1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1"

Transkriptio

1 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Luhanka Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö Reijo Urtti Yhdyshenkilön asema kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero Yhdyshenkilön sähköposti Huom! Vastaukset on annettu valtioneuvostolle web-lomakkeella. Koska lomake ei toimi doc. -versiona vastausvaihtoehtojen kohdalla, on vastauksemme tähän lomakkeeseen merkitty vahvennetulla fontilla. Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n jkyllä nkjei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nkjkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdckyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdcei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc gc gc

2 2 gc gc gc A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? gckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gcei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? gc gc gc gc gc c A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli gc gc gc gc gcalle Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? gckyllä gcei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Yhteensä 15 kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? noin B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: - huumeiden käyttäjien korvaus- ja vieroitushoidot järjestetään yhteisesti koko alueella alkaen. - mahdollisesti psykiatrinen palveluasuminen järjestetään myös yhteisesti alkaen. Muilla yhteistyöalueilla: -lastensuojelun vaatima laitoshoito, kehitysvammahuolto (kuntoutus ja laitoshoito),päihdehuollon kuntoutus ja laitoshoito, sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamies.

3 3 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? - ympäristöterveydenhuolto, työterveyshuolto, eläinlääkintähuolto 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? gca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) gcb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? Ks. edellä. Muodostetaan 15 kunnan käsittävä Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K cvuoden 2008 alusta lukien gc2009 ( alkaen) gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Luhanka kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Kuntayhtymä jatkaa toimintaansa. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? dcjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? gcjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä gcjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? gc1) Ammatillinen lisäkoulutus gc2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? gckyllä gcei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc gc gc gc gc gc gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Olemassa oleva koulutuskuntayhtymä jatkaa toimintaansa.

4 4 Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä gcei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä gcei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä cei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen?

5 5 gckyllä gcei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava -->

6 6 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: njkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: nykyiset kehitysvammakuntayhtymän kunnat 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä gcei gcselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Kunnan järjestämänä: mahdollinen työtoiminta kunnassa, mahdollinen asuminen kunnassa Yhteistoiminta-alueiden järjestämänä: laitoshuolto, kehitysvammaneuvola, työtoiminta, asumispalvelut ja valmennus, ammattikoulutus 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gca) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät Viranomaistoimintaa ovat erityishuollon johtoryhmälle laissa määrätyt tehtävät (Erityishuoltolaki 23 ). gcb) Lastensuojelun ei mitään gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter -säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko hankkeeseen. Keski- Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä.

7 7 Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveydenedistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? Kysymys ei koske Keski-Suomea Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti; - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 418 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 9 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset 383 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 13 Indeksi 90,3 Vuosi 2015 As.luku naiset 363 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 17 Indeksi 84,9

8 8 Vuosi 2020 As.luku naiset 349 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 22 Indeksi 81,2 Vuosi 2025 As.luku naiset 340 As.luku miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v. (1) naiset v. (1) miehet v.- (1) naiset v.- (1) miehet 23 Indeksi 78,8 <-- Edellinen Seuraava -->

9 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v ,7 v ,1 v ,9 v ,3 v ,3 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Johtopäätökset: Tilastoennusteen mukaan Luhangan väestö vähenee ja vanhenee. Väestöennusteen indeksimuutos vuodesta 2005 (100) vuoteen 2025 (78,8) on suuri. Huoltosuhde heikkenee ennusteen toteutuessa merkittävästi. Toimenpiteet: 1) Ennusteen mukaisen kehityksen muuttamiseen sekä väestömäärän että rakenteen osalta voidaan vaikuttaa lähinnä paikallisin päätöksin. Luhangan kunta pyrkii tähän tavoitteeseen kaavoittamalla aktiivisesti vetovoimaisia asuntoalueita. Vuonna 2006 hankittiin kaavoitusta varten yli 30 ha maa-alue Päijänteeseen kuuluvan Tammiselän rannalta. Luhanka pyrkii edistämään myös vastaavia yksityisiä kaavoitushankkeita. Kunnassa on noin 800 vapaa-ajan asuntoa. Kunta pääsääntöisesti hyväksyy vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotisiksi asunnoiksi, koska myös sitä kautta voidaan saada uusia asukkaita kuntaan. Asukkaiksi valikoituvat ne, joiden työ- ja/tai elämäntilanne mahdollistavat asumisen maaseudulla. 2) Kunta huomioi väestökehityksen palvelujen järjestämisessä. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? - väestö vanhenee ja vähenee, suhteellinen palvelutarve kasvaa vuoden 2005 tasosta noin 41 % vuoteen 2025 mennessä. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? - huoltosuhde-ennusteen mukaan suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? - vammaisten määrä säilyessä samalla tasolla ja väestömäärän laskiessa, suhteellinen palvelutarve kasvaa 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? - väestö vanhenee ja sairastavuus lisääntyy, palvelutarve kasvaa 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? - opiskelijamäärät laskevat

10 10 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? - ikäluokat pienenevät, palvelutarve vähenee 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? - asumispalveluihin, rakentamiseen, ympäristönhoitoon, infrastruktuuriin liittyvät palvelutarpeet kasvavat <-- Edellinen Seuraava -->

11 11 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 4178 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 577 TP-tiedot 2005: toimintakate TP-tiedot 2006: toimintakulut 4558 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 597 TP-tiedot 2006: toimintakate TA 2007: toimintakulut 4439 TA 2007: toimintatuotot 605 TA 2007: toimintakate TS 2008: toimintakulut 4415 TS 2008: toimintatuotot 592 TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut 4568 TS 2009: toimintatuotot 618 TS 2009: toimintakate TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 1300 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 256 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 155 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 1413 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 204

12 12 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 246 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 1370 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 260 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 180 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 1450 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 200 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 220 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 1490 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 205 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 230 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 2131 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 2082 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 2090 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 2110 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 2100 TP-tiedot 2005: vuosikate 259 TP-tiedot 2006: vuosikate - 10 TA 2007: vuosikate 47 TS 2008: vuosikate 157 TS 2009: vuosikate 75 TP-tiedot 2005: poistot 128 TP-tiedot 2006: poistot 124

13 13 TA 2007: poistot 149 TS 2008: poistot 148 TS 2009: poistot 147 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 76 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 134 TA 2007: satunnaiset erät, netto 100 TS 2008: satunnaiset erät, netto 100 TS 2009: satunnaiset erät, netto 100 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 234 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 2 TA 2007: tilikauden tulos -2 TS 2008: tilikauden tulos 109 TS 2009: tilikauden tulos 28 TP-tiedot 2005: lainakanta 124 TP-tiedot 2006: lainakanta 1106 TA 2007: lainakanta 1325 TS 2008: lainakanta 1470 TS 2009: lainakanta 1876 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 68 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 1060 TA 2007: investoinnit, netto 165 TS 2008: investoinnit, netto 205

14 14 TS 2009: investoinnit, netto 475 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, 19 % TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, 19 % TA 2007: tuloveroprosentti, 19 % TS 2008: tuloveroprosentti, 19 % TS 2009: tuloveroprosentti, 19 % 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Kunnan taseessa ei ole suunnitelmakaudella katettavia alijäämiä. Luhanka pyrkii vahvistamaan taloudellisia puskureita erityisesti likvidien pääomien osalta. Kunnan vuosikate on vaihdellut (-/+ ) lähinnä sen mukaan, kuinka asiakaspalvelujen ostot ovat toteutuneet. Verotulot ovat viime vuosina kehittyneet hieman talousarviosuunnitetta paremmin ja vastaavasti valtionosuudet ovat toteutuneet suunnitteen mukaisesti. Kunnan lainakanta on pitkään ollut maakunnan alhaisimpia asukasta kohden laskettuna. Vuonna 2006 kunta on tehnyt merkittäviä investointeja ja hankkinut maata kaavoitusta varten. Näiden sijoitusinvestointien johdosta kunnan lainakannassa on tapahtunut tilapäiseksi arvioitu merkittävä kasvu. Tavoitteena on pysyvästi poistot ja satunnaiset kuluerät kattava vuosikate ja sen mukainen olennainen maksuvalmiuden paraneminen. Talousarvio on laadittu vuosittain sen kokemuksen mukaan, mikä kustannuskehityksestä sekä toisaalta verotulokehityksen ja valtionosuuksien osalta on toteutuneen aineiston sekä käytettävissä olevien ennakointitietojen perusteella muodostunut. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta kunta on säännönmukaisesti hyväksynyt näitä palveluja tuottavien kuntayhtymien asiantuntija-arviot terveydenhuollon menoiksi. Ennuste on viime vuosina ylittynyt ja siten vaikuttanut merkittävästi kunnan talouteen. Käyttötalousmenot kehittyvät palvelutarpeen muutoksen mukaisesti ja erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa yksilölliset satunnaistekijät vaikuttavat merkittävästi ennustettavuuteen. Kunta pyrkii ennalta ehkäisevällä työllä vaikuttamaan sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitykseen. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Ei katettavaa alijäämää. <-- Edellinen Seuraava -->

15 15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Sopimus peruskoulutoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus lukiotoimen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa. Sopimus Luhangan ja Sysmän kuntien kesken lukiokoulutuksen järjestämisestä. Luhangan Tammijärven koulun kehittäminen seudulliseksi alakouluksi (Luhanka, Joutsa, Hartola, Korpilahti) Yhteistyö erityisopetuksessa Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä (Luhanka, Korpilahti). Sopimus kirjastojen yhteisjärjestelmästä Jyväskylän kaupunginkirjaston kanssa. Sopimus teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoitamisesta Luhangan, Joutsan ja Leivonmäen kuntien kesken. Sopimus aluearkkitehdin palkkaamisesta Luhangan, Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan kuntien kesken. Sopimus maaseutuasiamiehen palvelujen ostamisesta Joutsan kunnalta. Sopimus maatalouslomituksesta Joutsan kunnan kanssa. Sopimus kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan kunnan kanssa (toimintakeskus- ja asumispalvelut) Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan Korpilahden kunnasta. Sopimus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus kuluttajaneuvonnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin kanssa. Sopimus talous- ja velkaneuvontapalveluista Jyväskylän kaupungin kanssa. Päivähoitopalveluja ostetaan Jyväskylästä ja Sysmästä. Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus (Keski-Suomen pelastuslaitos) Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteispalvelusopimus - Seudulliset yrityspalvelut Joutsan seudulla (kunnat ja eri toimijat) Asumispalvelujen ostosopimus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa. Sopimus sosiaaliasiamiestoiminnasta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän palveluista Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Sopimus asumispalvelujen ostamisesta yksityiseltä palveluntuottajalta Joutsasta. Ostopalvelusopimus sosiaalipäivystyksestä Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien sekä yksityisen palveluntuottajan välillä lastensuojelun varallaolon ja kriisihoidon osalta. Sopimus päivystys- ja kriisipalvelujen tuottamisesta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n kanssa/ (Jyväskylän Kriisikeskus Mobile). <-- Edellinen Seuraava -->

16 16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? - Jyväskylän seututerveyskeskuksen perustaminen perusterveydenhuoltoon ja Luhangan osallistuminen siihen alkaen - Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuminen - kunnan tavoite pätevän ja koulutetun henkilöstön saamiseksi vanhuspalveluihin on toteutunut suunniteltua nopeammin 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Hallinnon tukipalveluiden kehittäminen lähikuntayhteistyönä tai muilla tavoin. Tavoitteena on tuottavuuden kasvu, kustannussäästöt järjestelmien ylläpidossa, suoritevarmuuden lisääntyminen ja kriittisten epävarmuustekijöiden väheneminen sekä raportointi- ja informaatiojärjestelmien kehittyminen. Sopimuksen jatkaminen teknisen toimen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien hoidosta Joutsan kunnan kanssa. Lähikuntayhteistyön kehittäminen edelleen Joutsan ja muiden kuntien kanssa. <-- Edellinen Seuraava -->

17 17 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Perustetaan 15 kunnan ja noin asukkaan Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä. 7.2 Sosiaalihuollossa? Muutoksia Jyväskylän seututerveyskeskuksen ja sen peruskuntien sosiaalitoimen väliseen ns. rajapintaan liittyvien palvelujen osalta sekä kunnan omana palveluna järjestämässä yhtenäisessä kotihoidossa lukien, (kotipalvelu + kotisairaanhoito). 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuollon johtoryhmätyö siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulle. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ei muutoksia. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Ei muutoksia. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ei muutoksia. 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Väestöennuste (Stakes / Tilastokeskus) v ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan osoittaa vanhusväestön määrän kasvavan ja samalla sukupuolien väliset erot osuuksina eri ikäryhmissä jossain määrin kaventuvat. Suuntaus aiheuttaa kasvavia palvelutarpeita vanhuspalveluihin. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei muutoksia. Luhanka on yksikielinen kunta myös tulevaisuudessa. <-- Edellinen Seuraava -->

18 18 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille ). Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Perusterveydenhuollon suuryksikkö, Jyväskylän seututerveyskeskus liikelaitoskuntayhtymä, vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta alkaen. Nykyinen Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä purkautuu vastaavasti vuoden 2009 alusta lukien. Luhangassa on kirkonkylän terveysaseman yhteydessä rajoitettu lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto sekä Tammijärvellä neuvolapalvelut yhtenä viikoittaisena vastaanottopäivänä sekä kouluterveydenhuolto. Luhangan kunnan tavoitteena on, että nämä terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa myös vastaisuudessa. Samalla edellytetään, että seututerveyskeskuksen hankesuunnitelmassa mainittu terveydenhuollon rajat ylittävä yhteistyö toteutuu esim. Luhangan ja Sysmän välillä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnassa on sosiaalijohtaja, joka vastaa viranhaltijana sosiaalitoimen taloudesta ja hallinnosta sekä sosiaalitoimen viranhaltijapäätöksistä. Kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän sekä sosiaaliasiamiehen palvelut ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta (KOSKE). Sosiaalipäivystystä ostetaan Jyväskylän Kriisikeskus Mobilesta sekä yksityiseltä palveluntuottajalta. Joutsasta. Invalidihuollon laitospalveluja ostetaan Invalidiliiton Lahden palvelutalosta. Kunnalla on myös sopimus Joutsan kunnan kanssa kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä Joutsan toimintakeskuksen kanssa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisten toimintakeskuspalvelujen osalta sekä Joutsan asuntolan tarjoamista vastaavista asumispalveluista. Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan myös Korpilahdelta. Kuluttajaneuvonta sekä talous- ja velka-neuvonta ja edunvalvonta toteutuvat ostopalveluina. Vanhusten laitoshoidon yksikkönä on 16 -paikkainen vanhainkoti. Vanhainkodin yhteydessä toimii keskuskeittiö, joka vastaa ruokahuollosta kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi kunnalla on vanhainkodin välittömässä läheisyydessä rivitalotyyppisiä vanhusten asuntoja yhteensä 20 kpl. Kotipalvelu ja omaishoitajat huolehtivat kotona asuvista vanhuksista. Nykyisen terveydenhuollon kuntayhtymän tuottama kotisairaanhoidon palvelu on tarkoitus siirtää kunnan tuottamaksi palveluksi ja yhdistää kotipalvelun kanssa yhdeksi kotihoidon kokonaisuudeksi. Sosiaalitoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Sosiaalihuollon palveluja Luhangan kunta toteuttaa merkittävältä osin myös tulevaisuudessa ostopalveluina. Omaan palvelutuotantoon tarvittavan henkilöstön rekrytoinnin osalta turvaudutaan oman kunnan ohella Jyväskylän ja Joutsan seutujen työvoimatarjontaan. Tarvittaessa palveluja voidaan tuottaa myös lähikuntayhteistyönä Joutsan kunnan kanssa. Kunta suosii kouluttautumista työn ohessa. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisalueena on Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminta-alue. Luhangan kunta ostaa erityishuollon asumispalveluja säätiöltä. Säätiö vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta. Toimintakeskus- ja asumispalveluja ostetaan myös Joutsasta sekä Korpilahdelta. Kunta huolehtii osaltaan vastaavan kotihoidon toteutumisesta. kkk 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta.

19 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? - Jyväskylän koulutuskuntayhtymä vastaa palveluiden järjestämisestä ja tarvitsemastaan henkilökunnasta 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnalla on kaksi alakoulua, Tammijärven ja Kirkonkylän koulut. Tammijärven koulu on myös seudullinen alakoulu. Oppilaita tulee Luhangan lisäksi Korpilahdelta, Hartolasta ja Joutsasta. Henkilöstö kouluihin tulee omasta kunnasta ja opettajien osalta lähinnä Jyväskylän seudulta. Kouluissa on pätevät opettajat ja viimeaikaiset hakukierrokset ovat myös osoittaneet, että päteviä hakijoita Luhangan koulutoimeen on saatavissa riittävästi. Opetus- ja kulttuuritoimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Luhangan alakoulusta oppilaat siirtyvät yläkouluun Joutsaan ja Sysmään ja vastaavasti lukio käydään lähinnä Joutsassa, yksittäisten oppilaiden osalta myös Sysmässä. Kunnalla on pääkirjasto kirkonkylällä sekä sivukirjasto Tammijärvellä, jotka ovat vuoropäivin avoinna. Muun kulttuuritoiminnan osalta Luhanka tukeutuu vahvasti vapaan kansalaistoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kunta on rakentanut alakoulun ja vapaan kansalaistoiminnan toiminnalliseksi keskukseksi Kylätalo kiinteistön vuonna Keskus kokoaa kulttuurin, kädentaitajien ja pienimuotoisen kuntoliikunnan harrastajat yhteiseen tilaan. Kunta tukeutuu kulttuurin tarjonnassa ja kehittämisessä myös Pohjois-Päijänteen kansalaisopistoon (Korpilahden ja Luhangan kuntien yhteinen opisto). Opisto siirtyy hallinnollisesti osaksi Jyväskylän seudun kansalaisopistoa Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kuntaliitoksen johdosta. Korpilahden toimipiste jatkaa toimintaansa. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunnan tekninen toimi on lähikuntayhteistyön piirissä. Tekninen johtaja toimii 50% työajastaan Joutsan kunnan työpäällikkönä ja vastaavasti Joutsan kunnan rakennustarkastaja toimii 20 % työajastaan Luhangan kunnan rakennustarkastajana. Vastaavasti Leivonmäen tekninen johtaja toimii myös Joutsan kunnan teknisenä johtajana ja rakennustarkastus on järjestetty samalla tavoin kuin Luhangan kunnan kanssa. Leivonmäen ja Joutsan kuntaliitoksen johdosta edellä mainittua yhteistyösopimusta muutetaan vastaamaan Joutsan ja Luhangan kuntien välistä sopimussuhdetta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tavoitteena on myös ollut yhteinen teknisen toimen lautakunta v alusta alkaen. Kunnalla on omana palveluna kiinteistönhoito ja sen mukaisesti kaksi kiinteistönhoitajaa, yksi Tammijärven koulukeskuksessa ja yksi kirkonkylällä. Ympäristönsuojelu toteutetaan ostopalveluna lukien. Teknisessä toimessa ei ole merkittävää eläkkeelle poistumaa. Kunnan yleishallinnossa on yksi määräaikainen viranhaltija sekä kolme toimihenkilöä, joista yhden työstä 60% kohdistuu yleishallintoon ja 40% sosiaalitoimeen sekä yhden työstä 50 % yleishallintoon ja 50 % tekniseen toimeen. Sosiaalijohtajan työstä kohdistuu 15 % yleishallintoon. Yleishallinnossa ei ole merkittävää eläk-keelle poistumaa. Maaseutuasiamiehen palvelut Luhangan kunta ostaa Joutsan kunnalta. Maatalouslomitus on järjestetty Joutsan lomatoimen kautta. Kunnan tukipalveluiden (tietohallinto, kirjanpito, palkanlaskenta) tuottamisesta on käyty keskusteluja Joutsan kunnan kanssa. Tältä osin myös oman toiminnan kehittäminen ja ostopalvelut ovat mahdollisia. Edellä mainittujen palveluiden henkilöstö rekrytoidaan pääosin Joutsan seudulta. Mahdollista on hyödyntää myös Jyväskylän seudun työmarkkinoita. Kunnalla on vuokra-asuntoja sekä vapaita tontteja, jotka mahdollistavat hyvin paikkakunnalle muuton ja siten henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys ei ole vain mainittujen kahden seutukunnan varassa. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa?

20 20 Suunnitelmaa on valmisteltu kunnanhallituksen asettamassa työryhmässä. Huomioon on otettu myös seututerveyskeskus-hankkeen, sairaanhoitopiirin sekä ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymän näkemyksiä. Suunnitelma on käsitelty kunnan johtoryhmässä ja esitelty henkilöstöjärjestöjen edustajille ja henkilöstölle. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Konnevesi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 28.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Jouko Hyppönen Yhdyshenkilön asema kunnansihteeri Yhdyshenkilön puhelinnumero 0400 500 231 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan vastaukset

Lisätiedot

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Kuhmoinen Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Anne Heusala Yhdyshenkilön asema Va. kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 020 776 3101 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään

Lisätiedot

Mynämäen kunta. 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja

Mynämäen kunta. 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja Mynämäen kunta Kunnan rekisteritiedot Kunta Mynämäki Kunnanvaltuuston päätöspäivä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Jorma Rakkolainen Yhdyshenkilön asema kehitysjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 024376626

Lisätiedot

PARAS -vastaukset. Kunnan rekisteritiedot. Kuntajaon muutos. Ei.

PARAS -vastaukset. Kunnan rekisteritiedot. Kuntajaon muutos. Ei. 1 PARAS vastaukset Kunnan rekisteritiedot Kunta Kannonkoski Kunnan numero 216 Kunnan tämänhetkinen asukasluku alle 2000 Maakunta KeskiSuomi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007. Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602. Yhdyshenkilön sähköposti sirpa.rautio@uurainen.

Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007. Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602. Yhdyshenkilön sähköposti sirpa.rautio@uurainen. 1 Kunnan rekisteritiedot Kunta UURAINEN Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Sirpa Rautio Yhdyshenkilön asema Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602 Yhdyshenkilön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelma

Toimeenpanosuunnitelma Maarit Sihvonen Toimeenpanosuunnitelma Askainen, Lemu, Masku, Mynämäki, Nousiainen & Vahto 2 Sisältö Maarit Sihvonen 1 Sisältö 2 Johdanto 3 1 Yhteistoiminta-alueen kunnat ja väestöpohja 4-6 2. Kunnan selvitys

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki

KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi. Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki KEHAS-ohjelman tilannekatsaus Keski-Suomi Kehitysvammaisten asumisohjelman alueellinen tilaisuus 10.2.2015 Mirva Vesimäki Keski-Suomen erityispiirteet Kuntarakenne: 23 kuntaa, paljon pieniä kuntia, puolet

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot