Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä"

Transkriptio

1 Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä Paula Mäenpää Helsinki Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen Tekijä Författare Author Paula Mäenpää Työn nimi Arbetets titel Title Tietojenkäsittelytieteen laitos Hajautettu ohjelmistokehitys Lean-näkökulmasta: tapaustutkimus hukkatekijöistä Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu -tutkielma sivua Tiivistelmä Referat Abstract Lean-losoan mukaan asiakkaalle tuotetaan oikea tuote oikeaan aikaan, tehokkaasti, joustavasti ja ilman arvoa tuottamatonta toimintaa eli hukkaa. Tutkielmassa tarkastellaan, missä määrin kehitystyö hajautetussa ympäristössä voi olla Lean-periaatteiden ja -päämäärien mukaista. Ongelmaa lähestyttiin analysoimalla, minkälaisia hukkia tutkimuskohteena olleessa hajautetussa projektissa ilmeni ja oliko työnkulku tehokasta. Tutkielman materiaalina hyödynnettiin kirjallisuuslähteitä. Lisäksi tutkielmaa varten suoritettiin empiirinen tapaustutkimus Software Factory -kurssilla talvella Tutkimusaineisto kerättiin havainoimalla työskentelyä ja haastattelemalla ohjelmistokehittäjinä työskennelleitä yliopistoopiskelijoita. Projekti oli hajautettu maantieteellisesti kahteen pisteeseen: A ja B. Tavoitteena oli tuottaa asiakkaalle protoversio uudesta mobiilisovelluksesta. Projekti oli sekä asiakkaan että opiskelijoiden näkökulmasta onnistunut: tuote valmistui ajallaan ja oppimiskokemus oli kaikille positiivinen. Tutkielman mielenkiinnon kohteena ei ole kuitenkaan projektin menestys, vaan tarkastelun kohteena ovat työtapojen ja työnkulun tehokkuudet. Tutkielmassa havaitaan, että projektissa ilmeni erilaisia hukkia. Osa hukista oli tiimiläisistä riippumattomia, mutta suurin osa oltaisiin voitu ehkäistä tai poistaa. Tarkemman analyysin kohteeksi valittiin yhteistoimintaongelmat, jotka liittyvät hukkaan tehoton kommunikaatio. Tutkielmassa havaitaan myös, että työnkulkua olisi ollut mahdollista optimoida yhteisiä käytäntöjä noudattamalla. Tapaustutkimuksen tulokset vahvistavat tutkimusten tuloksia tehokkaan kommunikaation ja yhteistoiminnan tärkeydestä hajautetuissa projekteissa. Heikkolaatuinen ja riittämätön yhteydenpito aiheuttaa erilaisia hukkia, kuten ylimääräisiä ominaisuuksia ja virheitä toteutettavassa sovelluksessa sekä turhaa odottelua eri pisteiden välillä. Kaikki hukat on tärkeää tunnistaa ja poistaa, mutta ilmeisesti juuri tehoton kommunikaatio aiheuttaa eniten muita hukkia hajautetuissa projekteissa. ACM Computing Classication System (CCS): D.2 [Software Engineering] Avainsanat Nyckelord Keywords Lean, hajautettu ohjelmistokehitys, hukka, kommunikaatio, yhteistoiminta Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Muita tietoja övriga uppgifter Additional information

3 Sisältö ii 1 Johdanto Tutkimustilanteen kartoitus Tutkimuskysymykset Tutkielman rakenne Teoriatausta Hajautettu ohjelmistokehitys Hajautettu ohjelmistokehitys käsitteenä Keskitetystä hajautettuun kehitykseen Hajautuksen organisointi Etuja hajautetussa ohjelmistokehityksessä Uhat hajautetussa ohjelmistokehityksessä Lean-losoa Toyota Production System Lean-losoan periaatteet Lean-periaatteet ohjelmistotuotannossa Seitsemän Lean-pääperiaatetta ohjelmistotuotannossa Hukka: arvoa tuottamaton toiminta Tutkielmassa tarkasteltavat hukat Lean-käsitteet hajautetussa ympäristössä Ketterä kehitysmalli Perinteinen ja ketterä ohjelmistokehitysprosessi

4 iii Scrum XP Agile manifeston arvojen ja Lean-periaatteiden yhteys Ketterät käytännöt kommunikaatio-ongelmien ratkaisuna Kokeellinen tutkimus Miten ongelmaa tutkitaan Tutkimuskohteen esittely Tiedon keräämisen välineet Empiiriset tulokset Tiimien työskentelytavat Prosessimalli Kanban-menetelmä Työtapojen tehokkuus Projektissa ilmenneet hukat Yhteistoiminta ja kommunikaatio projektissa Arvovirtauksen tehokkuus Työnkulku koko projektin ajalta Yhden tehtävän työnkulku Projektin onnistuminen Johtopäätökset Empiiriset tapaustutkimuksen tulokset

5 iv Työtapojen tehokkuus Arvovirtauksen tehokkuus Hajautetun projektin Lean-näkökulma Suosituksia Ehdotus hajautettujen projektien tarkistuslistaksi Tutkimuksen rajoitukset Yhteenveto Jatkotutkimuksen aiheita Lähteet 89 Liitteet 1 Sanasto 2 Haastattelukysymykset

6 1 Johdanto 1 Hajautettu ohjelmistokehitys on nykyään arkipäivää suurissa yrityksissä. Syitä keskitetystä hajautettuun ohjelmistokehitykseen siirtymiseen on useita, joista ylivoimaisesti suurin motiivi on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Hajautukseen voidaan myös joutua, jos asiakas vaatii yrityksen kehittämiskeskuksen siirtämistä kotimaahansa. Hajautuksen edut ja uhat riippuvat usein katsantokannasta. Lean-losoa on lähtöisin autoteollisuudesta toisen maailman sodan jälkeen. Alun perin nimellä Toyota Production System tunnettu losoa kehitettiin teollisuuden tarpeisiin laadullisten prosessien ja tuottavuuden parantamiseksi. Tärkeimmät teemat ovat vain tilattujen tuotteiden valmistaminen ja niiden toimittaminen juuri oikeaan aikaan ja tuotannon keskeyttäminen välittömästi häiriötilanteissa. Tuotantotapa perustuu aktiiviseen arvoa tuottamattoman toiminnan eli hukan tunnistamiseen ja poistamiseen. Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös ohjelmistoteollisuudessa. Nykypäivän suosituimpia ketteriä kehitysmalleja sekä keskitetyssä että hajautetussa ohjelmistokehityksessä lienevät Scrum ja extreme Programming. Leankirjallisuudessa niiden hyödyntämistä suositellaan perinteisten prosessimallien sijaan, koska perinteisissä kehitysmalleissa ei pystytä reagoimaan nopeasti asiakkaan muuttuviin vaatimuksiin, jolloin hukan ehkäiseminen vaikeutuu. Lean-ohjelmistokehitys on usein ketterää kehitystä. Tutkielmassa analysoidaan hajautetussa CoT-projektissa ilmenneitä hukkia ja arvovirtauksen tehokkuutta sekä pohditaan niiden merkittävyyttä. Tässä luvussa kartoitetaan nykyinen tutkimustilanne ja esitellään tutkimuskysymykset ja tutkielman rakenne.

7 2 1.1 Tutkimustilanteen kartoitus Hajautettua ohjelmistokehitystä käsittelevää tutkimusta on tehty paljon. Yrityksille on esitetty suosituksia, kuinka maantieteellisesti eri pisteisiin hajautettuja projekteja tulee hallinnoida erilaisin kehitysmallein. Usein suositellaan hyödynnettäväksi Scrum-prosessimallia tai vähintään joitakin sen menetelmiä. Joidenkin lähteiden mukaan tarvitaan myös perinteisistä kehitysmalleista tuttua muodollisuutta, jotta eri pisteissä sijaitsevat tiimit ovat kontrolloitavissa. Myös Lean-ohjelmistokehityksestä on tehty tutkimusta jo jonkin aikaa. Lean- losoan mukaan ohjelmistoprojektia tulisi hallinnoida ketterin kehitysmallein, sillä perinteiset kehitysmallit ovat joustamattomia ja raskaita. Tutkimuskohteet ovat useimmissa tapauksissa olleet projekteja, joissa ohjelmistokehittäjät työskentelevät samassa tilassa. Hajautusta ja Lean-ohjelmistokehitystä on tutkittu yleensä erillisinä teemoina. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, voidaanko nämä teemat yhdistää menestyksellisesti, eli voiko kehitystyö hajautetussa ympäristössä olla Lean-periaatteiden mukaista. 1.2 Tutkimuskysymykset Tutkielman lähteinä käytetään tutkielmassa käsiteltyä kirjallisuutta. Lisäksi tutkielmaa varten suoritettiin empiirinen tapaustutkimus. Tutkimuksen kohteena oleva ohjelmistoprojekti CoT järjestettiin talvella 2011 Software Factory -kurssilla. CoTprojektiin liittyvä sanasto löytyy liitteestä 1. Tutkielmassa pyritään selvittämään, missä määrin kehitystyö hajutetussa ohjelmistokehityksessä voi olla Lean-periaatteiden ja -päämäärien mukaista. Kysymystä analysoidaan tarkastelemalla työskentelivätkö tutkimuskohteen projektilaiset te-

8 3 hokkaasti ilman turhia hukkia ja kuinka tehokkaita projektin arvovirtaukset olivat. Tehokkuus arvioidaan projektitiimien ja asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuskysymykset on esitetty GQM-paradigman (Goal-Question-Metric) mukaisesti taulukossa Analyysi Hajautettu ohjelmistokehitys 2. Jotta voidaan Löytää hukkaa 3. Mitä tulee 1. Työtapojen tehokkuus 2. Arvovirtauksen tehokkuus 4. Näkökulma Projektitiimit ja asiakas 5. Asiayhteys Hajautettu ohjelmistoprojekti CoT 6. Motivaatio Toteutuuko Lean Taulukko 1: Tutkimuskysymysten GQM-kehys [Bas93]. 1.3 Tutkielman rakenne Tutkielma on jaettu kuuteen osaan: johdanto, teoriatausta, kokeellinen tutkimus, empiiriset tulokset, johtopäätökset ja yhteenveto. Rakenne on havainnollistettu kuvassa 1. 2 Teoriatausta Tässä luvussa tarkastellaan tutkielman kannalta oleellisia käsitteitä. Hajautettua ohjelmistokehitystä voidaan hallinnoida esimerkiksi ketterin kehitysmallein (agile software development) ja Lean-periaatteita soveltaen. Ketterä ohjelmistokehitys tar-

9 4 Kuva 1: Tutkielman rakenne. koittaa tässä yhteydessä joukkoa kehitysmalleja, joille kaikille on yhteistä muun muassa iteratiivisuus, suora kommunikaatio ja toimivan ohjelmiston ensisijaisuus. Näitä käytäntöjä soveltavia kehitysmalleja on useita, joista yleisimmät ovat Scrum ja extreme Programming (XP). Lean-periaatteita noudattaen ohjelmistokehityksestä pyritään muokkaamaan mahdollisimman paljon arvoa tuottava prosessi. Luvussa 2.1 käsitellään hajautettua ohjelmistokehitystä ja luvussa 2.2 esitellään Lean-losoan mukainen ohjelmistotuotanto. Lopuksi luvussa 2.3 tarkastellaan yleisimpiä ketteriä kehitysmalleja. 2.1 Hajautettu ohjelmistokehitys Ohjelmistokehityksen hajauttaminen ei ole uusi ilmiö. Hajautettuja projekteja on ollut jo vuosikymmenten ajan. Globalisaatio yhdessä vaativamman kilpailun kanssa on osaltaan painostanut ja jopa pakottanut monia yrityksiä siirtymään entistä enemmän hajautettuun ohjelmistokehitykseen. Hajautetut projektit ovat nykyisin taval-

10 5 lisia varsinkin suurissa globaaleissa yrityksissä. Koska kommunikaatiovälineet ovat kehittyneet, eri aikavyöhykkeillä työskenteleminen ei aiheuta enää yhtä merkittäviä ongelmia kuin ohjelmistokehityksen alkuaikoina, jolloin hajautus oli vielä harvinaista Hajautettu ohjelmistokehitys käsitteenä Ohjelmistokehityksen hajautus on monitasoinen käsite. Se voidaan jakaa Prikladnickin et al. [PAD07] mukaan neljään luokkaan, jotka riippuvat projektin maantieteellisestä sijainnista ja omistajuudesta. Projekti on maantieteellisesti joko lokaali (onshore tai Distributed Software Development, DSD) tai globaali (oshore tai Global Software Developmet, GSD). Lokaalissa projektissa kehitystyö tapahtuu siinä maassa, jossa yrityksen päämaja ja muut toiminnot sijaitsevat. Globaalissa kehitystyössä hyödynnetään ulkomaisia resursseja siirtämällä osia kehitystyöstä pois yrityksen kotimaasta. Omistajuudella tarkoitetaan joko palveluiden ulkoistamista toiselle yritykselle (outsourcing) tai yrityksen omien resurssien hyödyntämistä (insourcing). Taulukossa 2 on kuvattuna nämä jaottelut. Osta Luo Lokaali (DSD) Lokaali ulkoistaminen Lokaali, yrityksen omat resurssit Globaali (GSD) Globaali ulkoistaminen Globaali, yrityksen omat resurssit Taulukko 2: Hajautetun ohjelmistokehityksen jaottelu eri luokkiin. Kun kyse on globaalista projektista, pelkän fyysisen etäisyyden lisäksi tulee huomioida myös ajallinen ja sosiokulttuurinen etäisyys [Åge06]. Henkilöiden ajallinen etäisyys estää tosiaikaisen kanssakäymisen. Sosiokulttuurinen etäisyys estää henkilöitä ymmärtämästä toisensa arvoja ja normatiivisia käytäntöjä.

11 6 Hajautetussa ohjelmistokehityksessä on paljon samoja ongelmia kuin keskitetyssä kehityksessä. Näitä ovat esimerkiksi heikko ohjelmistojen laatu, aikataulujen pettäminen ja kustannusarvioiden ylittyminen [Koa07]. Parnas [ÅgF06] on tullut tutkimuksessaan samaan tulokseen ja tarkentaa, että ilmiöt johtuvat kommunikaatioongelmista Keskitetystä hajautettuun kehitykseen Yritykset haluavat siirtyä hajautettuun ohjelmistokehitykseen useista syistä [Paa10, PAD07]. Näistä suurin osa liittyy taloudellisten etujen tavoitteluun. Jotkin seikat jopa pakottavat yrityksiä siirtymään hajautettuun kehitysmalliin. Globaalin yrityksen valtavia resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin jakamalla projekti eri maihin. Esimerkiksi jokaiselle projektille voidaan valita sopivimmat henkilöt osaamisen mukaan, kun henkilöstön sitouttaminen ei ole maantieteellisestä sijainnista riippuvaista. Prikladnick et al. [PAD07] lainaavat artikkelissaan IDC-raporttia, jonka mukaan globaalilla ulkoistamisella voidaan parantaa prosessia, kun toiminnot uudelleenorganisoidaan ja yhtenäistetään. Hajautuksella tavoitellaan usein kustannussäästöjä. Palkka- ja kehityskustannukset ovat eri maissa eri tasoisia. Kehitystyön osioita voidaan siirtää maihin, joissa kustannukset ovat kilpailukykyisemmät (Cost Competitive Countries). Kustannuksia voidaan jossain määrin säästää myös verotuksessa [MoH01], kun asiakkaana on jonkin valtion julkisen sektorin edustaja. Tällöin asiakas voi kuitenkin vaatia, että yrityksellä on kehittämiskeskus asiakkaan maassa. On tavallista, että yritykset fuusioituvat ja ostavat toisiaan. Hajautus on tällöin yrityksen sisäistä ja mahdollisesti globaalia. Jos eri pisteet toimivat itsenäisesti, yhteistyö niiden välillä saattaa Paasivaaran et al. [Paa10] mukaan olla jopa vaikeampaa kuin kahden eri yrityksen välillä.

12 7 Globaali hajautus tuo kehityksen lähemmäksi markkinoita ja asiakasta [Paa10]. Yrityksen on helpompi tutkia paikallisia markkinoita ja säädöksiä, jolloin ohjelmistoista saadaan paremmin asiakkaan tarpeita vastaavia. Hajautuksella pyritään nopeuttamaan kehitystyötä. Jos yrityksen omat henkilöstöresurssit ovat pienet, voidaan palkata esimerkiksi aliurakoitsija tekemään rinnakkaista kehitystyötä toisessa pisteessä. Kehitystyö voi olla hajautettu myös eri aikavyöhykkeille. Tällöin kehitystyön tuottavuutta voidaan Leen ja Yongin [LeY10] mukaan parantaa työskentelemällä ympärivuorokautisesti. Kilpailijaa nopeampi pääsy markkinoille on ehdoton kilpailuetu, josta seuraa lisäetuja maineen ja uusien tilausten muodossa. Yritys voi haluta keskittyä ydinosaamiseensa ja ostaa muun osaamisen toiselta yritykseltä. Toisaalta yritykseltä voi puuttua osaavaa henkilöstöä, jolloin palveluiden ostaminen toiselta yritykseltä saattaa olla turvallisempi ja nopeampi vaihtoehto kuin oman henkilöstön kouluttaminen. Aliurakoitsijan resursseja on myös helpompi karsia [Paa10]. Larman [Lar08, Lar10] on kirjoittanut isojen hajautettujen Scrum-projektien organisoimisesta. Hänen mukaansa isoa ohjelmistokehitystyötä ei kannata hajauttaa globaalisti useaan pisteeseen, vaikka se on mahdollista [Lar11]. Isojen järjestelmien kehittämiseen ei hänen mielestään tarvita paljon tiimejä. Useaan pisteeseen hajautettu kehitys ei ole erityisen organisoitunutta, vaikka hänen mukaansa niin usein luullaan. Siirtymistä suuriin globaaleihin hankkeisiin ei Larmanin mukaan tule tehdä kevein perustein Hajautuksen organisointi Menestyksekäs hajautettu projekti vaatii Ågerfalkin et al. [ÅgF06] mukaan erityisesti toimivaa koordinointia, kontrollia ja kommunikaatiota. Hajautetussa projek-

13 8 tissa on vaikeampi kommunikoida kuin yhteen pisteeseen keskitetyssä projektissa. Varsinkin globaalisti hajautetussa projektissa, joissa on usean tunnin aikaero eri pisteiden välillä, kommunikaation vaikeus korostuu entisestään. Toimiva kommunikaatio onkin osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä huomioon otettavista asiosta hajautetuissa projekteissa. Rameshin et al. [RCM06] mielestä hajautettua ohjelmistokehitystä ei kannata yrittää hallita pelkästään perinteisellä tai ketterällä prosessimallilla. Tärkeintä heidän mielestään olisi löytää tasapaino eri kehitysmallien välillä. Tutkijoilla ei ole Batran et al. [BXV10] mukaan vielä yksimielisyyttä siitä, milloin ja miten näitä malleja tulisi hyödyntää keskenään. He tulivat tapaustutkimuksessaan siihen tulokseen, että tasapaino on saavutettavissa. Heidän mielestään sekä ketteryyttä että perinteiseen prosessimalliin liittyvää kontrollia tarvitaan, jotta saavutetaan tavoitellut päämäärät: ilman kontrollia ketteryys voi olla hajautetussa ympäristössä kaoottista ja toisaalta kontrolli ilman ketteryyttä voi aiheuttaa joustamattomuutta. Paasivaara et al. toteavat kahdessa eri tutkimuksessaan [PaL06, PDL08], että pieni hajautettu projekti voi olla menestyksekäs, jos siinä sovelletaan ketteriä menetelmiä, mutta isommat projektit vaativat vielä lisää tutkimusta. Viime vuonna julkaisemassaan teknisessä raportissa Paasivaara et al. [Paa10] tarjoavat konkreettisia ohjeita yrityksille hajautettujen projektien hallinnoimisesta ja organisoimisesta Scrum-kehitysmallin mukaisesti. Tässä tutkielmassa ohjeita käsitellään soveltuvin osin empiirisen tapaustutkimuksen yhteydessä Etuja hajautetussa ohjelmistokehityksessä Hajautuksella oletetaan olevan erilaisia etuja keskitettyyn kehitykseen verrattuna. Seuraavassa hajautetun ohjelmistokehityksen edut on jaoteltu lähteiden ja kirjoittajan oman näkemyksen mukaisesti osittain todettuihin ja ei todettuhin etuihin. Osit-

14 tain todettu etu on etu, jonka hyödyt on havaittu useassa lähteessä. Ei todettuja etuja on tutkittu vähemmän tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. 9 Osittain todetut edut Kehityskustannuksia voidaan vähentää palkkaamalla osa kehittäjistä halvemman palkkatason maista [Paa10]. Tämä toisaalta lisää kommunikaatio-ongelmia sekä vaikeuttaa ihmisten ja töiden koordinointia ja kontrollia [OHÅ06]. Voidaan lisäksi miettiä, kuinka kustannustehokasta on järjestää koulutusta useisiin maihin useilla eri kielillä. Kun osa kehitystyöstä on lähellä markkina-aluetta, tuote voidaan räätälöidä vastaamaan paremmin paikallisia markkinoita ja määräyksiä [OHÅ06, Paa10]. Toisaalta samalla täytyy huomioda sosio-kulttuuriset ongelmat, kun kehittäjiä on eri kulttuureista. Kun kehitystyö on lähellä asiakasta, voidaan tehostaa muun muassa vaatimusmäärittelyprosessia, jolloin tuote oletettavasti vastaa paremmin asiakkaan tarpeita. Jos ohjelmiston arkkitehtuuria ei voida jakaa suhteellisen itsenäisiin moduuleihin, voivat päällekkäisyydet aiheuttaa Mockusen ja Grinterin [HeG99] mukaan merkittäviä ongelmia tehtävien koordinoinnissa. Hajautus voi jopa pakottaa ohjelmiston arkkitehtuurin modulaarisuuteen. Conchúirin et el. [OHÅ06] mukaan kehitystyön modulaarisuus voi vähentää kommunikaatiotarvetta tiimien välillä, kun tehtävät on voitu jakaa itsenäisiksi osioiksi. Globaalit markkinat tarjoavat laajemmat työvoimaresurssit [Paa10]. Toisaalta saattaa olla vaikeaa löytää jokaisesta pisteestä juuri tietyt ammattilaiset tiettyihin tehtäviin [OHÅ06]. Kun kehitystyö on hajautettu maahan, jossa asiakas sijaitsee, tuote voidaan räätälöidä vastaamaan paikallisen kulttuurin erityispiirteitä.

15 10 Ei todetut edut Gumm [Gum07] tuli empiirisessä tutkimuksessaan siihen tulokseen, että hajautus mahdollistaa työrauhan, joka lisää yksilön työpanoksen laatua. Kehittäjän työ ei häiriinny jatkuvien keskeytysten vuoksi, koska muodollista kommunikaatiota on vähemmän, kun kokouksia on hankalampi järjestää. Ihmiset käyttivät vähemmän aikaa kommunikoimiseen ja keskittyivät intensiivisemmin omaan työhönsä. Paasivaara et al. [Paa10] toteavat hajautetun kehitystyön nopeuttavan tuotteen markkinoille pääsyä. Heidän mielestään kehitystyötä nopeutetaan palkkaamalla lisää henkilöstöä toisesta maasta työskentelemään rinnakkain lokaalin tiimin kanssa. Toisaalta Herbslebin at al. [HMF01] mukaan monessa pisteessä työskentely kestää paljon kauemmin kuin keskitetty työskentely ja vaatii useamman henkilön työpanoksen saman laajuisen ja yhtä monimutkaisen tehtävän suorittamiseen. Kesto pitenee muun muassa viivästysten vuoksi. Lisäksi Conchúir et al. [OHÅ06] ovat sitä mieltä, että ympärivuorokautisella työskentelyllä, jossa tehtäviä välitetään eteen päin eri aikavyöhykkeiden välillä (follow-the-sun), ei nopeuteta kehitystyön syklien läpimenoaikaa vaan enintään joitakin osia siitä, kuten testausta. Kun projektissa on eri kulttuurin edustajia ja erilaisissa organisaatioissa työskennelleitä ihmisiä, on oletettavaa, että parhaita käytäntöjä ja innovatiivisuutta on enemmän. Vähäisen epämuodollisen kommunikaation vuoksi innovatiivisuuden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ei ole Conchúirin et al. [OHÅ06] mukaan kuitenkaan merkittävää. Hajautuksen edut on jaoteltu taulukossa 3 kahteen ryhmään: osittain todettu etu ja ei todettu etu.

16 11 Osittain todettu etu Ei todettu etu Kehityskustannusten minimointi Kehitys lähellä markkina-aluetta ja asiakasta Kehitystyön modulaarisuus Uudet ja isommat työvoimaresurssit Paikallisen kulttuurin erityisvaatimuksiin vastaaminen Työskentely rauhassa ja pienemmän paineen alla Projektin kesto kalenteriajassa lyhenee Parhaat käytännöt, innovatiivisuus Taulukko 3: Hajautetun kehityksen oletetut edut Uhat hajautetussa ohjelmistokehityksessä Hajautuksella katsotaan olevan myös uhkia. Seuraavassa esitellyt uhat on jaettu kolmeen ryhmään lähteitä ja kirjoittajan omaa arviointia käyttäen: ajallinen etäisyys, maantieteellinen etäisyys ja sosio-kulttuurinen etäisyys. Jaottelut ovat osittain hieman päällekkäisiä, sillä erityyppiset kommunikaatio-ongelmat liittyvät vahvasti jokaiseen kategoriaan. Ajallinen etäisyys Ajallinen etäisyys eri pisteiden välillä johtuu yleensä aikaeroista. Tällöin päällekkäisiä työtunteja on vähän tai ei ollenkaan. Aikaerot aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia, kun vastausten odottelu aiheuttaa viivästyksiä. Kommunikaatio-ongelmat voivat aiheuttaa edelleen muita ongelmia, kuten väärinymmärrysten ja virheiden myöhäisen havaitsemisen. Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan laadukkaalla suunnitelmalla voidaan vähentää kommunikaatiotarvetta, kun

17 12 ohjelmiston arkkitehtuuri voidaan jakaa suhteellisen itsenäisesti suunniteltaviin moduuleihin. Globaaleissa projekteissa on usein paljon ajallisia riippuvuuksia, jotka vaikeuttavat resurssisuunnittelua ja heikentävät Lean-näkökulmastakin oleellista toimitusvarmuutta (on-time delivery) [HeG99]. Toimitusvarmuudella tarkoitetaan prosessin ja toimitusketjun tehokkuutta. Maantieteellinen etäisyys Cookin ja Nevillen [CoC05] mukaan maantieteellinen etäisyys kehittäjien välillä aiheuttaa merkittäviä yhteistoimintaongelmia. Hajautetun ympäristön yhteistyöongelmia tutkitaan omalla ohjelmistotuotannon alueellaan (Collaborative Software Engineering). Ohjelmistoarkkitehtuurin laadukas suunnitelma eli mitä suunnitellaan, ei Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan yksinään riitä koordinoinnin toteuttamiseen, vaan on tärkeää tietää myös milloin, kuka, miten ja missä suunnitellaan. Tällöin projektin koordinointi on heidän mielestään paremmin hallittavissa. Jos ohjelmiston arkkitehtuurisuunnittelma ei ole tarpeeksi modulaarinen, voivat eri pisteissä suoritettavat työtehtävät riippua toisistaan merkittävästi. Ristiriitaiset olettamukset tehtävistä eri pisteissä säilyvät Herbslebin ja Grinterin [HeG99] mukaan kauemman aikaa hajautetussa kuin keskitetyssä ohjelmistokehityksessä. Maantieteellinen etäisyys vähentää epämuodollista kommunikaatiota, mikä e- delleen heikentää ryhmähenkeä, luottamusta ja Mockusen ja Herbslebin [MoH01] mukaan jopa halua kommunikoida toisiin pisteisiin. Henkilö voi kokea hankalaksi selvittää, kehen ottaa yhteys, jolloin keskustelun aloittaminen voi tuntua työläältä. Toisissa pisteissä työskenteleviin ohjelmistokehittäjiin voi olla vaikea luoda suhdetta pelkkien sähköisten viestimien välityksellä. Epämuodollisen kommunikaation puuttuessa, kaikenlainen päivittäinen kans-

18 13 sakäyminen toisissa pisteissä työskentelevien henkilöiden kanssa jää oletettavasti vähemmälle. Tärkeäksikin koettu epämuodollinen tieto saattaa jäädä välittämättä toisaalle. Myös muodollista tietoa saattaa jäädä välittämättä. Kehitystyön modulaarisuus voidaan nähdä myös uhkana. Jos hajautetut tiimit työskentelevät liian itsenäisesti ilman riittävää kommunikaatiota, voi seurauksena olla ongelmia myöhemmässä ohjelmiston osien integrointivaiheessa [OHÅ06]. Globaaliin projektiin liittyy usein erilaisia lainsäädäntöjä eri maissa, jotka saattavat monimutkaistaa kehitystyöhön liittyvää byrokratiaa. Teknologioiden kehittyessä koko ajan, eri maissa vallitsevat infrastruktuurierot ja -puutteet pienenevät. Mockusen ja Herbslebin [MoH01] mukaan eri tasoiset verkkoyhteydet, kehitysympäristöt ja testauslaboratoriot aiheuttanevat kuitenkin edelleen joitakin ongelmia globaaleissa projekteissa. Sosio-kulttuurinen etäisyys Globaaleissa projekteissa kaikki eivät kommunikoi äidinkielellään. Sosio-kulttuuriset erot aiheuttavat kieliongelmien lisäksi kulttuurieroista johtuvia ongelmia, jotka vaikeuttavat kommunikaatiota. Toisessa kulttuurissa normaalina pidettyä käytöstä voidaan toisessa pitää loukkaavana. Koulutus- ja kokemuserot voidaan varovaisesti nähdä innovatiivisuuden ja parhaiden käytäntöjen lähteenä. Conchúir et al. [OHÅ06] ovat kuitenkin sitä mieltä, että saavutettu hyöty on minimaalinen, koska kasvotonta kommunikaatiota on vähän. Hajautetuissa projekteissa työskentelevät kehittäjät voivat myös kokea alemman palkkatason kehittäjät uhkina, joille ei haluta jakaa tietoa. Kokemuserot lisäävät oletettavasti myös kustannuksia, kun erilaiset prosessit ja työskentelytavat täytyy kouluttaa. Taulukossa 4 esitetyt uhat on jaettu kolmeen ryhmään: ajallinen etäisyys, maantieteellinen etäisyys ja sosio-kulttuurinen etäisyys.

19 14 Ajallinen Maantieteellinen Sosio-kulttuurinen Aikaerot Ajalliset riippuvuudet Projektin koordinointi ja kontrolli Työtehtävien riippuvuus toisistaan Vähäinen epämuodollinen kommunikaatio Tärkeän tiedon välittämättä jättäminen Kehitystyön modulaarisuus Lainsäädännöt Infrastruktuurin puutteet tai erot eri maissa Kulttuuri- ja kielierot Kokemus- ja koulutuserot Taulukko 4: Hajautuksen uhat. 2.2 Lean-losoa Raman [Ram98] määrittelee Lean-käytännön mukaisen toiminnan sellaiseksi, jossa oikeat asiat valmistetaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ensimmäisellä kerralla. Samalla vältetään turhaa työtä ja ollaan avoimia muutokselle. Womackin ja Jonesin [WoJ96b] mukaan Lean-periaatteita noudattamalla tehdään enemmän vähemmällä. Toisin sanoen Lean-päämääränä on tuottaa asiakkaalle arvoa mahdollisimman pienillä resursseilla Toyota Production System Toyota Production System (TPS) on toisen maailman sodan jälkeen autoyhtiössä Toyota Motor Corporation kehitetty tuotantojärjestelmä. Eiji Toyoda (1913 ) ja Taiichi Ohno ( ) olivat huomanneet, ettei Japanin autoteollisuudessa voida

20 15 soveltaa kilpailijoilla käytössä olevia massatuotannon periaatteita. Prosesseja voitiin heidän mukaansa kuitenkin tehostaa vastaamaan kilpailijoiden tasoa. TPS-tuotantojärjestelmä perustuu Ohnon [Ohn88] mukaan täydelliseen hukan poistoon ja ehkäisyyn. Kaksi tärkeintä periaatetta ovat tuotannon keskeyttäminen välittömästi häiriötilanteissa (Jidoka, Stop-the-Line) ja vain tilattujen tuotteiden valmistaminen ja niiden toimittaminen juuri oikeaan aikaan (Just-in-Time, JIT). Tuotantoa pyritään jatkuvasti parantamaan laadultaan ja tuottavuudeltaan. TPS sai myöhemmin Womackin et al. [WJR90] kirjassa The Machine That Changed the World, nimen Lean Lean-losoan periaatteet Womack ja Jones [WoJ96a, WoJ96b] määrittelevät Lean-losoan viiden perusperiaatteen mukaiseksi: arvo (value), arvovirta (value stream), tasainen arvovirtaus (ow), imuohjaus (pull) ja täydellisyys (perfection, kaizen). Arvo määritellään aina asiakkaan tarpeen kautta. Esimerkiksi insinöörit ja asiantuntijat vääristävät arvoa lisäämällä tuotteeseen kompleksisuutta, jolla ei ole asiakkaan kannalta hyötyä. Arvovirta kuvaa kaikkia vaadittavia toimintoja, joilla asiakkaalle valmistetaan tuote. Kaikkien vaiheiden on kommunikoitava keskenään tai saatetaan tuottaa kaksoiskappaleita. Arvoa tuottavien toimintojen on edettävä tasaisesti. Yksiköt, jotka suorittavat yhtä tehtävää isoissa erissä, tulee poistaa prosessista. Tuotannonohjauksen tulee perustua imuohjaukseen, jolloin ei tuoteta mitään sellaista palvelua tai tuotetta, mitä asiakas ei ole vielä tilannut. Asiakas tässä yhteydessä tarkoittaa loppuasiakasta tai prosessin seuraavaa työvaihetta. Tähän liittyy tuotannonohjausstrategia JIT. JIT-periaatteella pyritään ehkäisemään turhia kus-

21 16 tannuksia, kuten tuotetun materiaalin varastointia. Jokaista valmistettua tuotetta kohden löytyy yksi tilaus, mikä tarkoittaa, että tehdään vain sitä, mitä asiakas pyytää ja vain silloin kun asiakas pyytää. Työntöohjaus (push) perustuu tilausten odotuksiin ja tällaista strategiaa tulee välttää. Täydellisen prosessin tavoittelu ei lopu koskaan: ajan lyhentäminen, kustannusten pienentäminen ja virheiden minimointi jatkuvat aina Lean-periaatteet ohjelmistotuotannossa Ramanin [Ram98] mielestä Lean soveltuu kaikkiin prosesseihin ja siten myös ohjelmistotuotantoon. Tätä alunperin teollisuudessa käyttöönotettua strategiaa onkin sovellettu menestyksekkäästi myös ohjelmostotuotannossa [Mid01, MiJ11]. Womackin ja Jonesin määrittelemät perusperiaatteet ovat Ramanin mukaan sovellettavissa valmistavasta teollisuudesta ohjelmistoteollisuuteen. Teollisuuden lajista riippumatta on tärkeää keskittyä tuottamaan asiakkaalle arvoa. Mitään teknologiaa ei pidä arvostaa vain teknologian itsensä vuoksi, vaan käyttötarkoitus on kartoitettava perusteellisesti. Ramanin mielestä esimerkiksi nopealla prototypoinnilla voidaan kartoittaa arvoa ohjelmistotuotannossa. Arvovirta käsittää kaikki toiminnot asiakkaan tilauksesta tuotteen luovuttamiseen. On tärkeää tunnistaa tällä välillä tapahtuvat toiminnot ja eritoten toiminnot, jotka tuottavat asiakkaalle arvoa. Näin voidaan havaita arvoa tuottamattomia toimintoja ja pyrkiä poistamaan niitä. Yhdeksi työkaluksi ohjelmistoprosessien parantamiseksi arvovirtojen tunnistamiseen Raman mainitsee SEI CMM -mallin. Tasainen arvovirtaus tarkoittaa tuotannon toimintojen etenemistä ilman turhia pysähdyksiä, takaisin virtauksia (back ow) ja virheitä. Arvovirtauksessa ei ole tällöin turhia jonoja. Ohjelmistuotuotannossa tämä vastaa Ramanin mielestä kehitysmallia sync-and-stabilize [CuS96]. Ihmisten työskentelyä yksilöinä ja rinnakkain

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Lean -menetelmä tuotanto- ja palveluorganisaatioissa

Lean -menetelmä tuotanto- ja palveluorganisaatioissa Uuden työelämän trendit Lean -menetelmä tuotanto- ja palveluorganisaatioissa Harri Haapasalo Professori, tuotantotalous D.Sc. Tech., M.Sc. Eng., M.Sc. Econ. Head of Industrial Engineering and Management

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

TÄTÄ ON LEAN. Leo Riihiaho

TÄTÄ ON LEAN. Leo Riihiaho TÄTÄ ON LEAN Leo Riihiaho 040-8660145 Leo.riihiaho@vr.fi/lexa.riihiaho@gmail.com TÄTÄ ON LEAN Lean kiteytettynä Arvoketjun hallinta Virtaus Johtaminen Tuloksia Taiichi Ohno Lean kiteytettynä Tarkoitus

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot Mitä opittavaa meillä on valmistavalta teollisuudelta? Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Alustuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) 581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Mäkinen / Ohjelmistojen laadun parantaminen / Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kontrollipolkujen määrä

Kontrollipolkujen määrä Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Lean ajattelun perusteita Ulla Rikula

Lean ajattelun perusteita Ulla Rikula Lean ajattelun perusteita Ulla Rikula 5.10.2016 LEANin 4 periaatetta Tiimityö saadaan yhdessä aikaan Viestintä kokonaiskuva ja tilannetieto Resurssien tehokas hyödyntäminen ja hukan poistaminen Jatkuva

Lisätiedot

Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus

Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus Lean-periaatteiden mukaisen hukan havaitseminen ja minimointi ohjelmisto-organisaatiossa: tapaustutkimus Riku Heinonen Helsinki 16.11.2015 Pro Gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LEAN. Enemmän arvoa vähemmällä. Mitä LEAN on? LEAN on filosofia, jolla pyritään hyödyntämään resurssit maksimaalisesti

LEAN. Enemmän arvoa vähemmällä. Mitä LEAN on? LEAN on filosofia, jolla pyritään hyödyntämään resurssit maksimaalisesti LEAN Mitä LEAN on? Enemmän arvoa vähemmällä LEAN on filosofia, jolla pyritään hyödyntämään resurssit maksimaalisesti Keskittyy kyseenalaistamaan ja eliminoimaan kaikkea, joka ei tuo asiakkaalle lisäarvoa

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun?

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008 Helsinki Lauri Merikallio Jatkuvasti tuottavuuttaan parantava tilaus-toimitusketju Miten toivotut palvelut

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

LAATURAPORTTI Iteraatio 1

LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 9.12.2006 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 Kaarlo Lahtela Korjauksia 1.0 Lauri Kiiski Katselmointi ja

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot