Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

2 Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja noin konttoria. Markkina-arvolla mitattuna Nordea on kymmenen suurimman kattavia finanssipalveluja tarjoavan pankin joukossa Euroopassa. Nordea noteerataan NASDAQ OMX:n pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 8 Tilikauden tuloksen käsittely... 8 Taseen ulkopuoliset erät... 8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta... 9 Henkilöstöhallinto Yrityksen yhteiskuntavastuu Oikeudenkäynnit Hyvä hallintotapa Nordean osakkeet Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Näkymät vuonna Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Oma pääoman muutokset Rahavirtalaskelma Tilinpäätöksen liitteet Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle Tilintarkastuskertomus Johto ja tilintarkastajat Selvitys hyvästä hallintotavasta

3 Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa Rahoituskate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Hallintokulut: Henkilöstökulut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Tulos ennen arvonalentumistappioita Arvonalentumistappiot luotoista, netto Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset Liikevoitto Tuloverot Tulos Tase Miljoonaa euroa Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Saamiset luottolaitoksilta Luotot yleisölle Johdannaissopimukset Muut varat Varat yhteensä Velat luottolaitoksille Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut velat Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä

4 Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 9,6 7,7 9,0 12,1 11,2 Kulu/tuotto-suhde, % Luottotappiotaso, pistettä Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat 1, % 12,8 13,6 14,0 12,0 13,7 Vakavaraisuussuhde 1, % 13,4 14,3 14,6 13,3 15,3 Ensisijaiset omat varat 1, miljoonaa euroa Riskipainotetut saamiset siirtymäsäännösten mukaan 1, miljoonaa euroa Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) Henkilöstö keskimäärin Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa Koko pääoman tuotto, % 0,3 0,3 0,5 0,7 1,0 Omavaraisuusaste, % 2,9 3,9 5,0 5,1 7,3 1 Kauden lopussa 4

5 Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet edellä mainitun alijäämän vähennyksestä (IRB, arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotus). Rajoituksettomia ensisijaisia omia varoja ovat ensisijaiset omat varat, joista on vähennetty hybridilainat. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit ) EUR 1,0000 USD 1,2939 DKK 7,4342 LVL 0,6995 GBP 0,8353 CHF 1,2156 LTL 3,4528 SGD 1,6819 NOK 7,7540 PLN 4,4580 SEK 8,9120 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa2 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- DBRS R-1 (high) AA 5

6 Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Finanssikriisin lopulliset vaikutukset lainsäädäntöön ja Nordean omien tehostamistoimien vaikutus eivät ole vielä selvillä. Nordea seuraa ja analysoi tulevia muutoksia jatkuvasti. Muutosten ei odoteta toteutuvan vuoden 2012 aikana. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:lla on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä neljä osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riikassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Caymansaarilla. NPS:lla ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Nordea Pankki Suomi Oyj hankki Latviassa pienen tytäryhtiön, SIA Lidosta RE:n. Nordea Rahoitus Suomi Oy purki vuoden aikana yhden kokonaan omistamansa kiinteistöyhtiön, VKR- Kiinteistöt Oy Ab:n. Lisäksi Nordea Pankki Suomi Oyj myi yhden pienen kokonaan omistamansa tytäryhtiön. n tulokseen näillä puruilla ja myynneillä ei ollut olennaista vaikutusta. Nordea Pankki Suomi Oyj pienensi vuonna 2011 omistuksensa osakkuusyhtiö Realia Holding Oy:ssä 25 prosenttiin. 6

7 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Vuosi 2011 oli dramaattinen Euroopan pankkisektorille. Keväällä talous vakaantui vähitellen, ja kasvu kiihtyi, korot nousivat ja luottamus koheni. Kesän jälkeen loppuvuotta leimasi kuitenkin kärjistynyt valtionvelkakriisi. Monien pankkien oli ryhdyttävä välittömiin toimiin ehkäistäkseen kriisin vaikutukset. Lisäksi sääntelyn uudistaminen jatkui, ja pääomaan ja varainhankintaan kohdistuvat vaatimukset tiukentuivat. Markkinoiden heilahtelut ja sääntelyn aiheuttamat haasteet vaikuttavat epäsuorasti Nordeaan, kuten kaikkiin muihinkin pankkeihin. Nordea on vastannut kehitykseen ottamalla käyttöön kulujen, pääoman, likviditeetin ja varainhankinnan tehostamistoimia. Markkinoiden heilahteluista ja sääntelyn aiheuttamista haasteista huolimatta NPS:n tulos oli vahva myös vuonna Tuotot yhteensä kasvoivat 6 prosenttia. Tulos ennen luottotappioita oli 9 prosenttia ja liikevoitto 28 prosenttia parempi kuin edellisvuonna. Arvonalentumistappioita oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna Tulos ennen veroja oli miljoonaa euroa (2010: 1 156) ja oman pääoman tuotto 9,6 prosenttia (7,7). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat miljoonaan euroon (2 499) lähinnä rahoituskatteen ja nettomääräisten palkkiotuottojen nousun ansiosta. Rahoituskate parani edellisvuodesta 15 prosenttia miljoonaan euroon (1 182), kun talletus- ja luottovolyymit kasvoivat ja marginaalit kohenivat. Yritysluottojen keskimarginaalit nousivat, mutta henkilöasiakkaiden asuntoluottojen marginaalit kapenivat hieman. Talletusten keskimarginaaleja tukivat nousseet markkinakorot. Luotot yleisölle kasvoivat 7 prosenttia 74 miljardiin euroon, kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Talletusvolyymit nousivat 10 prosenttia 54 miljardiin euroon, kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 7 prosenttia 309 miljoonaan euroon (289). Palkkiotuottoja kertyi 703 miljoonaa euroa (649) eli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli lähinnä luotonantoon ja maksuliikenteeseen liittyvissä palkkiotuotoissa. Palkkiokulut kasvoivat 9 prosenttia 394 miljoonaan euroon (360) lähinnä tapahtumapalkkioiden nousun vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 937 miljoonaa euroa (979). Asiakaslähtöisen pääomamarkkinatoiminnan kasvu oli edelleen vahvaa ja sen volyymit lisääntyivät. Johdannaissopimusten nimellisarvo nousi 19 prosenttia. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa (6). Muut liiketoiminnan tuotot laskivat 34 miljoonaan euroon (43). Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kuluja kertyi miljoonaa euroa (1 073). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 7 prosenttia 592 miljoonaan euroon (553). Kasvu johtui pääosin tehostamistoimiin liittyvien uudelleenjärjestelykulujen vuoksi tehdyistä varauksista. Nordea käynnisti tehostamistoimet syksyllä 2011 kustannustehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Tehostamistoimet tarkoittavat sitä, että henkilöstömäärä pienenee Suomessa noin 450:llä ja että konttoriverkosto sopeutetaan asiakkaiden asioimistapojen muutoksiin. Vuoden 2011 tulokseen sisältyy 28 miljoonaa euroa tehostamistoimiin liittyviä uudelleenjärjestelykuluja (25 miljoonaa euroa henkilöstökuluja ja 3 miljoonaa euroa muita kuluja). Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna laski 269 henkilöllä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa Muita kuluja oli 457 miljoonaa euroa (479) eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tärkein muiden kulujen laskuun vaikuttanut tekijä oli tietotekniikkaan ja markkinointiin liittyvien kulujen sekä liiketoiminnan muiden kulujen lasku. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat hieman, ja niitä oli 43 miljoonaa euroa (41). Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappiot vähenivät huomattavasti, ja niitä kertyi nettomääräisesti 70 miljoonaa euroa (272). Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten nettomäärä laski merkittävästi, mutta saatavakohtaiset arvonalentumiskirjaukset kasvoivat hieman. Vuonna 2011 arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta. Vuonna 2010 luku oli 0,41 prosenttia. Vuonna 2011 saatavakohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 0,21 prosenttia luotonannosta, kun niitä edellisvuonna oli 0,42 prosenttia. Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumisten nettomäärä oli -0,12 prosenttia luotonannosta, kun vastaava luku edellisvuonna oli 0,00 prosenttia. Baltian maissa arvonalentumistappioita oli 11 miljoonaa euroa ja taseeseen kirjattuja arvonalentumisia yhteensä 252 miljoonaa euroa. Tästä summasta saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia oli 131 miljoonaa euroa. Verot Tuloverot olivat 381 miljoonaa euroa (302). Efektiivinen veroaste oli 26 prosenttia (26) eli sama kuin lakisääteinen veroaste. 7

8 Tulos Tilikauden tulos oli miljoonaa euroa (854). Oman pääoman tuotto oli 9,6 prosenttia (7,7). Taseen kommentit Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2011 lopussa 399 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 113 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68) keskuspankkitalletusten kasvun vuoksi. n sisäisten talletusten ja takaisinostosopimusten volyymit pienenivät. Luotot yleisölle kasvoivat noin 25 miljardia euroa 99 miljardiin euroon (74) pääosin käänteisten takaisinostosopimusten volyymikasvun ansiosta. Kotimaiset asuntoluotot henkilöasiakkaille kasvoivat 6 prosenttia. Yritysluotot kasvoivat 63 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä oli 62 miljardia euroa (38). Kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon, kasvua oli 3 miljardia euroa. Kulutusluotot pysyivät aiemmalla tasollaan. Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit lisääntyivät 7 miljardia euroa, ja niitä oli vuoden lopussa 31 miljardia euroa (24). Kasvu johtui aiempaa suuremmasta likviditeettipuskurista. Muut varat kasvoivat noin 69 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten volyymikasvun synnyttämästä tasearvojen kasvusta sekä pitkien korkojen laskusta. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 113 miljardia euroa 388 miljardiin euroon (275). Velat luottolaitoksille lisääntyivät noin 15 miljardia euroa 76 miljardiin euroon (61). Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 13 miljardia euroa 68 miljardiin euroon (55). Kun takaisinostosopimusten volyymikasvun vaikutusta ei oteta huomioon, talletukset lisääntyivät 10 prosenttia. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin 9 miljardia euroa 49 miljardiin euroon (40). Nordea Pankki Suomi laski liikkeeseen vakuudellisia joukkolainoja 7 miljardilla eurolla. Muut yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 75 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. Oma pääoma Vuoden 2011 alussa oma pääoma oli yhteensä miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli ilman vähemmistöosuutta miljoonaa euroa. Vuoden 2011 lopussa oma pääoma oli miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat miljoonaa euroa 31. joulukuuta Tilikauden voiton osuus on miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu esimerkiksi takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli vuoden 2011 lopussa 18,0 miljardia euroa (18,2). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 19,8 miljardia euroa (19,1). Summa ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi miljardiin euroon (5 886). Vakavaraisuus n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 13,4 prosenttia (14,3). Ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetuista saamisista oli 12,8 prosenttia (13,6). Riskipainotettuja saamisia oli 81 miljardia euroa (75). 8

9 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä, vakavaraisuutta ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus ja hallituksen luottovaliokunta Hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa myös luotto-, markkina-, likviditeetti-, liiketoiminta- ja henkivakuutusriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Luotto-ohjeisiin on kirjattu hallituksen päätökset liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskilimiitit. Hallituksen riskivaliokunta avustaa hallitusta sen valvoessa riskien hallintaa ja seurantaa, riskienhallinnan periaatteita sekä konsernin toimintaan liittyviä hallintamenetelmiä ja -prosesseja. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, valvoo riskien hallintaa ja seurantaa Nordeassa koko konsernin tasolla ja arvioi näihin riskeihin liittyvien periaatteiden, valvontamenetelmien ja prosessien riittävyyden. Riskienhallintakomitea päättää myös hallituksen päätösten rajoissa markkinariskilimiittien kohdentamisesta riskiä ottaville yksiköille ja likviditeettiriskilimiittien myöntämisestä konsernin varainhallinnan ja Marketsin riskiä ottaville yksiköille. Limiitit vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti, ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Yksiköiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Riskienhallintakomitea on perustanut kaksi alakomiteaa avustamaan riskien hallinnassa ja päätöksenteossa tietyillä osaalueilla. Alakomiteat ovat konsernin arvostuskomitea (Group Valuation Committee, GVC) ja luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea (Credit Risk Model Validation Committee, CRMVC). n arvostuskomitea käsittelee myytyjen ja ostettujen rahoitusinstrumenttien arvostukseen liittyviä asioita, muun muassa standardeja, prosesseja ja valvontaa. Luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea arvioi ja hyväksyy luottoriskin laskentamallit ja parametrien arviointiperiaatteet (maksukyvyttömyystodennäköisyys, tappio-osuus ja luottovasta-arvokerroin). n johtoryhmän luottovaliokunnan (GEM CC) ja konsernijohdon luottovaliokunnan (ECC) puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja. Vähittäispankin luottoryhmän (GCCR) ja suurasiakkaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueen luottoryhmän (GCCW) puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja. Nämä luottovaliokunnat ja -ryhmät päättävät merkittävistä luottoriskilimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja Kaksi yksikköä, konsernin riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, vastaa konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. 9

10 n riskienhallintajohtajan johtama konsernin riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja prosesseista sekä varavaraisuutta koskevista periaatteista. n talousjohtajan johtama konsernin tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, omien varojen rakenteesta sekä likviditeettiriskin ja rakenteellisen korkoriskin hallinnasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Seuranta ja raportointi Valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä ja operatiivista riskiä seurataan ja niistä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Sisäisesti vaadittavan pääoman raportit sisältävät kaikki riskityypit, ja ne toimitetaan säännöllisesti ALCO:lle. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. 10

11 Riskienhallinta Luottoriskin hallinta n luotonanto vastaa luottoriskin hallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n luotonannon valvonta vastaa luottosalkun laadun ja luottoprosessin valvonnasta ja seurannasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa luottoriskilimiitit hallituksen vahvistamien toimintavaltuuksien rajoissa. Asiakkaan luokitus ja luoton määrä määräävät sen, millä tasolla päätös tehdään. Luottopäätösprosessia muokattiin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, jotta se palvelisi paremmin liiketoiminta-alueita konsernissa vuoden 2011 toisella neljänneksellä tehtyjen organisaatiomuutosten jälkeen. n johtoryhmän luottovaliokunta (GEM CC) päättää tärkeisiin periaatteellisiin kysymyksiin liittyvistä esityksistä. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai dokumenttimaksuista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski, maiden välisistä rahasiirroista syntyvä maariski sekä selvitysriski. Näitä riskejä hallitaan koko toimialan vastuut kattavilla toimialaohjeistuksilla ja -limiiteillä. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkii niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain arvioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden sen hetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätösprosessi 11

12 Vastuun arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi. Arvonalennuksen määrä on arvioitu tappio, joka muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien kassavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Nämä raportoidaan joko ongelmavastuina tai terveinä vastuina tappioriskin mukaan. Kaikille merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryhmäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset perustuvat luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin ja johdon arvioihin. Ryhmäkohtaisissa arvonalentumistesteissä otetaan huomioon asiakkaiden luokituksen nousut ja laskut sekä uudet asiakkaat ja salkusta poistuneet asiakkaat. Myös asiakkaiden maksukyvyn muutokset vaikuttavat laskelmaan. Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jokaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteissä 14 ja 47. Luottosalkku Vastuun määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamisten eli luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuolisten saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumisilla vähennetty nettomäärä. Vastuumäärään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien transaktioiden vastapuoliriskin määrä. NPS:n luotonanto kasvoi 35 prosenttia 99 miljardiin euroon (74) vuonna Yrityksille annetut luotot kasvoivat 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia) ja henkilöasiakkaille annetut luotot 5 prosenttia. Taseen ulkopuoliset vastuut mukaan lukien NPS:n luottoriskin määrä oli vuoden 2011 lopussa 296 miljardia euroa (236). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista yleisölle oli 63 prosenttia (52) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 37 prosenttia (47). Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68). Saamiset luottolaitoksilta ovat lähinnä pankkienvälisiä talletuksia. Luottoriskit, luotot ja muut saamiset (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa Luottolaitokset Yleisö josta yritykset josta henkilöasiakkaat josta julkinen sektori Luotot yhteensä Taseen ulkopuolisten erien luottoriski Vastapuoliriski Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. 2 Sisältää myös valtion velkasitoumukset sekä korolliset arvopaperit, jotka on annettu takaisinostosopimusten vakuudeksi 12

13 Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2011 lopussa 62 miljardia euroa (38). Kasvua oli 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia). Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala, ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 9,7 miljardia euroa (8,9). Yritysvastuiden luottoriski on hyvin hajautettu, mikä käy ilmi, kun asiaa tarkastellaan lainojen koon mukaan. Noin 79 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luottopäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luottotilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittävyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämiskeino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Suuriin vastuisiin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia on käytetty luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimusten kovenantit eivät korvaa vakuuksia, mutta niillä täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomattavan kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopimusten kovenanttien tarkoitus on reagoida heikkoihin hälytyssignaaleihin, ja niitä seurataan huolellisesti. Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 5 prosenttia 37 miljardiin euroon vuonna 2011 (35). Asuntoluotot kasvoivat 6 prosenttia 29 miljardiin euroon, kun taas kulutusluottojen määrä pysyi aiemmalla tasollaan ja oli 7 miljardia euroa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiakkaille annetuista luotoista oli 80 prosenttia (79). Maantieteellinen jakauma Kun luotot yleisölle jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 74 prosenttia (79). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EU-maihin. Baltian maissa asiakkaille annettujen luottojen määrä oli 8,3 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa (7,7). Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuuryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvastuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Noin 79 prosenttia (75) yritysvastuista luokiteltiin luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yhteisövastuista 94 prosenttia (92) luokiteltiin luokkaan 5- tai sitä korkeampaan luokkaan Noin 87 prosenttia (89) vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan. Luokitusjakauma, yritysvastuut Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Riskiluokka 0 % A+ A A- B+ B B- C+ C C- D+ D D- E+ E E- F+ F F- Riskiluokka 13

14 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

15 Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) Metalliteollisuus ja kaivostoiminta Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) Teollisuustuotantohyödykkeet Teollisuuden kaupalliset palvelut jne Rakennustoiminta ja -suunnittelu Shipping ja offshore Kuljetus Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) Viestintä ja vapaa-aika Vähittäiskauppa Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) Terveydenhuolto ja lääketeollisuus Rahoituslaitokset Kiinteistötoiminta IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut Tietoliikennelaitteistot Tietoliikenneoperaattorit Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) Muut Yritykset Henkilöasiakkaat, asuntoluotot Henkilöasiakkaat, kulutusluotot Julkinen sektori Yhteensä

16 Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä kasvoi miljoonasta eurosta miljoonaan euroon, eli niitä oli 1,07 prosenttia luotoista yhteensä (1,32). Bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, 44 prosenttia on järjestämättömiä luottoja ja 56 prosenttia muita luottoja. Nettomääräisiä saamisia, joiden arvo on alentunut, oli saatavakohtaisten arvonalentumiskirjausten jälkeen miljoonaa euroa (1 306) eli 0,75 prosenttia luotoista yhteensä. Saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset kasvoivat 576 miljoonaan euroon (565). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset vähenivät 236 miljoonaan euroon (316). Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 42 prosenttia (47). Arvoltaan alentuneet saamiset kasvoivat eniten teollisuuden tuotantohyödykkeissä. Yritysasiakkaiden erääntyneet luotot, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, kasvoivat 205 miljoonaan euroon (193). Henkilöasiakkaiden erääntyneiden luottojen volyymi nousi 480 miljoonaan euroon (443). Nettomääräiset arvonalentumistappiot Arvonalentumistappioita kertyi vuonna miljoonaa euroa (272), eli arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta (0,41). Arvonalentumistappioista 35 miljoonaa euroa (213) liittyy yritysasiakkaisiin ja 35 miljoonaa euroa (59) henkilöasiakkaisiin. Eniten arvonalentumiskirjauksia tehtiin muun perusteollisuuden (kemikaalit, rakennusmateriaalit jne.) yrityksille ja shipping-alan yrityksille annetuista luotoista. Baltian maat Baltian maissa arvoltaan alentuneita saamisia oli vuoden 2011 lopussa bruttomääräisesti 505 miljoonaa euroa eli 6,05 prosenttia luotoista yhteensä. Vuoden 2010 lopussa näitä saamisia oli 572 miljoonaa euroa eli 7,41 prosenttia luotoista yhteensä. Baltian maihin kohdistuvia taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli vuoden 2011 lopussa 252 miljoonaa euroa (320) eli taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 50 prosenttia (56). Saamiset, joiden arvo on alentunut ja suhdeluvut Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto josta muut kuin järjestämättömät josta järjestämättömät Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, pistettä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut 42 % 47 % 41 % 46 % Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot Osuus luotonannosta, pistettä Arvonalentumistappiot, miljoonaa euroa Luottotappiotaso 1 9,5 41,4 6,7 37,9 - josta saatavakohtaiset 21,2 41,6 18,8 38,6 - josta saatavaryhmäkohtaiset -11,7-0,1-12,1-0,7 1 Arvonalentumistappioiden osuus vuoden alun luotonannosta 16

17 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) ,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,42 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,89 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,73 Teollisuustuotantohyödykkeet ,97 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,54 Shipping ja offshore ,37 Kuljetus ,19 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,46 Viestintä ja vapaa-aika ,48 Vähittäiskauppa ,54 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,47 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,12 Rahoituslaitokset ,38 Kiinteistötoiminta ,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,73 Tietoliikennelaitteistot ,08 Tietoliikenneoperaattorit ,19 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,40 Muut ,83 Yritykset ,54 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,32 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Arvonalentumiset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,38 0,50 1,34 0,41 17

18 Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset , miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) ,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta ,43 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet ,93 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) ,75 Teollisuustuotantohyödykkeet ,02 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne ,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu ,55 Shipping ja offshore ,37 Kuljetus ,20 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) ,53 Viestintä ja vapaa-aika ,49 Vähittäiskauppa ,55 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) ,50 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus ,12 Rahoituslaitokset ,39 Kiinteistötoiminta ,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut ,75 Tietoliikennelaitteistot ,17 Tietoliikenneoperaattorit ,20 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) ,50 Muut ,40 Yritykset ,53 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot ,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot ,23 Julkinen sektori Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut Varaukset Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,36 0,49-0,40 18

19 Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Selvitystä edeltävä riski ("pahin mahdollinen skenaario") oli vuoden 2011 lopussa 44,3 miljardia euroa. Tästä nykyisten vastuiden nettomäärä (nettoutuksen ja vakuuksien jälkeen) oli 10,8 miljardia euroa. Selvitystä edeltävästä riskistä 45 prosenttia ja vastuiden nykyisestä nettomäärästä 20 prosenttia kohdistui finanssipalveluyrityksiin. Markkinariski Markkinariski tarkoittaa Nordean omistuksiin ja järjestelyihin liittyvää tappioriskiä, joka johtuu markkinahintojen ja markkina-arvoon vaikuttavien parametrien muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi korkojen, korkoerojen, valuuttakurssien, osakekurssien, hyödykehintojen ja optioiden volatiliteetin muutokset. Suurin osa Nordean markkinariskistä liittyy Marketsiin ja konsernin varainhallintaan. Markets vastaa asiakaslähtöisestä trading-toiminnasta, ja konsernin varainhallinta vastaa taseriskien hallinnasta, likviditeettipuskurista, sijoituksista ja Nordean omasta varainhankinnasta. n muun pankkitoiminnan markkinariskit on netotettu saamisten, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien osalta. Markkinariskianalyysi VaR-menetelmällä laskettu kokonaisriski oli konsernitasolla vuoden 2011 lopussa 30 miljoonaa euroa (31). Korkoriskin, osakeriskin, luottomarginaaliriskin ja valuuttakurssiriskin välillä on siten huomattava hajautusvaikutus, koska kokonaisriski on pienempi kuin näiden neljän riskin yhteissumma. VaR-menetelmällä lasketun markkinariskin keskiarvo oli vuonna miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuonna Korkoriskin osuus kokonaisriskistä on suurin. VaR-menetelmällä laskettu korkoriski oli 28 miljoonaa euroa (35). Merkittävin osa korkoriskistä aiheutuu Tanskan ja Ruotsin kruunuina sekä euroina noteerattavista korkopositioista. Nettomääräinen korkoherkkyys oli -6 miljoonaa euroa (-63). Pääomarahastosijoitusten käypä arvo oli lähes entisellä tasollaan eli 8 miljoonaa euroa. Kymmenen suurinta VaR-menetelmällä laskettua valuuttapositiota euroina 1 Miljoonaa euroa DKK 236 USD 102 CHF -33 JPY -26 LVL -20 LTL -17 NOK -14 CNY 6 PLN 5 GBP 4 1 Taulukossa esitetyt valuuttapositiot liittyvät rahoitustaseessa ja kaupankäyntisalkussa oleviin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusjohdannaiset sisältyvät lukuihin deltavasta-arvoltaan. Esimerkiksi tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin tai ulkomaan valuutan määräisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvä rakenteellinen valuuttariski ei sisälly lukuihin. Markkinariski Miljoonaa euroa Mittausmenetelmä Vuoden ylin Vuoden alin Vuoden keskiarvo Kokonaisriski VaR 30,4 68,6 24,2 41,5 30,7 - Korkoriski VaR 27,8 75,6 20,4 40,1 34,6 - Osakeriski VaR 0,6 6,7 0,1 0,7 0,5 - Luottomarginaaliriski VaR 5,4 17,6 4,9 10,8 15,0 - Valuuttariski VaR 4,4 12,1 2,7 6,0 8,0 Hajautusvaikutus VaR 21 % 47 % 10 % 28 % 47 % 19

20 Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nordealle kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen liikahtaessa yhden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista. Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallintamenetelmät, tavoitteet ja organisaation toimintatavat. Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen rakenteen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korkoriskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista. n varainhallinta vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta ja tavoitteiden toteutumisesta konsernitasolla. Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla. Oletuksen mukaan jakson aikana ei tehdä uusia markkinatransaktioita. Laskennassa otetaan kuitenkin huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi. Jos korkotaso esimerkiksi on matala ja korot laskevat vielä lisää, koron laskun kokonaismäärää ei voida soveltaa eräpäivättömiin talletuksiin, koska korko ei voi olla negatiivinen. Jos korot taas nousevat, Nordea voi päättää olla nostamatta kaikkien asiakkaiden talletusten korkoja vastaavasti. Rakenteellisen korkoriskin analysointi Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2011 lopussa 70 miljoonaa euroa (225). Laskevien markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli -87 miljoonaa euroa (-134). Esitettyjen lukujen mukaan rahoituskate kasvaa, jos korot nousevat, ja pienenee, jos korot laskevat. Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuudesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa complianceriskit eli riskit siitä, ettei liiketoiminnassa noudateta lainsäädännön ja säännösten vaatimuksia, markkinanormeja ja liiketoiminnan etiikkaa. Johto vastaa operatiivisten riskien hallinnasta. Näiden riskien hallitsemiseksi pyritään luomaan yhteiset standardit ja vakaa riskienhallinnan kulttuuri, joiden tavoitteena on noudattaa parhaalla tavalla markkinanormeja ja eettisiä normeja kaikessa liiketoiminnassa. Nordean operatiivisten riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustuslinja on liiketoimintaorganisaation Risk and Compliance Officereiden verkosto, jolla varmistetaan, että konsernin operatiivisia ja complianceriskejä hallitaan tehokkaasti. Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin operatiiviset riskit ja compliance -yksikkö, joka on toinen puolustuslinja, on määritellyt yhteiset standardit (konsernin toimintaohjeet, prosessit ja raportointi). Aktiivisen riskienhallinnan tärkein prosessi on vuotuinen riskien itsearviointi, jossa painotetaan tärkeimpiä riskejä. Tärkeimmät riskit tunnistetaan sekä ylhäältä alaspäin, kun toimintojen johto osallistuu prosessiin, että alhaalta ylöspäin, kun hyödynnetään olemassa olevaa tietoa prosesseista, kuten häiriöiden raportoinnista, laatu- ja riskianalyyseista ja tuotehyväksynnöistä. Tämä prosessi toteutetaan samanaikaisesti kuin vuotuinen suunnitteluprosessi, jotta varmistutaan siitä, että prosessi tuottaa riittävästi tietoa konsernin toimintojen kohdistamista varten. n sisäinen tarkastus, joka on kolmas puolustuslinja, toimii hallituksen varmistajana riskienhallinnan, valvonnan ja hyvän hallinnon prosesseissa. 20

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2010 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2009 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2012 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2014 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2008 Nordea Pankki Suomi Sisältö Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi Vuosikertomus 2006 Nordea Pankki Suomi Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2004 Yhteenveto Suomen talous piristyi vuoden 2004 alkupuoliskolla. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui vahvana hyvän

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2006 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2010

Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 2. helmikuuta 2011 Nordean tilinpäätöstiedote 2010 Tuotot, liikevoitto ja asiakastyytyväisyys ennätystasolla Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordean

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 21. heinäkuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2009 Vahva kehitys jatkui Tuotot kasvoivat 4 % edellisneljänneksestä ja 18 % vuoden 2008 toisesta neljänneksestä.

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2008

Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 10. helmikuuta 2009 Nordean tilinpäätöstiedote 2008 Vakaa tulos taloudellisen tilanteen nopeasta heikkenemisestä huolimatta Tuotot 8 200 miljoonaa euroa (7 886 milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009

Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 29. huhtikuuta 2009 Nordean osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Vuosi alkoi vahvasti Tuotot ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 % edellisneljänneksestä ja 16

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Vakaa neljännes Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: "Nordealla on takanaan jälleen vahva

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2011 Vakaa neljännes Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: "Nordealla on takanaan jälleen vahva

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 27. lokakuuta 2010 Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2010 Asiakastoiminnoilla hyvä tulos ja tuotot ennätykselliset Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti:

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 18. heinäkuuta 2012 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2012 Tuotot kasvoivat, kulut pysyivät kurissa Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Liiketoiminnan

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010

Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 28. huhtikuuta 2010 Nordean osavuosikatsaus 1. neljännes 2010 Vahva tulos tuotot kasvoivat ja luottotappiot vähenivät Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti:

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. lokakuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2011 Asiakastoiminnot vahvat, mutta rahoitusmarkkinoiden levottomuus vaikutti tuloksiin Konsernijohtaja Christian

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011

Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2011 Nordean osavuosikatsaus 2. neljännes 2011 Vuoden alkupuoliskon liikevoitto nousi 21 % 1 952 miljoonaan euroon Konsernijohtaja Christian Clausenin

Lisätiedot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) Liite 3a, 3d _L3aL3d_s.XLS 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 204/205, 213/214 236 260 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 23. lokakuuta 2008 Nordean osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Vahva tulos markkinamyllerryksestä huolimatta Tuotot 5 949 miljoonaa euroa (5 744 milj. vuoden 2007

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003. Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Nordea Pankki Suomi Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2003 Yhteenveto (Suluissa olevat tuloslaskelman vertailuluvut viittaavat vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2012

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2012 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 24. lokakuuta 2012 Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2012 Tehostamistoimet näkyvät kuluissa, pääomassa ja tuotoissa Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti:

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote 2009

Nordean tilinpäätöstiedote 2009 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 10. helmikuuta 2010 Nordean tilinpäätöstiedote 2009 Vahva vuosi riskisopeutettu tulos kasvoi 22 % Tuotot kasvoivat 11 % ja riskisopeutettu tulos kasvoi 22 % vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007

Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 19. heinäkuuta 2007 Osavuosikatsaus toinen neljännes 2007 Kasvustrategia tuottaa edelleen vahvoja tuloksia Tuotot kasvoivat 8 prosenttia 3 830 miljoonaan euroon

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2015 17.11.2015 4-6/2015: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 16,4 (17,3) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 12 %, mutta korkokate laski 9 % 23,8 (26,1) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Nordea Nordean tilinpäätöstiedote 2011 2 (60)

Nordea Nordean tilinpäätöstiedote 2011 2 (60) Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 24. tammikuuta 2012 Nordean tilinpäätöstiedote 2011 Tehostamistoimet tuottavat tulosta Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004

OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 : 19.10.2004 Ålandsbanken Abp Pörssitiedote 19.10.2004 klo 09.00 OSAVUOSIKATSAUS kaudelta tammikuu - syyskuu 2004 Tarkastelukausi lyhyesti Konsernin liikevoitto

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Nordean tilinpäätöstiedote

Nordean tilinpäätöstiedote Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 30. tammikuuta 2013 Nordean tilinpäätöstiedote Pääomarakenne vahva, kulut kurissa ja tuotot kasvussa Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordealla oli

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2013

Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes 2013 Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma, 23. lokakuuta Nordean osavuosikatsaus 3. neljännes Tuotot, kulut ja pääoma suunnitelmien mukaiset Konsernijohtaja Christian Clausenin kommentti: Nordean tuotot kasvoivat

Lisätiedot