Lastensuojelu tutkimuksen näkökulmasta Suomessa vuonna Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE VTL Päivi Sinko

Transkriptio

1 Lastensuojelu tutkimuksen näkökulmasta Suomessa vuonna 2016 Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE VTL Päivi Sinko

2 Lastensuojelun tutkimus Elina Pekkarinen (2011) Lastensuojeun tieto ja tutkimus asiantuntijoiden näkökulma. Nuorisotutkimusverkosto. Tutkimuskohteena lastensuojelu on rajaton, sillä periaatteena se läpäisee koko inhimillisen ja yhteiskunnallisen toiminnan. Lakisääteisenä käytäntönä lastensuojelu on rajattu tiettyjen professioiden erityisalueeksi. Lastensuojelututkimus voi siten olla tutkimusta lasten suojelusta, lastensuojelutyöstä tai tutkimusta edellisten toteuttamiseksi. Lasten suojelun ja lastensuojelutyön sisällä on useita alitutkittuja aiheita. Erityisesti teoreettinen ja käsitteellinen tutkimus, vaikuttavuustutkimus, osapuolten kokemusten, käytäntöjen, organisaation, lastensuojeluprosessin ja erilaisten professioiden välisen yhteistyön tutkimusta tulee lisätä. Huostaanottojen tutkimuksesta uupuu erityisesti tietoa sijaishuollosta, huostaanoton pitkäaikaisvaikutuksista, sijoitettujen lasten läheissuhteista ja huostaanottojen kriteereistä sekä prosessista kokonaisuutena Päivi Sinko 2

3 Lastensuojelu tutkijan näkökulmasta Päivi Sinko 3

4 Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti 2013 (STM Raporteja ja muistioita 2013:19) o Ryhmältä kaikkiaan 54 kehittämisehdotusta Yhteistyö, työkäytännöt ja menetelmät (12 ehdotusta) Työntekijät ja osaaminen (3 ehdotusta) Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja perheet (13 ehdotusta) Kansalliset kehittämistehtävät (22 ehdotusta) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (4 ehdotusta) Päivi Sinko 4

5 Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti 2013 (STM Raporteja ja muistioita 2013:19) o Viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa koskevia säännöksiä tulee yhtenäistää, yksinkertaistaa ja selkiyttää. Lastensuojeluprosessin keskeisiin arviointivaiheisiin tulee kehittää yhtenäiset toimintamallit. Työntekijöiden osaamista on vahvistettava. Erityisesti huomioitavina asiakasryhminä nostettu esiin mm. eroperheiden lapset, huostaanotetut ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä maahanmuuttajataustaiset lapset. Pitkän aikavälin tavoitteeksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoaminen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys. Tässä tarvitaan kuntien toimintamallin kehittämistä Päivi Sinko 5

6 Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke (LaskeTut) vuosina o Hanke koostui kolmesta osahankkeesta: Osahanke 1, Opas ja koulutus; Osahanke 2, Tietopohja; Osahanke 3, Tutkimus. Tutkimusta toteutettiin lastensuojelussa huostaanoton syihin, taustoihin ja palveluihin liittyen sekä lastensuojelun asiakkaaksi päätymisen prosessista koskien lastensuojeluilmoituksen tekemisen vaihetta Päivi Sinko 6

7 Palvelujärjestelmän muutos (SHL ) Päivi Sinko 7

8 Kuusikko-kunnat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku Keränneet tietoja lastensuojelusta vuodesta Päivi Sinko 8

9 Kuusikko-kunnat Lakimuutoksen myötä lastensuojelun asiakasmäärät ovat laskeneet noin viidenneksen. Kuusikko-kunnissa oli vuoden 2015 aikana 18,9 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin vuotta aiemmin. Asiakasmäärä on vähentynyt avohuollon palvelujen puolella. Sijoitusten lukumäärään muutoksella ei ole vaikutusta. Vuoden 2015 aikana kuutoskaupungeissa tehtiin yhteensä lastensuojeluilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä väheni Oulussa (-13,6 %) ja pysyi Turussa lähes ennallaan (-0,2 %). Muissa kaupungeissa ilmoitusten lukumäärä kasvoi: Espoossa 33,3 prosenttia, Helsingissä 17,4 prosenttia, Vantaalla 8,9 prosenttia ja Tampereella 4,9 prosenttia. Lastensuojeluilmoituksista 78,4 prosenttia oli viranomaisten tekemiä. Pääkaupunkiseudulla viranomaisten tekemiä lastensuojeluilmoituksia oli 80,8 82,7 prosenttia, muissa kaupungeissa 66,9 72,3 prosenttia Päivi Sinko 9

10 Kuusikko-kunnat Vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleiden osuus väestöstä (%) Helsinki 6,5 Espoo 5,0 Vantaa 9,0 Turku 5,8 Tampere 7,7 Oulu 5,1 Kuusikko 6, Päivi Sinko 10

11 Kuusikko-kunnat Suurin osa lastensuojelun kustannuksista syntyy lasten sijoituksista. Sijoitusten osuus kustannuksista vaihteli vuonna 2015 Tampereen 73,3 prosentista Turun 83,1 prosenttiin. Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2015 aikana yhteensä lasta, jotka olivat sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Sijoitettujen lukumäärä laski Tampereella (-4,8 %), Vantaalla (-2,7 %), Oulussa (-1,7 %) ja Helsingissä (-1,0 %). Turussa (2,1 %) lukumäärä hieman nousi. Espoossa tilanne pysyi lähes ennallaan. Suhteellisesti eniten sijoitettuna on vuotiaita Päivi Sinko 11

12 Kuusikko-kunnat Suurimmat kustannukset syntyvät kaikissa kaupungeissa laitoshoidosta. Perhehoidon osuus sijoitusten hoitovuorokausista on kasvanut aikavälillä kaikissa kuutoskaupungeissa. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen sijoitustarvetta arvioitaessa selvitetään aina ensimmäiseksi sijoitusmahdollisuus lapsen läheisverkostoon. Vuoden 2014 aikana läheisverkostoon sijoitettiin yhteensä 334 lasta, mikä oli 21 lasta vähemmän kuin edellisvuonna Päivi Sinko 12

13 Asiakaspalaute Espoossa kerätään asiakaspalautetta ja kokemuksia lastensuojelupalveluista jatkuvan asiakaspalautekyselyn lisäksi asiakasraadeissa, avoimissa asiakasfoorumeissa sekä kokemusasiantuntijaryhmissä. Asiakasraateja ja avoimia foorumeja järjestettiin vuonna 2015 kaikkiaan 11 kertaa. Saatua asiakaspalautetta on työstetty kehittämiskohteiksi työpajassa yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Vuoden 2015 työpajasta nousseita kehittämiskohteita ovat dokumentointi yhdessä asiakkaan kanssa, asiakastapaamisten valmistelu, lapsen tapaamiset, kotikäynnit sekä vertaisen tukihenkilön tarve asiakasvanhemmille. (Kuusikko 2015) Päivi Sinko 13

14 Päivi Sinko 14

15 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Tutkittujen lasten saama avohuollon tuki näyttäytyi yhtäältä runsaana ja toisaalta riittämättömänä. Palvelut kasaantuivat: 40 prosenttia lapsista oli saanut vähintään seitsemää eri palvelua. Vaikka osa lapsista oli sosiaalityöntekijän arvion mukaan saanut kaikkea tarvitsemaansa apua, oli suuri joukko myös niitä, jotka jäivät vaille tarvitsemaansa apua. Hälyttävää on, että 70 prosenttia aineiston lapsista tai nuorista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua, koska tarvittavaa palvelua ei ollut lainkaan tai riittävästi tarjolla. Erityisesti päihdepalvelujen saamisessa oli puutteita. Myöskään mielenterveyspalveluja ei saatu riittävästi. Sosiaalityöntekijän arvion mukaan saaduista palveluista erityisen paljon lapsen tilannetta paransi viimeisen vuoden aikana muun muassa perheelle annettu kotiapu ja päivähoidon tuki lapselle Päivi Sinko 15

16 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Lapsista lähes 60 prosenttia asui ennen sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut mielenterveysongelmia, ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli paljon. Alkoholia käytettiin runsaasti joka neljännen lapsen perheessä. Kolmanneksella vanhemmista oli avuttomuutta ja osaamattomuutta. Sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lähes joka neljännen lapsen perheessä esiintyi toistuvasti vanhemman toiminnan ohjaamisen vaikeutta Päivi Sinko 16

17 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Havainto yhteiskunnallinen huono-osaisuuden kasautumisesta pienten lasten perheisiin hätkähdytti. Joka neljäs (26 %) alle kouluikäisenä sijoitetun lapsen äiti oli eläkkeellä tai pitkäaikaissairas, ja joka viides äiti (23 %) oli työtön. Usein pienten lasten äideillä oli vähän tai ei lainkaan kokemusta työelämästä. Nämä perheet olivat köyhiä; 70 % sai toimeentulotukea, ja perheiden taloudellista tilannetta kuvattiin huonoksi. Sosioekonominen huono-osaisuus on erityisen näkyvää juuri pienten lasten perheissä. Lasten köyhyys on tosiasia, ja sijoitettujen lasten köyhyys on sitä erityisesti. THL: Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut lähes kolminkertaiseksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Köyhä lapsuus on riski lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille. Köyhyys voi vaikuttaa muun muassa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen sekä lapsen ja hänen vanhempiensa mielenterveyteen. Köyhyys aiheuttaa lapselle häpeää sekä monenlaisia ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunteita. Suomessakin köyhimmät lapset ovat ilman ruokaa ja huolenpitoa Päivi Sinko 17

18 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Niissä tilanteissa, joissa lapsen sijoittamista oman kodin ulkopuolelle harkitaan, on kysymys vakavista tilanteista ja usein pitkään jatkuneesta (ja edelleen jatkuvasta) hoidon, palvelujen ja tuen tarpeesta. Lapsen sijoituksen taustalla erottui vakava ristiriitojen ilmapiiri: perheen sisäiset, (uus)perheiden väliset ja lasten ja vanhempien väliset ristiriidat olivat tavallisia, mutta hätkähdyttävää oli myös havaittu väkivaltaisuus. Lasten ja vanhempien päihdehuollon ja psykiatrisen palvelun saaminen ei näytä nykyisellään hyvin vastaavan arvioituun tarpeeseen. Eri palveluita tarvitsevan asiakkaan kohdalla ammattilaisten vastuunjako on epäselvä. Yhteisen avuntarjoamisen sijaan oli jouduttu pohtimaan, kenen vastuulla lapsi ja lapsen asiat ovat Päivi Sinko 18

19 Aila Puustinen-Korhonen (2013) Lastensuojelun kuntakyselyn tulokset. Suomen Kuntaliitto Keskeistä on se, että lastensuojelun palvelut eivät kehity, jos kehitetään ainoastaan lastensuojelun palveluja. Yhteistyötä ja työmuotoja on kehitettävä koko palvelujärjestelmässä, jotta asiakkaiden palvelutarpeisiin voitaisiin vastata oikeilla palveluilla oikea-aikaisesti. Näin voidaan vaikuttaa myös palvelujen, erityisesti sijaishuollon palvelujen kustannusten kasvuun. Erityisesti mielenterveyspalvelut! Päivi Sinko ja Kaisu Muuronen (2013) Olisiko jo tekojen aika? Lastensuojelun asiakastyössä toimivien näkemyksiä lastensuojelun nykytilasta Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Päivi Sinko 19

20 Vanhempien ongelmallinen käyttäytyminen lapsen tilanteen taustalla (%) Päivi Sinko 20

21 Vanhemmuuteen/kasvatustyyliin liittyvät asiat lapsen tilanteen taustalla (%) Päivi Sinko 21

22 Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvät asiat lapsen tilanteen taustalla (%) Päivi Sinko 22

23 Lapsen tai nuorten ongelmalliseen käyttäytymiseen liittyvät tekijät lapsen tilanteen taustalla (%) Päivi Sinko 23

24 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) tutkimus: Lapsen osallisuus Sosiaalityöntekijän arvio Lapsista kolmannes (33 %) oli osallistunut ja ollut halukas asiansa pohtimiseen ja ratkaisujen etsimiseen. 35 %:lla lapsista oli hyvä luottamus asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn. Yli puolet (54 %) lapsista oli sosiaalityöntekijän arvion mukaan tullut hyvin kuulluksi ja voinut vaikuttaa ratkaisun suuntaan. Sosiaalityöntekijät raportoivat suurta turhautumista ja tuskaa siitä, että aika ei riitä lapsen kohtaamiseen Päivi Sinko 24

25 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Sosiaalityöntekijöiden kuormitus työssään oli suuri. Kiireen lisäksi paineita lisäsivät yllättävät kriisiytyvät tilanteet, työntekijöiden vaihtuvuus ja jatkuvat organisaatiomuutokset. Lomakkeen täyttäjistä hieman yli puolet (55 %) oli lapsen vakinaisia vastuusosiaalityöntekijöitä ja 39 prosenttia vastauksista oli vastuutyöntekijän sijaisen täyttämiä. Kunnissa lasten vastuusosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus tuli esiin vakavana realiteettina Päivi Sinko 25

26 Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) - tutkimus Sosiaalityö tarvitsee suunnanmuutosta Suunnanmuutos edellyttää, että asiakasmitoitus kohtuullistuu. Yhä monitahoisemmaksi muotoutuva vaativa lastensuojelutyö tarkoittaa, että työajan puitteissa yksi sosiaalityöntekijä voi hoitaa laadukkaasti korkeintaan 15 lapsen asiaa vuodessa. Suunnitelmallisen muutostyön (ja lasten sijoitustilanteiden arvioinnin) työvaiheeseen oli kaikkien vaikeinta saada pätevää ja pysyvää henkilökuntaa. Samalla kun vaateet monialaiseen yhteistyöhön niin perheen läheisten kuin palveluverkoston suuntaan lisääntyvät, myös paine vahvoihin työtiimeihin, (moni)ammatillisiin tukirakenteisiin ja lastensuojelutyön johtamiseen kasvaa. On ennakoitavissa, että vaativan sosiaalityön tekijöistä tulee yhä suurempi kysyntä Päivi Sinko 26

27 Kai Alhanen (2014) Vaarantunut suojeluvalta (THL 24/2014) Muutosten tueksi tarvitaan tietoa lastensuojelujärjestelmään parhaimmillaan sisältyvistä suojaavista tekijöistä. Järjestelmän toiminnassa on paljon arvokkaita elementtejä ja yksilöiden toimintakykyjä tukevia käytäntöjä. Nämä tekijät pitää tunnistaa ja ymmärtää säilyttää, kun järjestelmää kehitetään eteenpäin Päivi Sinko 27

28 Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016: Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen monitieteinen tutkimusryhmä Suomen historian professori Pirjo Markkola, sosiaalityön professori Marjo Kuronen ja etnologian professori emerita Pirjo Korkiakangas Selvitystyössä haastateltiin 299 henkilöä, joista suurin osa oli itse perhehoidossa, lastenkodeissa tai koulukodeissa kaltoinkohtelua kokeneita. Mukana oli myös muutamia lastensuojelun parissa työskennelleitä tai muulla tavoin asiaa sivusta seuranneita henkilöitä. Suurin osa haastatelluista oli syntynyt vuosina Haastatelluilla oli kokemuksia ruumiillisesta ja seksuaalisesta väkivallasta, perustarpeiden eli ruoan tai terveydenhoidon laiminlyönnistä sekä monenlaisesta nöyryyttämisestä. Väkivalta oli sekä aikuisten että toisten lasten tekemää, ja sitä esiintyi kaikissa sijoitusmuodoissa. Nämä kokemukset ovat vaikuttaneet haastateltujen itsetuntoon ja kehitykseen Päivi Sinko 28

29 Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:22 Lastensuojelussa on selvityksen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota lapselle kertomiseen ja lapsen kuuntelemiseen häntä koskevissa asioissa. Sijoituspaikkoja tulee valvoa ja kaltoinkohteluun puuttumisen välineitä kehittää. Lasta tulee tukea siirtymisissä aikuisuuteen. Lainsäädännön kehittyessä sijaishuollon epäkohtien korjaamista koskevien suositusten toteuttamista ja vaikutuksia pitää seurata Päivi Sinko 29

30 Lastensuojelun laatusuositus Laatusuosituksessa on esitelty laajasti lastensuojelutyötä ohjaavat periaatteet Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan, ETENEn, sosiaali- ja terveysalan eettisiin periaatteisiin pohjautuen (Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta, 2011) Päivi Sinko 30

31 Lastensuojelun tulevaisuus Merkittävät lakiuudistukset Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Ammattihenkilölaki (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä) 817/2015 Sote-uudistus? Vai pelkkä te? LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Tapahtuuko lastensuojelussa jokin ratkaiseva muutos, vai jatketaanko kunta- ja seutukuntakohtaisten uudistusten linjalla? Jatkuuko sattumanvaraisuus ja eriarvoisuus, vai halutaanko taata kaikille lapsille ja perheille mahdollisuus laadukkaaseen lastensuojeluun? Päivi Sinko 31