ARVIOINTIKERTOMUS Vesilahden kunta

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Vesilahden kunta Tarkastuslautakunta

2 1..1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITEHTÄVÄ Vesilahden kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi myös sitä, onko kunnan toiminta ja palvelut järjestetty tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lautakunta on työskennellyt kuntalain perusteella suoraan valtuuston alaisena. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenet ovat puheenjohtaja Mika Allén, varapuheenjohtaja Raija Marttila, jäsenet Elina Järvenpää-Mäkelä (Mauri Ranta asti), Liisa Luukkaala ja Antti Uusi-Rasi. Varajäsenet ovat samassa järjestyksessä Panu Bergius, Maria Forsman, Sirpa Himanen (Kristiina Ranta asti), Jussi Virtamo ja Olli Tuominen. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-Yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Minna Ainasvuori ja avustavana tarkastajana Riku Stengård. Tilikauden 2015 arviointia varten lautakunta on pitänyt 8 varsinaista kokousta. Tarkastuslautakunta on tehnyt yhteistyötä Tampereen ympäristökuntien tarkastuslautakuntien kanssa yhteisen koulutuksen. Lisäksi Tampereen ympäryskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta on arviointitehtävän suorittamiseksi seurannut kunnan toimielinten päätöksentekoa ja tutustunut hallituksen laatimaan toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä haastatellut kunnan eri sektoreiden vastuullisia viran- ja toimenhaltijoita. Tarkastuslautakunta kävi myös tutustumassa Lammasniemen alueeseen ja kunnan varikkoon sekä Peuraniityn päiväkotiin. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta Toiminnan määrällisten, laadullisten ja taloudellisuustavoitteiden toteutumista on kuvattu kunnanhallituksen vuodelta 2015 laatimassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta kiinnitti tilinpäätöksessä huomiota määrärahojen ja tuloarvioiden raportoimiseen. Monien vastuualueiden määrärahoissa ja tuloarvioissa oli olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen, joka on johtunut organisaatiomuutoksista ja erilaisista kulujen ja tulojen kohdentamistavoista. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista euroihin ei ole kuitenkaan annettu selvitystä riittävästi tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen lukijan on vaikeaa hahmottaa mitkä ovat todelliset tuottojen ja kulujen muutokset eri palveluissa.

3 Tavoitteiden mitattavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Tavoitteen saavuttamista ja siitä raportointia vaikeuttaa, mikäli tavoitteille ei ole asetettu toimivia mittareita. Nyt jotkut tavoitteista ovat joko liian laajoja tai ei-konkreettisia, joiden mittaaminen on hankalaa. Tarkastuslautakunta esittää näkemyksenään, että tilinpäätös toimintakertomuksineen antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki muuttui tilikaudella 2014 siten, että valtuuston on tullut hyväksyä perusteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen vuonna 2013 ja samalla päivitettiin myös hallintosääntö kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa lautakunta edellytti koko kunnan tasolla ja hallintokunnissa tulee kartoittaa olennaisimmat riskit ja miettiä niiden hallintakeinot. Vuonna 2015 kunnassa toteutettiin riskikartoitus yhdessä BDO:n kanssa. Tunnistettujen riskien minimoimiseksi tai hallinnoimiseksi laadittiin toimenpidesuunnitelma. Jokaiselle toimenpiteelle nimettiin vastuuhenkilö tai vastuutaho. Sisäisen valvonnan selonteossa on tuotu esille, että teknisen toimen hankintaprosesseissa on todettu puutteita ja, että nämä toiminnot tullaan saattamaan säännösten ja ohjeiden edellyttämälle tasolle. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että kunnan toiminnassa noudatetaan lakeja ja hyvää hallintoa. Toimiva hankintaprosessi on myös tärkeä osa sisäistä valvontaa. Tarkastuslautakunta haluaa myös edelleen kiinnittää huomiota avainhenkilöriskeihin. Viranja toimenhaltijoita on vaihtunut ja vaihtumassa, joten sijaisuusjärjestelyt ja tiedonkulun varmistaminen korostuvat TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on hyväksynyt kunnalle strategian kokouksessaan Valtuusto osallistui sen tekemiseen aktiivisesti ja hyvin käytännönläheisesti. Kunnan tila, heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Strategian pääkohdat eivät ilmeisesti poikkea paljoakaan monen muun kunnan tekemästä ja oleellista onkin kunnan sijainnin ja ominaispiirteiden näihin tavoitteisiin tuoma sisältö. Tarkastuslautakunta toivoo, että lautakunnat, hallitus ja valtuusto ottavat vuosittain strategian käsiteltäväksi ja pohtivat miten siihen kirjattuja tavoitteita voidaan edistää. Strategian toteutumisesta tulisi raportoida myös tilinpäätöksissä. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen näkyi voimakkaasti kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa edelleen vuonna Hallintokunnat ovat sitoutuneet säästötavoitteiden toteuttamiseen ja myös seuranneet ohjelman toteutumista pääasiassa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria lukuun ottamatta tasapainottamistavoitteet on saavutettu. Yleishallinnon säästötavoitteesta osa siirtyy seuraavaan talouden tervehdyttämisohjelmaan.

4 Toimintakate kasvoi vuonna ,6 % vuodesta Jos tarkastelusta jätetään pois Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sote-kustannukset, kunnan toimintamenot laskivat 0,3 %. Vuoden 2015 lopulla päätettiin uuden tasapainottamisohjelman tekemisestä. Kunnassa on ollut tarkka seuranta talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tilinpäätöksessä esitetyn yhteenvedon perusteella euromääräinen tasapainottamistavoite on saavutettu vuosina Vuoden 2015 tavoitteena oli euroa ja toteuma euroa. Kunnanhallituksen vastuualue Yleishallinto Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että sopimustenhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossakin ja kunnan tavoitteiden mukaisesti keskittää ne keskushallintoon. Tarkastuslautakunnan mielestä tämän tulisi edelleen olla tavoitteena, samoin kuin sähköinen sopimushallintajärjestelmä. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota viranhaltijapäätösten ottooikeusmenettelyn toteutumiseen. Toimielimet eivät pääsääntöisesti kokoonnu siten, että viranhaltijapäätökset voitaisiin otto-oikeuden käyttämisen sallimissa rajoissa tuoda toimielimen käsittelyyn. Kuitenkin mahdollisuus otto-oikeusmenettelyyn tulisi varmistaa muilla tavoin, esimerkiksi siten, että toimielimen puheenjohtajalle ja esittelijälle viedään aina päätökset tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten nopeasti niiden tekemisen jälkeen. Talouden tasapainottamisohjelmaan oli kirjattu, että yleishallinnosta vähennetään yksi henkilötyövuosi. Tähän ei kuitenkaan päästy ja tavoite on siirretty seuraavaan tasapainottamisohjelmaan. Muut yleishallinnon talousarviotavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat. Tukipalvelut Tukipalvelujen tulot ja menot jäivät tavoitteen alle (tulot alittuivat euroa ja menot alittuivat euroa). Alitusta perustellaan talouden tasapainottamisohjelman tuomilla toimintaprosessien muutoksilla. Talousarviossa arvioidut ruokapalvelun suoritemäärät eivät toteutuneet ja tämä johtuu siitä, että hallintokunnat tilaavat aterioita budjetointivaiheessa enemmän kuin tosiasiassa toteutuu. Valtuusto päätti kesäkuussa 2015, että tukipalvelujen, kiinteistötoimen ja vesi- ja viemärilaitoksen talousarviolukujen sitovuus muutetaan vuoden 2016 alusta nettositovuudeksi. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä muutos on tervetullut. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

5 Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että elinkeinotointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että fokus raportoinnissa on nimenomaan valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutuminen. Elinkeinotoimen toimintamenot alittuivat euroa talousarviosta. Kaavoitus Kaavoituksessa tavoitteena oli viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Toimenpiteitä on toteutettu maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Seudun rakennesuunnitelma on päivitetty vuoden 2015 alussa. Tavoitteena oli lisäksi mm. asuntojakautuman monipuolistaminen mm. senioriasunnot -vaihtoehdon kartoittamisella. Tämä asia ei edennyt tilikaudella. Asuintonttien kysyntä oli edelleen vähäistä, vaikka tontteja on ollut tarjolla riittävästi. Vesilahdessa on myönnetty 2015 kymmenen uutta asuinrakennuksen rakennuslupaa. Kunnan kaavatontteja myytiin vain yksi ja rakentamista tapahtui haja-asutusalueille. Tarkastuslautakunnan mielestä uusien teollisuustonttien lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tekninen hallinto Teknisen hallinnon toimintamenojen toteuma jäi euroa alle talousarvion. Eläköitymisen myötä teknisen toimen organisaatiomuutos on toteutettu vuoden 2015 alusta. Organisaatiomuutos ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla sairauspoissaolojen ja tarkastusmestarin irtisanoutumisen vuoksi. Toiminnan tehostaminen kilpailutuksen avulla ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Organisaatiomuutos ja henkilöstön muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta teknisen sektorin toimintaan. Erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta on ollut haasteita. Organisaatiomuutoksissa on tärkeää päivittää toimenkuvat, vastuut, ohjeistukset ja muut hyvän hallinnon toteuttamisen kannalta olennaiset asiakirjat. Lisäksi riittävä tiedonkulku tulee varmistaa.

6 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen toimintatulot ovat olleet budjetoitua suuremmat, ja toimintamenojen ylitys euroa. Toimintakatteen toteutuma-% oli tilikaudella 106,8 %. Suurimmat taloudelliset muutokset ovat aiheutuneet kiinteistöjen myynnin seurauksena saatavista kustannussäästöistä. Kokonaisuudessaan nämä säästöt tulevat näkymään vasta vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana kunnan toimintaa on tiivistetty. Toiminnan tehostaminen ja uusien käytänteiden käyttöönottaminen ei ole vuonna 2015 toteutunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa kunnan varikkoon Lammasniemessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut tekniselle toimelle kehotuksen siistiä varikkoalue. Siistiminen ei kuitenkaan ole toteutunut edelleenkään jo menneestä määräajasta huolimatta. Sosiaali- ja terveystoimi Pirkkalan kunta toimii Vesilahden sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuukuntana. Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta on antanut oman arviointikertomuksensa, jossa on tehty huomioita sote-palveluista ja joiltakin osin myös erikseen Vesilahden osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa tapahtui tehtäväjärjestelyjä tilaajapäällikkönä toimineen sosiaali- ja terveystoimenjohtajan jäädessä pois työstä. Tilaajapäällikön tehtävät on jaettu kunnanjohtajan, talouspäällikön, varhaiskasvatuksen palvelusihteerin ja hallintojohtajan kesken. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Pirkkalan kunnan toimesta, tulisi kunnassa varmistaa riittävät resurssit ja riittävä osaaminen tämän palvelukokonaisuuden valvontaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kustannusten toteutumisen seurantaa sekä palvelujen määrän ja laadun arviointia. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen menot alittivat muutetun talousarvion eurolla (6,5%) ja pysyivät lähestulkoon alkuperäisen talousarvion tasolla. Palvelujen ostot ja avustukset olivat odotettua pienempiä etenkin lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon sekä päihdehuollon palveluissa. Toimeentulotuki ja vammaisille annetut avustukset toteutuivat alle budjetoidun. Lastensuojeluilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden. Osaltaan muutokseen vaikuttaa lastensuojelulain muutos. Asiakassuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä kuukauden määräajassa, nyt ne on tehty keskimäärin 6 viikossa. Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen menomääräraha ylittyi euroa (muutetun talousarvion toteuma 104 %). Ylityksiä perustellaan hoitotarvikekuluilla ja palvelujen ostoilla. Hoitotarvikkeiden osalta on tehty sopimus Pirkanmaan shp:n kanssa ja tässä yhteydessä kaikki

7 hoitotarvikejakelukustannukset on alettu kirjaamaan kotihoidon kustannuspaikalle. Palvelujen ostojen ylitys johtui työvoiman vuokrauskustannuksista. Omaishoidon tuki ei ole ollut enää määrärahasidonnainen vuonna Omaishoidon kustannukset kasvoivat noin euroa budjetoidusta. Vanhusten palveluille asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääasiassa vuonna Kotihoidon mobiilisovelluksen käyttöönotto siirtyi vuoteen Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto pysyi muutetun talousarvion rajoissa, toimintamenojen toteuma oli 99,8 %. Rekrytointiongelmat jatkuivat edelleen eikä hammashuoltoon ja psykiatriaan saatu palkattua lääkäriä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon toteutuneet toimintamenot olivat n euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Asukaskohtaiset nettomenot kasvoivat viime vuodesta 100 euroa/asukas. Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämä oli euroa, kun se vuonna 2014 oli euroa. Poistot ovat suuria ja laitos on melko korkeista käyttömaksuistaan huolimatta reilusti tappiollinen. Kasvatus- ja opetuslautakunta Tarkastuslautakunta esitti jo arviointikertomuksessaan 2013, että toimintakertomuksessa raportoitaisiin oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa. Näin ei kuitenkaan ole tehty, mutta koko kunnan toteutunut /oppilas (v. 2014) on esitetty. Vuoden 2015 koulukohtainen tieto puuttuu edelleen. Peruskoulut Perusopetuksen toimintakate oli n euroa talousarvion tavoitetilaa paremmalla tasolla. Perusopetuksen toimintamenot ylittyivät euroa budjetoituun nähden, ja vastaavasti toimintatulot olivat euroa budjetoitua suuremmat. Oppilaskohtainen kustannus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 kaikkiaan 1403 euroa ja samaan aikaan oppilaskohtainen laskennallinen valtionosuus 1137 euroa. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa päätettiin lakkauttaa Onkemäen koulu

8 alkaen. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen menomäärärahat alittuivat euroa ja toimintakate euroa budjetoituun nähden. Menojen alitukseen vaikutti henkilöstömenojen hallitseminen sijaistuksissa ja ryhmien edelleen kasvanut käyttöaste. Kotihoidontukimenot alittuivat euroa ja majoitus- ja ravitsemuspalvelut euroa talousarvioon nähden. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että päiväkotien yksikkökustannukset on laskettu, mikä helpottaa eri yksiköiden välistä vertailua. Myös jatkossa yksikkökustannusten kehitystä on tärkeää seurata eri palveluyksiköissä. Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan hallinto Hyvinvointilautakunta on aloittanut toimintansa Siihen yhdistettiin liikunta- ja nuorisotoimi sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toiminnallisena tavoitteena oli toimintasuunnitelman valmistelu ja täytäntöönpano, tavoite toteutui. Vuoden 2015 aikana hyvinvointilautakunta hyväksyi hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman vuosille Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suunnitelma edistää toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Seurafoorumi vahvistaa kunnan ja seurojen/yhdistysten välistä sekä seurojen/yhdistysten keskinäistä yhteistyötä. Kirjastotoimi Kirjastotoimen menot alittuivat budjetoituun nähden (toteutuma 87,1 %, määrärahat alittuivat euroa). Uuden kirjaston suunnittelutyöryhmä valittiin, samoin arkkitehti ja muut suunnittelijat on valittu. Päätös valtionavustuksen ( euroa) myöntämisestä on saatu. Lainojen määrät asukasta kohti ovat edelleen laskeneet. Samoin aineistohankinnat/asukas. Aineistomäärärahoja ei käytetty kokonaisuudessaan tilanahtauden vuoksi. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi kirjaston lainausvalikoiman ajan tasalla pitämisen. Koska uusi kirjasto on kunnalle merkittävä investointi, tulee sen kuluseurantaan ja raportointiin kiinnittää erityistä huomiota. Valtuusto on hyväksynyt hankkeelle kokonaismäärärahan, jota tulee noudattaa. Kulttuuritoimi

9 Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kulttuuritointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että keskitytään valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen hakulomake ja raportointilomake on otettu käyttöön syksyllä. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Liikuntatoimen tuotot ylittyivät, koska kuntosali- ja liikuntapaikkamaksuja on kertynyt odotettua enemmän. Nuorisotilatoiminta on ollut aktiivista; kävijämäärä on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. Toimintaa järjestettiin nyt myös Narvassa. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintaa on ollut resursseihin nähden hyvin. Yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa pidetään tärkeänä. Etsivä nuorisotyö on Vesilahdessa vakiinnuttanut asemansa ja toimii hyvin. Yhteistyö Lempäälän kunnan starttipajatoiminnassa on toteutunut tavoitellusti. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti mm. kunnan strategian laadintaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Raportointia toimintakertomukseen voi tarkastuslautakunnan mielestä huomattavasti tiivistää ja kertoa vain valtuuston kannalta merkitykselliset asiat. Talouden lama näkyy rakennuslupien määrässä ja laskee lupamaksujen tuottoa. Rakennuslupia anottiin ja myönnettiin 25 lupaa vähemmän kuin edellisenä vuonna (laskua lähes 20 %). Toimenpideilmoituksien ja katselmuksien määrät ovat myös laskeneet. Jatkoaikapäätösten määrä on lähes kolminkertaistunut 20:stä 55:een. Rakennusvalvonnan pitää olla itsensä kannattavaa, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuu tyydyttävästi rakennustarkastajan tehdessä myös muita tehtäviä. Investoinnit Kirkonkylän palvelutalon peruskorjaukseen ja laajennukseen haettiin valtuustolta määräraha. Määrärahaa kasvatettiin kahdessa lisätalousarviossa. Lisämäärärahojenkin jälkeen lopulliset kustannukset ylittyivät huomattavasti. Alkuperäinen valtuustolle esitetty kustannusarvio moninkertaistui. Tarkastuslautakunta toteaa painokkaasti, että valtuustolle tuotaviin talousarviolukuihin on käytettävä riittävää asiantuntemusta ja valtuustolle on selvitettävä investointien ja käyttöönoton edellyttämät kaikki kustannukset sekä syyt kustannusten muutoksiin siten, että valtuustolla säilyy talousarviovalta

10 kuntalain mukaisesti. Investointimenot (brutto) olivat vuonna ,34 miljoonaa euroa (v. 2014: euroa, v. 2013: 3,6 milj. euroa, 2012: 2,5 milj. euroa). Merkittävin investointi oli Kirkonkylän palvelutalon laajamittainen peruskorjaus ja laajennus, johon käytettiin rahoitusosuutena testamenttivaroja. Tasapainottamisohjelmassa päätettyjen kiinteistöjen myyntitulo oli euroa, minkä lisäksi myyntituloja saatiin asunto-osakkeista euroa ja maa-alueista euroa. Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen määrää vuosina voidaan tarkastella oheisen kuvion avulla. Tarkastelu osoittaa, että kunnan vuosikate ei tarkastelujaksolla ole kattanut poistoja kertaakaan viime vuosina, ja vuosikate saavuttaisi poistojen tason vasta suunnittelukauden lopulla. Nettoinvestoinnit ylittivät vuosikatteen merkittävästi vuosina , minkä jälkeen investointitason on arvioitu alenevan suunnitelmakaudeksi. 3. KUNNAN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tilikauden tulos ja tase Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2014: 3,2 milj. euroa) ja toimintakulut 26,5 miljoonaa euroa (2013: 25,9 milj. euroa). Toimintatuotot kattoivat toimintamenoista 11,3 % (2013: 12,4 %). Toimintakate heikkeni edellisvuodesta euroa, kun vuonna 2014 vastaava muutos oli euroa.

11 Kunnan tuloista valtionosuudet muodostivat 8,2 milj. euroa (30 %) vähentyen edelleen vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2013 tasoon nähden valtionosuuksien euromääräinen taso on laskenut 8,6 %. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 % ylittäen alkuperäisen talousarvion tavoitteen eurolla. Vuoteen 2014 verrattuna verotulojen kasvu oli selvästi maltillisempaa (vuoden 2014 verotulot kasvoivat vuodesta 2012 n. 6,4 %). Kunnallisveroprosenttia nostettiin 1,0 prosenttiyksikkö vuodelle 2014, jolloin tuloveroprosentti oli 21,50 %, ja myös kiinteistöverokantoja korotettiin. Veronkorotukset selittävät osaltaan verotulojen merkittävää kasvua. Vuosikate oli 0,49 milj. euroa (2014: 1,23 milj. euroa) ja kattoi poistoista 27 % (2014: 73,9 %). Suunnitelman mukaiset poistot (1,8 miljoonaa euroa) kasvoivat hieman edellisvuodesta (1,6 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 1,29 miljoonaa euroa alijäämäinen (2014: 0,4 milj. euroa). Talousarviovertailussa vuoden 2015 tilikauden alijäämä oli muutetun talousarvion tasolla ( euroa). Tarkastuslautakunta on huolissaan toimintakulujen kasvusta ja toimintakatteen heikkenemisestä. Tulojen muodostumisen painopisteen siirtyminen valtionosuuksista verotukseen on jatkunut, mikä kehitys on odotettavaa myös tulevaisuudessa.

12 Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 14,1 miljoonaa euroa (2014: 14,4 milj. euroa) ja euroa/asukas (2014: euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta vuonna 2014 oli euroa. Vesilahden kunnan asukaskohtainen lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin, kuten oli edellisvuonnakin. Tämä selittyy osin kunnan suurilla investointimenoilla. Positiivista kunnan talouden kannalta on, että viime vuosien aikana on tehty poikkeuksellisen suuria investointeja ja investointimenot eivät investointisuunnitelman mukaan jatku vastaavanlaisina tulevaisuudessa. Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Vesilahden omavaraisuusaste vuonna 2015 oli heikko, 32,8 %, ja heikkeni näin edellisvuoden lukemasta (2014: 36,1 %). Suhteellinen velkaantuneisuus %, tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52 %. Vesilahdessa tunnusluku oli 71,0 % ja heikkeni hieman edellisvuoden tasosta (68,9 %). Vesilahti on Tampereen kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti velkaantunein. Valtionvarainministeriö julkaisi kriisikuntien tunnuskriteerit kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Kriteereinä seurataan kunnan vuosikatetta, kunnan lainakantaa, taseen kertynyttä alijäämää, tuloveroprosenttia, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Kriisikunnaksi katsotaan kunta, joka täyttää neljä kuudesta kriisikunnan kriteeristä.

13 Kriteeri TP2015 Lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa vähintään 50 %:lla (KL:n EI TÄYTY ennakkotieto euroa/asukas, ylitys 12 %). Kunnan vuosikate ei ole negatiivinen. 0,49 EI TÄYTY Kunnan taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. 0,54 EI TÄYTY Kunnan veroprosentti 21,50 % ylittää vähintään 0,5 21,5 TÄYTTYY prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon (19,83%). Omavaraisuusaste on alle 50 % (36,1 %). 32,8 TÄYTTYY Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 % rajan (68,9 %). 71,0 TÄYTTYY Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. Tilinpäätöksen 2015 lukujen perusteella kunta täyttää edelleen kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Konsernitilinpäätös Vuoden 2015 tilinpäätökseen on koottu ensimmäisen kerran ns. täydellinen konsernitilinpäätös eli konsernitiedot sisältävät aiemmin esitetyn konsernitaseen lisäksi myös konsernituloslaskelman ja -rahoituslaskelman tunnuslukuineen ja liitetietoineen. Konsernitilinpäätöksen- ja tunnuslukujen kehityksen seuranta ja arviointi tulee korostumaan tulevina vuosina. Uuden kuntalain myötä talousvaikeuksissa olevan kunnan kriteerit (kuntalaki 118 ) koskevat koko kuntakonsernia. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017, kun on käytettävissä vuosien 2015 ja 2016 tilastotiedot. Siihen saakka sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja sen perusteella annetun asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.

14 Uuden kuntalain mukaan erityisen vaikeassa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää ensinnäkin, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Talouden tunnusluvut ovat heikentyneet edellisvuodesta, huolimatta talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisesta ja veroprosentin nostamisesta edellisinä vuosina. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja toteaa käynnistetyn 3. talouden tasapainottamisohjelman tarpeelliseksi. Suunnitelmakaudella kunnan taseeseen kertyy alijäämää, ja talouden tervehdyttäminen vaatii tasapainottamisohjelman tiukkaa toteuttamista. Tuloksen käsittely Hallituksen ehdotukseen tilikauden tuloksen käsittelystä ei ole huomautettavaa. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta katsoo, että Vesilahden valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Tilikautta 2015 leimasi

15 talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano ja tietoisuus siitä, että sekään ei riitä. Kuitenkin kehittämistyötäkin tehtiin mm. valmistelemalla uutta kuntastrategiaa, joka hyväksyttiin vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 yhteenvetona todetaan, että Vesilahdessa toiminnalliset tavoitteet ja palveluiden tuottaminen kuntalaisille on pääosin pystytty turvaamaan talouden tasapainottamisen paineista huolimatta. Kunnan toiminnan ja talouden kannalta riskialtista ja myös ennalta arvaamatonta on, että suuri osa kunnan toimintamenoista ovat sellaisia, joihin kunta ei suoraan pääse omilla päätöksillään vaikuttamaan. Tämän vuoksi erittäin tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan ja kustannuksiin pyritään kunnan tilaajaohjauksella vaikuttamaan ja, että kulujen kehittymistä seurataan erityisen tiiviisti. Kunnan tulee myös huolehtia siitä, että omissa käsissä oleva toiminta on järjestetty mahdollisimman tuloksellisesti. Tähän työhön tulee koko luottamus- ja viranhaltijaorganisaation sitoutua. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanhallitus ja lautakunnat käsittelevät arviointikertomuksen kokouksissaan mahdollisimman pian, erityisesti vuoden 2017 talousarviota laadittaessa, ja ottavat huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kehittämisehdotukset. Tarkastuslautakunta kiittää kunnan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä vuoden 2015 arvioinnissa. Vesilahdessa Mika Allén puheenjohtaja Raija Marttila varapuheenjohtaja Elina Järvenpää-Mäkelä Liisa Luukkaala Antti Uusi-Rasi jäsen jäsen jäsen

16 NUORISOTAKUUN SEURANTA TAMMI-HEINÄKUU 2015 JA 2016 / VESILAHTI Alle 25-vuotiaat työttömät vuosi 2015 vuosi 2016 muutos yht miehet naiset yht miehet naiset yht lkm % tammi ,7 helmi ,3 maalis ,9 huhti ,2 touko ,2 kesä ,4 heinä ,9 keskiarvo ,3 %-osuus 56,2 43,8 56,0 44,0 Alle 25-vuotiaiden määrä- ja %-virrat yli 3 kuukauden työttömyyteen vuosi 2015 vuosi kk aik alk tyött ylitt 3kk tyött %-virta yli 3kk 3kk aik alk tyött ylitt 3kk tyött %-virta yli 3kk tammi , ,0 helmi , ,6 maalis , ,8 huhti , ,7 touko , ,0 kesä , ,0 heinä , ,0 yhteensä , ,2 %-virtamuutos: -10,2 %-yks Alle 25-vuotiaille tehdyt työllistymis- ym. suunnitelmat v2015 v2016 v2015 v2016 tammi 2 2 touko 1 3 helmi 1 3 kesä 7 3 maalis 2 1 heinä 0 2 huhti 1 1 yhteensä muutos: +1 / +7,1 %

17 Alle 25-vuotiaiden alkaneet palvelut tammi-heinäkuu 2015 ja 2016 palkkat / startti typokoulutus valmennus työkok työpaik kuntout työtoim vuvasijaiset omaeht opisk yht v v muutos lkm muutos % -100 % 0 % 100 % 200 % 300 % 0 % -100 % 75 % Valmennus = työnhakuvalmennus, työhönvalmennus ja uravalmennus. Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla = tässä mamu-nuorten omaehtoinen koulutus. Alle 25-vuotiaiden aktivointiaste (kk:n viimeisen arkipäivän = tilannekatsauspäivän tilanne) työttömiä palveluissa aktivointiaste v2015 v2016 v2015 v2016 v2015 v2016 tammi ,7 10,7 Aktivointiaste = helmi ,0 13,8 palveluissa yhteensä maalis ,5 17,9 lask.päivänä olleiden huhti ,8 24,1 osuus palveluissa yht. touko ,3 20,0 lask.päivänä olleiden kesä ,7 12,9 ja työttömien heinä ,5 6,1 yhteismäärästä. keskiarvo ,1 14,9 muutos +9 / +56,3 % -1 / -20,0 % -7,2 %-yks Pirkanmaan alle 25-v työttömien aktivointiastekeskiarvot kunnittain tammi-heinäkuu 2015 ja muutos %-yks muutos %-yks Urjala 39,3 45,2 5,9 Nokia 24,4 21,9-2,5 Pälkäne 42,0 44,4 2,4 Pirkkala 25,8 21,1-4,7 Mänttä-Vilppula 41,7 37,6-4,1 Kangasala 28,9 20,3-8,6 Valkeakoski 34,4 37,0 2,6 Orivesi 23,1 19,8-3,3 Parkano 34,7 36,0 1,3 Tampere 23,4 19,3-4,1 Punkalaidun 40,1 30,8-9,3 Ruovesi 29,9 19,1-10,8 Hämeenkyrö 29,0 30,3 1,3 Akaa 22,8 18,2-4,6 Sastamala 29,7 28,8-0,9 Virrat 33,1 17,6-15,5 Lempäälä 31,1 26,0-5,1 Vesilahti 22,1 14,9-7,2 Ylöjärvi 31,9 25,1-6,8 Juupajoki 7,7 14,5 6,8 Ikaalinen 42,0 24,8-17,2 Kihniö 32,1 10,1-22,0 Pirkanmaa 26,3 22,1-4,2

18 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 1/15 2/15 3/15 4/15 5/15 6/15 7/15 8/15 9/15 10/15 11/15 12/15 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 6/16 7/16 Pirkanmaan alle 25v työttömien osuus alle 25v työvoimasta kunnittain heinäkuu 2015 ja 2016 heinä 2015 heinä 2016 muutos %-yks heinä 2015 heinä 2016 muutos %-yks Juupajoki 13,6 10,2-3,4 Ylöjärvi 26,7 24,6-2,1 Parkano 11,2 14,0 2,8 Tampere 23,3 24,8 1,5 Pälkäne 14,4 14,6 0,2 Kangasala 22,9 25,2 2,3 Ruovesi 15,0 14,6-0,4 Mänttä-Vilppula 28,2 25,3-2,9 Kihniö 12,5 15,3 2,8 Lempäälä 24,9 27,2 2,3 Urjala 24,5 18,5-6,0 Orivesi 28,7 27,9-0,8 Sastamala 21,2 19,2-2,0 Valkeakoski 26,1 28,3 2,2 Virrat 18,4 19,9 1,5 Nokia 29,7 29,5-0,2 Hämeenkyrö 20,4 21,8 1,4 Akaa 32,4 30,9-1,5 Ikaalinen 19,0 22,9 3,9 Punkalaidun 22,6 31,6 9,0 Pirkkala 21,2 22,9 1,7 Vesilahti 19,6 32,0 12,4 Pirkanmaa 23,6 24,7 1,1 Vesilahden alle 25-vuotiaiden työttömien osuuden alle 25v työvoimasta -kehitys v2015 v2016 tammi 13,4 25,8 helmi 14,3 25,8 maalis 11,6 23,7 huhti 11,6 22,7 touko 9,8 24,7 kesä 20,5 27,8 heinä 19,6 32,0 keskiarvo 14,4 26,1 muutos +11,7 %-yks Vesilahden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste v2014 alkaen 27,7 27,8 28,0 25,8 25,8 26,0 24,7 23,7 24,0 22,7 22,0 20,5 20,5 20,5 19,6 19,6 20,0 18,0 16,8 15,0 13,4 14,3 15,2 16,0 14,0 12,1 11,2 11,6 11,6 12,0 10,3 10,3 10,3 10,3 9,3 9,3 9,8 10,0 8,0 6,5 6,0 4,7 4,0 2,0 0,0 Alle 25-vuotiaita työttömiä työllistynyt kuukauden aikana avoimille työmarkkinoille eri pituisiin työjaksoihin (välitetty työhön, lomautus päättynyt, saanut itse työpaikan) v2015 v2016 v2015 v2016 tammi 0 0 touko 2 2 helmi 0 0 kesä 3 0 maalis 2 0 heinä 3 1 huhti 2 2 yhteensä 12 5 muutos: -7 / -58,3 %

19 Alle 25-vuotiaat työttömät ammattiryhmittäin 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Tsto- ja asiakaspalv.työntek 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät heinä 2015 heinä 2016 muutos lkm muutos % , = tietoa ei ole saatu, ,7 se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen , ,7 6 Maanvilj, metsätyöntek ym 7 Rak-, korj- ja valmistustyöntek 8 Prosessi- ja kulj.työntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X ei ammattia yhteensä ,9 Alle 25-vuotiaat työttömät koulutuksen mukaan heinä 2015 heinä 2016 muutos lkm muutos % peruskoulu/lukio ,0 keskiaste ,3.. = tietoa ei ole saatu, se on liian korkeakoulu epävarma esitettäväksi tai se koulutus tuntematon on salassapitosäännön alainen yhteensä ,9 perusk+lukio osuus % Hannu Antikainen lähde: TEM työnvälitystilastojärjestelmä

20 /12 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 1/13 2/13 3/13 4/13 5/13 6/13 7/13 8/13 9/13 10/13 11/13 12/13 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 1/15 2/15 3/15 4/15 5/15 6/15 7/15 8/15 9/15 10/15 11/15 12/15 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 6/16 7/16 Vesilahden alle 25-vuotiaat työttömät vuodesta 2012 lähtien

21 Kooste nuorisotakuun seurannasta tammi-heinäkuu 2015 ja 2016 / Vesilahti Kuntakohtainen Nuorisotakuun seuranta on Pirkanmaan TE-toimiston kuukausittain kunnille tuottama koonti alle 25-vuotiaiden työttömyystiedoista. Tilastot perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojärjestelmän tietoihin. Seurantatilasto tammi-heinäkuulta 2016 on julkaistu ja on tuorein ilmestynyt koonti. Vesilahden Nuorisotakuun seurannan pääkohdat tilastoittain: Vuoden 2016 tiedot = tammi-heinäkuu 2016, vastaavat vuoden takaiset tiedot = tammi-heinäkuu 2015 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on ollut vuoden 2016 jokaisena kuukautena korkeampi verrattuna edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin. Vuoden 2016 alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kuukausikeskiarvo on 25 vastaavan vuoden takaisen keskiarvon ollessa 16. Heinäkuussa 2016 alle 25- vuotiaita työttömiä oli Vesilahdessa 31. Alle 25-vuotiaiden määrä- ja % -virrat yli 3 kuukauden työttömyyteen on laskenut vuoden takaisesta yli 10 %, mikä tarkoittaa sitä, että nuorten työttömyyden kesto ei ole pitkittynyt samassa suhteessa kuin työttömyys on lisääntynyt. Kolmen kuukauden työttömyysajan ylittäneitä työttömyysjaksoja on ollut vuoden 2016 aikana yhteensä 16, kun alkaneiden työttömyysjaksojen määrä on vastaavana aikana ollut 29. Vastaavat luvut vuoden takaa ovat 3kk ylittäneet työttömyysjaksot 17 ja alkaneet työttömyysjaksot 26. Näin ollen % -virtamuutos yli 3 kuukauden työttömyyteen on -10,2 %. Alle 25-vuotiaille on TE-toimistossa tehty työllistymis- ym. suunnitelmia vuoden 2016 aikana yksi enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, mikä on suhteessa työttömien lisääntyneeseen määrään vähän. Alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden alkaneita palveluita vuoden 2016 aikana on yhteensä 7, vastaavan vuoden takaisen luvun ollessa 4. Tämä on positiivinen muutos edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka alkaneiden palveluiden lukumäärä suhteutettaisiin kasvaneeseen työttömien määrään. Tilastossa on eriteltynä yksittäisten työnhakijoiden alkaneet työllistämistä edistävät palvelut, ei palveluiden tarjontaan liittyvää tietoa. Alle 25-vuotiaiden aktivointiaste on ollut vuoden 2016 jokaisena kuukautena matalampi verrattuna edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin. Aktivointiasteella tarkoitetaan palveluissa laskentapäivänä olleiden osuutta palveluissa laskentapäivänä olleiden ja työttömien yhteismäärästä. Kuukauden aktivointiaste on laskettu tilastoon aina kuukauden viimeisen arkipäivän tietojen mukaan. Aktivointiastekeskiarvo Vesilahdessa on ollut vuonna ,9 %. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna se on ollut 22,1 %. Verrattuna Pirkanmaan kuntien aktivointiastekeskiarvoja Vesilahden 14,9 % jää alle kuntien yhteenlasketun keskiarvon 22,1 %. Kun Pirkanmaan aktivointiastekeskiarvoa vuonna 2016 verrataan Pirkanmaan edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvoon, on huomattavissa samansuuntainen negatiivinen muutos kuin Vesilahden keskiarvossa. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaiden työvoimasta oli Vesilahdessa heinäkuussa %, mikä on suurin Pirkanmaalla ja valtava muutos myös Vesilahden edellisen vuoden heinäkuuhun (19,6 %) verrattuna. Vuoden 2016 keskiarvo verrattuna edelliseen vuoteen on myös nouseva, mutta ei niin voimakas kuin luvut pelkän heinäkuun osalta. Alle 25-vuotiaiden työttömien työllistyminen kuukauden aikana avoimille työmarkkinoille eripituisiin työjaksoihin on laskenut huomattavasti viime vuodesta. Vuonna 2015 avoimille työmarkkinoille työllistyi yhteensä 12, kun vastaava luku vuonna 2016 on vain 5. Heinäkuussa 2016 työttömänä olleista 31:stä alle 25-vuotiaasta 13:lla ei ollut ammattia, 7 on palvelu- ja myyntityöntekijöitä ja loput 11 sijoittuu kuuteen eri ammattiryhmään niin, että jokaisessa näistä ammattiryhmistä työttömien määrä on alle viisi eli salassapitosäännön alainen. Alle 25-vuotiaista työttömistä 17:n koulutus on peruskoulu tai lukio, 11:n keskiaste ja loput kolme sijoittuu korkeakoulututkinnon suorittaneisiin tai heidän koulutuksensa on tuntematon, näitä ei voida eritellä koska määrät ovat salassapitosäännön alaisia (alle viisi).

22 LEMPÄÄLÄN JA VESILAHDEN KUNTIEN YHTEINEN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE Raportti KEHITTÄMISVISIOT JA TAVOITTEET 1 MEIDÄN KUNTAMME Visio: Kulttuuri on kaikkien ja kulttuuri on kaikkialla! Jokaisella kuntalaisella on oikeus kokea yhteisöllisyyttä ja olla osallinen siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Uudet kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan ja tuntevat sen omakseen. Vahva paikallisidentiteetti antaa tilaa suvaitsevaisuudelle ja moniarvoiselle kunnalle. Historian, ympäristön ja toisten kuntalaisten tuntemus vahvistaa niin yksilöitä kuin kunnan sosiaalisia rakenteita. Toistuva toimenpide (Yhteiset) Yhteinen: Uusille kuntalaisille toimitetaan uuden kuntalaisen infopaketti. Kuntalaisille välitetään tietoa kunnan palvelutarjonnasta mm. internetin välityksellä Infopakettikäytäntö olemassa. Vesilahden Uusien asukkaiden kirje esiteliitteineen Toistuva toimenpide (Lempäälä) Lempäälä: Museoraittia ylläpidetään yhteistyössä Lempäälä-Seura ry:n kanssa. Kunta vastaa alueen ja rakennusten opasta + seppä Tuiskun talo 3 opasta + seppä tapahtumayhteistyötä, Tonttupolun tilalle kekritapahtuma, kesäkonsertteja Laadittiin kokoelmapoliittinen 3 opasta + seppä, tapahtumayhteistyötä ed. vuoden tapaan Kuokkalan museoraittityöryhmä Laadittiin uusi lastenkierros Vanhan

23 kunnossapidosta ja museooppaiden palkkaamisesta. ohjelma ja näyttelysuunnitelma Laadittiin markkinointisuunnitelma (harjoittelutyö) Päivitettiin työntekijän perehdytyspaketti ajan pikku apulaiset (kesää 2016 varten) Toistuva toimenpide (Vesilahti) Vesilahti: Vesilahden museoyhdistyksen ylläpitämän Vesilahden kotiseutumuseon kanssa jatketaan yhteistyötä Tonttupolku Tonttupolku Tonttupolku Narvan Markkinat Tavoite (Yhteiset) Luodaan ja vahvistetaan paikallisidentiteettiä tekemällä kulttuuriraitteja/polkuja (ainakin 1/vuosi), tallentamalla muistiperintöä, merkitsemällä rakennuksia sekä ottamalla huomioon perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta. Lempäälä: Kulttuuripyöräily Vesilahti: Narvan ja Kirkonkylän raittien opastetut kävelyt Lempäälä: Kulttuuripyöräily Vesilahti: Narvan ja Kirkonkylän raittien opastetut kävelyt Lempäälä: Kulttuuripyöräily Vesilahti: Kirkonkylän raitin opastettu kävely ja yleisökierros Narvan Markkinoille Lisätään kulttuuripalvelujen tavoitettavuutta esim. Geokätköilyn aloittaminen ei onnistunut

24 mobiilipalveluita hyödyntämällä. Aloitetaan kulttuurikätköily, joka voidaan yhdistää kansainväliseen geokätköilyyn. Tavoite (Lempäälä) Ylläpidetään ja kehitetään Kuokkalan museoraittia ja koko kulttuurialuetta yhteistyössä Lempäälä- Seuran kanssa Hanna Lyytisen ja Kirsi Kaivannon tekemien suunnitelmien pohjalta. Kuokkalan museoraitin museosuunnitelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui. Ohjausryhmä, raittitoimijat Uusi lasten kierros Vanhan ajan pikku apulaiset (toteutus 2016) Museoraittityöryhmä: toteutussuunnitelma

25 2 HYVINVOIVAT KUNTALAISET Visio: Kuntalaiset voivat henkisesti hyvin. Heillä on hyvät mahdollisuudet iästä ja asuinpaikasta riippumatta käyttää kulttuurisia palveluita, jotka kuuluvat peruspalveluihin. Kuntien peruspalveluista kirjasto on keskeinen kuntalaisia palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vähentää asukkaiden eriarvoistumista sekä tiedollista, kulttuurista ja sosiaalista syrjäytymistä. Kirjasto on sekä fyysisessä tilassa että verkossa. Kuntalaiset saavat voimaa tasapainoisesta rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. Kuntalaiset ovat hyvin perillä kunnan kulttuurisesta menneisyydestä ja saavat tietoa tapahtumista. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä. Toistuva toimenpide (Yhteiset) Kulttuuripalvelut/-toimi järjestää aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia monipuolisia kulttuuripalveluja, mm. kulttuuritapahtumia, kulttuurikohteisiin liittyvää toimintaa, kulttuuriperinteeseen liittyviä julkaisuja ja tiedotustoimintaa. Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa tuetaan ja tarjotaan toimintatiloja. Asiakkaiden käytössä on riittävä, monipuolinen ja uusiutuva kirjastoaineisto Lempäälä: Kulttuuripalvelut tuotti tai osatuotti 103 tapahtumaa, joissa oli noin kävijää Hyvässä seurassa -teemavuosi, tärkeimmät tapahtumat yhdistystori ja taidenäyttely Birgitta-viikot Lempäälä-päivä Lempäälä: Piippokeskuksen tilat käytettävissä ilmaisiin kulttuuritapahtumiin. Jatkuva aineistonhankinta ja kokoelmatyö uudistavat kirjastoaineistoa. Lempäälä: Kulttuuripalvelut tuotti tai osatuotti 135 tapahtumaa, joissa oli noin kävijää Elämänkaarella-teemavuosi, tärkeimmät tapahtumat Duo Mitrej n taideprojekti Himminkodossa, näyttelyt ja sukututkimustapahtuma. Animaatioelokuvaprojekti Toimintakeskuksessa, Pirkanmaan lastenkulttuurihanke Lempäälä-päivä Lempäälä: Kulttuuripalvelut tuotti noin 150 eri tapahtumaa vuotuisjuhlista Rytmissä-teemavuoden tapahtumiin, Taidebussin vierailuun ja Birgittaviikkoihin. Osallistujamäärä oli yli Vesilahdessa Taitokeskus siirtyi tilavampiin ja toimivampiin tiloihin Lempäälä: Kirjastolain asetuksessa vaadittavan koulutetun henkilökunnan

26 ja -välineistö sekä koulutettu kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstö. osuus on riittävä ja korkeakoulutetun henkilöstön osuus noussee riittäväksi seuraavien eläkkeelle jäävien tilalle rekrytoitavien myötä. Tavoite (Yhteiset) Kuntiin rakennetaan uudet, riittävän kokoiset, ajanmukaiset pääkirjastot tai yhteinen pääkirjasto. Kuntien asukaslukujen ja kirjastojen asiakasmäärien kasvaessa kiinnitetään huomio palveluverkkoon sekä henkilökunnan määrään ja koulutukseen, jotta saavutetaan hyvä palvelutaso. L&V: Kirjaston palvelut toistaiseksi nykyisissä toimipisteissä. - - Vesilahti: kirjastohanke, päätös valtion tuesta - - Lempäälä: kirjastohanke (sis. kulttuuripalvelujen tilat, näyttelytila, tapahtuma-aula). Päätös valtion tuesta. Vesilahti: kirjastohanke (sis. näyttelytila) Kuntalaisille järjestetään mahdollisuus tutustua kotikuntaan opastettujen kuntakierrosten ja muun palvelutoiminnan avulla (luentosarjat, tapahtumat, uusien asukkaitten illat, kyläkierrokset). Pirkan opiston järjestämät kurssit Lempäälä: Yhdistystori, kulttuuripyöräily Vesilahti: Narvan kävelykierros, Kirkonkylän raitin kävelykierros Lempäälä: Kuntalaisten infopaketit Vesilahti: Uusien asukkaiden kirjeet kuntaesitteineen - - Lempäälä: kulttuuripyöräily, kunnalliskodin 100-vuotisjuhla Lempäälä: kulttuuripyöräily , kyläkierrokset Kulttuurin asiantuntijoita

27 osallistetaan rakennettua ja luonnon ympäristöä koskevaan toimintaan, esimerkiksi maankäyttöön ja kaavoitukseen, rakentamiseen ja maisemanhoitoon. huolehditaan arkeologisesta perinnöstä ja perinnemaisemista. Kaavoitus --> tehdään arkeologiset tutkimukset Lempäälä: Lempäälä-Seuran edustaja nimistötoimikunnassa Vesilahti: Wesilahti-Seuran edustaja nimistötoimikunnassa - -, kuntalaisten osallistaminen keskustan kehittämishankkeeseen 3 KULTTUURIAKTIIVIEN ONNELA Visio: Kunnan kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi on tiiviissä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden, yksityisten henkilöitten ja yhteisöjen, kanssa. Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja, innostaa ja kannustaa kulttuuriseen tekemiseen, osoittaa siihen varoja ja tiloja sekä neuvoo ja organisoi yhteistoimintaa. Toistuva toimenpide (Yhteiset) Lempäälän ja Vesilahden kuntien välistä kulttuuriyhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella. Kulttuurikoordinaattorisopimus irtisanottiin. Lempäälässä kulttuurikoordinaattorin esimieheksi kirjasto- ja kulttuurijohtaja (nimikkeenmuutos). Vesilahdessa kulttuuritoimi kokonaisuudessaan matkailuneuvojan tehtävänkuvaan. Pirkan opisto (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti) aloitti toimintansa. Tiedotusyhteistyö Tonttupolku-tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän juhla Lempäälässä - - Kansallisen veteraanipäivän juhla Vesilahdessa Kulttuutoimen/-palvelujen

28 osallistuminen seutuyhteistyöhön, mm. Lasten Pirkkaset Kansallisen veteraanipäivän juhla Vesilahdessa Tavoite (Yhteiset) Luodaan kulttuurin työkalupakki, infopaketti kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Työkalupakki antaa tietoa ajankohtaisista asioista ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa sekä tapahtumajärjestämiseen liittyvää tietoa mm. luvista ja tiloista. Työkalupakki lisää myös verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kooste kulttuuritoimijoista (kuntien yhteinen) ei onnistunut, vastauksia ei saatu Asukkaiden tiedonsaanti parantui internet-sivustoja ja sosiaalisen median käyttöä lisättäessä Luodaan, ylläpidetään ja kehitetään toimijarekistereitä ja muita kulttuuripalveluja hyödyttäviä rekistereitä. Perustetaan kuntien yhteinen internettapahtumakalenteri. Luodaan sosiaalista mediaa hyödyntävä keskustelufoorumi. Yhdistykset siirretty molempien kuntien internet-sivuilla Yhdistystieto.fi-palveluun. Vesilahden kunnalle oma facebook-sivu Kuntien yhteinen internettapahtumakalenteri ei ole suunnitteilla. Lempäälän kunnalle oma facebooksivu

29 Lisätään kulttuuriasiantuntijoiden kuulemista kunnallisessa päätöksenteossa.

30 4 TAIDE JA KULTTUURI OSAKSI ELÄMÄÄ Visio: Kuntalaisilla on oikeus olla tekemässä kulttuuria sekä kokea erilaisia kulttuurielämyksiä. Kunta tukee asukkaiden kasvua taide-elämysten käyttäjänä. Toistuva toimenpide (Yhteiset) Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta 1) kuvataiteessa, 2) käsityössä, 3) musiikissa sekä Lempäälä myös 4) tanssissa. Kunnan tukemalle musiikin, kuvataiteen, käsityön ja tanssin taiteen perusopetukselle taataan toimintaedellytykset ja toimitilat. Kuvataiteen taiteen perusopetuksen antamisesta kunnilla on sopimus Pirkkalan kuvataidekoulun kanssa. Musiikin taiteen perusopetuksen antaa Lempäälä-opisto. Koulujen ja päiväkotien hyvää yhteistyötä kirjaston kanssa pidetään yllä ja vahvistetaan. Lempäälässä Lempäälä: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus TPO-avustukset: tanssin ja käsityön taiteen perusopetus Sopimus Suomen Teatteriopiston kanssa teatteritaiteen taiteen perusopetuksen järjestämisestä kunnassa (tilat). Vesilahti: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus Lempäälä: Varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on tehty oma ohjelmansa. Molempien yhteistyöohjelmien Lempäälä: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus TPO-avustukset: tanssin ja käsityön taiteen perusopetus Sopimus Suomen Teatteriopiston kanssa teatteritaiteen taiteen perusopetuksen järjestämisestä kunnassa (tilat). Vesilahti: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus Lempäälä: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus TPO-avustukset: tanssin ja käsityön taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteinen keskiaikapaja Sopimus Suomen Teatteriopiston kanssa teatteritaiteen taiteen perusopetuksen järjestämisestä kunnassa. Vesilahti: Pirkan opisto: musiikin ja kuvataiteen taiteen perusopetus

31 toiminta perustuu kirjaston ja koulujen väliseen yhteistyöohjelmaan, joka sisältää myös päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön. toiminta on alkanut hyvin. Vesilahti: Koulujen ja kirjaston säännöllinen yhteistyö Tuetaan monipuolista taideja kulttuurielämää ja harrastustoimintaa myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. Avustukset jaettu. Avustukset jaettu. - - Järjestetään laadukkaita kulttuuritapahtumia ja muita palveluita, joihin kuuluvat mm. vuotuisjuhlat, konsertit, kulttuurimatkat, erilaiset julkaisut sekä näyttelytoiminta. Lempäälä: Säännöllisiä vuotuistapahtumia Kansallisen veteraanipäivän juhla (L-V - yhteistyö), Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlaskutilaisuus ja Itsenäisyyspäiväjuhla. Lasten Pirkkaset -yhteistyö, vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat (mm. pääsiäinen, joulu). Runsaasti tapahtumia ja näyttelyitä, Birgitta-kulttuurimatka Vesilahdessa vuosittaiset isänmaalliset kansalaisjuhlat: Tammisunnuntai, Talvisodan päättymisen muistojuhla, Kansallisen veteraanipäivän juhla vuorovuosin Lempäälän kanssa, Kaatuneitten muistopäivä ja Lempäälä: - -, yhteistyö Filmipyörän ry:n kanssa Lasten Pirkkaset -yhteistyö Vesilahdessa vuosittaiset isänmaalliset kansalaisjuhlat - - Vesilahdessa Lasten Pirkkaset - yhteistyö Lempäälä: - -, yhteistyö Filmipyörän ry:n kanssa, Birgitta-kulttuurimatka Lasten Pirkkaset -yhteistyö Vesilahdessa vuosittaiset isänmaalliset kansalaisjuhlat - - Vesilahdessa Lasten Pirkkaset - yhteistyö