Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja noin konttoria. Markkina-arvolla mitattuna Nordea on kymmenen suurimman kattavia finanssipalveluja tarjoavan pankin joukossa Euroopassa. Nordea noteerataan NASDAQ OMX:n pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 8 Tilikauden tuloksen käsittely... 8 Taseen ulkopuoliset erät... 8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta... 9 Henkilöstöhallinto Yrityksen yhteiskuntavastuu Oikeudenkäynnit Hyvä hallintotapa Nordean osakkeet Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Näkymät vuonna Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Oma pääoman muutokset Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitteet Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle Tilintarkastuskertomus Johto ja tilintarkastajat Selvitys hyvästä hallintotavasta

3 Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Hallintokulut: Henkilöstökulut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Tulos ennen arvonalentumistappioita Arvonalentumistappiot luotoista, netto Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto Tuloverot Tulos Tase Miljoonaa euroa Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Saamiset luottolaitoksilta Luotot yleisölle Johdannaissopimukset Muut varat Varat yhteensä Velat luottolaitoksille Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut velat Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä

4 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 9,6 7,7 9,0 12,1 11,2 Kulu/tuotto-suhde, % Luottotappiotaso, pistettä Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat 1, % 12,8 13,6 14,0 12,0 13,7 Vakavaraisuussuhde 1, % 13,4 14,3 14,6 13,3 15,3 Ensisijaiset omat varat 1, miljoonaa euroa Riskipainotetut saamiset siirtymäsäännösten mukaan 1, miljoonaa euroa Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) Henkilöstö keskimäärin Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa Koko pääoman tuotto, % 0,3 0,3 0,5 0,7 1,0 Omavaraisuusaste, % 2,9 3,9 5,0 5,1 7,3 1 Kauden lopussa 4

5 Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet edellä mainitun alijäämän vähennyksestä (IRB, arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotus). Rajoituksettomia ensisijaisia omia varoja ovat ensisijaiset omat varat, joista on vähennetty hybridilainat. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit ) EUR 1,0000 USD 1,2939 DKK 7,4342 LVL 0,6995 GBP 0,8353 CHF 1,2156 LTL 3,4528 SGD 1,6819 NOK 7,7540 PLN 4,4580 SEK 8,9120 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa2 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- DBRS R-1 (high) AA 5

6 Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Finanssikriisin lopulliset vaikutukset lainsäädäntöön ja Nordean omien tehostamistoimien vaikutus eivät ole vielä selvillä. Nordea seuraa ja analysoi tulevia muutoksia jatkuvasti. Muutosten ei odoteta toteutuvan vuoden 2012 aikana. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:lla on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä neljä osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riikassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Caymansaarilla. NPS:lla ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Nordea Pankki Suomi Oyj hankki Latviassa pienen tytäryhtiön, SIA Lidosta RE:n. Nordea Rahoitus Suomi Oy purki vuoden aikana yhden kokonaan omistamansa kiinteistöyhtiön, VKR- Kiinteistöt Oy Ab:n. Lisäksi Nordea Pankki Suomi Oyj myi yhden pienen kokonaan omistamansa tytäryhtiön. n tulokseen näillä puruilla ja myynneillä ei ollut olennaista vaikutusta. Nordea Pankki Suomi Oyj pienensi vuonna 2011 omistuksensa osakkuusyhtiö Realia Holding Oy:ssä 25 prosenttiin. 6

7 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Vuosi 2011 oli dramaattinen Euroopan pankkisektorille. Keväällä talous vakaantui vähitellen, ja kasvu kiihtyi, korot nousivat ja luottamus koheni. Kesän jälkeen loppuvuotta leimasi kuitenkin kärjistynyt valtionvelkakriisi. Monien pankkien oli ryhdyttävä välittömiin toimiin ehkäistäkseen kriisin vaikutukset. Lisäksi sääntelyn uudistaminen jatkui, ja pääomaan ja varainhankintaan kohdistuvat vaatimukset tiukentuivat. Markkinoiden heilahtelut ja sääntelyn aiheuttamat haasteet vaikuttavat epäsuorasti Nordeaan, kuten kaikkiin muihinkin pankkeihin. Nordea on vastannut kehitykseen ottamalla käyttöön kulujen, pääoman, likviditeetin ja varainhankinnan tehostamistoimia. Markkinoiden heilahteluista ja sääntelyn aiheuttamista haasteista huolimatta NPS:n tulos oli vahva myös vuonna Tuotot yhteensä kasvoivat 6 prosenttia. Tulos ennen luottotappioita oli 9 prosenttia ja liikevoitto 28 prosenttia parempi kuin edellisvuonna. Arvonalentumistappioita oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna Tulos ennen veroja oli miljoonaa euroa (2010: 1 156) ja oman pääoman tuotto 9,6 prosenttia (7,7). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat miljoonaan euroon (2 499) lähinnä rahoituskatteen ja nettomääräisten palkkiotuottojen nousun ansiosta. Rahoituskate parani edellisvuodesta 15 prosenttia miljoonaan euroon (1 182), kun talletus- ja luottovolyymit kasvoivat ja marginaalit kohenivat. Yritysluottojen keskimarginaalit nousivat, mutta henkilöasiakkaiden asuntoluottojen marginaalit kapenivat hieman. Talletusten keskimarginaaleja tukivat nousseet markkinakorot. Luotot yleisölle kasvoivat 7 prosenttia 74 miljardiin euroon, kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Talletusvolyymit nousivat 10 prosenttia 54 miljardiin euroon, kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 7 prosenttia 309 miljoonaan euroon (289). Palkkiotuottoja kertyi 703 miljoonaa euroa (649) eli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli lähinnä luotonantoon ja maksuliikenteeseen liittyvissä palkkiotuotoissa. Palkkiokulut kasvoivat 9 prosenttia 394 miljoonaan euroon (360) lähinnä tapahtumapalkkioiden nousun vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 937 miljoonaa euroa (979). Asiakaslähtöisen pääomamarkkinatoiminnan kasvu oli edelleen vahvaa ja sen volyymit lisääntyivät. Johdannaissopimusten nimellisarvo nousi 19 prosenttia. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa (6). Muut liiketoiminnan tuotot laskivat 34 miljoonaan euroon (43). Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kuluja kertyi miljoonaa euroa (1 073). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 7 prosenttia 592 miljoonaan euroon (553). Kasvu johtui pääosin tehostamistoimiin liittyvien uudelleenjärjestelykulujen vuoksi tehdyistä varauksista. Nordea käynnisti tehostamistoimet syksyllä 2011 kustannustehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Tehostamistoimet tarkoittavat sitä, että henkilöstömäärä pienenee Suomessa noin 450:llä ja että konttoriverkosto sopeutetaan asiakkaiden asioimistapojen muutoksiin. Vuoden 2011 tulokseen sisältyy 28 miljoonaa euroa tehostamistoimiin liittyviä uudelleenjärjestelykuluja (25 miljoonaa euroa henkilöstökuluja ja 3 miljoonaa euroa muita kuluja). Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna laski 269 henkilöllä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa Muita kuluja oli 457 miljoonaa euroa (479) eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tärkein muiden kulujen laskuun vaikuttanut tekijä oli tietotekniikkaan ja markkinointiin liittyvien kulujen sekä liiketoiminnan muiden kulujen lasku. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat hieman, ja niitä oli 43 miljoonaa euroa (41). Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappiot vähenivät huomattavasti, ja niitä kertyi nettomääräisesti 70 miljoonaa euroa (272). Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten nettomäärä laski merkittävästi, mutta saatavakohtaiset arvonalentumiskirjaukset kasvoivat hieman. Vuonna 2011 arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta. Vuonna 2010 luku oli 0,41 prosenttia. Vuonna 2011 saatavakohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 0,21 prosenttia luotonannosta, kun niitä edellisvuonna oli 0,42 prosenttia. Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumisten nettomäärä oli -0,12 prosenttia luotonannosta, kun vastaava luku edellisvuonna oli 0,00 prosenttia. Baltian maissa arvonalentumistappioita oli 11 miljoonaa euroa ja taseeseen kirjattuja arvonalentumisia yhteensä 252 miljoonaa euroa. Tästä summasta saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia oli 131 miljoonaa euroa. Verot Tuloverot olivat 381 miljoonaa euroa (302). Efektiivinen veroaste oli 26 prosenttia (26) eli sama kuin lakisääteinen veroaste. 7

8 Tulos Tilikauden tulos oli miljoonaa euroa (854). Oman pääoman tuotto oli 9,6 prosenttia (7,7). Taseen kommentit Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2011 lopussa 399 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 113 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68) keskuspankkitalletusten kasvun vuoksi. n sisäisten talletusten ja takaisinostosopimusten volyymit pienenivät. Luotot yleisölle kasvoivat noin 25 miljardia euroa 99 miljardiin euroon (74) pääosin käänteisten takaisinostosopimusten volyymikasvun ansiosta. Kotimaiset asuntoluotot henkilöasiakkaille kasvoivat 6 prosenttia. Yritysluotot kasvoivat 63 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä oli 62 miljardia euroa (38). Kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon, kasvua oli 3 miljardia euroa. Kulutusluotot pysyivät aiemmalla tasollaan. Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit lisääntyivät 7 miljardia euroa, ja niitä oli vuoden lopussa 31 miljardia euroa (24). Kasvu johtui aiempaa suuremmasta likviditeettipuskurista. Muut varat kasvoivat noin 69 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten volyymikasvun synnyttämästä tasearvojen kasvusta sekä pitkien korkojen laskusta. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 113 miljardia euroa 388 miljardiin euroon (275). Velat luottolaitoksille lisääntyivät noin 15 miljardia euroa 76 miljardiin euroon (61). Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 13 miljardia euroa 68 miljardiin euroon (55). Kun takaisinostosopimusten volyymikasvun vaikutusta ei oteta huomioon, talletukset lisääntyivät 10 prosenttia. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin 9 miljardia euroa 49 miljardiin euroon (40). Nordea Pankki Suomi laski liikkeeseen vakuudellisia joukkolainoja 7 miljardilla eurolla. Muut yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 75 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. Oma pääoma Vuoden 2011 alussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli ilman vähemmistöosuutta miljoonaa euroa. Vuoden 2011 lopussa oma pääoma oli miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat miljoonaa euroa 31. joulukuuta Tilikauden voiton osuus on miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu esimerkiksi takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli vuoden 2011 lopussa 18,0 miljardia euroa (18,2). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 19,8 miljardia euroa (19,1). Summa ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi miljardiin euroon (5 886). Vakavaraisuus n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 13,4 prosenttia (14,3). Ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetuista saamisista oli 12,8 prosenttia (13,6). Riskipainotettuja saamisia oli 81 miljardia euroa (75). 8

9 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä, vakavaraisuutta ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus ja hallituksen luottovaliokunta Hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa myös luotto-, markkina-, likviditeetti-, liiketoiminta- ja henkivakuutusriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Luotto-ohjeisiin on kirjattu hallituksen päätökset liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskilimiitit. Hallituksen riskivaliokunta avustaa hallitusta sen valvoessa riskien hallintaa ja seurantaa, riskienhallinnan periaatteita sekä konsernin toimintaan liittyviä hallintamenetelmiä ja -prosesseja. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, valvoo riskien hallintaa ja seurantaa Nordeassa koko konsernin tasolla ja arvioi näihin riskeihin liittyvien periaatteiden, valvontamenetelmien ja prosessien riittävyyden. Riskienhallintakomitea päättää myös hallituksen päätösten rajoissa markkinariskilimiittien kohdentamisesta riskiä ottaville yksiköille ja likviditeettiriskilimiittien myöntämisestä konsernin varainhallinnan ja Marketsin riskiä ottaville yksiköille. Limiitit vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti, ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Yksiköiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Riskienhallintakomitea on perustanut kaksi alakomiteaa avustamaan riskien hallinnassa ja päätöksenteossa tietyillä osaalueilla. Alakomiteat ovat konsernin arvostuskomitea (Group Valuation Committee, GVC) ja luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea (Credit Risk Model Validation Committee, CRMVC). n arvostuskomitea käsittelee myytyjen ja ostettujen rahoitusinstrumenttien arvostukseen liittyviä asioita, muun muassa standardeja, prosesseja ja valvontaa. Luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea arvioi ja hyväksyy luottoriskin laskentamallit ja parametrien arviointiperiaatteet (maksukyvyttömyystodennäköisyys, tappio-osuus ja luottovasta-arvokerroin). n johtoryhmän luottovaliokunnan (GEM CC) ja konsernijohdon luottovaliokunnan (ECC) puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja. Vähittäispankin luottoryhmän (GCCR) ja suurasiakkaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueen luottoryhmän (GCCW) puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja. Nämä luottovaliokunnat ja -ryhmät päättävät merkittävistä luottoriskilimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja Kaksi yksikköä, konsernin riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, vastaa konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. 9

10 n riskienhallintajohtajan johtama konsernin riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja prosesseista sekä varavaraisuutta koskevista periaatteista. n talousjohtajan johtama konsernin tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, omien varojen rakenteesta sekä likviditeettiriskin ja rakenteellisen korkoriskin hallinnasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Seuranta ja raportointi Valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä ja operatiivista riskiä seurataan ja niistä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Sisäisesti vaadittavan pääoman raportit sisältävät kaikki riskityypit, ja ne toimitetaan säännöllisesti ALCO:lle. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. 10

11 Riskienhallinta Luottoriskin hallinta n luotonanto vastaa luottoriskin hallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n luotonannon valvonta vastaa luottosalkun laadun ja luottoprosessin valvonnasta ja seurannasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa luottoriskilimiitit hallituksen vahvistamien toimintavaltuuksien rajoissa. Asiakkaan luokitus ja luoton määrä määräävät sen, millä tasolla päätös tehdään. Luottopäätösprosessia muokattiin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, jotta se palvelisi paremmin liiketoiminta-alueita konsernissa vuoden 2011 toisella neljänneksellä tehtyjen organisaatiomuutosten jälkeen. n johtoryhmän luottovaliokunta (GEM CC) päättää tärkeisiin periaatteellisiin kysymyksiin liittyvistä esityksistä. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai dokumenttimaksuista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski, maiden välisistä rahasiirroista syntyvä maariski sekä selvitysriski. Näitä riskejä hallitaan koko toimialan vastuut kattavilla toimialaohjeistuksilla ja -limiiteillä. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkii niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain arvioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden sen hetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätösprosessi 11

12 Vastuun arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi. Arvonalennuksen määrä on arvioitu tappio, joka muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien kassavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Nämä raportoidaan joko ongelmavastuina tai terveinä vastuina tappioriskin mukaan. Kaikille merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryhmäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset perustuvat luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin ja johdon arvioihin. Ryhmäkohtaisissa arvonalentumistesteissä otetaan huomioon asiakkaiden luokituksen nousut ja laskut sekä uudet asiakkaat ja salkusta poistuneet asiakkaat. Myös asiakkaiden maksukyvyn muutokset vaikuttavat laskelmaan. Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jokaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteissä 14 ja 47. Luottosalkku Vastuun määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamisten eli luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuolisten saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumisilla vähennetty nettomäärä. Vastuumäärään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien transaktioiden vastapuoliriskin määrä. NPS:n luotonanto kasvoi 35 prosenttia 99 miljardiin euroon (74) vuonna Yrityksille annetut luotot kasvoivat 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia) ja henkilöasiakkaille annetut luotot 5 prosenttia. Taseen ulkopuoliset vastuut mukaan lukien NPS:n luottoriskin määrä oli vuoden 2011 lopussa 296 miljardia euroa (236). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista yleisölle oli 63 prosenttia (52) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 37 prosenttia (47). Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68). Saamiset luottolaitoksilta ovat lähinnä pankkienvälisiä talletuksia. Luottoriskit, luotot ja muut saamiset (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa Luottolaitokset Yleisö josta yritykset josta henkilöasiakkaat josta julkinen sektori Luotot yhteensä Taseen ulkopuolisten erien luottoriski Vastapuoliriski Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. 2 Sisältää myös valtion velkasitoumukset sekä korolliset arvopaperit, jotka on annettu takaisinostosopimusten vakuudeksi 12

13 Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2011 lopussa 62 miljardia euroa (38). Kasvua oli 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia). Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala, ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 9,7 miljardia euroa (8,9). Yritysvastuiden luottoriski on hyvin hajautettu, mikä käy ilmi, kun asiaa tarkastellaan lainojen koon mukaan. Noin 79 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luottopäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luottotilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittävyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämiskeino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Suuriin vastuisiin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia on käytetty luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimusten kovenantit eivät korvaa vakuuksia, mutta niillä täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomattavan kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopimusten kovenanttien tarkoitus on reagoida heikkoihin hälytyssignaaleihin, ja niitä seurataan huolellisesti. Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 5 prosenttia 37 miljardiin euroon vuonna 2011 (35). Asuntoluotot kasvoivat 6 prosenttia 29 miljardiin euroon, kun taas kulutusluottojen määrä pysyi aiemmalla tasollaan ja oli 7 miljardia euroa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiakkaille annetuista luotoista oli 80 prosenttia (79). Maantieteellinen jakauma Kun luotot yleisölle jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 74 prosenttia (79). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EU-maihin. Baltian maissa asiakkaille annettujen luottojen määrä oli 8,3 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa (7,7). Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuuryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvastuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Noin 79 prosenttia (75) yritysvastuista luokiteltiin luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yhteisövastuista 94 prosenttia (92) luokiteltiin luokkaan 5- tai sitä korkeampaan luokkaan Noin 87 prosenttia (89) vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan. Luokitusjakauma, yritysvastuut Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Riskiluokka 0 % A+ A A- B+ B B- C+ C C- D+ D D- E+ E E- F+ F F- Riskiluokka 13

14 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

15 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

16 Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä kasvoi miljoonasta eurosta miljoonaan euroon, eli niitä oli 1,07 prosenttia luotoista yhteensä (1,32). Bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, 44 prosenttia on järjestämättömiä luottoja ja 56 prosenttia muita luottoja. Nettomääräisiä saamisia, joiden arvo on alentunut, oli saatavakohtaisten arvonalentumiskirjausten jälkeen miljoonaa euroa (1 306) eli 0,75 prosenttia luotoista yhteensä. Saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset kasvoivat 576 miljoonaan euroon (565). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset vähenivät 236 miljoonaan euroon (316). Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 42 prosenttia (47). Arvoltaan alentuneet saamiset kasvoivat eniten teollisuuden tuotantohyödykkeissä. Yritysasiakkaiden erääntyneet luotot, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, kasvoivat 205 miljoonaan euroon (193). Henkilöasiakkaiden erääntyneiden luottojen volyymi nousi 480 miljoonaan euroon (443). Nettomääräiset arvonalentumistappiot Arvonalentumistappioita kertyi vuonna miljoonaa euroa (272), eli arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta (0,41). Arvonalentumistappioista 35 miljoonaa euroa (213) liittyy yritysasiakkaisiin ja 35 miljoonaa euroa (59) henkilöasiakkaisiin. Eniten arvonalentumiskirjauksia tehtiin muun perusteollisuuden (kemikaalit, rakennusmateriaalit jne.) yrityksille ja shipping-alan yrityksille annetuista luotoista. Baltian maat Baltian maissa arvoltaan alentuneita saamisia oli vuoden 2011 lopussa bruttomääräisesti 505 miljoonaa euroa eli 6,05 prosenttia luotoista yhteensä. Vuoden 2010 lopussa näitä saamisia oli 572 miljoonaa euroa eli 7,41 prosenttia luotoista yhteensä. Baltian maihin kohdistuvia taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli vuoden 2011 lopussa 252 miljoonaa euroa (320) eli taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 50 prosenttia (56). Saamiset, joiden arvo on alentunut ja suhdeluvut Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto josta muut kuin järjestämättömät josta järjestämättömät Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, pistettä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut 42 % 47 % 41 % 46 % Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot Osuus luotonannosta, pistettä Arvonalentumistappiot, miljoonaa euroa Luottotappiotaso 1 9,5 41,4 6,7 37,9 - josta saatavakohtaiset 21,2 41,6 18,8 38,6 - josta saatavaryhmäkohtaiset -11,7-0,1-12,1-0,7 1 Arvonalentumistappioiden osuus vuoden alun luotonannosta 16

17 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) ,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,42 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,89 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,73 Teollisuustuotantohyödykkeet ,97 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,54 Shipping ja offshore ,37 Kuljetus ,19 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,46 Viestintä ja vapaa-aika ,48 Vähittäiskauppa ,54 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,47 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,12 Rahoituslaitokset ,38 Kiinteistötoiminta ,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,73 Tietoliikennelaitteistot ,08 Tietoliikenneoperaattorit ,19 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,40 Muut ,83 Yritykset ,54 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,32 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Arvonalentumiset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,38 0,50 1,34 0,41 17

18 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) ,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,43 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,93 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,75 Teollisuustuotantohyödykkeet ,02 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,55 Shipping ja offshore ,37 Kuljetus ,20 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,53 Viestintä ja vapaa-aika ,49 Vähittäiskauppa ,55 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,50 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,12 Rahoituslaitokset ,39 Kiinteistötoiminta ,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,75 Tietoliikennelaitteistot ,17 Tietoliikenneoperaattorit ,20 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,50 Muut ,40 Yritykset ,53 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,23 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Varaukset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,36 0,49-0,40 18

19 Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Selvitystä edeltävä riski ("pahin mahdollinen skenaario") oli vuoden 2011 lopussa 44,3 miljardia euroa. Tästä nykyisten vastuiden nettomäärä (nettoutuksen ja vakuuksien jälkeen) oli 10,8 miljardia euroa. Selvitystä edeltävästä riskistä 45 prosenttia ja vastuiden nykyisestä nettomäärästä 20 prosenttia kohdistui finanssipalveluyrityksiin. Markkinariski Markkinariski tarkoittaa Nordean omistuksiin ja järjestelyihin liittyvää tappioriskiä, joka johtuu markkinahintojen ja markkina-arvoon vaikuttavien parametrien muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi korkojen, korkoerojen, valuuttakurssien, osakekurssien, hyödykehintojen ja optioiden volatiliteetin muutokset. Suurin osa Nordean markkinariskistä liittyy Marketsiin ja konsernin varainhallintaan. Markets vastaa asiakaslähtöisestä trading-toiminnasta, ja konsernin varainhallinta vastaa taseriskien hallinnasta, likviditeettipuskurista, sijoituksista ja Nordean omasta varainhankinnasta. n muun pankkitoiminnan markkinariskit on netotettu saamisten, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien osalta. Markkinariskianalyysi VaR-menetelmällä laskettu kokonaisriski oli konsernitasolla vuoden 2011 lopussa 30 miljoonaa euroa (31). Korkoriskin, osakeriskin, luottomarginaaliriskin ja valuuttakurssiriskin välillä on siten huomattava hajautusvaikutus, koska kokonaisriski on pienempi kuin näiden neljän riskin yhteissumma. VaR-menetelmällä lasketun markkinariskin keskiarvo oli vuonna miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuonna Korkoriskin osuus kokonaisriskistä on suurin. VaR-menetelmällä laskettu korkoriski oli 28 miljoonaa euroa (35). Merkittävin osa korkoriskistä aiheutuu Tanskan ja Ruotsin kruunuina sekä euroina noteerattavista korkopositioista. Nettomääräinen korkoherkkyys oli -6 miljoonaa euroa (-63). Pääomarahastosijoitusten käypä arvo oli lähes entisellä tasollaan eli 8 miljoonaa euroa. Kymmenen suurinta VaR-menetelmällä laskettua valuuttapositiota euroina 1 Miljoonaa euroa DKK 236 USD 102 CHF -33 JPY -26 LVL -20 LTL -17 NOK -14 CNY 6 PLN 5 GBP 4 1 Taulukossa esitetyt valuuttapositiot liittyvät rahoitustaseessa ja kaupankäyntisalkussa oleviin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusjohdannaiset sisältyvät lukuihin deltavasta-arvoltaan. Esimerkiksi tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin tai ulkomaan valuutan määräisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvä rakenteellinen valuuttariski ei sisälly lukuihin. Markkinariski Miljoonaa euroa Mittausmenetelmä Vuoden ylin Vuoden alin Vuoden keskiarvo Kokonaisriski VaR 30,4 68,6 24,2 41,5 30,7 - Korkoriski VaR 27,8 75,6 20,4 40,1 34,6 - Osakeriski VaR 0,6 6,7 0,1 0,7 0,5 - Luottomarginaaliriski VaR 5,4 17,6 4,9 10,8 15,0 - Valuuttariski VaR 4,4 12,1 2,7 6,0 8,0 Hajautusvaikutus VaR 21 % 47 % 10 % 28 % 47 % 19

20 Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nordealle kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen liikahtaessa yhden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista. Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallintamenetelmät, tavoitteet ja organisaation toimintatavat. Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen rakenteen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korkoriskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista. n varainhallinta vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta ja tavoitteiden toteutumisesta konsernitasolla. Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla. Oletuksen mukaan jakson aikana ei tehdä uusia markkinatransaktioita. Laskennassa otetaan kuitenkin huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi. Jos korkotaso esimerkiksi on matala ja korot laskevat vielä lisää, koron laskun kokonaismäärää ei voida soveltaa eräpäivättömiin talletuksiin, koska korko ei voi olla negatiivinen. Jos korot taas nousevat, Nordea voi päättää olla nostamatta kaikkien asiakkaiden talletusten korkoja vastaavasti. Rakenteellisen korkoriskin analysointi Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2011 lopussa 70 miljoonaa euroa (225). Laskevien markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli -87 miljoonaa euroa (-134). Esitettyjen lukujen mukaan rahoituskate kasvaa, jos korot nousevat, ja pienenee, jos korot laskevat. Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuudesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa complianceriskit eli riskit siitä, ettei liiketoiminnassa noudateta lainsäädännön ja säännösten vaatimuksia, markkinanormeja ja liiketoiminnan etiikkaa. Johto vastaa operatiivisten riskien hallinnasta. Näiden riskien hallitsemiseksi pyritään luomaan yhteiset standardit ja vakaa riskienhallinnan kulttuuri, joiden tavoitteena on noudattaa parhaalla tavalla markkinanormeja ja eettisiä normeja kaikessa liiketoiminnassa. Nordean operatiivisten riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustuslinja on liiketoimintaorganisaation Risk and Compliance Officereiden verkosto, jolla varmistetaan, että konsernin operatiivisia ja complianceriskejä hallitaan tehokkaasti. Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin operatiiviset riskit ja compliance -yksikkö, joka on toinen puolustuslinja, on määritellyt yhteiset standardit (konsernin toimintaohjeet, prosessit ja raportointi). Aktiivisen riskienhallinnan tärkein prosessi on vuotuinen riskien itsearviointi, jossa painotetaan tärkeimpiä riskejä. Tärkeimmät riskit tunnistetaan sekä ylhäältä alaspäin, kun toimintojen johto osallistuu prosessiin, että alhaalta ylöspäin, kun hyödynnetään olemassa olevaa tietoa prosesseista, kuten häiriöiden raportoinnista, laatu- ja riskianalyyseista ja tuotehyväksynnöistä. Tämä prosessi toteutetaan samanaikaisesti kuin vuotuinen suunnitteluprosessi, jotta varmistutaan siitä, että prosessi tuottaa riittävästi tietoa konsernin toimintojen kohdistamista varten. n sisäinen tarkastus, joka on kolmas puolustuslinja, toimii hallituksen varmistajana riskienhallinnan, valvonnan ja hyvän hallinnon prosesseissa. 20

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Yhteenveto Suomen talous piristyi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui vahvana hyvän

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Vuosikertomus 2016 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2016 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2016 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on yksi Euroopan kymmenestä suurimmasta yleispankista markkina-arvolla mitattuna. Nordealla on noin 11 miljoonaa

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin.

Venäjän vaikea taloudellinen tilanne vaikuttaa myyntiin edelleen. Ruplan kurssimuutokset aiheuttavat valuuttariskin. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2015 PÖRSSITIEDOTE 6.11.2015 KLO 8:45 Katsauskauden tulos kasvoi 77%. - Liikevaihto 31,0 miljoonaa euroa (30,4 milj. euroa) - Liikevoitto 1,9 miljoonaa

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2010

Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 2. helmikuuta 2011 Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Tuotot, liikevoitto ja asiakastyytyväisyys ennätystasolla Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordean

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2006 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 KONSERNIN AVAAVA TASE 1.1.2006 FAS-tase IAS 39 IAS 19 IAS 16 IFRS- Korkojoh- Eläke- IAS 40 avaava tase 01.01.2006 dannaiset säätiö

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 8:50 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 PÖRSSITIEDOTE 10.11.2016 KLO 8:50 - Liikevaihto 28,3 miljoonaa euroa (31,0 milj. euroa) - Liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 OSAVUOSIKATSAUS 5.11.2014 KLO 8:50 - Liikevaihto 30,4 miljoonaa euroa (29,9 milj. euroa) - Liikevoitto 1.133 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0).

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0). 1 SAMPO PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 9.8.2007 SAMPO PANKKI -KONSERNI TAMMI KESÄKUUSSA 2007 Konsernirakenteen muutokset Danske Bank A/S osti 1.2.2007 Sampo Pankin koko osakekannan. Tässä

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006

SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006 SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.2.2007 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006 Tilikauden voitto oli 8,8 miljoonaa euroa Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 1,4 miljardin euron

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. heinäkuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Vahva kehitys jatkui Tuotot kasvoivat 4 % edellisneljänneksestä ja 18 % vuoden 2008 toisesta neljänneksestä.

Lisätiedot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) Liite 3a, 3d _L3aL3d_s.XLS 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 204/205, 213/214 236 260 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2010 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2008

Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 10. helmikuuta 2009 Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Vakaa tulos taloudellisen tilanteen nopeasta heikkenemisestä huolimatta Tuotot 8 200 miljoonaa euroa (7 886 milj.

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Vakaa neljännes Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: "Nordealla on takanaan jälleen vahva

Lisätiedot

Tase, konserni, milj. euroa

Tase, konserni, milj. euroa Tase, konserni, milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 112,5 105,4 108,3 Liikearvo 737,7 649,9 685,4 Aineelliset hyödykkeet 668,2 618,2 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Yhteenveto (Suluissa olevat tuloslaskelman vertailuluvut viittaavat vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 18. heinäkuuta 2012 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Tuotot kasvoivat, kulut pysyivät kurissa Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa.

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa. TÄYDENNYS 6/16.2.2017 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00 %

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 4-6/2015: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 16,4 (17,3) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 12 %, mutta korkokate laski 9 % 23,8 (26,1) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA 1 (22) LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA Lemminkäinen noudattaa 1.1.2010 alkaen EU:n komission heinäkuussa 2009 vahvistamaa IFRIC 15 - tulkintaohjetta

Lisätiedot

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 846,3 807,9 850,2 Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 OMA PÄÄOMA 846,3 807,9 850,2 Tase, konserni, milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet 116,5 109,7 108,3 Liikearvo 768,6 686,8 685,4 Aineelliset hyödykkeet 688,5 577,8 619,5 Pitkäaikaiset

Lisätiedot

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ

OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ OP-ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2010 OP-Asuntoluottopankin (OPA) luottokanta laski joulukuun lopun 4 360 miljoonasta eurosta maaliskuun lopun 4 203 miljoonaan euroon. Katsauskaudella

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 23. lokakuuta 2008 Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Vahva tulos markkinamyllerryksestä huolimatta Tuotot 5 949 miljoonaa euroa (5 744 milj. vuoden 2007

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 3.5% edellisvuodesta ollen EUR 4.9m (EUR 31.4m Q3/2). Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2007 Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Kasvustrategia tuottaa edelleen vahvoja tuloksia Tuotot kasvoivat 8 prosenttia 3 830 miljoonaan euroon

Lisätiedot