SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto
|
|
- Anni-Kristiina Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2007 SEKÄ MAAKUNTAOHJELMIEN TARKISTAMINEN 1. Yleistä Alueiden kehittämislain muutos (954/2005) astui voimaan vuoden 2007 alussa. Lain muutoksella vahvistettiin maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja korostettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman merkitystä valtion talousarvioesityksen laadinnassa. Lisäksi ministeriöt velvoitettiin neuvottelemaan maakunnan liittojen kanssa näiden määrärahoja koskevista ehdotuksista. Lainmuutos otettiin huomioon toteuttamissuunnitelmien valmistelussa jo vuonna Joulukuussa 2006 järjestettiin ensimmäiset liittojen ja ministeriöiden väliset neuvottelut. Viime vuoden kokemusten perusteella on edelleen tarve kehittää toteuttamissuunnitelmia palvelemaan paremmin ministeriöiden TTS- ja talousarviovalmistelua sekä alueiden kehittämislain mukaisia neuvotteluja. Lisäksi kuluvan vuoden aikana tulee toteuttamissuunnitelmien valmisteluprosessissa otettavaksi huomioon uusi rakennerahastolaki (1401/2006), joka yhtenäistää ajallisesti rakennerahastojen rahoitusta koskevien maakunnan yhteistyöasiakirjojen valmisteluaikataulun toteuttamissuunnitelmien valmistelun kanssa. Tämä luo aikaisempaa paremmat edellytykset EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan yhteensovittamiselle. Vuoden 2006 lopussa valmistuivat maakuntaohjelmat vuosille Sisäasiainministeriö on analysoimassa ohjelmia mm. uuden hallituksen alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen sekä hallinnonalojen aluestrategioiden valmistelun pohjaksi. Ohjelmien tarkastelussa on tullut esiin tarve täydentää ja tarkentaa maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia sekä määrällisten tavoitteiden asettamista. Maakunnan liittoja pyydetään siksi tarkistamaan tarvittaessa ohjelmaansa toteuttamissuunnitelman valmistelu- ja käsittelyprosessiin yhteydessä. 2. Toteuttamissuunnitelmien laatiminen Alueiden kehittämislain 10 a 3 momentin mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valtionrahoitusta koskeva osuus on maakunnan valtionrahoitusesitys keskeisistä alueiden kehittämiseen vaikuttavista alueellisista määrärahoista ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista. Ministeriöiden tulee neuvotella maakuntien kanssa kyseisten määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta. Toteuttamissuunnitelmaa on tarpeen kehittää siten, että se toimii selkeästi maakuntien valtionrahoitusesityksenä sekä siitä käytävien neuvottelujen pohjana. Siksi sen sisältöön on tarpeen tehdä alla tarkemmin käsiteltävät muutokset. Muilta osin
2 2 suunnitelmien valmistelu voi tapahtua alueilla jo vakiintuneiden menettelyjen ja sisältörakenteen mukaisesti. 2.1 Toteuttamissuunnitelmassa tarkasteltavat määrärahat Toteuttamissuunnitelmissa on aikaisemmin jaoteltu tarkasteltavat valtion talousarvion määrärahat ns. A ja B -momentteihin. Alkuperäinen tarkoitus oli, että kaikki maakunnat tekisivät ehdotuksensa alueiden kehittämiseen vaikuttavista keskeisimmistä A -momenteista. Nämä ovat olleet lähinnä niitä määrärahoja, jotka on valtion talousarviossa merkitty alueiden kehittämiseen vaikuttaviksi määrärahoiksi. Alueiden ehdotuksista on tehty yhteenvedot ja vertailut suhteessa talousarvioesityksiin. Tavoitteena on ollut tuottaa ministeriöille aineistoa seuraavan vuoden määrärahojen alueellista jakoa sekä sitä seuraavan vuoden talousarvion valmistelua varten. Ns. B -momentteja ovat olleet sellaiset määrärahat, jotka ovat maakuntien kehittämistyön näkökulmasta olleet vaihtelevasti tärkeitä, ja joista alueet ovat tehneet ehdotuksia tarpeen mukaan. Määrärahojen jaottelusta A ja B -momentteihin luovutaan vuonna 2007 laadittavissa toteuttamissuunnitelmissa. Sen sijaan maakunnat tekevät määrärahaesityksensä harkintansa mukaan kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan kansallisista määrärahoista hallinnonaloittain. Jotta toteuttamissuunnitelmat saadaan vakiinnutettua osaksi valtion talousarvion valmistelua, on erittäin suositeltavaa, että suunnitelmassa tarkastellaan samaa ajanjaksoa kuin valtiontalouden kehyspäätös. Seuraava toteuttamissuunnitelmien valmistumisen jälkeen valmisteltava hallituksen kehyspäätös koskee vuosia Toteuttamissuunnitelman alustavia esityksiä varten tarkastelun pohjana käytetään vuoden 2006 lopulla valmistuneiden maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia. Vuoden 2011 ja 2012 rahoituksen tarve arvioidaan maakunnan kehitysnäkymien perusteella ottaen huomioon uuden hallituksen kehyspäätös vuosille Yhdessä toteuttamissuunnitelmien kanssa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirjan määrärahaesitykset, joissa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisen rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen jakautuminen. Niiden valmistelua käsitellään tarkemmin kappaleessa Toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittainen osuus Toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittaisissa osissa on aikaisemmin tarkasteltu sektorin roolia maakuntaohjelman toteuttamisessa sekä kuvattu toimintalohkoittain keskeisiä toimenpiteitä ja tehty esityksiä hallinnonalalle. Käytännössä tarkastelut ovat usein jääneet yleisiksi hallinnonalan toiminnan kuvauksiksi ja määrärahaesitysten perusteluiksi. Tarkoitus on, että nyt valmisteltavien toteuttamissuunnitelmien hallinnonaloittaisiin osuuksiin kirjataan vain ne asiat, joista halutaan neuvotella ministeriöiden kanssa syksyllä Nämä kysymykset tulee perustella maakunnan kehittämistarpeilla ja maakuntaohjelmassa esitetyillä strategisilla valinnoilla. Perusteluissa esitetään
3 3 hallinnonalan toimenpiteiden muutostarpeita. Hallinnonaloittainen osuus toimii näin alueen ehdotuksena neuvoteltavista asioista. Liitteenä 1 on mallipohja, jonka mukaisesti kuvataan hallinnonaloittain lyhyesti neuvoteltavaksi esitettävät sektorin toimenpiteiden suuntaamista tai määrärahaesityksiä koskevat asiat perusteluineen. Asiat esitetään jaoteltuna seuraavaa vuotta koskeviin sekä sitä seuraavien vuosien kehysvalmistelussa huomioitaviin asioihin. Kaikki määrärahoja koskevat esitykset kootaan lisäksi toteuttamissuunnitelman V:n osan taulukoihin. Neuvotteluehdotuksien laadinnassa tulee ottaa huomioon suunnitelman laadintaprosessin aikana ministeriöiden ja TE -keskusten kanssa käytävät keskustelut sekä eri alueviranomaisten tuloskeskusteluissa ratkaistavat asiat. Lisäksi tulee ottaa huomioon viime joulukuussa käydyistä neuvotteluista saadut kokemukset ja palaute, jotka puoltavat käsiteltävien asioiden karsintaa sekä teemakohtaisten neuvottelujen lisäämistä. Neuvotteluehdotuksia erityisesti kahdenvälisissä neuvotteluissa ministeriöiden kanssa käsiteltävistä asioista tulee esittää rajoitetusti vain keskeisistä strategisesti tärkeimmistä asiakysymyksistä. Suositeltavaa on, että maakunnat tekevät yhdessä ehdotuksia teemoista, joita koskevat neuvottelut käydään joko suuralueittain tai muussa laajemmassa kokoonpanossa. Varsinaiset ohjeet toteuttamissuunnitelmia koskeviin neuvotteluihin valmistautumisesta annetaan alkusyksyllä, mutta em. seikat on syytä ottaa huomioon toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa. Neuvotteluehdotusten pohjalta sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ministeriöiden ja maakuntien kanssa syksyn 2007 toteuttamissuunnitelmia koskevien neuvottelujen konseptin, lopulliset asialistat ja aikataulutuksen marraskuun 2007 aikana. Neuvottelut järjestetään viikon 48 aikana Toteuttamissuunnitelmien sisältörakenne Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toimii maakunnan talousarvioesityksenä valtionrahoitukseksi alueen kehittämistä varten. Sen sisältämien esitysten pohjalta käydään myös maakuntien ja ministeriöiden väliset neuvottelut syksyllä Toteuttamissuunnitelman suositeltava pituus on enintään 30 sivua. Sen suositellaan noudattavan seuraavaa jäsentelyä: I Johdanto (0,5 sivua) - lyhyt kuvaus valmisteluprosessista ja siinä mukana olleista tahoista II Edellisen suunnitelman toteutumisen seuranta, kehitysnäkymät ja tavoitteet (n. 2 sivua) - lyhyt arvio edellisen toteuttamissuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta - lyhyt tarkastelu maakuntaohjelman tunnuslukujen perusteella alueen kehityksen nykytilasta ja näkymistä vuosina arvio maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta vuoteen 2009 mennessä ml. eriteltynä arvio rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuudesta alueen työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn - määrälliset kehitystä kuvaavat tavoitteet esitetään taulukkomuotoisena
4 4 III Maakuntaohjelman toteuttaminen (n. 5 sivua) - kuvataan maakuntaohjelman toteuttamisen lähivuosien painopisteitä toimintalinjoittain; rakennerahasto-ohjelmien, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien sekä erityisohjelmien painotukset eriteltävä - kuvataan lyhyesti keskeiset hankkeet tai hankekokonaisuudet - kuvataan lyhyesti valtioneuvoston päätösten edellyttämät alueelliset erityistoimet (ml. äkilliset rakennemuutosalueet) - kuvataan toimenpiteiden kohdentumista maakunnan sisällä erilaisille alueille (seutukunnittain / kaupunki-maaseututyypeittäin) - yleisarvio toteuttamissuunnitelman (ei yksittäisten hankkeiden) vaikutuksista: ympäristö-, tasa-arvo- ja sosiaaliset vaikutukset mieluiten taulukkotarkasteluna. IV Toteuttaminen hallinnonaloittain (max. 10 sivua) - hallinnonaloittain ehdotukset TOTSU -neuvotteluissa syksyllä 2007 käsiteltäväksi esitettävistä asioista perusteluineen (mallipohja liite 1) - asiat esitetään jaoteltuna seuraavaa vuotta koskeviin asia- ja määrärahakysymyksiin sekä myöhempiä vuosia koskeviin ministeriöiden kehysvalmistelussa huomioitaviin asioihin - rahoitusesitykset momenteittain kootaan lisäksi osan V taulukoihin V Rahoitustaulukot - esitetään kansallisten alueiden kehittämiseen vaikuttavien, rakennerahasto-ohjelmien, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien sekä muiden maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisten määrärahojen tarve vuosina 2008 ja 2009 sekä kehysvalmistelua varten arvio vuosille taulukkopohjat toimitetaan liitoille sähköpostilla Liitteet 3. Maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuosille Maakunnan yhteistyöasiakirja sisältää kaksi vuotta. Vuotta 2008 koskeva esitys tehdään rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden jakovalmistelua varten. Yhteistyöasiakirjassa voidaan tarvittaessa muuttaa keväällä 2007 arvioitua vuoden 2008 varojen hallinnonaloittaista kohdentumista. Vuotta 2009 koskeva arvio toimii pohjana vuoden 2009 valtion talousarvioesityksen valmistelua varten. Varojen hallinnonaloittainen kohdentuminen on tässä vaiheessa vielä alustava. Vuoden 2009 varojen jakamisessa välittäville toimielimille otetaan huomioon syksyllä 2008 maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteydessä valmisteltava maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa varojen hallinnonaloittaista kohdentumista voidaan muuttaa. Yhteistyöasiakirjan valmistelusta annetaan erilliset ohjeet myöhemmin kevään aikana.
5 5 4. Toteuttamissuunnitelmien ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen valmistelu ja käsittely Alueiden kehittämislain (7 :n 3 kohta) mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksyy maakunnan liitto. Suunnitelma valmistellaan liiton johdolla laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja sen käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä (12 ). Maakunnan yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluu (rakennerahastolaki 21 ) yhteen sovittaa rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoituksen kohdentumista maakunnassa. Määrärahojen kohdentumisesta hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat. Maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa sovitetaan yhteen maakunnassa tapahtuvaa kansallista ja EU:n ohjelmatyötä. Käytännössä yhteensovitus tapahtuu vuosittain maakunnan yhteistyöryhmän käsitellessä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan. Kun näiden asiakirjojen valmistelun aikataulu on nyt sama, on myös niiden valmisteluprosessi mahdollista yhdistää. Siten luodaan aikaisempaa paremmat edellytykset kansallisen aluepolitiikan ja EU:n ohjelmatyön yhteensovittamiselle. Sisäasiainministeriö suosittelee, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja käsitellään ensin samanaikaisesti maakunnan yhteistyöryhmässä. Sen jälkeen toteuttamissuunnitelma viedään hyväksyttäväksi sekä maakunnan yhteistyöasiakirja allekirjoitettavaksi maakunnan liiton päättäviin elimiin. Lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjan allekirjoittavat muut maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat. 5. Maakuntaohjelmien tarkistaminen 5.1 Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelman tarkistaminen Maakuntaohjelmaa ja sen rakennetta koskevat säännökset (AlKehL 10 ja AlKehA 5 ) edellyttävät, että ohjelmassa esitetään suunnitelma sen rahoituksesta sekä arvio rahoituksen jakautumisesta toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain. Lisäksi tulee eritellä valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen sekä yksityisen rahoituksen osuudet. Niitä maakuntia, joiden maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma on puutteellinen tai puuttuu kokonaan, pyydetään toteuttamissuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistamaan tai laatimaan maakuntaohjelman rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelmia voi tarkistaa myös esimerkiksi EU-rahoitusta koskevien päätösten tai muiden vastaavien tarkentuneiden syiden johdosta. Yhtenäisyyden vuoksi kaikkia maakuntia pyydetään toimittamaan maakuntaohjelman rahoitussuunnitelma sähköpostilla liitoille toimitettavia taulukkopohjia käyttäen.
6 Maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden asettaminen Maakunnan kehittämisen tulee olla kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin perustuvaa toimintaa, jonka vaikuttavuutta tulee seurata ja arvioida. Alueiden kehittämisasetuksen mukaan ohjelman tulee sisältää kehittämiselle asetettavat tavoitteet (AlKehA 5 ). Vuoden 2006 lopussa valmistuneiden ohjelmien tarkastelussa todettiin, että osassa ohjelmia määrälliset tavoitteet on asetettu vain osalle asetuksessa (13 ) määriteltyjä tunnuslukuja tai niitä ei ole asetettu ohjelmassa lainkaan. Maakunnan liittoja pyydetään toteuttamissuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistamaan maakuntaohjelman määrällisten tavoitteiden määrittely vastaamaan säännöksiä sekä ohjelmien laatimisesta annettuja ohjeita. Ohjeet käytettävistä tunnusluvuista sekä taulukkopohja ovat liitteenä Toteuttamissuunnitelmien sekä maakunnan yhteistyöasiakirjojen toimittaminen SM:lle Tässä kirjeessä pyydetyt asiakirjat toimitetaan sisäasiainministeriöön viimeistään perjantaina kirjallisesti osoitteella: Sisäasiainministeriö, Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, PL 26, Valtioneuvosto Lisäksi asiakirjat ja niihin liittyvät taulukot toimitetaan sähköpostilla seuraaville henkilöille: - toteuttamissuunnitelmat word- ja excel-tiedostoina: raili.markoff@intermin.fi - maakuntaohjelmien tarkistukset: tarja.reivonen@intermin.fi - MYAK/EAKR -taulukot: kari.kainulainen@intermin.fi - MYAK/ESR taulukot: jukka.ristaniemi@mol.fi ja satu.nikkinen@mol.fi Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Maakuntaohjelmat ja TOTSUt: Pekka Urjanheimo (p ) ja Tarja Reivonen (p ) Maakuntaohjelmien tunnusluvut: Ilkka Mella (p ) MYAK/EAKR-asiat ja kansalliset määrärahat: Kari Kainulainen (p ) MYAK/ESR- alueosiot: Aila Ryynänen (p ) ja Jukka Ristaniemi (p ) Maaseudun kehittämisohjelma/emr: Sirpa Karjalainen (p ) Kalatalouden kehittämisohjelma/ekr: Timo Halonen (p )
7 7 Liite 1 Malli hallinnonaloille tehtävien neuvotteluesitysten ja niiden perustelujen esittämisestä Ministeriö: Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Asian otsikko Selostetaan ja perustellaan lyhyesti asia, josta esitetään neuvottelua syksyn 2007 TOTSU- neuvotteluissa. Mahdolliset määrärahaesitykset tehdään alla olevaa mallia käyttäen sekä kootaan lisäksi suunnitelman V -osan taulukoihin. Lähtökohtana on momentin määrärahasta vuonna 2007 maakuntaan kohdistunut osuus. 2. Asian otsikko Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. Asian otsikko Selostetaan ja perustellaan lyhyesti asia, josta esitetään neuvottelua syksyn 2007 TOTSU- neuvotteluissa. Mahdolliset määrärahaesitykset tehdään alla olevaa mallia käyttäen sekä kootaan lisäksi suunnitelman V -osan taulukoihin. Lähtökohtana on momentin määrärahasta vuonna 2007 maakuntaan kohdistunut osuus. 2. Asian otsikko 3. Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti: Malli: TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Maakunnan kehittämisraha xxx xx xx xx xx xx xx.xx.xx yyy xx xx xx xx xx xx xx.xx.xx zzz xx xx xx xx xx xx
8 8 SISÄASIAINMINISTERIÖ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Liite 2 MAAKUNTAOHJELMIEN SEURANTA JA TUNNUSLUVUT Valtakunnallista maakuntaohjelmien seurantaa ja arviointia varten alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 13 :ssä säädetään seurannassa käytettävistä tunnusluvuista, jotka kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä sekä alueellista bruttokansantuotetta. Samoja tunnuslukuja käytetään maakuntien kehityksen valtakunnallisessa vertailussa. Maakuntaohjelmien laatimista koskevassa sisäasiainministeriön kirjeessä ( SM /Ha-62) todettiin, että maakuntien tulee tarkastella maakuntaohjelmassa alueensa viime vuosien kehitystä em. tunnuslukujen perusteella ja asettaa ohjelmakauden aikana tapahtuvalle kehitykselle niitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tavoitteiden seuranta tulee järjestää säännöllisesti vuosittain esimerkiksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Asetettuja tavoitteita tulee voida tarvittaessa tarkistaa ohjelmakauden aikana. Tavoitteiden seuranta tulee järjestää säännöllisesti vuosittain esimerkiksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Asetettuja tavoitteita tulee voida tarvittaessa tarkistaa ohjelmakauden aikana. Vuoden 2006 lopussa valmistuneissa ohjelmissa on puutteita määrällisten tavoitteiden asettamisessa. Siksi maakunnan liittoja pyydetään tarkistamaan maakuntaohjelmiaan siten, että ohjelmat täyttävät myös määrällisten tavoitteiden asettamisen osalta säännösten vaatimukset ja tuottavat valtakunnallisesti vertailukelpoista aineistoa. Alla on kuvattu käytettävät tunnusluvut sekä oheisissa taulukoissa listattu tavoitteiden asettamista helpottamaan viimeisimmät pohjaluvut. Liittojen tulee siten määritellä alueensa kehitykselle ohjelman tavoitteita kuvaavat määrälliset tavoitteet ja täyttää ne taulukkoon 5. Lisäksi em. kirjeessä kiinnitettiin huomiota siihen, että maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien on perustuttava sukupuolittain analysoituun tilastoaineistoon. Siksi on suositeltavaa, että myös määrälliset tavoitteet keskeisille tunnusluvuille asetetaan sukupuolittain eriteltynä. Lisätietoja tunnusluvuista ja niitä koskevan aineiston saatavuudesta antaa neuvotteleva virkamies Ilkka Mella ( ),
9 9 Alueiden kehittämisestä annetun lain 18 :n ja asetuksen 13 :n mukaiset seurannan tunnusluvut: 1) Koulutustaso 2005, 2010 * tutkinnon suorittaneiden osuus 15 -vuotta täyttäneistä * korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2) Työmarkkinatilanne 2005, 2010 * työllisyysaste, työttömyysaste (aikasarja) * työpaikkojen määrä (indeksi v. 2005=100) Työvoimatutkimus, työssäkäyntitilasto (Tilastokeskus), Työttömät työnhakijat, työministeriö 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto; osuus väestöstä, * luonnollinen väestönkasvu; osuus väestöstä * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 4) Alueellinen bruttokansantuote, tuotanto 2004, 2010 * bkt / asukas * tuotannon kasvu * liikevaihdon kehitys (nopeat suhdannemuuttujat) 2005 * yritysten lukumäärä, uudet yritykset, lopettaneet yritykset 2005 Aineiston saatavuus: Indikaattorien vaatimat pohjatiedot perustuvat viralliseen tilastoon ja ovat saatavissa Tilastokeskuksesta mm. aluetietokannasta. Poikkeuksena on liikevaihdon kehitys, jonka tietoja tilastokeskus myy erillisinä aikasarjoina. Sisäasiainministeriö on ostanut ko. aineiston ja se on maakuntien käytettävissä.
10 10 MAAKUNTAOHJELMIEN TUNNUSLUVUT JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 1) Koulutustaso: Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon Korkea-ast. suoritt. tutkinto Uusimaa 66,7 32,7 Itä-Uusimaa 59,3 25,2 Varsinais-Suomi 62,3 24,6 Satakunta 58,9 20,8 Kanta-Häme 60,7 23,2 Pirkanmaa 64,3 25,2 Päijät-Häme 59,5 21,4 Kymenlaakso 61,1 21,0 Etelä-Karjala 59,4 20,6 Etelä-Savo 58,2 19,8 Pohjois-Savo 61,7 21,7 Pohjois-Karjala 60,6 19,5 Keski-Suomi 62,6 23,6 Etelä-Pohjanmaa 58,4 19,4 Pohjanmaa 60,6 23,6 Keski-Pohjanmaa 58,0 19,2 Pohjois-Pohjanmaa 64,5 23,6 Kainuu 58,9 18,8 Lappi 61,1 20,7 Koko maa 62,7 25,0 (osuus yli 15-vuotiaista,% 2) Työmarkkinatilanne: Työllisyysaste, työttömyysaste, työpaikkojen määrä Työllisyys- Tyött. Työpaikat aste aste 2000= Uusimaa 74,4 6,2 103,6 Itä-Uusimaa 73,3 5,1 103,8 Varsinais-Suomi 71,5 7,0 103,4 Satakunta 67,2 9,0 98,1 Kanta-Häme 69,1 8,5 100,4 Pirkanmaa 68,4 8,9 105,0 Päijät-Häme 66,4 8,8 101,2 Kymenlaakso 66,8 8,7 104,3 Etelä-Karjala 64,0 9,6 98,3 Etelä-Savo 63,6 10,2 98,4 Pohjois-Savo 63,8 10,0 101,9 Pohjois-Karjala 60,5 13,1 102,7 Keski-Suomi 62,1 11,8 103,7 Etelä-Pohjanmaa 68,1 6,5 103,6 Pohjanmaa 71,0 6,1 101,6 Keski-Pohjanmaa 69,8 8,4 108,4 Pohjois-Pohjanmaa 65,7 10,2 106,6 Kainuu 58,0 16,6 98,5 Lappi 58,6 14,0 96,7 Koko maa 68,6 8,4 102,8 TK:n työvoimatutkimus
11 11 3) Muuttoliike ja väestö: Väestönmuutos,luonnollinen väestönkasvu, nettomuutto ja huoltosuhde Väestön- luonn. netto- huoltomuutos kasvu muutto suhde Uusimaa 0,89 0,55 0,34 1,01 Itä-Uusimaa 0,54 0,24 0,30 1,16 Varsinais-Suomi 0,41 0,13 0,27 1,27 Satakunta -0,31-0,11-0,20 1,49 Kanta-Häme 0,46-0,06 0,52 1,34 Pirkanmaa 0,85 0,20 0,65 1,32 Päijät-Häme 0,15-0,01 0,15 1,39 Kymenlaakso -0,20-0,22 0,02 1,47 Etelä-Karjala -0,13-0,24 0,11 1,54 Etelä-Savo -0,55-0,41-0,13 1,64 Pohjois-Savo -0,42-0,10-0,32 1,61 Pohjois-Karjala -0,17-0,16-0,01 1,75 Keski-Suomi 0,29 0,15 0,14 1,51 Etelä-Pohjanmaa -0,15-0,10-0,05 1,49 Pohjanmaa 0,11 0,27-0,16 1,3 Keski-Pohjanmaa 0,29 0,37-0,07 1,45 Pohjois-Pohjanmaa 0,83 0,75 0,08 1,51 Kainuu -0,78-0,16-0,61 1,9 Lappi -0,34 0,06-0,39 1,7 Koko maa 0,36 0,20 0,16 1,32 % % % % 4) Aluellinen bkt ja yritystoiminnan kehitys bkt / bkt:n liikevaihdouudet lopett. Yritysten asukas kasvu,% muutos,% yritykset yritykset lkm Uusimaa 135,6 4,3 5,1 11,1 10, Itä-Uusimaa 98,2 9,8 15,4 10,0 8, Varsinais-Suomi 97,9 6,1 5,2 9,3 8, Satakunta 87,1-0,1-0,6 8,1 7, Kanta-Häme 80,4 7,7 4,4 10,5 8, Pirkanmaa 100,2 5,4 5,4 10,6 9, Päijät-Häme 79,1 4,1 2,4 8,7 8, Kymenlaakso 101,4 7,0-0,4 10,2 8, Etelä-Karjala 98,7-0,9-2,6 8,0 8, Etelä-Savo 69,6 5,9 4,5 8,5 7, Pohjois-Savo 73,9 1,8 6,4 8,5 7, Pohjois-Karjala 72,8 4,2 2,5 8,1 7, Keski-Suomi 83,4 0,9 2,2 10,3 8, Etelä-Pohjanmaa 69,4 5,3 3,6 7,3 6, Pohjanmaa 91,6 6,3 4,9 7,9 6, Keski-Pohjanmaa 74,2 5,6 1,3 8,9 7, Pohjois-Pohjanmaa 96,0 4,8 3,7 9,5 7, Kainuu 67,0 3,7 4,3 8,6 7, Lappi 84,8 6,1 1,1 9,4 7, Koko maa 100,0 4,4 5,5 9,8 8, TK TK TK osuus yrityksistä
12 12 5) Maakuntaohjelman määrälliset tavoitteet v ) Koulutustaso * tutkinnon suorittaneiden osuus * korkea-asteen suorittaneiden osuus 2) Työmarkkinatilanne * työllisyysaste työttömyysaste työpaikkojen määrä (indeksi) 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto, osuus väestöstä * luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 4) Tuotanto/ alueellinen bkt * bkt/asukas * liikevaihdon kasvu * yritysten lukumäärä * uudet yritykset * lopettaneet yritykset Lähtötaso 2005/2004 Tavoite 2010
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 4.4.2008 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2008 1. Yleistä Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat on laadittu alueilla
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 3 13.9.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (1401/2006) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotMaakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _
TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ Päätös 18.2.2010 Jakelussa mainituile OHJELMIIN SITOMATTOMAN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN ALUEELINEN JAKO VUONNA 2010 Valtioneuvosto on tänään, asian
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?
Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotToisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.
Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotHE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.
POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)
Lisätiedotjäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
LisätiedotSihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.
4 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 10.10.008 Aika perjantai 10.10.008 klo 10.07 1.4 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 9: Läsnäolijat.
LisätiedotMaakuntien suhdannekehitys Kuviot
Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
Lisätiedot70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus
70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista
LisätiedotTilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö
Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Maakunnan liitto ja sen tehtävät aluekehitysviranomaisena Kuntayhtymä, johon kuuluminen on kunnille pakollista. Ylintä
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotAlueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä
Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen 2/2010 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Alueiden kehittämislain
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotPurkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi
Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotVarsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
LisätiedotMaakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen
Maakuntien rahoitus Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.3.2017, VM/BO 1 9.3.2017 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle
Lisätiedot2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana
1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA
ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Turku
Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2009
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen
Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 8.2.2018 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista Annettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 29 päivänä joulukuuta
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotHämeen maakunnan Esityslista-pöytäkirja 4/2007 1(8) yhteistyöryhmä
Hämeen maakunnan Esityslista-pöytäkirja 4/2007 1(8) Aika: klo 10:00-12.00 Paikka: Hämeen liitto Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 4
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotKoulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH
Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Tampere
Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan
LisätiedotMaakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa
Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotTietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi
LisätiedotEtelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotYliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotSalo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.
LisätiedotYliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotRakenneuudistus toinen aste Helsinki
Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
LisätiedotPohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous
Pohjois-Karjalan Pöytäkirja 2/2005 12 Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 15.3.2005 klo 10.03 10.52 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu 21 C, Joensuu 12 Kokouksen laillisuus
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
Lisätiedot