Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta (1.254) Pihtipudas 100% 1 Kunnan numero ( ) Kunnan tämänhetkinen asukasluku (3.2) % 1 Maakunta (4.9) Keski-Suomi - Mellersta Finland 100% 1 Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä ( ) Kunnan yhdyshenkilö 1. Mauri Jouppi ( ) Yhdyshenkilön asema 1. Kunnansihteeri ( ) Yhdyshenkilön puhelinnumero , ( )

2 Yhdyshenkilön sähköposti 1. ( ) Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei (10.2) Ei 100% 1 Vastaus on: (11.1) kunnan oma 100% 1 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? (12.3) Ei. 100% 1 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? (14.3) Ei. 100% 1 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? (18.2) Ei 100% 1 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? 1. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta(wiitaunioni). Kinnulan kunnan kanssa selvitys edelleen käynnissä. ( ) 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 1. Viitasaari + Pihtipudas(Wiitaunioni) = (heinäkuu 2007) Viitasaari + Pihtipudas + Kinnula = Tavoitteena saavuttaa asukkaan väestöpohja 2012 loppuun mennessä. ( ) 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? 1. Koko sosiaalitoimen palvelukokonaisuus varhaiskasvatusta lukuunottamatta. ( )

3 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? 1. Wiitaunioni on toiminut jo vuodesta 2005 alkaen siten, että Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien palvelutuotanto on yhdistetty ja siirretty yhteislautakunnille. Viitasaaren kaupunki toimii isäntäkuntana Perusturvan ja teknisen toimen toimialalla ja Pihtiputaan kunta Sivistystoimen, maatalouden ja tukipalvelujen osalta. ( ) 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? 1. Työterveyshuolto on omana toimintana tällä hetkellä. Selvitetään laajempi yhteistoiminta alue tai ulkoistaminen tulevan yhteistoiminta alueen kuntien kanssa lähtien ( ) 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (24.1) a) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) 100% 1 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? (25.7) Muusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 100% 1 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? 1. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän 14 omistajakunnan ( Äänekoski, Saarijärvi, Pihtipudas, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Laukaa, Konnevesi, Multia, Kannonkoski, Kinnula, Uurainen, Pylkönmäki, Viitasaari) alueella asuu n asukasta, jolloin asukkaan väestöpohjan velvoite täyttyy ( ) 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (27.2) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 100% 1 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? (28.1) 1) Ammatillinen lisäkoulutus 100% 1 (28.3) 3) Muita, mitä? 100% 1 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? (29.2) Ei 100% 1 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? (32.1) Kyllä 100% 1 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? (33.2) Pitkät etäisyydet 100% 1

4 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta muodostavat Wiitaunionin kuntaparin. Toiminta on alkanut virallisesti Kuntien toiminta on järjestetty yhteislautakunta (isäntäkunta) mallilla ja toiminta käsittää koko kunnan palvelutuotannon. Peruskuntien itsenäisenä toimintana on kansalaiskuntien toiminta eli kunnanhallituksen ja valtuuston toiminta sekä tarkastustoiminta. Kuntaparin toimintaa jatketaan ja kehitetään aiempien linjausten mukaisesti. Wiitaunionin toiminnan aikana molempien kuntien talous on tulokseltaan ylijäämäinen eikä vanhoja alijäämiä ole katettavana kuin Pihtiputaan kunnan osalta n Pihtipudas pystyy kattamaan alijäämät kuluvan vuoden tuloksella. Kuntien talousasema on vahvistunut. Wiitaunion toiminta on analysoitu toimeenpanosuunnitelman yhteydessä (talousanalyysi sekä pro gradu tutkielma). Analyysit osoittavat, että toimintamalli on tuonut sekä toiminnan tehokkuutta että taloudellista vakautta. Sisäasiaianministeriö on ollut mukana rahoittamassa ja luomassa Wiitaunionin toimintamallia. Tehtyihin analyyseihin perustuen Pihtiputaan kunta näkee noin kolme vuotta sitten käynnistetyn kuntapariyhteistyön turvaavan parhaiten kuntaparin taloudellisen ja laadullisen palvelutuotannon. Viitasaaren kaupungin käsityksen mukaan taloudellisin ja tehokkain tapa järjestää palvelut tällä alueella on yksi uusi yhtenäinen kunta, joka muodostuu Viitasaaren kaupungista, Pihtiputaan kunnasta ja Kinnulan kunnasta. Jos uuden kunnan muodostamiselle tällä hetkellä ei ole edellytyksiä, on seuraavaksi paras vaihtoehto Wiitaunioni ja Wiitaunionin toiminnan kehittäminen. Viitasaari ja Pihtipudas muodostavat pohjoisessa Keski Suomessa luonnollisen työssäkäynti ja asioitialueen. Kuntien välinen pendelöinti on merkittävää ja kunnista muualle ulospendelöinti on vähäistä(alle 5 %). Lisäksi molemmat kunnat ovat pinta alaltaan suuria ja hyvin vesistöisiä. Järvisyys aiheuttaa jo kunnan sisällä pitkiä asiointimatkoja. Kuntakeskusten välinen etäisyys on n. 40 km ja kuntien sisällä etäisimmistä kylistä kuntakeskuksiin muodostuu km asiointimatkoja. Muihin naapurikuntiin etäisyydet ovat noin 40 km (esim. Viitasaari Äänekoski tai Pihtipudas Pyhäjärvi). Wiitaunionin kunnat ovat yhteistoiminta aluetta muodostaessaan selvittäneet virallisesti kuntien lausunnoilla mahdollisuuden muodostaa laajempi yhteistoiminta alue. Neuvottelut sekä lausunnot on pyydetty kaikilta rajanaapurikunnilta myös maakuntarajan yli. Yksikään kunta ei ollut halukas laajentamaan toimintaa tällä hetkellä Wiitaunion yhteistoiminta alueeseen, koska kunnilla on jo ennestään muodostuneet omat yhteiset toiminta ja työssäkäyntialueensa. Lausunnot on pyydetty Saarijärven kaupungilta, Pylkönmäen, Karstulan, Kyyjärven, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan kunnilta. Lisäksi neuvottelut on käyty Keiteleen kunnan ja Äänekosken kaupungin sekä Pyhäjärven kaupungin kanssa. Wiitaunioni kuuluu virallisesti Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan ja pyrki edistämään myös entisen Saarijärven seudun kuntien kanssa muodostettavaa yhdeksän kunnan yhteistoiminta aluetta (liittyy kuntien lausuntopyyntöön). Kyseistä aluetta ei kuitenkaan tässä vaiheessa muodostu. Pyrimme kuitenkin yhteisesti järjestämään palveluja osittain Kannonkosken ja Kivijärven itäisten osien kanssa sekä aloittamaan yhteistyömahdollisuuksien kartoituksen. ( ) 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1. Viitataan edelliseen vastaukseen. Wiitaunion toimintamalli nykyisellään sekä siirtyessään tilaaja tuottaja malliin toteuttaa jo puitelain tavoitteet sekä toimintakulttuuriltaan että palvelujen turvaamisen osalta. Myös kuntien talous on tasapainossa. ( ) Vastaus on: (36.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? (37.2) Ei 100% 1 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? (39.2) Ei 100% 1 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? (42.2) Ei 100% 1 Vastaus on: (44.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1

5 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? 1. Keski Suomen sairaanhoitopiiri. ( ) 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? (46.2) Ei 100% Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? 1. Ei mitään palveluja. Valtakunnallisen hoidon porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen lähete ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Keski Suomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, tai yksityisiltä palvelutuottajilta. ( ) 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? 1. Ne palvelut, joita yhteistoiminta alue ei järjestä. Sairaanhoitopiirille siirtynevät Suojarinteen kuntayhtymän toiminnan päättyessä erityishuollon johtoryhmälle säädetyt tehtävät. ( ) 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? 1. Yhteistoiminta alue järjestää kehitysvammaisten erityishuollon palvelut tuottaen ne mahdollisuuksien mukaan itse tai hankkimalla ne muilta julkisilta palvelutuottajilta, säätiöiltä tai yksityisiltä palveluntarjoajilta. ( ) 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? 1. Ei mitään. ( )

6 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? 1. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko hankkeeseen. Keski Suomessa toteutetaan EVI hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski Suomen kansanterveyden edistämisen keskus KANTERE, jossa on laajalti edustettuina julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. ( ) 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 1. Ei mitään. ( ) 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? 1. Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle ( ) Vuosi 2005 As.luku naiset ( ) 0-6 v. (1) naiset ( ) 7-16 v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) 85 v.- (1) naiset ( ) Indeksi ( ) As.luku miehet ( ) 0-6 v. (1) miehet ( ) 7-16 v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) 85 v.- (1) miehet ( )

7 Vuosi 2010 As.luku naiset ( ) 0-6 v. (1) naiset ( ) 7-16 v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) 85 v.- (1) naiset ( ) Indeksi 1. 96,3 ( ) As.luku miehet ( ) 0-6 v. (1) miehet ( ) 7-16 v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) 85 v.- (1) miehet ( ) Vuosi 2015 As.luku naiset ( ) 0-6 v. (1) naiset ( ) 7-16 v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) 85 v.- (1) naiset ( ) Indeksi 1. 93,92 ( ) As.luku miehet ( ) 0-6 v. (1) miehet ( ) 7-16 v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) 85 v.- (1) miehet ( )

8 Vuosi 2020 As.luku naiset ( ) 0-6 v. (1) naiset ( ) 7-16 v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) 85 v.- (1) naiset ( ) Indeksi 1. 92,23 ( ) As.luku miehet ( ) 0-6 v. (1) miehet ( ) 7-16 v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) 85 v.- (1) miehet ( ) Vuosi 2025 As.luku naiset ( ) 0-6 v. (1) naiset ( ) 7-16 v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) v. (1) naiset ( ) 85 v.- (1) naiset ( ) Indeksi 1. 90,89 ( ) As.luku miehet ( ) 0-6 v. (1) miehet ( ) 7-16 v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) v. (1) miehet ( ) 85 v.- (1) miehet ( ) Väestöllinen huoltosuhde v ,3 ( ) v ( ) v ,6 ( ) v ,3 ( ) v ,3 ( )

9 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. 1. Huoltosuhde kasvaa molemmissa kunnissa saman suuruisena. Yli 64 vuotiaiden ja alle 17 vuotiaiden määrä kasvaa yli 50 % yhtä työikäistä kohti vuoteen 2025 mennessä. Ansioverotulon osuus kunnan tulorakenteessa tulee oleellisesti muuttumaan työikäisen väestön vähentyessä, mikäli ikärakenteen muutos toteutuu ennusteen mukaisena. ( ) Vastaus on: (63.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? 1. sairaalapaikkoja vapautetaan sairaalahoitoa tarvitseville, sairaalahoidossa olevien pitkä aikaispotilaiden määrä puolittuu vuoteen 2015 mennessä ( alle 25% pitkäaikaispotilaita) sairaalapaikkojen määrä 75, 17 hoivapaikkaa selvityksen alla sairaanhoitajien lisäys ammattirakenteessa, kun sairaalahoitoa tarvitsevien osuus ss paikoissa kasvaa lääkärien väestöpohjatavoite 1500 asukasta/lääkäri lääkäreiden lisäystarve: 1 2, tth 1 2, joista osa mahdollisesti ostopalveluna mielenterveystyössä psykiatrisen esh:n tarvetavoite 0.7 prom./asukasluku tehostamalla lähiavopalveluja (mm. tehostettu kotihoito, kotikuntoutus, liikkuva psykoosityöryhmä ja depressiohoitaja toiminta kansansairauksien ehkäisyyn lisäpanostus, terveydenhoitajia 1 2, sairastavuusindeksin laskusuunta vuoteen 2025 mennessä, Terveyttä vuoteen 2015 ohjelman tavoitteet. yhteistoiminta alueen palvelujen laajeneminen Kannonkosken ja Kivijärven itäisiin kyliin jo vuoden 2007 lopulla palkkakustannusten kasvu varovaisen ennusteen mukaan 18 (2015) 40(2025) % mennessä Palvelukustannusten muutos terveydenhuollon osalta 2025 mennessä(myös esh) Stakes Pdas VTS Peruspalveluohjelma Perusterveydenhuollon tarvekerroin % (2015) ja 35 40%( 2025) Wiitaunionissa Terveydenhuollon palvelujen yhteistyömahdollisuuksien kartoitus Saarijärven seudun yhteistoiminta alueen ja Wiitaunionin kesken käynnistetään syyskaudella 2007 ja yhteisten palvelujen käyttöönotto aikataulutetaan. Kiireellisimpänä toimenpiteenä käynnistetään Kivijärven ja Kannonkosken kuntien itäisten ja pohjoisten osien asukkaiden terveyskeskus ja eläinlääkäripalvelujen saanti Wiitaunionista pitkistä välimatkoista johtuen. ( ) 3.C.2 Sosiaalihuollossa? 1. laitos/hoivapaikkojen lisäystarve vuoteen 2025 mennessä 43% asumispalvelupaikkojen lisäystarve vuoteen 2025 mennessä 69% kotihoidon asiakasmäärä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 44% dementoivia sairauksia potevien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä ja ympärivuorokautisen palvelun määrä kasvaa yli 75 vuotiaista kotona asuu 90%, kotihoidon palveluja käyttää 25%, asumispalvelu yksiköissä asuu 7% ja laitoksissa on 5% ikäihmisten sosiaalipalvelujen tarve kasvaa henkilöstötarve kasvaa erityisesti kotihoitopalveluissa (65%) ja Viitasaarella, Pihtiputaalla lisäystarve vähäisempi Palvelukustannusten muutos nykytilanteeseen vanhustenhuollossa vuoteen 2025 Stakes (Vts ) Pdas (palveluas.puuttuu) Peruspalveluohjelma (2020) (2020) Pwc Vanhustenhuollon tarvekerroin % (2015) ja % (2025) Wiitaunionissa elatustuet ja edunvalvonta siirtyvät valtiolle v päivähoito siirretään sivistystoimen alaisuuteen alkaen, päivähoidon tarve ei vähene vaikka lapsiluku laskee, sillä työttömyys alentunut, vuorohoito ja yöhoito tarve kasvaa ( ) 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 1. kehitysvammaisten määrässä ei muutoksia avopalveluissa työnjako yhteistoimintakuntien kesken ( )

10 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu samaan tahtiin kuin perusterveydenhuollon kasvu, myös palkkakustannukset kasvavat väestön ikärakenteen muutos ja kansansairauksien aktiivisempi hoito, uusi teknologia, uudet hoitokäytännöt lisäävät erikoissairaanhoidon tarvetta, nopea hoito ja kotiuttaminen tekee sen, että jatkosairaalapaikka on löydyttävä kotikunnasta (sairaalapaikkoja on oltava vapaina jatkohoitoa varten) Erikoissairaanhoidon tarvekerroin + 15 % (2015) ja % (2025) Wiitaunionissa Tavoite erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannusjako noin 50:50 ( ) 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? vuotiaiden ikäluokka pienenee kuntayhtymän alueella noin 220:lla, mutta kasvaa jälleen 50:llä (Lähde Tilastokeskus). Aikuisväestön koulutustaso on pohjoisessa Keski Suomessa selvästi alhaisempi kuin muualla Keski Suomessa. Tästä seuraa, että aikuiskoulutuksen tarve vastaavasti kasvaa vähintään ikäluokkien pienenemisen verran. Kokonaiskoulutustarve ammatillisessa koulutuksessa pysyy samana tai kasvaa hieman pohjoisessa Keski Suomessa Painopiste siirtyy aikuiskoulutukseen. ( ) 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? : Pihtiputaalla 7:n peruskoulun kouluverkko supistuu 3:n koulun kouluverkoksi. Viitasaarella 6:n peruskoulun kouluverkko supistuu 4:n koulun kouluverkoksi. Lukio muuttuu yhteiseksi aluelukioksi. Yhteinen aluekirjasto ja kirjastoauto. Nuoriso, kulttuuri ja liikuntatoimi saman hallinnon alla. Yhteinen kansalaisopisto ja alueellinen musiikkiopisto. 2025: Pihtiputaalla 3:n peruskoulun kouluverkko. Viitasaarella 3:n peruskoulun kouluverkko. Aluelukio, Aluekirjasto ja yhteinen kirjastoauto. Yhteinen kansalaisopisto ja alueellinen musiikkiopisto, Nuoriso, kulttuuri ja liikuntatoimi saman hallinnon alla. ( ) 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? 1. Wiitaunionissa palvelutotanto on yhdistetty myös muiden palveluiden ja tukipalveluiden osalta ja näissä toiminnoissa reagoidaan peruspalveluihin kohdistuvien muutosten mukaan. ( ) TP-tiedot 2005: toimintakulut ( ) TP-tiedot 2005: toimintatuotot ( )

11 TP-tiedot 2005: toimintakate ( ) TP-tiedot 2006: toimintakulut ( ) TP-tiedot 2006: toimintatuotot ( ) TP-tiedot 2006: toimintakate ( ) TA 2007: toimintakulut ( ) TA 2007: toimintatuotot ( ) TA 2007: toimintakate ( )

12 TS 2008: toimintakulut ( ) TS 2008: toimintatuotot ( ) TS 2008: toimintakate ( ) TS 2009: toimintakulut ( ) TS 2009: toimintatuotot ( ) TS 2009: toimintakate ( ) TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: ( )

13 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: ( ) TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: ( ) TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: ( ) TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: ( ) TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: ( ) TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: ( ) TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: ( )

14 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: ( ) TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: ( ) TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: ( ) TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: ( ) TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: ( ) TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: ( ) TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: ( )

15 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet ( ) TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet ( ) TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet ( ) TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet ( ) TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet ( ) TP-tiedot 2005: vuosikate ( ) TP-tiedot 2006: vuosikate ( )

16 TA 2007: vuosikate ( ) TS 2008: vuosikate ( ) TS 2009: vuosikate ( ) TP-tiedot 2005: poistot ( ) TP-tiedot 2006: poistot ( ) TA 2007: poistot ( ) TS 2008: poistot ( )

17 TS 2009: poistot ( ) TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto ( ) TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 1. 0 ( ) TA 2007: satunnaiset erät, netto 1. 0 ( ) TS 2008: satunnaiset erät, netto 1. 0 ( ) TS 2009: satunnaiset erät, netto 1. 0 ( ) TP-tiedot 2005: tilikauden tulos ( )

18 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos ( ) TA 2007: tilikauden tulos ( ) TS 2008: tilikauden tulos ( ) TS 2009: tilikauden tulos ( ) TP-tiedot 2005: lainakanta ( ) TP-tiedot 2006: lainakanta ( ) TA 2007: lainakanta ( )

19 TS 2008: lainakanta ( ) TS 2009: lainakanta ( ) TP-tiedot 2005: investoinnit, netto ( ) TP-tiedot 2006: investoinnit, netto ( ) TA 2007: investoinnit, netto ( ) TS 2008: investoinnit, netto ( ) TS 2009: investoinnit, netto ( )

20 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % ( ) TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % ( ) TA 2007: tuloveroprosentti, % ( ) TS 2008: tuloveroprosentti, % ( ) TS 2009: tuloveroprosentti, % ( ) Vastaus on: (143.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? 1. Saarijärven seudun kunnat Witas Oy (elinkeinojen kehittäminen, tällä hetkellä kolme kuntaa), toiminta alueen laajentaminen Keski Suomen aluepelastuslautakunta ( )

21 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) 1. siirrytään tilaaja tuottaja malliin lähtien kilpailutuksen tehostaminen ostopalvelujen lisääminen Palvelutuotanto on jo yhtenäistetty Wiitaunionissa ja siirrytty yhteislautakuntamalliin (isäntäkuntamalli ) Tilaaja tuottaja malliin siirtytään Palvelujen tuottajina ovat kunnan lisäksi yksityiset yritykset ja kolmas sektori, ympäristökunnat jne. Wiitaunionin oma palvelutuotanto perustuu prosesseihin ja organisaatio on järjestetty tiimiorganisaationa. Päätösvallan delegointi sekä luottamushenkilöorganisaation strateginen työskentelytapa vastaa nykyaikaista ja edistyksellistä johtamista. Saarijärven seudun tavoite: Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa laajennetaan. Ensisijaisena tavoitteena on yhteistoimintasopimus terveydenhuollon ja eläinlääkäripalveluiden hankkimisesta erityisesti Kannonkosken ja Kivijärven Viitasaaren puoleisten osien asukkaille. Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa syvennetään asteittain, tarkemmin aikataulua ja tavoitteita määritellään elokuussa Pitkien etäisyyksien harvaan asutuilla alueilla uusia terveydenhuollon teknologioita tullaan ottamaan nykyistä enemmän käyttöön. ( ) 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. 1. hoidonporrastuksen optimointi, laadunhallinta ( ) Vastaus on: (149.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% Perusterveydenhuollossa? 1. Wiitaunionin palvelutuotantoon tulee mukaan Kannonkosken ja Kivijärven itäiset kylät palvelutuotantoon tulee mukaan mahdollisesti Kinnula (nyt palvelut sopimuksin) Yhteistyötä laajennetaan Saarijärven Viitasaaren seutukunnan sisällä ( ) 7.2 Sosiaalihuollossa? 1. erityisosaaminen, päihdepalvelut, hoitokodit, sosiaalipäivystys, asetettu työryhmä selvittämään yhteistyön laajentamista ( ) 7.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. yksityiset esh:n palvelut: konsultaatiotoiminnan laajentaminen ( )

22 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 1. Kuntayhtymän toimintojen kehittäminen jatkuu Mm. aikuiskoulutuksen laajentaminen ja yhteistyö nuorisoasteen kanssa, toisen asteen yhteistyö sekä yhteistyö maakunnan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Vuodesta 2010 alkanut nuorten ikäluokkien pieneneminen näkyy 2013, mutta väestön ikääntymisen ja muuta maakuntaa alhaisemman koulutustason vuoksi aikuiskoulutuksen tarve kasvaa kuitenkin samaan aikaan, vähintään saman verran. Kokonaistarve pohjoisessa Keski Suomessa pysyy samana tai kasvaa, mutta erot ikäluokkien pienenemisessä kuntien välillä ovat suuret (tilastokeskuksen väestöennuste 2007). ( ) 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Toimivat koulut: Muurasjärven, Elämäjärven, Kärväskylän, Putaanvirran, Tahkonpolun koulut, Lukio (Pihtipudas) Niinilahden, Huopanan, Haapaniemen, Keitelepohjan, Kymänkosken koulut, Viitasaaren keskuskoulu ja lukio (Viitasaari) Alueellinen kirjasto, yksi kirjastoauto Alueelliset opistot (kansalaisopisto, musiikkiopisto. Yhteistyössä toimivat nuoriso, kulttuuri ja liikuntatoimi Toimivat koulut: Elämäjärven, Muurasjärven, Tahkonpolun sekä Putaanvirran koulut (Pdas) Huopanan, Haapaniemen, Kymönkosken koulut sekä Viitasaaren keskuskoulu. Aluelukio (VTS ja PDAS), aluelukion toteuttaminen, kouluverkkosuunnitelman toteuttaminen Aluekirjasto ja yhteinen kirjastoauto Alueelliset opistot, yhteistyössä toimivat nuoriso, kulttuuri, ja liikuntatoimi. ( ) 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? 1. Hallinnon ja talouden palveluja voidaan ostaa myös yksityiseltä tai tuottaa muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa. Elinkeinotoimen yhteistyötä pyritään laajentamaan. Tällä hetkellä elinkeinotoimi on järjestetty kolmen kunnan yhteisenä toimintana (kuntien omistama osakeyhtiö Witas Oy (Viitasaari+Pihtiputdas+Kinnula). Maankäyttö ja kaavoitus sekä tekniset tukipalvelut kuuluvat Wiitaunionin toiminnan piiriin jo nyt. Wiitaunionin toiminnan piiriin kuuluvat jo nyt aluearkkitehdin palvelut, yhteinen ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintäpalvelut ( ) 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? 1. Ei vaikutusta ( ) 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 1. Ei vaikutusta ( ) Vastaus on: (159.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1

23 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys turvataan toimintoja tehostamalla ja hoitamalla niitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, ennakoivaan rekrytointiin panostamalla, varanhenkilöstöä ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstön jatkokoulutusta tukemalla. ( ) 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys turvataan toimintoja tehostamalla ja hoitamalla niitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, ennakoivaan rekrytointiin panostamalla, varanhenkilöstöä ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstön jatkokoulutusta tukemalla ( ) 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Kuntayhtymässä jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä n. 35 henkilöä. Vuosittain poistuu n. 4 henkilöä. Eläköityminen jatkuu samana tai hieman kiihtyy 2015 eteenpäin. Poistuma korvataan koulutuksessa, toiminnan tehostamisessa sekä rekrytoinilla. ( ) 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys turvataan toimintoja tehostamalla ja hoitamalla niitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, ennakoivaan rekrytointiin panostamalla, varanhenkilöstöä ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstön jatkokoulutusta tukemalla ( ) 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys turvataan toimintoja tehostamalla ja hoitamalla niitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, ennakoivaan rekrytointiin panostamalla, varanhenkilöstöä ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstön jatkokoulutusta tukemalla ( ) Vastaus on: (168.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1

24 Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? 1. Wiitaunionin (Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin) toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu kuntaparin yhteistyönä. Suunnitelman laatimisesta on vastannut Pihtiputaan vs.kunnanjohtaja Leila Pekkanen. Toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta on vastannut aluetoimikunta (Wiitaunionin neuvotteleva yhteistyöelin) sekä molempien kuntien hallitukset. Toimialakohtaisesta valmistelusta on vastannut yhteislautakunnat sekä toimialajohtajat, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja. Elinkeinotoimen vastuualueesta on vastannut kuntien yhteinen elinkeino/kehittämisyhtiö Witas Oy. Toimialan osuus sisältyy valmisteilla olevaan elinkeino ohjelmaan. Valmistelutyö on aloitettu lokakuussa Suunnitelman sisältö noudattaa Kuntaliiton mallia. Suunnitelman valmisteluvaiheessa on pidetty sekä molempien kuntien omia seminaareja/iltakouluja että kuntien yhteinen valtuustoseminaari maaliskuussa Lisäksi henkilöstön edustajat ovat osallistuneet seminaareihin ja henkilöstölle on tiedotettu valmistelutyön edistymisestä vaiheittain. Aluetoimikunnassa (Kuntaparin yhteinen kehittämisen toimielin) on mukana kaksi järjestöjen valitsemaa henkilöstön edustajaa. Lisäksi yhteistyötoimikunta on käsitellyt myös toimeenpanosuunnitelmaa. Valmistelutyön yhteydessä kuntapari on käynyt neuvottelut rajanaapurikuntien kanssa laajemman yhteistoiminta alueen muodostamiseksi. Lopullisia päätöksiä yhteistyökumppaneista ei ole saatu, mutta yhteistyö mm. Saarijärven seudun kuuden kunnan kanssa on muotoutumassa. Saarijärven seudun ja Viitasaaren seudun kunnat muodostavat yhdessä virallisen seutukunnan, johon kuuluu yhteensä yhdeksän kuntaa. Valmistelutyön yhteydessä on laadittu myös Wiitaunionin talousanalyysi, jonka valmistelusta on vastannut Pihtiputaan vs. kunnanjohtaja Leila Pekkanen. Lisäksi Wiitaunion talouden kehitystä on tarkasteltu Pihtiputaan kunnanjohtaja Erkki Nikkilän pro gradu tutkielmassa, jota on voitu hyödyntää myös tausta aineistona. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluaineistona on käytetty seuraavia joko valmiita raportteja / suunnitelmia tai nyt valmistuvaa aineistoa: q Tilastoaineistona on käytetty tilastokeskuksen, Keski Suomen liiton ja Keski Suomen Sairaanhoitopiirin tilaamaa tilastoaineistoa (Stakes) q Väestötilastot ja väestöennusteet q Elinkeinorakenteen ja työvoiman tilastot q Palvelutarpeen muutosta kuvaavat tilastot q Pricewaterhousecoopersin laatima ennustearvio palvelutarpeen muutoksesta q Peruspalveluohjelma q Wiitaunionin talousanalyysi (Pekkanen) q Pihtiputaan kunnan tilinpäätös 2006 ja talousarvio ja suunnitelma q Viitasaaren kaupungin tilinpäätös 2006 ja talousarvio ja suunnitelma q Wiitaunionin henkilöstötilinpäätös 2006 ja henkilöstösuunnitelma q Witas Oy, elinkeino ohjelma q Wiitaunionin vahvistettu toimintasuunnitelma, sopimukset ja strategia q Molempien kuntien kouluverkkosuunnitelmat ( ) Beenden