Aika Keskiviikko klo 16:00-18:00. Lasiputki, h. 4207, VT3, Virastopiha 2 C, 4. kerros

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 KESTÄVÄ KEHITYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Keskiviikko klo 16:00-18:00 Paikka Kutsutut jäsenet Nuorisovaltuutettu Ohjelmapäällikkö Pysyvät asiantuntijat Viestintävastaava Ympäristölautakunnan pj. Muut kutsutut, ilmastoasioiden valmisteluun osallistuneet Lasiputki, h. 4207, VT3, Virastopiha 2 C, 4. kerros Sirpa Hertell (puheenjohtaja) Markku Markkula (varapuheenjohtaja) Kristiina Erkkilä Olli Isotalo Seppo Huhta Hanna Konttas Jukka Mäkelä Riikka Puusniekka Tarja Söderman Kristiina Vuorinen Paula Karhunen Emma Holsti (varajäsen) Pasi Laitala, saapui klo 16:25, poistui klo 17:24 Päivi Ahlroos, poistui klo 17:24 Niina Järvinen Helena Kyrki (sihteeri) Virpi Pakkala Henna Partanen Visa Koivu, Tilapalvelut-liikelaitos Niina Laasonen, kaupunkisuunnittelukeskus Leena Sjöblom, ympäristökeskus Tuija Stambej, ympäristökeskus 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16:14. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin kokouksen pöytäkirja. 3 Espoon kaupungin ilmasto-ohjelma

2 PÖYTÄKIRJA 2 Viime ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että ohjelmapäällikkö tuo ohjausryhmälle lähetekeskusteluun 1) ilmastotavoitteet, 2) ilmasto-ohjelman ja 3) ensivaiheen ilmastotoimenpiteet. Aineisto on kokouskutsun liitteenä. Ilmastotavoite on kirjattu ilmastoohjelman alkuun tiivistelmän loppuun. Ilmasto-ohjelma menee päätöksentekoon kaupunginjohtajan esittelystä ja kestävän kehityksen poikkihallinnollinen ohjelma tekee ehdotuksen esittelyn sisällöksi. Kirjoittajaryhmä (Leena Sjöblom, Niina Laasonen, Visa Koivu, Niina Järvinen ja Tuija Stambej) ovat osaltaan tehneet tarkennuksia ja viimeistelyjä käsittelyssä oleviin dokumentteihin. Ohjelmapäällikkö selostaa tarkemmin kokouksessa ohjelmakäsittelyyn liittyvät yksityiskohdat. Ohjausryhmän käsittely Ohjausryhmä kävi keskustelua ilmasto-ohjelman kommentoinnin aikataulusta ja lausuntomenettelystä. Sovittiin, että ilmasto-ohjelma lähtee lausunnoille lautakuntiin ja etenee päätöksentekoon seuraavan aikataulun mukaisesti: Ympäristökeskus lähettää kokouksessa tehtyjen päivityspyyntöjen mukaisesti korjatun ohjelmaluonnoksen ohjausryhmän kommenteille Ohjausryhmä on antanut kommentit ohjelmaan ja se lähetetään lausunnoille lautakuntiin (pl. tarkastuslautakunta), toimialoille, Espoo Catering Oy:lle ja Espoon Asunnot Oy:lle Kestävä kehitys -ohjelman nimissä Lausuntojen määräaika Kestävä kehitys -ohjelman ohjausryhmä hyväksyy ohjelman Ilmasto-ohjelma kaupunginhallitukseen Ilmasto-ohjelma kaupunginvaltuustoon Pasi Laitala esitteli ilmasto-ohjelman, jonka jälkeen ohjausryhmä kävi keskustelua ohjelmaluonnoksen sisällöistä. Henna Partanen toivoi ennustetta siitä, milloin kokonaispäästöjen ennustetaan taittuvan laskuun asukasluvun yhä kasvaessa. Partanen piti hyvänä, että toimenpiteiden on suunniteltu menevän tuloskortteihin ja niiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Joukkoliikenteen osalta toimenpiteet eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia. Partanen toivoi, että toimenpiteissä huomioitaisiin paremmin asiakasnäkökulma. Vähäpäästöisten joukkoliikennemuotojen lisäksi tavoitteena tulisi olla käytön lisääminen. Asiakkaiden näkökulmasta saavutettavuus, lipun hinnat ja vuorovälit ovat suurimmat kannusteet. Partanen toivoi lisäksi, että kestävän kehityksen huomiomista hankinnoissa kehitettäisiin. Voisiko Espoossa olla muiden suurten kaupunkien tapaan nimetty hankinta-asiantuntija, joka vastaa hankintojen kestävyydestä? Partanen tiedusteli lisäksi, miten ilmastotyön koordinointi, ohjaus ja seuranta on tarkoitus toteuttaa seuraavalla valtuustokaudella. Kestävän kehityksen ohjelma ei ole pysyvä toimielin. Olisiko parempi kirjata, että ympäristölautakunta ja Kestävä kehitys -ohjelma vastaavat yhdessä koordinoinnista?

3 PÖYTÄKIRJA 3 Pasi Laitala otti kantaa joukkoliikenteen päästövähennyksiin. HSL:llä on tavoitteena vähentää päästöjä tulevina vuosina merkittävästi ottamalla käyttöön sähköllä, biokaasulla ja biodieselillä kulkevaa kalustoa. Espoon tulee omistajapolitiikan kautta kirittää tavoitteiden saavuttamisessa. Olisi tärkeä osata arvottaa muutakin kuin kaluston tai polttoaineen hintaa. Osataanko arvottaa äänettömän ja päästöttömän bussiliikenteen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin? Laitala otti myös kantaa kysymykseen ilmastotyön koordinnoinnista. Ilmastoohjelmalla ei muuteta minkään yksikön tai elimen toimivaltaa tai toimiohjeita. Ilmastotyössä on kaupunkikonsernissa erilaisia vastuita. Joidenkin tavoitteiden edistäminen vaatii yhteistyötä yritysten kanssa, jolloin keskustelut voivat sisältää liikesalaisuuksia. Kristiina Erkkilä kysyi, onko kyseessä Espoon kaupungin vai kaupunkikonsernin ilmastoohjelma. Erkkilä pohti sivistystoimen roolia ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmaa voisi vielä tarkastella siitä näkökulmasta, miten espoolaiset saadaan paremmin mukaan tavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastotyötä ei tehdä vain kaupunkiorganisaatiossa vaan myös kaupunkilaisten kanssa. Pasi Laitala vahvisti, että kyseessä on koko kaupunkikonsernin ohjelma. Laitala, Hertell ja Söderman kannattivat Erkkilän ehdotusta asukasnäkökulman vahvistamisesta ohjelmassa. Söderman totesi, että toimenpidekokonaisuuksissa on painotettu koko Espoon näkökulmaa. Vain viimeinen kokonaisuus käsittelee kaupunkiorganisaation omaa toimintaa. Leena Sjöblom kertoi, että kasvatukselliset ja tiedotuksen näkökulmat eivät näy toimenpideluettelossa, koska tavoitteena on ollut löytää vaikuttavimmat keinot nopean aikavälin päästövähennyksiin. Tekstiosiossa asukkaan näkökulmaa on hyvä vahvistaa. Niina Laasonen nosti esille sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen roolin kaupunkisuunnittelun ja tilapalveluiden asiakkaina. Asiakkaiden toiveilla on iso merkitys vähäpäästöisen kaavoituksen ja tiloihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Voisiko tätä näkökulmaa avata ohjelmassa enemmän?. Olli Isotalo nosti esille kysymyksen siitä, kenelle ohjelma on kirjoitettu. Välillä teksti on yleistajuista ja välillä se kääntyy strategiaohjeeksi toimielimille. Voisiko ohjelmassa olla oma kappale asukkaiden näkökulmasta? Lausuntokierroksen osalta tulee vielä tarkentaa, mistä ohjelmalla päätetään ja lausuntaanko sekä tekstiosasta että liitteestä. Lausumiseen olisi hyvä tarjota tarvittaessa asiantuntija-apua. Isotalo esitti lisäksi joitakin poistoja ja tarkennuksia tekstiin hallinnon näkökulmasta, mm. Smart & Clean -ryhmän perustamiseen, ohjelman ja ohjelmapäällikön rooleihin ja raportointiin liittyen. Isotalo korosti, että toimenpiteiden toteutuksessa vastuu on linjajohdolla. Laitala totesi, että Kestävä kehitys -ohjelman roolia ei tarvitse kirjata ohjelmaan niin tarkalla tasolla kuin luonnoksessa. Ohjelmatyön mahdollisesta jatkosta päätetään tulevalla valtuustokaudella. Laitala pohti, viedäänkö valtuustoon hyväksyttäväksi ilmastotavoitteet ja ohjelmateksti esitellään liitteenä, vai hyväksyykö valtuusto tavoitteen ja ohjelman, ja toimenpidetaulukko on ohjelman liitteenä. Tavoitteen hyväksyminen on tärkeintä. Henna Partanen piti tärkeänä, että ohjelmatekstissä säilyy kirjaus siitä, että ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on tarkoitus viedä tuloskortteihin. Tällöin ohjelma toimii valmisteluohjeena yksiköille. Partanen esitti, että ohjelman muodostavat tekstiosa ja taulukko yhdessä, ja toivoi, että vastuutahot on määritelty. Lisäksi Partanen ehdotti, että prosentuaaliset päästövähennystavoitteet nostetaan leipätekstistä omaan laatikkoonsa. Niiden

4 PÖYTÄKIRJA 4 ei tule olla ohjeellisia, vaan aidosti ohjata toimintaa ja niistä tulee myös raportoida. Valtuuston tulee päättää konkreettisista toimenpiteistä. Kristiina Erkkilä piti myös tärkeänä, että ohjelmassa kerrotaan selkeästi Espoon tavoitteet ilmastotyössä. Toimialojen lausunnossa voitaisiin lausua siitä, miten toimialat näkevät oman roolinsa tavoitteiden toteuttamisessa. Näin kaikki lausujat kokisivat voivansa ottaa osaa ja vaikuttaa. Tämä olisi hyvä muotoilla selkeäksi kysymykseksi lausuntopyyntöön. Leena Sjöblom totesi, että ympäristökeskuksen näkökulmasta on tärkeintä, että päästövähennystavoitteet on päätetty valtuustossa. Toimenpiteet on valmisteltu yhdessä vastuullisten yksiköiden kanssa ja niihin on sitouduttu. Hyvä kuitenkin, jos valtuusto päättää myös niistä. Pasi Laitala totesi, että osa ilmastotyöstä on sellaista, että vain tavoitteista voidaan päättää ja toimenpiteet tulee määritellä matkan varrella. Esimerkiksi päästöttömän kaukolämmön tuotannon osalta kaupunki ei voi päättää toimenpiteistä, mutta tavoite voidaan asettaa. Ohjelmalla vahvistetaan eri toimijoiden rooleja. Tarja Söderman totesi, että jos tarkoitus on vahvistaa toimijoiden roolia ja lisätä vastuuta organisaatiossa, ei ole hyvä kirjoittaa, että ohjelmaryhmä vastaa ilmastotavoitteista ja valmistelee toimenpiteet. Toimenpiteet ovat tulleet linjaorganisaation valmistelusta. Paras tapa vastuuttaa on toimijoiden oma valmistelu. Olli Isotalo totesi, että ilmasto-ohjelman tulee toimenpiteiden osalta osalla sellainen, että budjetti- ja tulostavoitekäsittelyn yhteydessä aina arvioidaan, mitä toimenpiteitä kunakin vuonna toteutetaan. Osa toimenpiteistä on sellaisia, että voidaan toteuttaa ilman isoja vaikutuksia investointeihin tai käyttötalouteen, mutta esimerkiksi Raide-Jokerin ja muiden isojen investointien osalta ilmasto-ohjelmassa ei tule tehdä sitovia päätöksiä. Toimenpidetaulukon toteutusaste ja aikataulu -sarakkeet ovat tältä osin ongelmallisia. Isotalo toivoi myös, että ohjelmaan lisätään kuvaaja siitä, mitä tärkeimmät kumppanit tavoitteilevat. Mitkä ovat esimerkiksi Fortumin päästövähennystavoitteet? Sirpa Hertell oli samaa mieltä Isotalon kanssa siitä, että ohjelman hyväksymisen yhteydessä ei käydä budjettineuvotteluja, eikä näin ollen ohjelmassa tule olla budjettivaateita. Ohjelmalla ilmaistaan valtuuston tahtotila ja se tulee huomioida tulevien vuosien budjettineuvotteluissa. Hertell nosti esille keskustelun päästövähennysprosentista. Jos halutaan olla edelläkävijöitä, tulisi välitavoitteen olla kovempi kuin -50 % vuoteen 2030 mennessä. Voitaisiinko tavoitteeksi asettaa -60 %? Hertellin ehdotusta kannatettiin. Sirpa Hertell veti yhteen keskustelua: - Ohjausryhmän ehdotus Espoon uusiksi ilmastotavoitteiksi on -60 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuonna Sekä ohjelmapaperi että toimenpidetaulukko viedään valtuustoon. Taulukkoa korjataan ja tavoitteet nostetaan esiin leipätekstistä. - Maininta tuloskorteista säilytetään ohjelmassa. Tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan osana talousarvioprosessia. - Ohjelmaan kirjataan, että valtuusto seuraa tavoitteiden toteutumista. Se, minkä toimielimen kautta seuranta menee valtuustoon tulevalla valtuustokaudella, jää myöhemmin ratkaistavaksi.

5 PÖYTÄKIRJA 5 4 Seuraavat kokoukset klo 15-17, Valtuustotalo, TV-studio klo 15-17, Valtuustotalo, TV-studio klo 15-17, Valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone klo 14:30-16:30, VT3, Virastopiha 2 C, lautakunnan kokoushuone 5 Muuta Leena Sjöblom esitteli HSY:n kokoamia uusia ilmastoraportteja: Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti. Avaindikaattorit 2015 Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja 2015 Kristiina Erkkilä kertoi Carbon to Soil - Hiili maahan -projektista, ja ehdotti, että ohjausryhmä voisi kutsua tekijät esittäytymään ja kertomaan toiminnasta. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:02. Sirpa Hertell puheenjohtaja Helena Kyrki sihteeri