11/2008. Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/2008. Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI"

Transkriptio

1 11/2008 Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI

2 sisältö 22 Vaasalaisinsinööri Kannen kuva: Ari Nakari 12 ABB:n luottamus miehet ovat hämmentyneitä paikallisen sopimisen kiemuroiden edessä, sanoo yritysyhdistyksen vetäjä Mika valtonen. Jarmo Saaranen valitsi toimialakseen pääomasijoittamisen. Hän sijoittaa rahastoistaan pehmeään teknologiaan. Pääkirjoitus... 5 Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutukseen Uutisia... 6 Kolumni... 8 Tuleeko lama? Puheenjohtajan palsta... 9 Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Edunvalvontaa Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuu Parocilla ei kavahdeta hiipuvaa kysyntä Varapuheenjohtajat tentissä Yhteiskunta & yrittäjyys Työelämä pistää perheajan puntariin Palkkatyöstä pääomasijoittajaksi Korkeasti koulutettu yrittäjä viihtyy työssään Totta ja tutkittua Työelämässä koettu hyvinvointi heijastuu elämäntavoitteisiin eläkeiässä Työllisyystilanne insinööreillä hyvä Maailmalta Työaikadirektiivissä kovat piipussa Osaaminen Akavalaiset tarttuivat mahdollisuuteen kurkata tulevaan Ilmastotalkoissa Etelä-Karjalassa Kitaraa näppäilevä Insinööri Oikeutta Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Opiskelija-asiaa Uutisia Kuntauutisia Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 numero 11/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi valmistuvat Projektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen tekevät työtä ilmastonmuutoksen estämiseksi. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmat ensi keväänä. Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 34 Rakennustarkastaja Juhani Ruponen näppäilee kitaraa Werner Bros -yhtyeessä. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4 Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja Ammattikorkeakoululakiuudistus lausuntokierrokselle Opettajuudesta ammatti. Hakuaika opettajankoulutukseen Saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle. Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä Verkko-opiskelu 1 vuodessa Verkko-opiskelu 2 vuodessa Yrittäjyyskasvatukseen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeelinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa 60 opintopisteen laajuiset opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen pätevyyden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi. Yliopistolain muutoshanke poiki tarpeen tarkastella myös voimassa olevaa ammattikorkeakoululakia. Tarkoituksena on kehittää korkeakoululaitoksen molempia sektoreita tasapuolisesti, joka antaa mahdollisuuden samanaikaisesti oikaista käytännössä esiin nousseita epäkohtia eri korkeakoulusektorien välillä. Mihinkään ammattikorkeakoululain kokonaisremonttiin ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan tarkoitus ryhtyä. Lakiuudistusten on tarkoitus edetä samaa tahtia siten, että niiden käsittely eduskunnassa on ensi keväänä. Lakiuudistus esitetään tulevaksi voimaan samanaikaisesti yliopistolain uudistuksen kanssa vuoden 2010 alusta. Lakiluonnoksen keskeiset muutosehdotukset koskevat opetuksen laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus yhtenäistää yliopistolakiluonnoksen säännöksiä vastaaviksi. Opetuksen laadun kannalta myös ulkopuolisen arvioinnin kohdentaminen koulutuksen järjestämiseen ja muuhun toimintaan on tarpeen. Se on omiaan lisäämään koulutuksen läpinäkyvyyttä ja samalla sen vertailtavuutta. Toinen varsin merkittävä uudistusehdotus on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman kelpoisuuden määrittely siten, että se yksiselitteisesti on ylempi korkeakoulututkinto. Myös aiemmin opistoasteen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on helpotettu siten, että vaadittava kolmen vuoden työkokemus voidaan lukea hyväksi siten, että se on suoritettu ennen korkeakoulututkinnon suorittamista. Nykyisin opistoasteen ja sittemmin korkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan yhden vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen kuin hän saa aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät opinnot. n

5 marraskuu 2008 pääkirjoitus Ilona Mäenpää Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden veturiksi Tekniikan paradoksi on, että se on kaikkialla, mutta silti vierasta. Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Ameebamainen tekniikka tunkee sävelet korviisi, mittaa verenpaineen lenkilläsi, tilaa ruuat jääkaappiisi ja syöttää koirasi, kun soitat syöttöautomaattiin. Silti se ei kiinnosta, ainakaan tyttöjä. Vain 10 % naisista on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista. Onko tekniikka tylsää, eikö sen parissa työskentelystä saa arvostusta? Tätä mietitään kiivaasti sekä ammattikorkeakoulujen yhteisessä INSSI-hankkeessa että teknisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa, joka visioi vuoteen Suomalainen innovaatioympäristö halutaan nyt nostaa maailman parhaaksi. Heikkoja signaaleja opetuksen kehittämiseksi tulvii kestävän kehityksen vaateesta, globaalin maailman kohtaamisesta, poikkitieteellisyyden hyödyntämisestä, tietoyhteiskunnan syvenemisestä ja oppimistarpeiden muutoksista. Toiveskenaariona onkin luoda tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön hyväksi. Kestävää kehitystä edistävät tekniikat ja prosessit halutaan suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tunnukseksi. Mutta miten tavoittaa ekologisen haasteen sisäistäneet nuoret? Insinöörin stereotypia on purettava ja ekologinen haaste otettava vakavasti. Nuorisotutkija Minna Autio Globaaleissa, nopeissa, kilpailuhenkisissä verkostoissa eläviä nuoria ajanmonistajia, joiden vuorokauteen mahtuu 28 tuntia, on vaikea tavoittaa. Kenties tieteiden rajapinnoista genetiikasta, robotiikasta, informaatioteknologiasta, nanotekniikasta ja inhimillisestä teknologiasta löytyy uusia ja houkuttelevia opiskelumahdollisuuksia. Työelämä tarvitsee insinöörejä ja siihen tarvitaan lisää tekniikasta kiinnostuneita, joista tulee insinöörejä! Matti Lähdeniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu UUSI Insinööri 5

6 uutisia UIL ja TEK energia- ja ilmastokysymysten äärellä n Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajoittumaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään yhdistysten jäsenten mielipiteitä ja kantoja energia- ja ilmastokysymyksistä päätöksenteon ja lausuntotyön tueksi. Mielipiteitä hyödynnetään liiton hallituksen kannanmuodostuksessa ja annettavissa lausunnoissa, toimialakohtaisessa ammatillisessa edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä sekä sidosryhmävaikuttamisessa. Tutkimus tehdään UIL:n ja TEKin yhteistyönä. UIL ja TEK ovat mukana kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate engineering solutions -projektissa, jossa kunkin osallistujamaan insinöörijärjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen maan kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelmissa on tarkoitus esittää teknologian mahdollistamat keinot päästöjen rajoittamiseksi. Suomen ohjelman laativat UIL ja TEK yhdessä. FIBS suomensi yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston n Kansainvälisen Global Reporting Initiative -verkoston (GRI) raportointiohjeiston G3:n suomenkielinen versio on julkaistu online-muodossa GRI:n verkkosivuilla org/reportingframework/g3online/ Ohjeistoa voivat käyttää maksutta kaikki raportteja laativat yritykset ja muut organisaatiot. Finnish Business & Society (FIBS) toivoo, että ohjeiston suomennos innostaa yhä useamman suomalaisyrityksen raportoimaan yhteiskuntavastuutoiminnastaan. Tähän mennessä G3-ohjeistoa ovat soveltaneet pääasiassa suuryritykset, joissa raportteja laativat raportointiin erikoistuneet asiantuntijat. Nyt ohjeistoa voivat helpommin käyttää myös ne organisaatiot, joiden raportointiresurssit ovat rajalliset. G3-ohjeistossa neuvotaan mm. mitä tietoja yhteiskuntaraporttiin tulee sisällyttää ja miten raportoitavan tiedon laatu tulee varmentaa, jotta raportti olisi kattava ja tasapuolinen kuvaus raportoivan organisaation toiminnasta, niin sen myönteisistä kuin kielteisistäkin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuuraportointi lisää yritysten läpinäkyvyyttä, mikä on vastuullisen yritystoiminnan perusedellytys. Raportointi on myös yrityksille tehokas toiminnan kehittämisväline. Kansainvälisen G3-ohjeiston käyttäminen raportin pohjana puolestaan lisää tulevaisuudessa raporttien vertailtavuutta ja tehostaa tätä kautta mm. sijoittajien työtä. ILO kehottaa kansainvälistä yhteisöä rahoitus- ja talouskriisin vastaisiin toimiin n ILO:n pääjohtaja Juan Somavia kehoittaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksia ryhtymään kiireesti koordinoituihin toimiin laman välttämiseksi. Somavia pahoitteli sitä, että kun deregulaatiota on systemaattisesti pidetty parhaana politiikkana, siitä on tullut ennemminkin ideologia kuin väline. Hän painotti niiden ihmisten tukemista, jotka ovat syyttömiä kriisiin mutta kärsivät silti seuraukset työpaikkojen ja tulojen menetyksinä. Somavian mukaan tarvitsemme kunnon työpaikkojen luomiseen perustuvan talouden pelastussuunnitelman. Globaali rahoituskriisi saattaa johtaa maailmanlaajuisesti 20 miljoonan ihmisen jäämiseen työttömäksi, mikä nostaisi maailman työttömien kokonaismäärän 210 miljoonaan. Työssä käyvien mutta alle dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä saattaa nousta 40 miljoonalla ja alle 2 dollarilla elävien yli 100 miljoonalla. ILO vaatii, että kansainvälinen yhteisö tekee yhteistyötä tavoitteenaan uudet monenväliset puitteet reilulle ja kestävälle globalisaatiolle. Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle n Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja. Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli euroa asukasta kohti. Tarkastelussa oli mukana 30 aluetta eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla. 6

7 Kahvinjuonnin maailmanennätys Suomeen n Suomessa tehtiin tiistaina kahvinjuonnin maailmanennätys, kun Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen otti osaa peräti suomalaista. Ennätysyritykseen osallistuvia kahvitaukoja järjestettiin kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Reilun kaupan edistämisyhdistys arvioi, että maailmanennätykseen osallistuneet joivat Reilun kaupan kahvia yhteensä noin 6400 litraa. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, ja se ylitti myös alkuperäisen osallistujan tavoitteen. Saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että edellinen kahvitaukoilijan ennätys tehtiin yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa, iloitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Syväsen mukaan nyt saavutettu maailmanennätys on hyvä osoitus siitä, että Reilu kauppa toimii. Yhden yksittäisen Reilun kaupan kahvikupillisen ostaminen ei vielä saa suuria aikaan, mutta kun tarpeeksi moni kahvinjuoja tekee saman valinnan, vaikutus kehitysmaiden kahvinviljelijöiden elämään on huomattava, Syvänen muistutti. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyy laskuun n Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina ja sen ennakoidaan kääntyvän laskuun ensi vuoden alussa. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet useissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Martti Mäenpään mukaan alan tilauskanta pysyi heinäsyyskuussa korkealla tasolla, mutta eri yritysten saama tilausten määrä vaihteli poikkeuksellisen paljon. Yrityksistä 70 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen huhti-kesäkuun tilanteesta ja runsaat 50 prosenttia kertoi tilauskantansa supistuneen. Kolmannes yrityksistä raportoi lokakuussa tarjouspyyntöjen merkittävästä vähenemisestä. Tilauskannan korkeaa tasoa ylläpitävät muutamien yritysten yksittäiset, arvoltaan suuret ja pitkäkestoiset tilaukset. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä markkinatilanteen nopean muutoksen perusteella teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina. Ensi vuoden alussa liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän laskuun. Henkilöstömäärän useita vuosia jatkunut kasvu on pysähtynyt syksyn aikana. Merkit siitä, että kysyntä pienenee edelleen, ovat vahvat. Yritysten kilpailukyky joutuu entistä kovemmalle koetukselle, Mäenpää sanoo. Mäenpää mukaan rahoitusmahdollisuuksien heikennyttyä nopeasti on maan hallituksen huolehdittava siitä, että Finnveralla on riittävät rahoitusinstrumentit niin pk-yritysten kasvun kuin suomalaisen vientiteollisuuden tueksi. Tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys kasvaa. Yrityskohtaiset erot ja tarpeet voidaan työmarkkinoilla parhaiten huomioida hyödyntämällä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia, jatkaa Mäenpää. YTN odottaa Nokialta yhteiskuntavastuun kantamista n Ylemmät Toimihenkilöt YTN seuraa huolestuneena yhä kasvavaa yt-neuvottelujen sumaa. Suomen teknologiateollisuuden kantava voima Nokiakin on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat maailmanlaajuisesti noin 800 Nokian työntekijää. Heistä yli 400 työskentelee Suomessa ja suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Nokia on aiemmin toiminut kiitettävästi yt-neuvotteluissa ja on julkisuudessa profiloitunut vastuullisena toimijana. YTN toivoo, että Nokia jatkaa valitsemallaan avoimella ja rakentavalla linjalla. Irtisanottaville työntekijöille on pyrittävä löytämään työtä yhtiön sisältä ja tuettava kaikin tavoin uuden työpaikan etsimisessä. Heille on myös tarjottava mahdollisuutta päivittää vanhaa tai hankkia uutta koulutusta, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä. Nokia on aloittanut yt-neuvottelut Markets-ryhmän myynnissä ja markkinoinnissa sekä pitkän aikavälin tutkimuskeskuksessaan Nokia Research Centerissä. Suunnitellut muutokset on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden alkuun mennessä. Markets-ryhmän muutokset vaikuttavat suoraan noin 450 työntekijään, joista noin sata on Suomessa. Tutkimuskeskuksen toimintojen keskittäminen tiet- tyihin ydinalueisiin koskee maailmanlaajuisesti 130:tä Nokia Research Centerin työntekijää. Heistä lähes sata työskentelee Suomessa. Insinöörisäätiöllä uusi hallitus n Insinöörisäätiön puheenjohtaja on Pertti Porokari, henkilökunnan edustajia ovat Hannu Saarikangas, opiskelija-asiamies Ulla-Mari Pasala (IOL) asiamiehenä Merja Parkkinen. Uusia jäseniä ovat UIL:n varapuheenjohtajat Aulis Huikko, Timo Härmälä, Pekka Laakso ja Pekka Liimatainen. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Jaakko Koivumäki tutkimusasiamies Tuleeko lama? Meneillään olevaa finanssikriisiä on verrattu erityisesti 1930-luvun lamaan, mutta analogioita on haettu myös Suomen 1990-luvun alun lamasta. Hmm, katsotaan 1930-luvun lama lähti liikkeelle, kuten käsillä oleva finanssikriisikin, Yhdysvalloista, josta se sitten levisi kaikkialle teollistuneeseen maailmaan kuten nytkin. Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi Suomessa ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Seuraukset eivät kuitenkaan olleet maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme niin pahat kuin monissa muissa maissa luvun lamaa edelsi villin kapitalismin aikakausi, markkinoita ei juuri säännöstelty. Syntyi kuplatalous ja lopulta New Yorkin pörssi romahti totaalisesti mustana torstaina Laman jälkeen valtiot alkoivat suitsea markkinataloutta huomattavasti tarkemmin. Talouspolitiikka nojasi ns. keynesiläisyyteen aina 1970-luvun alkuun saakka, jolloin talous ajautui jälleen taantumaan: tällä kertaa syynä oli muun muassa vuoden 1973 öljykriisi. Suomen 1990-luvun alun laman alla kansantalouden vaihtotase joutui pahaan rakenteelliseen epätasapainoon. Ulkomaisen velan kasvu alensi ulkoisten riskien sietokykyä. Kohtalokasta oli, että tähän tilanteeseen osui lähes samanaikaisesti idänkaupan romahtaminen, Länsi-Euroopan suhdannetaantuma ja vienti- ja tuontihintojen suhteen heikkeneminen. Heikon kehityksen vuoksi esimerkiksi asuntojen hinnat putosivat, mikä rasitti pahoin velkaantuneiden talousyksiköiden toimintaa. Kun menojen karsiminenkaan ei riittänyt taseiden tasapainottamiseen, seurauksena olivat luottotappiot ja pankkikriisi. Kahdessa vuodessa tuotanto laski 10 prosenttia, työttömyysaste nousi melkein 20 prosenttiin ja julkisen talouden menot kasvoivat lähes 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuinka hyvin nykyinen tilanne, erityisesti Suomen näkövinkkelistä, on sitten verrattavissa ja 1990-lukujen tilanteeseen? Ilmeisesti globaali tilanne muistuttaa hyvinkin paljon 1920-luvun lopun tunnelmia. Ekonomistit ovat kuitenkin selittäneet, että nyt on opittu silloin tehdyistä virheistä eli valtiot ovat saman tien reagoineet finanssikriisiin mittavilla tukitoimilla luvun lama taas ei ole ekonomistien mukaan toimiva rinnastus Suomen nykytilanteeseen, koska yritykset eivät ole tällä kertaa korviaan myöten veloissa, pankit ovat vakavaraisempia ja ilmeisesti asuntojen mahdollinen hintakuplakin on huomattavasti pienempi Suomessa kuin monissa muissa EU-maissa Yhdysvalloista puhumattakaan. Islannin tilanteeseen Suomen laman voi kuulemma rinnastaa huomattavasti paremmin. Silti ekonomistit ovat lähes yksimielisiä siitä, että talouden taantuma on Suomessakin mahdollinen eli että BKT ei kasvaisi lainkaan ensi vuonna. Sitä pidetään ainakin varmana, että ensi vuoden kasvu on huomattavasti vielä muutama kuukausi sitten tehtyjä ennusteita selvästi pienempää. Toki myös laman profeettoja on liikkeellä. Mutta mitä tapahtuu työllisyydelle, jos kaikesta huolimatta kävisi oikein huonosti? Millä aloilla se tuntuisi ensiksi, entä seuraavaksi? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander spekuloi akavalaisten tutkijoiden seminaarissa syyskuussa, että suhdanneherkältä rakennusalalta se leviäisi pian palveluihin ja vientiteollisuuteen. Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. Mielenkiintoisena seikkana Kianderin esityksestä jäi mieleen myös sen arvuutteleminen, onko Suomen johto toiminut viisaasti vai tyhmästi tiukalla säästölinjallaan. Tällä Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. hetkellä Suomen julkisen talouden taseet näyttävät nimittäin Norjan jälkeen parhaimmalta koko Euroopassa. Äkkiseltäänhän tuntuisi, että totta kai. Mahdollisen uhan kuitenkin muodostaa se, että toisin kuin Suomi, suuret EU-maat ovat velkaisia, jolloin niille saattaa tulla tiukan paikan tullen houkutus päästää toki vastoin Euroalueen taloudenpidon periaatteita inflaatio valloilleen ja miten silloin käykään Suomen säästöjen Toisaalta, asuntovelallisten asemaa se helpottaisi Suomessakin, mikäli korot eivät nousisi vastaavalla tavalla ja mikäli asuntovelallinen säilyttää tulotasonsa. 8

9 marraskuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Liitolle valittiin uusi hallitus ylimääräisessä edustajakokouksessa epäluottamuslauseen saaneen ja erotetun hallituksen tilalle. Uuden hallituksen työskentely on sujunut todella mallikkaasti ja kitkattomasti, vaikka syksyn aikana on jouduttu tekemään vaikeitakin päätöksiä. Edustajakokouksen yksi tehtävä onkin muodostaa toimintakykyinen hallitus. Liitto on siis menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. UIL:n jäsenten neuvottelu- ja sopimustoiminta hoidetaan eri neuvottelujärjestöjen kautta, kuntapuolella KTN:n, valtiolla JUKO:n ja yksityisellä sektorilla YTN:n toimesta. Liiton sisällä tapahtuva työmarkkinatoiminta hoituu eri valtuuskuntien kautta ja niiden jäseninä toimivien eri sektoreiden luottamusmiesten toimesta. Järjestelmä on toimiva, sillä luottamusmiehet saavat näin välitettyä viimeisimmän tiedon liittoon. Yksityisellä sektorilla se tapahtuu TesVa:n, valtiolla VesVa:n ja kuntapuolella KesVan kautta. Kuntasektorin valtuuskunta KesVa ei ole vaan vielä saanut toimintaansa käyntiin. Toivonkin, että kuntapuolen luottamusmiehet aktivoituisivat ja aloittavat ripeästi toiminnan ja jäsenten edunvalvonnan myös KesVa:ssa. KTK ja SKT ovat laittaneet kanteen vireille UIL:oa vastaan. Kanteessa mm. arvostellaan edustajakokouksen tekemiä demokraattisia päätöksiä. Edustajakokouksen päätöksellä KTK:n jäsenyys UIL:ssa on päättynyt 2007 lopussa ja KTK:n jäsenjärjestöt ovat tulleet suoraan UIL:n jäseniksi, joten KTK ei voi arvioida edustajakokouksen päätöksiä. Yhdistämissopimuksen mukaan KTK:n piti lakata olemasta nykymuotoisena ja jatkua ainoastaan sovitulla tavalla. Ainut sovittu tapa on, että se toimii kuntapuolen jäsenmaksujen mekaanisena välityskanavana. Kanteessa halutaan myös purkaa Insinööriliiton ja KTK:n yhdistyminen. Jokainen liiton yksittäinen jäsenjärjestö voi erota sääntöjensä puitteissa Uudesta Insinööriliitosta. Liitto ei kuitenkaan kannusta tähän vaan toivoo, että se voi jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa kaikilla työmarkkinasektoreilla. Toivon tässä nyt kaikilta jäseniltä tarkkaavaisuutta ja aktiivisuutta, että tiedätte, mitä teidän omassa yhdistyksessä tapahtuu ja minkälaisia kantoja siellä muodostetaan. Yhteistä ja parempaa liittoa rakentaen Pertti Insinööri UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää ABB:llä Helsingissä luottamushenkilöt vetävät yhtä köyttä. Tiiviimpään yhteydenpitoon on pakottanut paikallisen sopimisen mukanaan tuoma hämmennys. Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä voi työpaikkakohtaisesti sopia, kun työnantaja on jo ehtinyt antaa kon- -Mistä sernitasolla ohjeet palkankorotusten jakamisesta, ihmettelevät ABB:n luottamushenkilöt. He kokoontuivat ABB:n ylemmät toimihenkilöt Helsinki ry:n puheenjohtajan Mika Valtosen kutsusta miettimään edessä olevia haasteita. Yritysyhdistys perustettiin vuonna 2004 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymisen aikoihin. ABB Oy muuttui maatason katto-organisaatiosta operatiiviseksi yhtiöksi pari vuotta aikaisemmin, kun 23 erillistä yritystä yhdistettiin yhdeksi konserniksi. Yhdistymisen jälkeen on sormi mennyt suuhun monessa asiassa niin johdolla kuin henkilöstön edustajilla. Yritysyhdistyksestä arveltiin olevan apua yhteisten linjausten esittämisessä. Paikallista rumbaa Kun paikalliseen eli työpaikkakohtaiseen sopimiseen siirryttiin viime sopimuskaudella, alkoivat tosi käänteet työehtosopimuksen tulkinnassa. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa vuosille sovittiin sekä yleiskorotuksista että työpaikkakohtaisista eristä. Jälkimmäisistä neuvotteleminen jäi luottamushenkilöiden harteille. Tänä syksynä tulleen 2,5 % prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä. Sen suuruus on 1,6 %, jos jakotavasta syntyy sopu luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jos jakamisen perusteista ei päästä yksimielisyyteen, kaikille jaetaan tasaisesti 0,8 prosenttia. Työnantaja on mainostanut paikallisen sopimisen myönteisiä puolia. Mutta mitä paikallista siinä on, kun ABB:n johto tuntuu antaneen henkilöstöjohdolle ohjeet noudatettaviksi kaikissa osastoissa, luottamushenkilöt ihmettelevät yhdessä. Esimerkiksi Drives ssa työnantaja ei joustanut paikallisen erän jakami- Jorma Lassinen (vas.), Veli Vähä mäki ja Heikki Pollari. Paikallisesta sopimisesta esite ja tutkimuksia Paikallinen sopiminen eli työpaikoilla tapahtuva sopiminen on yleistynyt 1990-luvun lamavuosista alkaen. Onnistuakseen se edellyttää työnantajilta ja henkilöstön edustajilta laajaa osaamista. Vastavuoroisuus ja luottamussuhteet ovat paikallisen sopimisen vitamiinia. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on toteuttanut Professori Martti Kairisen johdolla. Tutkimushankkeesta sovittiin vuosien tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksista on laadittu esite ja kaksi laajaa tutkimusraporttia. Ks. tai tutkimukset ja julkaisut. 10

11 Antti Sallinen (vas.) ja Pekka Huhta. Mika Valtonen. Jukka Tolvanen. sessa, jolloin erä jaettiin tessin mukaan tasan, Jukka Tolvanen sanoo. Hän on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Drives-yksikössä. Valtosen mielestä työehtosopimus ei ole niin jäykkä kuin työnantajat antavat ymmärtää. Termistä tessin vastainen onkin tullut suosittu väite työnantajien suussa. Tulkinnanvaraisuuksia ABB:n luottamusmiehille paikallinen sopiminen on tuonut eteen paljon haasteita. Ensinnäkin, suomalainen yrityskulttuuri ei ole tottunut sellaiseen, Veli Vähämäki Product Support -yksiköstä sanoo. Viime vuonna asia tuli eteen heti kesälomien jälkeen vain pari viikkoa uuden työehtosopimuksen syntymisen jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa, jossa asiaa on harjoiteltu kymmeniä vuosia, on vieläkin vaikeuksia. Toiseksi, kun työnantaja on keskittänyt henkilöstöhallinnon päätöksenteon, ei paikalliselle sopimiselle anneta edes mahdollisuuksia, Jukka Tolvanen toteaa. Kädet on siis sidottu. Kun jossain yksiköissä oli jo tehty sopimuksia, ei työntekijöiden kannalta parempia enää muissa haluttu solmia. Kolmanneksi, kun luottamushenkilö ei saa tarvitsemiaan tietoja palkoista tai edes palkkatasosta, hän ei voi saada parannuksia epäkohtiin, Jorma Lassinen prosessiteollisuusdivisioonasta sanoo. Kun työnantaja kertoo, että tietty osa vaikkapa suunnittelijoista on paikallisen erän piirissä, on luottamusmiesten mielestä nykyisillä tiedoilla mahdoton tietää, kuuluvatko korotuksen saaneet jo ennen korotusta suunnittelijoiden parhaiten palkattuun joukkoon. TES:ssä korostettu henkilökohtainen palkkasalaisuus ei vaarannu vaikka TA antaisi tehtäväluokittain minimi- ja maksimipalkkatasot ennen ja jälkeen työpaikkakohtaisen erän jakoa. Isoissa yrityksissä samaa työtä tekeviä on usein kymmeniä, joten henkilökohtaiset tiedot varmasti pysyvät salaisuuksina. Mikäli paikallisesta erästä tulee pitkä perinne, pitäisi jo alusta asti sopia, miten korotuksen saaneet tilastoidaan ja ammattiryhmän tarkkuudella antaa tiedot palkkakehityksestä. Neljänneksi, työnantajat puhuvat meriiteistä ja paikalliseristä samaan aikaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. Meriitit eivät liity paikallisiin eriin mitenkään. Ne ovat työnantajan palkkio hyvälle työntekijälle. Niistä keskustellaan aina erikseen. Myös YTN:n linjana on se, että jäsenillä täytyy olla mahdollisuus neuvotella itse henkilökohtaisista meriittikorotuksista. Luottamushenkilöt eivät voi sitä tehdä, sillä heidät on valittu edustamaan omaa henkilöstöryhmäänsä. YTN:n teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Tomi Sepän mukaan yrityksillä pitää olla päätäntävalta meriittien jakamisesta, niistä ei voida päättää työehtosopimuksissa. Selvät pelisäännöt saatava Veli Vähämäki peräänkuuluttaa selviä pelisääntöjä seuraavalle neuvottelukierrokselle. Ja ne pitää kirjata myös työehtosopimukseen. Luottamushenkilöiden tiedonsaantiin ainakin on saatava sitovat ohjeet. Luottamushenkilöillä täytyy olla saatavilla palkka- ym. tilastoja ja taulukoita, joita seurata. Ja paikallisen erän jakamiseen täytyy saada ns. täysperälauta, joka varmistaa erän tasapuolisen jakamisen siinä tapauksessa, että palkankorotuksien paikallinen sopiminen ei onnistu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehet tarvitsevat myös koulutusta ja toivovat avoimempaa keskustelua työnantajan kanssa. Paikallisesti sopiminen tuntuu olevan kummallekin osapuolelle vielä vierasta. Luottamusmiesten mielestä palkkakysymykset kiinnostavat kuitenkin kaikkia. Ensi keväänä on edessä neuvottelut seuraavan kierroksen korotuksen suuruudesta. Jos nykyisen työehtosopimuksen jatkamiselle ei ole edellytyksiä, se pitää sanoa irti mennessä. n UUSI Insinööri 11

12 edunvalvonta Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Eija Hiltunen Valtakunnansovittelija Juhani Salonius: Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, kansan keskuudessa tupot, saivat alkunsa 1960-luvun lopulla silloisen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan räätälöimänä. Tupojen 40-vuotisjuhlia ei päästy juhlimaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Antti Herlin ilmoitti tupoille, että Det är slut nu. Ruotsissahan ei ole tehty tupoja 18 vuoteen. Myös joissakin palkansaajajärjestöissä löytyi tarvetta purkaa liittokohtaisia ongelmia ja paineita. Olivathan kolme peräkkäistä sopimusratkaisua olleet tuporatkaisuja. Kaikkiaan vuosina oli vain kaksi liittokohtaista kierrosta, vuosina ja 2000, totesi valtakunnansovittelija Juhani Salonius UIL:n neuvotteluvastaavien päivillä Vantaalla. Vuonna 2010 umpeutuu iso osa työmarkkinasopimuksia. Miten tämän jälkeen jatketaan, on Juhani Saloniuksen mukaan mahdoton sanoa vielä mitään. Yhtenä sopimuspaketin ongelmana ovat sopimuskausien pituudet, jotka vaihtelevat puolesta vuodesta neljään vuoteen. Myös sopimusten päättymisajat ovat erilaisia. Esimerkiksi viime syksynä rahoitus- ja elintarvikealat olivat jo sopimusten piirissä, kun kuljetusalan sopimukset päättyivät vasta keväällä Tupojen piiriin oli hankala saada raja- ym. riitoja käyviä liittoja. Tupokeskustelua ei Juhani Saloniuksen mukaan yhtään helpottanut työmarkkinapolitiikan mukaan tulo eduskuntavaalikeskusteluun, ja siihen liittyvä sairaanhoitajien palkankorotushuutokauppa. Nähtäväksi jää, kaivetaanko tupoluu vielä esiin taloussuhdanteiden muuttuessa. Juhani Saloniuksen mukaan luottamusmiesten asema voi vahvistua muuttuvan neuvottelumenettelyn vuoksi. Tähän asti luottamusmiesten eräs keskeinen tehtävä on ollut valtakunnallisten sopimusten paikallinen soveltaminen. Jatkossa voi olla niin, että luottamusmiesten tehtävät painottuvat enemmän neuvotteluihini paikallisista sopimuksista. Myytit murtuvat Valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan tupomyytit ovat murtumassa. Vuoden voimassa olleen ja edelleen jatkuvan liittokierroksen kokemukset ovat osoittaneet, että paljon mainostettua kolmikantayhteistyötä on tehty myös tupojen ulkopuolella. Maan hallitus sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat voineet valmistella sosiaalisia uudistuksia myös liittokierroksella. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskysymyksiä voidaan tehokkaasti hoitaa myös liittokierroksilla. Ja pisteenä i:n päälle: kuljetusaloilla voidaan päästä sopimukseen ilman lakonuhkia. Lisääntyvätkö lakot, jos EK lopullisesti hautaa osaltaan tupomenettelyn, ja siirrytään liittokohtaisiin valtakunnallisiin ja työpaikkakohtaisiin sopimuksiin vai pitääkö globaalitalous ammattiyhdistysliikkeen hiljaisena ja varpaillaan? Salonius pitää historian valossa todennäköisenä, että lakot ja lakon uhat lisääntyvät liittokierroksilla. Toisaalta taloudellisella epävarmuudella voi olla lakkoja vähentävä vaikutus. Toki jotkut pienemmät liitot voivat lakkoilla vedoten jäsentensä palkkasumman vähäiseen kansantaloudelliseen merkitykseen. Myös liittokierroksen kalleuden Salonius asettaa kyseenalaiseksi. Vaikka tä- 12

13 mä liittokierros on ensisilmäyksellä keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin tupot, on tupoihinkin sisältynyt liitoissa ja kentällä korotuspaineita luovia elementtejä. Kun päälle lasketaan yritys- ja työpaikkatason korjausliikkeet, voivat liitto- ja tupokierrokset olla Saloniuksen mukaan kutakuinkin saman tasoisia loppuyhteenvetoa tehtäessä. Valtakunnansovittelija peräänkuulutti paikallisen sopimisen määritelmää. Hän sanoi aina pyytävänsä täsmentämään, kun joku vaatii tai vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai vähentämistä. Mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan? Saloniuksen mielestä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, mitä se on. Yksi määritelmä on, että paikallinen sopiminen on yritys- tai työpaikkatasolla tapahtuva sopimismenettely, joka perustuu työehtosopimuksiin, lakeihin tai yleiseen sopimisvapauteen. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi palkka perusteista ja -korvauksista, järjestelyvarojen jakotavasta tai työaikakysymyksistä. Paikallista sopimista ei tarvitse pelätä Salonius veikkaa, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, vaikka sopimisvaltuudet jatkossakin vaihtelevat sopimusaloittain. Erään tutkimuksen mukaan yllätys, yllätys 70 prosenttia työnantajista kannatti paikallisen sopimisen lisäämistä. Henkilöstöstä hieman yli puolet piti nykyistä tasoa sopivana, runsas kolmannes kannatti lisäämistä ja kymmenisen prosenttia katsoi, että paikallista sopimista on jo nyt liikaa. Saloniuksen kokemuksen mukaan palkat ovat yleensä nousseet paikallisen sopimisen seurauksena. Myönteisimmin on sujunut sopiminen työajoista. Juhani Salonius ei pitänyt vielä ajankohtaisena pohdiskella, tarvitaanko SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta, johon kuuluisi mm. jonkinasteinen laaja työmarkkinasopimus. Tätä ovat kannattaneet SAK:n johtaja Lauri Lyly ja STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyrmännyt ajatuksen. n Teksti: toimittaja Anu Tilander, Akavan Erityisalat ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Valtion aluehallinnossa on parhaillaan käynnissä mittava uudistus, jonka tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke pohjautuu hallitusohjelman linjauksiin. Aluehallinnon uudistamishankeen (ALKU-hanke) muita tavoitteita ovat mm. viranomaisten tehtävien selvittäminen ja työnjaon selkiyttäminen, tarpeettomien tehtävien karsiminen ja viranomaisten verkostomaisen yhteistyön lisääminen. Vuonna 2007 käynnistetty hanke jatkuu 2009 asti. Uudistusten on määrä astua voimaan 2010 aikana. Hankkeen piirissä on lähes valtion työntekijää, joista noin on akavalaisia. Valtaosa akavalaisista toimii erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hanke koskee lääninhallituksia, työvoima- ja elinkeinokeskuksia, ympäristökeskuksia, ympäristölupavirastoja, työsuojelupiirejä, tiepiirejä, metsäkeskuksia ja maakuntien liittoja Tarkoituksena on vähentää viranomaisten määrää alueilla ja organisoida tehtäväkokonaisuudet nykyistä selkeämmin. Tuottavuustavoite on 625 henkilötyövuotta (htv = yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika). Käytännössä tämä tarkoittaa 625 työntekijän vähennystä vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä haetaan lähinnä tuki- ja asiakaspalvelutehtävistä sekä yhdistämällä johtamistoimintoja. Tuottavuutta tavoitellaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, keskittämällä toimintoja, ulkoistamalla ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hanketta koordinoivat ohjaus- ja valmisteluryhmät, joissa on poliittinen edustus. Uudistusta valmistelee lisäksi 12 alatyöryhmää. Niissä ovat edustettuina ministeriöt, muu keskushallinto ja aluehallintoviranomaiset. Henkilöstöjärjestöjen edustajia on mukana kaikissa alatyöryhmissä. Uudet aluehallintoviranomaiset Valtion aluehallintoon perustetaan kaksi uutta viranomaista. Niiden alle organisoidaan uudelleen hankkeen piirissä olevien virastojen tehtävät. Uudet aluehallintoviranomaiset on valmisteluvaiheessa nimetty Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseksi (Ellu) ja Aluehallintovirastoksi (Allu). Ellu koordinoi luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen, infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Allu hoitaa peruspalveluihin, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon sekä ympäristölupiin liittyviä tehtäviä sekä työsuojelun valvontaa. Hankkeella siirretään keskushallinnon tehtäviä alue- ja paikallishallinnolle. Uudistus vahvistaa maakuntien liittojen roolia alueiden kehittäjänä. Niille on luvassa lisää vastuuta mm. alueiden strategisessa kehittämisessä ja viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. n Lisätietoja ALKU-hankkeesta: UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuun Kun INSSI-hanke pelastaa tekniikan alan ammattikorkeakoulu opetuksen, voi insinööri sen jälkeen pelastaa maailman. Kolmivuotisella hankkeella on nimittäin kovat tavoitteet: kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja. Janne Roslöf (vas.), Matti Lähdeniemi ja Salla Kulmala vetävät INSSI-hankkeen työryhmiä. Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen INSSIin osallistuvat kaikki tekniikkaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Verkostohanketta toteutetaan pääasiassa kolmessa kehittämisryhmässä, jotka keskittyvät oppimisprosesseihin ja koulutusrakenteisiin sekä kehittämään markkinointiviestintää. INSSI-hankkeen vauhdittamisseminaarissa lokakuussa mietittiin tekniikan alan korkeakoulutuksen haasteita. Kehittämisryhmillä oli omat aivoriihensä. Ryhmien työskentelyyn toivotaan jatkossa osallistuvan ja tuovan kehittämisideoita mahdollisimman monen opettajan. Vauhdittamisseminaarissa INSSIhanketta esitteli hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen. Hintsasen mukaan tärkeätä on tuoda parhaita käytäntöjä esiin ja kaikkien tietoisuuteen. Paradoksaalista on, että tekniikka on arkipäiväistä, mutta kuitenkin vierasta. Tekniikan ja insinöörien roolia ei tunnisteta enää yhtä hyvin kuin ennen. Erityisen totta tämä on naisten kohdalla. T-median tekemän tutkimuksen mukaan yksikään perinteinen tekniikan toimiala ei mahdu naispuolisten lukiolaisten TOP 10 -suosikkialalistalle. Naisista vain 10 % on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista, kun taas miehistä lähes puolet. Myös nuorison ajatus- ja viestintämaailman saavuttamisessa tarvitaan ronskeja otteita. Insinöörin stereotypiaa on purettava, sanoi nuorisotutkija Minna Autio. Ekologinen haaste on otettava vakavasti, samoin sosiaalisten suhteiden osaajan merkitys sekä käyttäjälähtöisyyden merkitys. Menestyjän tarina on kirkastettava niin, että siihen helppo samaistua ja saada arvostusta. Työelämän tarpeet tunnistettava Koulutusrakennetyöryhmän vetäjänä toimii Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Ryhmä keskittyi iltapäivän aivorii- 14

15 hessä lähinnä insinöörikoulutuksen työelämätarvevastaavuuteen, koulutuksen toteutuskulttuuriin ja harjoitteluun, yhteisen aineksen kokoon ja tarpeeseen, kansainvälisten ammattikorkeakoulujen yhteisiin koulutuksiin sekä opiskelijoiden uusiin toimintatapoihin 7/24. Työryhmätyöskentely antoi vahvistusta työstettäviksi tuotuihin fokusvalintoihin, Lähdeniemi sanoi. Ryhmä osoitti myönteistä ja innokasta suhtautumista sekä ammattikorkeakoulujen yhteiselle asialle että insinöörikoulutuksen kehittämiselle. Jatkotyöskentelyssä Lähdeniemi keskittyisi vahvasti toisaalta opiskelijan, toisaalta työelämän näkökulmaan. Insinöörikoulutuksen yksilöityminen edellyttää työelämän tarpeiden tunnistamista ja niiden siirtämistä insinöörikoulutukseen. Silloin myös tulevaisuuden edes osittainen ennakointi nousee entistä vahvempaan rooliin. Hyviä käytäntöjä levittämään Oppimisprosessin kehittämisryhmässä nousi esille oppimistulosten sekä koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisproblematiikan kannalta hyvien käytäntöjen levittäminen insinöörikouluttajien hyödynnettäväksi, sanoo ryhmän vetäjä, koulutuspäällikkö Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän tavoitteena on löytää ja analysoida useita erilaisia toimintamalleja, joilla on saatu hyviä tuloksia. Mitä niistä voisi oppia ja miksi ne ovat toimineet? Tärkeiksi työskentelyn osa-alueiksi ovat Roslöfin mukaan hahmottumassa: opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt, monipuoliset opetusmenetelmät, yritysyhteistyön toimintamallit, opiskelijoiden ohjaus ja yhdessä oppiminen, opettajien osaamisen kehittäminen ja toimintaedellytykset, insinööriammatin imago ja asenteet sekä mittarit ja tilastot. Ryhmän työskentely etenee syksyn aikana tarkemman projektisuunnittelun ja osatehtävien määrittelyn merkeissä. Varsinaiseen työstämiseen päästään alkuvuodesta 2009 ja ensimmäisiä levitettäviä tuloksia tavoitellaan jo ennen tulevaa kesää, Roslöf sanoo. Insinööri pelastaa maailman Markkinointiviestinnän ryhmä valitsi kampanjansa teemaksi insinööri pelastaa maailman. Maailman pelastamisajatusta tukee mm. se, että nykypäivän maailmassa lähes kaikki ympärillämme vaatii jonkinlaista tekniikkaa, sanoo ryhmän toimintaa esitellyt suunnittelija Salla Kulmala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ryhmän varsinainen vetäjä on HAMKin viestintäpäällikkö Lea Mustonen. Kampanjan avulla tuodaan esiin tekniikan arkipäiväistä näkökulmaa. Tekniikka ei ole aina huippuydinfysiikkaa tai rakettitiedettä, vaan sen avulla aikaansaadaan arkipäiväisiäkin asioita. Maailman pelastamisteemaan liittyy myös kestävän kehityksen näkökulma, joka tuli esiin myös seminaarin muissa puheenvuoroissa sekä ryhmäsessiossa. Ammattikorkeakoulujen yhteisen markkinointikampanjan kotipesänä toimii verkkopalvelu, joka aukeaa ensi vuoden alussa osoitteeseen Verkkopalvelun asiasisältö pohjautuu mm. insinööriopiskelijoiden ja jo valmistuneiden työelämässä toimivien kokemuksiin ja kertomuksiin. Siellä välitetään monipuolista ja aitoa kuvaa insinööriammateista. Lisäksi palveluun tulee viihteellisempää insinööriaiheista sisältöä. Nuoria lähestytään nuorten omien kanavien kautta hyödyntäen mm. IRC-Galleriaa, Facebookia ja muita sosiaalisia verkkoympäristöjä, joissa nuoret aikaansa viettävät. n Yt-neuvottelut etenivät suunnittelualalle Yhteistoimintaneuvottelujen aalto on iskenyt myös suunnittelualalle. Parin viikon sisällä jo kymmenkunta alan yrityksistä on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut työntekijöiden lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. Yt-neuvotteluja perustellaan uusien asiakasprojektien vähenemisillä ja asiakkaiden suunnitteluhankkeiden viivästymisillä tai siirtymisillä. Ilmoitetut yt-neuvottelut koskevat noin 350 suunnittelualalla työskentelevää. Heistä kolmasosa on talonrakennusalalla, jossa laskusuhdanteen vaikutukset ovat näkyneet ensimmäisenä. Yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet muun muassa Etteplan, Elomatic, Comatec, Pöyry Architects, Optiplan ja Finnmap Consulting. Nyt on tärkeää, että työpaikoilla käydään avoimia neuvotteluja. Kaikilla osapuolilla on oltava ymmärrys ja tieto siitä, miksi yt-neuvotteluja käydään ja mihin mahdolliset lomautukset tai irtisanomiset perustuvat, suunnittelualan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki painottaa. Hankamäen mukaan neuvotteluja käyvien luottamusmiesten pitää saada selvitykset esimerkiksi tilauskannasta ja sen kehittymisestä, minkä verran tarjouk sia on sisässä sekä mikä on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen tilanne. Työttömyysturva koskee sekä lomautettuja että irtisanottavia. YTN-liittojen jäsenet on vakuutettu IAET-kassassa. Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vähintään 10 työttömyyttä lähinnä edeltävää kuukautta vakuutettuna työttömyyskassassa ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Lue lisää työttömyysturvasta IAET-kassan verkkosivuilta n UUSI Insinööri 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Lappeenrannassa ei kavahdeta hiipuvaa kysyntää Kun saisimme joskus oman työehtosopimuksen rakennusalan ylemmille toimihenkilöille, huokaa YTN:n rakennusalan taustaryhmän puheenjohtaja Juha Mielikäinen. Juha Mielikäinen on eristeitä valmistavan Parocin tuotepäällikkö ja Lappeenrannan ylempien toimihenkilöiden edustaja. Parocillakin sopeudutaan nyt hiljenevään kysyntään, mutta paniikkinappulaa ei ole painettu. Mielikäinen on ollut mukana alusta lähtien YTN:n rakennusalan taustaryhmässä, joka perustettiin edellisen laman jälkeen. Puheenjohtajana Uuden Insinööriliiton jäsen on ollut toista vuotta. Rakennusalan järjestäytymisaste on muilla henkilöstöryhmillä korkea. Meillä ylemmillä toimihenkilöillä on vielä petraamista. Omasta työehtosopimuksesta on turha haaveilla, jos järjestäytymisaste ei nouse, Mielikäinen tuumaa. Yritykset ovat tahkonneet kunnolla tulosta viime vuodet, joten kaikki eivät ole pitäneet tarpeellisena liittoon kuulumista. Vasta rakentamisen hiipuessa ja työpaikan käydessä epävarmaksi moni herää miettimään, josko kannattaisi järjestäytyä. Liitoilta kun heruu paljon muutakin apua kuin työttömyyskassan jäsenyys. Vaikka Lappeenrannassa Parocin säästötoimet ovat rajoittuneet vasta palaamiseksi tavanomaiseen kolmivuorotyöhön, lisää voi olla tulossa ainakin konsernitasolla. Ylityöt ja vapaa-aikana matkustaminen ongelmina Parocilla on Suomessa yhteistoimintakomitea, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Myös Lappeenrannan tehtaalla on omat yt-tapaamisensa, joissa asioita puidaan yhdessä. Lappeenrannassa asiat ovat sujuneet ouhevasti. Ei ole tarvinnut rettelöidä, vaikka matkaan mahtuu niin yläkuin alamäkiäkin, Mielikäinen kertoo. Mielikäinen antaa yritykselle kiitettävän arvosanan. Silti kivenä kengässä hiertää ylitöiden korvaaminen ja vapaaaikana työasioissa matkustaminen kuten rakennusalalla yleensä. Meillä kaikki ovat kokonaispalkalla. Kun aikoinani tulin taloon ja allekirjoitin työsopimusta, esimies totesi, että meillä ei sitten ylitöistä makseta. Mielikäinen yrittää pitää työaikansa kurissa, mutta kun matkapäiviä on vuodessa noin 120, se on vaikeaa. Reissussa päiville kertyy mittaa ja jossain vaiheessa töitä tuli tehtyä myös viikonloppuina. Tiukka tahti pysäytti; nyt on ollut pakko hellittää. Muutenkin Mielikäinen on ryhtynyt pitämään parempaa huolta itsestään. Vuoden sisällä paino on pudonnut 16 kiloa, kun mies on kasannut lautaselle oikeaoppisesti puolet vihanneksia ja salaattia. Henkilöstökin omistajana Mielikäinen opiskeli ensin vuoriteknikoksi ja sitten kivialan vienti-insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Tutkintoon kuului myös kauppatieteellisiä opintoja, joista on Mielikäisen mukaan ollut hyötyä työssä. Työ Parocissa alkoi ensin tuotekehityksessä Tätä nykyä tuotepäällik- Ylempien toimihenkilöiden edustajan olisi aika saada luottamusmiehen status, Mielikäinen pohtii. Laskusuhdanteessa painoarvon kasvulle saattaa olla tarvetta. könä tekniset eristeet -divisioonassa työskentelevä Mielikäinen esittelee yritystä ylpeänä. Kestävän kehityksen periaatteelle rakentuvat ja asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöidyt Parocin eristeet ovat myyneet hyvin ja levittäytyneet 80-luvulta lähtien asteittain maailmalle. Patentteja on satoja ja myös tehtaiden konekanta on suunniteltu itse omiin tarpeisiin. Paroc tekee rakennuseristeitä, teknisiä eristeitä, laivaeristeitä, rakennuselementtejä ja akustointituotteita Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa. Myyntikonttoreita ja edustustoja on 13 maassa Euroopassa. Suomessa se on valmistanut vuorivillaa jo vuodesta 1952, silloin vielä Paraisten Kalkkina. Yritys työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, joista 150 on ylempiä toimihenkilöitä. Kaikkiaan konsernissa uurastaa lähes työntekijää. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 462 miljoonaa euroa. Äärimmäisen hyvä tulos, Mielikäinen kehuu. Paroc on ollut jo vuodesta 1999 pää- 16

17 Teksti ja kuva: Marketta Harinen omasijoittajien omistuksessa. Tätä nykyä järjestyksessään kolmas pääomistaja on bahrainilainen Arcapita Bank. Vähemmistöosakkaana on yhtiön henkilöstö, jolle tarjottiin mahdollisuutta ostaa yrityksen osakkeita muutama vuosi sitten. Henkilöstö kyllä käytti sitä mahdollisuutta. Olisi minunkin pitänyt lähteä mukaan isommalla rahalla, Mielikäinen tuumaa. Mielikäisellä ei ole pahaa sanottavaa pääomistajasta. Rahaa investointeihin on saatu kiitettävästi, viime vuonna 42,5 miljoonan euron edestä. Comatec sai toisen luottamusmiehen Insinööritoimisto Comatec osti kesällä Swecon koneenrakennuksen suunnittelupalvelut ja lisäsi näin henkilöstöään noin 130 työntekijällä. Heistä satakunta on ylempiä toimihenkilöitä. Punavalkoiset paalit valloittavat itää Itämeren alueen johtavaksi vuorivillan valmistajaksi esittäytyvä Paroc hakee nyt kasvua idästä. Venäjän Chudovoon suunnitteilla oleva suuri tuotantolaitos suoltaa eristettä parin vuoden kuluttua, ellei maailmantalouden myllerrys syö eväitä. Tontti siellä joka tapauksessa odottaa. Chudovon tuotantolaitoksen pitäisi valmistua kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siellä kunnostetaan parhaillaan neuvostoaikaisen hotellin yhtä kerrosta Parocin suomalaisia varten, UPM:n väellä oma kerroksensa siellä jo onkin. Parocin punavalkoraidalliseen muoviin käärityt eristepaalien pinot Lappeenrannassa kuutostien varrella kasvavat. Ne kertovat, että rakentaminen on hiljennyt. Hyvää tulosta viime vuodet tahkonnut yritys on ryhtynyt sopeutumaan vähentyneeseen kysyntään. Parin viime vuoden ajan työtä on painettu poikkeuksellisesti viidessä keskeytymättömässä vuorossa. Nyt Parocin Lappeenrannan tehdas on palannut tavanomaiseen kolmeen vuoroon. Ei tähän mitään erityistä dramatiikkaa liity. Kun viiteen vuoroon siirryttiin, palkkasimme ihmisiä määräaikaisin työsopimuksin, jotka oli sidottu vuorojen määriin. Nyt näitä määräaikaisuuksia ei enää jatkettu, tehdaspäällikkö, DI Arja Piironen kertoo. Noin 300 työntekijän joukosta 30:n työt loppuivat. Näitä aikoja nyt tulee ja menee rakennusalalla. Eihän tämä kenellekään yllätyksenä tullut. n UUSI Insinööri Samalla Comatec sai myös toisen luottamusmiehen. Erkki Korkiavuori edustaa nyt entisiä swecolaisia Comatecilla ja Martti Tryyki jatkaa entisten edustettaviensa ja taloon palkattavien uusien ylempien luottamusmiehenä. Swecolaiset siirtyivät virallisesti Comatecin riveihin syyskuun alussa. Comatecin palveluksessa oli ennestään yli 260 ylempää toimihenkilöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Varkaudessa ja Imatralla. Sweco-kaupan myötä Comatec sai täysin uuden toimipaikan Joensuuhun. Sweco Industry Eng Vantaan ja Lahden yksiköt jatkavat vielä toistaiseksi erillisinä yksikköinään, mutta Tampereen väki siirtyi jo Comatecin tiloihin fyysisestikin. Martti Tryyki kuvaa kauppaa merkittäväksi. Kauppa lisäsi Comatecin toimintaa ja uusien asiakkaiden myötä myös yrityksen markkinaosuus kasvaa. Näin Sweco Industryn Eng-liiketoimintayksikkö saatiin takaisin suomalaiseen omistukseen Ruotsin vuosien jälkeen, Tryyki kehaisee. Kaupan koko on kuitenkin herättänyt henkilöstössä kysymyksiä yrityksen vakavaraisuuden kestävyydestä. Väkeä tuli sentään lisää viitisenkymmentä prosenttia. Perustunnelma on kuitenkin luottavainen. Asiakaskunta laajeni kaupan myötä ja onhan meitä nyt yli 400 ottamassa vastaan talouden muutoksia, Tryyki miettii. Yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelukunnassa ryhdytään nyt rakentamaan Comatecille yhteisiä hallinto-, matkustus- ja komennustyösääntöjä, luottamusmiehet Erkki Korkiavuori ja Martti Tryyki kertovat. Yhtenäistämistä ja parannuksia Uusien luottamusmiesten lisäksi Comatecilla on yritysyhdistys, joka perustettiin viime keväänä. Kauppa toi sille uutta työsarkaa: kahden yrityskulttuurin yhteensovittamisessa on osansa yritysyhdistykselläkin. Prosessien yhtenäistämisneuvotteluissa sovittiin työajaksi 37,5 tuntia viikossa, ravintoedusta, terveydenhuollon tarjoajasta ja terveydenhuoltopalvelujen tasosta. Tulimme Comateciin vanhoina työntekijöinä ja näin ollen muut ehdot säilyvät Swecon ehtojen mukaisina, Korkiavuori kertoo. Swecolta siirtyneillä on käytössään ateriaetu, mikä hieman kaihertaa meidän muiden mieltä. Täytyy kyllä lisätä, että yhtenäistämisneuvotteluiden seurauksena meille tuli työehtoihin muutamia parannuksiakin, Tryyki huomauttaa. Insinööritoimisto Comatec tarjoaa mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä asiantuntijapalveluita. Palvelut keskittyvät liikkuviin työkoneisiin, tuotantolaitteisiin, liikennevälineisiin sekä painelaite- ja kattilasuunnitteluun. Konserniin kuuluvat lisäksi Insinööritoimisto Metso Oy ja Rantotek Oy. n 17

18 edunvalvonta Varapuheenjohtajat tentissä Liittokierroksesta haasteita yksityiselle sektorille Uuden insinööriliiton jäsenten kuten muiden ylempien toimihenkilöitä edustavien liittojen jäsenten edunvalvontaa hoidetaan yksityisellä sektorilla yhteistyössä YTN-liittojen kanssa. Alakohtaisesti työmarkkina-asiat valmistellaan ko alan taustaryhmässä, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä (yhteyshenkilöitä). Taustaryhmillä on suora yhteys ja paras tietämys alansa tilanteeseen. Taustaryhmällä on myös päätösvaltaa alan sopimustoimintaa kehitettäessä. UIL:llä on painoarvoa ja resursseja kehittää sopimustoimintaa niillekin aloille, jotka eivät ole vielä alakohtaisten sopimusten piirissä. Työmarkkinatoiminnassa sopimustoiminnan lisäksi tarvitaan akuuteissa asioissa työsuhdeneuvontaa. Yleinen taloudellinen kehitys uhkaa heiketä, joka lisää työsuhdeneuvonnan tarvetta. UIL:llä on neuvontakokemusta ja -resursseja vastata kehitykseen. Haasteita lähitulevaisuudessa antaa työmarkkinakentälle uusi tilanne. EK on ilmoittanut, että TUPO:jen aika on ohi. Jatkossa käydään vain liittokierroksia. Uhkaava taloudellinen taantuma ja työpaikkojen mahdollinen väheneminen tuo valtiovallan vääjäämättä neuvotteluosapuoleksi. Neuvotteluja käydään TUPOsta huolimatta työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kesken kolmikantaisesti. Jäsenkunnan sopimusetujen kehittäminen on ensi vuonna erityisen haastavaa. Jäseniä palvellaankin parhaiten kehittämällä sopimustoimintaa ja huolehtimalla työsuhdeneuvontaan käytettävien resurssien laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä. Näissä asioissa UIL onnistuu. Luottamusmiehen asema työyhteisössä korostuu jatkossa paikallisen sopimisen kehittyessä. Luottamusmies on linkki työnantajan ja edustamansa henkilöstöryhmän välillä. Luottamusmies palvellee jäsentä kun hän toimii niin, että muutokset sekä lainsäädännössä että sopimustoiminnassa jalkautetaan yrityksen normaaliksi toiminnaksi. Luottamusmies palvelee jäsenistöä myös selvittäessään jäsenistön mielipiteet ja tuomalla ne esiin asioista paikallisesti sovittaessa. Luottamusmies palvelee jäsenistöä kouluttautumalla. Ammattitaitoinen luottamusmies palvelee paitsi jäsenistöä myös yritystä kun solmitaan laadullisesti oikein tehtyjä paikallisia sopimuksia. Luottamusmies palvelee suoraan jäsentä selvittäessään akuutissa tilanteessa jäsenen oikeuksia ja hakiessaan jäsenen kanssa tämän ongelmaan kestävää ratkaisua. n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, yksityinen sektori Kyllä sopu sijaa antaa Nyt kun taloudelliset uhkakuvat enteilevät huonompia aikoja sekä yrityksille että palkansaajille, varsinkin yksityissektorilla on odotettavissa kovia vääntöjä lukuisten YT-neuvottelujen muodossa. Kuntapuolella tekninen väki on saanut vastaanottaa lomautuspäätöksiä ja lisää on tulossa. Elämme epävarmuuden aikakautta, jossa ammattijärjestöjen on oltava jatkuvasti valmiina ja iskukunnossa, että jäsenten etu tulisi valvottua näissä haasteellisissa olosuhteissa. Meidän tulisi nyt koota rivimme ja keskittyä oleelliseen, jotta mainio koneistomme kykenisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenmaksunsa vastineeksi jäsenkunnalla on lupa odottaa ammattijärjestöltä jäsenetuja, palkan- ja palvelussuhteenehtojen valvontaa sekä tarvittaessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Edellä mainitut odotukset olivat varmaan myös monien jäsenkuntamme jäsenien mielissä, kun marraskuussa 2007 yhteisessä edustajakokouksessa päätimme uuden järjestömme tulevista linjauksista. Kokousväki teki rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä kahden niin erilaisen toimintakulttuurin yhdistämisestä yhdeksi liitoksi. Yhteinen sävel löytyi ongelmitta ja nuotit kirjoitettiin sopuisasti yhdessä, edessä oli loistava tulevaisuus. Olemmeko nyt hukkaamassa mainion mahdollisuuden paremmasta huomisesta sisäisiin erimielisyyksiin? Järjestömme sisälle on hiljalleen muodostunut vastakkainasettelua. Näkemyseroihin viitaten syyllistetään järjestömme hallintoa ja edustajakokousta sopimusrikkomuksesta ja tuodaan julkiseen keskusteluun väritettyjä väitteitä järjestön sisäisistä asioista. Näyttää siltä, että järjestömme vahingoittaminen on julkisen tiedotuksen perimmäinen tarkoitus. Sillä loukataan ylimääräisen edustajakokouksemme päätöksiä, mutta erityisesti edustajakokousedustajien sekä jäsenistömme enemmistön tahtoa. n Aulis Huikko, varapuheenjohtaja, kuntasektori 18

19 Jäsen sektoririippumattomuus on sinun etusi Yksi kantavista perusajatuksista UIL:a muodostettaessa oli taata jäsenelle hänen omasta liitostaan sektoririippumatonta edunvalvontaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun olet tänään töissä Metsolla (yksityinen sektori), huomenna Ilmavoimilla (valtion sektori) ja ylihuomenna Muonion kunnalla (kuntasektori), voit kuulua koko ajan Uuteen insinööriliittoon ja saat palvelun samalta luukulta. Sinua palvelevat tutut ammattilaiset ja sinun ei tarvitse etsiä uutta järjestäytymiskanavaa. Sektoririippumattomuus on nähdäkseni vaakalaudalla nyt, kun KTK ja JIL ovat paaluttaneet tavoitteekseen sen, että ylimääräisessä edustajakokouksessa viime elokuussa epäluottamuslauseen saaneet varapuheenjohtajat halutaan edelleenkin takaisin tehtäviinsä. Onko jäsentemme etujen mukaista, että parin henkilön henkilökohtainen edunvalvonta ajaa jäsenen etujen ja sektoririippumattoman liiton edun edelle. En ota kantaa toisen ylimääräisen edustajakokouksen laillisuuteen ja ohjesääntöihin niistä päättävät lainoppineet tarvittaessa. Totean vain, että paikalla oli liittomme ylin päättävä elin, edustajakokous, joka oli tullut paikalle tekemään niitä päätöksiä, jotka sen toimivaltaan kuuluvat. Enemmistön päätöksellä hallitus sai epäluottamuslauseen selvin lukemin. Jokainen edustaja äänesti tietojensa, luulojensa ja tunteidensa mukaisesti. Tässä tullaan pisteeseen, jossa minun ja enemmistön moraalikäsitys ei vastannut kuntapuolen ja julkisen puolen kokousedustajien käsitystä järjestöpoliittisesta vastuusta. Toivoisin, että ihmisillä olisi selkärankaa kantaa vastuu teoistaan. KTK ja JIL esittivät juuri epäluottamuslauseen saaneita henkilöitä takaisin tehtäviin, joihin heillä ei ollut enemmistön luottamusta ja joista heidät oli juuri erotettu. Tässä tilanteessa yksityisen puolen edustajat nojasivat yhdistyslakiin ja äänestivät näille entisille varapuheenjohtajille uuden epäluottamuslauseen valitessaan heidän vastaehdokkaansa tehtäviin. n Timo Härmälä, Ammatillisaatteellinen varapuheenjohtaja yksityinen sektori Valtion hallinnossa historian suurin organisaatiomuutos UIL-yhteisö on kokonaisuus, joka edustaa kattavasti kaikkia insinööri- tai muun teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kaikki työmarkkinaasiat. Laaja-alainen tietämys yksityisen-, kunta- ja valtionsektorin työmarkkina-asioista on UIL-yhteisö vahvuus. Tulee huomata myös toiminnan elinkaari opiskelijasta eläkeläisiin saakka. Kokonaisuuden hallinnassa ja etujen ajamisessa Uusi Insinööriliitto on onnistunut erinomaisesti. Jäsenet ovat haluttuja työmarkkinoilla ja heidän edunvalvojansa, UIL, tunnetaan hyvin työnantajien leirissä. Suurimmat haasteet valtion hallinnossa tulee siitä, että vanhoja keskusjohtoisia organisaatioita ollaan alueellistamassa, uudelleen organisoimassa, ulkoistamassa ja samalla muuttamassa organisaatioiden sisäistä työnjakoa. Valtion aluehallinnon uudistamishanke ALKU, valtionhallinnon tuottavuusohjelman jatkaminen, valtion hallinnon alueellistamisen jatkaminen ja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan väylävirastojen yhdistäminen koskevat tuhansia valtiolla työskenteleviä virkamiehiä ja noin kahta tuhatta insinööriä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2011 mennessä henkilötyövuoden vähentäminen eri hallinnonalojen virastoista ja laitoksista. Valtion hallinnon alueellistamisessa on kyse pääkaupunkiseudulta maakuntiin siirrettävistä virastoista ja laitoksista. Selvitystyö muodostettavien väylä- ja turvallisuusvirastojen alueellistamisen osalta on myös aloitettu. Esiin nousevat muun muassa tuottavuustavoitteet ja henkilöstön jaksaminen kasvavan työkuorman edessä. Uudelleen organisointi, virastojen lakkauttaminen ja ulkoistaminen vaikuttavat myös tehtävänkuviin ja substanssiosaamiseen. Moni johtavassa asemassa nyt oleva insinööri todennäköisesti siirtyy asiantuntijatehtäviin eri virastojen yhdistämisen seurauksena. Alueiden muutokset ja työpaikan alueellistaminen voivat tuoda eteen muuttamisen tarpeen paikkakunnalta toiselle. Muutoksissa nousevat esiin myös henkilöstöpoliittiset kysymykset ja palkkapolitiikka. Eri virastojen eri palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen yhdistymissä vaatii oman aikansa. Tässä piilee vaara valtion sektorin palkkatason edelleen huonontuminen suhteessa yksityiseen sektoriin. Valtion hallinnon laitoksen tai viraston ulkoistaminen, yhtiöittäminen, puolestaan vaatii koko ulkoistettavaa henkilöstöä koskevaa sopimusneuvottelua. n Pekka Liimatainen Uusi Insinööriliitto, varapuheenjohtaja, valtion sektori Pääluottamusmies, Tiehallinto, JUKO ry UUSI Insinööri 19

20 yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen Työelämä pistää perheajan puntariin Asennetutkimukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen suomalaisten arvostavan perhettä ylitse kaiken. Käytännössä perhe jää usein kuitenkin sivuun, kun työ syö yhä suuremman osan yksilön elämästä. Perhetutkija Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta toteaa, että työelämän rakenteet rajoittavat vaihtoehtoja, kun perheissä mietitään työn ja kodin yhteensovittamista. ilmoittavat, ettei työtä jaksaisi, ellei sen vastapoolina olisi perhettä. Vastaavasti -Useat myös työ voi olla vastapainoa perhe-elämälle. Erityisesti monille naisille työ on jonkin sortin henkireikä. Monessa suhteessa työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa ja arjen pyörittäminen raskasta. Muun muassa Työterveyslaitos on tutkinut työn ja perheen yhteensovittamista. Sen tekemien selvitysten mukaan lähes puolet työssäkäyvistä arvioi laiminlyövänsä kotiasioitaan työn takia. Erityisesti yrittäjät, toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat kokevat, ettei heillä ole riittävästi aikaa hoitaa perheasioitaan. Myös naisten osuus on kasvussa. Kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten äidit arvioivat myös elämäntilanteensa raskaaksi. Työn ja muun elämän onnistunut yhteensovittaminen on keskeinen osa yksilön hyvinvointia. Tutkimustulokset kertovat siitä, ettei suomalaista työelämää voi kuitenkaan pitää kiistattoman perheystävällisenä. Oinosen mukaan kyse on moniulotteisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pelkkä lapsiperheiden parempi huomioiminen ei riitä. Kyse ei ole yksittäisistä tempuista. Tarvitaan kokonaisvaltaista työkulttuurin muutosta. Työ ylläpitää vanhoja rooleja Kun ajatellaan perhettä, mieleen tulee yleensä kuva isästä, äidistä ja kahdesta lapsesta. Oinonen muistuttaa kuitenkin, että todellisuudessa perheet ovat erilaisia ja tästä syystä myös tarpeet moninaisia. Yhä suurempi osa palkansaajista elää esimerkiksi tilanteessa, jossa heillä on yhtä aikaa huolehdittavanaan sekä omat lapset että isovanhemmat. Lisäksi entistä useampi isovanhempi on edelleen työelämässä. Miksei myös heidän oikeutensa viettää aikaa lastenlastensa kanssa olisi tärkeää? Oinosen mukaan perheystävällinen työpaikkakulttuuri ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että lapsettomien on aina annettava periksi loma- ja muissa järjestelyissään. Perheystävällinen työpaikka toimii joustavasti kaikkien näkökulmasta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen Pätkätyöt hillitsevät nuorten perhesuunnitelmia Suomessa on poliittista johtoa myöten kehotettu kansalaisia perustamaan perheitä mahdollisimman nuorina. Perhetutkija Eriikka Oinosen mukaan odotukset ovat epärealistisia. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee nuorten asema työmarkkinoilla. Nuorten asema on epävakaa. He opiskelevat eikä heillä ole vakituisia tuloja, joten perheen perustaminen tällaisessa tilanteessa on suurimmalle osalle mahdottomuus. Pätkätöiden kasvu nuorten aikuisten keskuudessa ei ainakaan kannusta lastentekoon. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noin 28 vuotta, eikä Oinonen näe tämän ainakaan laskevan. Monissa Euroopan maissa ikä on vielä korkeampi. Perheen perustamisen edellytykset riippuvat yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti sosiaalietuuksista, asuntotilanteesta ja työmarkkinoista. Oinosen mukaan nuoret haluavat suorittaa opintonsa sekä hankkia vakituisen työpaikan ja asunnon ennen kuin perhe tulee ajankohtaiseksi. Lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun kaikki edellä lueteltu on saavutettu, moni tahtoo nauttia tulotasostaan, eläen hetken aikaa vain itselleen ennen vakiintumista. Perheen perustaminen kuuluu kuitenkin edelleen useimman suomalaisen tulevaisuuden haaveisiin. n Ari Hautaniemi 20

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Markkinointiviestintä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Iltapäivän ohjelma Vetovoimakampanjasuunnitelman esittely Vaikuttamiskeinot ja kampanjan hyödyntäminen paikallisesti Insinööri-mielikuvat

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot