Moduuli 5: Luontopolun suunnittelu ja toteutus oppiainerajat ylittävänä kouluprojektina

Transkriptio

1 Moduuli 5: Luontopolun suunnittelu ja toteutus oppiainerajat ylittävänä kouluprojektina Työpaja eri aineiden opettajille 1. Johdanto Euroopalle ovat ominaisia suuret paikalliset ja alueelliset erot. Koulun pitäisi opettaa nuorisomme tiedostamaan tämä monimuotoisuus ja ottamaan se huomioon elämässään ja valinnoissaan. Erityisen tärkeää olisi edistää kestävää kehitystä, joka on yksi EU:n aluepolitiikan painopisteistä, ja opettaa oppilaat vaalimaan luontoa ja kulttuuriperintöämme. Toistaiseksi koulu on kuitenkin ollut tässä suhteessa liian passiivinen. Se ei ole juuri osallistunut todellisten, ajankohtaisten ongelmien käsittelyyn tai ratkaisemiseen. Koulun oppisisällöt ovat edelleen hyvin spesifejä, eikä niillä ole suoraa yhteyttä oppilaiden elinympäristöön. Siksi nuoret eivät oikein ymmärrä ympäristökasvatuksen merkitystä. Oppilaille tarjotaan vain niukasti mahdollisuuksia osallistumiseen, eikä heitä vaadita mukaan toimintaan tai päätöksentekoon. Tätä mieltä ovat myös oppilaat itse (katso EUBIS-hankkeen osallistumista mittaava kyselylomake 2007, Tutkimustulosten mukaan oppilaat toivovat aktivoivaa, tosielämän realitteetteihin pohjautuvaa opetusta, josta he saavat itsekin kantaa vastuuta. Siksi koulun ja opetuksen on avauduttava. Luokkahuone ei saa olla ainoa opetuspaikka; opetustilanteita on järjestettävä myös ympäristössä. Luontoon ja ympäristöön liittyvien asioiden opetuksessa on otettava huomioon myös paikallinen taso. Oppilaat on integroitava ympäristöönsä, jotta he tutustuvat saamaansa perintöön ja oppivat ottamaan sen huomioon ja kunnioittamaan sitä. Opetustyössä tarvitaan innovatiivisia metodeja, jotka suovat nuorille mahdollisuuden toimia aktiivisesti ympäristön hyväksi ja kehittää henkilökohtaisia kompetenssejaan. Luontopolkujen suunnittelu ja toteuttaminen ovat juuri tällaista toimintaa. Luontopolku on luonnossa tai myös asutusalueella oleva merkitty, viitoitettu ja opastauluin varustettu polku. Sen pituus on yleensä 1 3 kilometriä, ja se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden rentoutua, virkistyä ja kartuttaa tietojaan. Luontopolut on tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille, niin nuorille kuin vanhoillekin. Luontopolulla kävijät saavat virkistävän ulkoilun lomassa hyödyllistä tietoa luonnosta ja sen prosesseista sekä kulttuuri- 82

2 historiallisista tapahtumista. Kaikkien näiden tietojen ja niiden välisten asiayhteyksien tarkastelu autenttisessa ympäristössä on antoisaa. Luontopolku on siis mitä otollisin oppimisympäristö, jossa voi järjestää kursseja ja tapahtumia muillekin kuin koululaisille. Tällaisista tapahtumista on suurta hyötyä alueen matkailulle ja julkisuuskuvalle. Luontopolun suunnittelu ja toteuttaminen vaatii paljon vaivannäköä ja monien osapuolten (instituutioiden) yhteistyötä. Tällaisessa hankkeessa ja sen rahoituksessa tarvitaan asukkaiden, kunnan edustajien, yliopiston ja koulun panosta ja tietämystä, joten osallistumisen merkitys käy oppilaille varmasti selväksi. Koululle sopii luontopolkuprojektissa luontevasti tietokeskuksen rooli. Koulu voikin huolehtia informaation keräämisestä ja muokkaamisesta ja monenlaisista käytännön tehtävistä. Oppilaat voivat esim. suunnitella opas- ja infotauluja sekä laatia tehtäviä ja tienviittoja. Tämä kaikki on erittäin opettavaista. Toisaalta luontopolulla karttuneita kokemuksia ja tietoja voi hyödyntää perinteisessä kouluopetuksessa. Kullekin instituutiolle ja osapuolelle löytyy projektissa oma tehtävänsä. Kunta järjestää rahoituksen, hankkii ja pystyttää infotaulut sekä huolehtii luontopolun siisteydestä. Yliopisto tarjoaa tietoa ja asiantuntemusta projektin käyttöön ja vastaa faktojen paikkansapitävyydestä, koulu hoitaa edellisessä kappaleessa mainitut tehtävät, käyttää polkua opetuksessa ja edistää oppilaidensa osallistumista. 2. Tavoitteet ja pedagogisia vihjeitä Luontopolut ovat hyvä esimerkki kahden eri aihepiirin luonnon ja kulttuurin yhdistämisestä. Luontopolkuprojektin välityksellä voidaan myös toteuttaa seuraavia EUBIS-hankkeen tavoitteita: tutustua metodisiin työkaluihin ja kokeilla niitä käytännössä rohkaista nuoria aktiiviseen ja osallistuvaan toimintaan opetuksessa, kouluelämässä ja yhteiskunnassa edistää kiinnostusta kouluun, kuntaan ja Eurooppaan kokeilla osallistumista edistäviä metodeja ja strategioita, joiden avulla opetus- ja oppimiskulttuuria voidaan kehittää edelleen. Tämän työpajan tavoitteet ovat puolestaan seuraavat: löytää, kehittää ja hyödyntää koulun ulkopuolella olevia opetuspaikkoja ja oppimisympäristöjä tutustua oman alueen kulttuuri- ja luontoperintöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tutustua erääseen mallisuunnitelmaan sitouttaa koulun ulkopuolisia projektikumppaneita opetus- ja oppimisprosesseihin käyttää aktivoivia opetus- ja oppimismetodeja. Luontopolkuteemaa työstävät oppilaat oppivat tunnistamaan luonnon ja kulttuurin ominaisuuksia ja havaitsemaan menneisyyden ja tulevaisuuden välisen yhteyden saavat ja oppivat arvioimaan informaatiota kulttuuri- ja luonnonperinnöstä huolehtivat luontopolun varustamisesta oppivat kantamaan vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä 83

3 saavat tietoa ympäristöstä ja soveltavat tietojaan käytäntöön keräävät uusia kokemuksia ja oppivat niistä käyttävät aktivoivia opetusmenetelmiä saavat käsityksen tutkijan työstä harjoittelevat ryhmätyötä parantavat motivaatiotaan kohentavat ympäristötietouttaan painavat saamansa tiedot pysyvästi mieleensä yhdistävät teorian käytäntöön. 3. Työpajan sisällöt ja toteutus Työpaja koostuu eri osioista: Osio 1: Luontopolun kehittäminen Aluksi osallistujille kerrotaan luontopolkujen merkityksestä ja tavoitteista. Osallistujat saavat tärkeää tietoa luontopolun suunnittelusta ja toteutuksesta. a) Kaaviokuva luontopolun valmistelusta (materiaali 1). b) Brainstorming: luontopolun suunnittelu ja rakentaminen. c) Oman luontopolun kehittäminen (materiaali 2). Osio 2: Koulun ulkopuoliset projektikumppanit sitoutetaan hankkeeseen (kunnat, organisaatiot, muut koulut, yliopistot). a) Projektikumppanit etsitään ja kontaktit solmitaan. b) Yhteistyö koordinoidaan. c) Tehtävät jaetaan osapuolten kesken. d) Vaihdetaan tietoa ja aletaan tehdä päätöksiä. Osio 3: Rahoitus a) Laaditaan rahoitussuunnitelma. b) Aletaan etsiä sponsoreita. Osio 4: a) Päätetään luontopolun sijainnista. b) Laaditaan alustava piirros luontopolusta. Osio 5: a) Tehdään ensimmäinen tutustumiskäynti alueelle. b) Määritellään alueen ominaisuudet (esim. tyypilliset kasvit ja eläimet, tutustumiskohteiden tunnus- 84

4 piirteet, alueen vesistöt, mahdollisuus aktiviteetteihin ). c) Päätetään luontopolun tyypistä (esim. vesiluontopolku, historiallinen luontopolku, metsäluontopolku...). Luontopolulla voi olla vain yksi keskeinen teema. Osio 6: a) Päätetään luontopolun infotaulujen sijoittelusta. b) Hankitaan informaatiota (kirjoja, esitteitä, sanoma- ja aikakauslehtiä; tehdään haastatteluja, kerätään tietoa paikallisten kokemuksista, käytetään internetiä...). b) Kehitetään infotaulujen tekstit. (Materiaali 3, 4.) Osio 7: a) Tarkistetaan luontopolun sijoittuminen luontoon ja infotaulujen sijoittelu. Osio 8: a) Päätetään infotaulujen muodosta ja koosta. b) Laaditaan esitteitä/lehtisiä, mikäli sellaisia on päätetty tehdä. c) Pohditaan luontopolkuun liittyvää mahdollista lisämateriaalia (esim. mainoksia, julisteita, postikortteja, T-paitoja). (Materiaali 5.) Osio 9: a) Infotaulut asennetaan luontopolun varteen (yhteistyössä kunnan ja vapaaehtoisten kanssa). b) Sovitaan luontopolun hoidosta ja kunnossapidosta. Osio 10: a) Luontopolku avataan virallisesti (materiaali 6). Koululaiset käytännön työssä 4. Ideoita jatkotyöskentelyyn Työpajan osallistuneet opettajat välittävät tietonsa oppilailleen. Oppilaiden kanssa työskentely/luontopolulla vierailu: Opettaja voi järjestää oppilailleen kilpailun oikealla tai virtuaalisella luontopolulla. Oppilaat ratkaisevat erilaisia tehtäviä 4 5 hengen pienryhmissä (luonnossa suunnistamista, kasvien ja maaperän 85

5 tunnistamista, kulttuurisia muistomerkkejä, historiaan liittyviä tehtäviä, haastatteluja, luonnon havainnointia ). Opettaja suunnittelee oppimisprosessin niin, että oppilaat saavat tuoda esille omia ideoitaan työn jatkamisesta. Oppilaat voivat esimerkiksi ideoida uusia luontopolkuja tai esittää parannusehdotuksia nykyiseen. Avainkysymyksiä ovat: - Mitä oppilaiden kompetensseja luontopolkutyöskentely on kehittänyt? - Missä määrin luontopolku kohensi yksittäisten oppilaiden itseluottamusta? 5. Materiaaliluettelo Materiaali 1: Kaaviokuva luontopolun valmistelusta Materiaali 2: Minun luontopolkuni Materiaali 3: Minun infotauluni Materiaali 4: Ohjeita infotekstien laatijalle Materiaali 5: Esitteen suunnittelu Materiaali 6: Luontopolun avajaiset 6. Lähdetiedot ja kirjallisuusviiteet Brameier, U. (2003). Wasser - das "blaue Gold", Praxis Geographie, 33 (7.8), podrocja/narava/interpretacija_narave/knjiznica/knjiznica_clankov.htm Kokalj, I. (2005). Vodna učna pot ob reki Temenici. Maribor: Pedagoška fakulteta Maribor. Kosi, B. (2005). Vodno gozdna učna pot "Mrtvice reke Mure". V A. Vovk Korže in K. Prah (Ur.), Vodne učne poti izobraževanje javnosti za varovanje okolja (str.57-59). Maribor: Pedagoška fakulteta Maribor. Limnos, Ekoremediacije v celostnem upravljanju z vodami, Ogorelec, B. (2002). Naravni parki: informiranje/interpretiranje/izobraževanje sigov.si/mop/podrocja/uradzaokolje_sektorvarstvonarave/uvn_za_mop/slo/podrocja/ narava/interpretacija_narave/knjiznica/knjiznica_clankov.htm ( ) Ogorelec, B. (2004). Zakaj zavarovana območja potrebujejo interpretativne poti? Radovanovič, S., Varl, V. in Žiberna, I. (1999). Koroška A-Ž, priročnik za poslovnega človeka. Murska Sobota: Pomurska založba. Regionalni razvojni program statistične regije Koroška. (2001). Pridobljeno , iz ( ). Slovenija vodna učna pot Evrope. (2005). Ljubljana: Filozofska fakulteta, Oddelke za geografijo. 86

6 7. Yhteystiedot Prof. Dr. Ana Vovk Korže Prof. Dr. Bojan Borstner Vesna Jurač Univerza v Mariboru Filozofska Fakulteta International Centre for Ecoremediations Koroška cesta Maribor, Slowenien Ana.vovk@uni-mb.si Vesna.jurac@uni-mb.si 8. Liite: Materiaalit Materiaali 1: Kaaviokuva luontopolun valmistelusta SIJAINTI Metsässä, asutusalueella TYYPPI Vesiluontopolku, historiallinen luontopolku TARKOITUS Metsässä, asutusalueella MÄÄRITELMÄ LUONTOPOLUT SUUNNITTELIJAT Opettajat, oppilaat INFOTAULUT ESITTEET, JULISTEET YHTEISTYÖ- KUMPPANIT Kunta, yliopistot, koulu 87

7 Materiaali 2: Minun luontopolkuni Nimi (mahdollisimman omaperäinen, jotta se herättää huomiota): Luontopolun tyyppi: Sijainti: Pituus: Vaativuustaso: Vaadittava aika: Omistetaanko polku jollekin merkkihenkilölle tai instituutiolle, yritykselle tms. ja miksi? Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat: Rahoitus: Mitä seikkoja tahdon erityisesti korostaa luontopolun infotauluissa: 88

8 Luonnoskuva luontopolusta. Infotaulujen paikat on merkitty kuvaan. Polkuun liittyvä tarina Materiaali 3: Minun infotauluni Informaatiotaulu Otsikko: Teksti (enintään seitsemän lausetta yhteensä enintään 100 sanaa): Valokuva/luonnos/piirros 89

9 Materiaali 4: Ohjeita infotekstien laatijalle a) Kukin taulu käsittelee vain yhtä aihepiiriä. b) Aihepiirit ovat suppeita, joten kirjoita niistä lyhyesti, nasevasti ja kiinnostavasti enintään 100 sanaa. Voit laatia tekstin vaikkapa kertomuksen muotoon. c) Vältä sekä monimutkaisia selityksiä että arkisia latteuksia ja liiallista yksinkertaistamista. Jos ammattitermejä on pakko käyttää, selitä ne ytimekkäästi. d) Otsikon tulee olla lyhyt ja kiinnostusta herättävä. e) Älä käytä passiivirakenteita. f) Teksti vaikuttaa lukijasta mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta, kun siihen sisältyy sanaleikkejä, vastakohtia ja vertauksia ja/tai paikallisia tarinoita ja taruja. g) Kielen tulee olla virheetöntä ja tietojen paikkansapitäviä. h) Kuvien on heijastettava tekstin sisältöä. Kuvia ei pidä käyttää liikaa. i) Kun teksti ja kuvamateriaali ovat valmiita, infotaulut suunnitellaan viimeistä piirtoa myöten valmiiksi ja lähetetään valmistettaviksi. Materiaali 5: Esitteen suunnittelu OTSIKKO? MITÄ KAIKKEA ESITTEEN TEKOON LIITTYY? SISÄLTÖ? LUONTOPOLKU ESITTEEN SUUNNITTELU RAHOITUS? MILLAISTA INFORMAATIOTA TARVITSEMME? VÄRIEN VALINTA? 90

10 Materiaali 6: Luontopolun avaaminen a) Avajaisten valmistelu: kutsuvierasluettelon laatiminen (vastuuhenkilöt, projektia avustaneet, mahdolliset intressiryhmät, muut kiinnostuneet). Kutsun laatiminen. Mikä on avajaistilaisuuden päämäärä? b) Yhteydenotot lehdistöön/paikallistelevisioon/radioon. c) Avajaistilaisuuden ohjelman suunnittelu (polkuun tutustumista, puheita, kulttuuripitoista ohjelmaa, tarjoilua; kuka auttaa avajaisten järjestelyissä ennen tilaisuutta ja sen aikana?) d) Esitteiden/lehtisten/tiedotteiden jakaminen. e) Luontopolun käyttöä koskevien ideoiden ja ehdotusten kerääminen (laaditaan arviointi-/kysymyslomake). 91