Aika Tiistaina klo 15:00-17:00. Paikka Vihreän liiton ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 KESTÄVÄ KEHITYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistaina klo 15:00-17:00 Paikka Vihreän liiton ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Kutsutut jäsenet Nuorisovaltuutettu Ohjelmapäällikkö Pysyvät asiantuntijat Viestintävastaava Ympäristölautakunnan pj. Sirpa Hertell (pj) Markku Markkula (vpj) Kristiina Erkkilä Olli Isotalo Seppo Huhta, saapui klo 15:32 Hanna Konttas Jukka Mäkelä Tarja Söderman Kristiina Vuorinen Riikka Puusniekka Paula Karhunen Emma Holsti (varajäsen) Pasi Laitala Päivi Ahlroos, saapui klo 15:12 Niina Järvinen Helena Kyrki Johanna Nyberg (vanhempainvapaalla) Virpi Pakkala Henna Partanen Jussi Lehtinen, kaupunkisuunnittelukeskus Leena Sjöblom, ympäristökeskus PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15:03. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin kokouksen pöytäkirja.

2 PÖYTÄKIRJA 2 ESITTELYT 3 Älykäs ulkovalaistus - tarpeenmukaisen valaistuksen hyödyt (Jussi Lehtinen) Led-valaistuksen täydet taloudelliset ja ympäristöhyödyt saadaan älykkäällä ohjauksella. Katuvalot himmenevät automaattisesti, kun alueella liikkujat ovat poistuneet ja ne kirkastuvat, kun liiketunnistin huomaa jonkun saapuvan. Näin haitallisen valosaasteen määrä ja energiankulutus saadaan putoamaan. Suomalaiset cleantech-yritykset ovat maailman kärkeä älykkään valaistuksen ratkaisuissa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen erityissuunnittelija Jussi Lehtinen esitteli älykkään ulkovalaistuksen hyötyjä: Älykäs valaistus Ohjausryhmä kävi lähetekeskustelun älykkäiden valaistusratkaisuiden hyödyntämisestä nykyistä laajemmin Espoossa. Lehtinen totesi, että valaistuksessa on meneillään samantyyppinen uuden teknologian ja digitalisaation mullistus kuin monella muulla sektorilla. Teknologia kehittyy todella nopeasti. Kaupungille vaikea, koska vaatii uuden opettelua. Keskusteltiin mahdollisesta pilottikohteesta tai alueesta. Lehtinen toi esille, että taloudellisesta näkökulmasta eniten hyötyjä saadaan, jos alue on sellainen, jossa liikutaan harvemmin, esimerkiksi virkistysalue. Voisi olla esimerkiksi Rantaraitti. Keskusteltiin myös siitä, voisiko jokin keskus tai uusi, rakenteilla oleva alue olla pilottialueena. Virpi Pakkala nosti esille myös rakennusten ja piha-alueiden valaistuksen. Pasi Laitala tiedusteli järjestelmän takaisinmaksuajoista. Lehtinen kertoi, että yhden pylvään hinta on noin 100 euroa, mutta kuluja tulee myös ylläpidosta, hallintajärjestelmästä ja tiedonsiirrosta. Takaisinmaksuaika riippuu käyttötarkoituksesta. Kevyen liikenteen väylillä se on noin seitsemästä vuodesta ylöspäin. Tässä on huomioitu vain energiansäästö, ei muita mahdollisia hyötyjä, esimerkiksi esteettömyyden, turvallisuuden ja käyttökokemuksen paraneminen. Laitala piti tärkeänä, että myös muita hyötyjä osattaisiin arvioida rahallisesti. Tarja Söderman nosti esille säästöt, jotka tulevat liukastumisten ja liikenneonnettomuuksien vähenemisestä. Riikka Puusniekka totesi, että SOTET:in asiantuntemusta kannattaa hyödyntää terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Niina Järvinen korosti myös yritysnäkökulmaa. Espoo voisi toimia referenssinä kotimaisille yrityksille ja sitä kautta tukea alan kehittymistä. Lehtinen kertoi, että ledejä käytetään Espoon valaistushankinnoissa jo enenevässä määrin, mutta ei automaattisesti aina, kun valaistusta uusitaan tai rakennetaan. Todettiin, että kunnallistekniikan yleissuunnitelma on hyvä paikka arvioida valaistusratkaisuja. Myös katusuunnitelmissa voidaan tehdä linjauksia. Leena Sjöblom ehdotti, että tavoite älykkäiden valaistusratkaisujen käyttöönotosta kirjataan myös valmistelussa oleviin ilmastotoimenpiteisiin, jolloin asiasta saadaan valtuustotason linjaus. Ehdotusta kannatettiin. Sirpa Hertell kertoi, että valaistus herättää valtuustossa keskustelua säännöllisin väliajoin. Energiansäästön lisäksi se on iso turvallisuuskysymys. Seppo Huhta kannatti asian eteenpäin viemistä. Sovittiin, että Pasi Laitala vie ohjausryhmän ehdotuksia eteenpäin kaupunkiorganisaatiossa.

3 PÖYTÄKIRJA 3 PÄÄTÖSASIAT 4 Espoon kaupungin ilmastotoimenpiteet (Leena Sjöblom, Pasi Laitala) Käsitellään ensivaiheen ilmastotoimenpiteet lukuun ottamatta kaupunkiradan, Raide-Jokerin, sähköbussien ja hankintojen kokonaisuuksia, joiden valmistelua jatketaan ja jotka tuodaan päätöksentekoon erikseen myöhemmin. Espoon ilmastotoimenpideohjelman tavoitteet (Leena Sjöblom) Ilmastotoimenpiteet Keskusteltiin toimenpideluettelon sisällöstä ja ilmasto-ohjelman viemisestä päätöksentekoon. Sirpa Hertell toivoi Raide-Jokerin ja kaupunkiradan pitämistä mukana toimenpidelistauksessa. Seppo Huhta nosti esille sähköisen henkilöautoilun ja toivoi kaupungin edistävän myös sitä. Pasi Laitala kertoi, että ohjelma tulee koostumaan kolmesta osiosta: ilmastotavoitteista, toimenpiteistä ja hallinnollisesta mallista. Ohjelma on kaupunginjohtajan ja teknisen toimen johtajan käsittelyssä. Tärkeintä on vaikuttavuus, ja että ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet eivät jää irrallisiksi vaan käsitellään osana kaupungin toiminta- ja päätöksentekoprosesseja, esimerkiksi talous- ja vuosisuunnittelua. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat merkittäviä investointeja edellyttävät toimenpiteet, kuten isot liikenneratkaisut. Tarja Söderman ilmaisi huolensa ohjelman päätöksentekoon viemisen viivästymisestä aiemmin suunnitellusta, ja kysyi, onko edelleen tarkoitus, että ohjelma tuodaan valtuuston käsittelyyn. Myös Sirpa Hertell piti tärkeänä, että ilmasto-ohjelma tuodaan valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi. Sovittiin, että otetaan tavoitteeksi saada ohjelma valtuuston listalle. Seppo Huhta ehdotti erillisen kokouksen pitämistä ohjelman käsittelemiseksi. Sovittiin, että Laitala kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle maaliskuulle. Varattiin sille alustavaksi ajankohdaksi klo Päätettiin jättää asia pöydälle ja jatkaa käsittelyä seuraavassa kokouksessa. 5 Pyöräilyn edistämisen työpajat ja opintomatka Kööpenhaminaan (Helena Kyrki) Espoo pyöräilyn edistämisohjelman ohjausryhmä on ehdottanut, että Kestävä kehitys -ohjelma järjestäisi keväällä valikoiduille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnatut kaksi työpajaa ja opintomatkan Kööpenhaminaan. Työpajojen ja opintomatkan tavoitteena on lisätä virkamiesten ja politikkojen välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä tietämystä hyvistä pyöräliikenteen ratkaisuista. Ehdotusta on täydennetty ohjausryhmän viime kokouksessa esittämien kysymysten pohjalta. Työpajat ja opintomatka Kööpenhaminaan keväällä 2016

4 PÖYTÄKIRJA 4 Liite: CV Minna Raatikka ja Riikka Kallio Matkan ja työpajojen kustannusarvio ohjelmalle on euroa. Lopullinen summa riippuu mm. lähtijöiden lukumäärästä. Ohjausryhmä päätti puoltaa matkan ja työpajojen järjestämistä sillä edellytyksellä, että matkalle lähtevät mukaan asian edistämisen kannalta keskeiset asiantuntijat. Ajankohdaksi ehdotetaan 8. ja 9. kesäkuuta tai 9. ja 10. kesäkuuta. Ajankohta pyritään varmistamaan mahdollisimman pian ja valmistelua jatketaan. TIEDOKSI TULEVAT ASIAT Asiat merkitään tiedoksi. 6 Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -toiminta (Niina Järvinen) PKS Smart & Clean valmisteluhanke jatkuu. Pääkaupunkiseudulle rakennettaan kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille. Alkuvuoden 2016 aikana on tarkoituksena perustaa Smart & Clean -säätiö, jossa tehdään uudenlaista rajat ylittävää yhteistyötä, joka nostaa pääkaupunkiseudun edelläkävijöiden joukkoon. Hanketta on käsitelty useissa Kestävä kehitys sekä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja innovatiivisuus ohjausryhmän vuoden 2015 kokouksissa. Ohjausryhmien kehittämisehdotuksia on viety eteenpäin valmisteluhankkeeseen. Fiksuja ja vähähiilisiä projekteja on jo koostettu osoitteeseen smartclean.fi kokouksessa ohjausryhmä pyysi kattavamman selvityksen toiminnasta. Esitellään lyhyt tilannekatsaus säätiön valmistelusta. Niina Järvinen kertoi, että seuraava kaupunginjohtajien tapaaminen aiheesta järjestetään 3. maaliskuuta. Pasi Laitala täydensi, että organisoituminen on käynnissä ja ohjausryhmällä tulee olemaan siinä rooli. Kyse on 5 vuoden kehittämishankkeesta, eli jatkuu myös seuraavalle valtuustokaudelle. Ohjausryhmä merkitsi asian tiedoksi ja päätti käsitellä asiaa kattavammin myöhemmin keväällä, kun säätiö on perustettu ja toimintamalli selvillä. 7 Made in Kera! -hankevalmistelu (Helena Kyrki) Espoo tavoittelee Keran alueelle kansallinen kiertotalouden ja käsintekemisen keskusta. Kädentaitojen Keran ensimmäisenä askeleena Keran Kutojantien alueelle perustetaan kestävän elämäntavan, kädentaitojen, kierrätyksen, jaettujen työpajatilojen ja työvälineiden sekä näihin liittyvän yritystoiminnan ja oppimisen keskittymä. Kädentaitojen ja kiertotalouden yhteisö mahdollistaa monipuolisen työssä oppimisen, vapaaehtoistyön ja yrittäjyyden alueella.

5 PÖYTÄKIRJA 5 Ohjausryhmä teki päätöksen valmistelun aloittamista kokouksessaan. Joulukuussa Espoon kaupunki, Urban Mill ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy jättivät EAKRrahoitushakuun ideapaperin Made in Kera! -nimellä kulkevasta kolmivuotisesta hankkeesta. Ohjausryhmän tammikuun kokouksessa päätettiin varata kuluvan vuoden budjetista hankkeen vuoden 2016 rahoitusosuudeksi. 12. helmikuuta päättyneeseen EAKR-rahoitushakuun jätetty hakemus tuodaan ohjausryhmälle tiedoksi kokouksessa. Päätös hakemuksen menestymisestä rahoitushaussa saadaan Uudenmaan liitolta myöhemmin keväällä. Made in Kera! -hankehakemus Made in Kera -toimintasuunnitelma Helena Kyrki kertoi, että hanke on alkamassa ja maakuntaliiton osallistumisesta sen rahoitukseen saadaan päätös todennäköisesti kesäkuussa. Ennen rahoituksen varmistumista selvitetään tilakysymyksiä ja jatketaan toimijaverkoston sitouttamista. Valmistelua koordinoi Urban Mill ja siihen on varattu ohjausryhmän vuoden 2016 budjetista Jos hankkeen rahoitus varmistuu ja hanke toteutuu suunnitellusti, on Espoon vuoden 2016 rahoitusosuus HSY:n Elinvoimaa Asemanseuduille -hankkeen aineisto asemanseutujen tavoitettavuudesta Joulukuun ohjausryhmän kokouksessa vieraillut Mira Soini-Nordström kertoi HSY:n Elivoimaa asemanseuduille -hankkeessa tehdystä kartoituksesta, jossa on selvitetty pääkaupunkiseudun asemien tavoitettavuutta. Soini-Nordström on toimittanut alustavan aineiston ohjausryhmän käyttöön: ELIAS Elinvoimaa asemanseuduille - alustavat tulokset Espoo 9 Työpajat ja seminaarit Ti klo Vapaaehtoistyön seminaari Seminaarin ajankohta on päätetty siirtää valmistelua koordinoivan Osallistuva Espoo - ohjelman ehdotuksesta syksylle Uutta päivää ei vielä ole vahvistettu Kuntien 8. ilmastokonferenssi Tampereella Ilmastokonferenssin aiheina ovat ilmastoliiketoiminnan elinvoimatekijät kunnissa, kunnianhimoiset ilmastohankinnat, liikenteen uudet tuulet ja kuntien parhaat ilmastoteot. Keynote-puhujina ovat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio. Konferenssi on suunnattu kuntien ja maakuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille, Kuntaliiton sidosryhmille ja valtionhallinnolle. Ilmoittauduttaessa ennen osallistumismaksu on alv 24 % ja 1.4. alkaen alv 24 %. Yli 5 hengen ryhmät voivat tiedustella alennettua hintaa. 10 Muut asiat

6 PÖYTÄKIRJA 6 Pasi Laitala kertoi, että kehitysohjelmien tuloksia ja ohjelmamallin toimivuutta tullaan arvioimaan kaupunkitasoisesti syksyllä. Vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, miten arviointi tullaan toteuttamaan. 11 Seuraavat kokoukset [16.3. klo Ilmastoteemainen kokous, alustava aika, vahvistetaan lähiviikkoina] klo 15-17, Valtuustotalo, TV-studio klo 15-17, Valtuustotalo, TV-studio klo 15-17, Valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone 8.6. klo 14:30-16:30, VT3, Virastopiha 2 C, lautakunnan kokoushuone 12 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17:03. Sirpa Hertell puheenjohtaja Helena Kyrki sihteeri