1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1"

Transkriptio

1 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Luhanka Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö Reijo Urtti Yhdyshenkilön asema kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero Yhdyshenkilön sähköposti Huom! Vastaukset on annettu valtioneuvostolle web-lomakkeella. Koska lomake ei toimi doc. -versiona vastausvaihtoehtojen kohdalla, on vastauksemme tähän lomakkeeseen merkitty vahvennetulla fontilla. Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n jkyllä nkjei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nkjkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdckyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdcei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc gc gc

2 2 gc gc gc A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? gckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gcei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? gc gc gc gc gc c A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli gc gc gc gc gcalle Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? gckyllä gcei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Yhteensä 15 kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? noin B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: - huumeiden käyttäjien korvaus- ja vieroitushoidot järjestetään yhteisesti koko alueella alkaen. - mahdollisesti psykiatrinen palveluasuminen järjestetään myös yhteisesti alkaen. Muilla yhteistyöalueilla: -lastensuojelun vaatima laitoshoito, kehitysvammahuolto (kuntoutus ja laitoshoito),päihdehuollon kuntoutus ja laitoshoito, sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamies.

3 3 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? - ympäristöterveydenhuolto, työterveyshuolto, eläinlääkintähuolto 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? gca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) gcb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? Ks. edellä. Muodostetaan 15 kunnan käsittävä Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K cvuoden 2008 alusta lukien gc2009 ( alkaen) gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Luhanka kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Kuntayhtymä jatkaa toimintaansa. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? dcjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? gcjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä gcjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? gc1) Ammatillinen lisäkoulutus gc2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? gckyllä gcei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc gc gc gc gc gc gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Olemassa oleva koulutuskuntayhtymä jatkaa toimintaansa.

4 4 Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä gcei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä gcei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä cei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen?

5 5 gckyllä gcei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava -->

6 6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: nykyiset kehitysvammakuntayhtymän kunnat 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä gcei gcselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Kunnan järjestämänä: mahdollinen työtoiminta kunnassa, mahdollinen asuminen kunnassa Yhteistoiminta-alueiden järjestämänä: laitoshuolto, kehitysvammaneuvola, työtoiminta, asumispalvelut ja valmennus, ammattikoulutus 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gca) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät Viranomaistoimintaa ovat erityishuollon johtoryhmälle laissa määrätyt tehtävät (Erityishuoltolaki 23 ). gcb) Lastensuojelun ei mitään gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter -säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko hankkeeseen. Keski- Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä.

7 7 Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveydenedistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? Kysymys ei koske Keski-Suomea Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti; - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 418 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 9 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset 383 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 13 Indeksi 90,3 Vuosi 2015 As.luku naiset 363 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 17 Indeksi 84,9

8 8 Vuosi 2020 As.luku naiset 349 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 22 Indeksi 81,2 Vuosi 2025 As.luku naiset 340 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 23 Indeksi 78,8 <-- Edellinen Seuraava -->

9 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v ,7 v ,1 v ,9 v ,3 v ,3 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Johtopäätökset: Tilastoennusteen mukaan Luhangan väestö vähenee ja vanhenee. Väestöennusteen indeksimuutos vuodesta 2005 (100) vuoteen 2025 (78,8) on suuri. Huoltosuhde heikkenee ennusteen toteutuessa merkittävästi. Toimenpiteet: 1) Ennusteen mukaisen kehityksen muuttamiseen sekä väestömäärän että rakenteen osalta voidaan vaikuttaa lähinnä paikallisin päätöksin. Luhangan kunta pyrkii tähän tavoitteeseen kaavoittamalla aktiivisesti vetovoimaisia asuntoalueita. Vuonna 2006 hankittiin kaavoitusta varten yli 30 ha maa-alue Päijänteeseen kuuluvan Tammiselän rannalta. Luhanka pyrkii edistämään myös vastaavia yksityisiä kaavoitushankkeita. Kunnassa on noin 800 vapaa-ajan asuntoa. Kunta pääsääntöisesti hyväksyy vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotisiksi asunnoiksi, koska myös sitä kautta voidaan saada uusia asukkaita kuntaan. Asukkaiksi valikoituvat ne, joiden työ- ja/tai elämäntilanne mahdollistavat asumisen maaseudulla. 2) Kunta huomioi väestökehityksen palvelujen järjestämisessä. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? - väestö vanhenee ja vähenee, suhteellinen palvelutarve kasvaa vuoden 2005 tasosta noin 41 % vuoteen 2025 mennessä. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? - huoltosuhde-ennusteen mukaan suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? - vammaisten määrä säilyessä samalla tasolla ja väestömäärän laskiessa, suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? - väestö vanhenee ja sairastavuus lisääntyy, palvelutarve kasvaa 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? - opiskelijamäärät laskevat

10 10 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? - ikäluokat pienenevät, palvelutarve vähenee 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? - asumispalveluihin, rakentamiseen, ympäristönhoitoon, infrastruktuuriin liittyvät palvelutarpeet kasvavat <-- Edellinen Seuraava -->

11 11 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 4178 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 577 TP-tiedot 2005: toimintakate TP-tiedot 2006: toimintakulut 4558 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 597 TP-tiedot 2006: toimintakate TA 2007: toimintakulut 4439 TA 2007: toimintatuotot 605 TA 2007: toimintakate TS 2008: toimintakulut 4415 TS 2008: toimintatuotot 592 TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut 4568 TS 2009: toimintatuotot 618 TS 2009: toimintakate TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 1300 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 256 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 155 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 1413 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 204

12 12 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 246 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 1370 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 260 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 180 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 1450 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 200 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 220 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 1490 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 205 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 230 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 2131 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 2082 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 2090 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 2110 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 2100 TP-tiedot 2005: vuosikate 259 TP-tiedot 2006: vuosikate - 10 TA 2007: vuosikate 47 TS 2008: vuosikate 157 TS 2009: vuosikate 75 TP-tiedot 2005: poistot 128 TP-tiedot 2006: poistot 124

13 13 TA 2007: poistot 149 TS 2008: poistot 148 TS 2009: poistot 147 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 76 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 134 TA 2007: satunnaiset erät, netto 100 TS 2008: satunnaiset erät, netto 100 TS 2009: satunnaiset erät, netto 100 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 234 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 2 TA 2007: tilikauden tulos -2 TS 2008: tilikauden tulos 109 TS 2009: tilikauden tulos 28 TP-tiedot 2005: lainakanta 124 TP-tiedot 2006: lainakanta 1106 TA 2007: lainakanta 1325 TS 2008: lainakanta 1470 TS 2009: lainakanta 1876 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 68 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 1060 TA 2007: investoinnit, netto 165 TS 2008: investoinnit, netto 205

14 14 TS 2009: investoinnit, netto 475 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, 19 % TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, 19 % TA 2007: tuloveroprosentti, 19 % TS 2008: tuloveroprosentti, 19 % TS 2009: tuloveroprosentti, 19 % 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Kunnan taseessa ei ole suunnitelmakaudella katettavia alijäämiä. Luhanka pyrkii vahvistamaan taloudellisia puskureita erityisesti likvidien pääomien osalta. Kunnan vuosikate on vaihdellut (-/+ ) lähinnä sen mukaan, kuinka asiakaspalvelujen ostot ovat toteutuneet. Verotulot ovat viime vuosina kehittyneet hieman talousarviosuunnitetta paremmin ja vastaavasti valtionosuudet ovat toteutuneet suunnitteen mukaisesti. Kunnan lainakanta on pitkään ollut maakunnan alhaisimpia asukasta kohden laskettuna. Vuonna 2006 kunta on tehnyt merkittäviä investointeja ja hankkinut maata kaavoitusta varten. Näiden sijoitusinvestointien johdosta kunnan lainakannassa on tapahtunut tilapäiseksi arvioitu merkittävä kasvu. Tavoitteena on pysyvästi poistot ja satunnaiset kuluerät kattava vuosikate ja sen mukainen olennainen maksuvalmiuden paraneminen. Talousarvio on laadittu vuosittain sen kokemuksen mukaan, mikä kustannuskehityksestä sekä toisaalta verotulokehityksen ja valtionosuuksien osalta on toteutuneen aineiston sekä käytettävissä olevien ennakointitietojen perusteella muodostunut. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta kunta on säännönmukaisesti hyväksynyt näitä palveluja tuottavien kuntayhtymien asiantuntija-arviot terveydenhuollon menoiksi. Ennuste on viime vuosina ylittynyt ja siten vaikuttanut merkittävästi kunnan talouteen. Käyttötalousmenot kehittyvät palvelutarpeen muutoksen mukaisesti ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa yksilölliset satunnaistekijät vaikuttavat merkittävästi ennustettavuuteen. Kunta pyrkii ennalta ehkäisevällä työllä vaikuttamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitykseen. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Ei katettavaa alijäämää. <-- Edellinen Seuraava -->

15 15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Sopimus peruskoulutoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus lukiotoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus Luhangan ja Sysmän kuntien kesken lukiokoulutuksen järjestämisestä. Luhangan Tammijärven koulun kehittäminen seudulliseksi alakouluksi (Luhanka, Joutsa, Hartola, Korpilahti) Yhteistyö erityisopetuksessa Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä (Luhanka, Korpilahti). Sopimus kirjastojen yhteisjärjestelmästä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Sopimus teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoitamisesta Luhangan, Joutsan ja Leivonmäen kuntien kesken. Sopimus aluearkkitehdin palkkaamisesta Luhangan, Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan kuntien kesken. Sopimus maaseutuasiamiehen palvelujen ostamisesta Joutsan kunnalta. Sopimus maatalouslomituksesta Joutsan kunnan kanssa. Sopimus kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa (toimintakeskus- ja asumispalvelut) Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan Korpilahden kunnasta. Sopimus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus kuluttajaneuvonnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus talous- ja velkaneuvontapalveluista Jyväskylän kaupungin kanssa. Päivähoitopalveluja ostetaan Jyväskylästä ja Sysmästä. Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus (Keski-Suomen pelastuslaitos) Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteispalvelusopimus - Seudulliset yrityspalvelut Joutsan seudulla (kunnat ja eri toimijat) Asumispalvelujen ostosopimus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa. Sopimus sosiaaliasiamiestoiminnasta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän palveluista Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus asumispalvelujen ostamisesta yksityiseltä palveluntuottajalta Joutsasta. Ostopalvelusopimus sosiaalipäivystyksestä Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien sekä yksityisen palveluntuottajan välillä lastensuojelun varallaolon ja kriisihoidon osalta. Sopimus päivystys- ja kriisipalvelujen tuottamisesta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n kanssa/ (Jyväskylän Kriisikeskus Mobile). <-- Edellinen Seuraava -->

16 16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? - Jyväskylän seututerveyskeskuksen perustaminen perusterveydenhuoltoon ja Luhangan osallistuminen siihen alkaen - Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuminen - kunnan tavoite pätevän ja koulutetun henkilöstön saamiseksi vanhuspalveluihin on toteutunut suunniteltua nopeammin 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Hallinnon tukipalveluiden kehittäminen lähikuntayhteistyönä tai muilla tavoin. Tavoitteena on tuottavuuden kasvu, kustannussäästöt järjestelmien ylläpidossa, suoritevarmuuden lisääntyminen ja kriittisten epävarmuustekijöiden väheneminen sekä raportointi- ja informaatiojärjestelmien kehittyminen. Sopimuksen jatkaminen teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoidosta Joutsan kunnan kanssa. Lähikuntayhteistyön kehittäminen edelleen Joutsan ja muiden kuntien kanssa. <-- Edellinen Seuraava -->

17 17 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Perustetaan 15 kunnan ja noin asukkaan Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä. 7.2 Sosiaalihuollossa? Muutoksia Jyväskylän seututerveyskeskuksen ja sen peruskuntien sosiaalitoimen väliseen ns. rajapintaan liittyvien palvelujen osalta sekä kunnan omana palveluna järjestämässä yhtenäisessä kotihoidossa lukien, (kotipalvelu + kotisairaanhoito). 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuollon johtoryhmätyö siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulle. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ei muutoksia. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Ei muutoksia. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ei muutoksia. 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Väestöennuste (Stakes / Tilastokeskus) v ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan osoittaa vanhusväestön määrän kasvavan ja samalla sukupuolien väliset erot osuuksina eri ikäryhmissä jossain määrin kaventuvat. Suuntaus aiheuttaa kasvavia palvelutarpeita vanhuspalveluihin. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei muutoksia. Luhanka on yksikielinen kunta myös tulevaisuudessa. <-- Edellinen Seuraava -->

18 18 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille ). Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Perusterveydenhuollon suuryksikkö, Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä, vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta alkaen. Nykyinen Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä purkautuu vastaavasti vuoden 2009 alusta lukien. Luhangassa on kirkonkylän terveysaseman yhteydessä rajoitettu lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto sekä Tammijärvellä neuvolapalvelut yhtenä viikoittaisena vastaanottopäivänä sekä kouluterveydenhuolto. Luhangan kunnan tavoitteena on, että nämä terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa myös vastaisuudessa. Samalla edellytetään, että seututerveyskeskuksen hankesuunnitelmassa mainittu terveydenhuollon rajat ylittävä yhteistyö toteutuu esim. Luhangan ja Sysmän välillä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnassa on sosiaalijohtaja, joka vastaa viranhaltijana sosiaalitoimen taloudesta ja hallinnosta sekä sosiaalitoimen viranhaltijapäätöksistä. Kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän sekä sosiaaliasiamiehen palvelut ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta (KOSKE). Sosiaalipäivystystä ostetaan Jyväskylän Kriisikeskus Mobilesta sekä yksityiseltä palveluntuottajalta. Joutsasta. Invalidihuollon laitospalveluja ostetaan Invalidiliiton Lahden palvelutalosta. Kunnalla on myös sopimus Joutsan kunnan kanssa kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan toimintakeskuksen kanssa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisten toimintakeskuspalvelujen osalta sekä Joutsan asuntolan tarjoamista vastaavista asumispalveluista. Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan myös Korpilahdelta. Kuluttajaneuvonta sekä talous- ja velka-neuvonta ja edunvalvonta toteutuvat ostopalveluina. Vanhusten laitoshoidon yksikkönä on 16 -paikkainen vanhainkoti. Vanhainkodin yhteydessä toimii keskuskeittiö, joka vastaa ruokahuollosta kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi kunnalla on vanhainkodin välittömässä läheisyydessä rivitalotyyppisiä vanhusten asuntoja yhteensä 20 kpl. Kotipalvelu ja omaishoitajat huolehtivat kotona asuvista vanhuksista. Nykyisen terveydenhuollon kuntayhtymän tuottama kotisairaanhoidon palvelu on tarkoitus siirtää kunnan tuottamaksi palveluksi ja yhdistää kotipalvelun kanssa yhdeksi kotihoidon kokonaisuudeksi. Sosiaalitoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Sosiaalihuollon palveluja Luhangan kunta toteuttaa merkittävältä osin myös tulevaisuudessa ostopalveluina. Omaan palvelutuotantoon tarvittavan henkilöstön rekrytoinnin osalta turvaudutaan oman kunnan ohella Jyväskylän ja Joutsan seutujen työvoimatarjontaan. Tarvittaessa palveluja voidaan tuottaa myös lähikuntayhteistyönä Joutsan kunnan kanssa. Kunta suosii kouluttautumista työn ohessa. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisalueena on Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminta-alue. Luhangan kunta ostaa erityishuollon asumispalveluja säätiöltä. Säätiö vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta. Toimintakeskus- ja asumispalveluja ostetaan myös Joutsasta sekä Korpilahdelta. Kunta huolehtii osaltaan vastaavan kotihoidon toteutumisesta. kkk 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta.

19 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Jyväskylän koulutuskuntayhtymä vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnalla on kaksi alakoulua, Tammijärven ja Kirkonkylän koulut. Tammijärven koulu on myös seudullinen alakoulu. Oppilaita tulee Luhangan lisäksi Korpilahdelta, Hartolasta ja Joutsasta. Henkilöstö kouluihin tulee omasta kunnasta ja opettajien osalta lähinnä Jyväskylän seudulta. Kouluissa on pätevät opettajat ja viimeaikaiset hakukierrokset ovat myös osoittaneet, että päteviä hakijoita Luhangan koulutoimeen on saatavissa riittävästi. Opetus- ja kulttuuritoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Luhangan alakoulusta oppilaat siirtyvät yläkouluun Joutsaan ja Sysmään ja vastaavasti lukio käydään lähinnä Joutsassa, yksittäisten oppilaiden osalta myös Sysmässä. Kunnalla on pääkirjasto kirkonkylällä sekä sivukirjasto Tammijärvellä, jotka ovat vuoropäivin avoinna. Muun kulttuuritoiminnan osalta Luhanka tukeutuu vahvasti vapaan kansalaistoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kunta on rakentanut alakoulun ja vapaan kansalaistoiminnan toiminnalliseksi keskukseksi Kylätalo kiinteistön vuonna Keskus kokoaa kulttuurin, kädentaitajien ja pienimuotoisen kuntoliikunnan harrastajat yhteiseen tilaan. Kunta tukeutuu kulttuurin tarjonnassa ja kehittämisessä myös Pohjois-Päijänteen kansalaisopistoon (Korpilahden ja Luhangan kuntien yhteinen opisto). Opisto siirtyy hallinnollisesti osaksi Jyväskylän seudun kansalaisopistoa Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kuntaliitoksen johdosta. Korpilahden toimipiste jatkaa toimintaansa. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnan tekninen toimi on lähikuntayhteistyön piirissä. Tekninen johtaja toimii 50% työajastaan Joutsan kunnan työpäällikkönä ja vastaavasti Joutsan kunnan rakennustarkastaja toimii 20 % työajastaan Luhangan kunnan rakennustarkastajana. Vastaavasti Leivonmäen tekninen johtaja toimii myös Joutsan kunnan teknisenä johtajana ja rakennustarkastus on järjestetty samalla tavoin kuin Luhangan kunnan kanssa. Leivonmäen ja Joutsan kuntaliitoksen johdosta edellä mainittua yhteistyösopimusta muutetaan vastaamaan Joutsan ja Luhangan kuntien välistä sopimussuhdetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tavoitteena on myös ollut yhteinen teknisen toimen lautakunta v alusta alkaen. Kunnalla on omana palveluna kiinteistönhoito ja sen mukaisesti kaksi kiinteistönhoitajaa, yksi Tammijärven koulukeskuksessa ja yksi kirkonkylällä. Ympäristönsuojelu toteutetaan ostopalveluna lukien. Teknisessä toimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Kunnan yleishallinnossa on yksi määräaikainen viranhaltija sekä kolme toimihenkilöä, joista yhden työstä 60% kohdistuu yleishallintoon ja 40% sosiaalitoimeen sekä yhden työstä 50 % yleishallintoon ja 50 % tekniseen toimeen. Sosiaalijohtajan työstä kohdistuu 15 % yleishallintoon. Yleishallinnossa ei ole merkittävää eläk-keelle poistumaa. Maaseutuasiamiehen palvelut Luhangan kunta ostaa Joutsan kunnalta. Maatalouslomitus on järjestetty Joutsan lomatoimen kautta. Kunnan tukipalveluiden (tietohallinto, kirjanpito, palkanlaskenta) tuottamisesta on käyty keskusteluja Joutsan kunnan kanssa. Tältä osin myös oman toiminnan kehittäminen ja ostopalvelut ovat mahdollisia. Edellä mainittujen palveluiden henkilöstö rekrytoidaan pääosin Joutsan seudulta. Mahdollista on hyödyntää myös Jyväskylän seudun työmarkkinoita. Kunnalla on vuokra-asuntoja sekä vapaita tontteja, jotka mahdollistavat hyvin paikkakunnalle muuton ja siten henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys ei ole vain mainittujen kahden seutukunnan varassa. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa?

20 20 Suunnitelmaa on valmisteltu kunnanhallituksen asettamassa työryhmässä. Huomioon on otettu myös seututerveyskeskus-hankkeen, sairaanhoitopiirin sekä ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymän näkemyksiä. Suunnitelma on käsitelty kunnan johtoryhmässä ja esitelty henkilöstöjärjestöjen edustajille ja henkilöstölle. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Konnevesi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 28.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Jouko Hyppönen Yhdyshenkilön asema kunnansihteeri Yhdyshenkilön puhelinnumero 0400 500 231 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan vastaukset

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta (1.339) Toivakka 100% 1 Kunnan numero 1. 850 Kunnan tämänhetkinen asukasluku (3.2) 2000-6000 100% 1 Maakunta (4.9) Keski-Suomi - Mellersta Finland 100% 1 Kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keuruulla Valtioneuvostolle toimitettava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keuruulla Valtioneuvostolle toimitettava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keuruulla Valtioneuvostolle toimitettava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kh 13.8.2007) (kv 27.8.2007) 2 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen

Lisätiedot

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Kuhmoinen Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Anne Heusala Yhdyshenkilön asema Va. kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 020 776 3101 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään

Lisätiedot

Mynämäen kunta. 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja

Mynämäen kunta. 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja Mynämäen kunta Kunnan rekisteritiedot Kunta Mynämäki Kunnanvaltuuston päätöspäivä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Jorma Rakkolainen Yhdyshenkilön asema kehitysjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 024376626

Lisätiedot

PARAS -vastaukset. Kunnan rekisteritiedot. Kuntajaon muutos. Ei.

PARAS -vastaukset. Kunnan rekisteritiedot. Kuntajaon muutos. Ei. 1 PARAS vastaukset Kunnan rekisteritiedot Kunta Kannonkoski Kunnan numero 216 Kunnan tämänhetkinen asukasluku alle 2000 Maakunta KeskiSuomi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö

Lisätiedot

K u n t a- ja palvelura kenneuudistus

K u n t a- ja palvelura kenneuudistus K u n t a- ja palvelura kenneuudistus Kunta - ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvi tyksen ja t o i m e e n p a no - s u u n n i telman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007. Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602. Yhdyshenkilön sähköposti sirpa.rautio@uurainen.

Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007. Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602. Yhdyshenkilön sähköposti sirpa.rautio@uurainen. 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta UURAINEN Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Sirpa Rautio Yhdyshenkilön asema Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta ja palvelurakenneuudistus Kunta ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Hankasalmen vastaukset toimeenpanosuunnitelmaan kursiivilla)

Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Hankasalmen vastaukset toimeenpanosuunnitelmaan kursiivilla) Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Hankasalmen vastaukset toimeenpanosuunnitelmaan kursiivilla) Kunnan rekisteritiedot Kunta Hankasalmi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Matti

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta (1.254) Pihtipudas 100% 1 Kunnan numero 1. 601 (7111357) Kunnan tämänhetkinen asukasluku (3.2) 2000-6000 100% 1 Maakunta (4.9) Keski-Suomi - Mellersta Finland 100%

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 3.-4.10.07 Naantali Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus vammaispalveluiden järjestämiseen ja vammaisten ihmisten asemaan kunnassa Martti Lähteinen 1 Norjan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelma

Toimeenpanosuunnitelma Maarit Sihvonen Toimeenpanosuunnitelma Askainen, Lemu, Masku, Mynämäki, Nousiainen & Vahto 2 Sisältö Maarit Sihvonen 1 Sisältö 2 Johdanto 3 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja 4-6 2. Kunnan selvitys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 2014 TA TA 2016 TA 2017 TA 2018 00004100 SOSIAALITOIMISTO Myyntituotot 2 610 2 400,00 Muut toimintatuotot 364 2 974 2 400,00 Henkilöstökulut -63 570-69 047,00-63 761,00 Palvelujen

Lisätiedot