Yhteenveto keväällä 2014 toteutetun hankekyselyn tuloksista

Transkriptio

1 Pro Luomu ry: Yhteenveto keväällä 2014 toteutetun hankekyselyn tuloksista Tausta Pro Luomu selvitti osana Lisää luomua-koordinaatiohanketta vuosien aikana ELY-keskuksittain EU-osarahoitteisten luomuhankkeiden toteutustietoja. Pääosa hankkeista oli rahoitettu Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeiden määrä oli suuri. Osa hankkeista oli puhtaasti luomuun keskittyviä kehittämis- ja/tai koulutushankkeita. Osassa hankkeista luomu oli yksi teema muiden joukossa. Alkuvuonna 2014 ELY-keskuksia pyydettiin vielä päivittämään hankelistauksessa olevat tiedot. Vain muutamista ELY-keskuksista saatiin päivitetty tilanne. EU-osarahoitteisten ja pääosin alueellisesti toteuttavien hankkeiden lisäksi luomualan kehittämistä on tehty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoituksella. Vuosina toteutettuja luomuhankkeita oli yhteensä seitsemän. Helmikuussa 2014 Pro Luomu lähetti kaikille Laatuketjun ja EU:n maaseuturahoituksen kautta rahoitetuille hankkeiden toteuttajille kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää hankkeiden tuloksellisuutta toimijoiden omien näkemysten pohjalta suhteessa alan yleisiin tavoitteisiin ja kehityksen pullonkauloihin. Lisäksi pyydettiin ehdotuksia keskeisten pullonkaulojen ratkaisuun hanketoiminnan keinoin erityisesti alueiden välistä ja valtakunnallista yhteistyötä painottaen. Hanketoimijat saivat myös arvioida hallituksen luomuohjelman vaikutuksia. Sähköinen kysely lähti yhteensä 150 osoitteeseen. Vastausaikaa oli saakka. Vastauksia saatiin yhteensä 38 kpl. ProAgria Keskusten liitto keräsi samanaikaisesti palautetta ProAgrian alueellisilta hanketoimijoilta. Tämä vaikutti vastausprosenttiin, koska valtaosa alueellisista kehittämis- ja koulutushankkeista on ProAgrioiden toteuttamia. ProAgrian yhteenveto löytyy liitteestä 1. Tulokset Kyselyyn vastanneista vajaa 30 % oli neuvontasektorilta, koulutusta, tutkimusta ja muita kehittämisorganisaatioita edusti kutakin viidennes vastaajista. Näistä valtakunnallisia toimijoita oli vajaa kolmannes.

2 Vastaajat arvioivat, että hankkeet toteuttavat hallituksen luomuohjelman sekä alan yhteisiä tavoitteita hyvin. Hieman vajaa neljännes vastaajista katsoi hankkeensa toteuttavan ketjun toimijoiden yhteistyön ja luottamuksen parantamiseen tähtäävää tavoitetta. Seuraavaksi eniten arvioitiin hankkeen tähtäävän luomutuotantoalan 20 %:n lisäämistavoitteeseen sekä luomun aseman vahvistamiseen osana kestävää elintarviketuotantoa ja kulutusta. Valtaosa vastaajista edusti näin ollen perusmaatalouden parissa toimivia hankkeita, joissa oli tarjottu viljelijöille suunnattua koulutusta, pienryhmätoimintaa ja opintomatkoja. Muutamissa hankkeissa oli tarjolla myös yritystoiminnan synnyttämiseen ja edistämiseen liittyviä toimia. Vastaajista 23 prosenttia oli sitä mieltä, että hallituksen luomuohjelma sekä alan yhteiset tavoitteet ovat lisänneet luomun positiivista näkyvyyttä ja imagoa. Seuraavaksi eniten katsottiin olevan vaikutusta viljelijöiden ja kaupan luomukiinnostuksen lisäämiseen. Myös kehittäjätahojen välisen yhteistyön parantumiseen hallituksen luomuohjelmalla ja alan yhteisten tavoitteiden asettamisella katsottiin olevan myönteistä vaikutusta.

3

4 Hanketoiminnan liittymäkohdat luomualan keskeisiin kehittämiskohteisiin Hanketoimijat arvioivat, että suurimmat luomualan kasvun ja kehityksen pullonkaulat ovat edelleen byrokratiassa ja sen mukanaan tuomassa painolastissa, pienen markkinan haasteissa sekä luomuketjun toimijoiden kokemassa epätasaisessa riskin jakautumisessa ketjussa. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi näiden olevan edelleen ratkaisematta. Siirtymäajan mukanaan tuomaa viiveen katsottiin olevan osittain luomun sisäänrakennettu ongelma, jonka kanssa on opittava elämään. Vastaajien mielestä siihen on jo löydetty ratkaisu tai ratkaisun kehittäminen on työn alla. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että luomun lisäarvon välittyminen kuluttajille on jo ratkaisun alla. Tiedon ja taidon puutteeseen hanketoimijat katsovat tarjonneensa hyvin ratkaisuja. Ongelmaksi sen sijaan nähdään se, että kukin keksii ja tuottaa tiedollisia ja taidollisia ratkaisuja itse. Vuorovaikutus muiden vastaavia hankepalveluja tuottavien toimijoiden kanssa on valitettavan vähäistä. Hyvät käytännöt ja tiedon siirto hanketoimijoiden välillä koettiinkin selkeästi tulevaisuuden kehittämiskohteeksi. Suhtautuminen kehittämiseen tehokkuuteen jakoi vastaajien mielipiteet. 37 prosenttia oli sitä mieltä, että tehoton kehittäminen on edelleen alan kehityksen jarruna, kun taas 40 prosenttia oli sitä mieltä, että kehittämistoiminta on tehostunut. Huolestuttavan paljon vastaajissa oli kuitenkin myös niitä, jotka eivät osanneet arvioida oman hanketoimintansa liittymäkohtia pullonkaulojen ratkaisemiseen.

5

6 Keskeisiä onnistumisia ja tuloksia suhteessa tavoitteisiin hankevastaajat arvioivat saavuttaneensa seuraavissa aihepiireissä: Viljelijöiden sekä luomuyrittäjien ammattitaidon ja osaamisen kehittyminen (kotieläintuotanto; erityisesti maidontuotanto sekä valkuaiskasvien tuotanto) Koti- ja kasvinviljelytilojen yhteistyön lisääminen Luomukentän toimijoiden yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen

7 Pienten, paikallisten luomuyritysten ja ammattikeittiöiden välisen yhteistyön lisääminen vuoropuhelun ja käytännön kokeilujen kautta Uusien luomuketjuun sopivien toimintamallien rakentaminen ja levittäminen Vaihtoehtoisten jakeluketjujen kehittäminen Luomukiinnostuksen lisääminen; maltillisen luomutiedon lisääminen ilman hypetystä, luomuimagon parantuminen Luomutuotantoon kannustaminen Luomuinstituutin perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Luomututkimusohjelman syntyminen Luomukoulutuspilotin tuottaminen ja testaus Keruuluomun sertifiointijärjestelmän uudistaminen ja pilotointi Markkinoiden ja myynnin edistäminen (ostaja-myyjä-suhteet, kuluttajatyö) Ratkaisujen löytyminen luomuskasvistuotannon kannattavuusongelmiin Maakunnallisen/alueellisen luomualan kehittämisen käynnistäminen (tavoitteet, toimenpidesuunnitelmat, hankkeet, oma luomuyhdistys jne..) Selkeästi eniten vastauksissa mainittiin luomuun liittyvän ammattitaidon kehittyminen, luomutietoisuuden sekä toimijoiden yhteistyön lisääntyminen. Ongelmaksi koetaan usein hankkeiden suuri määrä, osallistujien rekrytointiin, motivointiin sekä viestintään liittyvät haasteet. Toisaalta epäonnistumisia koetaan osittain samoissa asioissa, joissa toiset kokevat onnistumisia. Tällaisia ovat mm. tilojen välisen yhteistyön lisääntyminen, valkuaisrehun tuotanto ja sen saatavuuden varmistaminen, luomun markkinointi sekä yritysten kasvuhaluttomuus. Toiset kokevat, että resurssit hankkeissa eivät aina ole olleet luomutulosten saavuttamiseksi riittävät. Selvästi vastaajien mielipiteet jakautuvat myös siinä siinä, onko luomulle oltava aina oma hankkeensa vai pitäisikö luomun olla osa muuta maa- ja elintarviketuotannolle suunnattua hanketoimintaa.

8 Hanketoiminnan tulevaisuutta koskevat näkemykset Vastaajilta pyydettiin lopuksi myös kehittämisehdotuksia tulevaan hanketoimintaan liittyen. Erityisesti toivottiin näkemyksiä siitä, millaista kehittämistä pitäisi tehdä eri alueiden välillä ja valtakunnallisesti. Ehdotuksissa painottuivat tulosten, kokemusten ja hyvien toimintamallien levittäminen sekä toisaalta tutkimuksen, neuvonnan ja muun kehittämisen tiiviimpi kytkentä käytännön elinkeinon (yritysten) toimintaan. Lisäksi toivottiin laajempia kokonaisuuksia sekä yhteistyötä viestinnän lisäämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Ohessa kooste parannusehdotuksia koskevista vastauksista: - Verkostoitumista tarvitaan ja hyvien kokemusten jakamista lisää. Luomutreffit oli mielestäni hyvä juttu. - Nykyiset alueet, joilla puuhataan ovat liian pieniä. Ei pitäisi olla yhden alueen hankkeita. Tehtävää riittää kaikilla sektoreilla. Tärkeintä olisi saada tutkimus- ja (alueelliset) toteutusorganisaatiot yhteistyöhön. - Tutkimuksen ja hyvien toiminta tapojen esiintuontia tarvitaan enemmän. - Tietoa hankeonnistumisista ja toimivista käytännöistä pitää levittää muille alueille. Voi käytännössä tapahtua yhteisseminaareissa, onnistuneisiin hankkeisiin suunnatuilla ekskursioilla ja hanke-esittelyillä. Pitää tuoda näyttävästi esille vaihtoehtoisia ja onnistuneita ketjutoimintamalleja myös ulkomailta. - Käytännön juttujen edistämistä: rehuyhteistyötä, laajempien markkinoiden välistä yhteistyötä, luomun markkinointiyhteistyötä, imagon kohottamisyhteistyötä. - Tiedon vaihtoa - Yhteistyöstä ja työnjaosta sopimista - Enemmän yhteistyötä tutkimuksessa, raaka-aineittaisessa tuotannon kehittämisessä, viestinnässä, yritysketjujen verkottamisessa. - Tiedon- ja kokemusten vaihtoa sekä toisaalta hyvistä käytännöistä oppimista. - Pitkänlinjan käytännönläheistä neuvontatyötä - Alueiden välisen suunnitelmallisen yhteistyön avulla pitkäkestoisempien neuvonnallisten työkalujen kehittäminen pitää saada käyntiin (koskee sekä luomuviljelyä että luomukeruutuotantoa). - Valtakunnallisesti luomututkimuksen kehittämisellä on iso tulevaisuuden merkitys. Tähän tutkimusympäristöön on saatava mukaan teemoja myös luomukeruutuotannon kysymyksistä. - Luomuvalvonnan ja sen käytäntöjen kehittäminen on todella tärkeä kysymys. Aina kun luomuyrittäjien kanssa on tekemisissä saa viestiä byrokratian kuormittavuudesta, tämä ongelma koskee erityisesti pienyrityksiä. - Luottamuksen rakentamista. Luottamus ei synny hetkessä minkään tahon välillä eli olipa kyse sitten tuottaja-ostaja -suhteista tai kehittäjätahojen välisistä suhteista. Mielestäni ollaan kuitenkin hyvällä tiellä.

9 - Luomu tarvitsee selkeää ydinviestiä ja imagon kohotusta. Vastakkainasettelu tavanomaisen kanssa erityisesti pienten tuottajien ja jalostajien kohdalla on tarpeetonta. Molemmilla on tiukka tilanne monilla markkinakentillä, joten ei tarvitse enää ehdoin tahdoin niitä erotella toisistaan. Lähiruoka tai lähiluomu ok. - Yritysverkostojen täytyy ylittää maakuntien rajat ja verkostoitumista lisääviä toimia täytyy lisätä koko sektorilla. - Luomuviestintää ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttavaa kehittämistyötä. - Käytännön kehittämistä palvelevaan tutkimusta lisää Sekä kotimaisen että kansainvälisen luomutiedon välittämistä on tarpeen tehostaa - Luomun toimintaedellytysten kehittämistä, viestintää, koordinaatiota, yleisten alan tavoitteiden asettamista, tilastoinnin kehittämistä, alan perustutkimusta, kv-yhteyksiä, vienninedistämistä - Tiedon- ja kokemusten vaihtoa sekä toisaalta hyvistä käytännöistä oppimista. - Markkinointia ja alan kehittämistyön koordinointia koko alan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. - Nostaa ongelmia yhteisesti keskusteltavaksi ja niiden ratkaisuja malliksi esim. verkon kautta. Näin voi edistää mm. viranomaisten toiminnan yhtenäistämistä ja järkevöittämistä.