Jos sydän sairastuu. Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Transkriptio

1 Jos sydän sairastuu Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

2 Jos sydän sairastuu - sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti Julkaisija: Suomen Sydänliitto ry, 2002 Työryhmä: Kuntoutuspäällikkö Ulla-Riitta Penttilä, Sydänliitto Asiantuntijalääkäri Hannu Vanhanen, Sydänliitto Ravitsemusasiantuntija Pirjo Koivisto, Sydänliitto Sosiaali- ja kuntoutussihteeri Marja-Liisa Nuotio, Sydänliitto Ylilääkäri Mikael Ojala, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Fysioterapian opettaja Riitta Liisa Hasu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Erikoissairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Päivi Mäkinen, Keski-Suomen keskussairaala Kuvat 1 6: Arto Nurmi, Ateljee ArtiGeeni Oy Valokuva: Sami Kulju Taitto: Contra 2. korjattu painos Suomen Sydänliitto ry Kuvien ja tekstin kopiointi ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Lukijalle Sepelvaltimotauti on kuin kilpa-ajot kapealla kylätiellä. Kukaan ei pääse ohi ja lopulta autot jumittuvat sillankohtaan. Sepelvaltimotaudissa valtimoihin kertyy rasvaa, joka kovettuu verisuonten pinnalle estäen verta virtaamasta. Seurauksena saattaa olla sydäninfarkti. Sydänsairaus on vakava paikka, joka panee miettimään elämää uudelta kannalta. Sairaudesta huolimatta voit kuitenkin olla onnellisessa asemassa. Tukenasi on kehittynyt suomalainen erikoissairaanhoito, joka osaa hoitaa vaikeitakin sydänsairauksia. Olet onnekas myös siinä mielessä, että voit itse vaikuttaa tervehtymiseesi ja sairauden kulkuun. Kyseessä ei ole voittamaton sairaus. Tästä oppaasta löytyvät perustiedot sepelvaltimotaudin synnystä, vaaratekijöistä, ilmenemismuodoista, hoidoista ja paranemismahdollisuuksista. Lisäksi löydät työkaluja siihen, miten jo pienillä elämäntapamuutoksilla terveyttä ja elämänlaatua voidaan parantaa. Vastoin yleistä käsitystä sepelvaltimotautia sairastava työikäinen voi useimmiten säilyttää työkykynsä ja palata sairausloman jälkeen työhön. Eläkkeelläkin monet voivat nauttia sisältörikkaista vuosista ja säilyttää toimintakykynsä vielä pitkään. Onnea matkaan! Suomen Sydänliitto ry 2 3

3 Sisältö Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti Lukijalle I PERUSTIETOA SEPELVALTIMOTAUDISTA JA SYDÄNINFARKTISTA 1. Mielenmyllerryksestä toipumisen alkuun Tieto on hyvä lääke Mikä on sepelvaltimotauti? Mikä on sydäninfarkti? Sepelvaltimotaudin vaaratekijät Sepelvaltimotaudin tutkiminen Sepelvaltimotaudin hoitomuodot II MITEN HOIDAN ITSEÄNI? 8. Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä! Muutama painon kurinpito-ote Hiiop, liikkumaan! Tumppaa tupakka Hoida tulehdukset ajoissa Matkusta maltilla Sauna, seksi ja muut elämänilot Lääkehoito III TAKAISIN TÖIHIN 16. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen Sydänpotilaan sosiaaliturva Mistä apua kuntoutumiseen? Kirjallisuutta

4 Mielen myllerryksestä toipumisen alkuun I Perustietoa sepelvaltimotaudista ja sydäninfarktista 1. Mielen myllerryksestä toipumisen alkuun Tieto sepelvaltimotaudista ja varsinkin sydäninfarktista tulee aina yllättäen nostaen pintaan elämän peruskysymykset. Tietoisuus omasta kuolevaisuudesta paljastaa asioiden ja ihmisten tärkeysjärjestyksen. Koti- ja työelämän rutiinit keskeytyvät, aika pysähtyy ja kiire loppuu. On normaalia, että sairastuminen aiheuttaa jonkinasteisen psyykkisen kriisin, joka ilmenee mm. pelkoina, ahdistuksena, unettomuutena ja tunteiden ailahteluna. Kuitenkin yleensä jo muutamien viikkojen kuluessa ja voimien palatessa myös mieliala kohenee ja tapahtumien merkitys asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Elämä palautuu raiteilleen pikkuhiljaa tuttujen askareiden kautta; kevyt liikunta ja kotityöt ovat sallittuja jo toipumisvaiheen alussa. Masennusoireet ovat melko yleisiä infarktin jälkeen. Jos masennus huolestuttaa sinua tai läheisiäsi enemmän kuin itse sepelvaltimotauti, kestää yli kaksi viikkoa etkä tunne selviytyväsi siitä yksin, ota yhteyttä lääkäriisi tai muuhun ammattiauttajaan. Puhu. Kokemusten vaihto myös muiden kohtalotovereiden kanssa auttaa jäsentämään omaa kokemusta. Yhteyden näihin tehtävään koulutettuihin tukihenkilöihin saa oman alueen sydänpiirin kautta. Perhe ja ystävät saattavat alkuun olla epätietoisia, miten suhtautua sydänsairaudesta toipuvaan läheiseensä. Tilannetta helpottavat tiedon saaminen sekä avoin ja lämminhenkinen keskustelu tapahtuneesta, sen herättämistä tunteista sekä tulevaisuutta koskevista peloista ja odotuksista. Sairastunut tarvitsee ymmärtämystä ja henkistä tukea, mutta ei ylihuolehtimista. Sepelvaltimotaudin aiheuttamista uusista elämäntapamuutoksista, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta ja ruokailutottumusten muuttamisesta, kannattaa sopia yhteisesti ja antaa kullekin perheenjäsenelle aikaa sopeutua uusiin tapoihin. Perhe ja ystävät tukevat toipumista parhaiten säilyttämällä toiveikkaan ja kannustavan asenteensa. Huumoria unohtamatta! Vaikka sairastuminen on tuskallinen kokemus, se voi olla myös elämän käännekohta, joka voi tuoda mukanaan positiivisia, uusia asioita. Nyt on aika opetella hallitsemaan stressiä, sillä pitkittynyt henkinen paine pitää stressihormonitason jatkuvasti koholla, mikä ei ole hyväksi sydämelle. On aika opetella joustava tapa suhtautua asioihin: jos kerran tähän päivään asti on selvitty, niin miksei tästä eteenpäinkin? Rentoutumistapoja voi opetella esimerkiksi fysioterapeutin ohjauksessa tai rentoutumisoppaista. Tämä on nyt se elämänvaihe, jolloin itselleen voi ja pitääkin antaa aikaa. Luvan kanssa. 6 7

5 Tieto on hyvä lääke Mikä on sepelvaltimotauti? 2. Tieto on hyvä lääke 3. Mikä on sepelvaltimotauti? Sepelvaltimotautiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Mitä enemmän tiedät sairaudesta, sen paremmin tulet sen kanssa toimeen. Tieto on paras lääke sairauden aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistukseen. - Kysy lääkäriltä ja selvitä itsellesi sairautesi vaikeusaste. Näin tiedät, miten voit elää tavallista elämääsi rajoittamatta sitä tarpeettomasti ja toisaalta, mitkä rajoitukset ja muutokset ovat välttämättömiä. - Perehdy kirjallisuuteen, joka käsittelee ravintoa, liikuntaa, lääkehoitoa ja ensiapua (mm. Sydänliiton julkaisut, Suomalaisen sydänkirja ja Sydän-lehti). - Alueesi sydänpiiristä saat tietoa luennoista, julkaisuista, kuntoutumismahdollisuuksista ja vertaistukitoiminnasta. Monet sairaalat ja sydänpiirit järjestävät ns. ensitiedon kursseja, joissa kerrotaan sairaudesta ja hoidosta sekä tavataan muita sydänpotilaita. Kysy kursseista sairaanhoitajalta, kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä tai sydänpiiristä. Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta (kuva 1). Ateroskleroosia voi olla kaikissa valtimoissa, mutta se on erityisen haitallista sepel-, kaula- ja aivovaltimoissa. Sepelvaltimot kulkevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen veren- ja hapensaannista (kuva 2). Kun sepelvaltimot ahtautuvat, veren ja ravinnon pääsy sydänlihakseen vaikeutuu. Ahtautuminen on vuosia kestävä prosessi, jonka nopeus riippuu sairauden vaaratekijöistä ja ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Sairauden vaikeusaste vaihtelee eri ihmisillä. Oma sairautensa tuleekin tuntea, jotta osaa hoitaa itseään hyvin ja kertoa lääkärille oireidensa muutoksista. Sepelvaltimotautia ei yleensä voi parantaa kokonaan, mutta sen kulkua voidaan hidastaa ja oireita vähentää. Kuva 1. Ateroskleroosin ahtauttama valtimo 8 9

6 Mikä on sepelvaltimotauti? Kuva 2. Sydämen sepelvaltimot (punaiset) ja laskimot (siniset) Kun sepelvaltimo on ahtautunut yli 50 prosenttia, veren virtaus ahtauman jälkeisessä suonen osassa hidastuu, jolloin se osa sydänlihasta, jolle valtimon pitäisi kuljettaa verta ja happea, kärsii hapenpuutteesta. Tämä tuntuu rintakipuna, angina pectoriksena. Tyypillinen angina pectoris -kipu tuntuu puristavana tai painavana keskellä rintaa tai vannemaisena rintakehän ympärillä. Se voi säteillä käsivarsiin, useimmiten vasempaan käteen, hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan ja leukaperiin aina hampaisiin asti (kuva 3). Angina pectoris ilmaantuu yleensä rasituksessa tai voimakkaiden tunnereaktioiden yhteydessä ja helpottuu levossa tai nitrolla. Sepelvaltimotaudin oireet voivat olla myös epätyypillisiä, varsinkin naisilla ja iäkkäillä ihmisillä. Tuntuvimpana oireena voikin kivun sijasta olla hengenahdistus, poikkeava väsymys tai suorituskyvyn alentuminen. Myös diabeetikoilla kivun tunne on heikentynyt. Naisilla sepelvaltimotauti saattaa naamioitua hengenahdistukseen, pahoinvointiin, selittämättömään fyysiseen uupumukseen tai ylävatsavaivoihin, jolloin se voidaan aluksi sekoittaa johonkin muuhun sairauteen ja diagnoosi viivästyy. Sepelvaltimotaudissa voidaan erottaa kolme oirekuvaa: 1) Stabiili eli vakaa angina pectoris, jossa kipu ilmenee rasituksessa aina samankaltaisena. Valtimoon syntynyt kovettumapesäke ahtauttaa suonta osittain, mutta ei ole revennyt. Potilas oppii ennakoimaan kipurajansa ja helpottamaan oireitaan levolla tai nitrolla. Kuva 3. Angina pectoris -kivun paikkoja 2) Epästabiili eli epävakaa angina pectoris, jossa kipuoireita ilmenee myös ennakoimattomissa tilanteissa ja levossa. Valtimoon syntyneen kovettumapesäkkeen kuori repeää, jolloin verihiutaleet takertuvat toisiinsa hyytelömäiseksi verkoksi ahtauttaen suonta. Veri pääsee kuitenkin vielä virtaamaan. Kyseessä on uhkaava sydäninfarkti, joka vaatii kiireellistä lääkärinapua. 3) Sydäninfarkti, jossa kovettumapesäkkeen repeämä on johtanut täyteen tukokseen aiheuttaen hapenpuutteen ja sydänlihaksen vaurion, joka näkyy sydänfilmissä (EKG:ssä) tyypillisinä muutoksina. Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä, mikä johtuu tavallisimmin sydäninfarktin jälkeisestä sydänlihaksen vauriosta. Vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, hengenahdistus ja jalkojen turvotus. Vajaatoiminta voi liittyä myös rytmihäiriöihin, sydänlihaksen muihin sairauksiin ja läppävikoihin. Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä, mutta myös muulloin. Osa rytmihäiriöistä on tilapäisiä ja vaarattomia, mutta osa vaatii hoitoa. Tavallisimpia rytmihäiriöitä ovat yksittäiset lisälyönnit, eteisvärinä ja tiheälyöntisyys. Vakavimpia rytmihäiriöiden muotoja ovat kammiovärinä ja sen seurauksena sydänpysähdys, jotka saattavat ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Nopea sähköinen rytmihäiriön hoito voi tällöin pelastaa potilaan hengen

7 Mikä on sydäninfarkti? Sepelvaltimotaudin vaaratekijät 4. Mikä on sydäninfarkti? 5. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet (kuva 4). Syynä on hyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Hyytymä syntyy, kun ahtautuneeseen suoneen syntynyt kovettumapesäke repeää. Sen sisällöstä ja verihiutaleista muodostuu tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. (Kuva 5). Sydäninfarktin tyypillisimmät oireet ovat voimakas rintakipu, joka ei mene nitrolla ohi, pahoinvointi, tuskaisuus ja kylmä hiki. Potilas on kuljetettava heti ambulanssilla terveyskeskukseen tai sairaalaan. Mitä nopeammin potilas saadaan hoitoon, sitä paremmat mahdollisuudet on estää sydänlihasvaurio. Infarktin vaurioalueen arpeutuminen kestää noin kuusi viikkoa, reunaalueiden korjautuminen kauemminkin. Infarktin reuna-alueille syntyy uudissuonia, jotka parantavat lihaksen hapensaantia, ja lähellä sijaitseva lihas korjautuu. Ajoissa hoidetusta infarktista on mahdollista toipua hyvin. Sen jälkeen voi elää täysipainoista elämää ja useimmiten myös palata takaisin työhön. Terveyteemme vaikuttavat elämäntavat, perintötekijät, ympäristötekijät ja sattuma. Voimme itse vaikuttaa elämäntapoihimme ja siten välttää sairastumisen tai ainakin siirtää sitä vuosia kauemmaksi. Tekijät, jotka vaikuttavat sepelvaltimotaudin syntyyn ja joihin voi itse vaikuttaa: - tupakointi - kohonnut kolesteroli - kohonnut verenpaine - vähäinen liikunta - liikapaino - diabetes - runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö - pitkäaikainen stressi Tekijät, jotka ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin, mutta joihin ei voi vaikuttaa: - sukupuoli - ikä - perimä Tavoitteena on verenpaine alle 140/85 mmhg (diabeetikoilla alle 140/80 mmhg) ja veren kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l. Kolesteroliarvo ei voi laskea liikaa. LDL-arvon eli huonon kolesterolin tulee olla alle 3,0 mmol/l, mieluummin alle 2,6 mmol/l. Jos LDL on kohonnut, kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin. HDL-arvon eli hyvän kolesterolin tulisi olla yli 1,0 mmol/l. Mitä korkeampi HDL-arvo on, sitä parempi. HDL auttaa elimistöä poistamaan kolesterolia verisuonten seinämistä. 12 Kuva 4. Sydäninfarkti Kuva 5. Hyytymä syntyy valtimoon 13

8 Sepelvaltimotaudin vaaratekijät Sepelvaltimotaudin tutkiminen Triglyseridit ovat myös veren rasva-arvoja. Kun triglyseridiarvot ovat koholla eli yli 2,0 mmol/l, sepelvaltimotauti nopeutuu. Liikapaino ja runsas, säännöllinen alkoholinkäyttö nostavat triglyseridiarvoa. Tavoitearvot muistisäännön mukaan: HDL-kolesteroli (S-HDL) yli 1,0 mmol/l Triglyseridit (S-Trigly) alle 2,0 mmol/l LDL-kolesteroli (S-LDL) alle 3,0 mmol/l Kokonaiskolesteroli/HDL-kolesteroli alle 4 Kokonaiskolesteroli (S-Kol) alle 5 mmol/l 6. Sepelvaltimotaudin tutkiminen Sepelvaltimotaudin tutkimisessa tarvitaan sekä lääkärin- että laboratorio- ja röntgentutkimuksia, jotka tehdään potilaalle hänen oireidensa perusteella. Sydänfilmi Sydänfilmi (EKG) antaa kuvan sydämen tilasta ja sähköisen toiminnan häiriöistä. Äkillinen sydäninfarkti näkyy siinä muutoksina, mutta sen avulla ei voida ennustaa infarktin syntymistä. Rasituskoe Rasituskoe eli "polkupyörätesti" on suorituskykyä mittaava tutkimus, joka tehdään lääkärin valvonnassa. Kuormitusta nostetaan asteittain ja samalla seurataan verenpainetta, sykettä ja sydänfilmiä (EKG:tä). Tutkimuksella selvitetään sydänlihaksen hapensaantia, rytmihäiriöitä ja suorituskykyä rasituksen aikana. Tulos auttaa määrittämään potilaalle sopivaa lääkitystä ja liikuntaharjoituksia sekä arvioimaan potilaan työkykyä. Ultraäänitutkimus Ultraäänitutkimuksella saadaan tietoa sydämen toiminnasta, mm. sydänlihaksen koosta, seinämien paksuudesta ja supistumiskyvystä. Sillä voidaan tutkia myös sydämen läppien toimintaa. Isotooppitutkimus Isotooppitutkimuksella (ns. tallium-rasituksella) selvitetään sydämen verenkiertoa. Tutkimuksen aikana suoneen ruiskutetaan merkkiainetta, jonka jakautumista seurataan erikoislaitteilla ja näin saadaan käsitys verenkierrosta levossa ja rasituksessa. 14 Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Varjoainekuvaus (angiografia) on röntgentutkimus, jossa potilaan sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta ja ne kuvataan eri suunnilta. Näin saadaan selville valtimoiden ahtaumakohdat. Ruiskuttamalla varjoainetta sydämen vasempaan kammioon selvitetään myös kammion liikkuvuutta ja läppien toimintaa. 15

9 Sepelvaltimotaudin hoitoperiaatteet 7. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Siihen on tärkeää yhdistää vaaratekijöitä vähentävä ja sydäntä suojaava elämäntapa, jonka onnistumisessa sinä itse olet avainasemassa. Jos lääkehoito ei tunnu riittävän ja oireet jatkuvat ja pahenevat, harkitaan ns. invasiivista hoitoa eli sepelvaltimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta. Leikkauksella voidaan helpottaa oireita, mutta ei parantaa sairautta kokonaan. Tässäkin tapauksessa tarvitaan elämäntapojen tarkistamista ja mahdollisia muutoksia. Liuotushoito Äkillisessä sydäninfarktissa syntyvä, valtimon tukkiva hyytymä voidaan sulattaa suonensisäisillä lääkkeillä. Tämä ns. liuotushoito tosin sopii vain noin puolelle infarktipotilaista. Liuotushoito annetaan hoitoambulanssissa, terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Jos hoito voidaan aloittaa alle kahden tunnin kuluessa kipujen alkamisesta, selviytymismahdollisuudet ovat yli kaksinkertaiset. Parhaimmillaan sepelvaltimo avautuu niin nopeasti, että sydänlihassolut eivät ehdi vaurioitua hapen puutteesta. Liuotuksen jälkeen sydämen toimintakyky palautuu nopeasti. Pallolaajennus Sepelvaltimoahtauma voidaan korjata pallolaajennuksella (angioplastialla). Nykyisin pallolaajennuksella hoidetaan usein myös epästabiili angina pectoris varjoainekuvauksen yhteydessä. Toimenpiteessä valtimoon ohjataan pallokatetri, jonka kulkua seurataan röntgenlaittein. Ahtauman kohdalla pallo laajennetaan paineen avulla, jolloin se litistää tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa tien veren virtaukselle. Jotta valtimo pysyisi auki, siihen asennetaan usein samalla tukiverkko eli stentti (kuva 6). Pallolaajennusta varten tarvitaan lyhyt hoitojakso sairaalassa, jonka jälkeen oireet yleensä helpottavat ja potilas voi palata normaaliin elämään. Toimenpide Kuva 6. Pallolaajennus ja stentti voidaan myös uusia, jos valtimo ahtautuu uudelleen. Uusi ahtauma ilmenee yleensä kolmen kuukauden kuluessa angina pectoris -oireiden palaamisena. Ohitusleikkaus Ohitusleikkaus on vaikea-asteisen sepelvaltimotaudin hoitomuoto. Ohitusleikkauksessa terveellä valtimosiirrännäisellä korvataan tukkeutunut suoni, jolloin veri pääsee jälleen kuljettamaan sydänlihakseen happea. Ohitusleikkaus voidaan tehdä perinteisellä tavalla rintalastan kautta, jolloin verenkiertoa hoitaa sydämen pysäytyksen aikana sydänkeuhkokone, tai uudemmalla ns. mini-invasiivisella menetelmällä, jossa rintalastaa ei tarvitse avata eikä sydäntä pysäyttää. Menetelmän valintaan vaikuttavat potilaan kunto sekä ahtaumien sijainti, lukumäärä ja vaikeusaste

10 Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä II Miten hoidan itseäni? 8. Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä! Sydänystävällinen ravitsemus edistää sairastuneen sydämen parantumista ja auttaa estämään taudin uusiutumista. Pienillä, mutta pysyvillä päivittäisillä ruokavalion parannuksilla voit pitää veren hyytymistekijät ja rasva-aineet kurissa, verenpaineen oikeissa lukemissa ja ylimääräiset kilot poissa. Sydänystävällinen ruoka on vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasvisvoittoista, hyvää perusruokaa. Siitä saadaan kaikki tarvittavat ravintoaineet. Ravintoainelisiä ei normaalioloissa tarvita. Kun huolehdit, että päivittäiset ateriasi ovat sydänystävällisiä ja että et syö enempää kuin kulutat, voit herkutellakin hyvällä sydämellä. Tärkeimmät sydämen terveyteen vaikuttavat ravitsemustekijät ovat rasvan määrä ja laatu, energiansaanti erityisesti ylipainoon johtava liiallinen energiansaanti, kolesterolin, suolan ja kuidun määrä sekä alkoholi. Sydänpotilaan ruokatavat - runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä (1/2 kg päivässä!) - runsaasti täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita - kohtuullinen määrä pehmeää kasviperäistä rasvaa, kuten kasviöljyä ja kasvimargariinia - mahdollisimman vähän kovaa rasvaa (pääasiassa maito- ja lihavalmisteiden rasvaa) - rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita - säännöllisesti kalaa - vain vähän suolaa Päivän ruokamäärä on hyvä jakaa neljään tai viiteen kohtuullisen kokoiseen ateriaan päivässä välipalat mukaan lukien. Kevyet ateriat eivät rasita sydäntä ja usein aterioimisesta on hyötyä myös joidenkin lääkehoitojen yhteydessä. Juhla-aterioilla on oltava maltillinen. Suuri ateria juomisineen rasittaa sydäntä ja lisää hetkellisesti veren rasva-aineita ja ilmeisesti myös hyytymistekijöitä. Juhlissa voi nauttia, mutta samalla on syytä pitää mielessä kohtuullisuus erityisesti runsasrasvaisten ja makeiden ruokien sekä alkoholin suhteen. Pehmeät rasvat kovien tilalle ja rasvaa kohtuullisesti Sydänpotilaan on erityisen tärkeää vähentää kovan rasvan määrää niin paljon kuin mahdollista ja lisätä pehmeän rasvan määrää. Kova rasva on yksi verisuonten pahimmista vihollisista. Se suurentaa veren kolesterolipitoisuutta ja lisää hyytymän vaaraa. Pehmeä rasva sen sijaan vähentää kokonaiskolesterolia ja pahaa LDL-kolesterolia sekä suojaa monin tavoin sydäntä ja verisuonistoa, joten sen osuutta sydänterveyttä edistävässä ruokavaliossa pitää lisätä. Rypsiöljyn ja kalan rasvat (n-3-sarjan rasvahapot, alfalinoleenihappo, jota on erityisesti rypsiöljyssä sekä eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksaeenihappo DHA, joita on kaloissa) pienentävät veren triglyseridipitoisuutta ja ehkäisevät valtimoiden kovettumista. Ne myös vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta, vakavia rytmihäiriöitä ja siten mahdollisia äkkikuolemia. Joissakin tutkimuksissa näiden rasvahappojen runsas saanti ravinnosta on vähentänyt myös uusien sydäninfarktien määrää

11 Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä Mistä pehmeää ja mistä kovaa Pehmeää rasvaa saadaan kasviöljyistä ja margariineista sekä kalasta. Riittävä määrä EPA:a ja DHA:a (4-5 g /vko), saadaan kahdesta viikoittaisesta kala-ateriasta (rasvaista kalaa). Alfalinoleenihapon riittävä saanti turvataan esimerkiksi kohtuullisella rypsiöljyn ja rypsiöljypohjaisten levitteiden päivittäisellä käytöllä. Kovaa rasvaa saa eniten rasvaisista maitovalmisteista, voista, juustoista, rasvaisista makkaroista, lihasta ja kahvileivistä. Suuri osa kovasta rasvasta on näissä elintarvikkeissa piilorasvana. Runsas rasva lihottaa Rasvan kanssa pitää olla erityisen tarkkana, jos painoa on kertynyt liikaa. Niin kova kuin pehmeäkin rasva sisältää yli kaksinkertaisen määrän energiaa verrattuna hiilihydraatteihin ja proteiineihin. Laihdutettaessa ja painonhallinnassa on oleellista vähentää nimenomaan kovaa rasvaa eli käytännössä elintarvikkeiden piilorasvaa ja näkyvää kovaa rasvaa (voita ja Voimariinin tyyppisiä rasvoja). Samalla on kuitenkin huolehdittava kohtuullisesta, mutta riittävästä näkyvän pehmeän rasvan saannista (pehmeistä kasvimargariineista ja -öljystä). Vinkkejä rasvaremonttiin - Vaihda runsaasti kovaa rasvaa sisältävät elintarvikkeet sellaisiin, joissa rasvaa on vähemmän tai se on laadultaan pehmeämpää. Rasvan määrä ja laatu selviävät yleensä tuotteiden pakkausmerkinnöistä. Hyvänä apuna on myös pakkauksen päällä näkyvä Sydänmerkki (kuva 7). - Kiinnitä erityisesti huomiota sellaisten elintarvikkeiden rasvapitoisuuksiin, joiden määrä normaalissa ruokavaliossa on runsas, kuten maitovalmisteisiin (maito, piimä, viili, jogurtti), juustoihin ja lihavalmisteisiin. - Valitse vähärasvaisia aterioita. Usein on vaikea saada selville, minkä laatuista niiden sisältämä rasva on. - Syö rasvaisesta kalasta valmistettuja sydänystävällisiä aterioita vähintään pari kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. - Pehmeän rasvan määrän lisääminen on helppoa, kun sivelee leiville pehmeää kasvimargariinia ja lisää salaatteihin muutaman teelusikallisen öljypohjaista salaattikastiketta. Myös veren kolesterolipitoisuutta alentavia sitostanoli- ja sitosterolimargariineja voi kokeilla. Annoskoon pitää olla riittävä (2 g vaikuttavaa ainetta eli 25 g margariinia/päivä). - Valmista ruoka rasvattomasti tai vähärasvaisesti kasviöljyä tai pehmeää/juoksevaa kasvimargariinia käyttäen. - Myös laihduttajalle suositellaan pehmeää kasvimargariinia leivälle ja kohtuudella öljypitoista kastiketta salaatteihin 1-2 tl/annos. Kovaa rasvaa vähennetään valitsemalla ruoka-aineet ja ruoat mahdollisimman vähärasvaisina

12 Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä Runsaskolesterolisia ruokia harvoin ja harkiten Ravinnon kolesteroli nostaa veren kolesterolimäärää vaikkakin vähemmän kuin kova rasva. Erityisesti sepelvaltimotautipotilaan on tärkeää rajoittaa ravinnosta saatavan kolesterolin määrää. Tilanne on sama niillä, joilla on diabetes tai kolesterolitaso on selvästi noussut. Kolesterolin saannin on hyvä jäädä alle 200 mg/pv. Tämä tarkoittaa kaikkien kolesterolilähteiden tarkistusta ruokavaliossa. Suurimmat kolesterolin saantilähteet ovat kananmunat (yksi munan keltuainen sisältää kolesterolia noin 230 mg), liha, rasvaiset maitovalmisteet ja voi sekä muut eläinrasvat. Runsaskolesterolisia ovat myös sisäelimet, kuten maksa, sekä mäti ja jotkut äyriäiset, esim. katkaravut. Sekä kalassa että lihassa on jonkin verran kolesterolia. Sydänystävälliseen ruokaan sopii kuitenkin vähärasvainen liha ja kala päivittäin. Tarkimmin kannattaa suhtautua kananmuniin, joita suositellaan enintään kaksi munaa viikossa sekä rasvaisiin maitovalmisteisiin, jotka on syytä aina vaihtaa rasvattomiin (nestemäiset maitovalmisteet), vähärasvaisiin tai pehmeää kasvirasvaa sisältäviin (juustot). Kolesterolin saantitavoitteeseen voidaan päästä, vaikka satunnaisesti syötäisiinkin tavanomaista runsaammin kolesterolia sisältäviä ruokia. Kuitua runsaasti Runsas liukoisen kuidun määrä ruokavaliossa pienentää jossakin määrin sekä kokonais- että LDL-kolesterolipitoisuutta. Liukoinen kuitu sitoo itseensä sappihappoja ja lisää siten niiden erittymistä ulosteisiin. Elimistö joutuu vastaamaan tähän ottamalla kolesterolia lisää verenkierrosta maksaan sappihappojen muodostamista varten, jolloin veren kolesterolipitoisuus pienenee. Liukoista, geeliytyvää kuitua on mm. kaurassa ja rukiissa, palkokasveissa, hedelmissä ja marjoissa. Hyvä kuidun lähde suomalaisilla on myös ruisleipä. Vaikka kuidut vaikuttavat kolesterolipitoisuuteen melko vähän, kuitua sisältävien elintarvikkeiden merkitys sydänterveyttä edistävässä ravitsemuksessa on suuri. Viljavalmisteissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on runsaasti lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita mm. kaliumia, magnesiumia sekä antioksidantteja ja flavonoideja. Runsaasti kuitua sisältävä ruoka auttaa myös painonhallinnassa ja saattaa parantaa sokeriaineenvaihduntaa vähentämällä aterianjälkeistä veren sokeri- ja insuliinipitoisuuksien nousua. Hyppysellinen suolaa Runsas suolan (natriumin) saanti kohottaa ja vähentäminen alentaa useimmilla ihmisillä verenpainetta. Suola on muutenkin sydämen toiminnalle haitaksi. Vähentämällä suolaa myös nesteen kertyminen elimistöön estyy ja sydämen kuorma pienenee. Suomalaiset saavat vielä nykyisin suolaa noin 10 g vuorokaudessa suosituksen ollessa enintään 5 g. Suolaa tulee erityisesti makkaroista ja muista lihavalmisteista, leivästä ja kahvileivästä, juustoista, kotiruoan valmistuksessa käytetystä suolasta sekä kodin ulkopuolella syödyistä aterioista. Vinkkejä suolan vähentämiseksi - Jätä suola pois ruoan valmistuksesta tai vaihda se yrtteihin tai mausteisiin. Suu tottuu vähäsuolaiseen jo muutamassa viikossa. - Tutustu elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja valitse kaupasta aina suolattomia tai vähäsuolaisia elintarvikkeita. Vähäsuolaisia ovat esimerkiksi - leivät, joiden suolapitoisuus on alle 0,7 % - juustot, joiden suolapitoisuus on alle 0,7 % - lihavalmisteet ja leikkeleet, joiden suolapitoisuus on enintään 1,2 %. - Suosi ravintolassa vähäsuolaisia aterioita

13 Sydänystävällistä ruokaa, olkaa hyvä Muista sydänmerkki kauppareissulla Valitsemalla pakatuista tuotteista Sydänmerkillä merkittyjä, vähennät kovan rasvan ja suolan määrää sekä samalla lisäät hyödyllisen pehmeän rasvan määrää ruokavaliossasi. (Kuva 7.) Sitten kootaan ateria Maukas, sydänystävällinen ateria syntyy, kun pääosassa ovat kasvikset, joita aterian muut osat täydentävät oheisen lautasmallin mukaisesti (kuva 8). Laihduttaja voi koota aterian samalla periaatteella, mutta pienemmälle lautaselle. - Täytä puolet lautasesta vihanneksilla, raasteilla, salaateilla tai keitetyillä kasviksilla. - Täytä neljännes lautasesta perunalla, riisillä tai makaronilla. - Täytä toinen neljännes kevyellä ja vähäsuolaisella kala-, kana- tai liharuualla. - Syö aterialla viipale tai kaksi vähäsuolaista ruisleipää tai muuta täysjyväleipää, jonka päälle sivelet kasvimargariinia. - Jos juot ruuan kanssa maitoa tai piimää, valitse rasvatonta. - Jälkiruuaksi marjoja tai hedelmiä sellaisenaan tai kevyesti valmistettuina, tai kupillinen kahvia. - Kun tarjolla on laatikkoruokaa, ota puoli lautasellista kasviksia ja toinen puoli pääruokaa. Ruokavalio ja veren hyytymistä estävät lääkkeet Lääkitykseesi saattaa kuulua antikoagulantti eli veren hyytymistä vähentävä lääke (varfariini, Marevan). Suuri ruoan K-vitamiinimäärä vähentää verenohennuslääkkeen tehoa. Tummanvihreät kasviksiset (pinaatti ja ruusukaali) ja maustevihannekset sisältävät K-vitamiinia erityisen paljon. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan silti käytettäväksi joka päivä myös tämän lääkehoidon aikana. Lääkeannoksen suuruus sovitetaan päivittäisestä ruoasta saatavan K-vitamiinin määrään, minkä vuoksi kasviksia tulisi syödä melko tasaisesti päivittäin. Tavanomaisesta poikkeava hyvin runsas kasvisten syönti saattaa kuitenkin heilauttaa veren hyytymistasapainoa, minkä vuoksi niiden syönti esimerkiksi syyssesongin aikaan on syytä pitää kohtuullisena. Kuva 7. Sydänmerkki Kuva 8. Lautasmalli 24 25

14 Muutama painon kurinpito-ote 9. Muutama painon kurinpito-ote Ylipaino ja erityisesti keskivartalolihavuus kohottaa verenpainetta, lisää veren rasvojen määrää sekä moninkertaistaa tyypin 2 diabeteksen ja sydäntaudin vaaran. Laihtuminen vähentää oleellisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä ja sydämen kuormaa. Painon aleneminen laskee verenpainetta riippumatta siitä käyttääkö verenpaineeseen lääkehoitoa vai ei. Verenpaine laskee, vaikka normaalipainoa ei saavutettaisikaan. Myös veren LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet pienenevät ja hyvä HDL-kolesteroli suurenee. Lisäksi laihtuminen parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Pääperiaatteena on ehkäistä lihavuus syömällä vähärasvaista, kasvisvoittoista ruokaa ja liikkumalla säännöllisesti ja riittävästi. Ylipainoisten on tärkeää vähentää päivittäistä energian saantia niin, että se johtaa hitaaseen painon pudotukseen. Ruokavalion keskeisenä periaatteena on rasvan saannin tuntuva vähentäminen erityisesti kovaa piilorasvaa vähentämällä. Kohtuullisesti näkyvää pehmeää rasvaa eli ohuelti margariinia leivän päällä (kuusi voileipää/pv: 1 tl pehmeää margariinia/leipä) ja pari teelusikallista öljypitoista salaattikastiketta on kuitenkin tyydyttymättömien ja välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin kannalta tärkeää. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi käyttää jopa puoli kiloa päivässä. Alkoholia ja runsasta sokerin käyttöä on syytä välttää. Laihtumisesta on hyötyä vain, jos tulos on pysyvä. Tämä edellyttää pysyviä elämäntapamuutoksia ja painonhallintaa. Säännöllinen ruokailu on tärkeää, mutta ruoka-annoksia voi pienentää. Näin vältyt liialliselta nälän tunteelta, joka voi johtaa hallitsemattomaan syömiseen. Liikunta ja arkiaktiivisuus tukevat painonhallintaa. Painonlaskun tavoitteena on normaalipainossa pysyminen tai ylipainoisilla vähintään 5 %:n painonlasku. Vyötärönympäryksen vähimmäistavoite on miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm. Normaali painoindeksi (BMI = body mass index) on alle 25. Painoindeksin laskeminen paino kiloina Painoindeksi = pituus metreinä x pituus metreinä Esimerkki: 65 kg Painoindeksi = = 22,5 1,70 m x 1,70 m 26 27

15 Hiiop, liikkumaan! 10. Hiiop, liikkumaan! Miksi liikunta on niin tärkeää sepelvaltimotautipotilaalle? Oikein suunnitellulla ja säännöllisellä liikunnalla on mahdollista parantaa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa. Liikunta voi jopa hidastaa valtimoiden kovettumista. Itselleen sopivan ja mieluisan liikuntatavan löytyminen kohottaa pikkuhiljaa kuntoa ja antaa hyvän olon, jolloin elämänlaatukin paranee. Sydän, kuten muutkin lihakset, tarvitsee harjoitusta pysyäkseen kunnossa. Sydäninfarktipotilaan liikunta Sairaalassa Moni saattaa aluksi pelätä liikkeelle lähtöä infarktin jälkeen. Alussa onkin tärkeää, että noudatat lääkärisi ja hoitohenkilökunnan antamia ohjeita. Vielä ollessasi vuodepotilas sinua ohjataan tekemään kevyitä, raajojen verenkiertoa edistäviä liikkeitä ja syventämään hengitystäsi. Kerro henkilökunnalle mahdollisista kivuista ja hengenahdistuksesta. Vuodevoimisteluun lisätään vähin erin istuen ja seisten tehtäviä harjoituksia ja voinnin mukaan kävelyharjoittelua sekä tasamaalla että portaissa. Näin harjoittelu vaikuttaa Verenpaine alenee ja syke hidastuu. Uudissuonia syntyy. Sydämen pumppauskyky paranee. Hyvän kolesterolin määrä veressä kohoaa ja triglyseridien laskee. Insuliinin kyky alentaa veren sokeria tehostuu. Verihiutaleiden sakkautuminen vähenee. Verihyytymien liukeneminen tehostuu. Elämäntavat säännöllistyvät. Energiankulutus kasvaa. Liikunta rentouttaa. Mitä se merkitsee arkielämässä Sydämen kuormitus päivittäisissä toimissa kevenee, jolloin jaksat paremmin. Sydämen rasituksen sieto paranee. Valtimoiden ahtautuminen hidastuu. Diabeteksen ja siten myös valtimoiden kovettumisen vaara pienenee. Veren sokeritasapaino paranee. Verisuonitukkeuman vaara vähenee. Tupakointi vähenee, uni paranee. Painonhallinta helpottuu, laihdutustulos pysyy. Stressi vähenee. Tavallisesti ennen kotiutumista tehdään rasituskoe, joka kertoo suorituskyvystä ja mahdollisesta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Tämän tiedon pohjalta suunnitellaan kotona jatkuva harjoittelu, johon saat yksilölliset ohjeet. Fysioterapeutin kanssa harjoitellaan mittaamaan syke ja löytämään sopiva harjoittelutapa jo sairaalassa. Aloita liikunta rauhallisesti. Voit aloittaa kunnon kohottamisen ns. sykejohteisella harjoittelulla, joka tarkoittaa yksilöllisen kuormitustason etsimistä mm. sykettä seuraamalla. Ensimmäiset viikot kotona Infarktin jälkeisenä toipumisaikana, ensimmäisten 6-8 viikkon aikana, liikunta on kevyttä ja rauhallista, koska infarktialueen on saatava parantua rauhassa. Suositeltavin liikuntamuoto on kävely. Matkaa lisätään asteittain. Ensimmäisellä kerralla matka voi olla yhtä pitkä kuin parina viimeisenä päivänä sairaalassa liikkumasi matka. Vauhti on sopiva, kun liikunta tuntuu kevyeltä tai hieman rasittavalta. Saatat vähän hengästyä, mutta pystyt vielä puhumaan. Ensimmäiset 4-6 viikkoa harjoittelusyke pidetään tasolla: leposyke seisten mitattuna + 20 lyöntiä. Sykemittari voi ainakin alussa olla avuksi

16 Hiiop, liikkumaan! Aloita verryttelemällä rauhallisella alkuvauhdilla. Näin lihasten verenkierto paranee ja sydämen kuormitus kevenee. Harjoittelu on hyvä päättää jäähdyttelyyn vähitellen ja vauhtia hidastaen sekä lihasten venyttelyyn, jolloin vältät äkillisen verenpaineen laskun ja mahdolliset lihaskivut. Liiku toipumisvaiheessa mieluummin useita kertoja päivässä kuin pitkään kerralla. Liikunnan pitää virkistää, se ei saa viedä kaikkea energiaa. Jos liikunta pelottaa tai olet epävarma sopivasta kuormitustasosta, lääkäri voi lähettää sinut fysioterapeutin ohjaamaan liikunnallisen kuntoutuksen ryhmään. Tähän tarvitaan hoitomääräys SV3F. Liikuntaryhmistä voit kysyä esimerkiksi sydänpiiristä. Liikuntaa ei tule harrastaa: - väsyneenä, sairaana tai huonovointisena - välittömästi jonkin muun ruumiillisen tai henkisen rasituksen jälkeen - kovalla pakkasella, helteellä tai kylmällä, tuulisella säällä - välittömästi aterian jälkeen - alkoholia nauttineena tai krapulassa. Harjoitteluohjelmaasi voidaan tarkistaa jatkokäyntien yhteydessä terveyskeskuksessa tai oman paikkakuntasi liikuntaryhmissä. Jos sinulle on tässä vaiheessa tehty rasituskoe, se antaa hyvän lähtökohdan kunnon kohottamisohjelmalle. Tiedustele paikkakunnallasi toimivia liikuntaryhmiä esimerkiksi sydänpiiristä, vapaa-aikavirastosta, terveyskeskuksesta tai liikuntatoimesta. Hyötyliikunta tarjoaa erinomaisia lisämahdollisuuksia liikkua. Monet normaaliin päivärytmiin luontevasti sopivat fyysisen aktiivisuuden muodot, kuten portaiden käyttäminen hissin sijasta ja työmatkat kävellen tai pyöräillen kuluttavat niin paljon energiaa, että niistä kertyy viikoittain tavoiteltava kokonaismäärä. Edellytyksenä kuitenkin on, että niissä elimistö kuormittuu oikealla teholla ja riittävän pitkään. Kunnon ylläpito Liikunnan tulee kuulua sepelvaltimotautia sairastavan ja sydäninfarktista toipuneen ohjelmaan koko loppuelämän ajan. Sinun on vain liikuttava itsellesi sopivalla kuormitustasolla ottaen huomioon kuntosi ja lääkityksesi. Päivittäinen, puoli tuntia hikoilua tai hengästymistä aiheuttava liikunta johtaa jo selviin terveyshyötyihin. Noin 2000 kcal:n viikottainen ylimääräinen energiankulutus liikkumalla mikä merkitsee esimerkiksi 70-kiloisen henkilön tunnin lenkkiä neljästi viikossa hidastaa, jopa vähentää verisuonten kovettumista. Liikunnan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen tapahtuma, vaan voit kerätä päivittäisen liikunta-annoksen lyhyemmistä liikuntatuokioista

17 Hiiop, liikkumaan! Näin toimit hätätilanteessa Liikuntaa koskevia tavallisia kysymyksiä ja vastauksia Millaista vauhtia minun tulisi kävellä? Kävele aina niin, että se tuntuu mukavalta. Kuinka paljon sydämen syke saa nousta? Kahden ensimmäisen viikon aikana sykkeen ei tulisi nousta minuutissa enempää kuin 20 lyöntiä yli seisten mitatun leposykkeen. Seuraavina viikkoina, kun lisäät kävelyä, syke saa nousta hieman enemmän, jos meno tuntuu mukavalta. Millaiselta liikunnan pitäisi tuntua? Milloin kuormitus liikunnan aikana on ollut sopiva? Hyvä yleissääntö on, että liikunta saa tuntua hieman rasittavalta (kevyttä hikoilua, syventynyttä hengitystä, lievää väsymystä, mutta yleisesti hyvä olo). Hidasta vauhtiasi, jos liikunta tuntuu rasittavalta (raskas hengitys, yletön hikoilu, väsymys, raskaat jalat ). Millaisia liikuntalajeja saan harrastaa? Periaatteena on, että kaikkia lajeja, joissa kuormitus on ennakoitavissa. Parhaita sydämen ja verenkiertoelimistön kannalta ovat dynaamiset, suuria lihaksia kuormittavat lajit, sauvakävely, hölkkä, voimistelu, hiihto, uinti, soutu, pyöräily ja pallopelit. Äärikuormitusta ja voimailulajeja tulee välttää. Mitä teen, jos liikkuessa tulee rintakipua tai hengenahdistusta? Hidasta, ota nitro ja pysähdy tarvittaessa. Näin toimit hätätilanteessa Jos rintakipu tai hengenahdistus on erittäin kova - Soita heti hätäkeskuksen numeroon Anna nimesi, tapahtumapaikan tarkka osoite ja puhelinnumero - Kerro lyhyesti, mitä on tapahtunut - Vastaa kysymyksiin ja noudata saamiasi ohjeita - Sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan - Järjestä opastus ja huolehdi, että kulkureitti on avoin Jos sinulla on ollut rintakipuja ja olet käyttänyt nitroja aiemminkin - Asetu puoli-istuvaan asentoon - Ota nitro Jos kipu ei helpota 15 minuutissa tai se alkaa uudelleen - Soita hätäkeskuksen numeroon Ambulanssia odotellessa voit pureskella 1/2 tablettia asetyylisalisyylihappoa (esim. Aspirin, Disperin 500 mg) - Älä lähde sairaalaan omalla autolla, koska sydäninfarktiin liittyy vakavien rytmihäiriöiden vaara Huom. Jos aiemmin vakaa angina pectoris -kipu alkaa ilmetä useammin ja myös levossa sekä nitron tarve kasvaa, hakeudu lääkäriin! Mitä sää vaikuttaa ulkoiluuni? Pakkanen ja tuuli lisäävät usein sydänoireita. Käytä tarvittaessa hengityssuojainta tai nitroa ehkäisemään oireita. Miten lääkitys vaikuttaa liikuntaan? Oireeton suorituskyky paranee. Joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta syke ja verenpaine kokoavat rasituksessa hitaammin aiheuttaen lihasväsymystä tai hengenahdistusta. Alkuverryttely on tärkeää

18 Sydänliitto Sinua varten 34 Sydänliitto Sinua varten Suomen Sydänliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, johon kuuluu 20 sydänpiiriä ja 240 yhdistystä ja niiden jäsentä. Lisäksi liittoon kuuluvat Sydänlapset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry sekä kardiomyopatiapotilaiden yhdistys Karpatiat ry. Sydänliitto piireineen ja yhdistyksineen tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mm. - sydämen terveyttä käsitteleviä julkaisuja ja luentoja - sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden arviointia ja mittauksia sekä niihin liittyvää neuvontaa - hoidonopetus- ja sopeutumisvalmennuskursseja - liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä - vertaistukitoimintaa - monenlaista yhdistystoimintaa iloisten ihmisten parissa. Sydänyhdistyksen jäseneksi on tervetullut jokainen sydämen terveydestä ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut. Jäsenenä saat Sydän-lehden kuudesti vuodessa edulliseen jäsenhintaan. Leikkaa irti liittymislomake Sydänyhdistyksen jäseneksi voit liittyä tällä lomakkeella. Saatuamme lomakkeen ilmoitamme sinut lähimpään sydänyhdistykseen. Jäsenenä saat Sydän-lehden kuudesti vuodessa edulliseen jäsenhintaan. Ensimmäisenä vuonna saat lehden ilmaiseksi liittymisestä lähtien. Jäsenmaksun perimme pankkisiirrolla. Jäsenmaksu on vuodessa. Suomen Sydänliitto maksaa postimaksun Piirin nro (yhdistys täyttää) Yhdistyksen nro (yhdistys täyttää) Sukunimi Syntymäaika Etunimet Jakeluosoite Postinumero Päiväys ja allekirjoitus Postitoimipaikka Kunta Puhelin Suomen Sydänliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00600/ Helsinki Suomen Sydänliittoon kuuluu 20 sydänpiiriä, 240 sydänyhdistystä ja niiden jäsentä. Lisäksi liittoon kuuluuvat Sydänlapset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE ry sekä Kardiomyopatiapotilaat - Karpatiat ry.

19 Tumppaa tupakkaa Sydänpiirit 11. Tumppaa tupakka Etelä-Karjala Lappeenranta (05) Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki (06) Etelä-Savo Mikkeli (015) (ma-to 9-13) Helsinki Helsinki (09) Itä-Savo Savonlinna (015) (ma-to 9-15) Kainuu Kajaani (08) Kanta-Häme Hämeenlinna (03) (to 9-17, pe 8-16) Keski-Pohjanmaa Kannnus Keski-Suomi Jyväskylä (014) (ma-pe 9-13) Kust-Österbotten Nykarleby Kymenlaakso Kouvola (05) (9-14) Lappi Rovaniemi (016) Pirkanmaa Tampere (03) Pohjois-Karjala Joensuu (013) Pohjois-Pohjanmaa Oulu (08) Pohjois-Savo Kuopio (017) Päijät-Häme Lahti (03) (ma) Satakunta Pori (02) (ma-to 10-15) Uusimaa Hyvinkää (019) Varsinais-Suomi Turku (02) Pohjoinen aluetoimisto: Oulu (08) Tupakointi on sepelvaltimotautiin sairastuneelle moninkertainen vaaratekijä, joten se on syytä lopettaa mahdollisimman pian. Tupakka lisää veren hyytymistaipumusta ja supistaa verisuonia, jolloin syntyy infarktin uhka. Tupakointi myös altistaa sydäntä vaarallisille rytmihäiriöille. Jo yksi savuke vaikuttaa haitallisesti jopa kuuden tunnin ajan. Lisäksi tupakan sisältämä häkäkaasu heikentää hapen kulkua sydämeen, jolloin angina pectoris -kivut lisääntyvät. Tupakointi kiihdyttää myös verisuonten kalkkeutumista vähentämällä hyvää kolesterolia ja lisäämällä huonon kolesterolin osuutta. Tupakointi vaikuttaa haitallisesti elimistön muihinkin suoniin, mikä voi aiheuttaa miehillä mm. impotenssia. Ääreisverenkierto heikkenee, ja moni tupakoija tunnistaakin itsellään tästä johtuvat katkokävelyoireet. Tupakoinnin lopettaminen vähentää sydäninfarktin vaaran puoleen. Vuosi tupakoinnin lopettamisesta sydäninfarktin vaara on laskenut lähes samalle tasolle kuin se on tupakoimattomilla. Kuinka lopetus onnistuu? Päätös tupakoinnin lopettamisesta kannattaa tehdä jo sairaalassa. Tällöin hoitohenkilökunta voi tukea ohjeillaan lopettamispäätöstä. Lopettaminen kannattaa aina, myös silloin, kun olet tupakoinut pitkään ja paljon. Elimistössä alkaa tapahtua lopettamisen jälkeen suotuisia muutoksia, joita itsekin vähitellen huomaat: 24 tunnin kuluessa: - verenpaine ja syke normalisoituvat - käsien ja jalkojen lämpötila normalisoituu - veren hiilimonoksidipitoisuus normalisoituu - veren happipitoisuus normalisoituu - sydänkohtauksen vaara pienenee 36 37

20 Tumppaa tupakka 48 tunnin kuluessa: - hermopäätteet alkavat uusiutua - kyky haistaa ja maistaa paranee - käveleminen muuttuu helpommaksi 2 viikon - 3 kuukauden kuluessa: - verenkierto paranee - keuhkojen toiminta paranee 1-9 kuukauden kuluessa: - hengästyminen, väsymys, yskä ja poskionteloiden limakalvoturvotus vähenevät - keuhkoputkien värekarvat uudistuvat parantaen keuhkojen kykyä poistaa limaa, puhdistaen keuhkot liasta ja torjuen tulehduksia kuukauden kuluessa: - todennäköisyys sairastua sydäninfarktiin vähenee Tupakasta luopuminen ei ole kaikille helppoa, koska nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Tupakoimattomuus on kuitenkin ehdottoman tärkeää. Jos et voi lopettaa kokonaan, vähentäminenkin on parempi kuin tupakoinnin jatkaminen. Kun olet päättänyt lopettaa Lyö itsesi kanssa lukkoon ensimmäinen tupakoimaton päivä. Mieti sen jälkeen kirjaa vaikka paperille millaisissa tilanteissa yleensä sytytät tupakan. Tee sitten suunnitelma, miten aiot selviytyä noista tilanteista ilman tupakkaa: muuta aikaisemmat tupakointiin liittyneet rituaalisi ja tottumuksesi ja tee ne toisella tavalla. Keksi tapoja, joilla korvaat tupakan. Nikotiinin vieroitusoireet ovat epämiellyttäviä, mutta ne ovat elimistön viesti siitä, että se on pääsemässä irti nikotiinin vaikutuksesta. Keskustele lääkärisi tai terveydenhoitajan kanssa ja varaudu ajoissa nikotiinikorvaushoitoon. Sitä on tarjolla laastarina, purukumina, pillereinä tai suihkeena. Voit arvioida nikotiiniriippuvuutesi Fagerströmin testillä. Annostele sen perusteella hoito lääkäriltäsi tai terveydenhoitajalta saadun tai lääkepakkauksessa olevan ohjeen mukaan. On huomattava, että korvaushoidon on kestettävä riittävän kauan ja annoksen on oltava riittävän suuri. Testaa nikotiiniriippuvuutesi Fagerströmin testillä 1. Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? 5 minuuttia tai alle 3 p minuuttia 2 p minuuttia 1 p. yli 60 minuuttia 0 p. 2. Kuinka monta savuketta poltat vuorokaudessa? p p p. Yli 30 3 p. Pisteet yhteensä: Näin tulkitset testin tulosta: 4-6 = erittäin voimakas nikotiiniriippuvuus 3 = suuri nikotiiniriippuvuus 2 = kohtalainen nikotiiniriippuvuus 0-1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus 38 39

21 Tumppaa tupakka Hoida tulehdukset ajoissa Tavallisimmat vierotusoireet Psyykkiset: Fyysiset: - hermostuneisuus - väsymys - keskittymiskyvyttömyys - huimaus - levottomuus - hikoilu - ärtyvyys - verenpaineen lasku - unettomuus - vapina - masennus - päänsärky - tupakanhimo - ummetus Vieroitusoireet alkavat yleensä vuorokauden kuluessa lopettamisesta ja ovat pahimmillaan ensimmäisen viikon aikana. Nikotiininhalu toistuu noin puolen tunnin välein ja kestää joitakin minuutteja. Sitä voi yrittää hallita mm.: - hengittämällä syvään, rentoutumalla - keskeyttämällä sen, mitä oli tekemässä ja vaihtamalla paikkaa - purukumilla tai imeskelemällä sokerittomia pastilleja - lähtemällä kävelylle - välttämällä kofeiinipitoisia juomia illalla - erilaisella tekemisellä, järjestelemällä tavaroita jne. - juomalla paljon vettä - syömällä väkäkalorisia välipaloja ja kuitupitoista ruokaa. 12. Hoida tulehdukset ajoissa Sydänpotilaan on tärkeää hoitaa kaikki tulehdussairaudet hyvin ja ajoissa. Hoitamattomat tulehdukset saattavat aiheuttaa sydämen sisäkalvon tulehtumisen, joka voi johtaa mm. sydämen läppien vaurioitumiseen. Flunssa ja kuume ovat sinänsä rasitus sydämelle. Tällöin on syytä välttää rasitusta ja liikuntaa. Rasitus nopeuttaa virusten lisääntymistä, jolloin sydäntulehduksen vaara kasvaa. Hampaat ja ikenet tulisi tarkistuttaa ja hoitaa säännöllisesti. Hoitamattomissa hampaissa ja ikenissä mahdollisesti pesivä tulehdus lisää sydäninfarktin vaaraa. Jos sinulle suunnitellaan tehtäväksi ohitusleikkaus, lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa hammaslääkäriin tulehdusten hoitamiseksi, jolloin Kela korvaa osan hammashoidon kustannuksista. Myös ihon kunnosta on hyvä pitää huolta. Nivustaipeiden ja varpaanvälien hautumien ehkäisy ja hoito vähentää tulehduksen riskiä esimerkiksi sydänleikkauksessa. Lopettaminen ei aina onnistu kerralla, vaan repsahduksia voi sattua. Se ei kuitenkaan merkitse epäonnistumista eikä yrityksesi ole mennyt hukkaan. Suhtaudu lipsahdukseen tyynesti ja jatka lopettamista entistä sinnikkäämmin. Saatat tarvita ehkä useita yrityksiä, ennen kuin pystyt lopettamaan tupakoinnin kokonaan, mutta se kyllä onnistuu, kun pysyt päätöksessäsi. Jos mieliala on masentunut ja tupakoinnin lopettaminen vaikeaa, apua voi löytyä masennuslääkkeistä

22 Matkusta maltilla 13. Matkusta maltilla Autolla ajo Autoilu on kokeneelle kuljettajalle fyysisesti kevyt tapa liikkua, joten autoa voi alkaa ajaa normaalisti jo 2-3 viikon kuluttua sairaalasta pääsystä. Jos sinulla on edelleen angina pectoris -oireita tai rytmihäiriöitä, on parasta neuvotella lääkärin kanssa. Aluksi kannattaa olla maltillinen auton ratissa: vältä ruuhkia, kiirettä, huonoa ajokeliä ja pitkiä ajomatkoja. Äkkitilanteet ja stressaavat ajo-olosuhteet saattavat myöhemminkin aiheuttaa sydänoireita. Jos joudut ajamaan pitkiä matkoja, pidä tauko kerran tunnissa ja verryttele lihaksiasi verenkierron elpymiseksi. jasi. Syö pieniä aterioita ja vältä alkoholia. Jos joudut vaihtamaan konetta, pyydä etukäteen lentoyhtiöltä kuljetusapua. Lepää lentokentillä aina kun mahdollista. Jos sinulla on sydämentahdistin, pyydä lääkäriltä mukaasi englanninkielinen todistus siitä ja näytä se turvatarkastushenkilökunnalle, jottei virhehälytystä tulisi. Sinänsä turvatarkastuksiin liittyvät metallinpaljastimet eivät vahingoita tahdistinta. Lomamatkakohteita valittaessa on hyvä ottaa huomioon, että helle, pakkanen, raskas maasto, tiukka ohjelma tai hissitön hotelli saattavat kuormittaa sydäntä liikaa. Ammattimainen autolla ajo ei tule kysymykseen, jos rasituskokeella mitattu suorituskyky on huono tai jos rytmihäiriöiden tai aivoverenkiertohäiriöiden vaara on selvästi olemassa. Lentomatkat Tuore sydäninfarkti samoin kuin sen jälkeiset rintakivut estävät lentomatkustamisen. Lentoteitse on suositeltavaa matkustaa vasta sairausloman päätyttyä. Jos sinulla on angina pectoris -kipuja levossa, sydämen vajaatoiminta tai erittäin korkea verenpaine, keskustele lääkärisi kanssa ennen matkan varaamista. Nyrkkisääntönä lentomatkustajaksi soveltuvuudesta voidaan pitää sitä, että pystyy kävelemään noin 100 metrin matkan ilman hengenahdistusta tai rintakipua. Ota mukaasi ulkomaan matkalle lääkkeesi, viimeisin sydänfilmi ja lyhyt englanninkielinen seloste sairaudestasi. Pakkaa lääkkeet käsimatkatavaroihin. Ota mukaasi mahdollisimman vähän kannettavaa ja käytä mieluimmin pyörillä varustettuja laukkuja. Pitkän lennon aikana ahdas istuma-asento, kuumuus, pitkä paikallaan olo ja veren happikyllästeisyyden lievä lasku voivat aiheuttaa sydänpotilaalle rintakipuja. Nouse koneessa välillä kävelemään, vaihda usein asentoa ja pyörittele nilkko

23 Sauna, seksi ja muut elämänilot 14. Sauna, seksi ja muut elämänilot Sauna sopii sydänpotilaalle Kohtuullinen saunominen sopii sydänpotilaalle. Sen aiheuttama rasitus sydämelle vastaa reipasta kävelyä. Saunaan saa mennä heti, kun tuntee jaksavansa. Sopiva aloituslämpötila on astetta. Liian kuumat löylyt on jätettävä ottamatta. Saunan lämpö laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta ja parantaa verenkiertoa. Älä ota nitroa saunaan mennessä, koska se yhdessä saunan kanssa voi alentaa verenpainetta liikaa aiheuttaen pyörtymisen. Poista kaikki lääkelaastarit saunan ajaksi, koska lämpö muuttaa lääkkeen tehoa. Tarpeetonta rasitusta ennen ja jälkeen saunomisen on hyvä välttää. Saunaan ei pidä mennä, jos on rintakipuja, hengenahdistusta tai kuumetta. Uimisen saunan yhteydessä voit aloittaa parin kuukauden päästä, mutta tee se asteittain valelemalla ensin ihoa viileällä vedellä. Äkkinäinen lämmönvaihtelu kuumasta saunasta kylmään veteen tai päinvastoin nostaa verenpainetta, lisää rytmihäiriövaaraa ja herkistää angina pectoris -kohtaukselle. Vilvoittele saunan jälkeen rauhassa ja juo nestettä. Vältä kuitenkin runsasta alkoholin käyttöä. Ota verenpainelääkkeesi vasta saunan jälkeen. Sydänpotilaalle ei sovi runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö eivätkä suuret kerta-annokset. Alkoholi heikentää sydämen supistumiskykyä, lisää sen työmäärää ja kohottaa verenpainetta. Sillä on myös vaikutuksia maksaan, haimaan, aivoihin ja hermostoon ja veren sokeritasapainoon. Alkoholissa on lähes yhtä paljon kaloreita kuin rasvassa, joten se myös lihottaa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Alkoholin yhdistäminen saunaan tai liikuntaan ovat sydämelle rasitus. On syytä myös muistaa, että alkoholi ei ole kipulääke. Angina pectoris -kohtauksessa siitä voi olla jopa haittaa, koska se peittää oireita, jolloin oikeanlainen hoito saattaa viivästyä. Annos tarkoittaa: - pullo keskiolutta = 1 annos - tuoppi A-olutta (0.5 l) = 2 annosta - lasi mietoa viiniä (12 cl) = 1 annos - ravintola-annos viinaa (4 cl) = 1 annos - Koskenkorva-pullo (0.5 l) = 13 annosta - pullo mietoa viiniä (0.75 l) = 6-7 annosta Alkoholia kohtuudella Nykykäsityksen mukaan kohtuullisesta alkoholin käytöstä (1-2 ravintola-annosta / vrk) ei ole haittaa sepelvaltimotautipotilaalle, päinvastoin siitä voi olla jopa hyötyä, jos muuten on terve. Humalatila ja krapula sen sijaan ovat vaaraksi sydämelle, koska ne altistavat vaarallisille rytmihäiriölle