JOHTAMISJÄRJESTELMÄT KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ? Teemu Malmi Professori, AUSB

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISJÄRJESTELMÄT KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ? Teemu Malmi Professori, AUSB"

Miina Hukkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 JOHTAMISJÄRJESTELMÄT KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ? Teemu Malmi Professori, AUSB

2 OHJELMA Mitä johtamisjärjestelmillä ymmärretään? Case esimerkkejä johtamisjärjestelmistä, joilla on luotu kilpailuetua Johtamisjärjestelmät kansainvälisen vertailututkimuksen valossa Paneelikeskustelu

on luotu kilpailuetua Johtamisjärjestelmät

3 MITÄ ON JOHTAMINEN? Johtaminen on sitä, että saa tapahtumaan haluamiaan asioita toisten avulla Jorma Eloranta, Metson tj (Talouselämä 15/2009) Millä tämä saadaan organisaatiossa aikaan? -> Ainakin osin johtamisjärjestelmillä 3

4 MIHIN JOHTAMISJÄRJESTELMIÄ TARVITAAN? Jos voisimme aina olla varmoja, että kaikki ihmiset organisaatiossa tekisivät aina sen, mikä on organisaation kokonaisedun kannalta parasta, ohjaamista / johtamista ei kai tarvittaisi lainkaan Miksi ihmiset eivät sitten toimi näin? Eivät tiedä, mitä odotetaan Ei ole osaamista, tarvittavaa tietoa, tietoa on liikaa, yms. Eri hyötyfunktio Eli johtamisjärjestelmillä pyritään varmistamaan se, että ihmiset tekevät toivottuja asioita toivotulla tavalla ja toisaalta eivät tee ei toivottuja asioita 4

parasta, ohjaamista / johtamista ei kai tarvittaisi lainkaan Miksi ihmiset eivät sitten toimi näin?

5 JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KOMPONENTIT Lukuisia tapoja jäsentää johtamisjärjestelmiä Terminologia jäsentymätöntä ja epäyhtenäistä Järjestelmä = joukko toisiinsa liittyviä tekijöitä; kyse muustakin kuin tietojärjestelmistä! Yksi tapa jäsentää tätä on pohtia mitkä järjestelmistä tukevat primääristi eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa ja toisaalta millä järjestelmillä pyritään ohjaamaan organisaatioissa toimivia ihmisiä tekemään järkeviä päätöksiä 5

Yksi tapa jäsentää tätä on pohtia mitkä järjestelmistä tukevat primääristi eri tasoilla tapahtuvaa

6 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ KOKONAISUUS Copyright: Teemu Malmi & MINT Consulting - 6

7 OHJELMA Mitä johtamisjärjestelmillä ymmärretään? Case esimerkkejä johtamisjärjestelmistä, joilla on luotu kilpailuetua Johtamisjärjestelmät kansainvälisen vertailututkimuksen valossa Paneelikeskustelu 7

8 HANDELSBANKEN Pankki on menestynyt erinomaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana hyvä kannattavuus, pääosin orgaaninen kasvu Tuotteet ja palvelut pitkälti samoja kuin muillakin pankeilla Pankin entinen CEO Jan Walander rakensi johtamisjärjestelmän jo 1970-luvun lopulla, järjestelmä edelleen käytössä Johtamisjärjestelmän piirteitä: Voimakas päätöksenteon hajauttaminen Alueorganisaatio, jossa konttori keskeisessä roolissa 8

Jan Walander rakensi johtamisjärjestelmän jo 1970-luvun lopulla, järjestelmä edelleen käytössä

9 HANDELSBANKEN Ei konsernitasoista budjetointia / tavoitteen asetantaa, muutamia ohjeellisia lukuja kuten 40% kulut / tuotto suhde Konttoreiden ja alueiden jatkuva keskinäinen kilpailu Liigataulukot, joissa pärjäämisestä ei saa palkintoa, vaan rangaistuksen Jatkuva benchmarking, toisten auttamisen kulttuuri Palkitseminen eläkerahaston kautta jos koko pankki pärjää paremmin kuin vertailuryhmä / kilpailijat Eläkerahasto sijoittaa rahat Handelsbankenin osakkeisiin Ei sisäistä kilpailua asiakkaista 9

rangaistuksen Jatkuva benchmarking, toisten auttamisen kulttuuri Palkitseminen eläkerahaston kautta jos koko pankki pärjää

10 KANSAINVÄLINEN TUKKULIIKE Suomessa toimivan maayhtiön (liikevaihto 300 milj. / n. 300 henkilöä) toimintamalli poikkeaa kv. konsernin mallista Suomessa tehty keskimäärin 50% sijoitetun pääoman tuottoa viimeiset 15 vuotta 22 tulosyksikköä, jakelukeskus ja pääkonttori Päätöksenteko delegoitu pitkälti tulosyksiköille, yksikön vetäjä yksikön CEO 10

konsernin mallista Suomessa tehty keskimäärin 50% sijoitetun pääoman tuottoa viimeiset

11 KANSAINVÄLINEN TUKKULIIKE Vetäjät vastuussa EVA:sta 10% tulosyksikön EVA:sta bonuspooliin, ei kattoa Bonuksesta 1/3 palkan suhteessa, 1/3 tasan kaikille, 1/3 subjektiivisesti Esim. pääkonttorin kustannukset kohdennetaan yksiköille varaston arvon suhteessa Mahdollisimman vähän sääntöjä ja ohjeistusta Vahva usko arvojen (yrittäjyys, luottamus, kunnioitus) merkitykseen 11

pääkonttorin kustannukset kohdennetaan yksiköille varaston arvon suhteessa Mahdollisimman

12 OHJELMA Mitä johtamisjärjestelmillä ymmärretään? Case esimerkkejä johtamisjärjestelmistä, joilla on luotu kilpailuetua Johtamisjärjestelmät kansainvälisen vertailututkimuksen valossa Paneelikeskustelu 12

13 JOHTAMISJÄRJESTELMIEN TUTKIMUS Tutkimusta johtamisjärjestelmien kokonaisuudesta on tehty vähän, eri johtamisjärjestelmän komponentteja on sen sijaan tutkittu paljon Aallossa tutkittu yksittäisiä yrityksiä, mm. Nokiaa Samoin toteutettu laaja kv. vertailututkimus Aineisto 11 maasta (Australia, Belgia, Canada, Italia, Itävalta, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska) Kysymyslomake, täytetty haastattelutilanteessa Yli 800 yritystä / SBU:ta Aineiston analysointi alkuvaiheessa 13

14 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: YRITYKSEN KOTIMAA Jos kilpailukykyä haetaan kansainvälisen kasvun kautta, toimiiko sama johtamisjärjestelmä hyvin eri kulttuureissa? Esimerkiksi Saksa & Itävalta, Australia & Kanada vs. Pohjoismaat Myös näiden ryhmien sisällä eroja, eli vaikeaa puhua esim. pohjoismaisesta johtamistavasta Australiassa & Kanadassa alemman tason johto osallistuu strategiseen suunnitteluun enemmän Samoin johtoryhmät kokoontuvat useammin; päätöksentekovaltaa on delegoitu alaisille enemmän Saksassa korostetaan vuosisuunnittelun merkitystä enemmän kuin strategista suunnittelua 14

pohjoismaisesta johtamistavasta Australiassa & Kanadassa alemman tason johto osallistuu strategiseen suunnitteluun enemmän Samoin johtoryhmät

15 YRITYKSEN KOTIMAA Pohjoismaissa korostuu taloudellisten, kokonaisvaltaisten mittareiden rooli (esim. ROI) kun taas saksankielisellä alueella mittarit pureutuvat enemmän yksityiskohtiin Anglosaksisissa maissa olosuhteet ja harkinta vaikuttavat selvästi enemmän palkitsemiseen kuin Saksassa ja Pohjoismaissa Pohjoismaissa palkkiot ovat suhteessa pienempiä, ei-rahamääräisillä kannustimilla ei ole merkittävää roolia ja palkitsemisen roolia ohjauskeinona ei pidetä yhtä merkittävänä kuin muualla Sekä Saksassa että anglosaksisissa maissa luotetaan enemmän sääntöihin, määräyksiin ja ohjeistuksiin kuin pohjoismaissa 15

enemmän palkitsemiseen kuin Saksassa ja Pohjoismaissa Pohjoismaissa palkkiot ovat suhteessa pienempiä, ei-rahamääräisillä kannustimilla ei ole

16 OMISTAJUUS Perheyrityksistä Suomen kilpailukyvyn pelastajia? Tarkastelussa suurten institutionaalisten sijoittajien omistamat yritykset, perheyritykset ja Venture Capital sijoittajien omistamat yritykset Instituutio-omistuksessa olevat yritykset osallistavat henkilöstöä eniten suunnittelun VC-omisteiset tarkistavat useammin lyhyen tähtäimen tavoitteita ja resurssisitoumuksia Perheyhtiöissä budjetteja ja suorituskykymittaristoja käytetään vähemmän interaktiivisesti kuin instituutio- / VC-omisteisissa Perheyhtiöissä palkitseminen maltillisempaa kuin muissa, samoin erilaisten sääntöjen, määräysten ja selkeästi määriteltyjen prosessien käyttö Arvojen käyttöön ohjauksessa uskoo isojen instituutioiden omistamat yhtiöt ja perheyritykset enemmän kuin VC-omisteiset 16

osallistavat henkilöstöä eniten suunnittelun VC-omisteiset tarkistavat useammin lyhyen tähtäimen tavoitteita ja resurssisitoumuksia Perheyhtiöissä budjetteja ja suorituskykymittaristoja

17 MENESTYS / KILPAILUKYKY Erinomaisesti vs. heikosti oman alan verrokkiyrityksiin verrattuna pärjäävät: Hyvin menestyvät panostavat strategiseen suunnitteluun selvästi enemmän (kvantitatiivisempaa, yksityiskohtaisempaa, jne.) Erityisesti siihen mitä halutaan saavuttaa, tahtotilaan, satsataan ja tämä tehdään ylimmän johdon toimesta. Keinoja pohditaan molemmissa ryhmissä samalla porukalla Huonosti menestyvissä yrityksissä tavoitteista neuvotellaan eri organisaatiotasojen välillä enemmän 17

selvästi enemmän (kvantitatiivisempaa, yksityiskohtaisempaa, jne.

18 MENESTYS / KILPAILUKYKY Hyvin menestyvissä operatiivisten kulujen kontrolli tiukempaa ja palkitseminen voimakkaammin rahamääräistä Päätöksenteko koskien uusia liiketoimintoja ja muita laajennusinvestointeja on keskitetympää Menestyvissä yrityksissä luotetaan formaaleihin code of conduct ohjeistuksiin Johtoryhmät kokoontuvat menestyvissä firmoissa useammin Menestyvissä yrityksissä pannaan selvästi enemmän painoa ns. pehmeille ohjauskeinoille käytetään erilaisia yhteisiä tilaisuuksia porukan sitouttamiseksi enemmän kuin heikommin menestyvissä yrityksissä Samoin mentorointia ja perehdyttämisohjelmia uusien johtajien sisään-ajamiseksi 18

kokoontuvat menestyvissä firmoissa useammin Menestyvissä yrityksissä pannaan selvästi enemmän painoa ns.

19 YHTEENVETO Useita eri tapoja rakentaa toimiva johtamisjärjestelmäkokonaisuus, eli ei ole löydettävissä yhtä ns. best practice käytäntöä Johtamisjärjestelmien käytössä eroja useiden eri taustamuuttujien (koko, kotimaa, toimiala, strategia, jne.) suhteen Hyvää teoriaa johtamisjärjestelmien kokonaisuudesta, josta voisi ottaa käytäntöön oppia, ei vielä ole Eri osajärjestelmiä tutkittu paljon ja niistä pystytään joitakin best practice käytäntöjä löytämään Yksittäiset case-tapaukset osoittavat, että johtamisjärjestelmillä on pystytty luomaan kilpailuetua 19

) suhteen Hyvää teoriaa johtamisjärjestelmien kokonaisuudesta, josta voisi ottaa käytäntöön oppia, ei vielä ole Eri osajärjestelmiä

20 OHJELMA Mitä johtamisjärjestelmillä ymmärretään? Case esimerkkejä johtamisjärjestelmistä, joilla on luotu kilpailuetua Johtamisjärjestelmät kansainvälisen vertailututkimuksen valossa Paneelikeskustelu 20

Samankaltaiset tiedostot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,