtaista analyysia ja dokumentointia. Hyväksymisestä vastaa konsernin riskienhallintajohtaja. lla on "business intelligence" tyyppinen riskien käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä, jolla välittäjät ja controllerit voivat helposti seurata ja analysoida riskilukuja. lla on työkaluja, joilla voidaan laskea välittäjän, ryhmän tai osaston päivän aikana käsittelemien positioiden VaR-luvut. Mittausmenetelmät Mikään yksittäinen riskimittari ei pysty arvioimaan markkinariskin kaikkia puolia. Siksi Nordea Pankki Suomessa käytetään useita erilaisia markkinariskin mittausmenetelmiä, kuten Value-at-Risk-analyysiä (VaR), stressitestejä, Jump-to-Default-malleja, skenaariosimulointia ja muita ei-tilastollisia menetelmiä, joita ovat korkopistearvot, avointen positioiden nettomäärät ja optioiden tunnusluvut. Tavanomaiset markkinaolosuhteet VaR-analyysiä käytetään Nordeassa mittaamaan kaikkia korko-, valuutta-, osake- ja luottomarginaaliriskejä. Sen lisäksi käytetään kaikki nämä riskiluokat kattavaa VaR-analyysiä, jossa otetaan huomioon eri riskiluokkien välinen hajautus. Korko-, valuutta- ja osakeriskin VaR-analyysiin sisältyvät lineaariset positiot sekä optiot. VaR on tilastollisen riskianalyysin menetelmä. Nordeassa analyysin perustana käytetään kahden viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia markkinahinnoissa ja kursseissa, 10 pankkipäivän pitoaikaa ja 99 prosentin todennäköisyyttä. VaR on menetelmänä ns. historiallinen simulointi, jossa lasketaan keskimääräinen tappio aineiston huonoimmista päivähavainnoista. Tiettyjen Nordean VaR-mallin ominaisuuksien perusteella VaR-luvut voidaan tulkita tappiona, joka ylittyy vain yhtenä sadasta 10 päivän kaupankäyntijaksosta. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka VaR-mallista pyritään kaikin tavoin tekemään mahdollisimman realistinen, kaikki VaR-mallit perustuvat oletuksiin ja arvioihin, joilla on huomattava vaikutus tuloksiksi saataviin riskilukuihin. Lisäksi tulee huomata, että laskennassa käytettävät markkinoiden muuttujien historialliset arvot eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa muuttujien tulevasta kehityksestä. Historiallisten arvojen perusteella voi olla vaikea ennustaa erityisesti markkinoiden äärimmäisiä liikkeitä. VaR-mallilla lasketaan Nordeassa osakkeisiin ja korkoihin liittyvän yleisen ja erityisen markkinariskin ja valuuttoihin liittyvän yleisen markkinariskin pääomavaade kaupankäyntisalkussa. Strukturoituihin osakejohdannaisiin liittyvä markkinariski on rajoitettu ja sitä seurataan päivittäisessä riskienhallintaprosessissa. Se ei kuitenkaan sisälly VaR-menetelmällä laskettuihin lukuihin. Raaka-ainepositioihin liittyvää lineaarista ja epälineaarista riskiä mitataan myös skenaariosimuloinnin avulla. Skenaariot mittaavat positioiden arvon herkkyyttä raaka-ainehintojen muutoksille ja niiden volatiliteetille. VaR- ja simulaatiomallien luotettavuus varmistetaan päivittäin tehtävillä, Baselin pankkivalvontakomitean suositusten mukaisilla jälkikäteistesteillä. Mallit ovat osoittautuneet tilastollisesti luotettaviksi koko vuoden 2007 ajan. Stressitestit Stressitestien avulla arvioidaan tappiovaaraa äärimmäisissä markkinaolosuhteissa. Nordeassa päivittäiset stressitestit perustuvat salkun nykytilanteeseen ja rahoitusmarkkinoiden päivämuutosten historiatietoihin vuodesta 1993 alkaen. Tämän lisäksi käytetään myös subjektiivisia skenaarioita. Ne perustuvat yleensä valikoituihin, vuotta 1993 edeltäviin historiatietoihin tai nykyisessä suhdanteessa tai geopoliittisessa tilanteessa oleviin skenaarioihin. Markkinariski on myös osa Nordean ICAAPprosessin laajaa stressitestausta. Markkinariskianalyysi Markkinariskianalyysissä otetaan huomioon sijoitustoiminnasta ja kaupankäynnistä aiheutuva kokonaisriski konsernitasolla. Kaiken kaikkiaan eri riskiluokkien riskitasojen vaihtelu ei ole ollut suurta vuoden aikana. Sisäisistä eläkejärjestelyistä aiheutuva markkinariski analysoidaan erikseen. 20

Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Sisältö Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Yhteenveto Suomen talous piristyi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui vahvana hyvän

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2007 Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Kasvustrategia tuottaa edelleen vahvoja tuloksia Tuotot kasvoivat 8 prosenttia 3 830 miljoonaan euroon

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2006 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2010

Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 2. helmikuuta 2011 Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Tuotot, liikevoitto ja asiakastyytyväisyys ennätystasolla Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordean

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. heinäkuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Vahva kehitys jatkui Tuotot kasvoivat 4 % edellisneljänneksestä ja 18 % vuoden 2008 toisesta neljänneksestä.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 25. lokakuuta 2007 Vahva tulos Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 Tuotot kasvoivat 9 % 5 744 miljoonaan euroon (5 268 milj. vuoden 2006 tammisyyskuussa*)

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2008

Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 10. helmikuuta 2009 Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Vakaa tulos taloudellisen tilanteen nopeasta heikkenemisestä huolimatta Tuotot 8 200 miljoonaa euroa (7 886 milj.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Vakaa neljännes Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: "Nordealla on takanaan jälleen vahva

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2007

Nordean tilinpäätöstiedote 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 13. helmikuuta 2008 Nordean tilinpäätöstiedote 2007 Vahva tulos perustuu kasvustrategiaan ja tiukkaan riskienhallintaan Tuotot olivat 7 886 miljoonaa euroa (7 365

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Vakaa neljännes Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: "Nordealla on takanaan jälleen vahva

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Yhteenveto (Suluissa olevat tuloslaskelman vertailuluvut viittaavat vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 27. lokakuuta 2010 Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010 Asiakastoiminnoilla hyvä tulos ja tuotot ennätykselliset Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti:

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 29. huhtikuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Vuosi alkoi vahvasti Tuotot ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 % edellisneljänneksestä ja 16

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 23. lokakuuta 2008 Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Vahva tulos markkinamyllerryksestä huolimatta Tuotot 5 949 miljoonaa euroa (5 744 milj. vuoden 2007

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 3. toukokuuta 2006 Osavuosikatsaus 1. neljännes 2006 Vahva kehitys jatkuu tulos kasvoi 34 % Tulos kasvoi 34 prosenttia 665 miljoonaan euroon (495 milj. vuoden 2005

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 29.2.2008 31.12.2007 alkaen AS SEGMENTTIKOHTAINEN TATU (IFRS) Neljännesvuosittain Palautuspäivä:

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011 Vuoden alkupuoliskon liikevoitto nousi 21 % 1 952 miljoonaan euroon Konsernijohtaja Christian Clausenin

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Aktia Säästöpankki Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006. Aktia

Aktia Säästöpankki Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006. Aktia Aktia Säästöpankki Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Aktia 1 2 Sisällys Osavuosikatsaus...... 4 Tuloslaskelma... 8 Tase.... 9 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 11 Vuoden 2006 taseen liitetiedot...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2007

Osavuosikatsaus 1. neljännes 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 3. toukokuuta 2007 Osavuosikatsaus 1. neljännes 2007 Orgaanisen kasvun strategia tuottaa edelleen tulosta Liikevoitto oli 895 miljoonaa euroa (853 milj. vuoden 2006

Lisätiedot

Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2004 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. lla on kolme liiketoiminta-aluetta: vähittäispankki,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Talentum Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Sisältö 1. Talentumin Q4/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q4/2013 Talentumin Q4/2013 Talentumin liikevaihto laski hieman neljännellä kvartaalilla

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2010 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010 Vahva tulos tuotot kasvoivat ja luottotappiot vähenivät Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti:

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2006

Tilinpäätöstiedote 2006 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. helmikuuta 2007 Tilinpäätöstiedote 2006 Ennätystulos orgaanisen kasvun strategian ansiosta kaikkien aikojen korkein oman pääoman tuotto, 22,9 % Liikevoitto nousi

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 18. heinäkuuta 2012 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Tuotot kasvoivat, kulut pysyivät kurissa Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Liiketoiminnan

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2008

Nordean osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 22. heinäkuuta 2008 Nordean osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2008 Liiketoiminta-alueilla ennätystulos ja liiketoiminta vilkasta Tuotot 3 953 miljoonaa euroa (3 830

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004 1 (15) Fingrid Oyj:n IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2004 Yleistä Fingrid Oyj ottaa taloudellisessa raportoinnissaan käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS). Aiempi raportointi on ollut

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot