Luomualan koordinointihanke Loppuraportti

Transkriptio

1 Luomualan koordinointihanke Loppuraportti Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry [ ]

2 Luomualan koordinointihanke (projektikoodi 5745, määrärahakoodi 6104) Loppuraportti Sisältö Hankkeen tavoitteet... 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö... 3 Hankkeen vaiheet... 3 Tulokset ja niiden arviointi... 4 Hankkeen tulokset Tuoteryhmäkohtainen arvoketjutyöryhmätyöskentely Luomualan hankkeiden yhteistyön vahvistaminen ja koordinointi Selvitys luomualan tarpeellisista kehittämistoimista ja hankeyhteistyöstä Lisää luomua kiertue... 7 Tulosten arviointi Tavoite 1: Tunnistaa luomuarvoketjun keskeiset pullonkaulat yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsiä niihin ratkaisumalleja Tavoite 2: Luoda toimintamalli kehittämistahojen yhteistyöhön, jotta eri tahojen toteuttamien toimenpiteiden vaikuttavuus tehostuisi yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoite 3: Tuottaa selvitys luomualalla tarvittavista kehittämistoimista Rahoitus Jatkotoimet Loppuraportin tiivistelmä Liitteet:

3 Hankkeen tavoitteet Luomualan kasvu- ja kehitysohjelma 1 asetti luomualan yhteisen vision ja strategiset tavoitteet, joiden saavuttamiseen myös tämän hankkeen toimenpiteet tähtäävät. Nämä ovat seuraavat: Visio: Vuonna 2015 luomu on osa kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden arkipäivää. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan tarpeita kattaen keskeiset tuoteryhmät. Strategiset tavoitteet: 1) Saada aikaan kuluttajien, ammattikeittiöiden ja vientiyritysten tarpeita vastaava luomuvalikoima ja -tuotanto, joka mahdollistaa luomumarkkinan kolminkertaistamisen ja luomuarvoketjun kestävän kasvun Suomessa. 2) Sitouttaa luomuarvoketjun toimijat yhteistyöhön ja parantaa toimijoiden välistä luottamusta. 3) Vahvistaa luomun asemaa kuluttajan hyvinvoinnin sekä kestävän elintarviketuotannon ja elintarviketuotannon ja -kulutuksen mukaisena valintana. Tämä hanke tukee luomualan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Hanke edesauttaa yhteistyön lisääntymistä luomualalla; sekä elinkeinon toimijoiden keskuudessa että kehittäjätahojen välillä sekä suuntaa kehittämistoimia luomualan keskeisiin kehittämistarpeisiin kohti alan yhteisiä tavoitteita (Kuva 1). Koordinointihankkeen tavoitteita ovat 1) Tunnistaa luomuarvoketjun keskeiset pullonkaulat yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsiä niihin ratkaisumalleja 2) Luoda toimintamalli kehittämistahojen yhteistyöhön, jotta eri tahojen toteuttamien toimenpiteiden vaikuttavuus tehostuisi yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi 3) Tuottaa selvitys luomualalla tarvittavista kehittämistoimista ja malli eri kehittämistoimijoiden yhteistyön tiivistämiseen. 1 Luomualan kasvu- ja kehitysohjelma 2

4 Vuonna 2015 luomu on osa kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden arkipäivää. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan tarpeita kattaen keskeiset tuoteryhmät. Hankekoordinaatio L Arvoketjutyöryhmät Kehitystarveselvitys ja yhteistyömalli Muu toimijakoordinaatio Kuva 1. Luomualan koordinointihanke suuntaa kehittämistoimia elinkeinon tarpeista kohti yhteisiä tavoitteita. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeen toteuttaja on Pro Luomu ry. Koska kyseessä on koordinaatiohanke, yhteistyö eri tahojen kanssa on mittavaa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat luomualan kehittäjät ja hanketoimijat, kuten EkoCentria, Luomuinstituutti (ml MTT ja HY), Luomuliitto, ProAgria, MTK, lukuisat luomualan hankkeet sekä elinkeinoelämän luomutoimijat. Hankkeen vaiheet Hanke käynnistyi joulukuussa 2011 ja päättyi Hankkeeseen kuului alkuperäisen suunnitelman mukaan kolme eri osiota: arvoketjutyö, luomualan kehittämisen toimeenpanosuunnitelma ja hankekoordinointi. Ensimmäinen vaihe oli käynnistää arvoketjuryhmien työskentely. Arvoketjuryhmät olivat keskeisessä roolissa Luomualan kehittämisohjelman toimenpanosuunnitelman laatimisessa. Arvoketjutyö jatkui koko hankkeen ajan. Keväällä 2011 käynnistyi hankekoordinointi alueellisten luomuhankkeiden kartoituksella. Hankekartoituksen ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen yhteydessä kävi selville, että työtä on tarpeen jalkauttaa eri alueille. Hankesuunnitelmaan muutos mahdollisti neljännen toimintokokonaisuuden -Lisää luomua-kiertueen- toteuttamisen. Kiertue käynnistyi syyskuussa 2012 ja jatkui tammikuulle 2013 asti. Hankkeelle myönnettiin hakemuksesta jatkoaika saakka. Jatkoajalla jatkettiin arvoketjutyhmien työtä, toteutettiin viimeiset Lisää luomua-kiertueen tapahtumat, ja aroketjutyötä tukevat 20/20-seminaari sekä luomun ketjubarometri. Lisäksi haettiin vielä muutos budjettiin (6.3). 3

5 Tulokset ja niiden arviointi Hankkeen tulokset 1. Tuoteryhmäkohtainen arvoketjutyöryhmätyöskentely Tuoteryhmäkohtaisten arvoketjutyöryhmien tarkoituksena on tunnistaa kyseisen ketjun keskeisiä pullonkauloja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hakea niihin ratkaisuja sekä vahvistaa koko ketjun yhteistä tietopohjaa. Hankkeen aikana koottiin seuraavat tuotealakohtaiset arvoketjutyöryhmät luomuliha luomukasvis luomuhoreca-ryhmä luomumaito (kokoontui 1 kerran vasta hankkeen päättymisen jälkeen) Ryhmä Luomuliha Luomukasvis LuomuHoReCa Luomumaito jäsenmäärä Kokoontumiset 18.1.; 13.2.; ; 13.2.; 25.4; 19.2.; 18.4; vuonna vuonna ; 21.3.) 22.1; 21.3 Arvoketjuryhmässä ovat edustettuna kyseisen ketjun keskeiset lenkit viljelijät, jalostajat, kauppa, neuvonta yms. asiantuntijat. Horeca- ryhmässä ovat olleet edustettuna ammattikeittiöt (julkiset ja yksityiset) sekä alan tukkukauppa. Arvoketjun kokoontumisten muistiot ja aineistot löytyvät osoitteesta Näiden lisäksi hankkeen edustaja on osallistunut vilja-alan yhteistyöryhmän kokoaman luomuviljaryhmän työhön sekä osallistunut luomukalkkuna arvoketjun kehitystyöhän luomukalkkunan kehitysprojektissa (Satafood). Arvoketjutyöryhmät ovat tuottaneet kysyntäennusteet, analysoineet keskeiset pullonkaulat luomumarkkinan kasvutavoitteen saavuttamiseksi sekä kehittäneet ratkaisuehdotuksia. Arvoketjuryhmien rooli oli merkittävä Luomua lisää - luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman työstämisessä ja toteuttamisessa. Kaikissa työryhmissä on käsitelty lainsäädännällisiä pullonkauloja sekä lisätty tietoa luomutoiminnan laajuudesta. Liha-alan arvoketjutyössä on pureuduttu luomulihantuotannon volyymin selvittämiseen, koska luomuliha on luomutuoteryhmistä heikoimmin tilastoitu tuotantosuunta. Lisäksi selkeä painopiste on ollut tuotannon määrän lisääminen keväällä 2012 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasviryhmässä on paneuduttu tekijöihin joilla kysyntää voitaisiin vahvistaa, koska lisääntyvä kysyntä parantaisi myös kiertoa ja sitä kautta laatua. HoReCa-ryhmässä on haluttu selvittää HoReCa-ketjun luomumyyntiä sekä lisäksi luoda toimintatapaa, jossa myös HoReCa-sektorille saataisiin vähittäiskaupan kaltaiset kysyntäennusteet. Tämä työ on lähtenyt kasviksista. Tämän vuoksi Kasvis - ja HoReCa-ryhmät kokoontuivat keväällä 2013 yhdessä. 4

6 Työpajojen vetämisessä varauduttiin myös ulkopuolisen työpajavetäjän käyttöön, mutta toistaiseksi työpajat on vedetty Pro Luomu ry:n toimesta. Kevään kokouksissa yksi ryhmän jäsenistä valittiin puheenjohtajaksi. Työryhmien kokoontumisten välillä työpajoissa on työstetty ryhmän päättämiä keskeisiä toimenpiteitä ja selvitetty esille tulleista asioita. Arvoketjuryhmän työn tuloksena toteutettiin seuraavat selvitykset: 1) luomualan elintarviketoimijoiden kartoitus ( alueittain ja toimialoittain 2) luomulihan laatuselvitys 3) 4) luomusianlihan tuotanto-ohjeiden muutostarpeiden kartoitus 5) julkisten keittiöiden tiettyjen luomukasvisten käyttöpotentiaali osana HoReCa-ryhmän muistiota ( 6) luomulihantuotannon tuotantomäärien selvittäminen ( Lisäksi toistettiin Luomun ketjubarometri ( maaliskuussa Luomusianlihan tuotanto-ohjeiden muutostarpeiden kartoitus osoittautui odotettua monitahoisemmaksi tehtäväksi. Luomusianlihantuotanto on nyt kasvamassa ja säädösten tulkinnasta ja kehityksen toivottavasta suunnasta on erilaisia näkemyksiä. Yksi hankalimmista aihe-alueista on terveydenhoito. Luomuliiton toteuttamassa muutostarpeiden kartoituksessa selvitettiin tuottajien muutostoiveita, EU:n luomusäädösten ja Eviran tulkintojen yhdenmukaisuutta sekä ehdotuksia Eviran tulkintojen muutoksiksi. Yhteistä näkemystä tulkintojen muutosehdotuksiksi ei tässä työssä kuitenkaan vielä saavutettu. Työpaperit saatiin kokoon marraskuussa, jolloin Eviran päivitetyt tulkintaohjeet olivat jo menossa painoon. Samaan aikaan oli käynnissä sianlihan kansallista laatujärjestelmää kehittävä Suvali-hanke sekä ProAgrian vetämä neuvontaprojekti Luomusianlihan hyviksi käytännöiksi. Luomuliiton tekemää selvitystyötä on hyödynnetty näissä hankkeissa. Koordinaatio-hanke on tehnyt yhteistyötä Suvali-hankkeen kanssa ja sianlihan kansalliseen laatujärjestelmään on tulossa mukaan omana laatuluokkanaan kansallisesti sertifioitu luomusianliha. Se edellyttää luomutilojen liittymistä Sikava-järjestelmään. ProAgrian laatimat hyvät käytännöt vuorostaan on tarkoitus viedä Eviran kommentoitavaksi ja tavoitteena on, että niistä voisi muodostua kansalliset tulkinnat niihin EU:n säädöskohtiin, joissa on kansallista liikkumavaraa. Maaliskuussa järjestettiin yhteistyössä EkoCentria kanssa 20/20 seminaari Laureassa Espoossa. Seminaarissa julkistettiin EkoCentrian teettämän selvityksen tulokset luomun käytöstä kuntaruokailussa. Lisäksi seminaarissa kuultiin hyviä esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta sekä lähestyttiin kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelmaa leipä- ja vihannes-casien kautta. Seminaarin esitelmät löytyvät osoitteesta Seminaarin ennakkoilmoittautuneita oli 47. 5

7 2. Luomualan hankkeiden yhteistyön vahvistaminen ja koordinointi Hanke kartoitti valtakunnalliset ja alueelliset luomuhankkeet. Suurin osa hankkeista (yhteensä 202 hanketta) on EU:n maaseuturahaston rahoittamia koulutus- ja kehittämishankkeita. Sen lisäksi rakennerahastohankkeita löytyi alueilta yhteensä 16. Hankeluvuissa on mukana sekä jo päättyneitä että käynnissä olevia hankkeita. Osa hankkeista on pelkästään luomua koskevia, osa sellaisia, joissa luomu on mukana tai jotka voisivat palvella luomun kehittämistä. Hankkeet voidaan karkeasti jakaa 6 ryhmään: tuotantoa lisäävät ja kehittävät lähimarkkinoita kehittävät elintarvikealan pienyritystoimintaa kehittävät tiedotushankkeet (ei koulutusta) vesien- ja ympäristönsuojelua edistävät alan kehittämistoimintaa koordinoivat Koordinointihanke kokosi hanketoimijat yhteiseen tapaamiseen Hämeenlinnaan Osallistujia oli kaikkiaan 57. Tapaamisen yhteenvetona todettiin, että tätä työtä on tarpeen jatkaa, jotta tiedonkulku hankkeiden välillä paranisi. Koordinaatiohanke on kehittänyt koordinaatiomallin, jonka nykyinen versio on kuvassa 2. Elinkeinon luomuliiketoiminta Liha arvok Kasvis arvok Maito arvok Viljaarvok Horeca arvok Alan kehityksen seuranta Pullonkaulojen ja kehitystarpeiden tunnistaminen Hankeohjaus Pro Luomu Valtakunnallinen koordinaatio Valtakunnallinen kehittäminen Alueellinen kehittäminen Kuvio 2. Luomualan koordinaatiomalli Koordinointihanke on osallistunut erilaisiin hankkeiden järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä hankkeiden ohjausryhmien. Lisäksi hanke on järjestänyt ja osallistunut lukuisiin sidosryhmäpalavereihin joissa koordinaation mallia on eitetty eri sidosryhmille. 6

8 Koordinointihankkeen kokoamat tiedot meneillään olevista luomualaan liittyvistä kehittämistoimista on julkaistu Pro Luomu ry:n nettisivuilla ( Lisää luomua kiertueen avulla hankekoordinointi jalkautui eri aluille. Kiertue toteutettiin yhteistyössä alueellisten hankkeiden kanssa. 3. Selvitys luomualan tarpeellisista kehittämistoimista ja hankeyhteistyöstä Hanke kokosi Luomua lisää luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman. Keskeisessä roolissa olivat arvoketjuryhmät, mutta suunnitelmaan haettiin näkemyksiä myös muilta tahoilta. Alustava suunnitelma valmistui 1.3. ja se julkaistiin yhdessä MMM:n kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Selvitystä täydennettiin sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja hankekoordinoinnin perusteella ja lopullinen suunnitelma valmistui Suunnitelma käännätettiin ruotsiksi ja siitä tehtiin lyhennelmä (Luomua lisää) painettuna versiona sekä rollup käytettäväksi esittelytilaisuuksissa. Suunnitelma löytyy Pro Luomun sivuilta 4. Lisää luomua kiertue Lisää luomua -kiertue jalkautti luomualan koordinoinnin ja kehittämistyön maakuntiin, lähelle yrittäjiä ja tuottajia. Kiertueen avulla luotiin toimintamallia kehittäjätahojen yhteistyöhön. Kiertueen tavoitteina olivat: Lisätä tietoa luomun nykytilanteesta ja tavoitteista ja saada luomualan kasvu- ja kehitystavoitteille laajaa näkyvyyttä Lisätä valtakunnallisen ja alueellisen luomuketjun verkottumista ja yhteistyötä Aikaansaada keskustelua alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä luomualan kehittämiseksi Tukea alueella tapahtuvaa luomualan kehittämistyötä yhtenäisellä viestinnällä Lisätä viljelijöiden ja paikallisten valmistajien kiinnostusta luomun tuottamiseen ja rohkaista tarjolla olevan asiantuntemuksen käyttöön Järjestää 10 tilaisuutta ja saada vähintään 50 osanottajaa/tilaisuus Kiertueella järjestettiin 11 tilaisuutta seuraavilla paikkakunnilla: Ajankohta Paikkakunta 0sanottajien lukumäärä Ruukki Hyvinkää Lappeenranta Somero Seinäjoki Kuopio Lahti Joensuu Pori Tervola Laukaa 74 7

9 Jokaisella paikkakunnalla järjestettiin Lisää luomua seminaari, jossa kuultiin uusinta tietoa luomun markkinoista, tuotannon ja markkinan kasvu tavoitteista ja esimerkkejä luomutuottajien ja -yrittäjien onnistumisista sekä hyvistä keinoista selvitä luomun byrokratiasta. Kiertueen ohjelmat ja seminaariesitykset ovat luettavissa Pro Luomun verkkosivuilla ( ). Seminaarin jälkeen oli tarjolla luomulounas ja tilaisuus verkostoitua sekä keskustella kaupan, teollisuuden, ammattikeittiöiden ja luomualan asiantuntijoiden kanssa. Kaikilla paikkakunnilla oli myös kehittäjätahojen infopisteitä ja joillakin alueilla alueelliset yhteistyökumppanit olivat myös järjestäneet esittelypisteitä yrityksille. Hanke neuvotteli kullekin alueelle yhteistyökumppanin, jotka edustivat eri kehittäjätahoja (Pro Agria ja sen vetämät erilaiset hankkeet, EkoCentria, Pyhäjärvi-Instituutti, MTK-liitot ja Luomuyhdistykset, Pohjois-Karjalan aikuisopisto). Lisäksi hanke järjesti yhteistyössä EkoCentrian ja Aitoja Makuja -hankkeen kanssa seminaarin Lisää luomua ja lähiruokaa -teemalla Ateria-tapahtumassa (6.11). Kesän aikana tuotettiin kiertueen aineistoa, jota testattiin Okra-messuilla heinäkuussa ja Herkkujen Suomi-tapahtumassa elokuussa. Aineistoon kuuluvat Lisää luomua -T-paidat ja -kassit sekä tapahtumasta toiseen kiertävät rollupit ja viirit. Lisäksi hanke on tuottanut pohjia tiedotusta varten. Kustakin tapahtumasta lähetettiin tiedote ja kutsu lehdistölle. Tulosten arviointi Oheisessa taulukossa on esitetty hankkeen tavoitteet ja tulos-/toimintamittarit. Hankkeen tavoitteet Tulosmittarit Toimintamittarit Tunnistaa luomuarvoketjun keskeiset pullonkaulat luomualan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsiä niihin ratkaisumalleja Luoda toimintamalli kehittämistahojen yhteistyöhön, jotta eri tahojen toteuttamien toimenpiteiden vaikuttavuus tehostuisi yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pullonkaulojen tunnistaminen Ratkaisuvaihtoehtojen löytyminen Hankkeiden vetäjien arviot koordinoinnin hyödystä Toimintamallin syntyminen Kiertueen tapahtumiin osallistuneiden arviot hyödyistä. Ryhmien työn toteutuminen Ryhmien kokoonpano ja jäsenten osallistuminen Koordinointiin osallistuneiden tahojen/hankkeiden lukumäärä Koordinointihankkeen kokoamien tietojen julkaiseminen (hankeesittelyt; tapahtumakalenteri) 8

10 (yhteistyö Luomuala läpinäkyväksi - hankkeen kanssa) Lisää luomua-kiertueelle osallistuneiden henkilöiden ja toimijoiden määrä sekä järjestettyjen tapahtuminen lukumäärä. Tuottaa selvitys luomualalla tarvittavista kehittämistoimista Selvityksen valmistuminen 1. Tavoite 1: Tunnistaa luomuarvoketjun keskeiset pullonkaulat yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja etsiä niihin ratkaisumalleja Hankkeen saavutti toiminnalliset tavoitteensa hyvin. Hankkeen aikana perustettiin neljä arvoketjuryhmää, joita kolme kokoontui hankkeen alkuvaiheesta lähtien. Kaikki jäsenet eivät pystyneet osallistumaan ryhmien kaikkiin kokouksiin, mutta kaikki kokoukset kuitenkin kattoivat riittävästi arvoketjun eri jäseniä, jotta yhteistä ymmärrystä pystyttiin lisäämään. Hanke osoitti arvoketjutyön tarpeellisuuden. Yksittäisenä toimijana on usein vaikea hahmottaa arvoketjukokonaisuutta ja sen keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Tiedonkulku ketjun toimijoiden välillä, kysyntä- ja tuotantopotentiaalin ennakointi sekä luomua koskevien säädösmuutosten vaikutusten analysointi ovat edellytyksiä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi ja ovat erityisen tärkeitä pienen volyymin luomuarvoketjussa. Hankkeen aikana ryhmät tunnistivat kyseisen arvoketjun pullonkauloja ja etsivät niihin ratkaisukeinoja. Hankkeen aikana tuotettiin kysyntäpotentiaali vuoteen 2015 asti, jonka toteutumista ja sitä vastaavan tuotannon kehittymistä seurattiin arvoketjuryhmissä. Hankkeen aikana selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa luomulihan tuotannon laajuus, arvioitiin HoReCasektorin luomumyynti ja ennakoitiin ammattikeittiöiden kysyntää luomukasviksille. Hankkeen kuluessa myös ensimmäistä kertaa saatiin tietoa luomun käytöstä kunnallisessa ruokapalvelussa. Arvoketjutyö on uudenlainen toimintatapa, joka edelleen hakee muotoaan. Sen toiminta-alue on arvoketjun yhteisissä asioissa, joiden käsittelyä eivät rajoita kilpailulainsäädäntö eikä yritysten välinen kilpailu. Ketjun toimijoiden ymmärryksen lisääntyminen toisensa toimintaan vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä koko ketjun toimintaan on olennaista. Haasteena on, että keskustelualue on hyvin laaja, ja osa ryhmän jäsenistä voi kokea asiat itselleen liian vieraaksi. Ryhmän kokoonpanoa on tarpeen jatkossa harkita ja teemoittaa kokouksia, jotta paras asiantuntemus saadaan kunkin teeman käsittelyyn ja osanottajien motivaatio työhön säilyy. 9

11 2. Tavoite 2: Luoda toimintamalli kehittämistahojen yhteistyöhön, jotta eri tahojen toteuttamien toimenpiteiden vaikuttavuus tehostuisi yllä mainittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Hankkeessa kartoitettiin luomualan kehittämishankkeet ja julkaistiin kartoituksen tiedot. Kartoitus paljasti kehittämistoimien laajuuden ja sen sirpaleisuuden ja siten osoitti koordinoinnin välttämättömyyden kehittämistoimien tehostamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Valtakunnallisten ja alueellisten hakkeiden erilainen rooli tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. Koska kehittämistyöstä suurin osa toteutetaan aluilla, on valtakunnallisten hankkeiden tehtävä palvella alueellista kehittämistoimintaa tuottamalla tietoa ja toteuttamalla toimintoja, joita ei kannata tehdä kullakin alueella erikseen. Hanketapaaminen toteutui ja Lisää luomua- kiertueella hanketapaamiset jatkuivat eri pysäkeillä. Hanketapaamiseen osanottajamäärä oli hyvä ja myös kiertueen osalta saavutettiin osanottajamäärä tavoite. Kiertueelle osallistui yhteensä 695 henkilöä, eli keskimäärin 63 henkilöä tapahtumaa kohti. Hankkeessa toteutettiin koordinointimalli, jossa arvoketjutyö on keskeisessä roolissa. Hankekoordinoinnin avulla kerätyn tiedon avulla voimme nyt selvittää hakeeko joku hanke jo ratkaisua arvoketjuryhmissä esiin tuleviin ongelmiin. Koordinoinnin onnistumiselle keskeistä on hanketoimijoiden avoin tiedonvaihto sekä kyky, halu ja aika yhteistyöhön. Tässä on suurta vaihtelua organisaatioiden ja hankevetäjien välillä. Parhaimmillaan hankkeet (organisaatiot) tekevät saumatonta yhteistyötä ja yhdistävät hankkeiden voimavaroja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvästä yhteistyötä esimerkki on EkoCentrian ja Pro Luomun Koordinaatiohankkeen välinen yhteistyö. Pahimmillaan hankkeet tai organisaatiot kokevat kilpailevansa keskenään sekä vaikuttavuudessa että rahoituksesta ja olematon tiedonvaihto hankaloittaa alan kehittämistä. Tässä suhteessa kehittäjien yhteistyölle, verkoston rakentamiselle ja koordinoinnille on vielä tehtävää. Kehittäjien hyötyä yhteistyöstä arvioitiin Luomun ketjubarometrin sekä Lisää luomua kiertueen alueellisille yhteistyötahoille suunnatulla kyselyllä. Luomun ketjubarometrin mukaan luomualan kehittäjien yhteistyö on kehittynyt parempaan suuntaan. Kehittäjien arvio luomualan kehittäjien luomua koskevien tavoitteiden yhteensopivuudesta on parempi kuin vuonna Tässä voi näkyä Luomua lisää luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman sekä Lisää luomua kiertueen yhtenäistävä vaikutus. Kehittäjien arviot luomualan kehittäjien välisestä yhteistyöstä ja tiedonkulusta ovat myös hieman parantuneet. Lisää luomua-kiertueen yhteyshenkiöiden palautekyselyn mukaan kiertue onnistui parhaiten tavoitteessaan Lisätä tietoa luomun nykytilanteesta ja tavoitteista ja saada luomualan kasvu- ja kehitystavoitteille laajaa näkyvyyttä. Keskustelun ja kiinnostuksen lisäämisessä palaute vaihteli alueittain. Kaikki palautteen lähettäneet olivat kuitenkin sitä mieltä, että kiertue kannattaisi toistaa jonkin ajan kuluttua ja hyödyntää tämän kiertueen kokemuksia. Koordinoinnin haasteena on myös koordinoinnin päällekkäisyys. Ohjausryhmissä on edustettuina usein samat tahot, jotka ovat edustettuna myös arvoketjuryhmissä. Hallinnollista ja toiminnallista 10

12 ohjausryhmätyöskentelyä olisi syytä kehittää sekä rahoittajaa että elinkeinoa paremmin palvelevaan suuntaan. 3. Tavoite 3: Tuottaa selvitys luomualalla tarvittavista kehittämistoimista Luomua lisää luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma valmistui ajallaan ja se on toiminut sekä Laatuketju hankehaun taustana että ohjenuorana koordinaatiohankkeen toteuttamisessa. Kehittäjien käsitysten parantuminen koskien tavoitteiden yhteensopivuutta antaa viitteitä siitä, että alan kehittämisohjelma on tarpeellinen. Yhteistä tavoitetta selkeyttää myös hallituksen luomuohjelman selkeät tavoitteet. 4. Rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset olivat ,15 euroa. Erotus budjettiin (MMM:n päätös Dnro 1990/325/2011) selviää alla olevasta taulukosta. Arvoketju Koordinointi Selvitys Lisää luomua kiertue YHTEENSÄ MMM Omarahoitus/jäsenmaksu PALKAT PALKKIOT MATKAKULUT MUUT KUSTANNUKSET Y OSTOPALVELUT KULUT YHTEENSÄ Hankkeessa jäi ylijäämää 177 euroa. Budjetin eri kustannuslajeista palkat ja muut kustannukset ylittivät budjetin noin eurolla ja vastaavasti rahaa säästyi ostopalveluissa ja matkakuluissa. Muut kustannusten ylittyivät erityisesti Lisää luomua- kiertueella. Siellä ylityksen aiheuttivat tilaisuuksien tarjoilut, jotka oli budjetoitu muihin kustannuksiin. Tarjoilut ovat luonteeltaan kuitenkin ostopalveluja, joten ostopalvelujen ylijäämä kattaa muiden kustannusten ylitykset. Työpalkkojen ylityksen aiheutti lähinnä vaikeasti ennakoitavat osallistumispyynnöt eri hankkeiden tilaisuuksiin sekä 20/20-seminaarin järjestäminen omana työnä, eikä ostopalveluna, kuten oli suunniteltua Seminaari päätettiin järjestää sekä kustannus- että aikataulusyistä omana työnä yhteistyössä EkoCentrian kanssa. Jatkotoimet Koordinaatiohankkeen käynnistämä työ jatkuu Lisää luomu koordinaatiohankkeessa, joka käynnistyi

13 Loppuraportin tiivistelmä Pro Luomu ry toteutti Luomualan koordinaatiohankkeen ajalla Hankkeen keskeiset toiminnot olivat luomuarvoketjuryhmien perustaminen ja työskentely, luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma, hankekoordinointi ja Lisää luomua-kiertue. Tuoteryhmäkohtaisten arvoketjutyöryhmien tarkoituksena on tunnistaa kyseisen ketjun keskeisiä pullonkauloja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hakea niihin ratkaisuja sekä vahvistaa koko ketjun yhteistä tietopohjaa. Hankkeen aikana työtä tehtiin luomulihan, -kasvisten ja HoReCaarvoketjuryhmissä. Hanke kokosi Luomua lisää luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman. Keskeisessä roolissa olivat arvoketjuryhmät, mutta suunnitelmaan haettiin näkemyksiä myös muilta tahoilta. Alustava suunnitelma valmistui 1.3. ja se julkaistiin yhdessä MMM:n kanssa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Selvitystä täydennettiin sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja hankekoordinoinnin perusteella ja lopullinen suunnitelma valmistui Hanke kartoitti sekä valtakunnalliset että alueelliset luomuhankkeet. Hankekartoituksessa löydettiin yli 200 eri alueilla toimivaa hanketta, jotka liittyvät joko suoraan tai välillisesti luomun kehittämiseen. Hankkeessa luotiin koordinointimalli, jossa tieto elinkeinoelämän tarpeista ohjaisi kehittämistyötä ja jossa kehittämistyön tulokset saataisiin elinkeinon käyttöön. Mallissa arvoketjuryhmien työ on keskeistä. Lisää luomua -kiertue jalkautti luomualan koordinoinnin ja kehittämistyön maakuntiin, lähelle yrittäjiä ja tuottajia. Kiertue pysähtyi kaikkiaan 11 paikkakunnalla, joissa järjestettiin Lisää luomuaseminaari ja koottiin alueelliset kehittäjätahot esittelemään omaa toimintaansa. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin. Arvoketjuryhmien työ osoitti tarpeellisuutensa. Niiden rooli oli keskeinen Luomua lisää luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmaa käytettiin Laatuketju hankehaun taustana ja arvioiden mukaan se yhdessä hallituksen luomuohjelman kanssa on suunnannut kehittäjien työtä kohti yhteisiä tavoitteita. Myös Lisää luomua-kiertue saavutti kävijätavoitteensa ja kohtuullisen hyvin myös muut tavoitteensa. Osoituksena tästä on, että alueelliset yhteyshenkilöt toivoivat kiertueen toistamista. Kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämiseksi koordinoinnille on tarvetta päällekkäisten toimien välttämiseksi ja sirpaleiden yhdistämiseksi vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi. Koordinointia tulee edelleen kehittää. Uuden maaseutuohjelmakauden alkaessa on hyvä tilaisuus tehostaa koordinointia. Liitteet: Kilpailutusselvitykset (3 kpl) Aineistoluettelo ja näytteet (6 kpl) Talousraportit 12