henki JUURET MAASEUDULLA ENERGIAA METSÄSTÄ Uusiutuvaa Vihreän Kullan Noora Hautakankaalla on Torju juurikääpä KANTOJEN KÄSITTELY KANNATTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki JUURET MAASEUDULLA ENERGIAA METSÄSTÄ Uusiutuvaa Vihreän Kullan Noora Hautakankaalla on Torju juurikääpä KANTOJEN KÄSITTELY KANNATTAA"

Transkriptio

1 [ UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2010 ] henki Uusiutuvaa ENERGIAA METSÄSTÄ Torju juurikääpä KANTOJEN KÄSITTELY KANNATTAA Metsäteollisuus ry:n Timo Jaatinen SUOMI ON SUUNNAN- NÄYTTÄJÄ Vihreän Kullan Noora Hautakankaalla on JUURET MAASEUDULLA

2 ENERGIAPUUN KÄYTTÖ YLI KAKSINKERTAISTUU KYMMENESSÄ VUODESSA Kuva sami helenius METSÄN henki 3/ Kuva pentti vänskä Metsähaketta käytettiin Suomessa viime vuonna energiaksi ensimmäisen kerran yli kuusi miljoonaa kuutiometriä. Kun teollisuus käytti ainespuuta samalla vähemmän kuin normaalisti, metsähaketta käytettiin energiaksi ensimmäistä kertaa enemmän kuin kuorta. Metsähakkeen nykyinen käyttö energiaksi aloitettiin vasta Metsäenergian hankinta ei ole muusta puunhankinnasta erillistä toimintaa, vaan ne ovat voimakkaasti kytköksissä toisiinsa luvun puolivälissä, joten kehitys on ollut nopeaa. UPM on ollut alusta alkaen vahvasti mukana metsäenergian käytön ja hankinnan kehittämisessä. Kehittämismahdollisuuksia ovat lisänneet yhtiön investoinnit suuriin metsäenergiaa käyttäviin voimalaitoksiin. Suuret laitokset ja niiden kiinteät käyttöpaikkamurskat ovat auttaneet erityisesti kantojen käyttöä, joka alkoi 2000-luvun alussa. Suuren oman käytön ja voimakkaan kehitystyön ansiosta UPM on tänään Suomen suurin energian tuotantoon käytettävien hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun hankkija. Tulevaisuudessa UPM:n metsäenergian käytön kasvumahdollisuudet perustuvat erityisesti biopolttoaineiden valmistukseen. Yhden jalostamon puun tarve on noin miljoona kuutiometriä. UPM:n investointipäätökseen vaikuttavat muun muassa varmuus saada tarvittava puu kilpailukykyiseen hintaan ja osaaminen hankkia puu laadullisesti hyvänä. Suomessa on asetettu tavoitteeksi käyttää puuta energiaksi 13,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee nykyisen käytön yli kaksinkertaistamista. Muutoin ei saavuteta EU:n Suomelta edellyttämää uusiutuvan energian osuuden kasvua 38 prosenttiin energian loppukäytöstä. Aikaa on vain kymmenen vuotta, joten käytön kasvua on nopeutettava toteutuneesta. Metsätehon ja Pöyry Energyn laskelmien mukaan kaksi kolmasosaa metsäenergiasta on tultava hakkuutähteistä ja kannoista. Jotta tämä on mahdollista, teollisuuden käyttöön vuosittain hakattavan puun määrä on oltava yli 50 miljoonaa kuutiometriä ja erityisesti kuusivaltaisten päätehakkuiden alan on säilyttävä korkeana. Metsäenergian hankinta ei ole muusta puunhankinnasta erillistä toimintaa, vaan ne ovat voimakkaasti kytköksissä toisiinsa. Supistuva puun tarjonta johtaisi montaa kautta vaikeuksiin täyttää Suomen velvoitteet uusiutuvan energian osuudesta. Tällä hetkellä parhaana mahdollisuutena kasvattaa metsäenergian määrää pidetään pienpuun määrän lisäämistä. Tähän pyritään muun muassa suunnitellulla pienpuun korjuutuella. On tärkeää, että tuki kohdistetaan oikein lisäämään käytettäväksi tulevaa puumäärää. Kaikkea ensiharvennuksilta tulevaa puuta ei pidä tuen avulla ohjata energiaksi. Sellu- ja paperitehtaat tarvitsevat puuta myös ensiharvennuksilta. Viime vuosina suljettujen tehtaiden puun käyttö vastasi melko tarkasti keskimääräistä tuontia. Kun tuonti on vähentynyt murto-osaan aikaisemmasta, kotimaisen puun tarve ei ole muuttunut. Metsäenergian käytön kasvu nykyiseen määrään on ollut mahdollista metsäenergian korjuun ja kuljetuksen voimakkaan kehittämisen ansiosta. Vain tätä kautta toiminta on ollut mahdollista ja metsäenergia on saatu järkevällä hinnalla käyttöön. Jotta metsäenergian kilpailukyky suhteessa muihin polttoaineisiin paranee, kehittämistä on jatkettava edelleen. On myös muistettava, että polttoaineen laatu on yksi kilpailutekijä. Kehittämistä vaativat erityisesti pienpuun ja kantojen hankinta. Metsäenergian tavoitemääriä ei saavuteta ilman kantoja ja tällä hetkellä niiden kilpailukyky on ainakin paikoin heikko. Pienpuun korjuulle suunnitellaan korjuutukea, mutta tuki voi olla tarpeen myös kannoille. Suomen kansallinen metsäenergian kasvutavoite on suuri ja UPM:n tavoittelema metsäenergian hankinnan kasvu suhteessa yhtä mittava. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii uusien metsäenergialähteiden löytämistä, aktiivista hankinnan kehittämistä ja myös riittävää puun tarjontaa. Uskon, että näihin tavoitteisiin ylletään. MATTI HALINEN, Energipuujohtaja, Pohjois-Euroopan puunhankinta, UPM Använding av energivirke mer än fördubblas på tio år I fjol användes för första gången mer än 6 miljoner kubikmeter skogsflis för energibruk. Utvecklingen har varit snabb. Skogsflis i nuvarande form började användas först i medlet av 1990 talet. UPM har medverkat i användningen och utvecklingen av skogsbränsleanskaffningen ända från starten tack vare investeringarna i stora kraftverk. De stora kraftverken med stationära krossar har speciellt möjliggjort användningen av stubbar, vilket startade i början av 2000 talet. Tack vare ett intensivt utvecklingsarbete och omfattande egen användning är UPM i dag landets största anskaffare av stubbar, hyggesrester och klenvirke för energibruk. I framtiden grundar sig UPM:s ökande användning av skogsbränsle speciellt på framställning av biobränslen. På UPM:s investeringsbeslut inverkar med mera hur säkert man kan skaffa konkurrenskraftigt virke samt kunnandet att skaffa virke av god kvalitet. I Finland har man som mål att årligen använda 13,5 miljoner kubikmeter energivirke år Det betyder att nuvarande användning mer än fördubblas. Annars uppnås inte EU:s krav på Finland att förnybar energi utgör 38 procent av slutanvändningen. Enligt beräkningar av Metsäteho och Pöyry Energi bör två tredjedelar av skogsbränslet komma från hyggesrester och stubbar. För att detta ska vara möjligt bör industrin årligen avverka över 50 miljoner kubikmeter och speciellt andelen grandominerade slutavverkningar bör vara hög. Anskaffning av skogsenergi är ingen separat företeelse utan den är starkt förknippad med övrig virkesanskaffning. Ett minskat virkesutbud skulle på många sätt försvåra Finlands möjligheter att uppnå målet för andelen förnybar energi. En ökning av andelen klenvirke anses vara bästa möjligheten att öka mängen skogsbränsle. Detta skall underlättas med ett planerat drivningsstöd för klenvirke. Det är viktigt att stödet inriktas rätt för att öka virkesmängden som kan användas. Allt virke ur första gallringar bör inte användas till energi med hjälp av stöd. Cellulosa- och pappersindustrin behöver virke också från förstagallringar. Fabrikerna som stängts de senaste åren använde ungefär lika mycket virke som i medeltal importerades. När importmängden sjunkit till en bråkdel jämfört med tidigare har behovet av inhemskt virke inte ändrat. Finlands nationella tillväxtmål för skogsenergi är stort liksom UPM:s målsatta anskaffningsmängder av skogsenergi. Att uppnå dessa mål kräver nya skogsenergikällor och en aktiv utveckling av anskaffningen. Även ett tillräckligt virkesutbud krävs. Jag tror att målen uppnås. MATTI HALINEN, Direktör, energivirke, Virkesanskaffning i Nordeuropa, UPM 4 Uutiset 6 Toimitusjohtaja Timo Jaatinen: Pidetään huolta yleisestä kilpailukyvystä ja toimivasta puumarkkinoiden yhteistyöstä 10 metsänomistaja: Noora Hautakangas saa suurta voimaa kotikonnuiltaan Soinista 14 MITTAVAT METSÄKAUPAT: Dasos ja Catella yhteistyöhön UPM:n kanssa 15 KALVILA 16 Metsäluonto & ympäristö: Ilmastonmuutos metsässä rupilisko huippumallina 17 lehesvirta 18 MYRSKY: Asta- ja Veera-myrskytuhojen jäljillä Konnevedellä 21 METSURI: Ensimmäiset UPM Silvestan franchising-yrittäjät metsänhoitotöihin 22 maastossa: Yhä useampi suomalaiskoti lämpiää energiapuun avulla 25 puukauppa & metsäomaisuudenhoito: Kohentunut talous luo kysyntää 26 KEKSIJÄ: UPM:n Kari Kuru on monen idean isä 28 METSÄNTUTKIMUS: Metsähakkeen energiakäyttö ennätyslukemissa 30 KOULULAISET: Olarin ja Kivijärven koululaiset tutustuivat metsäalaan 31 METSÄVINKKI: Estä juurikäävän leviäminen 32 VUOSIRENKAAT: Sahatukkien kultamaa 33 TUHKALANNOITUS: Metsänkasvua ja vesistönsuojelua Sanginjoella 34 ajassa 2 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/2010 3

3 u u t i s e t Tero Nieminen Sauli Brander Nimityksiä Pohjois-Euroopan puunhankinnassa ja metsäliiketoiminnassa Tero Nieminen on nimitetty Suomen yksityispuumarkkinoista vastaavaksi päälliköksi, Pauli Torikka toimitusketjun suunnittelusta vastaavaksi johtajaksi ja Juha Palokangas tehdasasiakaspäälliköksi Pohjois-Euroopan puunhankintaan. Sauli Brander on nimitetty metsäpalveluista ja puuntuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja Kati Leinonen markkinointi- ja myyntijohtajaksi Pohjois-Euroopan metsäliiketoimintaan. MetsäSoppipalvelu helpottaa sopimusasiakkaiden arkea UPM:n puinen design-hotelli Mikkeliin UPM ja Mikkelin kaupunki ovat sopineet UPM:n suunnittelukilpailun voittaneen pienoishotellin sijoittamisesta Mikkelipuistoon. Kaupunki aikoo käyttää rakennusta tapahtumissa. Mikkeli on myös käynnistämässä puurakentamisen hankeohjelmaa. UPM järjesti 2009 avoimen suunnittelukilpailun, jonka tuloksena syntyi puurakenteinen WISA Wooden Design Hotel HelsinginValkosaareen. Hotelli on saanut runsaasti julkisuutta. Puuhotelliin voi tutustua Mikkelipuiston syyspuutarhatapahtumassa 8.9. klo Muulloin hotelli on nähtävillä ulkoapäin ja vuoden 2011 aikana myös 3D-mallinnuksena sekä internetsivuilla www. mikkelipuisto.fi. Niittotalkoot Yyterissä Porin Yyterissä hoidettiin uhanalaisen etelänsuosirrin (Calidris alpina schinzii) pesimäniittyä UPM:n omistamalla Yyterin tilalla. Jo perinteeksi muodostuneet niittotalkoot järjesti BirdLife Suomen paikallisyhdistys Porin Lintutieteellinen Yhdistys heinäkuun lopussa. Talkoisiin osallistui tällä kertaa 12 ahkeraa niittäjää, jotka niittivät järviruokoa merenrantaniityltä noin neljän hehtaarin alalta. UPM:n ja BirdLife Suomen viime talvena solmiman yhteistyösopimuksen mukaisesti talkoot järjestänyt paikallisyhdistys sai tukea talkoolaisten muonitukseen ja kalustokuluihin. Sixten Sunabacka TEM:n metsäalan strategisen ohjelman johtajaksi Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, emba Sixten Sunabacka (50) on valittu työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisen ohjelman johtajaksi. UPM:n metsäpäällikkönä ja metsäjohtajana vuosina työskennellyt Sixten Sunabacka on ollut tiiviisti mukana kehittämässä Suomen metsäteollisuutta, metsätaloutta ja puun energiakäyttöä. Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteena on käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka parantavat koko arvoketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Suomen metsäalan tulevaisuus on loistava kun huolehditaan toimintaedellytyksistä. Alan kaksi suurinta kysymystä ovat kannattavuus ja kilpailukyky sekä metsien Saha- ja vanerituotteita nollaenergiatalossa merkityksen kasvattaminen. Metsissä on erinomaisia mahdollisuuksia sekä perinteisissä että uusissa tuotteissa. Metsäalan strateginen ohjelma antaa hyvän perustan kehittää alaa metsästä lopputuotteisiin ja niiden markkinointiin, Sunabacka sanoo. UPM toimii Aalto-yliopiston yhteistyökumppanina projektissa, jossa valmistettiin nollaenergiatalo kansainväliseen Solar Decathlon Europe kilpailuun. Kilpailutehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa aurinkoenergiaa käyttävän talon prototyyppi, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Luukuksi nimetty rakennus siirretään näytteille Mäntyharjun loma-asuntomessuille Rakennuksessa on käytetty muun muassa UPM Facade -ulkoverhouskuusipaneelia. Vesikatteen alusrakenne on toteutettu WISA -Kate Plus -vanerilevyillä. Lisäksi rakennuksessa on käytetty WISA-kuusivaneria kantavissa eriste-elementeissä sekä muita vanerituotteita näyttelyrakenteissa ja -kalusteissa sekä asennus- ja kuljetusratkaisuissa. Lisätietoja kilpailusta org ja Luukku-talosta com. Nyt on aika Viljavilla metsämailla heinät ja muu pintakasvillisuus kasvavat heti metsänuudistamisen jälkeen nopeammin kuin puuntaimet. Kannattaa varmistaa, etteivät taimet jää kaatuvien heinien, horsmien ja vatunvarsien peittoon. Mainio tapa on polkea ja taittaa loppukesällä tai alkusyksystä pisimmillään oleva pintakasvillisuus taimen ympäriltä maahan. Tässä on hyvä ja metsän nopealla alkukehityksellä palkitseva vinkki koko perheen syksyiselle metsäpäivälle! pyydä tarjous puukauppa. comissa Metsänomistajat voivat nyt jättää UPM:n uudistuneelle puukauppasivustolle puukauppa.comiin tarjouksen ja tilata metsäpalveluja sähköisen verkkokaupan kautta. Puukauppa.comista voi myös tilata kartan metsästään. Puukauppa.comissa on myös UPM:n metsäammattilaisten yhteystiedot ja muuta ajankohtaista metsäistä asiaa, muun muassa metsäblogi. UPM:n metsäpalvelusopimusasiakkailleen tarjoama sähköinen MetsäSoppi-palvelu tarjoaa käyttäjille muun muassa helppokäyttöistä verokirjanpito-ohjelmistoa ja verkon avulla päivitettävää metsäsuunnitelmaa. Jos sähköiset palvelut yhtenä tapana hoitaa metsääsi kiinnostavat, ota yhteyttä omaan puunostajaasi ja kysy lisää. UPM edelläkävijä WWF:n uuden arviointityökalun käytössä Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF on lanseerannut paperiyhtiöille uuden vapaaehtoisen arviointityökalun hienopaperien valmistuksen ekologisen jalanjäljen mittaukseen. UPM on yksi viidestä yhtiöstä, jotka edelläkävijöinä ottivat työkalun käyttöön. Työkalun avulla arvioidaan hienopaperin valmistuksessa käytettävän puukuidun hankkimisen vaikutusta metsäekosysteemiin, tuotantoprosessista syntyviä päästöjä, kuten kasvihuonekaasuja ja vesipäästöjä, sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. 4 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/2010 5

4 METSÄTEOLLISUUS RY Toimialan kattava etujärjestö, jonka jäseniä ovat Suomessa toimivat massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset. Järjestöön kuuluu myös 80 prosenttia kotimaisesta puutuoteteollisuudesta, jotka käytännössä ovat saha- ja levyteollisuuden sekä puu- ja puusepänteollisuuden yrityksiä. Metsäteollisuus ry:n päätehtävä on parantaa toimialan kilpailukykyä ja kannattavuutta, vahvistaa sen toimintaedellytyksiä sekä rakentaa alasta myönteistä julkisuuskuvaa Suomessa ja ulkomailla. Tavoitteena on luoda Suomesta metsäteollisuuden tuotannon, työllisyyden ja investointien kannalta kilpailukykyinen ja innovatiivinen toimintaympäristö. Saneeraukset ovat olleet raskaita, mutta onneksi ne aloitettiin ajoissa. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen uskoo, että Suomi säilyttää asemansa alan kärkimaana myös tulevaisuudessa. Tuotantokoneisto ja osaaminen on trimmattu rakennemuutoksen myötä huippukuntoon. Vielä on kuitenkin pidettävä huolta yleisestä kilpailukyvystä ja siitä, että puumarkkinoille rakennetaan nykyistä toimivampia ja pitkäjänteisiä yhteistyökuvioita. SUOMI PYSYY METSÄTEOLLISUUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Teksti Timo Sormunen Kuvat Saku Soukka Kohtuuhintainen energia, maltilliset palkkaratkaisut, raaka-aineen saatavuus ja logistiikkaketjujen toimivuus. Siinä Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatisen pääteesit, joiden avulla suomalainen metsäteollisuus säilyttää piikkipaikkansa vientimarkkinoilla myös tulevalla vuosikymmenellä. Osaamisemme ja tuotantokoneistomme on kansainvälisesti vertaillen entistä kovemmassa iskussa. Maantieteelliselle sijainnille emme kuitenkaan mahda mitään. Siksi myös muista kilpailukyky- ja kustannustekijöistä on pidettävä tarkasti huolta, Jaatinen tähdentää. Toimitusjohtaja tunnustaa, että toimiala on käynyt viimeisten viiden vuoden aikana läpi raskasta rakennemuutosta, jossa ylikapasiteettia on karsittu kovalla kädellä. Samalla on kuitenkin lyöty lisäpanoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta perinteisen sellunkeiton, paperinvalmistuksen ja sahateollisuuden rinnalle saataisiin synnytetyksi uutta kasvubisnestä. Sitä on haettu nykyisten tuotealueiden ohella muun muassa bioenergiasta ja uusista ekologisista rakennusmateriaaleista. Rumpua on lyöty entistä kovemmin myös puurakentamisen puolesta vientimarkkinoita myöten. Kuljettu tie on ollut kivinen, mutta sille ei Jaatisen mukaan ole ollut vaihtoehtoja. Saneeraukset ovat olleet raskaita, mutta onneksi ne aloitettiin ajoissa. Jos kaikki toimenpiteet olisi jätetty viimeisen kahden vuoden ja finanssikriisin keskelle, tilanne olisi huomattavasti vaikeampi, toimitusjohtaja huomauttaa. Peruspalikat yhä kunnossa Samaan hengenvetoon Jaatinen muistuttaa, etteivät meikäläisen metsäteollisuuden perusvahvuudet ole laman syövereissä mihinkään kadonneet. Vain aniharvan kilpailijamaan tuotantokoneisto ja konekanta on Suomen tasolla. Etunamme on myös erittäin ammattitaitoinen työvoima, pitkät perinteet sekä raaka-aine, jota havumetsävyöhykkeellä on markkinoiden heilahtelusta huolimatta riittämiin. Maantieteellisesti olemme kuitenkin syrjässä keskeisistä markkinoista ja siksi kuljetusketjujen kaikinpuolinen toimivuus on meille elinehto. Tämä varmasti valkeni kaikille viime kevään satamalakon aikana, Jaatinen huokaa. >> 6 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/2010 7

5 On tottakai kaikkien etu, mitä tarkemmin puuta pystytään hyödyntämään ja jalostamaan hyötykäyttöön. >> Samalla hän kiittelee oman toimialan sisälle rakennettua, pitkäjänteistä ja maltillisiin palkkaratkaisuihin perustuvaa työehtosopimusta. Takavuosien kädenväännöstä on päästy järjestötasolla muutoinkin luottamuksellisin askelin eteenpäin. Se on ollut yksi tärkeä osatekijä, jolla on selvitty pahimman ylitse ja turvattu toimialan tulevaisuutta Suomessa. Vastaavaa yhteisymmärrystä tarvitaan edelleen myös lähivuosina, Jaatinen painottaa. Oma kilpi kiiltävämmäksi Yksi lähivuosien haaste on myös alan imagon kirkastaminen. Takavuosina ura metsäteollisuudessa oli monelle nuorelle jo opintojen alkaessa selkeä päämäärä, viime vuosina katse on kuitenkin alkanut karkailla muihin suuntiin. Kisa huippuosaajista kiristyy jatkuvasti ja heitä tarvitaan kipeästi myös metsäteollisuudessa. Voi olla, että alan yleiskuva on jäänyt liian yksipuoliseksi. Uutiskuvissa pyörivät aina paperikoneet, vaikka tarjolla olevien työtehtävien kirjo on paljon monipuolisempi, Jaatinen lisää. Hän muistuttaa myös alan kerrannaisvaikutuksista koko Suomen elinkeinoelämälle. Metsäteollisuudesta tukitoimintoineen saa tätä nykyä leipänsä noin suomalaista. Kun rinkiä laajennetaan oman reviirin ulkopuolelle ympäröivään aluetalouteen, kasvaa ihmisjoukko nopeasti jo yli tuplaksi. On esimerkiksi hyvä huomata, että metsäteollisuus on Suomen suurin kuljetuspalveluiden käyttäjä. Sekin paljastaa, miksi olemme huolissamme sen kustannustasosta. Ydinvoima tulee tarpeeseen Kuluvaa vuotta on värittänyt vilkas ydinvoimakeskustelu, jonka päätteeksi eduskunta teki myönteisen periaatepäätöksen kahden uuden ydinvimalan rakentamisesta. Vientiteollisuus on ollut alusta lähtien selkeästi lisävoiman rakentamisen kannalla. Jaatisen mukaan perustelut löytyvät tässäkin puhtaasti kilpailukykytekijöistä. Riittävä ja kohtuuhintainen energia on suomalaiselle vientiteollisuudelle elinehto, sillä tuotanto- ja kuljetuskustannukset joustavat jatkossakin vain ylöspäin. Tässäkin mielessä ydinvoima on järkevä vaihtoehto lisätä energian tarjontaa. Ydinvoimalat valmistuvat alkaneen vuosikymmenen loppupuolella. Teollisuuden kilpailukykyinen energian saanti on varmistettava myös ennen sitä. Tässä mielessä hallituksen nyt kaavailemat energiaverojen korotukset vaarantavat merkittävästi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomesssa, toteaa Jaatinen. Ydinvoimapäätösten tueksi liitetyt vaihtoehtoisten energiamuotojen kehityshankkeet saavat niinikään osakseen vihreää valoa. Vaikka niistä ei ole metsäteollisuuden oman energiatarpeen ratkaisijaksi, löytyy risupaketeista kasvavaa bisnessarkaa. On tottakai kaikkien etu, mitä tarkemmin puuta pystytään hyödyntämään ja jalostamaan hyötykäyttöön olipa kyse puurakentamiseen liittyvistä tuotteista, hakkuutähteistä tai energiapuusta. Tässä kohtaa meillä on mahdollisuus nousta koko toimialan mallimaaksi, Jaatinen visioi. Uusiutuvan energian tukien osalta on kuitenkin varmistettava, etteivät ne ohjaa teollisuuden ainespuuta polttoon. Puu on käytettävä aina siellä missä jalostusarvo on paras. Hintasahauksesta tasaiseen tuottoon Paperin- ja sellunhintojen sekä metsäyhtiöiden osakekurssien perusteella voisi olettaa, että alan pahin markkinaröykytys olisi jo ohitse. Käyrät ovat olleet tässä kohtaa nousevia jo viime keväästä lähtien. Myös Jaatinen tunnustaa, että suurimmat pilvet näyttäisivät hiljalleen väistyvän piristyvien markkinoiden tieltä. Tummia sävyjä on taivaanrannassa silti riittämiin. Yksi ratkaisua odottava kysymys on kotimaisten puumarkkinoiden toimivuus, jossa hintojen sahauksesta pitäisi päästä tasaisiin raaka-ainevirtoihin. Se olisi niin metsäteollisuuden kuin metsänomistajien etu. Korjuuikään kypsyy vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiota puuta, mutta markkinoille siitä saadaan vain puolet. Ei perinteisen osakesalkun arvoakaan voi jatkuvasti maksimoida, vaan katse on oltava pidemmän aikavälin tuotossa. Tämän saman periaatteen tulisi päteä myös metsänomistuksessa ja puukaupassa. Myyntiä ei pitäisi pantata, vaikka jollakin kertaa ei saisikaan sitä kaikkein kovinta hintaa. Asennemuutosta, rakenneremonttia ja veroporkkanoita kaivattaisiin myös metsätilojen pinta-alojen kasvattamiseen. Nyt niiden omistus pirstaloituu jatkuvasti, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen. Ruotsin tavoin meidän olisi päästävä isompiin kokonaisuuksiin vaikkapa yhteismetsä- ja osuuskuntamalleilla. Pulmana on kuitenkin omistajien passiivisuus. Monessa tapauksessa tilat periytyvät yli 80-vuotiailta vanhemmilta heidän noin 60-vuotiaille lapsilleen, Jaatinen toteaa. Passiivisen metsänomistuksen pulmaan on alettu pureutua myös eduskunnassa, joka on viime talvesta lähtien pyöritellyt käsissään metsänomistajien itsenäistä päätäntävaltaa lisäävää lakimuutosta. Metsäpalveluorganisaatioiden vuoden 2012 alussa toteutuvan rakenneremontin uskotaan niinikään aktivoivan metsänomistajia huolehtimaan paremmin omaisuutensa arvosta. Toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta varsinkin tuo metsäkeskusuudistus on kompromissi. Organisaatiota olisi voinut uusia reippaammin ja nopeammin, Jaatinen pohtii. MNISTERIÖISTÄ MUTKAN KAUTTA METSÄTEOLLISUUTEEN 42-vuotias Timo Jaatinen aloitti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana helmikuussa. Hän siirtyi uuteen tehtävään Satamaliitosta, jossa hän ehti olla toimitusjohtajana vajaan vuoden. Ennen Satamaliittoa hän oli vastaavassa pestissä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitossa huolehtien myös Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhteista. Työhistoriaan kuuluu myös Helsingin kokoomuksen toiminnanjohtajuus sekä ministerin erityisavustajan tehtävät liikenneja viestintäministeriössä, ulkoministeriössä sekä kauppaja teollisuusministeriössä. Vahvat yhteiskuntasuhteet ja -verkostot omaavan Jaatisen saama tehtäväkuvaus onkin yksinkertainen. Hänen on huolehdittava, että metsäteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä ja tasavertaisista toimintaedellytyksistä pidetään huolta myös tulevaisuudessa. Jaatisen suvulla on pienimuotoista metsäomistusta Kymenlaaksossa. Tilukset ovat edelleen vanhemman sukupolven hallussa. 8 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/2010 9

6 KOUKUSSA KOTI- METSÄÄN VIHREÄN KULLAN uudet jaksot alkavat MTV3-kanavalla 18. syyskuuta. Ohjelman uusi lähetysaika on MTV3- kanavalla lauantaisin kello Uusinnat nähdään sunnuntaiaamupäivisin. Kun Vihreä Kulta -ohjelman juontaja Noora Hautakangas haluaa irti kiireisestä arjesta, kääntyy auton keula Helsingistä kohti Pohjanmaata. Maalaistytön juuret ovat yhä tiukasti kiinni Soinin kauniissa ja huolella hoidetuissa kotimetsissä. Teksti Timo Sormunen Kuvat Sami Helenius Suomen kauneimmasta kesämaisemasta löytyy monta mielipidettä. Noora Hautakankaan suosikki ei kuitenkaan löydy kotimaan kiiltokuvamaisista matkailupostikorteista. Maikkaurilla pyörivän Vihreä Kulta -ohjelman juontajan silmä ja mieli lepää parhaiten Soinin syntymämaisemissa Seinäjoen kupeessa. On mieletön tunne, kun kurvaa autollaan myöhäisenä kesäiltana kotipihaan, kävelee polkua metsän läpi pikkulammen rantaan ja istahtaa saunamökin terassille. Sieltä löytyy se maailman paras maisema, vakuuttaa taannoisen Miss Suomi -tittelinsä myötä julkisuuteen lennähtänyt ja sen jälkeen monia maita ja mantuja kiertänyt Noora. Ja mitä kauemmaksi työkiireet ovat heittäneet kotikonnuilta, sitä tärkeämmäksi ovat nousseet Soinin kylän lapsuudenmaisemat ja pikkulammen rannalle rakennettu Herran kukkaro. Muutin kotoa kaupunkiin jo 15-vuotiaana ja silloin piti päästä vain maalta pois. Omaa kotipaikkaa ei tuolloin osannut vielä arvostaa. Nyt tilanne on ihan toinen. Vuosien myötä sitä on oivaltanut, että aika monella muullakin kaupunkilaisella on juuret maaseudulla, Noora naurahtaa. >> 10 Metsän henki 3/

7 >> Metsätöissä jo kouluiässä Sidettä kotiseutuun vahvistaa myös se, että tuhansien muiden suomalaisten tavoin Noorasta tulee aikanaan etämetsänomistaja. Monista kohtalotovereistaan poiketen hän on perehtynyt tulevaan metsäperintöönsä ja sen hoitoon jo polvenkorkuisena. Lapsuusmuistot liittyvät metsiin paitsi leikin myös arkisen aherruksen puolesta. Olin aikanaan isän apuna niin rankametsässä, taimikon perkauksessa kuin istutushommissa, joten monet metsän vaatimat hoitotyöt ovat ennestään tuttuja. Tv-ohjelman myötä on saanut kuitenkin paljon uutta tietoa ja opastusta, Noora kiittelee. Samaan hengenvetoon hän kehuu kirvesmiehen ja metsurin töitä tehneen isänsä raudanlujaa ammattitaitoa ja osaamista. Sen avulla omat kotitilukset on pidetty ensiluokkaisessa ja myös tuottavassa kunnossa. Lopputuloksessa ei kuulemma olisi huomauttamista edes Vihreän Kullan vierailevilla asiantuntijoilla. Helpolla ei metsä ole kuitenkaan omistajaansa päästänyt. Se on vaatinut isältä kovaa työtä, rakkautta ja huolenpitoa. Nuorten kiinnostus viriää Noora käy kotipaikassaan Soinin kylällä muutaman kuukauden välein ja tunnustaa suoraan, että se on liian harvoin. Ajorupeamaa kertyy Helsingistä viitisen tuntia yhteen suuntaan, mikä tuo reissaamiseen omat rajoitteensa etenkin talvisaikaan. Perillä arkiset asiat kuitenkin unohtuvat saman tien. Soini on minulle piilopaikka, jossa voi tosiaan rauhoittua ja nauttia luonnonrauhasta. Metsätila on vielä muutaman vuoden isän omistuksessa. Noorasta tulee silloin sen kolmas omistajapolvi ja tavoitteena on, että suvun sisäinen perintöketju jatkuu myös siitä eteenpäin. Pääkaupungin julkkispiireissä hän on törmännyt etämetsänomistajiin harvakseltaan. Jonkinasteisesta positiivisesta asennemuutoksesta maaseutua ja metsää kohtaan kertoo kuitenkin se, että entistä useampi kaupungissa asuva haaveilee pienestä maapalasesta kaukana kivikylien keskustoista. Myös tv-ohjelman myötä on tullut paljon palautetta ja varsinkin nuoret ovat olleet aktiivisia. Moni on alkanut kiinnostua metsänomistuksesta, kun heille on valottanut sen todellista arvoa ja tasaisen tuoton mahdollisuutta. Hyvää katsojapalautetta Soinin tilan hoidossa on yhteistyökumppanina ollut jo vuosikymmenten ajan UPM. Nooran mukaan tämä kumppanuus jatkuu myös omistajavaihdoksen jälkeen. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja asiantuntemus huippuluokkaa. Se on käynyt selväksi myös Vihreää Kultaa tehtäessä. Olen oppinut metsänhoidon ohella paljon uutta kotimaisesta metsäluonnosta, sen kasvilajeista ja eläimistöstä sekä niiden alueellisista vaihteluista, Noora kiittelee. Vihreässä Kullassa on voinut käsitellä asioita, jotka ovat askarruttaneet minun lisäkseni monia muitakin metsänomistajia. Katsojapalautteen perusteella olemme siinä myös onnistuneet. Miten on, saako tv-julkkis olla rauhassa kotikonnuillaan? Luulisi muutaman nimmarinmetsästäjän jo löytäneen samoille metsäpoluille? Kyllä kyläläiset ovat huomanneet, että olen pohjimmiltani se ihan sama maalaistyttö kuin ennenkin ja vieläpä ylpeä siitä, Noora sanoo hymyillen. Vihreä kulta kiinnostaa MTV3-kanavalla pyörivä Vihreä Kulta -sarja kääntyy tulevana syksynä jo neljännelle tuotantokaudelleen. Ohjelman perusidea pysyy silti entisellään eli tavoitteena on käydä läpi metsänomistukseen ja -hoitoon liittyviä asioita yhdessä asiantuntijoiden ja julkkisvieraiden kanssa. Katsojalukujen perusteella UPM:n sponsoroima ohjelma on koukuttanut paitsi sen juontajat myös alati isomman joukon suomalaisia. Noora Hautakankaan mukaan se ei ole mikään ihme. Vihreälle Kullalle on ollut selkeä tilaus. Aiheet ovat todella mielenkiintoisia ja niitä käsitellään kansantajuisesti, hän kiittelee. Noora pestattiin metsäohjelmaan ensi alkuun vierailevaksi tähdeksi. Pian hänelle kuitenkin tarjottiin juontajan pestiä sanavalmiin Arttu Harkin rinnalla. Myöntävää vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä. Vihreästä Kullasta pyörähtää käyntiin nyt syksyllä jo neljäs tuotantokausi. Metsässä on voimaa Arttu Harkki on Vihreän Kullan lumoissa jo neljättä vuotta. Hän innostui ideasta heti alkumetreillä. Sinänsä uskomatonta, mutta televisioon ei ole aiemmin tehty juuri mitään metsäohjelmaa. Kun minua kysyttiin mukaan, en tietenkään osannut sanoa ei, Arttu virnistää. Nooran tavoin Arttu tunnustaa, että suhtautuminen metsään, sen hoitoon ja suomalaiseen luontoon on muuttunut melkoisesti ohjelman teon myötä. Metsää katselee nyt ihan eri tavalla. Silmä huomaa säästöpuuryhmät, yli-ikäiset ja kaatokypsät rungot tai paikat, jotka kaipaisivat harvennusta. Metsä on elementti, joka uusiutuu ja kasvaa, mutta on silti haavoittuvainen. Se muistuttaa meitä ympäristöasioiden tärkeydestä sekä siitä, että metsät ovat täällä vielä silloinkin, kun meitä ei enää ole. VIHREÄN KULLAN UUDET JAKSOT VIEVÄT METSÄÄN JA METSÄN ULKOPUOLELLE Aika moni miettii metsäomistustaan pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Minusta oman syntymäpaikan arvoa ei voi rahalla edes mitata. Myyminen tarkoittaisi myös omien juurien lopullista katkaisemista. Syksyn 14 jaksossa liikutaan metsässä mutta lähdetään myös ulos metsästä katsomaan, millaisia tuotteita metsästä saadaan. Luvassa on uusia kiinnostavia aiheita, mielenkiintoisia julkkisvieraita, metsäluonnon esittelyä ja tutustuminen erilaisiin metsäisiin ammatteihin. Vihreän Kulta -ohjelman aiheista voi syksyn aikana keskustella ohjelman nettisivuilla ja ohjelman keskustelutilaisuuksissa, joissa on mukana ohjelmassa esiintyviä asiantuntijoita. Edellisen tuotantokauden aikana ohjelma tuli tutuksi lähes 3 miljoonalle katsojalle. Ohjelman toteutuksesta vastaa Intervisio. UPM on ollut mukana Vihreä Kulta -ohjelman tekemisessä yhteistyökumppanina alusta asti. Vihreä Kulta -ohjelman avulla olemme halunneet kertoa metsistä ja metsänhoidosta kiinnostavalla ja mutkattomalla tavalla. Meille on ollut tärkeää lähestyä myös metsäomistajia, joille metsäasiat eivät ole jokapäiväisiä vaan etäämmällä normaalista elämänpiiristä, sanoo UPM:n viestintäjohtaja Pirkko Harrela. Ohjelman idea on tässä toiminut erittäin hyvin, ja katsojapalaute on ollut ilahduttavaa. Katsojamäärät ovat yllättäneet myönteisesti, ja tieto metsäasioista on lisääntynyt. Myös mielikuvissa on menty eteenpäin. Ohjelmaa katsoneilla on myönteisempi mielikuva metsään liittyvistä asioista kuin niillä, jotka eivät ole katsoneet ohjelmaa. Myös MTV3:n tuotepäällikkö Juha Tuominen on tyytyväinen. Metsäaiheinen ohjelma selvästi kiinnostaa katsojia ja kolmannella tuotantokaudella ohjelmaa katsoikin parhaimmillaan lähes katsojaa per jakso, Tuominen sanoo. KESKUSTELUTILAISUUDET HELSINGISSÄ VIHREÄN KULLAN TEEMOISTA: kello Energiaa metsästä vai tuulesta vai molemmista? kello Puumarkkinat toimimaan! kello Paperi vai digi? Tilaisuudet pidetään UPM:n pääkonttorissa, Eteläesplanadi 2:ssa. Ilmoittautumiset: Lisätietoja jaksojen sisällöistä, ohjelmaan liittyvistä keskustelutilaisuuksista ja kilpailuista: Katsojakilpailun pääpalkinto on euron Honka-lahjakortti. 12 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

8 KALVILA Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. Teksti Aili Piironen Kuvat UPM ja sami helenius DASOS JA CATELLA OSTIVAT METSÄÄ Pitkäaikainen yhteistyösopimus UPM:n kanssa Dasos Timberland Fund I on tehnyt sopimuksen UPM:n kanssa 5747 hehtaarin metsäomaisuuskaupasta. Kaupan myötä Dasoksesta ja UPM:stä tulee merkittäviä yhteistyökumppaneita Savon alueella. Sopimukseen sisältyy sekä pitkäaikainen puun myyntisopimus että metsänhoitosopimus. Koska Dasos investoi ainoastaan sertifioituihin tai sertifioitavissa oleviin metsiin, meille on tärkeää, että nyt hankkimaamme metsäomaisuutta ovat hoitaneet UPM:n metsäammattilaiset kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti, kertoo Dasos Capital Oy:n toimitusjohtaja Olli Haltia. Yhteistyö UPM:n kanssa tukee tavoitettamme sijoittajiemme pitkän aikavälin tuotosta, johon myötävaikuttavat myös puun uudet loppukäyttömuodot mukaan lukien biopolttoaineet, Haltia sanoo. Aiemmin tänä vuonna kansainvälinen taloudelliseen neuvontaan ja omaisuuden hoitoon erikoistunut yhtiö Catella osti UPM:ltä Ylöjärvellä sijaitsevan noin hehtaarin metsäomaisuuskokonaisuuden. Osana sopimusta on pitkäaikainen puukauppa- ja metsänhoitosopimus UPM:n kanssa. Syksyllä 2009 yhtiöt sopivat Rautalammilla sijaitsevan hehtaarin metsäomaisuuskokonaisuuden kaupasta. Sopimus Dasos Timberland Fund I:n kanssa monipuolistaa osaltaan metsänomistajarakennetta Suomessa, mikä on ollut yksi tavoitteistamme, UPM:n metsäliiketoiminnan johtaja Risto Laaksonen sanoo. Catellalla on metsään erikoistunut Focus Global Forest CFGF -sijoitusrahasto, johon se hankkii metsäomaisuutta eri puolilta maailmaa. Metsäomaisuus on Catellalle pitkäaikainen sijoitus, joka antaa vakaan tuoton pitkällä aikavälillä. Ostamamme metsät ovat hyvässä kunnossa ja säilyvät sellaisina se on meidän molempien etu, sanoo Ernest Dochnal, joka vastaa Catellan metsäomaisuudesta Suomessa. Sopimukseen sisältyvä puukauppa- ja metsänhoitosopimus UPM:n kanssa varmistaa, että metsät pysyvät tuottavassa kunnossa, Dochnal lisää. UPM tarjosi helmikuussa 2009 ostettavaksi hehtaaria yhtiön metsäomaisuuskeskittymistä erillään olevia kohteita. Tavoitteena oli, että UPM etsi niiden ostajiksi pitkäjänteiseen metsänomistukseen sitoutuvia yhteistyökumppaneita. Tarjouksia kohteista ovat tehneet ja kauppoja on tehty sekä yksityishenkilöiden, kotimaisten yhteisöjen että ulkomaalaisten sijoittajien kanssa, mikä osaltaan monipuolistaa metsänomistajarakennetta Suomessa, UPM:n Pohjois-Euroopan metsäliiketoiminnasta vastaava johtaja Risto Laaksonen sanoo. Saimme sisareni kanssa metsätilan lahjana. Meitä on siis kaksi yhtymän osakasta ja omistamme tilan puoliksi. Miten metsäyhtymän puun myyntitulon verotus toimitetaan? Yhtymä on lähinnä vero-oikeudellinen käsite ja laskentayksikkö, joka pitää kirjaa tuloistaan ja menoistaan sekä antaa veroilmoituksen. Yhtymälle laskettu verotettava tulo tai tappio jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Verovelvollisia ovat siis osakkaat henkilökohtaisesti. Puun ostajan tekemä ennakonpidätys luetaan osakkaiden hyväksi ja mahdollinen jäännösvero tai palautus kohdistetaan osakkaille osuuksien suhteessa. Perunkirjoituksessa vuonna 2006 vainajan jäämistöön kuuluneen metsätilan käyväksi arvoksi ilmoitettiin euroa, joka vahvistettiin myös perintöverotuksessa. Kuolinpesä on saanut vuonna 2007 puun myyntituloja noin euroa ja rakentanut metsätietä, josta poistamattomia menoja on jäljellä euroa. Metsävähennysoikeutta ei ole ollut eivätkä kuolinpesän osakkaat omista muuta metsää. Miten myyntiä verotetaan, jos kuolinpesän metsätila myydään eurolla vapaille markkinoille? Esillä olevassa tapauksessa myynnistä muodostuisi luovutustappiota euroa luovutushinnan ( ) ja hankintamenon ( ) erotuksena. Perintöverotuksessa käytetty arvo rinnastuu todelliseen hankintamenoon, johon tässä luetaan myös kiinteistön perusparannusmenojen poistamaton osa. Hankintamenoon luetaan myös omaisuuden hankinnasta välittömästi johtuneet menot, kuten välityspalkkio. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kun voittoa kertyy. Luovutustappiota ei oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa. Luovutustappion vähennysoikeus menetetään, jos luovutusvoittoja ei kerry tappion syntymisvuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. On hyvä huomata, että kuolinpesä on erillinen verovelvollinen. Jos ennen metsätilan myyntiä ositusta ja perinnönjakoa käyttäen kyseinen tila siirretään osakkaille, nämä ovat henkilökohtaisesti myynnistä verovelvollisia kuolinpesän sijaan. Tällöin osakkaalla on mahdollisuus vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa luovutustappio muun omaisuutensa luovutuksesta saadusta voitosta edellä mainitussa määräajassa. Yleisesti puukaupan ostotarjoukset tehdään kirjallisesti, josta ilmenee sisällön lisäksi tarjouksen voimassaoloaika. Miten pitkä on suullisen tarjouksen voimassaoloaika, jos tarjous on tehty esimerkiksi puhelimitse? Kirjallisessa tarjouksessa tarjouksen tekijä voi selkeästi määrätä miten pitkään tarjous sitoo häntä, mikä on myös hyvä menettelytapa. Suulliseen tarjoukseen sen sijaan on annettava vastaus heti, jos tarjous halutaan hyväksyä, ellei tarjouksen tekijä ole asettanut määräaikaa vastaukselle. Jos vastausta ei heti anneta, katsotaan tarjous hylätyksi. Olemme suunnittelemassa suvun yhteismetsän perustamista. Metsätilan koko alue on tarkoitus muodostaa yhteismetsäksi ja samalla muodostaa osakkaita varten haamukiinteistöjä. Mitä haamukiinteistö tarkoittaa? Haamukiinteistöksi kutsutaan kiinteistöä, jolla on vain osuuksia kiinteistöjen yhteisiin alueisiin, esimerkiksi osuuksia yhteismetsään, mutta ei omia maa- tai vesialueita. Haamukiinteistöt yksilöidään kiinteistötunnuksen avulla ja merkitään kiinteistörekisteriin. Heikki Kalvila ON UPM:n metsäomaisuuspäällikkö Kuolinpesään kuuluu muun ohessa rahavaroja, asuinhuoneisto ja metsätila. Perunkirjoitus pidettiin noin neljä vuotta sitten, jolloin tehtiin myös ositus lesken ja kuolinpesän välillä. Meitä on kuolinpesän osakkaina kaksi rintaperillistä ja molempien osuus on puolet. Olemme suunnitelleet, että toinen saisi metsän ja toinen asunnon (ne ovat likimain samanarvoisia) ja tarvittava tasaus hoidettaisiin pesän rahavaroilla. Voiko metsän osoittaa toiselle ja asunnon toiselle ja aiheutuuko jäämistöomaisuuteen muodostuneesta arvonnoususta veroseuraamuksia perinnönjaossa? Pesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Metsän ja asunnon osoittaminen yksinomistukseen ehdotetulla tavalla selkeyttäisi myös omaisuuden myöhempää käyttöä. Perinnönjaossa käytetään omaisuuden käypiä arvoja ja ne voivat poiketa perintöverotuksessa vahvistetuista arvoista. Perinnönjako ja perintöverotuksen toimittamisen jälkeen tapahtunut mahdollinen omaisuuden arvonnousu tai -lasku ei realisoi veroseuraamuksia, mikäli perilliset saavat jaossa omaisuutta arvomääräisesti perintöosuuttaan vastaavasti eikä jaossa käytetä pesän ulkopuolisia varoja. Omaisuuden käyvän arvon osoittaminen esimerkiksi verottajaa varten on viime kädessä näyttökysymys. Mistä johtuu, että metsätilan vakuusarvo pankkilainan vakuutena on usein alhainen? Eri pankeissa metsäkiinteistön arvostaminen lainan vakuutena vaihtelee. Koska kiinteistön käyttämisen vakuutena tarkoitus ei ole rajoittaa omistajan tavanomaista määräysvaltaa hakata metsää hakkuuohjelman mukaan, tilan arvo voi hakkuiden seurauksena alentua panttivelkojan kannalta merkittävästikin. 14 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

9 m e t s ä l u o n to & ympäristö Teksti Sami Oksa Kuvat ville vuorio EI RUPI LISKOA PAHENNA Vapaaehtoisuus ja yhteistyö muodostavat voiman, jollaista ei pakolla saada aikaan. Tämä näkyy myös METSO:n yhteistoimintaverkostohankkeissa, joissa eri tahot kehittävät vapaaehtoisesti talousmetsien luonnonhoitoa YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuonna Rupilisko on yhden METSO-yhteistoimintahankkeen aihe. UPM on mukana METSO-yhteistoimintahankkeessa Rupilisko huippumalliksi METSO turvaverkostoksi, jonka vastuullisena vetäjänä on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on turvata uhanalaisen rupiliskon esiintymät talousmetsien luonnonhoidon menetelmin. UPM halusi osallistua hankkeeseen, sillä suuri osa Manner-Suomen tunnetuista rupiliskoesiintymistä UPM:n omistamissa metsissä. Rupilisko (Triturus cristatus) on salamantereihin kuuluva sammakkoeläin. Laji on rauhoitettu ja suojeltava laji Suomessa. Rupilisko elää maalla. Huhti-toukokuussa se siirtyy makeavetisiin lampiin tai lampareisiin kutemaan. Ravinnokseen rupilisko käyttää muun muassa toukkia ja sami oksa on UPM metsän ympäristöpäällikkö etanoita, joita se saalistaa teräviä hampaitaan käyttäen. Rupilisko käyttää pieniä lampia ja lampareita lisääntymisvaiheessaan. Muninta tapahtuu vedessä, jossa uudet yksilöt elävät kesän yli. Syksyn tullessa nuoret yksilöt siirtyvät maalle, jolloin muodonvaihdos tapahtuu. Maalla se viihtyy lehtipuuvaltaisissa metsissä, jotka usein rajoittuvat sen lisääntymislampiin. Näissä metsissä kantojen muodostamat suojaisat onkalot ja lahopuu ovat tärkeitä suoja- ja ravintoresursseja. Rupiliskoa uhkaa sen lisääntymiseen käyttämien lampien ja lampareiden kuivahtaminen kesällä ennen uuden sukupolven siirtymistä maalle. Myös metsien käsittely voi muodostaa uhan rupiliskolle. Sammakkoeläimet ilmastonmuutoksen mittareina Sammakkoeläimet ovat herkkiä indikaattoreita ilmaston muuttumiselle, ja yksi suurimmista uhista liittyy ilmastonmuutokseen. Käynnissä olevan hankkeen tavoitteena on selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon rupiliskoa esimerkkinä käyttäen. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa rupiliskon menestymiseen useaa kautta. Lumimäärän väheneminen voi aiheuttaa lampien kuivumista. Lauhat talvet häiritsevät horroksen laatua ja vähälumiset kovat pakkasjaksot voivat jäädyttää koko lammen, kun lumipeite ei muodosta suojaavaa kerrosta lammen pinnalle. Rupiliskon menestymistä voidaan turvata pienimuotoisillakin hoitotoimilla. Kustannustehokkuus syntyy hoitotoimenpiteiden kytkeytyessä talousmetsien normaaliin käyttöön. Hakkuiden yhteydessä voidaan hoitaa rupiliskon käyttämien lampien rannan puustoa, jolloin tavoitteena on lehtipuiden turvaaminen ja kuusen suhteellisen määrän vähentäminen. Myös maanmuokkauksessa ja kunnostusojituksessa rupilisko voidaan ottaa huomioon normaalien toimenpiteiden yhteydessä. Luonnonhoito huomioidaan talousmetsissä Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan talousmetsissä tehtäviä aktiivisia tai passiivisia toimenpiteitä, joilla turvataan puuntuotannon rinnalla olevia muita arvoja, kuten maisemaa, lajien elinympäristöjä, kulttuuri- ja muinaismuistokohteita ja arvokkaita luontokohteita. Passiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hakkuiden ulkopuolelle jätettävä lähteen tai puron välitön lähiympäristö ja säästöpuuryhmät, aktiivisia esimerkiksi harjun paahderinteen puuston poistaminen ja tekopökkelöiden tekeminen, jossa säästöpuuksi tarkoitettu puu katkaistaan noin neljän metrin korkeudelta tavoitteena synnyttää järeää runkolahopuuta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n yhtenä tavoitteena on kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Jotta tavoite toteutuisi maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hankkeita luonnonhoidon kehittämiseksi. Eri organisaatiot luonnonsuojelujärjestöistä metsäteollisuuteen toimivat yhteistyössä näissä hankkeissa. UPM on mukana neljässä seitsemästä yhteistoimintaverkostohankkeesta. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on kehittää talousmetsien luonnonhoitoa lajien ja elinympäristöjen näkökulmasta. Rupiliskon muna. METSO-YHTEISTOIMINTA- VERKOSTOHANKKEET, JOISSA UPM ON MUKANA: Ilmastonmuutos metsässä rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi. Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana. Luonnonhoitoa liekillä. Männikkömetsät ja rantojen raidat. LEHESVIRTA LUONTO OPETTAA Kesän myrskyt antoivat tuntuvan muistutuksen luonnonvoimien armottomuudesta metsiemme muokkaajana. Tukkipuun mittaan ehtineet rungot repeytyivät kahtia, ja puiden latvaosat sinkoutuivat lähes tulkoon taivaan tuuliin. Metsätuhon esteettinen kokemus toi mieliin vertauksia sotahistoriastamme. Ukkosrintaman syöksyvirtaukset niittivät metsiemme satoa aivan omalla aikataulullaan. Metsänomistajien tuskaa lievensi myrskyn varalle otettu vakuutus niiden osalta, joilla vakuutus oli. Tuhansien ihmisten ollessa päiväkausia sähköttä oli helppo havahtua riippuvuuteemme sähköverkon toimivuudesta. Toinen kesään liittyvä mieliin jäänyt sääilmiö totta kai oli paahteiset ennätyshelteet. Joku ennätysfriikki jäi kaipaamaan + 40 celsiusasteen rikkoutumista, mutta usealle suomalaiselle yli 30 asteen lämpötila on vähintäänkin riittävä. Onneksi Suomessa on järviä, joihin voi hetkeksi pulahtaa kuumuutta pakoon. Poikkeuksellinen sää toi tietysti sävyä jo valmiiksi vilkkaaseen ilmastokeskusteluun. Vasta koettu kylmä ja luminen vanhan ajan talvi ja lapsuuden kesiäkin takuuvarmasti lämpimämpi kesä on ollut monien mieleen. Kuuma virtaus näkyi myös lajihavainnoissa. Kesän aikana havaittiin eteläistä hyönteislajistoa, kokonaan uusiakin lajeja sekä eksoottisia lintuharvinaisuuksia. Osa tulokkaista ottanee hiljalleen jalansijaa uusilta seuduilta. Lajien levinneisyysalueet siirtyvät pohjoista kohti. Nähtäväksi jää, onko tulokaslajien joukossa nyt tai myöhemmin sellaisia, jotka elävät myrskytuhopuissakin ja aiheuttavat riskin uusille metsätuhoille. Jos talousmetsämme ovat lajistoltaan monipuolisia, syntyy myös lajien välistä kilpailua. Tämä kilpailutilanne auttaa estämään yksittäisten vahingollisten lajien ylivaltaa. Luonnonilmiöitä seuraamalla ja ymmärtämällä niitä voimme ohjata ja kehittää myös omaa toimintaamme. Jaksoittainen metsänkasvatusmalli, missä koko puusto uudistetaan kerralla, sopii hyvin meillä vallitseviin olosuhteisiin. Kun tähän malliin on yhdistetty monipuolinen luonnonhoidollinen menetelmäkokonaisuus, myös ympäristötavoitteissa edistytään. Jatkuvaa kasvatusta ja siis jatkuvan hakkuun menetelmää on toki tarpeen toteuttaa siellä, missä maisemallisesti halutaan säilyttää metsien peitteisyys. Kesän myrskypuita on korjattu metsistä suurella urakalla, mutta ei tietenkään kaikkia. Myrskytyttöset Janika, Asta ja Veera ovat tuottaneet vuosituhannen alussa metsiimme merkittävän lahopuureservin, josta lahopuiden lajisto hyötyy pitkään. Metsien ennallistamishankkeet ovat osa nykyistä luonnonsuojelutyötä. Myös lahopuuta tuotetaan aktiivisesti monissa hankkeissa. Lahopuun luontaisen syntymisen merkitys tuleekin ottaa huomioon, ennen kuin EU:n ympäristömiljoonat käytetään puiden kaateluun lahopuuksi. Kustannustehokkuus on onnistumisen ehto luonnonsuojelussakin. Timo Lehesvirta, johtaja, kestävä metsätalous, UPM 16 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

10 LUONTO NÄYTTI VOIMANSA Asta- ja Veera-myrskytuhojen jäljillä Konnevedellä Astan jälkiä siivotaan vielä kuukausia. Samalla meille teknisessä maailmassa eläville tuli jälleen kerran muistutus, että luonnon edessä olemme aika voimattomia. Ukkosen yhteydessä kylmää ilmaa virtaa alas. Usein viilenevä ilma tuntuu iholla juuri ennen ukkosta. Joskus tämä viileä ilmamassa on kooltaan valtava. Kun sen alle sattuu avointa maastoa, kuten suuria järvenselkiä, syöksyvä ilma pääsee esteettä jatkamaan matkaa ja iskee armottomalla voimalla eteensä tulleet esteet nurin. Suuret puut katkeavat tulitikun lailla, ellei juuristo anna sitä ennen periksi. Yleensä ukkosmyrskyjen tuhot ovat näiden syöksyvirtausten aiheuttamia. Pyörremyrskyt ovat paljon harvinaisempia. Uuraisilla muutama päivä Astan perään tullut Veera on ollut jälkien ja silminnäkijähavaintojen perusteella pyörremyrsky. Sähköyhtiöiden väki on huhkinut lähes yötä päivää korjaamassa linjoja ja palomiehet ovat raivanneet teitä auki. Metsäammattilaiset ovat kulkeneet maastossa arvioimassa tuhoja ja suunnittelemassa jälkien korjaamista. Metsäyhtiöissä puunkorjuusuunnitelmat jouduttiin panemaan uusiksi, ja koneita ja henkilökuntaa on keskitetty tuhoalueille. Puunostajien puhelimet ovat soineet aamusta iltaan, kun ihmiset ovat huolissaan kyselleet neuvoja. Pahimmat tuhoalueet otettiin ensiksi käsit- >> Työ myrskytuhoalueilla sujuu hitaammin kuin normaalileimikoissa. Myrskytuhoja tutkimassa Sumiaisissa UPM:n puunostaja Jukka Karjalainen ja metsänomistaja Aimo Häyrinen. Astan päivän aamuyöllä Suomen poikki kaakosta luoteeseen pyyhkäissyt ukkosrintama aiheutti suuria tuhoja myrskyn alle jääneillä alueilla. Metsät lakosivat, rakennuksia ja autoja särkyi, tiet menivät poikki ja sähköt katkesivat. Teksti Eero T Väisänen Kuvat Eero T Väisänen ja Pentti Vänskä UPM:n Konnevedellä sijaitsevan Metsä-Leskelän vajaan 400 hehtaarin tilan puusto tuhoutui käytännössä kokonaan. Vain pienet taimikot säästyivät. 18 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

11 >> Myrsky aiheutti erityisen pahaa jälkeen Kyynämöisten Hietasaaressa (vas.), jonne UPM Silvestan metsuri Tuomo Piesanen (kesk.) hälytettiin raivaustöihin. Metsissä jälki oli pahimmillaan tämän näköistä (oik). Kuva on Konnevedeltä. telyyn ja tukit pyrittiin pelastamaan. Metsänomistajien kannalta ikävintä on nuorten, vastikään harvennettujen kasvatusmetsien tuhoutuminen. Omistajat ja metsäammattilaiset joutuvat puntaroimaan monessa paikassa, pannaanko loputkin nurin vai jääkö metsikkö tuhopuiden korjuun jälkeen vielä kasvatuskelpoiseksi. Metsä nurin Sumiaisissa Sumiaisten Viitamäessa maanviljelijä Aimo Häyrisen talo on korkean mäen laella. Kyllä myrskyn rajuuden tunsi heti. Mutta kuin ihmeen kaupalla talon pihapiiri säästyi. Vain yksi omenapuu kaatui. Ja tietenkin sähköt katkesivat viikoksi. Mutta kyllä me nykyään pärjäämme joten kuten, kun meillä ei ole enää karjaa. Metsässä mäen alareunassa myrskyn jälki on ikävää katsella. Noin 12 hehtaaria on tämän hetken arvio. Eniten surettaa nuorten, vasta harvennettujen tukkimetsien tuhoutuminen. Uudistuskypsät metsät kaatuivat kokonaan ja kasvatusmetsissä kävi aikamoinen tuho. Nyt saa odotella aika pitkään, kunnes metsästä saa taas tuloja, Häyrinen kertoo. Yhdessä pohdimme kysymystä uudistamisesta vai kasvattamisesta. Johtopäätökseksi tulee, että hieman liian harvatkin kuviot kannattaa tällä tilalla jättää kasvamaan. Maaperä on rehevää, joten kuusikot lihovat nopeasti ja metsässä on jälleen myytävää puuta. Lähellä ollut kone heti töihin UPM:n puunostaja Jukka Karjalainen teki puukaupan Häyrisen kanssa välittömästi. Tässä kävi sikäli hyvin, että saarijärveläisen RV-Hännisen kone sai juuri lähellä olleen työmaan valmiiksi, joten siirsimme koneen saman tien tänne. Ensi hätään hakkaamme aukeiksi tulevat alueet. Harvennusmetsiin palamme myöhemmin. Kuljettaja Toni Liimatainen sai heti myräkän jälkeen käskyn siirtyä myrskymetsiin. Näitä taitaa riittää pitkälle syksyyn. Jälki on sen verran hurjaa. Tällä tilalla olen ollut viikon eikä toista reunaa näy. Liimatainen kertoo tuulikaatojen vaativan aivan eri hakkuutekniikan kuin normaali työskentely. Ensin pitää katsoa, miten päin puu oikein on. Runkoa joutuu usein vetämään eri asentoon, jotta karsiminen onnistuisi. Halkeamat ovat hankalia. Ja männyt ovat usein niin syvällä maassa, että rungon katkaisu on todella vaikeaa. Työ on selvästi hitaampaa kuin tavallinen hakkuu. Noin kolmanneksen vähemmän saa tuurissa aikaan. Ja ketjuja menee jatkuvasti. Viime viikolla piti lähteä hakemaan uusia, kun kaikki varaketjutkin loppuivat. Talon isäntä Aimo Häyrinen on itsekin työskennellyt sekä metsurina että traktorimiehenä myrskysavotoilla. Hän osaa neuvoa konemiestä löytämään parhaat ajoreitit ja pahiten tuhoutuneet kohdat. Kun poistumme työmaalta, hän jää metsään. Käyn rajaamassa lisää alueita ja merkkaan ajourat sekä varastot valmiiksi. Konemiehet voivat keskittyä hakkaamaan. Eero T Väisänen on UPM Metsän ympäristöasiantuntija UPM Silvestan metsurit raivaavat metsiä ja sähkölinjoja Uuraisilla UPM Silvestan metsuri Tuomo Piesanen lähti heti Veeran jälkeen raivaustöihin Kyynämöisten Hietasaareen, jossa leirintäalue jäi pahasti myrskyn alle. Palopäällikkö soitti, että leirintäalueella tarvitaan nopeasti apua. En tämmöistä tuhoa osannut edes kuvitella. Puita on nurin ristiin rastiin monessa kerroksessa ja runkojen keskellä on sitten enemmän tai vähemmän hajonneita asuntovaunuja. Raivaustyö on todella hidasta, vaikka nyt tänne on saatu myös moto ja ajokone. Mutta kun rungot ovat osin maassa kiinni ja tyvi hiekkaa täynnä, metsureita tarvitaan katkomaan runkoja. Viime viikonloppukin meni sahatessa. UPM Silvesta hälytettiin raivaamaan sähkölinjaa Muurameen. Kuusikoissa lankojen seassa työ on vieläkin hankalampaa kuin täällä leirintäalueella. Kun työskentelee täysissä varusteissa yli 30 celsiusasteen helteellä, alkaa hikitippoja väkisinkin tulla nenänpäästä, Piesanen kertoo. Jälkityötä luvassa vuosiksi Kun raivaus on ohi, tuhoutuneet alueet täytyy metsittää. UPM:n Joroisten tarhan taimilla on lähivuosina kysyntää. Eikä työ lopu vielä viljelyyn. Paikoin tuhoalueilla on hyvässä kasvukunnossa olevia soita, joiden ojat on äskettäin avattu. Puustokin on säilynyt pääosin pystyssä. Mutta ojien reunoilla kasvaneita pisimpiä puita on nurin. Ne ovat samalla tukkineet ojia. Selvitettävää ja jalkatyötä riittää vuosiksi eteenpäin. METSÄVAKUUTUS PIENENTÄÄ TALOUDELLISIA TAPPIOITA Asta- ja Veera-myrskyt muistuttivat meitä, miten merkittäviä metsätuhoja luonnonvoimat voivat aiheuttaa ja silmänräpäyksessä. Ennalta varautuminekin säätilojen ääri-ilmiöihin ja myrskytuhoihin on vaikeaa. Vakuuttamalla metsäomaisuus äkillisiltä ja samalla odottamattomilta vahingoilta metsänomistaja voi pienentää metsätuhojen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. On kuitenkin hyvä huomata, että vakuutusturvan kattavuus määräytyy vakuutukseen sovitun turvatason ja sopimusehtojen mukaisesti. Monilla metsänomistajilla kuuluu olevan vielä vanhoja niin kutsuttuja ainaisvakuutuksiakin, jotka antavat huonon turvan, koska niitä ei ole sidottu indeksiin eivätkä näin ollen ota huomioon inflaation aiheuttamaa rahan arvon muutosta ja metsissä tapahtunutta voimakasta arvon kasvua. Myrskytuhot voivat aiheuttaa monenlaista vahinkoa metsälle. Tyypillisesti vahingon seurauksena tappioita aiheutuu puutavaralajisiirtymästä, kun esimerkiksi arvokkainta tukkipuuta menetetään kuitupuuksi tai jopa polttopuuksi. Myrskytuhokohteissa puun korjuukustannukset ovat yleensä normaalia korkeammat, mikä näyttäytyy alempina kantohintoina. Nuoriin kasvatusmetsiin iskenyt myrsky aiheuttaa niin kutsuttua odotusarvovahinkoa, jolla tarkoitetaan liian aikaisen hakkuun vuoksi puuston odotettavissa olevien hakkuutulojen menetyksiä. Myrskytuhojen seurauksena syntyy helposti myös metsän viljelykuluja ja vahingoittaa myrskyt taimikoitakin. Metsien omaisuusarvot ovat usein erittäin suuria ja vakuuttaminen on osa riskien hallintaa. Tällöin metsänomistajan kannattaakin varmistua oman metsävakuutuksensa turvan laajuudesta erilaisten vahinkojen kuten myrskytuhojen varalle. Teksti heikki kalvila Teksti Nilla Hietamäki Kuva Kirsi Salovaara ENSIMMÄISET UPM SILVESTAN franchising-yrittäjät aloittivat työnsä UPM:n metsätyöpalveluihin erikoistunut tytäryhtiö UPM Silvesta on solminut sopimuksen franchising-yrittäjyydestä ruotsalaisen Hakala Skogskötselin kanssa, joka perustaa Suomeen tätä varten tytäryrityksen. Pilotoimme UPM Silvesta -yrittäjäketjun toimintamallia Hakala Skogskötselin ja muutaman muun yrittäjän kanssa tänä vuonna, kertoo UPM Silvestan toimitusjohtaja Jukka Koivumäki. Tavoitteena on kasvattaa ja kehittää franchising-yrittäjäverkostoa hallitusti. Hakala Skogskötsel on toiminut alihankintayrityksenämme jo aiemmin. Yritys täyttää asettamamme kriteerit, ja olimme molemmat halukkaita tekemään yhteistyötä franchising-mallin pohjalta, Koivumäki sanoo. Olemme kiinnostuneita pitkäjänteisestä yhteistyöstä UPM Silvestan kanssa. Tarkoituksena on saada töitä käyttämällemme suomalaiselle työvoimalle, toteavat puolestaan Hakala Skogskötselin osakkaat Kai Hakala ja Teuvo Perttula. Tulevaisuudessa UPM Silvesta -ketjun yrittäjät vastaavat yhtiön omien noin 200 metsurin lisäksi metsänhoitotöiden toteuttamisesta UPM:n toiminta-alueella Suomessa. Ketjun toimintaa kehitetään yhteistyössä. Yrittäjä voi keskittyä töiden toteuttamiseen ja työtapojen kehittämiseen, kun taas UPM Silvesta tukee yrittäjää erilaisin yhteisin palveluin. Suomen metsissä riittää töitä metsureille, varsinkin silloin kun kaikki metsänomistajat ymmärtävät metsänhoitotöiden oikea-aikaisen tekemisen tärkeyden. Korkealaatuiset, selkeästi kuvatut metsänhoitopalvelut tekevät töiden tilaamisesta ja toteutuksen seurannasta met- Kotimatka lyheni. Hakala Skogskötselin palveluksessa oleva metsuri Markku Torvinen on iloinen työnantajansa ja UPM:n yhteistyöstä, sillä se tietää hänelle töitä Suomessa. Torvinen on aiemmin tehnyt metsätöitä Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa. sänomistajalle helppoa. Metsänhoitotöiden toteuttaminen oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti lisää metsäomaisuuden arvoa ja tuottoa, Jukka Koivumäki muistuttaa. 20 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

12 m a a s t o s s a ENERGIAN MONET MUODOT Energialla on monia ilmenemismuotoja, kuten lämpöenergia, sähköenergia, säteilyenergia, liike-energia jne. Kaikissa fysiikan tuntemissa ilmiöissä eri energiamuotojen summa pysyy vakiona, vaikka esimerkiksi omakotitalojen sähköpatterit muuttavat sähköenergian lämpöenergiaksi. Energiaa ei synny eikä häviä. SI-järjestelmässä energian yksikkö on joule (J). Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 lähes 360 TWh eli noin 1400 PJ (petajoulea). Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet: 1 toe (ekvivalenttinen öljytonni) = 11,63 MWh = 41,868 GJ = 10 Gcal. Yhä useampi suomalaiskoti lämpiää tulevaisuudessa energiapuusta tuotetulla kaukolämmöllä tai sähköllä. Suomen suurimpana energiapuun hyötykäyttäjänä, ja Suomen toiseksi suurimpana energiayhtiönä UPM:llä on jo vankka kokemus biomassan hankinnasta ja uusiutuvan energian tuotannosta. UPM Suomen toiseksi suurin energiayhtiö SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ TEHTAILLE JA KOTEIHIN Kilo, mega, giga vai vielä suurempi? Etuliitteet: k (kilo) = 1000 M (mega) = G (giga) = T (tera) = P (peta) = MWh = noin 0,5 kiintokuutiometriä puuta (kosteus 40 %). 1 MWh = energiatuotanto noin 100 litralla kevyttä polttoöljyä. 1 GWh = noin 50 omakotitalon energiakulutus vuodessa. 1 TWh = kotitalouksien sähkönkulutus Helsingissä vuoden aikana. Kuusimetsän päätehakkuista saadaan hakkuutähteet ja kannot korjaamalla metsäenergiaa talteen noin 240 MWh hehtaarilta. Hakkuutähteiden energiasisältö on noin 80 MWh ja kantojen 160 MWh. Irtohakkeen määrä hehtaarilta on yli kolmesataa kuutiometriä. On kaikkien etu, että kiinteää puupolttoainetta energialähteenä käyttäviä biovoimalaitoksia rakennetaan eri puolille Suomea ennätystahtiin, tehdasasiakaspäällikkö Juha Palokangas sanoo. Teksti Hannu Ylönen Kuvat Vesa Laitinen Suomen energian kokonaiskulutuksesta puuperäisillä polttoaineilla tuotetaan tällä hetkellä noin viidennes, sanoo UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan tehdasasiakaspäällikkö Juha Palokangas. Termillä metsäenergia tarkoitetaan puunkorjuussa syntyvää hakkuutähdettä, maasta nostettuja kantoja ja metsien ohutrunkoista pienpuuta, Palokangas selvittää. Energiapuulla taas tarkoitetaan metsäenergiaa ja metsäteollisuuden tuotantoprosesseissa syntyviä puupohjaisia sivutuotteita, esimerkiksi sahojen purua ja puiden kuorihaketta, Palokangas jatkaa. Palokankaan mukaan on kaikkien etu, että kiinteää puupolttoainetta energialähteenä käyttäviä biovoimalaitoksia rakennetaan eri puolille Suomea ennätystahtia. UPM tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa ja on Pohjolan Voima Oy:n ja Kemijoki Oy:n osakas. Sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti on lähes 3000 MW. UPM tekee tehtaillaan enemmän sähköä kuin kuluttaa. Uusiutuvaa energiaa metsästä Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2008 energian kokonaiskulutus Suomessa oli noin 358 TWh eli noin 1400 PJ (petajoulea). Lähes puolet tästä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla (öljy, hiili ja maakaasu). Puuperäiset polttoaineet olivat toiseksi merkittävin energialähde. Uusiutuvien energialähteiden (puu, peltobiomassa, biokaasut ja biopolttoaineet, aurinko, tuuli ja vesivoima) osuus tuotannosta oli 28 prosenttia. Puuperäisten polttoaineiden osuus tästä on noin 80 prosenttia, mistä vajaa puolet on metsäteollisuudessa syntyviä sivutuotteita, esimerkkeinä mustalipeä ja puun kuori. EU on asettanut Suomelle tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta 38 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. >> Kuorihakkeen purkua Kaukaan voimalaitoksella. 22 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

13 PUUKAUPPA & METSÄOMAISUUDENHOITO >> Lähes 80 prosenttia UPM:n Suomen tehtaiden energiasta tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. UPM tuottaa noin 30 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta, mutta vain yksi prosentti Suomen hiilidioksidipäästöistä menee UPM:n piikkiin. Taustalla näkyy Kaukaan voimalaitos. Energiapuun käyttö kasvaa Tällä hetkellä metsäenergian vuosikäyttö Suomessa on noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Vertailun vuoksi koko Suomen metsäteollisuus käyttää puuta tällä hetkellä noin 50 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Suomen metsistä on mahdollista saada metsäenergiaa vuositasolla noin 30 TWh, mikä vastaa noin 15 miljoonaa kiintokuutiometriä puubiomassaa. Tehdasasiakaspäällikkö Juha Palokangas vakuuttaa, että energiapuun käyttö Suomessa kasvaa tulevina vuosina. Metsäenergian järjestelmällinen hyödyntäminen alkoi vasta 1990-luvun lopulla. Toiminta tehostuu. Uusia biovoimalaitoksia rakennetaan, ja puuperäisen biomassan kysyntä lisääntyy. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia. Yksi tärkeä bioenergiatuotannon päämäärä on hidastaa ilmastomuutosta vähentämällä fossiilisten polttoaineiden öljy ja kivihiili käyttöä, ja lisätä samalla uusiutuvan energian osuutta. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia. Kosteus ja puhtaus kriittiset tekijät Palokangas korostaa, että kosteus ja biomassan puhtaus ovat kriittiset tekijät energiapuun hyötykäytössä. Kosteusprosentin määrittäminen perustuu tätä nykyä näytteenottoon. Kehitteillä on uusia laitteita ja muuta modernia tekniikkaa hakkeen kosteusmittauksiin sekä laadunmäärityksiin. Jos kosteusprosentti on nolla, yksi tonni puhdasta puuta sisältää energiaa noin 5 MWh. Jos kosteus on 60 prosenttia, mikä on kannattavan energiatuotannon kipuraja, saadaan tonnista puuta energiaa enää 1,5 MWh. Käytännössä kosteus vaihtelee välillä prosenttia. Metsäenergian puhtaudesta puhuttaessa kantojen kanssa on oltava tarkkana. Hiekka ja kivet eivät tuota energiaa. Käytännössä konekuljettajalla on suuri vastuu: konemies nostaa kannot maasta, halkaisee ne koneellisesti ja ravistaa mullat pois, Palokangas selvittää. Biopolttoaineet yleistyvät UPM:llä on energiapuuta käyttäviä voimalaitoksia kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Osa niistä on osakkuusyhtiöitä. Biovoimalat sijaitsevat Raumalla, Valkeakoskella, Jämsänkoskella, Kaipolassa, Kuusankoskella, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Pietarsaaressa, Kajaanissa ja Ristiinassa. Toisen sukupolven biopolttoaineita jalostavan laitoksen rakentamista selvitetään. Mahdollisen laitoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu Ranskassa ja Suomessa Kuusankoskella ja Raumalla. Biopolttoaine on biomassasta valmistettua nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta, Palokangas kertoo. UPM on aloittanut biopolttoainelaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn myös Lappeenrannassa. Esittelyssä Kaukaan Voiman biovoimalaitos Vuoden 2010 alussa Lappeenrannassa käyttöön otettu Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos on Suomen suurin kiinteän biopolttoaineen käyttäjä. Voimalaitos nielee vuodessa yli 2 TWh polttoainetta. Suurin osa voimalassa käytettävästä polttoaineesta on energiapuuta ja loput turvetta. UPM toimittaa metsäenergian laitokselle. Kovilla paukkupakkasilla voimalaitoksen polttoainetarve voi olla jopa sata täysperävaunullista rekkaa biopolttoainetta. Polttoaine hankitaan noin sadan kilometrin säteeltä. Biovoimalan omistavat Pohjolan Voima Oy, joka on UPM:n osakkuusyhtiö ja Lappeenrannan Energia Oy. Biovoimala on täysin automatisoitu, ja sitä ohjataan UPM:n Kaukaan sellutehtaan valvomosta. Kaukaan Voima tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan kaupungin asukkaille sekä prosessihöyryä UPM:n Kaukaan tehtaille. Se on yksi vahva lenkki vähäpäästöisen energiatuotannon ketjussa, johon UPM panostaa voimakkaasti, tehdasasiakaspäällikkö Palokangas sanoo. UPM on investoinut 2000-luvulla uusiutuvaan energiaan yli miljardi euroa. Biomassapohjaisen sähkön tuotantokapasiteetti on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. ELÄMÄÄ METSISSÄ MYRSKYJEN JÄLKEEN Nyt syksyn kynnyksellä monella meistä on kaksijakoiset ajatukset kuluneesta kesästä. Ennätyshelteet suosivat miltei pari kuukautta, lämpöennätyksiä rikottiin, nautittiin kesästä. Mutta sanonta kaikki hyvä päättyy aikanaan piti paikkansa. Kylmät ja kuumat ilmat alkoivat törmäillä ja myrskytuulien seurauksia on nyt saatu ihmetellä. Valitettavan moni on joutunut konkreettisesti toteamaan myös oman metsikön tai pihapuiden tuhon. Onni onnettomuudessa on ollut, että ainakin meillä UPM:ssä on voitu järjestellä puutilannetta niin, että myrskypuille on saatu tilaa. Puunkorjuuta on keskitetty tuhoalueelle ja kuljetussuuntia tehtaille on muutettu, tavoitteena minimoida metsänomistajaasiakkaidemme tappiot. Myrskykohteiden korjuu on liki puolet hitaampaa kuin normaalileimikoissa ja laaturiski nousee huomattavan suureksi. Vaikeusastetta lisää se, että päällepäin hyvän tukin sisällä piilevät vauriot voivat ilmetä vasta jalostuksen loppuvaiheessa, esimerkiksi sahatavaran kuivauksessa. Tällöin on jo nähty paljon vaivaa oikeastaan kaikki tuotanto- ja raaka-ainekustannukset on käytetty mutta turhaan. Taloudellisesti myrsky ei todella ole kenenkään etu. Syksy on luontevaa aikaa pysähtyä tarkastelemaan metsän tilaa. Metsäsuunnitelmien päivitys kuluneen kesän töiden jäljiltä on nyt ajankohtaista. Metsäasiantuntijamme ovat valmiina auttamaan ja esittelemään myös sähköistä MetsäSoppi-palvelua eli helpottamaan metsäasioidesi hoitoa. Tulevan vuoden uudistustöihin on paras alkaa varautua jo nyt syksyllä. Olipa uudistustarpeen syy sitten myrsky tai normaali metsänuudistustarve, metsäasiantuntijamme ovat aina valmiita suunnittelemaan sen parhaan mallin sinunkin metsääsi. UPM:n oma taimituotanto ja UPM Silvestan metsuripalvelut osoittavat jälleen tärkeytensä. Niitä kannattaa hyödyntää! Hiljalleen kohentunut yleinen taloustilanne on luonut kysyntää myös puulle. Talousennusteissa on kuitenkin edelleen vaihtelua loppusyksyn ja ensi vuoden näkymissä. Tehtaiden käyntiasteista ja puuntarpeista tuskin kenelläkään on täyttä varmuutta, mutta me katsomme kyllä luottavaisina eteenpäin. Kaikesta yllättävästä huolimatta me UPM:ssä haluamme tehdä puukauppaa aktiivisesti koko toimialueellamme. Oikeastaan meillä on varsin tasapainoinen tarve kaikenlaisille leimikoille. Lisäksi nyt ehtii mukaan hyötymään puun myyntitulon määräaikaisesta 25 prosentin verohuojennuksesta, kunhan kauppa tehdään tämän vuoden aikana. Meidät UPM:n metsäasiantuntijat löydät tuttuun tapaan osoitteesta com tai puhelimitse Tero Nieminen, Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava päällikkö, UPM 24 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

14 UPM:n metsäsuunnittelija Raimo Kahrin (vas.) ja keksijäsielu Kari Kurun mukaan biohajoava merkkausnauha tuo säästöjä. Teksti Hannu Ylönen Kuvat Paula Myöhänen KEKSIJÄSIELU Työn tuottavuuden ja työn laadun parantaminen sekä kustannusten minimointi ovat tärkeimmät lähtökohdat metsänhoitomenetelmien kehitystyössä, painottaa UPM:n metsätalousasiantuntija Kari Kuru. KARI KURU ideoi metsätöihin uusia työmenetelmiä Kari Kuru tuntee metsänhoidon kehitysvaiheet tarkkaan. Työvuosia UPM:llä on takana 37. Elokuun alussa Kari Kuru siirtyi UPM Silvestan resurssiasiantuntijaksi. Sitä ennen hänen päävastuualueensa olivat taimikonhoidon kehittäminen ja lannoitus. Kokemusta on kertynyt myös ympäristö- ja laatupäällikön tehtävistä. 62-vuotias Lapin Kolarissa syntynyt Kuru tunnetaan metsäpiireissä keksijäsieluna, joka kehittää uusia nykytekniikkaa hyödyntäviä työmenetelmiä metsänhoitoon varsinkin koneelliseen taimikonhoitoon. Uusin keksintö, jonka kehitysprojektissa Kuru on ollut mukana, on biohajoavasta kompostimuovista valmistettu pitkäikäinen merkkausnauha. Nauhaa käytetään aukkohakkuiden rajauksiin ja ojalinjojen merkintään. Koekäytössä merkkausnauha on kestänyt metsässä hyvin yli kaksi vuotta, Kuru vakuuttaa. Jos metsätyöt jostain syystä siirtyvät vuosia, lujakestoinen merkkausnauha säästää työtunteja ja rahaa, koska hakkuualueita ja ojalinjoja ei tarvitse merkitä uudelleen. UPM:n metsäsuunnittelija Raimo Kahri Kouvolasta vahvistaa, että biohajoava uutuusnauha säästää työaikaa ja vähentää kustannuksia. Varsinkin viime talvena jouduimme uusimaan leimikkojen rajausmerkintöjä, koska leudot talvet viivästyttivät hakkuita, eivätkä perinteiset kuitunauhat ole kestäneet ilmastorasitusta riittävän pitkään, Kahri sanoo. Taimikonhoito koneellistuu Kari Kuru uskoo, että istutukset ja taimikonhoito koneellistuvat lähivuosina vauhdilla. Nyt UPM istuttaa metsissään jo kolmanneksen männyn ja kuusen taimista koneilla. Lisäksi lähes kaikki männyn kylvöt tehdään konekylvönä. Kuru innostuu, kun puhe kääntyy koneelliseen taimikonhoitoon. Taimikonhoidon ohjeistus muuttui 90-luvulla nopeasti, kun istutusalueiden maanmuokkauksen laatu parani. Tästä hyvänä esimerkkinä on laikkumätästyksen yleistyminen. Myös puuntaimia jalostettiin entistä nopeammin kasvaviksi paakkutaimiksi. 90-luvun puolivälissä huomasin, että laikkumätästettyyn maahan istutetut kuuset kasvavat vauhtiin päästyään 3 4 metrin pituisina jopa siemensyntyistä rauduskoivua nopeammin. Tämä tosin edellytti kuusen taimien varhaisperkausta raivaussahalla. Tieto oli uusi myös silloisille metsäammattilaisille, Kuru muistelee. Vuosituhannen vaihteessa oli jo pulaa metsureista. Aloimme pohtia, voisiko kone korvata taimikonhoidossa raivaussahamiehet. Vuonna 2002 valmistui ensimmäinen hakkuukoneen puomiin kiinnitettävä reikäperkauslaite, joka leikkasi puuntai- KARI KURU TYÖMENETELMIEN KEHITTÄJÄ Laikkumätästyksen kehitystyö, 1990-luku. Kannonnostolaitteen mätästyslevyn ideointi, 1990-luku. Leikkaava reikäperkauskone ( kurunpyörä ), Kitkevä Naarva -reikäperkauskone, Biohajoava merkkausnauha, mien ympäriltä kasvua haittaavan vesakon. Koekäytössä leikkaava laite toimi hyvin ja työ kävi joutuisasti. Ongelmaksi jäi taimikon uudelleen vesakoituminen leikkuukannoista, Kuru selvittää. Kitkevä reikäperkaus Vuonna 2004 alkoi kitkevän reikäperkauslaitteen kehitystyö valmistunut uutuuslaite repii vesakon taimien ympäriltä juurineen ylös. Samalla häviää taimikoiden vesakoitumisongelma. Koko taimikonhoito voidaan nyt tehdä koneellisesti yhdellä kertaa. Ilomantsilaisen Pentin Paja ky:n valmistama kitkevä Naarva -reikäperkaaja painaa 900 kiloa, ja se kiinnitetään keskiraskaan hakkuukoneen puomiin. Taimikko harvennetaan alle metrin pituisena. Tavoitteena on, että koneellista reikäperkausta seuraava työvaihe taimikossa on koneellinen ensiharvennus, Kuru tähdentää. Päämäärä on, että koneellinen taimikonhoito tekee metsurien tekemät raivaussahatyöt tarpeettomiksi. Kurun laskelmien mukaan UPM tarvitsee omiin metsiinsä noin 25 kitkevää reikäperkauslaitetta. Nyt UPM:llä on töissä neljä reikäperkaajaa. Määrä on tarkoitus tuplata ensi kesään mennessä. Viime vuonna laitteilla perattiin 600 hehtaaria istutuskuusikkoa. Onnistuneita perkauskokeiluja on tehty myös kylvömänniköissä. Työn jälki kitkevällä reikäperkaajalla on hyvä, koska vesakko nostetaan juurineen irti maasta. Työn tuottavuuden mittauksissa konekuljettaja vastaa neljää raivaussahamiestä. Koneellisen taimikon perkauksen kustannus metsänomistajalle on noin 400 euroa hehtaarilta. Luontoihmiset arvostavat sitä, että kitkevä koneperkaus ei jätä maastoon ihmisten luonnossa liikkumista haittaavia kantoja, summaa Kari Kuru uuden reikäperkauslaitteen etuja. 26 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

15 m e t s ä n t u t k i m u s Teksti Hannu Ylönen Kuva Saku Soukka Metsähakkeen energiakäyttö Suomessa ennätyslukemissa HAKKUUTÄHTEET METSÄÄN VAI BIOENERGIAKSI? Metsä on tärkeä potentiaalinen bioenergiavarasto. Metsäteollisuuden sivuvirrat on hyödynnetty jo vuosikymmeniä energialähteenä, minkä ansiosta Suomi on yksi maailman johtavista uusiutuvan energian käyttäjistä. EU on asettanut Suomelle tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikesta maassamme kulutetusta energiasta 38 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. Bioenergia on puista ja muista kasvikunnan tuotteista saatavaa uusiutuvaa energiaa. Jos turvetta ei lasketa mukaan, Suomessa suurin uusiutuva bioenergiavaranto on metsissä. Metsämaatieteen professori Hannu Ilvesniemi Metsäntutkimuslaitokselta sanoo, että Suomen metsistä on arvioitu voitavan irrottaa bioenergian tuotantoon metsäteollisuuden sivuvirtojen lisäksi maksimissaan noin 15 miljoonaa kuutiota metsähaketta vuodessa. Tuolla määrällä metsähaketta voidaan tuottaa noin 30 TWh (terawattituntia) energiaa, mikä on vajaat kymmenen prosenttia koko Suomen energiatarpeesta. Energiayksikkö terawatti on tuhat miljoonaa kilowattia, eli varsin paljon. Tosin jo tällä hetkellä käytössä oleva metsäteollisuuden sivuvirtojen energiasisältö on paljon isompi, Ilvesniemi toteaa. Energiakäyttö kasvaa Metsähakkeen käyttö energiatuotantoon on noussut tasaisesti koko 2000-luvun. Käyttöä on kasvattanut erityisesti hakkuu- ENERGIAPUUN KÄYTÖSTÄ TARKAT OHJEET Energiapuunkorjuussa noudatetaan Suomessa yleisesti Metsätalouden edistämiskeskus Tapion laatimia suosituksia, jotka päivitettiin viime keväänä. UPM:llä on omat, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suositusten kanssa yhdenmukaiset ohjeet energiapuun korjuusta. Ne perustuvat sekä yhtiön omiin että ulkopuolisten asiantuntijoiden kokemuksiin ja tutkimuksiin. UPM on hyödyntänyt energiapuuta 1990-luvun alusta ja ollut edelläkävijä energiapuun käytön kehittämisessä. Ympäristövaikutusten hallinnointi on alusta lähtien ollut olennainen osa UPM:n energiapuunkorjuuta. Energiapuuta kerätään vain tarpeeksi viljavilta Ensiharvennuksien yhteydessä tehtävässä energiapuun korjuussa on suurimmat kasvumahdollisuudet, Hannu Ilvesniemi Metsäntutkimuslaitokselta sanoo. metsäalueilta, joissa on runsaasti ravinteita maaperässä. Laadukkaan tuloksen varmistamiseksi korjuuhenkilöstö on koulutettua ja välineet ajanmukaisia. Energiapuuta korjattaessa noin kolmasosa hakkuutähteestä jätetään metsään. Tällä turvataan maaperän ravinnetaloutta ja puuston kasvua. Myös kannonnostosta UPM:llä on tarkat ohjeistukset. tähteiden ja kantojen korjuun yleistyminen päätehakkuissa. Jatkossa suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ensiharvennuksien yhteydessä tehtävässä energiapuun korjuussa. Laskelmien mukaan Suomen metsistä voidaan valjastaa bioenergian tuotantoon ensiharvennuksien yhteydessä kerättäviä oksia ja latvuksia maksimissaan noin seitsemän miljoonaa kuutiota vuodessa, avohakkuiden yhteydessä kerättäviä hakkuutähteitä noin 6,5 ja puiden kantoja noin 2,5 miljoonaa kuutiota, professori Ilvesniemi erittelee. Kokeilumielessä Suomessa on kasvatettu myös hieskoivua, harmaaleppää, pajuja ja haapaa energiapuuksi, mutta tällaisten kasvatusten pinta-alat ovat varsin pieniä. Päätehakkuun yhteydessä kertyvien hakkuutähteiden ja kantojen määrä riippuu hakattavan puuston määrästä. Kantojen ja isojen juurien osuus puun koko biomassasta on parikymmentä prosenttia. Kuusipuun latvuksien, oksien ja neulasten osuus puun biomassasta on noin 25 prosenttia, ja määrällisesti noin 50 tonnia hehtaarilla. Mäntymetsästä biomassaa kertyy selvästi vähemmän, noin 15 tonnia hehtaarilta. Myymällä hakkuutähteet puukaupan yhteydessä metsänomistaja saa lisän tilipussiinsa. Tämän lisäksi hyötyä tulee helpottuneesta ja nopeutuneesta metsänuudistamisesta. Lisääntyvä metsäbiomassan energiakäyttö vaikuttaa laajalti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Vaikutukset ulottuvat metsän uudistusmenetelmiin, puulajivalintoihin, metsänkasvatukseen, metsän käytön suunnitteluun sekä puunkorjuumenetelmiin ja logistisiin ratkaisuihin. Vaikutukset metsään Hannu Ilvesnimen sanoo, että latvusten, oksien ja varsinkin kantojen poisvienti metsästä on uusi ilmiö. Kantojen hyötykäyttö yleistyi vasta 2000-luvulla. Puun maanpäällisten osien korjuun vaikutuksia on selvitetty koeolosuhteissa jo parinkymmenen vuoden ajan, ja tutkimusta kantojen korjuun kokonaisvaikutuksista metsäekosysteemiin tehdään koko ajan. Tutkimuksissa selvitetään, mikä on korjuun pitkän ajan vaikutus maaperään, ravinnekiertoon, puunkasvuun ja maaperän pieneliöstöön, Ilvesniemi kertoo. Parasta aikaa Metsäntutkimuslaitoksella on menossa vuonna 2007 alkanut Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma BIO, joka kestää vuoteen Asiasta kiinnostunut voi tutustua ohjelman käynnissä oleviin tutkimuksiin internetissä osoitteessa Vuonna 2009 metsähakkeen energiakäyttö Suomessa oli ennätykselliset kuusi miljoonaa kuutiota. Hakkeen vuotuista käyttötavoitetta ollaan nostamassa 13,5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Maaperän ravinnetalous Ilvesniemen mukaan typpi on tärkein puunkasvua lisäävä ravinne. Päätehakkuussa typpeä poistuu metsästä hakkuutähteiden mukana, kuusimetsästä jopa satoja kiloja hehtaarilta. Muita hakkuutähteisiin sitoutuneita kasvun kannalta tärkeitä kasvuravinteita ovat muun muassa fosfori ja kalium, Ilvesniemi sanoo. Ensiharvennusmetsissä tehtyjen tutkimusten mukaan hakkuutähteiden totaalinen poisvienti on vähentänyt pystyyn jätettyjen puiden kasvua vain 5 10 prosenttia verrattuna siihen, että hakkuutähteet jätetään metsään, summaa Ilvesniemi tutkimustuloksia. Hänen mukaansa jokainen metsänomistaja tulkitsee erilaisia puunkorjuumenetelmiä ja niiden aiheuttamia vaikutuksia omalla tavallaan, ja tekee henkilökohtaiset ratkaisut metsissään oman ajatus- ja arvomaailmansa mukaan. Myös valtiovallan energiapuun korjuuseen suuntaamilla tukitoimilla on oma tärkeä vaikutuksensa metsänomistajien päätöksiin. Pelkkä maalaisjärki auttaa monissa tapauksissa. Suuria ratkaisuja tehtäessä asiat kannattaa ensin tutkia, vasta sen jälkeen on aika hutkia, Ilvesniemi korostaa tutkimuksen tärkeyttä. Ravinnepankki neulasissa Ilvesniemi kertoo, että noin puolet havumetsien hakkuutähteiden ravinteista on sitoutunut neulasiin. Esimerkiksi kilo männyn neulasia sisältää noin 12 grammaa typpeä, viisi grammaa kaliumia ja kaksi grammaa fosforia. Hehtaarin alueella männyn neulasia on yleensä muutamia tuhansia kiloja, kuusen neulasia usein yli kymmenen tonnia. Havupuiden neulasmassa on todellinen hakkuutähteen ravinnepankki. Ravinteita on runsaasti myös elävissä oksissa ja rungon ulkopinnalla nila- ja jälsisolukossa. Runkopuu sen sijaan on melko ravinneköyhää solukkoa, Ilvesniemi selvittää. Jotta neulaset ja neulasissa olevat ravinteet jäisivät metsään, hakkuutähteitä kuivatetaan hakkuun jälkeen metsässä. Kun kuivia oksia ja latvuksia juonnetetaan tienvarteen, karisevat kuivat neulaset maahan. Metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä kasvuun myös lannoittamalla. Typpilannoituksen metsien kasvua lisäävä vaikutus tunnetaan vanhastaan hyvin. Tällä hetkellä Metsäntutkimuslaitoksella on meneillään lannoitetutkimus, jossa selvitetään yhtäaikaisen tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia puuston kasvuun. Ennakkotietojen mukaan näyttäisi mahdolliselta, että ainakin joillakin kasvupaikoilla yhdistetyllä typpi- ja tuhkalannoituksella saadaan pelkkää typpilannoitusta pitkäaikaisempi lisäkasvu puille, Ilvesniemi paljastaa. Kannot bioenergiaksi Kantojen korjuun vaikutuksista metsäekosysteemiin tiedetään jo jonkin verran, ja lisää tutkimustuloksia saadaan 5 10 vuoden kuluttua. Kantojen korjuun pitkäaikainen vaikutus metsämaan ravinne- ja vesitalouteen, maaperän rakenteeseen, luonnon monimuotoisuuteen, metsänuudistamiseen ja viime kädessä metsätalouden kannattavuuteen kiinnostavat tutkijoita, Ilvesniemi listaa. Nykyinen energiapuun korjuuohje kannonnoston osalta perustuu tähänastiseen tietämykseen vaikutuksista. Tällä perusteella on esimerkiksi määritelty nostoalueille vähin nostamatta jätettävä kantojen lukumäärä. 28 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

16 Teksti Nilla Hietamäki Kuva Olarin koulu Olarin koululaiset TUTKIVAT METSÄENERGIAA METSÄVINKKI Teksti JA KUVA Pentti Väisänen UPM:n kummiluokka, Olarin koulun 8D-luokka Espoosta, osallistui pohjoismaiseen MatCup-kilpailuun tekemällä laajan projektityön aiheesta Metsästä energiaa. Projektiin sisältyi suullinen ja kaksi kirjallista osuutta sekä näyttely, joilla luokka voitti projektikilpailun Suomessa. Teksti Nilla Hietamäki Parasta Simpeleen metsäpäivässä OLI PUUNISTUTUS UPM kutsui keväiseen Simpeleen metsänuudistamistapahtumaansa niin ala- kuin yläkoululaisia. Simpeleen Kivijärven koulun alakoulun oppilaat arvioivat metsäpäivän jälkeen, mikä oli päivän paras anti. Ohessa kooste vastauksista: Metsästä energiaa -aihe valikoitui luokan UPM-yhteistyön takia mutta myös siksi, että osa oppilaista oli aiemmin osallistunut matematiikkaa metsissä ja retkitulilla -valinnaiskurssille. Kurssilla oli laskettu muun muassa puiden korkeuksia, metsäpalstan arvoa ja puiden lämpöarvojen vaikutusta palamisessa vapautuneeseen energiaan. Metsästä energiaa -projektissa luokka tutki puun palamista, energiapuuta, saunan ja normaalin talon puulämmitystä, turpeesta saatavaa energiaa sekä marjoista ja sienistä saatavaa kemiallista energiaa ja kuinka paljon niitä pitää syödä päivän energian saantisuositusten mukaisesti. Koulussa on harvoin mahdollisuus näin laaja-alaiseen, yhdessä tehtävään projektiin. Oppilaiden tiimityöskentelytaidot kehittyivät, ja myös normaali projektin kehityskaari käytiin läpi: alkuinnostus, vaikeudet ja ylpeys saavutuksista lopussa, kertoo luokan matematiikanopettaja Rita Järvinen. Oppilaat hämmästyivät myös, kun heille selvisi, kuinka mielenkiintoinen ja laaja-alainen metsäsektori on. Myös puun rahallinen arvo oli yllätys oppilaille, Järvinen huomauttaa. Pauli ja metsän antimet Projektissa selvitettiin netistä löytyneen laskurin avulla, kuinka paljon Olarin koulun 8D-luokan oppilaan Paulin pitäisi syödä mustikoita, suppilovahveroita ja kantarelleja, jotta hän saisi päivän energiantarpeensa. Energiatarpeen laskemista varten tarvittiin 14-vuotiaan Paulin pituus (165 cm), paino (56 kg) ja aktiivisuusluokka eli kuinka paljon Pauli liikkuu päivässä (korkea aktiivisuus). Paulin päivittäinen energiantarve on 3080 kcal eli kj. Ruoka-aine Olarin koulun 8D-luokka teki metsästä energiaa -projektissaan palamiseen liittyviä kokeita muun muassa polttamalla eri puulajeja pienissä nuotioissa. Energia 100 g Paulin pitäisi syödä Mustikka 158 kj 8,2 kg Kantarelli 124 kj 10,4 kg Suppilovahvero 125 kj 10,3 kg Taulukosta huomaa, että ruoka-aineesta saatava energia ja syöntiin tarvittavan ruoka-aineen määrä ovat kääntäen verrannollisia. Mitä enemmän ruoka-ainetta pitää syödä, sitä vähemmän siitä saa energiaa. 10-vuotias Minna Lonka Simpeleeltä piirsi näkemyksestä UPM:n koululaisille järjestämästä metsäretkestä. Nähtiin miten taimia istutetaan. Oli se ihan kivaa. Tiia Hauskinta oli kun sain istuttaa kaksi taimea. Aki Opimme paljon uutta metsässä. Krista Hauskinta oli, kun sai olla metsäkoneen kyydissä. Eki Mukavaa oli tietokilpailu. Noora Oli kivaa käydä metsässä kävelemässä. Sonja Mukavinta oli päästä nuotiolle syömään hernerokkaa. Jani JUURIKÄÄPÄÄ KANNATTAA TORJUA Erilaiset metsätuhot ja taudit aiheuttavat suomalaisille metsänomistajille vuosittain suuret menetykset. Sienitaudeista merkittävin on juurikääpä, joka aiheuttaa kuusella maannouseman nimellä tunnettua tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Asiantuntijat arvioivat juurikäävän aiheuttamien vahinkojen olevan vuosittain noin miljoonaa euroa, mikä on yli puolet Kemera-varoina käytettävästä rahasummasta. Hakkuista yhä suurempi osa tehdään nykyisin sulan maan aikana. Tämä on edistänyt juurikäävän leviämistä ja lisännyt selvästi sen aiheuttamia vahinkoja. Tauti etenee koko ajan pohjoisen suuntaan. Sen torjunta esiintymisen reuna-alueilla on erityisen tärkeää, vaikka siellä usein huomaa asiaa vähäteltävän. Juurikääpää kannattaa torjua seuduilla, missä sitä ei vielä ole. Myös energiapuun lisääntyvä kesäaikainen korjuu antaa osaltaan potkua juurikäävän leviämiseen. Uusimpien tulosten mukaan sieni voi levitä hyvinkin pienten kantojen kautta. Huolellisella työllä hyvä torjuntatulos Juurikäävän torjuntaan on olemassa kaksi hyvää valmistetta: luonnon omaa harmaaorvakka-sientä sisältävä Rotstop-valmiste ja urealios, jota myydään PS-kantosuoja -nimisenä valmiina liuoksena. Tutkimusten mukaan molemmilla aineilla päästään hyviin tuloksiin, jos työ tehdään huolellisesti. Urealiuosta osa yrittäjistä pitää käytettävyydeltään harmaaorvakkaa helpompana tuotteena, koska se ei syksyllä jäädy eikä menetä torjuntatehoaan kesähelteillä, vaikka lämpötila koneen säiliössä pääsisi nousemaan korkeaksi. Rotstop-valmisteen hyviin ominaisuuksiin kuuluu, että se leviää hieman kannon alueella ja pystyy jonkin verran tunkeutumaan vaikutuksineen puun juureen. Valmisteen sisältämä elävä organismi vaatii toimintakykyisenä säilyäkseen säännöllistä säiliöiden ja levityslaitteiden puhdistusta bakteerien kasvun estämiseksi. Metsäsertifiointi velvoittaa puunkorjaajat tekemään kuusikoiden juurikäävän torjuntaa eteläisen ja keskisen Suomen alueella sulan maan aikaisten hakkuiden yhteydessä. Tämä tarkoittaa käytännössä äitienpäivän ja isänpäivän välistä aikaa. Männyllä torjuntakäsittelyyn velvoitettu alue on pienempi, mutta tullee laajentumaan lähiaikoina. UPM:lle ainespuuta korjaavilla yrittäjillä on koneissaan juurikäävän torjuntaan tarvittava levityslaitteisto. Yhtiön sopimusyrittäjät huolehtivat itsenäisesti torjunta-aineiden hankinnasta ja sen käytöstä hakkuualoilla. Harmaaorvakka on kaikkialla metsäluonnossa esiintyvä lahottajasieni. Tämä luontainen kanta ei yksin pysty juurikääpäsientä torjumaan. Torjunnan kannalta on tärkeää, että torjunta-aine leviää koko kannon alueelle. Työn laadussa onkin toivomisen varaa, ja leväperäisiä asenteita löytyy vielä maakunnista, kertoo vanhempi tutkija Tuula Piri Metsäntutkimuslaitoksesta. Hankinta- ja energiapuuhakkuut mukaan torjunnan piiriin Juurikäävän torjunnassa heikoin tilanne on hankintahakkuissa ja energiapuun korjuussa. Osa hankintapuusta tehdään käytännössä koneilla, mutta toki moottorisahojen käyttäjiä vielä onneksi löytyy. Satunnaisesti urakoivien ja miestyönä sahaavien jäljiltä juurikäävän torjunta ontuu eniten. Sertifiointi ei velvoita hakkaajia levittämään torjunta-ainetta pieniläpimittaisissa puustoissa. Juurikääpää aiheuttava sieni on kuitenkin Pentti Väisänen on UPM Metsän metsänhoidon asiantuntija Kevyt käsiruisku on pätevä peli urealiuoksen levitykseen sulanmaan aikana tehtävissä hankintahakkuissa. Levityksen vaatima aika on alle puolet kasaukseen kuluvasta ajasta. tietämätön läpimittarajoista ja työntyy paksumman pinnan puuttuessa myös pieniläpimittaisista kannoista maan uumeniin, missä se säilyy ja on valmiina siirtymään juuriyhteyksien kautta viereisiin puihin. Juurikäävän esiintymisen reuna-alueilla, kuten Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla torjuntaa on eritoten syytä tehostaa. Toisaalta pienetkin hakkuut voivat toimia tehokkaasti juurikäävän leviämispesäkkeinä. Sen vuoksi myös vaikutuksiltaan vähäisiltä tuntuvissa hankintahakkuissa juurikääpää kannattaa torjua. Metsänomistajien ja neuvontajärjestöjen pitäisi vaatia maatalouskaupoilta, että ne ottaisivat torjunta-aineiden pienpakkauksia nykyistä kattavammin valikoimiinsa. Tämä helpottaisi valmisteiden hankintaa ja alentaisi torjuntaainekustannuksia. Metsäalan kaikkien toimijoiden vastuulla on, että torjuntaa tehostetaan erityisesti sienen esiintymisen reuna-alueilla, hankintahakkuissa ja jatkossa yhä lisääntyvissä energiapuuhakkuissa. 30 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

17 v u o s i r e n k a at Teksti Esko Pakkanen Kuva HANS NILSEN REPOLA SAHATUKKIEN KULTAMAA Sanalla Repola on tai on ainakin ollut oma erityinen sointinsa, klanginsa, saha- ja metsämiesten mielissä. Repolasta tuotiin tukkeja Suomeen yli 100 vuoden ajan. Repola on piirikunta ( volosti ) Venäjän Itä-Karjalassa rajoittuen Suomen rajaan Lieksan ja Ilomantsin kohdalla (elokuusta 1918 vuoden 1921 puoliväliin Repola kuului Suomeen.). Alue oli (ja on) metsäistä aluetta, joka hankalien kulkuyhteyksiensä ansiosta säästyi lähes kokonaan hakkuilta 1800-luvun puoliväliin saakka. Valtion omistamat metsät olivat luonnontilaisia, järeitä, mäntyvaltaisia, vanhoja ikimetsiä. Tukkien järeys ja suuri sydänpuuosuus tekivät niistä haluttuja, mutta yliikäisyyden vuoksi puissa oli runsaasti laatuvikoja, hyvinkin pahoja. Tällaisia tukkeja oli kuitenkin helppo uittaa, pitempiäkin matkoja. Volostissa on runsaasti vesistöjä, jotka valtaosin virtaavat Suomen puolelle lähinnä Lieksan- ja Koitajokea myöten. Matkon vedenjakajan vuoksi tukkien uitto Ääniseen tai Laatokkaan on hankalaa. Siksi Repolan tukkien osoitteeksi tuli Suomi. Vuonna 1850, Nurmeksessa sijainnut Mikael Tichanoffin Kuokkastenkosken saha kuulutti Pielisjärven kirkossa työväkeä tarvittavan Lusman savotalle Repolaan. Ja vuonna 1861 muuan pietarilainen yhtiö perusti Pohjois-Karjalan ensimmäisen höyrysahan Pielisjoen suuhun Hasanniemeen. Yhtiö oli tehnyt sopimuksen tukkipuun hankkimisesta Repolan kruununpuiston alueelta. Tukit uitettiin lähinnä Lieksanjokea myöten Pieliseen ja sieltä edelleen Pielisjokea myöten sahalle. Saha joutui vuonna 1870 joensuulaiselle kauppiaalle Gust. Cederbergille, joka rakensi sittemmin kaksi muuta sahaa Joensuun lähistölle. Kotkalainen W. Gutzeit & Co, joka oli W. Gutzeit & Co:n ostamien tukkien luovutusmittaus käynnissä Koropan kylässä vuonna Sydänpuuta oli näissä honkatukeissa runsaasti. hankkinut tukkinsa pääasiassa Kymijoen vesistöalueelta, laajensi 1890-luvun alussa ostoaluettaan Saimaan puolelle. Yhtiö ulotti hankintansa aina Pohjois-Karjalaan ja lähes saman tien myös rajan taakse Repolaan. Gutzeitin Venäjän valtaus alkoi syksyllä Muitakin suomalaisia ostajia tuli Repolan metsiin. Vuonna 1909 tukkien ostajat perustivat Venäjän tukkirenkaan, jossa olivat mukana Gutzeit, Ahlström, Salvesen, Halla ja Hackman, myöhemmin myös Cederberg. Tukkirengas osti puut yhteiseen lukuun ja jakoi ne sovituin osuuksin jäsenten kesken. Venäjän vallankumousta seuranneina vuosina olivat liikesuhteet Suomen ja Venäjän eli uuden Neuvostoliiton välillä poikki. Kun itäraja sulkeutui, jäi neljältä itäsuomalaiselta metsäyhtiöltä (Gutzeit, Wahl, Viipurin Saha, Suomalainen Puuliike) rajan taakse lähinnä Repolan alueelle merkittävät määrät valmista puutavaraa. Vasta keväällä 1922 neuvostoliittolaiset päästivät suomalaiset uittamaan puunsa Lieksan- ja Haapajokea myöten Suomeen. Varsinainen puun tuonti Venäjältä Suomeen saatiin uudelleen käyntiin vuonna Cederbergin iso Penttilän saha Joensuussa siirtyi vuonna 1924 uudelle yhtiölle, Repola Wood Ltd:lle. Tämä oli perustettu nimensä mukaisesti hyödyntämään Repolan alueen tukkimetsiä. Repolan kaupat hoidettiin niin, että venäläinen osapuoli hoiti hakkuun, ajon ja uiton rajalle, ja Repola Woodin metsämiehet kävivät valvomassa hakkuita ja ottamassa tukit vastaan. Siinä oli oma jännityksensä, kuten yhtiön metsänhoitaja Sigurd Järvinen muisteli myöhemmin: Venäjälle lähdettäessä saimme usein kuulla jäähyväisiksi kavereiden arvelevan, että pääsevätköhän nuokin bursuit sieltä hengissä takaisin vai vaihtuuko porvarillinen supiturkki vähemmän miellyttävään puupalttooseen ja luovutus tapahtuisi takatyvenä rajalla. Kaikesta päättäen ei näin hullusti slava bohu ole käynyt. Repola Wood ei saanut pitää idänkaupan monopolia. Moni muukin firma ryhtyi ostamaan tukkeja, ja aikaa myöten myös paperipuuta Repolasta, mikä luonnollisesti merkitsi nousua Venäjän tukin hintoihin. Sotavuosina ei puuta tuotu Suomeen, ellei sellaiseksi lasketa vallatun Itä-Karjalan puutoimituksia emämaahan. Työvoimapulan vuoksi toimitukset jäivät vähäisiksi, ja lisäksi tuodut puumäärät jouduttiin sodan jälkeen luovuttamaan takaisin Neuvostoliitolle. Venäjän tuonti alkoi uudestaan 1950-luvulla. Asialla oli ensimmäisenä (nytkin) Repola Wood, nyt Rauma-Repola Oy:ksi muuttuneena; tosin Enso-Gutzeit nappasi Repolan neuvottelemat tukkitoimitukset itselleen. Vähitellen muutkin itäpuusta kiinnostuneet pääsivät mukaan tähän houkuttelevaan tuontipuubisnekseen, jota on jatkunut meidän päiviimme asti. Perinteinen tuontipuun uitto Repolasta Lieksanjokea myöten päättyi 1980-luvulla. Rauma-Repolan myötä Repolan nimi jäi elämään vuoteen Niin erityisesti Itä-Suomessa, jossa yhtiöstä käytettiin lähes poikkeuksetta sen lyhyttä Repolaversiota. Ja Repolan miehistä tukinostajina ja tukista maksajina, heistä kyllä riittäisi tarinoita. TUHKALANNOITUKSELLA METSÄNKASVUA JA VESIENSUOJELUA Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja UPM tutkivat yhteistyössä erilaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin vähentää ojitetuista suometsistä vesistöihin tulevia happamia huuhtoumia. Kokeilu toteutetaan Oulun itäpuolella, Sanginjoen vesistöalueeseen kuuluvalla suolla. Happamuuden vähentämiseen käytetään laskuojiin sijoitettuja kalkkikivirouhetta sisältäviä suotimia. Toisena vaihtoehtona on normaali tuhkalannoitus, joka tehtiin ennen ojien perkausta maaliskuun alussa. Sanginjoen alue on Oulun seudulla merkittävä lähivirkistysalue, jossa on huomattavasti myös kotitarvekalastusta. Hajakuormitus ja erityisesti alueen happamilta suometsien ojituksilta tulevat happamuuspiikit keväisin ja syksyisin ovat Sanginjoen alueen tyypillisiä haittatekijöitä. Veden liiallinen happamuus tuhoaa ajoittain Sanginjoen kalakantaa. Viimeksi talvella esiintyi äkillisiä kalakuolemia, kertoo ELY-keskuksen vanhempi tutkija Jermi Tertsunen. Ekologista kunnostusta ja lisää virkistysarvoja ELY-keskuksen ja UPM:n yhteisesti toteuttama ojitusalueen happamuutta vähentävä kokeilu on osa laajempaa SaKuhanketta. Sen tavoitteena on kunnostaa ekologisesti Sanginjoen aluetta ja sen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Hankkeen rahoittajia ovat EU, Muhoksen ja Utajärven kunnat sekä Oulun kaupunki. Lisäksi rahoitukseen osallistuu muutamia yrityksiä ja kalastuskuntia. Rannikon läheisyydessä esiintyy luonnostaan happamia alueita. Happamuusongelmat voivat pahentua ihmisen Teksti Pentti Väisänen Kuvat Pentti Väisänen ja Jermi Tertsunen Metsänparantajat vesiensuojelun asialla. Maaliskuun alussa Sanginjoella levitettiin UPM:n kunnostusojituskohteelle FA Forestin toimittamaa rakeistettua puuntuhkaa. Alustavien tulosten mukaan tuhka on jo vaikuttanut myönteisesti, kun ojista tulevien vesien happamuus on vähentynyt. Tämä havainto voi nostaa tuhkalannoituksen arvoa entisestään, kun puuston kasvunlisäyksen ohella sillä voidaan parantaa vesien tilaa. Koealueen reunalla neuvonpidossa olivat ELY-keskuksen vanhempi tutkija Jermi Tertsunen (oikealla) sekä levitystyössä olleet yrittäjä Juha Knuuttila ja Jouko Kukkamo. toimintojen, kuten ojituksen, seurauksena. Tarvitsemme myös valtakunnallisia toimia olemassa olevien haittojen vähentämiseksi ja uusien torjumiseksi. Erityisen tärkeää on vaelluskalakantojen elvyttäminen ja niiden pitäminen elinvoimaisena. Ennen ojien perkausta asennetut kalkkikivisuodattimet näyttäisivät toimivan hyvin, sillä alapuolisen veden happamuus on alentunut merkittävästi. Kivimurskekerroksen alareunalle on asennettu putket, joiden kautta vesi kulkee tulvahuippujen ulkopuolisena aikana. Suodattimien ominaisuudet joutuvat todelliseen testiin vasta sitten, kun tämän alueen ojat syksyllä perataan. Alustavat tulokset lupaavat hyvää UPM:n omistamalle ojitusalueelle tehdystä kokeilusta on jo saatu ensimmäiset mittaustulokset. Mittaukset on tehty toukokuun alku- ja loppupuolella sekä juhannuksen alla. Niiden mukaan sekä kalkkikivisuotimilla että kunnostusojitusta edeltävällä tuhkalannoituksella voidaan merkittävästi vähentää valumavesien happamuutta. Veden ph-arvot ovat nousseet puolesta yksiköstä yli yhteen yksikköön, eli happamuus on vähentynyt merkittävästi. Heinäkuun mittaustulokset eivät ole vielä valmistuneet. Mittauksia tullaan tekemään säännöllisesti ja useamman vuoden aikana, Tertsunen kertoo. Happamuuden lisäksi vedestä mitataan monia muita ominaisuuksia ja pitoisuuksia. Olemme ensimmäisiin tuloksiin hyvin tyytyväisiä. Sekä tuhkalannoitus että kalkkikivisuotimet näyttäisivät pystyvän alentamaan ojitusalueelta tulevien vesien happamuutta enemmän kuin osasimme odottaa. 32 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

18 a j a s s a Onnea kampanjoiden voittajille! UPM Metsän alkuvuoden markkinointikampanjan yhteydessä arvottiin kaksi metsurityöpäivää maaliskuun loppuun mennessä puukaupan tai metsänhoitotyötilauksen tehneiden kesken. Voittajat ovat Pertti Rasila, Kangasala ja Jarkko Erik Väisänen, Utajärvi. Mitä metsällesi kuuluu -kesäkampanjassa arvotut 500 euron arvoiset polttopuut voitti Mirja Tommola, Luusniemi/Kangasniemi. UPM Bonvestan Onnenrannatkilpailussa perinnesoutuveneen voitti Mari Streng ja Apple ipadin voitti Joel Hietala. Veikko Räisäseltä neljäs kirja Taivalkoskelainen UPM:n metsäsuunnittelija Veikko Räisänen on aikaansaapa mies. Täyden päivätyön ohella hän on viiden vuoden aikana ahkeroinut neljä kirjaa. Heinäkuun lopussa painosta tulleen kirjan nimi on Karpalokyyneleet. Se johdattaa lukijaa Juntusen suvun vaiheissa parinsadan vuoden takaa tähän päivään. Räisäsen käyttämät ilmaisut ja kielikuvat edustavat vahvaa ja rikasta koillismaalaista ilmaisun voimaa. Kirjan sivuilla menneisyys on läsnä myös tässä päivässä. Pohjoisen luonnon kiertokulussa ovat mukana elämänpiirin kaikki vaiheet ja tunteet syntymästä kuolemaan, suru ja rakkaus. teksti pentti väisänen kuva Nilla hietamäki Taimitarhan kesätyöntekijä Henna Höglund vei avoimissa ovissa käyneitä taimitarhan esittelykierrokselle. Taimitarha juhli 30-vuotista taivaltaan Useampi sata ihmistä kävi tutustumassa UPM:n Joroisten taimitarhaan heinäelokuun vaihteessa, kun Mikkelin Farmari-messujen oheiskohteena toimineella taimitarhalla oli avoimet ovet. Myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vieraili taimitarhalla. Taimitarhalla järjestettiin kesällä myös kutsuvierasseminaari, jossa keskusteltiin suomalaisten metsäpuiden taimi- ja siementuotannosta ja visioitiin alan kehitystä. Koolla oli alan osaajia ja asiantuntijoita yhtiön sisältä ja sidosryhmistä. Metsänhoidon professori Heikki Smolander korosti taimikon varhaishoidon merkitystä ja päivitteli valtion tukipolitiikan ristiriitaisuutta. Kemera-tuet ovat ohjanneet yksityismetsänomistajia laiminlyömään varhaisimman taimikonhoidon, kun suuremmat tuet on suunnattu isommille taimikoille. Hurma kiinnosti Höyrylaiva Hurman ja UPM Bonvestan kesäkiertue Saimaalla kiinnosti ihmisiä. Hurma oli näkyvästi esillä myös netissä, jossa seurattiin Toivon ja Marian matkaa kesäisessä Suomessa. UPM:n Bonvestatonttitarjontaan voi tutustua osoitteessa Puuntuottaminen on prosessi, eikä sarja toisiaan seuraavia kampanjoita. Kaikki alkaa jyvästä, joten toimijoiden ja tutkijoiden saumaton yhteistyö siemen- ja taimituotannossa kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen, Smolander sanoi. Onko näin köyhällä maalla varaa muuhun kuin viljelymetsätalouteen, kysyi puheenvuorossaan professori, itsekin merkittävä metsänomistaja Matti Kärkkäinen. Huonon metsän saa aikaan ilman toimenpiteitä, ja uudistaminen loppuu vasta siinä vaiheessa, kun taimikko on pituudeltaan 1,3 metriä. Istuttajalla on vastuu taimikon alkukehityksestä, ja huolehtimalla hyvästä muokkauksesta, laadukkaan viljelymateriaalin käytöstä ja hyvästä taimihuollosta taimen alkukehitykselle uudistusalalla on hyvät edellytykset, Kärkkäinen totesi. Tervetuloa tapahtumiin Justeeriparin metsäillat UPM ja OP-Pohjola-ryhmä järjestävät syksyn mittaan metsäiltoja: Mikkeli 9.9. Tampere Lappeenranta Jyväskylä Joensuu Hämeenlinna Lisätietoja ja Metsäenergia-tapahtumakierros Kesätyöntekijät pääsivät maastohommiin UPM Metsällä oli tänä kesänä parisenkymmentä kesätyöntekijää eri puolilla Suomea. Pääosa kesätyöntekijöistä teki töitä metsäsuunnittelun, laatumittausten, puunvastaanoton sekä korjuun ja logistiikan suunnittelun parissa. Kuvassa Tampereen metsäpalvelutoimiston kesätyöntekijä, Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Aki Kangas asiakastapahtumassa. Kuopio Turku Seinäjoki Helsinki Vaasa (ruotsinkielinen tilaisuus) UPM:n metsäenergia-aiheinen tapahtumakierros käynnistyy syyskuussa. Päivämäärät ja paikkakunnat on listattu tämän lehden välissä olevassa liitteessä. Tarkempia tietoja tapahtumista Ysiluokkalaiset Uudestakaarlepyystä tutustuivat puunistutukseen kevään metsänuudistamistapahtumakierroksella. TERVETULOA TAPAAMAAN METSÄAMMATTILAISIA UPM on tänä vuonna järjestänyt lukuisia tilaisuuksia, joissa metsänomistajat ja muut sidosryhmät ovat voineet tavata metsäammattilaisia. Kevään tapahtumakierroksella tutustuttiin metsänuudistamiseen, nyt käynnistyvän tapahtumakierroksen aiheena taas on ajankohtainen metsäenergia. Ajatuksena on tutustua kiinnostaviin metsäisiin aiheisiin ja samassa yhteydessä päivittää kuulumiset. Metsä on elävä materiaali, josta kannattaa pitää huolta, joten metsäisiä kuulumisia varmasti riittää puolin ja toisin. Syyskuussa käynnistyvät Vihreä Kulta -televisio-ohjelman uudet jaksot. Syksyn mittaan ohjelman teemoista järjestetään keskustelutilaisuuksia. Myös nettisivuilla on luvassa monenlaista kiinnostavaa keskustelusta kilpailuihin. Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin, nettisivuille ja Vihreä Kulta -kotikatsomoon! Nilla Hietamäki Päätoimittaja, Metsän henki -lehti METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy tänä vuonna vielä joulukuussa. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Mikäli olet metsänomistaja-asiakas ja osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi. Puunostajien tiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh Fax Sähköposti metsa. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Pasi Hakkarainen, Nilla Hietamäki, Panu Kärkkäinen, Timo Lehesvirta, Tero Nieminen, Sami Oksa, Aili Piironen ja Seija Rantonen / Kynämies; Leena Leppänen, Mauri Kaarre, Soile Lemettinen ja Leena Honkaniemi. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Sami Helenius. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy joulukuussa. kuva Nilla hietamäki kuva sami helenius 34 Metsän henki 3/2010 Metsän henki 3/

19 SUORIN TIE PUUKAUPPAAN Verkkopalvelumme uudistuu Puukauppaa ja metsäpalveluja nyt myös suoraan verkosta.

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot