Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä"

Transkriptio

1 Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä Paula Mäenpää Helsinki Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen Tekijä Författare Author Paula Mäenpää Työn nimi Arbetets titel Title Tietojenkäsittelytieteen laitos Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu -tutkielma sivua Tiivistelmä Referat Abstract Lean-losoan mukaan asiakkaalle tuotetaan oikea tuote oikeaan aikaan, tehokkaasti, joustavasti ja ilman arvoa tuottamatonta toimintaa eli hukkaa. Tutkielmassa tarkastellaan, missä määrin kehitystyö hajautetussa ympäristössä voi olla Lean-periaatteiden ja -päämäärien mukaista. Ongelmaa lähestyttiin analysoimalla, minkälaisia hukkia tutkimuskohteena olleessa hajautetussa projektissa ilmeni ja oliko työnkulku tehokasta. Tutkielman materiaalina hyödynnettiin kirjallisuuslähteitä. Lisäksi tutkielmaa varten suoritettiin empiirinen tapaustutkimus Software Factory -kurssilla talvella Tutkimusaineisto kerättiin havainoimalla työskentelyä ja haastattelemalla ohjelmistokehittäjinä työskennelleitä yliopistoopiskelijoita. Projekti oli hajautettu maantieteellisesti kahteen pisteeseen: A ja B. Tavoitteena oli tuottaa asiakkaalle protoversio uudesta mobiilisovelluksesta. Projekti oli sekä asiakkaan että opiskelijoiden näkökulmasta onnistunut: tuote valmistui ajallaan ja oppimiskokemus oli kaikille positiivinen. Tutkielman mielenkiinnon kohteena ei ole kuitenkaan projektin menestys, vaan tarkastelun kohteena ovat työtapojen ja työnkulun tehokkuudet. Tutkielmassa havaitaan, että projektissa ilmeni erilaisia hukkia. Osa hukista oli tiimiläisistä riippumattomia, mutta suurin osa oltaisiin voitu ehkäistä tai poistaa. Tarkemman analyysin kohteeksi valittiin yhteistoimintaongelmat, jotka liittyvät hukkaan tehoton kommunikaatio. Tutkielmassa havaitaan myös, että työnkulkua olisi ollut mahdollista optimoida yhteisiä käytäntöjä noudattamalla. Tapaustutkimuksen tulokset vahvistavat tutkimusten tuloksia tehokkaan kommunikaation ja yhteistoiminnan tärkeydestä hajautetuissa projekteissa. Heikkolaatuinen ja riittämätön yhteydenpito aiheuttaa erilaisia hukkia, kuten ylimääräisiä ominaisuuksia ja virheitä toteutettavassa sovelluksessa sekä turhaa odottelua eri pisteiden välillä. Kaikki hukat on tärkeää tunnistaa ja poistaa, mutta ilmeisesti juuri tehoton kommunikaatio aiheuttaa eniten muita hukkia hajautetuissa projekteissa. ACM Computing Classication System (CCS): D.2 [Software Engineering] Avainsanat Nyckelord Keywords Lean, hajautettu ohjelmistokehitys, hukka, kommunikaatio, yhteistoiminta Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Muita tietoja övriga uppgifter Additional information

3 Sisältö ii 1 Johdanto Tutkimustilanteen kartoitus Tutkimuskysymykset Tutkielman rakenne Teoriatausta Hajautettu ohjelmistokehitys Hajautettu ohjelmistokehitys käsitteenä Keskitetystä hajautettuun kehitykseen Hajautuksen organisointi Etuja hajautetussa ohjelmistokehityksessä Uhat hajautetussa ohjelmistokehityksessä Lean-losoa Toyota Production System Lean-losoan periaatteet Lean-periaatteet ohjelmistotuotannossa Seitsemän Lean-pääperiaatetta ohjelmistotuotannossa Hukka: arvoa tuottamaton toiminta Tutkielmassa tarkasteltavat hukat Lean-käsitteet hajautetussa ympäristössä Ketterä kehitysmalli Perinteinen ja ketterä ohjelmistokehitysprosessi

4 iii Scrum XP Agile manifeston arvojen ja Lean-periaatteiden yhteys Ketterät käytännöt kommunikaatio-ongelmien ratkaisuna Kokeellinen tutkimus Miten ongelmaa tutkitaan Tutkimuskohteen esittely Tiedon keräämisen välineet Empiiriset tulokset Tiimien työskentelytavat Prosessimalli Kanban-menetelmä Työtapojen tehokkuus Projektissa ilmenneet hukat Yhteistoiminta ja kommunikaatio projektissa Arvovirtauksen tehokkuus Työnkulku koko projektin ajalta Yhden tehtävän työnkulku Projektin onnistuminen Johtopäätökset Empiiriset tapaustutkimuksen tulokset

5 iv Työtapojen tehokkuus Arvovirtauksen tehokkuus Hajautetun projektin Lean-näkökulma Suosituksia Ehdotus hajautettujen projektien tarkistuslistaksi Tutkimuksen rajoitukset Yhteenveto Jatkotutkimuksen aiheita Lähteet 89 Liitteet 1 Sanasto 2 Haastattelukysymykset

6 1 Johdanto 1 Hajautettu ohjelmistokehitys on nykyään arkipäivää suurissa yrityksissä. Syitä keskitetystä hajautettuun ohjelmistokehitykseen siirtymiseen on useita, joista ylivoimaisesti suurin motiivi on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Hajautukseen voidaan myös joutua, jos asiakas vaatii yrityksen kehittämiskeskuksen siirtämistä kotimaahansa. Hajautuksen edut ja uhat riippuvat usein katsantokannasta. Lean-losoa on lähtöisin autoteollisuudesta toisen maailman sodan jälkeen. Alun perin nimellä Toyota Production System tunnettu losoa kehitettiin teollisuuden tarpeisiin laadullisten prosessien ja tuottavuuden parantamiseksi. Tärkeimmät teemat ovat vain tilattujen tuotteiden valmistaminen ja niiden toimittaminen juuri oikeaan aikaan ja tuotannon keskeyttäminen välittömästi häiriötilanteissa. Tuotantotapa perustuu aktiiviseen arvoa tuottamattoman toiminnan eli hukan tunnistamiseen ja poistamiseen. Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös ohjelmistoteollisuudessa. Nykypäivän suosituimpia ketteriä kehitysmalleja sekä keskitetyssä että hajautetussa ohjelmistokehityksessä lienevät Scrum ja extreme Programming. Leankirjallisuudessa niiden hyödyntämistä suositellaan perinteisten prosessimallien sijaan, koska perinteisissä kehitysmalleissa ei pystytä reagoimaan nopeasti asiakkaan muuttuviin vaatimuksiin, jolloin hukan ehkäiseminen vaikeutuu. Lean-ohjelmistokehitys on usein ketterää kehitystä. Tutkielmassa analysoidaan hajautetussa CoT-projektissa ilmenneitä hukkia ja arvovirtauksen tehokkuutta sekä pohditaan niiden merkittävyyttä. Tässä luvussa kartoitetaan nykyinen tutkimustilanne ja esitellään tutkimuskysymykset ja tutkielman rakenne.

7 2 1.1 Tutkimustilanteen kartoitus Hajautettua ohjelmistokehitystä käsittelevää tutkimusta on tehty paljon. Yrityksille on esitetty suosituksia, kuinka maantieteellisesti eri pisteisiin hajautettuja projekteja tulee hallinnoida erilaisin kehitysmallein. Usein suositellaan hyödynnettäväksi Scrum-prosessimallia tai vähintään joitakin sen menetelmiä. Joidenkin lähteiden mukaan tarvitaan myös perinteisistä kehitysmalleista tuttua muodollisuutta, jotta eri pisteissä sijaitsevat tiimit ovat kontrolloitavissa. Myös Lean-ohjelmistokehityksestä on tehty tutkimusta jo jonkin aikaa. Lean- losoan mukaan ohjelmistoprojektia tulisi hallinnoida ketterin kehitysmallein, sillä perinteiset kehitysmallit ovat joustamattomia ja raskaita. Tutkimuskohteet ovat useimmissa tapauksissa olleet projekteja, joissa ohjelmistokehittäjät työskentelevät samassa tilassa. Hajautusta ja Lean-ohjelmistokehitystä on tutkittu yleensä erillisinä teemoina. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, voidaanko nämä teemat yhdistää menestyksellisesti, eli voiko kehitystyö hajautetussa ympäristössä olla Lean-periaatteiden mukaista. 1.2 Tutkimuskysymykset Tutkielman lähteinä käytetään tutkielmassa käsiteltyä kirjallisuutta. Lisäksi tutkielmaa varten suoritettiin empiirinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oleva ohjelmistoprojekti CoT järjestettiin talvella 2011 Software Factory -kurssilla. CoTprojektiin liittyvä sanasto löytyy liitteestä 1. Tutkielmassa pyritään selvittämään, missä määrin kehitystyö hajutetussa ohjelmistokehityksessä voi olla Lean-periaatteiden ja -päämäärien mukaista. Kysymystä analysoidaan tarkastelemalla työskentelivätkö tutkimuskohteen projektilaiset te-

8 3 hokkaasti ilman turhia hukkia ja kuinka tehokkaita projektin arvovirtaukset olivat. Tehokkuus arvioidaan projektitiimien ja asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuskysymykset on esitetty GQM-paradigman (Goal-Question-Metric) mukaisesti taulukossa Analyysi Hajautettu ohjelmistokehitys 2. Jotta voidaan Löytää hukkaa 3. Mitä tulee 1. Työtapojen tehokkuus 2. Arvovirtauksen tehokkuus 4. Näkökulma Projektitiimit ja asiakas 5. Asiayhteys Hajautettu ohjelmistoprojekti CoT 6. Motivaatio Toteutuuko Lean Taulukko 1: Tutkimuskysymysten GQM-kehys [Bas93]. 1.3 Tutkielman rakenne Tutkielma on jaettu kuuteen osaan: johdanto, teoriatausta, kokeellinen tutkimus, empiiriset tulokset, johtopäätökset ja yhteenveto. Rakenne on havainnollistettu kuvassa 1. 2 Teoriatausta Tässä luvussa tarkastellaan tutkielman kannalta oleellisia käsitteitä. Hajautettua ohjelmistokehitystä voidaan hallinnoida esimerkiksi ketterin kehitysmallein (agile software development) ja Lean-periaatteita soveltaen. Ketterä ohjelmistokehitys tar-

9 4 Kuva 1: Tutkielman rakenne. koittaa tässä yhteydessä joukkoa kehitysmalleja, joille kaikille on yhteistä muun muassa iteratiivisuus, suora kommunikaatio ja toimivan ohjelmiston ensisijaisuus. Näitä käytäntöjä soveltavia kehitysmalleja on useita, joista yleisimmät ovat Scrum ja extreme Programming (XP). Lean-periaatteita noudattaen ohjelmistokehityksestä pyritään muokkaamaan mahdollisimman paljon arvoa tuottava prosessi. Luvussa 2.1 käsitellään hajautettua ohjelmistokehitystä ja luvussa 2.2 esitellään Lean-losoan mukainen ohjelmistotuotanto. Lopuksi luvussa 2.3 tarkastellaan yleisimpiä ketteriä kehitysmalleja. 2.1 Hajautettu ohjelmistokehitys Ohjelmistokehityksen hajauttaminen ei ole uusi ilmiö. Hajautettuja projekteja on ollut jo vuosikymmenten ajan. Globalisaatio yhdessä vaativamman kilpailun kanssa on osaltaan painostanut ja jopa pakottanut monia yrityksiä siirtymään entistä enemmän hajautettuun ohjelmistokehitykseen. Hajautetut projektit ovat nykyisin taval-

10 5 lisia varsinkin suurissa globaaleissa yrityksissä. Koska kommunikaatiovälineet ovat kehittyneet, eri aikavyöhykkeillä työskenteleminen ei aiheuta enää yhtä merkittäviä ongelmia kuin ohjelmistokehityksen alkuaikoina, jolloin hajautus oli vielä harvinaista Hajautettu ohjelmistokehitys käsitteenä Ohjelmistokehityksen hajautus on monitasoinen käsite. Se voidaan jakaa Prikladnickin et al. [PAD07] mukaan neljään luokkaan, jotka riippuvat projektin maantieteellisestä sijainnista ja omistajuudesta. Projekti on maantieteellisesti joko lokaali (onshore tai Distributed Software Development, DSD) tai globaali (oshore tai Global Software Developmet, GSD). Lokaalissa projektissa kehitystyö tapahtuu siinä maassa, jossa yrityksen päämaja ja muut toiminnot sijaitsevat. Globaalissa kehitystyössä hyödynnetään ulkomaisia resursseja siirtämällä osia kehitystyöstä pois yrityksen kotimaasta. Omistajuudella tarkoitetaan joko palveluiden ulkoistamista toiselle yritykselle (outsourcing) tai yrityksen omien resurssien hyödyntämistä (insourcing). Taulukossa 2 on kuvattuna nämä jaottelut. Osta Luo Lokaali (DSD) Lokaali ulkoistaminen Lokaali, yrityksen omat resurssit Globaali (GSD) Globaali ulkoistaminen Globaali, yrityksen omat resurssit Taulukko 2: Hajautetun ohjelmistokehityksen jaottelu eri luokkiin. Kun kyse on globaalista projektista, pelkän fyysisen etäisyyden lisäksi tulee huomioida myös ajallinen ja sosiokulttuurinen etäisyys [Åge06]. Henkilöiden ajallinen etäisyys estää tosiaikaisen kanssakäymisen. Sosiokulttuurinen etäisyys estää henkilöitä ymmärtämästä toisensa arvoja ja normatiivisia käytäntöjä.

11 6 Hajautetussa ohjelmistokehityksessä on paljon samoja ongelmia kuin keskitetyssä kehityksessä. Näitä ovat esimerkiksi heikko ohjelmistojen laatu, aikataulujen pettäminen ja kustannusarvioiden ylittyminen [Koa07]. Parnas [ÅgF06] on tullut tutkimuksessaan samaan tulokseen ja tarkentaa, että ilmiöt johtuvat kommunikaatioongelmista Keskitetystä hajautettuun kehitykseen Yritykset haluavat siirtyä hajautettuun ohjelmistokehitykseen useista syistä [Paa10, PAD07]. Näistä suurin osa liittyy taloudellisten etujen tavoitteluun. Jotkin seikat jopa pakottavat yrityksiä siirtymään hajautettuun kehitysmalliin. Globaalin yrityksen valtavia resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin jakamalla projekti eri maihin. Esimerkiksi jokaiselle projektille voidaan valita sopivimmat henkilöt osaamisen mukaan, kun henkilöstön sitouttaminen ei ole maantieteellisestä sijainnista riippuvaista. Prikladnick et al. [PAD07] lainaavat artikkelissaan IDC-raporttia, jonka mukaan globaalilla ulkoistamisella voidaan parantaa prosessia, kun toiminnot uudelleenorganisoidaan ja yhtenäistetään. Hajautuksella tavoitellaan usein kustannussäästöjä. Palkka- ja kehityskustannukset ovat eri maissa eri tasoisia. Kehitystyön osioita voidaan siirtää maihin, joissa kustannukset ovat kilpailukykyisemmät (Cost Competitive Countries). Kustannuksia voidaan jossain määrin säästää myös verotuksessa [MoH01], kun asiakkaana on jonkin valtion julkisen sektorin edustaja. Tällöin asiakas voi kuitenkin vaatia, että yrityksellä on kehittämiskeskus asiakkaan maassa. On tavallista, että yritykset fuusioituvat ja ostavat toisiaan. Hajautus on tällöin yrityksen sisäistä ja mahdollisesti globaalia. Jos eri pisteet toimivat itsenäisesti, yhteistyö niiden välillä saattaa Paasivaaran et al. [Paa10] mukaan olla jopa vaikeampaa kuin kahden eri yrityksen välillä.

12 7 Globaali hajautus tuo kehityksen lähemmäksi markkinoita ja asiakasta [Paa10]. Yrityksen on helpompi tutkia paikallisia markkinoita ja säädöksiä, jolloin ohjelmistoista saadaan paremmin asiakkaan tarpeita vastaavia. Hajautuksella pyritään nopeuttamaan kehitystyötä. Jos yrityksen omat henkilöstöresurssit ovat pienet, voidaan palkata esimerkiksi aliurakoitsija tekemään rinnakkaista kehitystyötä toisessa pisteessä. Kehitystyö voi olla hajautettu myös eri aikavyöhykkeille. Tällöin kehitystyön tuottavuutta voidaan Leen ja Yongin [LeY10] mukaan parantaa työskentelemällä ympärivuorokautisesti. Kilpailijaa nopeampi pääsy markkinoille on ehdoton kilpailuetu, josta seuraa lisäetuja maineen ja uusien tilausten muodossa. Yritys voi haluta keskittyä ydinosaamiseensa ja ostaa muun osaamisen toiselta yritykseltä. Toisaalta yritykseltä voi puuttua osaavaa henkilöstöä, jolloin palveluiden ostaminen toiselta yritykseltä saattaa olla turvallisempi ja nopeampi vaihtoehto kuin oman henkilöstön kouluttaminen. Aliurakoitsijan resursseja on myös helpompi karsia [Paa10]. Larman [Lar08, Lar10] on kirjoittanut isojen hajautettujen Scrum-projektien organisoimisesta. Hänen mukaansa isoa ohjelmistokehitystyötä ei kannata hajauttaa globaalisti useaan pisteeseen, vaikka se on mahdollista [Lar11]. Isojen järjestelmien kehittämiseen ei hänen mielestään tarvita paljon tiimejä. Useaan pisteeseen hajautettu kehitys ei ole erityisen organisoitunutta, vaikka hänen mukaansa niin usein luullaan. Siirtymistä suuriin globaaleihin hankkeisiin ei Larmanin mukaan tule tehdä kevein perustein Hajautuksen organisointi Menestyksekäs hajautettu projekti vaatii Ågerfalkin et al. [ÅgF06] mukaan erityisesti toimivaa koordinointia, kontrollia ja kommunikaatiota. Hajautetussa projek-

13 8 tissa on vaikeampi kommunikoida kuin yhteen pisteeseen keskitetyssä projektissa. Varsinkin globaalisti hajautetussa projektissa, joissa on usean tunnin aikaero eri pisteiden välillä, kommunikaation vaikeus korostuu entisestään. Toimiva kommunikaatio onkin osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä huomioon otettavista asiosta hajautetuissa projekteissa. Rameshin et al. [RCM06] mielestä hajautettua ohjelmistokehitystä ei kannata yrittää hallita pelkästään perinteisellä tai ketterällä prosessimallilla. Tärkeintä heidän mielestään olisi löytää tasapaino eri kehitysmallien välillä. Tutkijoilla ei ole Batran et al. [BXV10] mukaan vielä yksimielisyyttä siitä, milloin ja miten näitä malleja tulisi hyödyntää keskenään. He tulivat tapaustutkimuksessaan siihen tulokseen, että tasapaino on saavutettavissa. Heidän mielestään sekä ketteryyttä että perinteiseen prosessimalliin liittyvää kontrollia tarvitaan, jotta saavutetaan tavoitellut päämäärät: ilman kontrollia ketteryys voi olla hajautetussa ympäristössä kaoottista ja toisaalta kontrolli ilman ketteryyttä voi aiheuttaa joustamattomuutta. Paasivaara et al. toteavat kahdessa eri tutkimuksessaan [PaL06, PDL08], että pieni hajautettu projekti voi olla menestyksekäs, jos siinä sovelletaan ketteriä menetelmiä, mutta isommat projektit vaativat vielä lisää tutkimusta. Viime vuonna julkaisemassaan teknisessä raportissa Paasivaara et al. [Paa10] tarjoavat konkreettisia ohjeita yrityksille hajautettujen projektien hallinnoimisesta ja organisoimisesta Scrum-kehitysmallin mukaisesti. Tässä tutkielmassa ohjeita käsitellään soveltuvin osin empiirisen tapaustutkimuksen yhteydessä Etuja hajautetussa ohjelmistokehityksessä Hajautuksella oletetaan olevan erilaisia etuja keskitettyyn kehitykseen verrattuna. Seuraavassa hajautetun ohjelmistokehityksen edut on jaoteltu lähteiden ja kirjoittajan oman näkemyksen mukaisesti osittain todettuihin ja ei todettuhin etuihin. Osit-

14 tain todettu etu on etu, jonka hyödyt on havaittu useassa lähteessä. Ei todettuja etuja on tutkittu vähemmän tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. 9 Osittain todetut edut Kehityskustannuksia voidaan vähentää palkkaamalla osa kehittäjistä halvemman palkkatason maista [Paa10]. Tämä toisaalta lisää kommunikaatio-ongelmia sekä vaikeuttaa ihmisten ja töiden koordinointia ja kontrollia [OHÅ06]. Voidaan lisäksi miettiä, kuinka kustannustehokasta on järjestää koulutusta useisiin maihin useilla eri kielillä. Kun osa kehitystyöstä on lähellä markkina-aluetta, tuote voidaan räätälöidä vastaamaan paremmin paikallisia markkinoita ja määräyksiä [OHÅ06, Paa10]. Toisaalta samalla täytyy huomioda sosio-kulttuuriset ongelmat, kun kehittäjiä on eri kulttuureista. Kun kehitystyö on lähellä asiakasta, voidaan tehostaa muun muassa vaatimusmäärittelyprosessia, jolloin tuote oletettavasti vastaa paremmin asiakkaan tarpeita. Jos ohjelmiston arkkitehtuuria ei voida jakaa suhteellisen itsenäisiin moduuleihin, voivat päällekkäisyydet aiheuttaa Mockusen ja Grinterin [HeG99] mukaan merkittäviä ongelmia tehtävien koordinoinnissa. Hajautus voi jopa pakottaa ohjelmiston arkkitehtuurin modulaarisuuteen. Conchúirin et el. [OHÅ06] mukaan kehitystyön modulaarisuus voi vähentää kommunikaatiotarvetta tiimien välillä, kun tehtävät on voitu jakaa itsenäisiksi osioiksi. Globaalit markkinat tarjoavat laajemmat työvoimaresurssit [Paa10]. Toisaalta saattaa olla vaikeaa löytää jokaisesta pisteestä juuri tietyt ammattilaiset tiettyihin tehtäviin [OHÅ06]. Kun kehitystyö on hajautettu maahan, jossa asiakas sijaitsee, tuote voidaan räätälöidä vastaamaan paikallisen kulttuurin erityispiirteitä.

15 10 Ei todetut edut Gumm [Gum07] tuli empiirisessä tutkimuksessaan siihen tulokseen, että hajautus mahdollistaa työrauhan, joka lisää yksilön työpanoksen laatua. Kehittäjän työ ei häiriinny jatkuvien keskeytysten vuoksi, koska muodollista kommunikaatiota on vähemmän, kun kokouksia on hankalampi järjestää. Ihmiset käyttivät vähemmän aikaa kommunikoimiseen ja keskittyivät intensiivisemmin omaan työhönsä. Paasivaara et al. [Paa10] toteavat hajautetun kehitystyön nopeuttavan tuotteen markkinoille pääsyä. Heidän mielestään kehitystyötä nopeutetaan palkkaamalla lisää henkilöstöä toisesta maasta työskentelemään rinnakkain lokaalin tiimin kanssa. Toisaalta Herbslebin at al. [HMF01] mukaan monessa pisteessä työskentely kestää paljon kauemmin kuin keskitetty työskentely ja vaatii useamman henkilön työpanoksen saman laajuisen ja yhtä monimutkaisen tehtävän suorittamiseen. Kesto pitenee muun muassa viivästysten vuoksi. Lisäksi Conchúir et al. [OHÅ06] ovat sitä mieltä, että ympärivuorokautisella työskentelyllä, jossa tehtäviä välitetään eteen päin eri aikavyöhykkeiden välillä (follow-the-sun), ei nopeuteta kehitystyön syklien läpimenoaikaa vaan enintään joitakin osia siitä, kuten testausta. Kun projektissa on eri kulttuurin edustajia ja erilaisissa organisaatioissa työskennelleitä ihmisiä, on oletettavaa, että parhaita käytäntöjä ja innovatiivisuutta on enemmän. Vähäisen epämuodollisen kommunikaation vuoksi innovatiivisuuden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ei ole Conchúirin et al. [OHÅ06] mukaan kuitenkaan merkittävää. Hajautuksen edut on jaoteltu taulukossa 3 kahteen ryhmään: osittain todettu etu ja ei todettu etu.

16 11 Osittain todettu etu Ei todettu etu Kehityskustannusten minimointi Kehitys lähellä markkina-aluetta ja asiakasta Kehitystyön modulaarisuus Uudet ja isommat työvoimaresurssit Paikallisen kulttuurin erityisvaatimuksiin vastaaminen Työskentely rauhassa ja pienemmän paineen alla Projektin kesto kalenteriajassa lyhenee Parhaat käytännöt, innovatiivisuus Taulukko 3: Hajautetun kehityksen oletetut edut Uhat hajautetussa ohjelmistokehityksessä Hajautuksella katsotaan olevan myös uhkia. Seuraavassa esitellyt uhat on jaettu kolmeen ryhmään lähteitä ja kirjoittajan omaa arviointia käyttäen: ajallinen etäisyys, maantieteellinen etäisyys ja sosio-kulttuurinen etäisyys. Jaottelut ovat osittain hieman päällekkäisiä, sillä erityyppiset kommunikaatio-ongelmat liittyvät vahvasti jokaiseen kategoriaan. Ajallinen etäisyys Ajallinen etäisyys eri pisteiden välillä johtuu yleensä aikaeroista. Tällöin päällekkäisiä työtunteja on vähän tai ei ollenkaan. Aikaerot aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia, kun vastausten odottelu aiheuttaa viivästyksiä. Kommunikaatio-ongelmat voivat aiheuttaa edelleen muita ongelmia, kuten väärinymmärrysten ja virheiden myöhäisen havaitsemisen. Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan laadukkaalla suunnitelmalla voidaan vähentää kommunikaatiotarvetta, kun

17 12 ohjelmiston arkkitehtuuri voidaan jakaa suhteellisen itsenäisesti suunniteltaviin moduuleihin. Globaaleissa projekteissa on usein paljon ajallisia riippuvuuksia, jotka vaikeuttavat resurssisuunnittelua ja heikentävät Lean-näkökulmastakin oleellista toimitusvarmuutta (on-time delivery) [HeG99]. Toimitusvarmuudella tarkoitetaan prosessin ja toimitusketjun tehokkuutta. Maantieteellinen etäisyys Cookin ja Nevillen [CoC05] mukaan maantieteellinen etäisyys kehittäjien välillä aiheuttaa merkittäviä yhteistoimintaongelmia. Hajautetun ympäristön yhteistyöongelmia tutkitaan omalla ohjelmistotuotannon alueellaan (Collaborative Software Engineering). Ohjelmistoarkkitehtuurin laadukas suunnitelma eli mitä suunnitellaan, ei Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan yksinään riitä koordinoinnin toteuttamiseen, vaan on tärkeää tietää myös milloin, kuka, miten ja missä suunnitellaan. Tällöin projektin koordinointi on heidän mielestään paremmin hallittavissa. Jos ohjelmiston arkkitehtuurisuunnittelma ei ole tarpeeksi modulaarinen, voivat eri pisteissä suoritettavat työtehtävät riippua toisistaan merkittävästi. Ristiriitaiset olettamukset tehtävistä eri pisteissä säilyvät Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan kauemman aikaa hajautetussa kuin keskitetyssä ohjelmistokehityksessä. Maantieteellinen etäisyys vähentää epämuodollista kommunikaatiota, mikä e- delleen heikentää ryhmähenkeä, luottamusta ja Mockusen ja Herbslebin [MoH01] mukaan jopa halua kommunikoida toisiin pisteisiin. Henkilö voi kokea hankalaksi selvittää, kehen ottaa yhteys, jolloin keskustelun aloittaminen voi tuntua työläältä. Toisissa pisteissä työskenteleviin ohjelmistokehittäjiin voi olla vaikea luoda suhdetta pelkkien sähköisten viestimien välityksellä. Epämuodollisen kommunikaation puuttuessa, kaikenlainen päivittäinen kans-

18 13 sakäyminen toisissa pisteissä työskentelevien henkilöiden kanssa jää oletettavasti vähemmälle. Tärkeäksikin koettu epämuodollinen tieto saattaa jäädä välittämättä toisaalle. Myös muodollista tietoa saattaa jäädä välittämättä. Kehitystyön modulaarisuus voidaan nähdä myös uhkana. Jos hajautetut tiimit työskentelevät liian itsenäisesti ilman riittävää kommunikaatiota, voi seurauksena olla ongelmia myöhemmässä ohjelmiston osien integrointivaiheessa [OHÅ06]. Globaaliin projektiin liittyy usein erilaisia lainsäädäntöjä eri maissa, jotka saattavat monimutkaistaa kehitystyöhön liittyvää byrokratiaa. Teknologioiden kehittyessä koko ajan, eri maissa vallitsevat infrastruktuurierot ja -puutteet pienenevät. Mockusen ja Herbslebin [MoH01] mukaan eri tasoiset verkkoyhteydet, kehitysympäristöt ja testauslaboratoriot aiheuttanevat kuitenkin edelleen joitakin ongelmia globaaleissa projekteissa. Sosio-kulttuurinen etäisyys Globaaleissa projekteissa kaikki eivät kommunikoi äidinkielellään. Sosio-kulttuuriset erot aiheuttavat kieliongelmien lisäksi kulttuurieroista johtuvia ongelmia, jotka vaikeuttavat kommunikaatiota. Toisessa kulttuurissa normaalina pidettyä käytöstä voidaan toisessa pitää loukkaavana. Koulutus- ja kokemuserot voidaan varovaisesti nähdä innovatiivisuuden ja parhaiden käytäntöjen lähteenä. Conchúir et al. [OHÅ06] ovat kuitenkin sitä mieltä, että saavutettu hyöty on minimaalinen, koska kasvotonta kommunikaatiota on vähän. Hajautetuissa projekteissa työskentelevät kehittäjät voivat myös kokea alemman palkkatason kehittäjät uhkina, joille ei haluta jakaa tietoa. Kokemuserot lisäävät oletettavasti myös kustannuksia, kun erilaiset prosessit ja työskentelytavat täytyy kouluttaa. Taulukossa 4 esitetyt uhat on jaettu kolmeen ryhmään: ajallinen etäisyys, maantieteellinen etäisyys ja sosio-kulttuurinen etäisyys.

19 14 Ajallinen Maantieteellinen Sosio-kulttuurinen Aikaerot Ajalliset riippuvuudet Projektin koordinointi ja kontrolli Työtehtävien riippuvuus toisistaan Vähäinen epämuodollinen kommunikaatio Tärkeän tiedon välittämättä jättäminen Kehitystyön modulaarisuus Lainsäädännöt Infrastruktuurin puutteet tai erot eri maissa Kulttuuri- ja kielierot Kokemus- ja koulutuserot Taulukko 4: Hajautuksen uhat. 2.2 Lean-losoa Raman [Ram98] määrittelee Lean-käytännön mukaisen toiminnan sellaiseksi, jossa oikeat asiat valmistetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ensimmäisellä kerralla. Samalla vältetään turhaa työtä ja ollaan avoimia muutokselle. Womackin ja Jonesin [WoJ96b] mukaan Lean-periaatteita noudattamalla tehdään enemmän vähemmällä. Toisin sanoen Lean-päämääränä on tuottaa asiakkaalle arvoa mahdollisimman pienillä resursseilla Toyota Production System Toyota Production System (TPS) on toisen maailman sodan jälkeen autoyhtiössä Toyota Motor Corporation kehitetty tuotantojärjestelmä. Eiji Toyoda (1913 ) ja Taiichi Ohno ( ) olivat huomanneet, ettei Japanin autoteollisuudessa voida

20 15 soveltaa kilpailijoilla käytössä olevia massatuotannon periaatteita. Prosesseja voitiin heidän mukaansa kuitenkin tehostaa vastaamaan kilpailijoiden tasoa. TPS-tuotantojärjestelmä perustuu Ohnon [Ohn88] mukaan täydelliseen hukan poistoon ja ehkäisyyn. Kaksi tärkeintä periaatetta ovat tuotannon keskeyttäminen välittömästi häiriötilanteissa (Jidoka, Stop-the-Line) ja vain tilattujen tuotteiden valmistaminen ja niiden toimittaminen juuri oikeaan aikaan (Just-in-Time, JIT). Tuotantoa pyritään jatkuvasti parantamaan laadultaan ja tuottavuudeltaan. TPS sai myöhemmin Womackin et al. [WJR90] kirjassa The Machine That Changed the World, nimen Lean Lean-losoan periaatteet Womack ja Jones [WoJ96a, WoJ96b] määrittelevät Lean-losoan viiden perusperiaatteen mukaiseksi: arvo (value), arvovirta (value stream), tasainen arvovirtaus (ow), imuohjaus (pull) ja täydellisyys (perfection, kaizen). Arvo määritellään aina asiakkaan tarpeen kautta. Esimerkiksi insinöörit ja asiantuntijat vääristävät arvoa lisäämällä tuotteeseen kompleksisuutta, jolla ei ole asiakkaan kannalta hyötyä. Arvovirta kuvaa kaikkia vaadittavia toimintoja, joilla asiakkaalle valmistetaan tuote. Kaikkien vaiheiden on kommunikoitava keskenään tai saatetaan tuottaa kaksoiskappaleita. Arvoa tuottavien toimintojen on edettävä tasaisesti. Yksiköt, jotka suorittavat yhtä tehtävää isoissa erissä, tulee poistaa prosessista. Tuotannonohjauksen tulee perustua imuohjaukseen, jolloin ei tuoteta mitään sellaista palvelua tai tuotetta, mitä asiakas ei ole vielä tilannut. Asiakas tässä yhteydessä tarkoittaa loppuasiakasta tai prosessin seuraavaa työvaihetta. Tähän liittyy tuotannonohjausstrategia JIT. JIT-periaatteella pyritään ehkäisemään turhia kus-

21 16 tannuksia, kuten tuotetun materiaalin varastointia. Jokaista valmistettua tuotetta kohden löytyy yksi tilaus, mikä tarkoittaa, että tehdään vain sitä, mitä asiakas pyytää ja vain silloin kun asiakas pyytää. Työntöohjaus (push) perustuu tilausten odotuksiin ja tällaista strategiaa tulee välttää. Täydellisen prosessin tavoittelu ei lopu koskaan: ajan lyhentäminen, kustannusten pienentäminen ja virheiden minimointi jatkuvat aina Lean-periaatteet ohjelmistotuotannossa Ramanin [Ram98] mielestä Lean soveltuu kaikkiin prosesseihin ja siten myös ohjelmistotuotantoon. Tätä alunperin teollisuudessa käyttöönotettua strategiaa onkin sovellettu menestyksekkäästi myös ohjelmostotuotannossa [Mid01, MiJ11]. Womackin ja Jonesin määrittelemät perusperiaatteet ovat Ramanin mukaan sovellettavissa valmistavasta teollisuudesta ohjelmistoteollisuuteen. Teollisuuden lajista riippumatta on tärkeää keskittyä tuottamaan asiakkaalle arvoa. Mitään teknologiaa ei pidä arvostaa vain teknologian itsensä vuoksi, vaan käyttötarkoitus on kartoitettava perusteellisesti. Ramanin mielestä esimerkiksi nopealla prototypoinnilla voidaan kartoittaa arvoa ohjelmistotuotannossa. Arvovirta käsittää kaikki toiminnot asiakkaan tilauksesta tuotteen luovuttamiseen. On tärkeää tunnistaa tällä välillä tapahtuvat toiminnot ja eritoten toiminnot, jotka tuottavat asiakkaalle arvoa. Näin voidaan havaita arvoa tuottamattomia toimintoja ja pyrkiä poistamaan niitä. Yhdeksi työkaluksi ohjelmistoprosessien parantamiseksi arvovirtojen tunnistamiseen Raman mainitsee SEI CMM -mallin. Tasainen arvovirtaus tarkoittaa tuotannon toimintojen etenemistä ilman turhia pysähdyksiä, takaisin virtauksia (back ow) ja virheitä. Arvovirtauksessa ei ole tällöin turhia jonoja. Ohjelmistuotuotannossa tämä vastaa Ramanin mielestä kehitysmallia sync-and-stabilize [CuS96]. Ihmisten työskentelyä yksilöinä ja rinnakkain

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Mura, muri, muda lean-filosofian hukkakäsitteet ohjelmistokehityksessä

Mura, muri, muda lean-filosofian hukkakäsitteet ohjelmistokehityksessä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Mura, muri, muda lean-filosofian hukkakäsitteet ohjelmistokehityksessä Henri Karhatsu, Simo Moilanen Helsinki 2.12.2009 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI Lauri Merikallio MITÄ ON LEAN-AJATTELU? Maksimoi arvoa asiakkaalle, käyttäjälle Minimoi hukkaa eli kaikkea

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot Mitä opittavaa meillä on valmistavalta teollisuudelta? Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Alustuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI HELSINGIN YLIOPISTO, TILA- JA KIINTEISTÖKESKUS HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA VIRTAUSTEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Mikko Laiho 6.2.2015 TEHOKKUUSMATRIISI LEAN ON TÄHDEN TAVOITTELUA VAIHTELUA VÄHENTÄMÄLLÄ RESURSSITEHOKKUUS VIRTAUSTEHOKKUUS Vaihtelu Voi syntyä mm.

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction? LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus

Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus Riku Heinonen Helsinki 16.11.2015 Pro Gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki

PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki Muokkaa perustyyl. napsautt. PRO-Tietoisku LEAN 47. Laatupäivät 20.-21.5.2015, Tampere Juha Isomäki Valmentaja: Juha Isomäki DI, TTKK (turvallisuustekniikka ja tuotantotalous). Stora Enso Packaging Oy

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Ketterä projektinhallinta

Ketterä projektinhallinta Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan

Prosessien hallinta. Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Prosessien hallinta Lean-näkökulma laboratorion prosessien kehittämiseen ja hallintaan Tommi Jokiniemi Kehittämispäällikkö Viitekehykset Luennoitsija: Biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan DI 15v

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Emme juokse nopeammin, vaan kävelemme lyhyemmän matkan!

Emme juokse nopeammin, vaan kävelemme lyhyemmän matkan! Emme juokse nopeammin, vaan kävelemme lyhyemmän matkan! Taloustieteessä tuottavuus on tuotannon tehokkuuden mitta Tuotannon tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panoksen suhteella Tuottavuus = Tuotos / Panos

Lisätiedot

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu.

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu. Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen tsoft Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen

Lisätiedot

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 Lakki Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 2.luento: ohjelmistokehityksen päivärutiinit Lisää ot sik k o osoit t am alla Siitä vain reunasta Miten

Lisätiedot

Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla

Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla Näin ei voi enää jatkua! - Toiminnan kehittäminen LEANin avulla 24.3.2015 Henkilöstonjohtamisen seminaari Tomi Järvinen, Lean Six Sigma Expert Business Excellence Finland Oy 1 Tarvitaan ajatustavan muutosta

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.

Lisätiedot

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Lean. Moniko kuullut? Moniko soveltanut? 2014 Lean5 Europe Oy

Lean. Moniko kuullut? Moniko soveltanut? 2014 Lean5 Europe Oy Lean Moniko kuullut? Moniko soveltanut? Käytännön esimerkki Lean historiaa -> Lean historiaa -> Lean on kehittynyt käytännön toiminnan kautta ja nykyisin käytössä sadoissa tuhansissa organisaatiossa eri

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ostavat organisaatiot konsultin silmin

Ostavat organisaatiot konsultin silmin Ostavat organisaatiot konsultin silmin Softaa sutjakasti - Kuinka pitää projektimopo käsissä Sytyke Ry:n laivaseminaari 9.9.2009 Paula Miinalainen, Arbor Vitae Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

5aDay strategiatyössä

5aDay strategiatyössä 5aDay strategiatyössä Pilvipalvelu 5aDay (www.5aday.fi) on kuin 2010- luvun Time Manager. Helppo- käyttöisellä välineellä saavutat erinomaisia tuloksia keskittymällä olennaisiin asioihin. Koska käyttäjiä

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa )

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin! Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Kalle Huhtala, Johtaja, elearning-sisältötuotanto Helsinki, Tampere, Turku,

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet

Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet Mistä kilpailukykyä kotimaiseen tuotantoon? Tuotannon ulkomaille siirtämisen haasteet Timo Salmu 29.5.2013 NESTIX Oy 1982 perustettu ohjelmistotalo Tuotekehitys, myynti, johto, projektointija asiakastuki

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Cenno ja Projektinhallinta 2.0

Cenno ja Projektinhallinta 2.0 Cenno ja Projektinhallinta 2.0 1. Johdanto Ihmisten tapa toimia ja kommunikoida keskenään yrityksen sisällä on muuttunut merkittävästi erilaisten työkalujen, kuten blogien, wikien ja muiden yhteisöllisten

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

Testausta vai määrittelyä? Hyväksymistestaus ja jatkuva integraatio ketterässä ohjelmistokehityksessä

Testausta vai määrittelyä? Hyväksymistestaus ja jatkuva integraatio ketterässä ohjelmistokehityksessä Testausta vai määrittelyä? Hyväksymistestaus ja jatkuva integraatio ketterässä ohjelmistokehityksessä Public 27.10.2008 Ixonos Oyj Juha Inkinen Työnantaja: Ixonos marraskuusta 2007, sitäennen Nokia Networks

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Työn organisointi uusiksi. Minna Dammert

Työn organisointi uusiksi. Minna Dammert Työn organisointi uusiksi Minna Dammert Vastakkainasettelua tulisi välttää Lisämyyntiä! Miten voisimme tuottaa enennän? Miten pärjäämme olemassa olevin resurssein? Lisäkäsiä! * Ei ehdi, ei kerkiä Pysähdyttävä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot