11/2008. Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11/2008. Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI"

Transkriptio

1 11/2008 Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen: Ilmastonmuutoksen torjuntaan ryhdyttävä UUSI

2 sisältö 22 Vaasalaisinsinööri Kannen kuva: Ari Nakari 12 ABB:n luottamus miehet ovat hämmentyneitä paikallisen sopimisen kiemuroiden edessä, sanoo yritysyhdistyksen vetäjä Mika valtonen. Jarmo Saaranen valitsi toimialakseen pääomasijoittamisen. Hän sijoittaa rahastoistaan pehmeään teknologiaan. Pääkirjoitus... 5 Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutukseen Uutisia... 6 Kolumni... 8 Tuleeko lama? Puheenjohtajan palsta... 9 Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Edunvalvontaa Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuu Parocilla ei kavahdeta hiipuvaa kysyntä Varapuheenjohtajat tentissä Yhteiskunta & yrittäjyys Työelämä pistää perheajan puntariin Palkkatyöstä pääomasijoittajaksi Korkeasti koulutettu yrittäjä viihtyy työssään Totta ja tutkittua Työelämässä koettu hyvinvointi heijastuu elämäntavoitteisiin eläkeiässä Työllisyystilanne insinööreillä hyvä Maailmalta Työaikadirektiivissä kovat piipussa Osaaminen Akavalaiset tarttuivat mahdollisuuteen kurkata tulevaan Ilmastotalkoissa Etelä-Karjalassa Kitaraa näppäilevä Insinööri Oikeutta Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Opiskelija-asiaa Uutisia Kuntauutisia Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 numero 11/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi valmistuvat Projektisihteerit Virpi Valkeapää ja Tiina Virtanen tekevät työtä ilmastonmuutoksen estämiseksi. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ilmasto-ohjelmat ensi keväänä. Päätoimittaja Suvi Veramo Toimitussihteeri Ilona Mäenpää Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 34 Rakennustarkastaja Juhani Ruponen näppäilee kitaraa Werner Bros -yhtyeessä. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa ISSN UUSI Insinööri 3

4 Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja Ammattikorkeakoululakiuudistus lausuntokierrokselle Opettajuudesta ammatti. Hakuaika opettajankoulutukseen Saat työuran, joka tarjoaa haasteita, osaamisen kehittämistä ja ajassa mukana olevia työympäristöjä. Osaavia ja ammattitaidon kehittämisestä kiinnostuneita opettajia tarvitaan yhä enemmän ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle. Valitse itsellesi parhaiten sopiva opiskeluryhmä: Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Lahden alueryhmässä Monimuotoinen opiskelu 1,5 vuodessa Espoon alueryhmässä Verkko-opiskelu 1 vuodessa Verkko-opiskelu 2 vuodessa Yrittäjyyskasvatukseen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeelinnassa Monikulttuurisuuteen suuntautunut opettajankoulutus 1,5 vuodessa Hämeenlinnassa 60 opintopisteen laajuiset opinnot voi suorittaa työn ohessa. Opettajiksi valmistuneet saavat pedagogisen pätevyyden opettajan tehtäviin omalle ammattialalleen. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu- tai ylempää korkeakoulututkintoa sekä kolmen vuoden työkokemusta omalta ammattialaltaan. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu, johtava ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lupaamme antaa hyvän pohjan uudelle urallesi. Yliopistolain muutoshanke poiki tarpeen tarkastella myös voimassa olevaa ammattikorkeakoululakia. Tarkoituksena on kehittää korkeakoululaitoksen molempia sektoreita tasapuolisesti, joka antaa mahdollisuuden samanaikaisesti oikaista käytännössä esiin nousseita epäkohtia eri korkeakoulusektorien välillä. Mihinkään ammattikorkeakoululain kokonaisremonttiin ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan tarkoitus ryhtyä. Lakiuudistusten on tarkoitus edetä samaa tahtia siten, että niiden käsittely eduskunnassa on ensi keväänä. Lakiuudistus esitetään tulevaksi voimaan samanaikaisesti yliopistolain uudistuksen kanssa vuoden 2010 alusta. Lakiluonnoksen keskeiset muutosehdotukset koskevat opetuksen laadunarviointia, opiskelijoiden kelpoisuutta, opetuksen maksuttomuutta, koulutusohjelman maksullisuutta sekä hallintoasian käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus yhtenäistää yliopistolakiluonnoksen säännöksiä vastaaviksi. Opetuksen laadun kannalta myös ulkopuolisen arvioinnin kohdentaminen koulutuksen järjestämiseen ja muuhun toimintaan on tarpeen. Se on omiaan lisäämään koulutuksen läpinäkyvyyttä ja samalla sen vertailtavuutta. Toinen varsin merkittävä uudistusehdotus on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman kelpoisuuden määrittely siten, että se yksiselitteisesti on ylempi korkeakoulututkinto. Myös aiemmin opistoasteen tutkinnon suorittaneiden hakeutumista suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on helpotettu siten, että vaadittava kolmen vuoden työkokemus voidaan lukea hyväksi siten, että se on suoritettu ennen korkeakoulututkinnon suorittamista. Nykyisin opistoasteen ja sittemmin korkeakoulututkinnon suorittaneelta vaaditaan yhden vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen kuin hän saa aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvät opinnot. n

5 marraskuu 2008 pääkirjoitus Ilona Mäenpää Kestävän kehityksen vaade insinöörikoulutuksen vetovoimaisuuden veturiksi Tekniikan paradoksi on, että se on kaikkialla, mutta silti vierasta. Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Ameebamainen tekniikka tunkee sävelet korviisi, mittaa verenpaineen lenkilläsi, tilaa ruuat jääkaappiisi ja syöttää koirasi, kun soitat syöttöautomaattiin. Silti se ei kiinnosta, ainakaan tyttöjä. Vain 10 % naisista on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista. Onko tekniikka tylsää, eikö sen parissa työskentelystä saa arvostusta? Tätä mietitään kiivaasti sekä ammattikorkeakoulujen yhteisessä INSSI-hankkeessa että teknisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa, joka visioi vuoteen Suomalainen innovaatioympäristö halutaan nyt nostaa maailman parhaaksi. Heikkoja signaaleja opetuksen kehittämiseksi tulvii kestävän kehityksen vaateesta, globaalin maailman kohtaamisesta, poikkitieteellisyyden hyödyntämisestä, tietoyhteiskunnan syvenemisestä ja oppimistarpeiden muutoksista. Toiveskenaariona onkin luoda tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön hyväksi. Kestävää kehitystä edistävät tekniikat ja prosessit halutaan suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen tunnukseksi. Mutta miten tavoittaa ekologisen haasteen sisäistäneet nuoret? Insinöörin stereotypia on purettava ja ekologinen haaste otettava vakavasti. Nuorisotutkija Minna Autio Globaaleissa, nopeissa, kilpailuhenkisissä verkostoissa eläviä nuoria ajanmonistajia, joiden vuorokauteen mahtuu 28 tuntia, on vaikea tavoittaa. Kenties tieteiden rajapinnoista genetiikasta, robotiikasta, informaatioteknologiasta, nanotekniikasta ja inhimillisestä teknologiasta löytyy uusia ja houkuttelevia opiskelumahdollisuuksia. Työelämä tarvitsee insinöörejä ja siihen tarvitaan lisää tekniikasta kiinnostuneita, joista tulee insinöörejä! Matti Lähdeniemi, Satakunnan ammattikorkeakoulu UUSI Insinööri 5

6 uutisia UIL ja TEK energia- ja ilmastokysymysten äärellä n Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajoittumaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään yhdistysten jäsenten mielipiteitä ja kantoja energia- ja ilmastokysymyksistä päätöksenteon ja lausuntotyön tueksi. Mielipiteitä hyödynnetään liiton hallituksen kannanmuodostuksessa ja annettavissa lausunnoissa, toimialakohtaisessa ammatillisessa edunvalvonnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä sekä sidosryhmävaikuttamisessa. Tutkimus tehdään UIL:n ja TEKin yhteistyönä. UIL ja TEK ovat mukana kansainvälisessä insinöörijärjestöjen Future Climate engineering solutions -projektissa, jossa kunkin osallistujamaan insinöörijärjestöt laativat ammattikunnan ehdotuksen maan kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi. Ohjelmissa on tarkoitus esittää teknologian mahdollistamat keinot päästöjen rajoittamiseksi. Suomen ohjelman laativat UIL ja TEK yhdessä. FIBS suomensi yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston n Kansainvälisen Global Reporting Initiative -verkoston (GRI) raportointiohjeiston G3:n suomenkielinen versio on julkaistu online-muodossa GRI:n verkkosivuilla org/reportingframework/g3online/ Ohjeistoa voivat käyttää maksutta kaikki raportteja laativat yritykset ja muut organisaatiot. Finnish Business & Society (FIBS) toivoo, että ohjeiston suomennos innostaa yhä useamman suomalaisyrityksen raportoimaan yhteiskuntavastuutoiminnastaan. Tähän mennessä G3-ohjeistoa ovat soveltaneet pääasiassa suuryritykset, joissa raportteja laativat raportointiin erikoistuneet asiantuntijat. Nyt ohjeistoa voivat helpommin käyttää myös ne organisaatiot, joiden raportointiresurssit ovat rajalliset. G3-ohjeistossa neuvotaan mm. mitä tietoja yhteiskuntaraporttiin tulee sisällyttää ja miten raportoitavan tiedon laatu tulee varmentaa, jotta raportti olisi kattava ja tasapuolinen kuvaus raportoivan organisaation toiminnasta, niin sen myönteisistä kuin kielteisistäkin yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskuntavastuuraportointi lisää yritysten läpinäkyvyyttä, mikä on vastuullisen yritystoiminnan perusedellytys. Raportointi on myös yrityksille tehokas toiminnan kehittämisväline. Kansainvälisen G3-ohjeiston käyttäminen raportin pohjana puolestaan lisää tulevaisuudessa raporttien vertailtavuutta ja tehostaa tätä kautta mm. sijoittajien työtä. ILO kehottaa kansainvälistä yhteisöä rahoitus- ja talouskriisin vastaisiin toimiin n ILO:n pääjohtaja Juan Somavia kehoittaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksia ryhtymään kiireesti koordinoituihin toimiin laman välttämiseksi. Somavia pahoitteli sitä, että kun deregulaatiota on systemaattisesti pidetty parhaana politiikkana, siitä on tullut ennemminkin ideologia kuin väline. Hän painotti niiden ihmisten tukemista, jotka ovat syyttömiä kriisiin mutta kärsivät silti seuraukset työpaikkojen ja tulojen menetyksinä. Somavian mukaan tarvitsemme kunnon työpaikkojen luomiseen perustuvan talouden pelastussuunnitelman. Globaali rahoituskriisi saattaa johtaa maailmanlaajuisesti 20 miljoonan ihmisen jäämiseen työttömäksi, mikä nostaisi maailman työttömien kokonaismäärän 210 miljoonaan. Työssä käyvien mutta alle dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä saattaa nousta 40 miljoonalla ja alle 2 dollarilla elävien yli 100 miljoonalla. ILO vaatii, että kansainvälinen yhteisö tekee yhteistyötä tavoitteenaan uudet monenväliset puitteet reilulle ja kestävälle globalisaatiolle. Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle n Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja. Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täydentävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli euroa asukasta kohti. Tarkastelussa oli mukana 30 aluetta eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla. 6

7 Kahvinjuonnin maailmanennätys Suomeen n Suomessa tehtiin tiistaina kahvinjuonnin maailmanennätys, kun Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempaukseen otti osaa peräti suomalaista. Ennätysyritykseen osallistuvia kahvitaukoja järjestettiin kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Reilun kaupan edistämisyhdistys arvioi, että maailmanennätykseen osallistuneet joivat Reilun kaupan kahvia yhteensä noin 6400 litraa. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, ja se ylitti myös alkuperäisen osallistujan tavoitteen. Saavutuksen merkittävyyttä lisää se, että edellinen kahvitaukoilijan ennätys tehtiin yli 300 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa, iloitsi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen. Syväsen mukaan nyt saavutettu maailmanennätys on hyvä osoitus siitä, että Reilu kauppa toimii. Yhden yksittäisen Reilun kaupan kahvikupillisen ostaminen ei vielä saa suuria aikaan, mutta kun tarpeeksi moni kahvinjuoja tekee saman valinnan, vaikutus kehitysmaiden kahvinviljelijöiden elämään on huomattava, Syvänen muistutti. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyy laskuun n Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina ja sen ennakoidaan kääntyvän laskuun ensi vuoden alussa. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet useissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Martti Mäenpään mukaan alan tilauskanta pysyi heinäsyyskuussa korkealla tasolla, mutta eri yritysten saama tilausten määrä vaihteli poikkeuksellisen paljon. Yrityksistä 70 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen huhti-kesäkuun tilanteesta ja runsaat 50 prosenttia kertoi tilauskantansa supistuneen. Kolmannes yrityksistä raportoi lokakuussa tarjouspyyntöjen merkittävästä vähenemisestä. Tilauskannan korkeaa tasoa ylläpitävät muutamien yritysten yksittäiset, arvoltaan suuret ja pitkäkestoiset tilaukset. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä markkinatilanteen nopean muutoksen perusteella teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtynee jo lähikuukausina. Ensi vuoden alussa liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän laskuun. Henkilöstömäärän useita vuosia jatkunut kasvu on pysähtynyt syksyn aikana. Merkit siitä, että kysyntä pienenee edelleen, ovat vahvat. Yritysten kilpailukyky joutuu entistä kovemmalle koetukselle, Mäenpää sanoo. Mäenpää mukaan rahoitusmahdollisuuksien heikennyttyä nopeasti on maan hallituksen huolehdittava siitä, että Finnveralla on riittävät rahoitusinstrumentit niin pk-yritysten kasvun kuin suomalaisen vientiteollisuuden tueksi. Tuottavuuden ja sopeutumiskyvyn merkitys kasvaa. Yrityskohtaiset erot ja tarpeet voidaan työmarkkinoilla parhaiten huomioida hyödyntämällä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia, jatkaa Mäenpää. YTN odottaa Nokialta yhteiskuntavastuun kantamista n Ylemmät Toimihenkilöt YTN seuraa huolestuneena yhä kasvavaa yt-neuvottelujen sumaa. Suomen teknologiateollisuuden kantava voima Nokiakin on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat maailmanlaajuisesti noin 800 Nokian työntekijää. Heistä yli 400 työskentelee Suomessa ja suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Nokia on aiemmin toiminut kiitettävästi yt-neuvotteluissa ja on julkisuudessa profiloitunut vastuullisena toimijana. YTN toivoo, että Nokia jatkaa valitsemallaan avoimella ja rakentavalla linjalla. Irtisanottaville työntekijöille on pyrittävä löytämään työtä yhtiön sisältä ja tuettava kaikin tavoin uuden työpaikan etsimisessä. Heille on myös tarjottava mahdollisuutta päivittää vanhaa tai hankkia uutta koulutusta, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Tomi Seppä. Nokia on aloittanut yt-neuvottelut Markets-ryhmän myynnissä ja markkinoinnissa sekä pitkän aikavälin tutkimuskeskuksessaan Nokia Research Centerissä. Suunnitellut muutokset on tarkoitus saada päätökseen ensi vuoden alkuun mennessä. Markets-ryhmän muutokset vaikuttavat suoraan noin 450 työntekijään, joista noin sata on Suomessa. Tutkimuskeskuksen toimintojen keskittäminen tiet- tyihin ydinalueisiin koskee maailmanlaajuisesti 130:tä Nokia Research Centerin työntekijää. Heistä lähes sata työskentelee Suomessa. Insinöörisäätiöllä uusi hallitus n Insinöörisäätiön puheenjohtaja on Pertti Porokari, henkilökunnan edustajia ovat Hannu Saarikangas, opiskelija-asiamies Ulla-Mari Pasala (IOL) asiamiehenä Merja Parkkinen. Uusia jäseniä ovat UIL:n varapuheenjohtajat Aulis Huikko, Timo Härmälä, Pekka Laakso ja Pekka Liimatainen. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Jaakko Koivumäki tutkimusasiamies Tuleeko lama? Meneillään olevaa finanssikriisiä on verrattu erityisesti 1930-luvun lamaan, mutta analogioita on haettu myös Suomen 1990-luvun alun lamasta. Hmm, katsotaan 1930-luvun lama lähti liikkeelle, kuten käsillä oleva finanssikriisikin, Yhdysvalloista, josta se sitten levisi kaikkialle teollistuneeseen maailmaan kuten nytkin. Aiheesta väitelleen Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi Suomessa ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Seuraukset eivät kuitenkaan olleet maatalousvaltaisessa yhteiskunnassamme niin pahat kuin monissa muissa maissa luvun lamaa edelsi villin kapitalismin aikakausi, markkinoita ei juuri säännöstelty. Syntyi kuplatalous ja lopulta New Yorkin pörssi romahti totaalisesti mustana torstaina Laman jälkeen valtiot alkoivat suitsea markkinataloutta huomattavasti tarkemmin. Talouspolitiikka nojasi ns. keynesiläisyyteen aina 1970-luvun alkuun saakka, jolloin talous ajautui jälleen taantumaan: tällä kertaa syynä oli muun muassa vuoden 1973 öljykriisi. Suomen 1990-luvun alun laman alla kansantalouden vaihtotase joutui pahaan rakenteelliseen epätasapainoon. Ulkomaisen velan kasvu alensi ulkoisten riskien sietokykyä. Kohtalokasta oli, että tähän tilanteeseen osui lähes samanaikaisesti idänkaupan romahtaminen, Länsi-Euroopan suhdannetaantuma ja vienti- ja tuontihintojen suhteen heikkeneminen. Heikon kehityksen vuoksi esimerkiksi asuntojen hinnat putosivat, mikä rasitti pahoin velkaantuneiden talousyksiköiden toimintaa. Kun menojen karsiminenkaan ei riittänyt taseiden tasapainottamiseen, seurauksena olivat luottotappiot ja pankkikriisi. Kahdessa vuodessa tuotanto laski 10 prosenttia, työttömyysaste nousi melkein 20 prosenttiin ja julkisen talouden menot kasvoivat lähes 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuinka hyvin nykyinen tilanne, erityisesti Suomen näkövinkkelistä, on sitten verrattavissa ja 1990-lukujen tilanteeseen? Ilmeisesti globaali tilanne muistuttaa hyvinkin paljon 1920-luvun lopun tunnelmia. Ekonomistit ovat kuitenkin selittäneet, että nyt on opittu silloin tehdyistä virheistä eli valtiot ovat saman tien reagoineet finanssikriisiin mittavilla tukitoimilla luvun lama taas ei ole ekonomistien mukaan toimiva rinnastus Suomen nykytilanteeseen, koska yritykset eivät ole tällä kertaa korviaan myöten veloissa, pankit ovat vakavaraisempia ja ilmeisesti asuntojen mahdollinen hintakuplakin on huomattavasti pienempi Suomessa kuin monissa muissa EU-maissa Yhdysvalloista puhumattakaan. Islannin tilanteeseen Suomen laman voi kuulemma rinnastaa huomattavasti paremmin. Silti ekonomistit ovat lähes yksimielisiä siitä, että talouden taantuma on Suomessakin mahdollinen eli että BKT ei kasvaisi lainkaan ensi vuonna. Sitä pidetään ainakin varmana, että ensi vuoden kasvu on huomattavasti vielä muutama kuukausi sitten tehtyjä ennusteita selvästi pienempää. Toki myös laman profeettoja on liikkeellä. Mutta mitä tapahtuu työllisyydelle, jos kaikesta huolimatta kävisi oikein huonosti? Millä aloilla se tuntuisi ensiksi, entä seuraavaksi? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander spekuloi akavalaisten tutkijoiden seminaarissa syyskuussa, että suhdanneherkältä rakennusalalta se leviäisi pian palveluihin ja vientiteollisuuteen. Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. Mielenkiintoisena seikkana Kianderin esityksestä jäi mieleen myös sen arvuutteleminen, onko Suomen johto toiminut viisaasti vai tyhmästi tiukalla säästölinjallaan. Tällä Jos huono tilanne jatkuisi yli vuoden, alkaisivat vaikutukset näkyä myös julkisella sektorilla. hetkellä Suomen julkisen talouden taseet näyttävät nimittäin Norjan jälkeen parhaimmalta koko Euroopassa. Äkkiseltäänhän tuntuisi, että totta kai. Mahdollisen uhan kuitenkin muodostaa se, että toisin kuin Suomi, suuret EU-maat ovat velkaisia, jolloin niille saattaa tulla tiukan paikan tullen houkutus päästää toki vastoin Euroalueen taloudenpidon periaatteita inflaatio valloilleen ja miten silloin käykään Suomen säästöjen Toisaalta, asuntovelallisten asemaa se helpottaisi Suomessakin, mikäli korot eivät nousisi vastaavalla tavalla ja mikäli asuntovelallinen säilyttää tulotasonsa. 8

9 marraskuu 2008 puheenjohtajan palsta Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry on kaikkien jäsentensä edunvalvoja Liitolle valittiin uusi hallitus ylimääräisessä edustajakokouksessa epäluottamuslauseen saaneen ja erotetun hallituksen tilalle. Uuden hallituksen työskentely on sujunut todella mallikkaasti ja kitkattomasti, vaikka syksyn aikana on jouduttu tekemään vaikeitakin päätöksiä. Edustajakokouksen yksi tehtävä onkin muodostaa toimintakykyinen hallitus. Liitto on siis menossa kovaa vauhtia parempaan suuntaan. UIL:n jäsenten neuvottelu- ja sopimustoiminta hoidetaan eri neuvottelujärjestöjen kautta, kuntapuolella KTN:n, valtiolla JUKO:n ja yksityisellä sektorilla YTN:n toimesta. Liiton sisällä tapahtuva työmarkkinatoiminta hoituu eri valtuuskuntien kautta ja niiden jäseninä toimivien eri sektoreiden luottamusmiesten toimesta. Järjestelmä on toimiva, sillä luottamusmiehet saavat näin välitettyä viimeisimmän tiedon liittoon. Yksityisellä sektorilla se tapahtuu TesVa:n, valtiolla VesVa:n ja kuntapuolella KesVan kautta. Kuntasektorin valtuuskunta KesVa ei ole vaan vielä saanut toimintaansa käyntiin. Toivonkin, että kuntapuolen luottamusmiehet aktivoituisivat ja aloittavat ripeästi toiminnan ja jäsenten edunvalvonnan myös KesVa:ssa. KTK ja SKT ovat laittaneet kanteen vireille UIL:oa vastaan. Kanteessa mm. arvostellaan edustajakokouksen tekemiä demokraattisia päätöksiä. Edustajakokouksen päätöksellä KTK:n jäsenyys UIL:ssa on päättynyt 2007 lopussa ja KTK:n jäsenjärjestöt ovat tulleet suoraan UIL:n jäseniksi, joten KTK ei voi arvioida edustajakokouksen päätöksiä. Yhdistämissopimuksen mukaan KTK:n piti lakata olemasta nykymuotoisena ja jatkua ainoastaan sovitulla tavalla. Ainut sovittu tapa on, että se toimii kuntapuolen jäsenmaksujen mekaanisena välityskanavana. Kanteessa halutaan myös purkaa Insinööriliiton ja KTK:n yhdistyminen. Jokainen liiton yksittäinen jäsenjärjestö voi erota sääntöjensä puitteissa Uudesta Insinööriliitosta. Liitto ei kuitenkaan kannusta tähän vaan toivoo, että se voi jatkaa kaikkien jäsentensä edunvalvontaa kaikilla työmarkkinasektoreilla. Toivon tässä nyt kaikilta jäseniltä tarkkaavaisuutta ja aktiivisuutta, että tiedätte, mitä teidän omassa yhdistyksessä tapahtuu ja minkälaisia kantoja siellä muodostetaan. Yhteistä ja parempaa liittoa rakentaen Pertti Insinööri UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää ABB:llä Helsingissä luottamushenkilöt vetävät yhtä köyttä. Tiiviimpään yhteydenpitoon on pakottanut paikallisen sopimisen mukanaan tuoma hämmennys. Paikallinen sopiminen hämmentää ABB:llä voi työpaikkakohtaisesti sopia, kun työnantaja on jo ehtinyt antaa kon- -Mistä sernitasolla ohjeet palkankorotusten jakamisesta, ihmettelevät ABB:n luottamushenkilöt. He kokoontuivat ABB:n ylemmät toimihenkilöt Helsinki ry:n puheenjohtajan Mika Valtosen kutsusta miettimään edessä olevia haasteita. Yritysyhdistys perustettiin vuonna 2004 teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymisen aikoihin. ABB Oy muuttui maatason katto-organisaatiosta operatiiviseksi yhtiöksi pari vuotta aikaisemmin, kun 23 erillistä yritystä yhdistettiin yhdeksi konserniksi. Yhdistymisen jälkeen on sormi mennyt suuhun monessa asiassa niin johdolla kuin henkilöstön edustajilla. Yritysyhdistyksestä arveltiin olevan apua yhteisten linjausten esittämisessä. Paikallista rumbaa Kun paikalliseen eli työpaikkakohtaiseen sopimiseen siirryttiin viime sopimuskaudella, alkoivat tosi käänteet työehtosopimuksen tulkinnassa. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa vuosille sovittiin sekä yleiskorotuksista että työpaikkakohtaisista eristä. Jälkimmäisistä neuvotteleminen jäi luottamushenkilöiden harteille. Tänä syksynä tulleen 2,5 % prosentin yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yritys- tai työpaikkakohtaisella erällä. Sen suuruus on 1,6 %, jos jakotavasta syntyy sopu luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jos jakamisen perusteista ei päästä yksimielisyyteen, kaikille jaetaan tasaisesti 0,8 prosenttia. Työnantaja on mainostanut paikallisen sopimisen myönteisiä puolia. Mutta mitä paikallista siinä on, kun ABB:n johto tuntuu antaneen henkilöstöjohdolle ohjeet noudatettaviksi kaikissa osastoissa, luottamushenkilöt ihmettelevät yhdessä. Esimerkiksi Drives ssa työnantaja ei joustanut paikallisen erän jakami- Jorma Lassinen (vas.), Veli Vähä mäki ja Heikki Pollari. Paikallisesta sopimisesta esite ja tutkimuksia Paikallinen sopiminen eli työpaikoilla tapahtuva sopiminen on yleistynyt 1990-luvun lamavuosista alkaen. Onnistuakseen se edellyttää työnantajilta ja henkilöstön edustajilta laajaa osaamista. Vastavuoroisuus ja luottamussuhteet ovat paikallisen sopimisen vitamiinia. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on toteuttanut Professori Martti Kairisen johdolla. Tutkimushankkeesta sovittiin vuosien tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksista on laadittu esite ja kaksi laajaa tutkimusraporttia. Ks. tai tutkimukset ja julkaisut. 10

11 Antti Sallinen (vas.) ja Pekka Huhta. Mika Valtonen. Jukka Tolvanen. sessa, jolloin erä jaettiin tessin mukaan tasan, Jukka Tolvanen sanoo. Hän on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Drives-yksikössä. Valtosen mielestä työehtosopimus ei ole niin jäykkä kuin työnantajat antavat ymmärtää. Termistä tessin vastainen onkin tullut suosittu väite työnantajien suussa. Tulkinnanvaraisuuksia ABB:n luottamusmiehille paikallinen sopiminen on tuonut eteen paljon haasteita. Ensinnäkin, suomalainen yrityskulttuuri ei ole tottunut sellaiseen, Veli Vähämäki Product Support -yksiköstä sanoo. Viime vuonna asia tuli eteen heti kesälomien jälkeen vain pari viikkoa uuden työehtosopimuksen syntymisen jälkeen. Ruotsissa ja Tanskassa, jossa asiaa on harjoiteltu kymmeniä vuosia, on vieläkin vaikeuksia. Toiseksi, kun työnantaja on keskittänyt henkilöstöhallinnon päätöksenteon, ei paikalliselle sopimiselle anneta edes mahdollisuuksia, Jukka Tolvanen toteaa. Kädet on siis sidottu. Kun jossain yksiköissä oli jo tehty sopimuksia, ei työntekijöiden kannalta parempia enää muissa haluttu solmia. Kolmanneksi, kun luottamushenkilö ei saa tarvitsemiaan tietoja palkoista tai edes palkkatasosta, hän ei voi saada parannuksia epäkohtiin, Jorma Lassinen prosessiteollisuusdivisioonasta sanoo. Kun työnantaja kertoo, että tietty osa vaikkapa suunnittelijoista on paikallisen erän piirissä, on luottamusmiesten mielestä nykyisillä tiedoilla mahdoton tietää, kuuluvatko korotuksen saaneet jo ennen korotusta suunnittelijoiden parhaiten palkattuun joukkoon. TES:ssä korostettu henkilökohtainen palkkasalaisuus ei vaarannu vaikka TA antaisi tehtäväluokittain minimi- ja maksimipalkkatasot ennen ja jälkeen työpaikkakohtaisen erän jakoa. Isoissa yrityksissä samaa työtä tekeviä on usein kymmeniä, joten henkilökohtaiset tiedot varmasti pysyvät salaisuuksina. Mikäli paikallisesta erästä tulee pitkä perinne, pitäisi jo alusta asti sopia, miten korotuksen saaneet tilastoidaan ja ammattiryhmän tarkkuudella antaa tiedot palkkakehityksestä. Neljänneksi, työnantajat puhuvat meriiteistä ja paikalliseristä samaan aikaan, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa. Meriitit eivät liity paikallisiin eriin mitenkään. Ne ovat työnantajan palkkio hyvälle työntekijälle. Niistä keskustellaan aina erikseen. Myös YTN:n linjana on se, että jäsenillä täytyy olla mahdollisuus neuvotella itse henkilökohtaisista meriittikorotuksista. Luottamushenkilöt eivät voi sitä tehdä, sillä heidät on valittu edustamaan omaa henkilöstöryhmäänsä. YTN:n teknologiateollisuuden vastuullisen asiamiehen Tomi Sepän mukaan yrityksillä pitää olla päätäntävalta meriittien jakamisesta, niistä ei voida päättää työehtosopimuksissa. Selvät pelisäännöt saatava Veli Vähämäki peräänkuuluttaa selviä pelisääntöjä seuraavalle neuvottelukierrokselle. Ja ne pitää kirjata myös työehtosopimukseen. Luottamushenkilöiden tiedonsaantiin ainakin on saatava sitovat ohjeet. Luottamushenkilöillä täytyy olla saatavilla palkka- ym. tilastoja ja taulukoita, joita seurata. Ja paikallisen erän jakamiseen täytyy saada ns. täysperälauta, joka varmistaa erän tasapuolisen jakamisen siinä tapauksessa, että palkankorotuksien paikallinen sopiminen ei onnistu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Luottamusmiehet tarvitsevat myös koulutusta ja toivovat avoimempaa keskustelua työnantajan kanssa. Paikallisesti sopiminen tuntuu olevan kummallekin osapuolelle vielä vierasta. Luottamusmiesten mielestä palkkakysymykset kiinnostavat kuitenkin kaikkia. Ensi keväänä on edessä neuvottelut seuraavan kierroksen korotuksen suuruudesta. Jos nykyisen työehtosopimuksen jatkamiselle ei ole edellytyksiä, se pitää sanoa irti mennessä. n UUSI Insinööri 11

12 edunvalvonta Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Eija Hiltunen Valtakunnansovittelija Juhani Salonius: Liittokierros ei välttämättä kalliimpi kuin tuporatkaisu Tulopoliittiset kokonaisratkaisut, kansan keskuudessa tupot, saivat alkunsa 1960-luvun lopulla silloisen valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan räätälöimänä. Tupojen 40-vuotisjuhlia ei päästy juhlimaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Antti Herlin ilmoitti tupoille, että Det är slut nu. Ruotsissahan ei ole tehty tupoja 18 vuoteen. Myös joissakin palkansaajajärjestöissä löytyi tarvetta purkaa liittokohtaisia ongelmia ja paineita. Olivathan kolme peräkkäistä sopimusratkaisua olleet tuporatkaisuja. Kaikkiaan vuosina oli vain kaksi liittokohtaista kierrosta, vuosina ja 2000, totesi valtakunnansovittelija Juhani Salonius UIL:n neuvotteluvastaavien päivillä Vantaalla. Vuonna 2010 umpeutuu iso osa työmarkkinasopimuksia. Miten tämän jälkeen jatketaan, on Juhani Saloniuksen mukaan mahdoton sanoa vielä mitään. Yhtenä sopimuspaketin ongelmana ovat sopimuskausien pituudet, jotka vaihtelevat puolesta vuodesta neljään vuoteen. Myös sopimusten päättymisajat ovat erilaisia. Esimerkiksi viime syksynä rahoitus- ja elintarvikealat olivat jo sopimusten piirissä, kun kuljetusalan sopimukset päättyivät vasta keväällä Tupojen piiriin oli hankala saada raja- ym. riitoja käyviä liittoja. Tupokeskustelua ei Juhani Saloniuksen mukaan yhtään helpottanut työmarkkinapolitiikan mukaan tulo eduskuntavaalikeskusteluun, ja siihen liittyvä sairaanhoitajien palkankorotushuutokauppa. Nähtäväksi jää, kaivetaanko tupoluu vielä esiin taloussuhdanteiden muuttuessa. Juhani Saloniuksen mukaan luottamusmiesten asema voi vahvistua muuttuvan neuvottelumenettelyn vuoksi. Tähän asti luottamusmiesten eräs keskeinen tehtävä on ollut valtakunnallisten sopimusten paikallinen soveltaminen. Jatkossa voi olla niin, että luottamusmiesten tehtävät painottuvat enemmän neuvotteluihini paikallisista sopimuksista. Myytit murtuvat Valtakunnansovittelija Saloniuksen mukaan tupomyytit ovat murtumassa. Vuoden voimassa olleen ja edelleen jatkuvan liittokierroksen kokemukset ovat osoittaneet, että paljon mainostettua kolmikantayhteistyötä on tehty myös tupojen ulkopuolella. Maan hallitus sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat voineet valmistella sosiaalisia uudistuksia myös liittokierroksella. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskysymyksiä voidaan tehokkaasti hoitaa myös liittokierroksilla. Ja pisteenä i:n päälle: kuljetusaloilla voidaan päästä sopimukseen ilman lakonuhkia. Lisääntyvätkö lakot, jos EK lopullisesti hautaa osaltaan tupomenettelyn, ja siirrytään liittokohtaisiin valtakunnallisiin ja työpaikkakohtaisiin sopimuksiin vai pitääkö globaalitalous ammattiyhdistysliikkeen hiljaisena ja varpaillaan? Salonius pitää historian valossa todennäköisenä, että lakot ja lakon uhat lisääntyvät liittokierroksilla. Toisaalta taloudellisella epävarmuudella voi olla lakkoja vähentävä vaikutus. Toki jotkut pienemmät liitot voivat lakkoilla vedoten jäsentensä palkkasumman vähäiseen kansantaloudelliseen merkitykseen. Myös liittokierroksen kalleuden Salonius asettaa kyseenalaiseksi. Vaikka tä- 12

13 mä liittokierros on ensisilmäyksellä keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä kalliimpi kuin tupot, on tupoihinkin sisältynyt liitoissa ja kentällä korotuspaineita luovia elementtejä. Kun päälle lasketaan yritys- ja työpaikkatason korjausliikkeet, voivat liitto- ja tupokierrokset olla Saloniuksen mukaan kutakuinkin saman tasoisia loppuyhteenvetoa tehtäessä. Valtakunnansovittelija peräänkuulutti paikallisen sopimisen määritelmää. Hän sanoi aina pyytävänsä täsmentämään, kun joku vaatii tai vastustaa paikallisen sopimisen lisäämistä tai vähentämistä. Mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan? Saloniuksen mielestä ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää, mitä se on. Yksi määritelmä on, että paikallinen sopiminen on yritys- tai työpaikkatasolla tapahtuva sopimismenettely, joka perustuu työehtosopimuksiin, lakeihin tai yleiseen sopimisvapauteen. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi palkka perusteista ja -korvauksista, järjestelyvarojen jakotavasta tai työaikakysymyksistä. Paikallista sopimista ei tarvitse pelätä Salonius veikkaa, että paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, vaikka sopimisvaltuudet jatkossakin vaihtelevat sopimusaloittain. Erään tutkimuksen mukaan yllätys, yllätys 70 prosenttia työnantajista kannatti paikallisen sopimisen lisäämistä. Henkilöstöstä hieman yli puolet piti nykyistä tasoa sopivana, runsas kolmannes kannatti lisäämistä ja kymmenisen prosenttia katsoi, että paikallista sopimista on jo nyt liikaa. Saloniuksen kokemuksen mukaan palkat ovat yleensä nousseet paikallisen sopimisen seurauksena. Myönteisimmin on sujunut sopiminen työajoista. Juhani Salonius ei pitänyt vielä ajankohtaisena pohdiskella, tarvitaanko SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta, johon kuuluisi mm. jonkinasteinen laaja työmarkkinasopimus. Tätä ovat kannattaneet SAK:n johtaja Lauri Lyly ja STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen on tyrmännyt ajatuksen. n Teksti: toimittaja Anu Tilander, Akavan Erityisalat ALKU-hanke uudistaa aluehallintoa Valtion aluehallinnossa on parhaillaan käynnissä mittava uudistus, jonka tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hanke pohjautuu hallitusohjelman linjauksiin. Aluehallinnon uudistamishankeen (ALKU-hanke) muita tavoitteita ovat mm. viranomaisten tehtävien selvittäminen ja työnjaon selkiyttäminen, tarpeettomien tehtävien karsiminen ja viranomaisten verkostomaisen yhteistyön lisääminen. Vuonna 2007 käynnistetty hanke jatkuu 2009 asti. Uudistusten on määrä astua voimaan 2010 aikana. Hankkeen piirissä on lähes valtion työntekijää, joista noin on akavalaisia. Valtaosa akavalaisista toimii erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hanke koskee lääninhallituksia, työvoima- ja elinkeinokeskuksia, ympäristökeskuksia, ympäristölupavirastoja, työsuojelupiirejä, tiepiirejä, metsäkeskuksia ja maakuntien liittoja Tarkoituksena on vähentää viranomaisten määrää alueilla ja organisoida tehtäväkokonaisuudet nykyistä selkeämmin. Tuottavuustavoite on 625 henkilötyövuotta (htv = yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika). Käytännössä tämä tarkoittaa 625 työntekijän vähennystä vuoteen 2015 mennessä. Säästöjä haetaan lähinnä tuki- ja asiakaspalvelutehtävistä sekä yhdistämällä johtamistoimintoja. Tuottavuutta tavoitellaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, poistamalla päällekkäisiä tehtäviä, keskittämällä toimintoja, ulkoistamalla ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hanketta koordinoivat ohjaus- ja valmisteluryhmät, joissa on poliittinen edustus. Uudistusta valmistelee lisäksi 12 alatyöryhmää. Niissä ovat edustettuina ministeriöt, muu keskushallinto ja aluehallintoviranomaiset. Henkilöstöjärjestöjen edustajia on mukana kaikissa alatyöryhmissä. Uudet aluehallintoviranomaiset Valtion aluehallintoon perustetaan kaksi uutta viranomaista. Niiden alle organisoidaan uudelleen hankkeen piirissä olevien virastojen tehtävät. Uudet aluehallintoviranomaiset on valmisteluvaiheessa nimetty Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseksi (Ellu) ja Aluehallintovirastoksi (Allu). Ellu koordinoi luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen, infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Allu hoitaa peruspalveluihin, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon sekä ympäristölupiin liittyviä tehtäviä sekä työsuojelun valvontaa. Hankkeella siirretään keskushallinnon tehtäviä alue- ja paikallishallinnolle. Uudistus vahvistaa maakuntien liittojen roolia alueiden kehittäjänä. Niille on luvassa lisää vastuuta mm. alueiden strategisessa kehittämisessä ja viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. n Lisätietoja ALKU-hankkeesta: UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Insinöörikoulutuksen vetovoima nousuun Kun INSSI-hanke pelastaa tekniikan alan ammattikorkeakoulu opetuksen, voi insinööri sen jälkeen pelastaa maailman. Kolmivuotisella hankkeella on nimittäin kovat tavoitteet: kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa 10 %, vähentää keskeyttämisastetta 10 % ja lyhentää läpäisyaikoja. Janne Roslöf (vas.), Matti Lähdeniemi ja Salla Kulmala vetävät INSSI-hankkeen työryhmiä. Tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen INSSIin osallistuvat kaikki tekniikkaa kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Verkostohanketta toteutetaan pääasiassa kolmessa kehittämisryhmässä, jotka keskittyvät oppimisprosesseihin ja koulutusrakenteisiin sekä kehittämään markkinointiviestintää. INSSI-hankkeen vauhdittamisseminaarissa lokakuussa mietittiin tekniikan alan korkeakoulutuksen haasteita. Kehittämisryhmillä oli omat aivoriihensä. Ryhmien työskentelyyn toivotaan jatkossa osallistuvan ja tuovan kehittämisideoita mahdollisimman monen opettajan. Vauhdittamisseminaarissa INSSIhanketta esitteli hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen. Hintsasen mukaan tärkeätä on tuoda parhaita käytäntöjä esiin ja kaikkien tietoisuuteen. Paradoksaalista on, että tekniikka on arkipäiväistä, mutta kuitenkin vierasta. Tekniikan ja insinöörien roolia ei tunnisteta enää yhtä hyvin kuin ennen. Erityisen totta tämä on naisten kohdalla. T-median tekemän tutkimuksen mukaan yksikään perinteinen tekniikan toimiala ei mahdu naispuolisten lukiolaisten TOP 10 -suosikkialalistalle. Naisista vain 10 % on kiinnostunut tekniikan alan ammattikorkeakouluopinnoista, kun taas miehistä lähes puolet. Myös nuorison ajatus- ja viestintämaailman saavuttamisessa tarvitaan ronskeja otteita. Insinöörin stereotypiaa on purettava, sanoi nuorisotutkija Minna Autio. Ekologinen haaste on otettava vakavasti, samoin sosiaalisten suhteiden osaajan merkitys sekä käyttäjälähtöisyyden merkitys. Menestyjän tarina on kirkastettava niin, että siihen helppo samaistua ja saada arvostusta. Työelämän tarpeet tunnistettava Koulutusrakennetyöryhmän vetäjänä toimii Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Ryhmä keskittyi iltapäivän aivorii- 14

15 hessä lähinnä insinöörikoulutuksen työelämätarvevastaavuuteen, koulutuksen toteutuskulttuuriin ja harjoitteluun, yhteisen aineksen kokoon ja tarpeeseen, kansainvälisten ammattikorkeakoulujen yhteisiin koulutuksiin sekä opiskelijoiden uusiin toimintatapoihin 7/24. Työryhmätyöskentely antoi vahvistusta työstettäviksi tuotuihin fokusvalintoihin, Lähdeniemi sanoi. Ryhmä osoitti myönteistä ja innokasta suhtautumista sekä ammattikorkeakoulujen yhteiselle asialle että insinöörikoulutuksen kehittämiselle. Jatkotyöskentelyssä Lähdeniemi keskittyisi vahvasti toisaalta opiskelijan, toisaalta työelämän näkökulmaan. Insinöörikoulutuksen yksilöityminen edellyttää työelämän tarpeiden tunnistamista ja niiden siirtämistä insinöörikoulutukseen. Silloin myös tulevaisuuden edes osittainen ennakointi nousee entistä vahvempaan rooliin. Hyviä käytäntöjä levittämään Oppimisprosessin kehittämisryhmässä nousi esille oppimistulosten sekä koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisproblematiikan kannalta hyvien käytäntöjen levittäminen insinöörikouluttajien hyödynnettäväksi, sanoo ryhmän vetäjä, koulutuspäällikkö Janne Roslöf Turun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän tavoitteena on löytää ja analysoida useita erilaisia toimintamalleja, joilla on saatu hyviä tuloksia. Mitä niistä voisi oppia ja miksi ne ovat toimineet? Tärkeiksi työskentelyn osa-alueiksi ovat Roslöfin mukaan hahmottumassa: opetussuunnitelmien rakenteet ja sisällöt, monipuoliset opetusmenetelmät, yritysyhteistyön toimintamallit, opiskelijoiden ohjaus ja yhdessä oppiminen, opettajien osaamisen kehittäminen ja toimintaedellytykset, insinööriammatin imago ja asenteet sekä mittarit ja tilastot. Ryhmän työskentely etenee syksyn aikana tarkemman projektisuunnittelun ja osatehtävien määrittelyn merkeissä. Varsinaiseen työstämiseen päästään alkuvuodesta 2009 ja ensimmäisiä levitettäviä tuloksia tavoitellaan jo ennen tulevaa kesää, Roslöf sanoo. Insinööri pelastaa maailman Markkinointiviestinnän ryhmä valitsi kampanjansa teemaksi insinööri pelastaa maailman. Maailman pelastamisajatusta tukee mm. se, että nykypäivän maailmassa lähes kaikki ympärillämme vaatii jonkinlaista tekniikkaa, sanoo ryhmän toimintaa esitellyt suunnittelija Salla Kulmala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Ryhmän varsinainen vetäjä on HAMKin viestintäpäällikkö Lea Mustonen. Kampanjan avulla tuodaan esiin tekniikan arkipäiväistä näkökulmaa. Tekniikka ei ole aina huippuydinfysiikkaa tai rakettitiedettä, vaan sen avulla aikaansaadaan arkipäiväisiäkin asioita. Maailman pelastamisteemaan liittyy myös kestävän kehityksen näkökulma, joka tuli esiin myös seminaarin muissa puheenvuoroissa sekä ryhmäsessiossa. Ammattikorkeakoulujen yhteisen markkinointikampanjan kotipesänä toimii verkkopalvelu, joka aukeaa ensi vuoden alussa osoitteeseen Verkkopalvelun asiasisältö pohjautuu mm. insinööriopiskelijoiden ja jo valmistuneiden työelämässä toimivien kokemuksiin ja kertomuksiin. Siellä välitetään monipuolista ja aitoa kuvaa insinööriammateista. Lisäksi palveluun tulee viihteellisempää insinööriaiheista sisältöä. Nuoria lähestytään nuorten omien kanavien kautta hyödyntäen mm. IRC-Galleriaa, Facebookia ja muita sosiaalisia verkkoympäristöjä, joissa nuoret aikaansa viettävät. n Yt-neuvottelut etenivät suunnittelualalle Yhteistoimintaneuvottelujen aalto on iskenyt myös suunnittelualalle. Parin viikon sisällä jo kymmenkunta alan yrityksistä on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut työntekijöiden lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. Yt-neuvotteluja perustellaan uusien asiakasprojektien vähenemisillä ja asiakkaiden suunnitteluhankkeiden viivästymisillä tai siirtymisillä. Ilmoitetut yt-neuvottelut koskevat noin 350 suunnittelualalla työskentelevää. Heistä kolmasosa on talonrakennusalalla, jossa laskusuhdanteen vaikutukset ovat näkyneet ensimmäisenä. Yt-neuvotteluista ovat ilmoittaneet muun muassa Etteplan, Elomatic, Comatec, Pöyry Architects, Optiplan ja Finnmap Consulting. Nyt on tärkeää, että työpaikoilla käydään avoimia neuvotteluja. Kaikilla osapuolilla on oltava ymmärrys ja tieto siitä, miksi yt-neuvotteluja käydään ja mihin mahdolliset lomautukset tai irtisanomiset perustuvat, suunnittelualan vastuullinen asiamies Teemu Hankamäki painottaa. Hankamäen mukaan neuvotteluja käyvien luottamusmiesten pitää saada selvitykset esimerkiksi tilauskannasta ja sen kehittymisestä, minkä verran tarjouk sia on sisässä sekä mikä on yrityksen kannattavuus ja taloudellinen tilanne. Työttömyysturva koskee sekä lomautettuja että irtisanottavia. YTN-liittojen jäsenet on vakuutettu IAET-kassassa. Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vähintään 10 työttömyyttä lähinnä edeltävää kuukautta vakuutettuna työttömyyskassassa ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Lue lisää työttömyysturvasta IAET-kassan verkkosivuilta n UUSI Insinööri 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Lappeenrannassa ei kavahdeta hiipuvaa kysyntää Kun saisimme joskus oman työehtosopimuksen rakennusalan ylemmille toimihenkilöille, huokaa YTN:n rakennusalan taustaryhmän puheenjohtaja Juha Mielikäinen. Juha Mielikäinen on eristeitä valmistavan Parocin tuotepäällikkö ja Lappeenrannan ylempien toimihenkilöiden edustaja. Parocillakin sopeudutaan nyt hiljenevään kysyntään, mutta paniikkinappulaa ei ole painettu. Mielikäinen on ollut mukana alusta lähtien YTN:n rakennusalan taustaryhmässä, joka perustettiin edellisen laman jälkeen. Puheenjohtajana Uuden Insinööriliiton jäsen on ollut toista vuotta. Rakennusalan järjestäytymisaste on muilla henkilöstöryhmillä korkea. Meillä ylemmillä toimihenkilöillä on vielä petraamista. Omasta työehtosopimuksesta on turha haaveilla, jos järjestäytymisaste ei nouse, Mielikäinen tuumaa. Yritykset ovat tahkonneet kunnolla tulosta viime vuodet, joten kaikki eivät ole pitäneet tarpeellisena liittoon kuulumista. Vasta rakentamisen hiipuessa ja työpaikan käydessä epävarmaksi moni herää miettimään, josko kannattaisi järjestäytyä. Liitoilta kun heruu paljon muutakin apua kuin työttömyyskassan jäsenyys. Vaikka Lappeenrannassa Parocin säästötoimet ovat rajoittuneet vasta palaamiseksi tavanomaiseen kolmivuorotyöhön, lisää voi olla tulossa ainakin konsernitasolla. Ylityöt ja vapaa-aikana matkustaminen ongelmina Parocilla on Suomessa yhteistoimintakomitea, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Myös Lappeenrannan tehtaalla on omat yt-tapaamisensa, joissa asioita puidaan yhdessä. Lappeenrannassa asiat ovat sujuneet ouhevasti. Ei ole tarvinnut rettelöidä, vaikka matkaan mahtuu niin yläkuin alamäkiäkin, Mielikäinen kertoo. Mielikäinen antaa yritykselle kiitettävän arvosanan. Silti kivenä kengässä hiertää ylitöiden korvaaminen ja vapaaaikana työasioissa matkustaminen kuten rakennusalalla yleensä. Meillä kaikki ovat kokonaispalkalla. Kun aikoinani tulin taloon ja allekirjoitin työsopimusta, esimies totesi, että meillä ei sitten ylitöistä makseta. Mielikäinen yrittää pitää työaikansa kurissa, mutta kun matkapäiviä on vuodessa noin 120, se on vaikeaa. Reissussa päiville kertyy mittaa ja jossain vaiheessa töitä tuli tehtyä myös viikonloppuina. Tiukka tahti pysäytti; nyt on ollut pakko hellittää. Muutenkin Mielikäinen on ryhtynyt pitämään parempaa huolta itsestään. Vuoden sisällä paino on pudonnut 16 kiloa, kun mies on kasannut lautaselle oikeaoppisesti puolet vihanneksia ja salaattia. Henkilöstökin omistajana Mielikäinen opiskeli ensin vuoriteknikoksi ja sitten kivialan vienti-insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Tutkintoon kuului myös kauppatieteellisiä opintoja, joista on Mielikäisen mukaan ollut hyötyä työssä. Työ Parocissa alkoi ensin tuotekehityksessä Tätä nykyä tuotepäällik- Ylempien toimihenkilöiden edustajan olisi aika saada luottamusmiehen status, Mielikäinen pohtii. Laskusuhdanteessa painoarvon kasvulle saattaa olla tarvetta. könä tekniset eristeet -divisioonassa työskentelevä Mielikäinen esittelee yritystä ylpeänä. Kestävän kehityksen periaatteelle rakentuvat ja asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöidyt Parocin eristeet ovat myyneet hyvin ja levittäytyneet 80-luvulta lähtien asteittain maailmalle. Patentteja on satoja ja myös tehtaiden konekanta on suunniteltu itse omiin tarpeisiin. Paroc tekee rakennuseristeitä, teknisiä eristeitä, laivaeristeitä, rakennuselementtejä ja akustointituotteita Suomen lisäksi Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa. Myyntikonttoreita ja edustustoja on 13 maassa Euroopassa. Suomessa se on valmistanut vuorivillaa jo vuodesta 1952, silloin vielä Paraisten Kalkkina. Yritys työllistää Suomessa noin 800 ihmistä, joista 150 on ylempiä toimihenkilöitä. Kaikkiaan konsernissa uurastaa lähes työntekijää. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 462 miljoonaa euroa. Äärimmäisen hyvä tulos, Mielikäinen kehuu. Paroc on ollut jo vuodesta 1999 pää- 16

17 Teksti ja kuva: Marketta Harinen omasijoittajien omistuksessa. Tätä nykyä järjestyksessään kolmas pääomistaja on bahrainilainen Arcapita Bank. Vähemmistöosakkaana on yhtiön henkilöstö, jolle tarjottiin mahdollisuutta ostaa yrityksen osakkeita muutama vuosi sitten. Henkilöstö kyllä käytti sitä mahdollisuutta. Olisi minunkin pitänyt lähteä mukaan isommalla rahalla, Mielikäinen tuumaa. Mielikäisellä ei ole pahaa sanottavaa pääomistajasta. Rahaa investointeihin on saatu kiitettävästi, viime vuonna 42,5 miljoonan euron edestä. Comatec sai toisen luottamusmiehen Insinööritoimisto Comatec osti kesällä Swecon koneenrakennuksen suunnittelupalvelut ja lisäsi näin henkilöstöään noin 130 työntekijällä. Heistä satakunta on ylempiä toimihenkilöitä. Punavalkoiset paalit valloittavat itää Itämeren alueen johtavaksi vuorivillan valmistajaksi esittäytyvä Paroc hakee nyt kasvua idästä. Venäjän Chudovoon suunnitteilla oleva suuri tuotantolaitos suoltaa eristettä parin vuoden kuluttua, ellei maailmantalouden myllerrys syö eväitä. Tontti siellä joka tapauksessa odottaa. Chudovon tuotantolaitoksen pitäisi valmistua kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siellä kunnostetaan parhaillaan neuvostoaikaisen hotellin yhtä kerrosta Parocin suomalaisia varten, UPM:n väellä oma kerroksensa siellä jo onkin. Parocin punavalkoraidalliseen muoviin käärityt eristepaalien pinot Lappeenrannassa kuutostien varrella kasvavat. Ne kertovat, että rakentaminen on hiljennyt. Hyvää tulosta viime vuodet tahkonnut yritys on ryhtynyt sopeutumaan vähentyneeseen kysyntään. Parin viime vuoden ajan työtä on painettu poikkeuksellisesti viidessä keskeytymättömässä vuorossa. Nyt Parocin Lappeenrannan tehdas on palannut tavanomaiseen kolmeen vuoroon. Ei tähän mitään erityistä dramatiikkaa liity. Kun viiteen vuoroon siirryttiin, palkkasimme ihmisiä määräaikaisin työsopimuksin, jotka oli sidottu vuorojen määriin. Nyt näitä määräaikaisuuksia ei enää jatkettu, tehdaspäällikkö, DI Arja Piironen kertoo. Noin 300 työntekijän joukosta 30:n työt loppuivat. Näitä aikoja nyt tulee ja menee rakennusalalla. Eihän tämä kenellekään yllätyksenä tullut. n UUSI Insinööri Samalla Comatec sai myös toisen luottamusmiehen. Erkki Korkiavuori edustaa nyt entisiä swecolaisia Comatecilla ja Martti Tryyki jatkaa entisten edustettaviensa ja taloon palkattavien uusien ylempien luottamusmiehenä. Swecolaiset siirtyivät virallisesti Comatecin riveihin syyskuun alussa. Comatecin palveluksessa oli ennestään yli 260 ylempää toimihenkilöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Varkaudessa ja Imatralla. Sweco-kaupan myötä Comatec sai täysin uuden toimipaikan Joensuuhun. Sweco Industry Eng Vantaan ja Lahden yksiköt jatkavat vielä toistaiseksi erillisinä yksikköinään, mutta Tampereen väki siirtyi jo Comatecin tiloihin fyysisestikin. Martti Tryyki kuvaa kauppaa merkittäväksi. Kauppa lisäsi Comatecin toimintaa ja uusien asiakkaiden myötä myös yrityksen markkinaosuus kasvaa. Näin Sweco Industryn Eng-liiketoimintayksikkö saatiin takaisin suomalaiseen omistukseen Ruotsin vuosien jälkeen, Tryyki kehaisee. Kaupan koko on kuitenkin herättänyt henkilöstössä kysymyksiä yrityksen vakavaraisuuden kestävyydestä. Väkeä tuli sentään lisää viitisenkymmentä prosenttia. Perustunnelma on kuitenkin luottavainen. Asiakaskunta laajeni kaupan myötä ja onhan meitä nyt yli 400 ottamassa vastaan talouden muutoksia, Tryyki miettii. Yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelukunnassa ryhdytään nyt rakentamaan Comatecille yhteisiä hallinto-, matkustus- ja komennustyösääntöjä, luottamusmiehet Erkki Korkiavuori ja Martti Tryyki kertovat. Yhtenäistämistä ja parannuksia Uusien luottamusmiesten lisäksi Comatecilla on yritysyhdistys, joka perustettiin viime keväänä. Kauppa toi sille uutta työsarkaa: kahden yrityskulttuurin yhteensovittamisessa on osansa yritysyhdistykselläkin. Prosessien yhtenäistämisneuvotteluissa sovittiin työajaksi 37,5 tuntia viikossa, ravintoedusta, terveydenhuollon tarjoajasta ja terveydenhuoltopalvelujen tasosta. Tulimme Comateciin vanhoina työntekijöinä ja näin ollen muut ehdot säilyvät Swecon ehtojen mukaisina, Korkiavuori kertoo. Swecolta siirtyneillä on käytössään ateriaetu, mikä hieman kaihertaa meidän muiden mieltä. Täytyy kyllä lisätä, että yhtenäistämisneuvotteluiden seurauksena meille tuli työehtoihin muutamia parannuksiakin, Tryyki huomauttaa. Insinööritoimisto Comatec tarjoaa mekaniikka-, sähkö- ja automaatiosuunnittelua sekä asiantuntijapalveluita. Palvelut keskittyvät liikkuviin työkoneisiin, tuotantolaitteisiin, liikennevälineisiin sekä painelaite- ja kattilasuunnitteluun. Konserniin kuuluvat lisäksi Insinööritoimisto Metso Oy ja Rantotek Oy. n 17

18 edunvalvonta Varapuheenjohtajat tentissä Liittokierroksesta haasteita yksityiselle sektorille Uuden insinööriliiton jäsenten kuten muiden ylempien toimihenkilöitä edustavien liittojen jäsenten edunvalvontaa hoidetaan yksityisellä sektorilla yhteistyössä YTN-liittojen kanssa. Alakohtaisesti työmarkkina-asiat valmistellaan ko alan taustaryhmässä, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehiä (yhteyshenkilöitä). Taustaryhmillä on suora yhteys ja paras tietämys alansa tilanteeseen. Taustaryhmällä on myös päätösvaltaa alan sopimustoimintaa kehitettäessä. UIL:llä on painoarvoa ja resursseja kehittää sopimustoimintaa niillekin aloille, jotka eivät ole vielä alakohtaisten sopimusten piirissä. Työmarkkinatoiminnassa sopimustoiminnan lisäksi tarvitaan akuuteissa asioissa työsuhdeneuvontaa. Yleinen taloudellinen kehitys uhkaa heiketä, joka lisää työsuhdeneuvonnan tarvetta. UIL:llä on neuvontakokemusta ja -resursseja vastata kehitykseen. Haasteita lähitulevaisuudessa antaa työmarkkinakentälle uusi tilanne. EK on ilmoittanut, että TUPO:jen aika on ohi. Jatkossa käydään vain liittokierroksia. Uhkaava taloudellinen taantuma ja työpaikkojen mahdollinen väheneminen tuo valtiovallan vääjäämättä neuvotteluosapuoleksi. Neuvotteluja käydään TUPOsta huolimatta työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kesken kolmikantaisesti. Jäsenkunnan sopimusetujen kehittäminen on ensi vuonna erityisen haastavaa. Jäseniä palvellaankin parhaiten kehittämällä sopimustoimintaa ja huolehtimalla työsuhdeneuvontaan käytettävien resurssien laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä. Näissä asioissa UIL onnistuu. Luottamusmiehen asema työyhteisössä korostuu jatkossa paikallisen sopimisen kehittyessä. Luottamusmies on linkki työnantajan ja edustamansa henkilöstöryhmän välillä. Luottamusmies palvellee jäsentä kun hän toimii niin, että muutokset sekä lainsäädännössä että sopimustoiminnassa jalkautetaan yrityksen normaaliksi toiminnaksi. Luottamusmies palvelee jäsenistöä myös selvittäessään jäsenistön mielipiteet ja tuomalla ne esiin asioista paikallisesti sovittaessa. Luottamusmies palvelee jäsenistöä kouluttautumalla. Ammattitaitoinen luottamusmies palvelee paitsi jäsenistöä myös yritystä kun solmitaan laadullisesti oikein tehtyjä paikallisia sopimuksia. Luottamusmies palvelee suoraan jäsentä selvittäessään akuutissa tilanteessa jäsenen oikeuksia ja hakiessaan jäsenen kanssa tämän ongelmaan kestävää ratkaisua. n 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, yksityinen sektori Kyllä sopu sijaa antaa Nyt kun taloudelliset uhkakuvat enteilevät huonompia aikoja sekä yrityksille että palkansaajille, varsinkin yksityissektorilla on odotettavissa kovia vääntöjä lukuisten YT-neuvottelujen muodossa. Kuntapuolella tekninen väki on saanut vastaanottaa lomautuspäätöksiä ja lisää on tulossa. Elämme epävarmuuden aikakautta, jossa ammattijärjestöjen on oltava jatkuvasti valmiina ja iskukunnossa, että jäsenten etu tulisi valvottua näissä haasteellisissa olosuhteissa. Meidän tulisi nyt koota rivimme ja keskittyä oleelliseen, jotta mainio koneistomme kykenisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenmaksunsa vastineeksi jäsenkunnalla on lupa odottaa ammattijärjestöltä jäsenetuja, palkan- ja palvelussuhteenehtojen valvontaa sekä tarvittaessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Edellä mainitut odotukset olivat varmaan myös monien jäsenkuntamme jäsenien mielissä, kun marraskuussa 2007 yhteisessä edustajakokouksessa päätimme uuden järjestömme tulevista linjauksista. Kokousväki teki rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä kahden niin erilaisen toimintakulttuurin yhdistämisestä yhdeksi liitoksi. Yhteinen sävel löytyi ongelmitta ja nuotit kirjoitettiin sopuisasti yhdessä, edessä oli loistava tulevaisuus. Olemmeko nyt hukkaamassa mainion mahdollisuuden paremmasta huomisesta sisäisiin erimielisyyksiin? Järjestömme sisälle on hiljalleen muodostunut vastakkainasettelua. Näkemyseroihin viitaten syyllistetään järjestömme hallintoa ja edustajakokousta sopimusrikkomuksesta ja tuodaan julkiseen keskusteluun väritettyjä väitteitä järjestön sisäisistä asioista. Näyttää siltä, että järjestömme vahingoittaminen on julkisen tiedotuksen perimmäinen tarkoitus. Sillä loukataan ylimääräisen edustajakokouksemme päätöksiä, mutta erityisesti edustajakokousedustajien sekä jäsenistömme enemmistön tahtoa. n Aulis Huikko, varapuheenjohtaja, kuntasektori 18

19 Jäsen sektoririippumattomuus on sinun etusi Yksi kantavista perusajatuksista UIL:a muodostettaessa oli taata jäsenelle hänen omasta liitostaan sektoririippumatonta edunvalvontaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun olet tänään töissä Metsolla (yksityinen sektori), huomenna Ilmavoimilla (valtion sektori) ja ylihuomenna Muonion kunnalla (kuntasektori), voit kuulua koko ajan Uuteen insinööriliittoon ja saat palvelun samalta luukulta. Sinua palvelevat tutut ammattilaiset ja sinun ei tarvitse etsiä uutta järjestäytymiskanavaa. Sektoririippumattomuus on nähdäkseni vaakalaudalla nyt, kun KTK ja JIL ovat paaluttaneet tavoitteekseen sen, että ylimääräisessä edustajakokouksessa viime elokuussa epäluottamuslauseen saaneet varapuheenjohtajat halutaan edelleenkin takaisin tehtäviinsä. Onko jäsentemme etujen mukaista, että parin henkilön henkilökohtainen edunvalvonta ajaa jäsenen etujen ja sektoririippumattoman liiton edun edelle. En ota kantaa toisen ylimääräisen edustajakokouksen laillisuuteen ja ohjesääntöihin niistä päättävät lainoppineet tarvittaessa. Totean vain, että paikalla oli liittomme ylin päättävä elin, edustajakokous, joka oli tullut paikalle tekemään niitä päätöksiä, jotka sen toimivaltaan kuuluvat. Enemmistön päätöksellä hallitus sai epäluottamuslauseen selvin lukemin. Jokainen edustaja äänesti tietojensa, luulojensa ja tunteidensa mukaisesti. Tässä tullaan pisteeseen, jossa minun ja enemmistön moraalikäsitys ei vastannut kuntapuolen ja julkisen puolen kokousedustajien käsitystä järjestöpoliittisesta vastuusta. Toivoisin, että ihmisillä olisi selkärankaa kantaa vastuu teoistaan. KTK ja JIL esittivät juuri epäluottamuslauseen saaneita henkilöitä takaisin tehtäviin, joihin heillä ei ollut enemmistön luottamusta ja joista heidät oli juuri erotettu. Tässä tilanteessa yksityisen puolen edustajat nojasivat yhdistyslakiin ja äänestivät näille entisille varapuheenjohtajille uuden epäluottamuslauseen valitessaan heidän vastaehdokkaansa tehtäviin. n Timo Härmälä, Ammatillisaatteellinen varapuheenjohtaja yksityinen sektori Valtion hallinnossa historian suurin organisaatiomuutos UIL-yhteisö on kokonaisuus, joka edustaa kattavasti kaikkia insinööri- tai muun teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat kaikki työmarkkinaasiat. Laaja-alainen tietämys yksityisen-, kunta- ja valtionsektorin työmarkkina-asioista on UIL-yhteisö vahvuus. Tulee huomata myös toiminnan elinkaari opiskelijasta eläkeläisiin saakka. Kokonaisuuden hallinnassa ja etujen ajamisessa Uusi Insinööriliitto on onnistunut erinomaisesti. Jäsenet ovat haluttuja työmarkkinoilla ja heidän edunvalvojansa, UIL, tunnetaan hyvin työnantajien leirissä. Suurimmat haasteet valtion hallinnossa tulee siitä, että vanhoja keskusjohtoisia organisaatioita ollaan alueellistamassa, uudelleen organisoimassa, ulkoistamassa ja samalla muuttamassa organisaatioiden sisäistä työnjakoa. Valtion aluehallinnon uudistamishanke ALKU, valtionhallinnon tuottavuusohjelman jatkaminen, valtion hallinnon alueellistamisen jatkaminen ja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan väylävirastojen yhdistäminen koskevat tuhansia valtiolla työskenteleviä virkamiehiä ja noin kahta tuhatta insinööriä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2011 mennessä henkilötyövuoden vähentäminen eri hallinnonalojen virastoista ja laitoksista. Valtion hallinnon alueellistamisessa on kyse pääkaupunkiseudulta maakuntiin siirrettävistä virastoista ja laitoksista. Selvitystyö muodostettavien väylä- ja turvallisuusvirastojen alueellistamisen osalta on myös aloitettu. Esiin nousevat muun muassa tuottavuustavoitteet ja henkilöstön jaksaminen kasvavan työkuorman edessä. Uudelleen organisointi, virastojen lakkauttaminen ja ulkoistaminen vaikuttavat myös tehtävänkuviin ja substanssiosaamiseen. Moni johtavassa asemassa nyt oleva insinööri todennäköisesti siirtyy asiantuntijatehtäviin eri virastojen yhdistämisen seurauksena. Alueiden muutokset ja työpaikan alueellistaminen voivat tuoda eteen muuttamisen tarpeen paikkakunnalta toiselle. Muutoksissa nousevat esiin myös henkilöstöpoliittiset kysymykset ja palkkapolitiikka. Eri virastojen eri palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen yhdistymissä vaatii oman aikansa. Tässä piilee vaara valtion sektorin palkkatason edelleen huonontuminen suhteessa yksityiseen sektoriin. Valtion hallinnon laitoksen tai viraston ulkoistaminen, yhtiöittäminen, puolestaan vaatii koko ulkoistettavaa henkilöstöä koskevaa sopimusneuvottelua. n Pekka Liimatainen Uusi Insinööriliitto, varapuheenjohtaja, valtion sektori Pääluottamusmies, Tiehallinto, JUKO ry UUSI Insinööri 19

20 yhteiskunta & yrittäjyys Teksti: Ari Hautaniemi n Piirros: Jaakko Koskinen Työelämä pistää perheajan puntariin Asennetutkimukset osoittavat vuosi toisensa jälkeen suomalaisten arvostavan perhettä ylitse kaiken. Käytännössä perhe jää usein kuitenkin sivuun, kun työ syö yhä suuremman osan yksilön elämästä. Perhetutkija Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta toteaa, että työelämän rakenteet rajoittavat vaihtoehtoja, kun perheissä mietitään työn ja kodin yhteensovittamista. ilmoittavat, ettei työtä jaksaisi, ellei sen vastapoolina olisi perhettä. Vastaavasti -Useat myös työ voi olla vastapainoa perhe-elämälle. Erityisesti monille naisille työ on jonkin sortin henkireikä. Monessa suhteessa työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin hankalaa ja arjen pyörittäminen raskasta. Muun muassa Työterveyslaitos on tutkinut työn ja perheen yhteensovittamista. Sen tekemien selvitysten mukaan lähes puolet työssäkäyvistä arvioi laiminlyövänsä kotiasioitaan työn takia. Erityisesti yrittäjät, toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat kokevat, ettei heillä ole riittävästi aikaa hoitaa perheasioitaan. Myös naisten osuus on kasvussa. Kouluikäisten ja sitä nuorempien lasten äidit arvioivat myös elämäntilanteensa raskaaksi. Työn ja muun elämän onnistunut yhteensovittaminen on keskeinen osa yksilön hyvinvointia. Tutkimustulokset kertovat siitä, ettei suomalaista työelämää voi kuitenkaan pitää kiistattoman perheystävällisenä. Oinosen mukaan kyse on moniulotteisesta ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi pelkkä lapsiperheiden parempi huomioiminen ei riitä. Kyse ei ole yksittäisistä tempuista. Tarvitaan kokonaisvaltaista työkulttuurin muutosta. Työ ylläpitää vanhoja rooleja Kun ajatellaan perhettä, mieleen tulee yleensä kuva isästä, äidistä ja kahdesta lapsesta. Oinonen muistuttaa kuitenkin, että todellisuudessa perheet ovat erilaisia ja tästä syystä myös tarpeet moninaisia. Yhä suurempi osa palkansaajista elää esimerkiksi tilanteessa, jossa heillä on yhtä aikaa huolehdittavanaan sekä omat lapset että isovanhemmat. Lisäksi entistä useampi isovanhempi on edelleen työelämässä. Miksei myös heidän oikeutensa viettää aikaa lastenlastensa kanssa olisi tärkeää? Oinosen mukaan perheystävällinen työpaikkakulttuuri ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että lapsettomien on aina annettava periksi loma- ja muissa järjestelyissään. Perheystävällinen työpaikka toimii joustavasti kaikkien näkökulmasta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen Pätkätyöt hillitsevät nuorten perhesuunnitelmia Suomessa on poliittista johtoa myöten kehotettu kansalaisia perustamaan perheitä mahdollisimman nuorina. Perhetutkija Eriikka Oinosen mukaan odotukset ovat epärealistisia. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee nuorten asema työmarkkinoilla. Nuorten asema on epävakaa. He opiskelevat eikä heillä ole vakituisia tuloja, joten perheen perustaminen tällaisessa tilanteessa on suurimmalle osalle mahdottomuus. Pätkätöiden kasvu nuorten aikuisten keskuudessa ei ainakaan kannusta lastentekoon. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa noin 28 vuotta, eikä Oinonen näe tämän ainakaan laskevan. Monissa Euroopan maissa ikä on vielä korkeampi. Perheen perustamisen edellytykset riippuvat yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti sosiaalietuuksista, asuntotilanteesta ja työmarkkinoista. Oinosen mukaan nuoret haluavat suorittaa opintonsa sekä hankkia vakituisen työpaikan ja asunnon ennen kuin perhe tulee ajankohtaiseksi. Lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun kaikki edellä lueteltu on saavutettu, moni tahtoo nauttia tulotasostaan, eläen hetken aikaa vain itselleen ennen vakiintumista. Perheen perustaminen kuuluu kuitenkin edelleen useimman suomalaisen tulevaisuuden haaveisiin. n Ari Hautaniemi 20

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf

TAMK INSSI HANKKEESTA. Janne Roslöf IKJ:N TALVIPÄIVÄT 28. 29.1.2009 TAMK AJANKOHTAISTA INSSI HANKKEESTA Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi AGENDA INSSI hankkeen yleisesittely Ajankohtaista kehittämisryhmistä Insinöörikoulutuksen hyvät

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

OHJE 1 (6) Sopimuskorotus = Työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset yleisesti.

OHJE 1 (6) Sopimuskorotus = Työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset yleisesti. OHJE 1 (6) Suunnitteluala/THa, MKo 29.1.2008 SOPIMINEN SUUNNITTELUALAN TYÖPAIKKAKOHTAISESTA ERÄSTÄ YTN suosittelee, että - luottamusmies selvittää henkilöstön näkemyksiä työehtosopimuksen työpaikkaerän

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

INSSI-HANKE / VAUHDITUSSEMINAARI OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ. Janne Roslöf & INSSI-OPKR.

INSSI-HANKE / VAUHDITUSSEMINAARI OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ. Janne Roslöf & INSSI-OPKR. INSSI-HANKE / VAUHDITUSSEMINAARI 27.10.2008 OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Johdatus iltapäivän työskentelyyn Janne Roslöf & INSSI-OPKR janne.roslof@turkuamk.fi 050 5985 438 AGENDA Oppimisprosessin kehittämisryhmän

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Uudenmaan ELY:ssä nyt

Uudenmaan ELY:ssä nyt Uudenmaan ELY:ssä nyt Maakuntakirjastopalaveri, Hämeenlinna 25.3.2011 Kristiina Kontiainen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 31.3.2011 1 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin yhdistämällä TE-keskuksen,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot