Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Elokuu Vesilahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Elokuu Vesilahti"

Transkriptio

1

2 Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu Vesilahti Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintatuotot , Myyntituotot , Vesi- ja jätevesimaksut , Vesi- ja jätevesimaks. perusma , Muut liiketoiminnan tuotot , Muut korvaukset Kotikuntakorvaukset , Oppisopimuskoulutuksen koulutu ***** Muut myyntituotot , Maksutuotot , Hoitopäivämaksut , Muut opetus-ja kultt.toimen ma , Suunnittelu- ja mittaustoiminn Rakennusvalvonta- ja -tarkastu , Maankäyttö- ja kehitt.korvauks Muut palvelumaksut , Tuet ja avustukset , Työllistämistuki , Valt.osuus perustoim.tt:n kust , Valt.korvaus kuntoutt. työtoim , Muut tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Asuntojen vuokrat , Muiden rakennusten vuokrat , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Muut vuokratuotot , Pysyvien vast. luovutusvoitot , Muut tuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Kuukausipalkat , Kokous- ja luott.toimi.palkkio , Sijaisten palkat , Erilliskorvaukset , Työllistettyjen palkat , Opettajien palkat VAEL , Muut palkat , Jaksotetut palkat ja palkkiot Sairausvakuutuskorvaukset , Tapaturmakorvaukset ***** Muut KELAn korvaukset ***** Henkilösivukulut , Eläkekulut , KuEL-palkkaperusteinen eläkema , KuEL-eläkemenoperusteinen eläk , KuEL-varhemaksut , Muut työeläkemaksut , Jaksotetut eläkekulut Muut henkilösivukulut , Kansaneläke- ja sair.vak.maksu , Työttömyysvakuutusmaksut , Tapaturmavakuutusmaksut , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Jaksotetut sos.vak.maksut Sivu 1 / 3

3 Koko kunnan toteuma xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Palvelujen ostot , Asiakaspalv.ostot , Toimisto- ja asiantuntijapalve , Työkorv(toim.anto/ostopalvsop) , ICT-palvelut , Rahoitus- ja pankkipalvelut ***** Työvoiman vuokraus , Painatukset, ilmoitukset ja ma , Posti- ja kuriiripalvelut , Vakuutukset , Puht.pito- ja pesulapalvelut , Jätevesimaksut , Rakennusten rak. ja kun.pito p , Alueiden rak. ja kun.pito palv , Koneiden, kaluston ja laitteid , Majoitus- ja ravitsemuspalvelu , Henk.koulutuksen maj.ja rav.pa , Matkustus- ja kuljetuspalvelut , Henk.koulutuksen mat.ja kulj.p , Sosiaali- ja terveyspalvelut , Koulutus- ja kulttuuripalvelut , Henk.koul.koulutuspalv , Osuus verotuskustannuksiin , Muut yhteistoimintaosuudet , Muut palvelut , Kustannusten korv, päivähoito , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimisto- ja koulutarvikkeet , Kirjallisuus , Kirjastoaineisto , Elintarvikkeet , Vaatteisto , Hoitotarvikkeet , Puhdistuaineet ja tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Lämmitys , Sähkö ja kaasu , Vesi , Kalusto , Rakennusmateriaali , Muu materiaali , Avustukset , Lasten kotihoidon tuki , Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoid.tuen kuntalisä Kuntout.työtoim.matkak.työmark , Muut avustukset kotitalouksill Avustukset yhteisöille , Yksityistieavustukset peruspar , Yksityistieavustuksen kunnoss , Työmarkkinatuen kuntaosuus , Muut toimintakulut , Maa- ja vesialueiden vuokrat Rakennusten ja huoneist. vuokr , Pääomavastikekulut ***** Koneiden ja laitteiden vuokrat , Leasingvuokrat , Muut vuokrat , Välilliset verot , Välittömät verot , Pysyvien vast. luovutustappiot ***** Jäsenmaksut , Muut kulut , Luottotappiot ***** Takaustappiot ***** Sivu 2 / 3

4 Koko kunnan toteuma xlsx Toteutunut Toteutunut Ta 2016 Ta-Tot.2016 TA-% 2015 TP2015 Toimintakate , Verotulot , Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Osuus yhteisöveron tuotosta , Valtionosuudet , Kunnan ja peruspalv.valt.osuus , Verotul perust valtionos.tasau , Järjestelmämuutoksen tasaus , Opet.-ja kult.toimen muut valt , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot Maksuliikennetilien korot Muut rahoitustuotot , Verotilitysten korot ja korotu , Viivästyskorot , Peruspääoman korot kuntayhtymi Arvopapereiden luovutusvoitot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Korkokulut lain. ulkopuolisilt , Maksuliikennetilien korot , Korkokulut lainoista suoj koro ***** Muut rahoituskulut , Verotilitysten korot , Viivästyskorot ja korotukset , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Poistot tietokoneohjelmista Poistot muista pitkävaik.menoi , Poistot rakennuksista , Poistot kiint.rakenteista ja l , Poistot koneista ja kalustosta , Muut lisäpoistot Arvonalentumiset Pysyv.vast.hyödykkeiden arvona Satunnaiset erät ***** - - Satunnaiset kulut ***** Muut satunnaiset kulut ***** - - Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Poistoeron vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Vyörytyserätulot , Sivu 3 / 3

5 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 3901, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ***** Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Yleishallinto Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Sivu 1 / 5

6 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vyörytyserätulot Tukipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Elinkeinotoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut Vuosikate , Tilikauden tulos , Sivu 2 / 5

7 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Kaavoitus Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ***** Eläkekulut ***** Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Maa- ja metsätilat Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut ***** Palkat ja palkkiot ***** Henkilösivukulut ***** - - Eläkekulut ***** - - Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** - - Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Rahoitus Toimintatuotot ***** - - Muut toimintatuotot ***** - - Toimintakulut ***** Palvelujen ostot Muut toimintakulut ***** Toimintakate ***** Verotulot , Sivu 3 / 5

8 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maaseututoimi Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Sivu 4 / 5

9 Toteuma khlle perinteinen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot , Vyörytyserätulot , Sivu 5 / 5

10 Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Tekninen hallinto Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Kiinteistötoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Sivu 1 / 3

11 Toteuma khlle tekninen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Liikenneväylät ja yleiset alue Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vesi- ja viemärilaitos Toimintatuotot , Myyntituotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Sivu 2 / 3

12 Toteuma khlle tekninen.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Palo- ja pelastustoimi Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 3 / 3

13 Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2016 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Tulosyksikkö Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP Sos.- ja terv.toimen hallinto Toimintatuotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sosiaalipalvelut Toimintatuotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut ,7 Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) ,1 Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 1 / 5

14 Toteuma khlle sote.xlsx 5281 Lasten ja nuorten tukipalvelut Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Vanhusten palvelut Toimintatuotot Myyntituotot ***** - - Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** - - Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset ***** Suunnitelman muk. poistot ***** Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Perusterveydenhuolto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut Toimintakate , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Sivu 2 / 5

15 Toteuma khlle sote.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Erikoissairaanhoito Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Ympäristöterveysvalvonta Toimintakulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 3 / 5

16 Toteuma khlle sote.xlsx 5603 Eläinlääkintähuolto Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sotiemme veteraanit Toimintakulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 4 / 5

17 Toteuma khlle sote.xlsx Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vyörytyserät Vyörytyserämenot Sivu 5 / 5

18 ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Vesilahden kunta Tarkastuslautakunta

19 1..1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITEHTÄVÄ Vesilahden kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi myös sitä, onko kunnan toiminta ja palvelut järjestetty tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lautakunta on työskennellyt kuntalain perusteella suoraan valtuuston alaisena. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenet ovat puheenjohtaja Mika Allén, varapuheenjohtaja Raija Marttila, jäsenet Elina Järvenpää-Mäkelä (Mauri Ranta asti), Liisa Luukkaala ja Antti Uusi-Rasi. Varajäsenet ovat samassa järjestyksessä Panu Bergius, Maria Forsman, Sirpa Himanen (Kristiina Ranta asti), Jussi Virtamo ja Olli Tuominen. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-Yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Minna Ainasvuori ja avustavana tarkastajana Riku Stengård. Tilikauden 2015 arviointia varten lautakunta on pitänyt 8 varsinaista kokousta. Tarkastuslautakunta on tehnyt yhteistyötä Tampereen ympäristökuntien tarkastuslautakuntien kanssa yhteisen koulutuksen. Lisäksi Tampereen ympäryskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta on arviointitehtävän suorittamiseksi seurannut kunnan toimielinten päätöksentekoa ja tutustunut hallituksen laatimaan toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä haastatellut kunnan eri sektoreiden vastuullisia viran- ja toimenhaltijoita. Tarkastuslautakunta kävi myös tutustumassa Lammasniemen alueeseen ja kunnan varikkoon sekä Peuraniityn päiväkotiin. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta Toiminnan määrällisten, laadullisten ja taloudellisuustavoitteiden toteutumista on kuvattu kunnanhallituksen vuodelta 2015 laatimassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta kiinnitti tilinpäätöksessä huomiota määrärahojen ja tuloarvioiden raportoimiseen. Monien vastuualueiden määrärahoissa ja tuloarvioissa oli olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen, joka on johtunut organisaatiomuutoksista ja erilaisista kulujen ja tulojen kohdentamistavoista. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista euroihin ei ole kuitenkaan annettu selvitystä riittävästi tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen lukijan on vaikeaa hahmottaa mitkä ovat todelliset tuottojen ja kulujen muutokset eri palveluissa.

20 Tavoitteiden mitattavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Tavoitteen saavuttamista ja siitä raportointia vaikeuttaa, mikäli tavoitteille ei ole asetettu toimivia mittareita. Nyt jotkut tavoitteista ovat joko liian laajoja tai ei-konkreettisia, joiden mittaaminen on hankalaa. Tarkastuslautakunta esittää näkemyksenään, että tilinpäätös toimintakertomuksineen antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki muuttui tilikaudella 2014 siten, että valtuuston on tullut hyväksyä perusteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen vuonna 2013 ja samalla päivitettiin myös hallintosääntö kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa lautakunta edellytti koko kunnan tasolla ja hallintokunnissa tulee kartoittaa olennaisimmat riskit ja miettiä niiden hallintakeinot. Vuonna 2015 kunnassa toteutettiin riskikartoitus yhdessä BDO:n kanssa. Tunnistettujen riskien minimoimiseksi tai hallinnoimiseksi laadittiin toimenpidesuunnitelma. Jokaiselle toimenpiteelle nimettiin vastuuhenkilö tai vastuutaho. Sisäisen valvonnan selonteossa on tuotu esille, että teknisen toimen hankintaprosesseissa on todettu puutteita ja, että nämä toiminnot tullaan saattamaan säännösten ja ohjeiden edellyttämälle tasolle. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että kunnan toiminnassa noudatetaan lakeja ja hyvää hallintoa. Toimiva hankintaprosessi on myös tärkeä osa sisäistä valvontaa. Tarkastuslautakunta haluaa myös edelleen kiinnittää huomiota avainhenkilöriskeihin. Viranja toimenhaltijoita on vaihtunut ja vaihtumassa, joten sijaisuusjärjestelyt ja tiedonkulun varmistaminen korostuvat TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on hyväksynyt kunnalle strategian kokouksessaan Valtuusto osallistui sen tekemiseen aktiivisesti ja hyvin käytännönläheisesti. Kunnan tila, heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Strategian pääkohdat eivät ilmeisesti poikkea paljoakaan monen muun kunnan tekemästä ja oleellista onkin kunnan sijainnin ja ominaispiirteiden näihin tavoitteisiin tuoma sisältö. Tarkastuslautakunta toivoo, että lautakunnat, hallitus ja valtuusto ottavat vuosittain strategian käsiteltäväksi ja pohtivat miten siihen kirjattuja tavoitteita voidaan edistää. Strategian toteutumisesta tulisi raportoida myös tilinpäätöksissä. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen näkyi voimakkaasti kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa edelleen vuonna Hallintokunnat ovat sitoutuneet säästötavoitteiden toteuttamiseen ja myös seuranneet ohjelman toteutumista pääasiassa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria lukuun ottamatta tasapainottamistavoitteet on saavutettu. Yleishallinnon säästötavoitteesta osa siirtyy seuraavaan talouden tervehdyttämisohjelmaan.

21 Toimintakate kasvoi vuonna ,6 % vuodesta Jos tarkastelusta jätetään pois Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sote-kustannukset, kunnan toimintamenot laskivat 0,3 %. Vuoden 2015 lopulla päätettiin uuden tasapainottamisohjelman tekemisestä. Kunnassa on ollut tarkka seuranta talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tilinpäätöksessä esitetyn yhteenvedon perusteella euromääräinen tasapainottamistavoite on saavutettu vuosina Vuoden 2015 tavoitteena oli euroa ja toteuma euroa. Kunnanhallituksen vastuualue Yleishallinto Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että sopimustenhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossakin ja kunnan tavoitteiden mukaisesti keskittää ne keskushallintoon. Tarkastuslautakunnan mielestä tämän tulisi edelleen olla tavoitteena, samoin kuin sähköinen sopimushallintajärjestelmä. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota viranhaltijapäätösten ottooikeusmenettelyn toteutumiseen. Toimielimet eivät pääsääntöisesti kokoonnu siten, että viranhaltijapäätökset voitaisiin otto-oikeuden käyttämisen sallimissa rajoissa tuoda toimielimen käsittelyyn. Kuitenkin mahdollisuus otto-oikeusmenettelyyn tulisi varmistaa muilla tavoin, esimerkiksi siten, että toimielimen puheenjohtajalle ja esittelijälle viedään aina päätökset tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten nopeasti niiden tekemisen jälkeen. Talouden tasapainottamisohjelmaan oli kirjattu, että yleishallinnosta vähennetään yksi henkilötyövuosi. Tähän ei kuitenkaan päästy ja tavoite on siirretty seuraavaan tasapainottamisohjelmaan. Muut yleishallinnon talousarviotavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat. Tukipalvelut Tukipalvelujen tulot ja menot jäivät tavoitteen alle (tulot alittuivat euroa ja menot alittuivat euroa). Alitusta perustellaan talouden tasapainottamisohjelman tuomilla toimintaprosessien muutoksilla. Talousarviossa arvioidut ruokapalvelun suoritemäärät eivät toteutuneet ja tämä johtuu siitä, että hallintokunnat tilaavat aterioita budjetointivaiheessa enemmän kuin tosiasiassa toteutuu. Valtuusto päätti kesäkuussa 2015, että tukipalvelujen, kiinteistötoimen ja vesi- ja viemärilaitoksen talousarviolukujen sitovuus muutetaan vuoden 2016 alusta nettositovuudeksi. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä muutos on tervetullut. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

22 Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että elinkeinotointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että fokus raportoinnissa on nimenomaan valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutuminen. Elinkeinotoimen toimintamenot alittuivat euroa talousarviosta. Kaavoitus Kaavoituksessa tavoitteena oli viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Toimenpiteitä on toteutettu maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Seudun rakennesuunnitelma on päivitetty vuoden 2015 alussa. Tavoitteena oli lisäksi mm. asuntojakautuman monipuolistaminen mm. senioriasunnot -vaihtoehdon kartoittamisella. Tämä asia ei edennyt tilikaudella. Asuintonttien kysyntä oli edelleen vähäistä, vaikka tontteja on ollut tarjolla riittävästi. Vesilahdessa on myönnetty 2015 kymmenen uutta asuinrakennuksen rakennuslupaa. Kunnan kaavatontteja myytiin vain yksi ja rakentamista tapahtui haja-asutusalueille. Tarkastuslautakunnan mielestä uusien teollisuustonttien lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tekninen hallinto Teknisen hallinnon toimintamenojen toteuma jäi euroa alle talousarvion. Eläköitymisen myötä teknisen toimen organisaatiomuutos on toteutettu vuoden 2015 alusta. Organisaatiomuutos ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla sairauspoissaolojen ja tarkastusmestarin irtisanoutumisen vuoksi. Toiminnan tehostaminen kilpailutuksen avulla ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Organisaatiomuutos ja henkilöstön muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta teknisen sektorin toimintaan. Erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta on ollut haasteita. Organisaatiomuutoksissa on tärkeää päivittää toimenkuvat, vastuut, ohjeistukset ja muut hyvän hallinnon toteuttamisen kannalta olennaiset asiakirjat. Lisäksi riittävä tiedonkulku tulee varmistaa.

23 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen toimintatulot ovat olleet budjetoitua suuremmat, ja toimintamenojen ylitys euroa. Toimintakatteen toteutuma-% oli tilikaudella 106,8 %. Suurimmat taloudelliset muutokset ovat aiheutuneet kiinteistöjen myynnin seurauksena saatavista kustannussäästöistä. Kokonaisuudessaan nämä säästöt tulevat näkymään vasta vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana kunnan toimintaa on tiivistetty. Toiminnan tehostaminen ja uusien käytänteiden käyttöönottaminen ei ole vuonna 2015 toteutunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa kunnan varikkoon Lammasniemessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut tekniselle toimelle kehotuksen siistiä varikkoalue. Siistiminen ei kuitenkaan ole toteutunut edelleenkään jo menneestä määräajasta huolimatta. Sosiaali- ja terveystoimi Pirkkalan kunta toimii Vesilahden sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuukuntana. Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta on antanut oman arviointikertomuksensa, jossa on tehty huomioita sote-palveluista ja joiltakin osin myös erikseen Vesilahden osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa tapahtui tehtäväjärjestelyjä tilaajapäällikkönä toimineen sosiaali- ja terveystoimenjohtajan jäädessä pois työstä. Tilaajapäällikön tehtävät on jaettu kunnanjohtajan, talouspäällikön, varhaiskasvatuksen palvelusihteerin ja hallintojohtajan kesken. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Pirkkalan kunnan toimesta, tulisi kunnassa varmistaa riittävät resurssit ja riittävä osaaminen tämän palvelukokonaisuuden valvontaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kustannusten toteutumisen seurantaa sekä palvelujen määrän ja laadun arviointia. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen menot alittivat muutetun talousarvion eurolla (6,5%) ja pysyivät lähestulkoon alkuperäisen talousarvion tasolla. Palvelujen ostot ja avustukset olivat odotettua pienempiä etenkin lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon sekä päihdehuollon palveluissa. Toimeentulotuki ja vammaisille annetut avustukset toteutuivat alle budjetoidun. Lastensuojeluilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden. Osaltaan muutokseen vaikuttaa lastensuojelulain muutos. Asiakassuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä kuukauden määräajassa, nyt ne on tehty keskimäärin 6 viikossa. Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen menomääräraha ylittyi euroa (muutetun talousarvion toteuma 104 %). Ylityksiä perustellaan hoitotarvikekuluilla ja palvelujen ostoilla. Hoitotarvikkeiden osalta on tehty sopimus Pirkanmaan shp:n kanssa ja tässä yhteydessä kaikki

24 hoitotarvikejakelukustannukset on alettu kirjaamaan kotihoidon kustannuspaikalle. Palvelujen ostojen ylitys johtui työvoiman vuokrauskustannuksista. Omaishoidon tuki ei ole ollut enää määrärahasidonnainen vuonna Omaishoidon kustannukset kasvoivat noin euroa budjetoidusta. Vanhusten palveluille asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääasiassa vuonna Kotihoidon mobiilisovelluksen käyttöönotto siirtyi vuoteen Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto pysyi muutetun talousarvion rajoissa, toimintamenojen toteuma oli 99,8 %. Rekrytointiongelmat jatkuivat edelleen eikä hammashuoltoon ja psykiatriaan saatu palkattua lääkäriä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon toteutuneet toimintamenot olivat n euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Asukaskohtaiset nettomenot kasvoivat viime vuodesta 100 euroa/asukas. Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämä oli euroa, kun se vuonna 2014 oli euroa. Poistot ovat suuria ja laitos on melko korkeista käyttömaksuistaan huolimatta reilusti tappiollinen. Kasvatus- ja opetuslautakunta Tarkastuslautakunta esitti jo arviointikertomuksessaan 2013, että toimintakertomuksessa raportoitaisiin oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa. Näin ei kuitenkaan ole tehty, mutta koko kunnan toteutunut /oppilas (v. 2014) on esitetty. Vuoden 2015 koulukohtainen tieto puuttuu edelleen. Peruskoulut Perusopetuksen toimintakate oli n euroa talousarvion tavoitetilaa paremmalla tasolla. Perusopetuksen toimintamenot ylittyivät euroa budjetoituun nähden, ja vastaavasti toimintatulot olivat euroa budjetoitua suuremmat. Oppilaskohtainen kustannus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 kaikkiaan 1403 euroa ja samaan aikaan oppilaskohtainen laskennallinen valtionosuus 1137 euroa. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa päätettiin lakkauttaa Onkemäen koulu

25 alkaen. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen menomäärärahat alittuivat euroa ja toimintakate euroa budjetoituun nähden. Menojen alitukseen vaikutti henkilöstömenojen hallitseminen sijaistuksissa ja ryhmien edelleen kasvanut käyttöaste. Kotihoidontukimenot alittuivat euroa ja majoitus- ja ravitsemuspalvelut euroa talousarvioon nähden. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että päiväkotien yksikkökustannukset on laskettu, mikä helpottaa eri yksiköiden välistä vertailua. Myös jatkossa yksikkökustannusten kehitystä on tärkeää seurata eri palveluyksiköissä. Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan hallinto Hyvinvointilautakunta on aloittanut toimintansa Siihen yhdistettiin liikunta- ja nuorisotoimi sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toiminnallisena tavoitteena oli toimintasuunnitelman valmistelu ja täytäntöönpano, tavoite toteutui. Vuoden 2015 aikana hyvinvointilautakunta hyväksyi hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman vuosille Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suunnitelma edistää toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Seurafoorumi vahvistaa kunnan ja seurojen/yhdistysten välistä sekä seurojen/yhdistysten keskinäistä yhteistyötä. Kirjastotoimi Kirjastotoimen menot alittuivat budjetoituun nähden (toteutuma 87,1 %, määrärahat alittuivat euroa). Uuden kirjaston suunnittelutyöryhmä valittiin, samoin arkkitehti ja muut suunnittelijat on valittu. Päätös valtionavustuksen ( euroa) myöntämisestä on saatu. Lainojen määrät asukasta kohti ovat edelleen laskeneet. Samoin aineistohankinnat/asukas. Aineistomäärärahoja ei käytetty kokonaisuudessaan tilanahtauden vuoksi. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi kirjaston lainausvalikoiman ajan tasalla pitämisen. Koska uusi kirjasto on kunnalle merkittävä investointi, tulee sen kuluseurantaan ja raportointiin kiinnittää erityistä huomiota. Valtuusto on hyväksynyt hankkeelle kokonaismäärärahan, jota tulee noudattaa. Kulttuuritoimi

26 Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kulttuuritointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että keskitytään valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen hakulomake ja raportointilomake on otettu käyttöön syksyllä. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Liikuntatoimen tuotot ylittyivät, koska kuntosali- ja liikuntapaikkamaksuja on kertynyt odotettua enemmän. Nuorisotilatoiminta on ollut aktiivista; kävijämäärä on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. Toimintaa järjestettiin nyt myös Narvassa. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintaa on ollut resursseihin nähden hyvin. Yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa pidetään tärkeänä. Etsivä nuorisotyö on Vesilahdessa vakiinnuttanut asemansa ja toimii hyvin. Yhteistyö Lempäälän kunnan starttipajatoiminnassa on toteutunut tavoitellusti. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti mm. kunnan strategian laadintaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Raportointia toimintakertomukseen voi tarkastuslautakunnan mielestä huomattavasti tiivistää ja kertoa vain valtuuston kannalta merkitykselliset asiat. Talouden lama näkyy rakennuslupien määrässä ja laskee lupamaksujen tuottoa. Rakennuslupia anottiin ja myönnettiin 25 lupaa vähemmän kuin edellisenä vuonna (laskua lähes 20 %). Toimenpideilmoituksien ja katselmuksien määrät ovat myös laskeneet. Jatkoaikapäätösten määrä on lähes kolminkertaistunut 20:stä 55:een. Rakennusvalvonnan pitää olla itsensä kannattavaa, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuu tyydyttävästi rakennustarkastajan tehdessä myös muita tehtäviä. Investoinnit Kirkonkylän palvelutalon peruskorjaukseen ja laajennukseen haettiin valtuustolta määräraha. Määrärahaa kasvatettiin kahdessa lisätalousarviossa. Lisämäärärahojenkin jälkeen lopulliset kustannukset ylittyivät huomattavasti. Alkuperäinen valtuustolle esitetty kustannusarvio moninkertaistui. Tarkastuslautakunta toteaa painokkaasti, että valtuustolle tuotaviin talousarviolukuihin on käytettävä riittävää asiantuntemusta ja valtuustolle on selvitettävä investointien ja käyttöönoton edellyttämät kaikki kustannukset sekä syyt kustannusten muutoksiin siten, että valtuustolla säilyy talousarviovalta

27 kuntalain mukaisesti. Investointimenot (brutto) olivat vuonna ,34 miljoonaa euroa (v. 2014: euroa, v. 2013: 3,6 milj. euroa, 2012: 2,5 milj. euroa). Merkittävin investointi oli Kirkonkylän palvelutalon laajamittainen peruskorjaus ja laajennus, johon käytettiin rahoitusosuutena testamenttivaroja. Tasapainottamisohjelmassa päätettyjen kiinteistöjen myyntitulo oli euroa, minkä lisäksi myyntituloja saatiin asunto-osakkeista euroa ja maa-alueista euroa. Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen määrää vuosina voidaan tarkastella oheisen kuvion avulla. Tarkastelu osoittaa, että kunnan vuosikate ei tarkastelujaksolla ole kattanut poistoja kertaakaan viime vuosina, ja vuosikate saavuttaisi poistojen tason vasta suunnittelukauden lopulla. Nettoinvestoinnit ylittivät vuosikatteen merkittävästi vuosina , minkä jälkeen investointitason on arvioitu alenevan suunnitelmakaudeksi. 3. KUNNAN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tilikauden tulos ja tase Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2014: 3,2 milj. euroa) ja toimintakulut 26,5 miljoonaa euroa (2013: 25,9 milj. euroa). Toimintatuotot kattoivat toimintamenoista 11,3 % (2013: 12,4 %). Toimintakate heikkeni edellisvuodesta euroa, kun vuonna 2014 vastaava muutos oli euroa.

28 Kunnan tuloista valtionosuudet muodostivat 8,2 milj. euroa (30 %) vähentyen edelleen vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2013 tasoon nähden valtionosuuksien euromääräinen taso on laskenut 8,6 %. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 % ylittäen alkuperäisen talousarvion tavoitteen eurolla. Vuoteen 2014 verrattuna verotulojen kasvu oli selvästi maltillisempaa (vuoden 2014 verotulot kasvoivat vuodesta 2012 n. 6,4 %). Kunnallisveroprosenttia nostettiin 1,0 prosenttiyksikkö vuodelle 2014, jolloin tuloveroprosentti oli 21,50 %, ja myös kiinteistöverokantoja korotettiin. Veronkorotukset selittävät osaltaan verotulojen merkittävää kasvua. Vuosikate oli 0,49 milj. euroa (2014: 1,23 milj. euroa) ja kattoi poistoista 27 % (2014: 73,9 %). Suunnitelman mukaiset poistot (1,8 miljoonaa euroa) kasvoivat hieman edellisvuodesta (1,6 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 1,29 miljoonaa euroa alijäämäinen (2014: 0,4 milj. euroa). Talousarviovertailussa vuoden 2015 tilikauden alijäämä oli muutetun talousarvion tasolla ( euroa). Tarkastuslautakunta on huolissaan toimintakulujen kasvusta ja toimintakatteen heikkenemisestä. Tulojen muodostumisen painopisteen siirtyminen valtionosuuksista verotukseen on jatkunut, mikä kehitys on odotettavaa myös tulevaisuudessa.

29 Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 14,1 miljoonaa euroa (2014: 14,4 milj. euroa) ja euroa/asukas (2014: euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta vuonna 2014 oli euroa. Vesilahden kunnan asukaskohtainen lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin, kuten oli edellisvuonnakin. Tämä selittyy osin kunnan suurilla investointimenoilla. Positiivista kunnan talouden kannalta on, että viime vuosien aikana on tehty poikkeuksellisen suuria investointeja ja investointimenot eivät investointisuunnitelman mukaan jatku vastaavanlaisina tulevaisuudessa. Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Vesilahden omavaraisuusaste vuonna 2015 oli heikko, 32,8 %, ja heikkeni näin edellisvuoden lukemasta (2014: 36,1 %). Suhteellinen velkaantuneisuus %, tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52 %. Vesilahdessa tunnusluku oli 71,0 % ja heikkeni hieman edellisvuoden tasosta (68,9 %). Vesilahti on Tampereen kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti velkaantunein. Valtionvarainministeriö julkaisi kriisikuntien tunnuskriteerit kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Kriteereinä seurataan kunnan vuosikatetta, kunnan lainakantaa, taseen kertynyttä alijäämää, tuloveroprosenttia, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Kriisikunnaksi katsotaan kunta, joka täyttää neljä kuudesta kriisikunnan kriteeristä.

30 Kriteeri TP2015 Lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa vähintään 50 %:lla (KL:n EI TÄYTY ennakkotieto euroa/asukas, ylitys 12 %). Kunnan vuosikate ei ole negatiivinen. 0,49 EI TÄYTY Kunnan taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. 0,54 EI TÄYTY Kunnan veroprosentti 21,50 % ylittää vähintään 0,5 21,5 TÄYTTYY prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon (19,83%). Omavaraisuusaste on alle 50 % (36,1 %). 32,8 TÄYTTYY Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 % rajan (68,9 %). 71,0 TÄYTTYY Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. Tilinpäätöksen 2015 lukujen perusteella kunta täyttää edelleen kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Konsernitilinpäätös Vuoden 2015 tilinpäätökseen on koottu ensimmäisen kerran ns. täydellinen konsernitilinpäätös eli konsernitiedot sisältävät aiemmin esitetyn konsernitaseen lisäksi myös konsernituloslaskelman ja -rahoituslaskelman tunnuslukuineen ja liitetietoineen. Konsernitilinpäätöksen- ja tunnuslukujen kehityksen seuranta ja arviointi tulee korostumaan tulevina vuosina. Uuden kuntalain myötä talousvaikeuksissa olevan kunnan kriteerit (kuntalaki 118 ) koskevat koko kuntakonsernia. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017, kun on käytettävissä vuosien 2015 ja 2016 tilastotiedot. Siihen saakka sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja sen perusteella annetun asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.

31 Uuden kuntalain mukaan erityisen vaikeassa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää ensinnäkin, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Talouden tunnusluvut ovat heikentyneet edellisvuodesta, huolimatta talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisesta ja veroprosentin nostamisesta edellisinä vuosina. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja toteaa käynnistetyn 3. talouden tasapainottamisohjelman tarpeelliseksi. Suunnitelmakaudella kunnan taseeseen kertyy alijäämää, ja talouden tervehdyttäminen vaatii tasapainottamisohjelman tiukkaa toteuttamista. Tuloksen käsittely Hallituksen ehdotukseen tilikauden tuloksen käsittelystä ei ole huomautettavaa. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta katsoo, että Vesilahden valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Tilikautta 2015 leimasi

32 talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano ja tietoisuus siitä, että sekään ei riitä. Kuitenkin kehittämistyötäkin tehtiin mm. valmistelemalla uutta kuntastrategiaa, joka hyväksyttiin vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 yhteenvetona todetaan, että Vesilahdessa toiminnalliset tavoitteet ja palveluiden tuottaminen kuntalaisille on pääosin pystytty turvaamaan talouden tasapainottamisen paineista huolimatta. Kunnan toiminnan ja talouden kannalta riskialtista ja myös ennalta arvaamatonta on, että suuri osa kunnan toimintamenoista ovat sellaisia, joihin kunta ei suoraan pääse omilla päätöksillään vaikuttamaan. Tämän vuoksi erittäin tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan ja kustannuksiin pyritään kunnan tilaajaohjauksella vaikuttamaan ja, että kulujen kehittymistä seurataan erityisen tiiviisti. Kunnan tulee myös huolehtia siitä, että omissa käsissä oleva toiminta on järjestetty mahdollisimman tuloksellisesti. Tähän työhön tulee koko luottamus- ja viranhaltijaorganisaation sitoutua. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanhallitus ja lautakunnat käsittelevät arviointikertomuksen kokouksissaan mahdollisimman pian, erityisesti vuoden 2017 talousarviota laadittaessa, ja ottavat huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kehittämisehdotukset. Tarkastuslautakunta kiittää kunnan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä vuoden 2015 arvioinnissa. Vesilahdessa Mika Allén puheenjohtaja Raija Marttila varapuheenjohtaja Elina Järvenpää-Mäkelä Liisa Luukkaala Antti Uusi-Rasi jäsen jäsen jäsen

33 Kunnanhallitus liite n:o sm I RA RA I rv rv rv VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos PIENENNÖS 1:4000 1: RA 11 3 I Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen rv rv (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 76 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala Ohjeellisen rakennuspaikan numero. I Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. AO RA 50 Korttelin numero. Yleiset määräykset: Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen loma52 asuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m ja jossa60 saa olla lisäksi katettua64 kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. rv rv Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla m ( N60 ) Hämeenlinna INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä...

34 10 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1:4000 Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala. Korttelin numero. Ohjeellisen rakennuspaikan numero SM sm Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen 55 (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto SM I AO RA Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 89 enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden 65 mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomaasuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, 54 rakenteiden 30 ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen 82 tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. 26 Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla m ( N60 ). Hämeenlinna INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä RA I

35 I RA RA I SM I VESILAHTI PYHÄJÄRVI, Vakkalanselkä Laukon alue Ranta-asemakaavan muutos 1:2000 PIENENNÖS 1: AO Korttelit : 1,2,4,7,8,12 (RA) ja 3 (AO) 115 Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: SM Muinaismuistoalue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. sm Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Rakennusala Korttelin numero. 1 Ohjeellisen rakennuspaikan numero. I Roomalainen luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Loma-asuntorakennuksissa on sallittua käyttää parviratkaisua. AO RA Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen lomaasuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta, saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Loma asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muutoin osoitetun mukainen. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Määräyksen vähimmäisetäisyydet eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön Yleiset määräykset: Kaavassa esitettyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kaava-alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla mudoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Päärakennusten sijoitusten osalta tulee suosia rakennuspaikkojen tasaisempia kohtia. Rakennuspaikan rakentamattoman osan puusto on säilytettävä luonnonmukaisena ja vain harventaminen on sallittu. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa. Rantaviivan oleellinen muuttaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakennustapaohjeita. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään tasolla m ( N60 ). Hämeenlinna INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins.,yks 361 Tämä kaavakartta on Vesilahden kunnanvaltuuston päätöksen......mukainen. Pöytäkirjanpitäjä...

36 1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON ALUEEN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS Korttelit 1,2,4,7,8 ja12 RA ja 3 AO. KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS / Laatija: Dipl.ins Juha Poutanen, YKS 361 Linnankatu Hämeenlinna puh sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt: Kunnanhallitus : vireilletulo , kaavaluonnos kaavaehdotus Kunnanvaltuusto: 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.2. Alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla rantaalueilla Vakkalanselän alueella. Kaava-alueiden etäisyys Narvan kyläkeskuksesta on noin 4-5 km, Narvassa on mm. erityyppisiä yksityisiä palveluja, kuntapalvelut saa Vesilahden kirkonkylästä, noin 15 km.

37 2 Alla sijaintikartta kaavamuutosalueista 1.3. Kaavan tavoitteet Tavoitteena on nostaa Laukon voimassaolevan ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei lisätä. Kaavamuutoksella muutetaan myös yhden korttelin käyttötarkoitus AO-käyttöön, kortteliin on jo rakennettu AOtyyppinen asuinrakennus. Kaavamuutosalueen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaalle Vesilahden maisema-alueelle, tavoitteena huomioidaan myös maisema-alueeseen sopeutuva suunnittelu ja toteutus yhtenä kaavan lähtökohtana. Kaava-alueella olevat muinaismuistokohteet huomioidaan museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. 1.4 Kaavan liiteaineisto - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - vastineet kaavaehdotuksen lausuntoihin - arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, v kaavakartat 1:2000, 2 kpl ja kaavamääräykset. 2. Tiivistelmä Kaavamuutoksessa on voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaisten RA-rakennuspaikkojen rakennusoikeuksia nostettu Vesilahden kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi rantayleiskaavan rakennusoikeusmääräyksen mukaan. 3 RA-korttelin rakennuspaikat on muutettu AO-käyttöön ja samalla yhdistetty kaksi korttelin 3 RA-rakennuspaikkaa yhdeksi jo rakennetuksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät vain voimassaolevan ranta-asemakaavan

38 3 mukaiset RA-korttelialueet. Kaavamuutosalueella on 3 erillistä muinaismuistokohdetta, jotka on yksilöity tarkemmin kohdassa Kaava-alueella tehtiin kesällä 2015 arkeologinen inventointi, jossa löydettiin 4 kpl uusia muinaismuistokohteita, niistä 3 kpl sijoittuu kaavamuutosalueelle. Muinaismuistokohteista yksi on vanha torpan paikka ja kaksi vanhoja hiilihautoja ja yksi kaavamuutosalueen ulkopuolelle sijoittuva ehkä vanha kaivo tai vastaava. Kohteet on merkitty kaavaan Pirkanmaan maakuntamuseon ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat pääosin peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Pyhäjärven Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy maaston topografian ja puuston peitteisyyden puolesta Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja sähköverkosto ja rakennuspaikat ovat pääosin jo lohottuja omiksi tiloiksi Luonnonympäristö Kaava-alue on talousmetsää rakentamattomien tonttien alueilla ja tonttimaata rakennettujen rakennuspaikkojen alueilla. Rantayleiskaavan yhteydessä alueelta on tehty luontoselvitykset v tienoilla. Kaavamuutosalueella ei ole todettu silloin olevan erityisiä luontoarvoja. Vesilahden kunnan arvokkaat luontokohteet on tutkittu vuonna 2010 ( Kari Laamanen ), selvityksessä ei ole osoitettu kohteita kaavamuutosalueille, Laukon Päiretniemessä on noin 2 ha:n suuruinen lehtoalue, joka ei kuitenkaan rajoitu kaavamuutosalueille Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on osittain rakennettuna 18 kpl nykyisiä RA-tontteja, kaavamuutoksessa on mukana yhteensä 44 RA-tonttia. Kaava-alueelle on rakennettu jo aiemmin tiestöä kortteleiden takareunoja sivuten. Rakennetuille tonteille ja osin myös rakentamattomille tulee sähköverkko. Palvelut Kaupallisia peruspalveluja saa Narvan taajamasta noin 4-5 km. Kunnallisia palveluja saa Vesilahden kirkonkylästä noin 15 km. Kaava-alueilta on lyhyet yksityistieyhteydet yleiselle maantielle N:o 301. Vesistö

39 4 Pyhäjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen Tampereen eteläpuolella. Järven ala on noin 121 km2. Keskisyvyys on 5.5 m ja suurin syvyys 50 m Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat pääosin yksityisomistuksessa Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan ranta-asemakaavaan soveltuen seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva- vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamuutosalueen kuuluessa valtakunnalliseen arvokkaaseen laajempaan Vesilahden maisema-aluerajaukseen, kaavassa huomioidaan maisemaaluerajauksen tavoitteet. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen. Suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei kuitenkaan ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle maakuntakaavan luonnoksessa oli osoitettu pienvenesataman paikka kartanon matkailu-

40 toimintoja varten. Kartanon matkailua palveleva laituri on kuitenkin tarkoitus sijoittaa maanomistajan tavoitteen mukaan Pajalahden etelärannalle kaavamuutosalueen ulkopuolelle, josta paikasta on lyhyt kävelymatka kartanon matkailua palvelevalle talouskeskusalueelle ja joka näinollen palvelee paremmin Tampereen suunnasta tulevaa laiva- ja pieneveneliikennettä. Liitekartta: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaava 5 Liitekartta: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys-inventointi, Pirkanmaan ELY-keskus Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RA-korttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän

41 6 alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Nykyisen ranta-asemakaavan tonttikohtainen rakennusoikeus on RA-tonteilla enintään 100 k-m2 ja kaavamuutosalueeseen kuulumattomille RA-2 tonteilla enintään 300 k-m2. Voimassaolevan ranta-asemakaava, rasteroidut alueet ovat mukana kaavamuutoksessa.

42 7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään voimassaolevan kaavan pohjakarttaa 1:2000, jota on täydennetty v ajantasaisella kiinteistöjaotuksella, rakennukset on mitattu maastossa v ja konstruoitu karttapohjalle. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Kaavan suunnittelun tarve Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta ovat tehneet nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat, jotka ovat hakeneet poikkeamislupia voimassaolevan kaavan enimmäisrakennusoikeuksista ja tässä yhteydessä kunta on suositellut kaavamuutokseen ryhtymistä. Muutokseen on liittynyt sittemmin kaikki voimassaolevan ranta-asemakaavan mukaiset mantereella sijaitsevat RA-rakennuspaikat. Kaavamuutoksessa eivät ole tarkoituksella mukana voimassaolevan kaavan RA-2 rakennuspaikat ( 6 kpl ), joilla on jo nykyisessä kaavassa muita RAtontteja suurempi tonttikohtainen rakennusoikeus eivätkä Sammassaarissa sijaitsevat kolme RA-tonttia, joille ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa nykyistä suurempaa rakennusoikeutta tonttien saarisijainnin perusteella Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen vireillelaitosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnassa suunnittelutyön ajan alkaen Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Muistutuksia ei ole tullut. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE Osalliset Yksityiset ja yhteisöt:

43 8 Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy Vireilletulo Kaava on laitettu kuntaan vireille aikana. Vesilahden kunta on kuuluttanut kaavamuutoksen vireilletulon Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnanvirastolla suunnittelutyön aikana. Vireilletulosta on kuulutettu myös Lempäälän-Vesilahden Sanomat lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto. Museoviraston ja Maakuntamuseon kanssa on pidetty neuvonpitoa alueella olevien muinaismuistokohteiden merkinnöistä kaavassa. Mielipiteitä OAS:stä ei jätetty määräaikaan mennessä mielipiteitä. Vastine OAS vaiheen lausunnoista on selostuksen liitteenä. Kaavamuutosluonnos on pidetty nähtävillä kunnassa aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty lausuntovastineessa, LIITE. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Muistutuksia ei ole tullut. Kaavanlaatijan vastineet on esitetty erillisessä lausuntovastineessa, LIITE. Muinaismuistokohteiden osalta on pidetty neuvottelu Pirkanmaan Maakuntamuseolla museoviranomaisten ja muinaismuistokohteiden maanomistajien kesken. Neuvottelussa sovittiin sm-kohteiden kaavamerkinnöistä. Korttelin 2 RA tontti 8:n vanhan torpanpaikan pidettiin vielä tarkistava maastokatselmus 19.4, jonka mukaan korttelin 2 tontilla 8 oleva SM-alue rajattiin museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rajauksessa huomioitiin riittävä suojavyöhyke. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1. Yleistä Kaavamuutoksella on osoitettu 41 kpl RA-rakennuspaikkoja ja 2 kpl AOrakennuspaikkoja. RA-rakennuspaikkojen rajaus ei poikkea voimassaolevan kaavan rajauksista., voimassaolevan kaavan 3RA kortteli on osoitettu muutoksessa kahdeksi AO-rakennuspaikaksi. Kaavamuutosalueet käsittävät RA- ja AOkorttelialueita sekä SM-alueita.

44 9 5.2 Mitoitus Kaava-alueen mitoitus on määräytynyt voimassaolevan ranta-asemakaavan ja rantayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikkojen kokonaismäärä vähenee kaavamuutoksella yhden RA-tontin verran, kun kaksi voimassaolevan kaavan RAtonttia yhdistetään yhdeksi jo rakennetuksi AO-tontiksi. Kaava-alueen rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nousee RA-tonttien osalta 100 k-m2:stä 150 k-m2:iin ja uusien AO-tonttien osalta tonttikohtainen rakennusoikeus on enintään 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa yhden enintään 15 m2:n suuruisen kevyen vajan tai katoksen, jota ei lasketa kerrosalaan eli vaja tulee 150 k-m2:n lisäksi Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue ( AO ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k-m2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m2. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön Loma-asuntojen korttelialueet ( RA ) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k-m² suuruisen loma-asuntorakennuksen sekä yhden enintään 20 k-m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaan laskemattoman yhden enintään 15 m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m2, saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Loma-asuntorakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä tai rakennusalalla muuten osoitetun mukainen ( kapea niemitontti RA 8 / tontti 1 sekä korttelin 2 tontti 8 SM-alueen vuoksi. ). Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Vähimmäisetäisyydet rantaviivasta eivät koske rakennuspaikoilla jo olevia rakennuksia. Vesikäymälävedet tulee johtaa umpisäiliöön Muinaismuistokohteet ( SM ) Kaava-alueella tehtiin arkeologinen inventointi keväällä 2015 ja sitä täydennettiin Jussilanhaan torpanpaikan osalta vielä keväällä Muinaismuistokohteet on osoitettu RA-rakennuspaikoilla Pirkanmaan Museon ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti, kuten Pirkanmaan Museon kaavaehdotuslausunnosta myös ilmenee. SM-alueiden rajauksissa on huomioitu myös riittävät suojavyöhykkeet

45 ( vähintään 3 m ). SM-aluerajauksia sisältävät RA-tontit ovat siis muilta osin täysin rakennettavissa ilman, että SM-alueille kohdistuu mitään haittoja tai muuta vaaraa tonttien rakentamistoimenpiteistä. Muinaismuistokohteiden viralliset tiedot ovat seuraavassa ( Museoviraston mjrekisteri ) Jussilanhaka, mj-tunnus , kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikat, torpat, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Päiretniemi : mj-tunnus , kiinteä muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Pritkoolinlahti : mj-tunnus , kiinteä muinaisjäännös, työ- ja valmistuspaikat, hiilimiilut, historiallinen, ajoitus ei määritelty. Arkeologisen inventoinnin ( v ) yksityiskohtainen raportti, Mikroliitti Oy, on kaavaselostuksen liitteenä Tekninen huolto ja tiestö Vesihuollon osalta noudatetaan yleisestikulloinkin voimassa olevaa valtakunnallista haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ja kunnan omia vesihuoltomääräyksiä. AO- ja RA tonteilla wc-jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Käyttövesi saadaan alueelle jo rakennetuista tai rakennettavasta rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueen rakennuspaikoille tulee jo valmiit autotiet tonttien takana, sähköverkosto tulee jo pääosalle aluetta, 5.4. Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tässä kaavamuutoksessa huomioidaan seuraavia tavoitteita, Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Kaavamuutosalue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maakuntakaavan maisema-alueelle, kaavaratkaisut rakennuspaikkojen sijoittelusta on määritetty jo voimassaolevan kaavan perusteella, kaavamuutoksessa on rakennusalarajauksilla ja muilla kaavamääräyksillä huomioitu arvokkaan maisema-alueen tavoitteet ja olosuhteet. Alue on myös peitteistä metsämaata, joka edistää rakennusten sijoittumista rantamaisemaa häiritsemättä. Kaava-alue ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi määritellylle aluerajaukselle, joka rajaus käsittää pääosin Laukon kartanon talouskeskusalueen ja ympäröivät peltoalueet. Kaavamuutosalueet eivät myöskään 10

46 11 näy korkeus- ja muiden maastoesteiden takia kartanon talouskeskusalueelle. Liitekartta Rakentamisen toteuttamisen ohjaamiseksi on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet huomioimaan kaava-alueen sijoittuminen valtakunnallisesti arvokkaalle maisemarajausalueelle. Kaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet on osoitettu museoviranomaisten ohjeiden, neuvottelun ja suoritetun maastokatselmuksen mukaisesti. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia kyläverkostoa ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Kaava-alueen rakennuspaikat ovat jo voimassaolevan kaavan mukaisia, ne ovat palvelujen saavutettavuudeltaan edullisissa paikoissa noin 4-11 km:n päähän palveluista. Kaava-alue tukeutuu lähinnä Narvan kyläkeskukseen, jossa on kaupallisia palveluja. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys.

47 12 Kaava-alueen mitoitus ja luontoarvotekijät on määritetty ja tutkittu jo rantayleiskaavassa sekä aiemman ranta-asemakaavan yhteydessä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kaavamääräyksissä on määritetty alimmat rakentamiskorkeudet mahdollisia tulvia varten. Kaava-alueen rakennuspaikat sijoittuvat pääosin nopeasti nousevaan rinteiseen maastoon. Rakentamisen korkeustasoissa on huomioitu Pyhäjärven säännöstelykorkeudet. Alueiden käytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kaava-alueen rakennuspaikoilta voidaan hakea palveluja kunnan keskustaajamasta myös joukkoliikennettä ( linja-autot ) käyttäen maantietä 2992 pitkin.. Myös nopeasti yleistyvillä sähköpolkupyörillä voidaan hakea palveluja varsinkin kesäaikana hyväpintaista maantietä käyttäen mm. Narvan taajamasta Rantayleiskaavan huomiointi, ohjausvaikutus ja vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueen lähiympäristössä on myös muuta vanhempaa vakituista asutusta ja uudempaa vakituista asutusta mm. Laukon kartanon vanhoissa asuinrakennuksissa. Myös kauempana Laukon niemellä sekä Kuralan ja Vakkalan kylissä on muuta vakituista asutusta. Kaava-alueen voidaan muuten katsoa kuuluvan kuuluu Narvan kyläkeskuksen vaikutuspiiriin. Asumisen tarpeet ja mm. sosiaalipalveluiden saatavuus Kunnallisia peruspalveluja saadaan Vesilahden kunnan keskustaajamasta sekä kaupallisia ja muita yksityisiä palveluja Narvan kyläkeskuksesta. Kunta järjestää myös vanhusten koti- ja ateriapalveluja asukkaille. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat pääosin peitteisille metsäalueille. Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalojen osalta, kaavamääräyksissä sanallisesti ja rakennustapaohjeissa.

48 13 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamuutoksessa on huomioitu muutosalueiden kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen Vesilahden laajaan maisema-alueeseen. Rakentamisen ohjaamiseksi on kaavaa varten tehty erilliset rakentamistapaohjeet. Rakennustapaohjeissa korostetaan maisemallisten arvojen huomiointia rakentamisen sijoittelussa, nurmikenttien välttämisessä sekä rakennusten ulkovärityksissä ja materiaaleissa. Kaavassa on huomioitu alueelta löydetyt muinaismuistokohteet ja niiden osalta on neuvoteltu museoviranomaisten kanssa soveltuvat kaavarajaukset ja -määräykset niiden huomioimiseksi niiltä osin kuin ne sijoittuvat RA-tonttien yhteyteen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaaalueet on osoitettu voimassaolevassa kaavassa metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina. Kaavamuutos käsittää vain vanhoja RA-rakennuspaikkoja Tehdyt erillisselvitykset Kaavan vaikutuksia on voitu arvioida myös mm. seuraavien ylemmänasteisten kaavojen ja tehtyjen erillisselvitysten perusteella: - Maakuntakaavojen aineistot - Rantayleiskaavan aineistot - Pirkanmaan maakuntamuseon tieto alueen arkeologisesta tilanteesta v Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, Maastokatselmus Pirkanmaan Museo , SM-kohteet. - Vesilahden arvokkaat luontokohteet 2010 ( Kari Laamanen ) - Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi MRA 1 :n mukainen vaikutusten selvittäminen Viitataan jo edellä käsiteltyihin valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden ja yleiskaavan sisältövaatimusten vaikutusten huomioimiseen, lisäyksenä seuraavaa MRA 1 :n osalta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavan mukaisten rakennuspaikkojen ei voida katsoa aiheuttavan merkityksellistä heikentämistä tai haittaa ihmisten elinoloihin ja elinympäristön laatuun Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ilmaan ja ilmastonmuutokseen kaavamuutoksella ei ole käytännössä vaikutusta. Päinvastoin, rakennusoikeuden maltillinen korottaminen mahdollistaa oleskelun rakennuspaikoilla pidempään, jolloin turha edestakainen ajoneuvoliikenne vähe-

49 nee. Palveluja voidaan hakea myös kevyt- ja joukkoliikennettä käyttäen läheisistä Narvan taajamasta ja Vesilahden kuntakeskuksesta Rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta sovelletaan yleisesti jätevesien käsittelystä annetun valtakunnallisen asetuksen ( 209/2011 ) määräyksiä ja kunnan ympäristösuojelumääräyksiä Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-. ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Kaavalla ei ole välittömiä yhdyskuntarakenteellisia tai -taloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamiskustannuksista vastaavat kokonaan maanomistajat. Kaavaalueelle tulee jo valmis tie- ja sähköverkosto, joten uusia rakenteita ei tarvitse rakentaa Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa rakennuspaikkoja sijoitettaessa ja rakennusaloja määritettäessä sekä rakennustapaohjeissa. Kaavamuutos ei tule muuttamaan arvokasta rantamaisemaa, kaavamuutoksessa on huomattavasti tarkemmat määräykset ja ohjeet maisematekijöiden huomioimiseksi kuin voimassaolevassa ranta-asemakaavassa. Rakennusoikeuden lisäyksen vaikutus ei myöskään ole haitallinen tai maisemaa muuttava, koska rakentaminen on osoitettu kauemmaksi rannasta kuin voimassaolevassa kaavassa ja rakentamista ohjataan kaavamääräyksillä ja rakennustapaohjeilla. Rakennuspaikat ovat peitteistä metsämaastoa, kaavamääräykset turvaavat myös suojapuuston säilyttämisen. Kaavamuutosalueella on tehty arkeologinen inventointi keväällä Inventoinnissa löydettiin 3 kpl aiemmin tuntemattomia pistemäisiä kohteita ja 1 kpl alueellinen muinaismuistokohde. RA-rakennuspaikkojen alueille sijoittuvat kohteet on merkitty kaavakartoille ja kaavamääräykseen museoviranomaisilta ( Pirkanmaan Maakuntamuseo, Museovirasto ) saatujen ohjeiden, neuvottelun ja maastokatselmuksen mukaisesti. Merkinnät turvaavat muinaismuistokohteiden säilymisen kaava-alueella ilman niihin kajoamista, SMaluerajauksissa on huomioitu riittävät Museoviranomaisten määrittämät suojaalueet. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus

50 15 Kaavan toteutus tapahtuu maanomistajan päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteuttamisen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Toteutusta ohjaavat laaditut rakennustapaohjeet. LIITTEET : - Osallistumis-ja arviointisuunnitelma, Vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin, Arkeologinen inventointi, v. 2015, Mikroliitti Oy - Kaavakartat määräyksineen, 2 kpl

51 VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3AO, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA tark OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen prosessisuunnitelma, missä kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä eri vaiheissa kaavaan voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merki-tykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen yleissijainti ja rajaukset. Rajauksia voidaan tarkistaa hankkeen aikana. YHTEYSTIEDOT Vesilahden kunta Kaavan laatija: Aluearkkitehti Leena Lahtinen Juha Poutanen, DI, YKS 361 Puh puh

52 KAAVA-ALUEET VOIMASSA OLEVASSA RANTA-ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla alueilla Vakkalanselän ranta-alueilla. kaavarajaukset 1 ja 2 2

53 KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on nostaa Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei muuteta. Kaavamuutoksen yhteydessä muutetaan yksi RA-kortteli pysyvän asuntojen AO-kortteliksi. Muutoksessa huomioidaan alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat. Muutokseen on liittynyt sittemmin voimassaolevan ranta-asemakaavan kaikki ne tontit, joilla on nykyisessä kaavassa 100 k-m 2 :n rakennusoikeus, saaritontteja lukuunottamatta. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat kaikki peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja rakennuspaikat ovat pääosin lohottuja omiksi tiloiksi. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle on osoitettu pienvenesataman paikka, jonka sijainti on tässä vaiheessa alustava. 3

54 Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan RAkorttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. rantayleiskaava 4 Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on yhteensä 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Kaavakartat esitetty sivulla 2. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Kaavamuutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä: Pirkanmaan Liitto, maakuntakaavojen aineistot Vesilahden kunta, rantayleiskaavan aineistot Laukon ranta-asemakaava, aineistot Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Pirkanmaan ELY-keskus Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään uusina selvityksinä. Arkeologinen inventointi RA-korttelialueilta, tehty keväällä Mahdollinen jatkotutkimustarve arkeologisen selvityksen perusteella. Laukon ranta-asemakaavan muutosta laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset rantamaisemaan ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset vesistöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset vakituisen asumisen osoittamisen osalta

55 VAIKUTUSALUE Asemakaavalla on vaikutusta eniten kaavamuutosalueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmalta alueelta liittyen vakituisen asumisen osoittamiseen. OSALLISET Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy OSALLISTUMINEN Kaavaprosessin eri vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta (luonnosvaihe) ja kaavaehdotuksesta. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Laukon ranta-asemakaavan muutos VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu on pidetty ELY-keskus Pirkanmaa. Kaavamuutosluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa pidetty neuvottelu muinaismuistokohteista Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja. 5

56 KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus maalis-, huhtikuu 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana suunnittelutyön ajan Viranomaisneuvottelu Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavamuutosluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kevät-kesä 2015 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. joulukuu 2015, tammikuu

57 Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus helmi-, maaliskuu 2016 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen) asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. huhtikuu 2016 kesäkuu 2016 Kaavan osalta voi hakea muutosta 30 pv:n sisällä päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. 7

58 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 SAADUT LAUSUNNOT SEKÄ VASTINEET NIIHIN, KAAVAEHDOTUS pvm Lausuntojen antaja ja sisältö referoituna 1. LAUSUNNOT Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Vesilahden Laukon ranta asemakaavanmuutoksen ehdotuksesta. Maakuntamuseo toteaa, että muinaisjäännösinventoinnin raporttia (Mikroliitti Oy, 2015) on täydennetty asianmukaisesti. Kiinteiden muinaisjäännösten huomioonottamisesta kaavassa on neuvoteltu muinaismuistolain 13 :n edellyttämällä tavalla Alueella on lisäksi pidetty maastokatselmus, johon maakuntamuseon edustajan ja kaavanlaatijan lisäksi osallistuivat Mikroliitti Oy ja em. kohteen maanomistaja. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty asemakaavaehdotukseen neuvotteluissa sovitun mukaisesti ja niihin liittyvät kaavamääräykset on korjattu oikealla tavalla. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että kaavaselostuksesta puuttuvat edelleentiedot alueen arkeologisista kohteista. Selostukseen tulisi sisällyttää vähintään niiden perustiedot (nimi, muinaisjäännösrekisteritunnus, laji, muinaisjäännöstyyppija tyypin tarkenne, ajoitus). Lisäksi pyydetään korjaamaan selostustekstissä mainitun valtakunnallisesti arvokkaan maisema alueen nimi: kyseessä on Vesilahden maisema alue. Kaavanlaatijan vastineet Kaavaselostukseen on lisätty lausunnossa pyydetyt tiedot muinaismuistokohteista Museoviraston muinaismuistorekisteristä. Kaavaselostuksessa korjataan lausunnon kohdassa esitetty maisema alueen nimi.

59 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Pirkanmaan ELY keskus Ranta asemakaavan rakennusoikeuksien nostaminen edellyttää tarkastelua, jossa on huomioon otettu myös rakennusoikeuksien kokonaismäärä ja jakautuminen tasapuolisesti maanomistajien kesken. Ranta asemakaavoissa osoitettavien rakennusoikeuksien tulee olla suhteessa rakennuspaikkojen riittävän suureen kokoon siten, että kooltaan suurempi rakennus on mahdollista sijoittaa maisemaan ja ympäristöön sovittaen riittävän etäälle rantaviivasta. EL Y keskus toteaa, että rakennusoikeuden kasvattaminen vanhojen rantakaavojen rakennuspaikoilla ei välttämättä johda tyydyttävään lopputulokseen rakennusten sijoittumisen ja rantaviivaetäisyyksien osalta, koska rakennuspaikkojen rakenne ja muoto on alun perin muodostettu pienempiin rakennusoikeuksiin tähdäten. Siten rakennusoikeuden nostaminen edellyttäisi sekä mitoituksen että rakennuspaikkojen uudelleen tarkastelua ja esimerkiksi rakennuspaikkojen yhdistämistä tai niiden ulottuvuuden lisäämistä sisämaahan päin, jotta suurempi kerrosala olisi sovitettavissa rakennuspaikalle. Nyt kyseessä olevaan kaavamuutokseen on liitetty rakentamistapaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia kaava alueen uudis ja täydennysrakentamisessa. Lisäksi rakennusoikeudet on jaoteltu rakennuspaikkakohtaisesti siten, että AO rakennuspaikalla asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k m2 ja RA rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 105 k m2 suuruisen loma asunto rakennuksen. ELY keskuksen näkemyksen mukaan päärakennusten soveltuvuutta ympäristöönsä, johtuen niiden koosta, tulee ohjeistaa siten, että rakennusten ja rakennusalojen vähimmäisetäisyydeksi rantaviivasta tulee 30 m. Kaava alueen rakennusalat on muutettu lausunnon mukaisesti eli vähintään 30 m rantaviivasta aiemman 25 m:n sijasta.

60 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 3 Kaavaehdotukseen liitetyissä rakentamistapaohjeissa sekä rakennusoikeuksien jaottelussa on otettu huomioon viranomaisneuvottelussa esitetyt alueen luonteeseen, maisema ja luonnonarvoihin sekä muuhun ympäristöön liittyvät asiat ja ranta alueelle jää riittävästi yhtenäistä rakentamatontaaluetta. Olennaista on, että kaavalla pystytään turvaamaan korttelialueiden ja maisemallisesti sekä luonnonarvoiltaan arvokkaan rakentamattoman ranta alueen säilyminen viihtyisänä. ELY keskuksen käsityksen mukaan rantaasemakaavassa esitettyä rakennusoikeuden lisäystä voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava ja alueen luonnonolosuhteet. Kaavaehdotus esitetyssä muodossaan täyttää maankäyttö ja rakennuslain 73 :n erityiset sisältövaatimukset sekä ottaa riittävästi huomioon alueen maisema ja ympäristöarvot. Todetaan ELY keskuksen puoltava lausunto kaavamuutoksen osalta ja että muutos täyttää maankäyttö ja rakennuslain säännökset ja ottaa huomioon riittävästi alueen maisema ja ympäristöarvot Pirkanmaan Liitto Suunnittelualue sijaitsee Laukon kartanon läheisyydessä, maanteitse noin 15 kilometrin päässä Vesi lahden kuntakeskuksesta. Kaava alue käsittää osan voimassa olevan Laukon ranta asemakaavan RA rakennuspaikoista, 44 kpl. Laukon ranta asemakaava on hyväksytty Kaavan tavoite on nostaa voimassa olevan ranta asemakaavan rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeudet nykyisen rakennusjärjestyksen mukaiseksi, sekä muuttaa yhden RA korttelin käyttötarkoitus erillispientalojen AO korttelialueeksi. Vahvistuessaan kaava mahdollistaisi 41 RArakennuspaikkaa ja kaksi AO rakennuspaikkaa.

61 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 4 Voimassa olevan kaavan tonttikohtainen rakennusoikeus RA tonteilla on enintään 100 k m2. Kaavamuutoksen myötä rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus RAtonteilla nousisi 150 k m2:een ja AOtonteilla 300 k m2:een. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle (Vesilahden kulttuurimaisema, MAm021) ja Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (akv226) läheisyyteen. Laukon alueen ranta asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan, minkä vuoksi on hyvin perusteltua, että maisemaan sopeutuva suunnittelu on nostettu kaavaselostuksen kuvauksessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kaavahankkeessa, ja että maisemaan sopeuttamiseen on kiinnitetty huomiota kaavaa laadittaessa. Tämä näkyy mm. annetuissa kaavamääräyksissä rantapuuston säilyttämisestä ja laadituissa rakennustapaohjeissa, joiden noudattamista kaavamääräyksellä perustellusti edellytetään. Rantapuuston säilymisen ja rannan luonnonmukaisen ilmeen turvaaminen ovat keskeisiä tekijöitä alueen maisemallisten piirteiden historiallisen jatkumon säilymisessä, puuston peittäessä rakennukset taakseen järveltä katseltaessa. Vaikutusten arviointia maisemaan kohdistuvien muutosten osalta (selostuksen kohta ) esitetään edelleen täydennettäväksi. Kohdassa on tarpeen esittää kuvaus, kuinka kaavan ratkaisu tulee muuttamaan maiseman nykytilannetta ja sen ominaispiirteitä lisääntyvän rakentamisen myötä. Tarvittaessa arvioinnin tuloksiin on tarpeen reagoida vaikutuksia lieventävillä ratkaisuilla kaavakartalla ja rakennustapaohjeessa. Vaikutusten arviointia on täydennetty lausunnon mukaisesti kohdassa Maisema arvojen kannalta puuston säilyttäminen luonnonmukaisena rakennusalojen

62 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 ja rannan välissä on tärkeää, mistä on perustellusti annettu yleismääräys. Kaavakarttaan esitetään harkittavaksi myös rakennusalojen tarkempaa osoittamista, suosien tontin tasaisinta kohtaa, millä voidaan edistää rakennusten sokkeleidensäilymistä mahdollisimman matalina. Tällä voidaan edelleen vähentää rakennusten näkymistä ranta maisemassa. Vaihtoehtoisesti tämä voidaan kirjata korttelialueiden kaavamääräykseen. Rakennustapaohjeeseen esitetään täydennystä, ettei rannan ja rakennusten väliselle alueelle tule sijoittaa nurmialueita, jotka sopivat huonosti maiseman historialliseen kehitykseen. Pirkanmaan liitto puoltaa Laukon alueen ranta asemakaavan muutoksen hyväksymistä edellä esitetyt kohdat huomioiden. Kaavamääräyksissä on annettu yleismääräys pyrkiä sijoittamaan päärakennukset rakennuspaikkojen tasaisille kohdille. Kun kaava alueen tontit sijoittuvat pääasiassa eri kaltevuudet omaaville rinnealueille ja toisaalta rakennuspaikkojen sisäisiä tulevia järjestelyjä ei ole tiedossa, rakennusaloja on vielä muutettu pääosin vähintään 30 metriin rantaviivasta, Tontit ovat myös peitteisiä, joten rakennukset eivät tule näkymään siitäkään syystä rantamaisemassa häiritsevästi. Todetaan Pirkanmaan Liiton puoltava kanta kaavaehdotuksen osalta Rakennus ja ympäristölautakunta Kaava alueen maisema arvoihin ja muinaismuistoalueisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaava alueella olevat muinaisjäännökset ja niiden suoja alueet on merkittävä riittävän laajasti, jotta luvanhakijoiden lupakäsittelyn yhteydessä pyydettävien lausuntojen määrä ei muodostu ongelmaksi. Erityisesti tämä koskee SM merkittyä muinaismuistoaluetta. RA aluevarausten rajoja on tarpeen siirtää huomioimaan muinaismuistolain vaatimukset tai tulee siirtää rakennuspaikka 8 toisaalle. Kaava alueen maisema arvot on huomioitu erityisesti rakennusalojen sijoittelussa, kaavamääräyksissä ja rakennustapaohjeissa. Muinaismuistokohteet on huomioitu täsmälleen museoviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kaava alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on osoitettu Museoviraston ja Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa käytyjen neuvottelujen ja maastokatselmusten mukaisesti. Riittävät suoja alueet on huomioitu asianmukaisesti museoviranomaisten ohjeiden ja esitysten mukaan. Korttelin 2 RA rakennuspaikka 8:n alueelle sijoittuvan muinaismuistoalueen rajauksessa on huomioitu riittävä suojavyöhyke jo SM alueen rajausta tehtäessä. Korttelin 8 tontin 2 aluetta on lausunnon johdosta vielä osin laajennettu ja samalla rakennusalarajausta on tarkistettu jättäen riittävä väli SM aluerajaukseen.

63 VESILAHTI, LAUKON ALUEET,RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 6 Koska korttelin 2 rakennuspaikkoja 6, 7 ja 8 ei ole vielä lohkottu, voi kaavaehdotukseen helposti tehdä vielä muutoksia tonttijärjestelyiden osalta. Siten saadaan turvattua muinaismuistoalueen riittävä koko ja rakentamisen sijoittuminen turvallisen etäisyyden päähän rauhoitetuista muinaismuistoista. Rakennuspaikkoja 6 ja 7 tulisi kaventaa ja samalla siirtää rakennuspaikkaa 8 länteen päin. Rakennuksen rakentamisen yhteydessä on yleensä maastoa muokattava vähintään 3 metrin etäisyydellä rakennuksen perustuksista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kaavatontilla 8 pysty rakentamaan kohtuullisesti, siten että muinaismuistoa ei vaaranneta. Alueen kaikki rakennuspaikat sijoittuvat rantavyöhykkeelle, jossa kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan käsiteltyjen wcvesien johtaminen maahan on kielletty (100 metriä vesistöstä). Selkeyden vuoksi rakennuspaikkoja koskeviin kaavamääräyksiin (RA ja AO) tulee laittaa: Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Yleismääräyksistä voi poistaa vesihuoltoa koskevan virkkeen: Kaava alueen vesihuollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa hajaasutusalueita koskevaa jätevesiasetusta sekä kunnan vesihuoltomääräyksiä. SM aluerajaukset on määritetty kuten edellä on todettu yhdessä Museoviranomaisten kanssa. Museoviranomaiset ovat antaneet kaavamuutoksesta puoltavan lausuntonsa. Korttelirajausta ei voida muuttaa lausunnossa esitetyllä tavalla, rakennuspaikoista muodostuisi liian kapeita, tonttien pintaalat olisi liian pieniä ja rantaviivan määrä jäisi jopa alle 40 m:n. Tontin 8 SM rajauksen ulkorajat on myös osoitettu siten, että riittävä suojavyöhyke jää SM alueen sisällekin. Korttelin 8 tontin 2 SM rajaus ja rakennusalamääritys on tehty, kuten edellä on todettu, täsmälleen museoviranomaisten ohjeiden ja maastotarkastuksen mukaisesti. Kaavamääräykseen lisätään RA ja AOkortteleiden osalta wc jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Yleismääräyksistä poistetaan lausunnon mukainen lause. Hämeenlinna Juha Poutanen, dipl.ins kaavan laatija

64

65 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat... 4 Muinaisjäännökset VESILAHTI JUSSILANHAKA VESILAHTI PÄIRENNIEMI VESILAHTI PAJALAHTI VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W peltoaluetta Pajalahden läntisimmän pohjukan luoteispuolella Perustiedot Alue: Vesilahti. Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolella, Pyhäjärven Säijänselän etelärannalla sijaitsevia rantakaavan muutosalueita. Tarkoitus: Selvittää onko voimassa olevan kaavan RA-alueilla kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työaika: maastotyö Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Aiemmat tutkimukset: Luettelo Vesilahden pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä: Väinö Maajoki 1939; Vesilahden inventointi: Laakso, Pukkila & Vuorinen 1995 / Tampereen museot Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Sepänmaa ja Ville Laakso, raportin viimeistely ja valmistelu T Jussila. Tulokset: Tutkimusalueilta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: talon tai torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa. Tutkitut alueet vihreällä ja havaitut muinaisjäännökset 1-4 punaisella pallolla. Muuta lähialueen muinaisjäännökset eri symbolein.

66 3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta keväällä 2015 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaajat: Timo Sepänmaa ja Ville Laakso. Inventointi Laukon kartanon luoteis-, pohjois- ja koillispuolisilla rannoilla on voimassa olevaan rantaasemakaavaan tekeillä rakennusoikeuksien lisäämiseen tähtäävä kaavamuutos. Aikaisempaan 1990-luvulla hyväksyttyyn kaavaan liittyen muinaisjäännösinventointia ei kaava-alueella ole tehty. Kaavamuutokseen vedoten Pirkanmaan maakuntamuseo vaati muinaisjäännösinventoinnin suorittamista kaava-alueella ja tarkkuusinventointia rakentamattomilla tonteilla. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Timo Sepänmaa ja Ville Laakso tekivät maastotutkimukset , työn kannalta hyvissä olosuhteissa. Maastotyö tehtiin normaalin asemakaavatason muinaisjäännösinventoinnin menetelmin mutta hieman tarkemmin, minkä katsottiin tässä maastossa olevan täysin riittävä tapa työn tarkoituksen ja tavoitteen saavuttamiseksi. Maastotyö rajautui voimassa olevan kaavan rakennetuille ja rakentamattomille RA-alueille ja niiden läheisyyteen. Muuta aluetta ei tarkemmin tutkittu. Tutkimusalueelta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Lähialueelta, Laukon kartanon mailta tunnetaan ennestään neljä kiinteää muinaisjäännöstä: kolme rautakautista kalmistokohdetta Pajalahdenranta ja Riihimäki, tähän yhtenäisenä muinaisjäännösalueena liittyvä Riihimäki sekä Laukon puisto. Nämä em. kohteet sijaitsevat tämän inventoinnin tutkimusalueilta noin m kaakkoon ja etelälounaaseen. Vesilahden perusinventointia on tehty vuosina 1939 (Väinö Maajoki) ja 1995 (Jouko Pukkila ja Ville Laakso). Ainakaan jälkimmäisen inventoinnin yhteydessä ei liikuttu tähän tutkimukseen liittyvillä alueilla. Tässä inventoinnissa tonttimaat liepeineen ja lähialueineen tarkastettiin maastossa kattavasti silmänvaraisesti. Rakentamattomilla alueilla maan alaisille muinaisjäännöksille sopiviksi arvioiduissa maastoissa tehtiin myös koekuoppia ja käsikairausta. Paikoin tehtiin myös metallinilmaisinharavointia. Valmisteluvaiheessa tarkasteltiin aluetta kuvaavia vanhoja karttoja, pääosin yleiskarttoja luvuilta, mutta myös v isojakokarttaa, jossa ei yhden torpan ohella (kohde 1) ollut mitään arkeologisesti mielenkiintoisia merkintöjä muualla tutkituilla alueilla. Niihin ei ole merkitty alueelle asutusta tms. muinaisjäännöstä tuottavaa toimintaa kuin alueen länsiosaan (kohde 1). Alueesta laadittiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta maastomalli, jonka perusteella pyriittiin paikantamaan ennakkoon arkeologisesti mielenkiintoisia maastoja ja maarakenteita tutkittavilta alueilta. Inventoinnissa löytyi neljä historiallisen ajan muinaisjäännöskohdetta: torpan paikka tähän liittyvine muine rakenteineen, maakellarin tai muun kivikkoon tehdyn kuopparakenteen jäännökset sekä kaksi hiilihautaa Ville Laakso Timo Sepänmaa

67 4 Yleiskartat Kaavan rakennusalueet - tonttimaat on rajattu sinisellä. Havaitut muinaisjäännökset nro 1-4 punaisella. Ote 1840-luvun Vesilahden pitäjänkartasta tutkimusalueen kohdalta Ote v Senaatinkartasta tutkimusalueen kohdalta

68 5 Ote v peruskartasta tutkimusalueen kohdalta Muinaisjäännökset 1 VESILAHTI JUSSILANHAKA Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: asuinpaikka: torpanpaikka Koordin: N: E: Z: 85 P: I: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 7,9 km länteen, Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen Pajalahden suun länsipuolella rannassa. Paikka on Laukon kartanosta 1,6 km luoteeseen, Pyhäjärven Pajalahden luoteispuolella, pelto-alueiden ja Vakkalanselän rajaamalla matalalla, metsäisellä kumpareella. Alueella todettiin noin 45 x 30 m:n alalla viisi maanpinnalle erottuvaa rakennetta sekä lisäksi kulttuurikerrosta ja löytöjä yhdeltä alueelta, jossa maanpinnalla ei ollut havaittavissa rakenteita. A: (N E ). Rakennuksenperusta, osittain kivi- osoittain maaperustainen, koko noin 10 x 6 m, uuni noin 3 m laajuisena kumpareena perustusten keski- kaakkoisosassa. B: (N E ). Röykkiö, halkaisija noin 3 m, korkeus noin 70 cm. Vaikuttaa pelkistä kivistä kootulta. Tulkinta: luultavimmin raivausröykkiö, mutta uunin jäännös tai hautaröykkiökin ovat mahdollisia. Kohteet C, D ja E sijaitsevat melko tasaisen alueen pohjoiskoillisreunalla, törmän päällä, osittain kalliopohjalla.

69 6 C: (N E ). Moreeniin kaivettu kuoppa, koko noin 4 x 3 m, syvyys noin 1 m. Ilmeisesti maakellari. D: (N E ). Rakennuksenperusta koko noin 5 x 5 m, multa- ja kivipenkki, uunin jäännös kaakkoisosassa. Uuniin tehdyssä koekuopassa tiilenkappaleita. E: (N E ). Matala röykkiö tai kiveys, koko noin 5 x 3 m, korkeus 30 cm. Ilmeisesti ainakin osaksi kalliopohjalla. Vierelle, noin 1 m luoteislaidasta koilliseen tehdyssä koekuopassa havaittiin tummaa likamaata, jossa oli runsaasti tiilensiruja, joitakin palamattoman luun kappaleita sekä kappale tuluspiitä. Ulkoisesti sekä sijaintinsa perusteella (sijaitsee törmän reunalla, näkymä järvelle) muistuttaa rautakautista hautarauniota, mutta koekuopan löytöjen perusteella lienee historiallisen ajan asutukseen liittyvä rakenne. F: (N E ). Matala tasalakinen noin 10 x 10 m laajuinen alue, joka on ympäristöään vähäkivisempää. Alueelle tehdyssä koekuopassa havaittiin likamaata ja vihreää epätasaista ikkunalasia. Lasi lienee 1800-luvun puoliväliä vanhempaa. Alue on kuusivoittoista sekametsää. Maaperä on paikoin moreenia, paikoin vähäkivistä hietaa. Kohteet vaikuttavat varsin hyvin säilyneiltä. Kyseessä on torpan paikka, joka on merkitty v kartalle sekä 1840-luvun Vesilahden pitäjänkarttaan. Torppaa - tai mitään rakennuksia ylipäätään - ei ole enää merkitty myöhempiin karttoihin, kuten v senaatinkarttaan ja 1954 peruskarttaan. Torppa on siten hylätty viimeistään aivan 1900-luvun alussa. Ns. Kuninkaan kartassa ( ) kohdalle ei ole merkitty mitään, mutta paikalle menee sama tie joka merkitty pitäjänkartalle 1840l. Kuninkaan tiekartasto Suomessa teoksen kartassa s. 172 on Pajalahden suun länsirannalle merkitty kylä (useita taloja) jonka voi tulkita sijaitsevan samalla paikalla sijaitsevaksi missä torpanpaikka. Taloryhmän yläpuolella on kartassa teksti "Paidaniemi". On epäselvää tarkoittaako nimi taloryhmää vaiko itäpuolella sijaitsevaa niemeä joka nykyään tunnetaan Päireniemenä. V kartan selityksissä mainitaan: nro 25, Strandvik Dagsvåreks torp anlags år 1750 och är bos af Hendrick Matsson... Sen perusteella torppa olisi perustettu v Tarkka hylkäysajankohta ei ole tiedossa. Torpan paikka on kuitenkin arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus jonka asutus ja käyttö on päättynyt yli 100 v sitten. Vaikka 1700-l puoliväliä myöhemmät torpanpaikat eivät lähtökohtaisesti ole muinaisjäännöksiä, niin tässä tapauksessa paikka täyttää Museoviraston historiallisen ajan muinaisjäännöksistä antaman suojeluohjeen muinaisjäännöskriteerit. Muinaisjäännöksen pohjoisosa ulottuu hieman voimassa olevan kaavan RAalueelle.

70 7 Muinaisjäännösrajaus suoja-alueineen punaisella ja havaitut rakenteet. Torpanpaikka kuninkaankartalla , pitäjänkartalla 1840-l ja Senaatinkaralla 1909 Kuninkaan tiekartasta 1790 ei ole otetta, siinä samoille kohdin on merkitty taloryhmä. Strandvik torp (nro 25) v kartalla (H88 9/2)

71

72

73

74

75 12 4 VESILAHTI PRITKOOLINLAHTI W Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: hiilihauta Koordin: N: E: Z: 80 P: I: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Laakso & Sepänmaa 2015 inventointi Paikka sijaitsee Vesilahden kirkosta 6,5 km luoteeseen. Vanhalla rantatörmällä soikea kuoppa, mitat noin 2,5 x 3,5 m, syvyys noin 40 cm. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa todettiin vahvaa nokimaata, millä perusteella kyseessä lienee hiilihauta. Kuopasta jatkuu pohjoiseen, vanhan rantatörmän yli matala ura, millä perusteella kyseessä saattaa olla myös poikkeuksellisen pieni tervahauta. Maaperä on hietaa, puusto pääasiassa kuusta. Hiili- tai tervahauta sijoittuu voimassa olevan kaavan RA-alueelle, tontin itäosaan. Suojeltavaksi alueeksi esitämme kaksi metriä haudan ulkovallin ulkoreunoista. Suojelualueen laajuuden päättää Museovirasto.

76

77 Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Vesilahti Täyttämispvm Kaavan nimi Laukon ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,9059 Kunnan kaavatunnus Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 17,9059 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 3,040 Rakennuspaikat [lkm] 2 Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] 41 Omarantaiset 41 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17, ,04 0, A yhteensä 1,1761 6, ,05 +1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 16, , , L yhteensä E yhteensä S yhteensä 0,1289 0,7 +0,1289 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

78 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 17, ,04 0, A yhteensä 1,1761 6, ,05 +1, AO 1, ,05 +1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 16, , ,04-1, RA 16, ,04-1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä 0,1289 0,7 +0,1289 SM 0, ,1289 M yhteensä W yhteensä

79 1 VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJE

80 2 YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia kaava alueen uudis ja täydennysrakentamisessa. Laukon alueen v laadittu ranta asemakaava on pääosin jo rakentunut. Näillä rakennustapaohjeilla on tarkoitus ohjata alueella vielä tapahtuvaa täydennysrakentamista sekä rakentamattomien tonttien osalta uusien rakennusten sijoittelua, massoittelua ja väritystä. Kaavamuutosalueet kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema aluerajaukseen. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Kaavamuutosalueet sijoittuvat Pyhäjärven etelärannalle. Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa rakennustapaohjeita huomioiden kuitenkin ohjeissa myös esitetyt suositellut ja vaihtoehtoiset ratkaisut. Kaava alueella on noudatettava ensisijaisesti kaavamääräyksiä ja toissijaisesti kunnan rakennusjärjestystä. Hämeenlinna INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361

81 3 LAUKON ALUEEN RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MUODOSTUU SEITSEMÄSTÄ ERILLISESTÄ KORTTELIALUEESTA Ranta asemakaavan muutoksessa on mukana kuusi ( 6 kpl ) loma asuntorakennusten korttelialuetta (RA) ja yksi ( 1 kpl ) erillispientalojen korttelialue (AO). RAKENTAMISEN YLEISILME Rakennusten mittasuhteet Rakennusten sijoittelu suositellaan toteutettavaksi tontille niin, että saunan, talousrakennuksen ja vajan harjan suunta on suoraan järvelle. Päärakennuksen harjan suunta voi olla rannan suuntainen. Kattomuotona suositellaan käyttää harja satula tai pulpettikattoa. Kotelomaisia päätyjä ei sallita. Koska rakennukset ovat yksikerroksisia, on kattokaltevuuden oltava melko loiva, välillä 1:3 1:2. Parviratkaisut ovat sallittuja. Rakennusten runkosyvyys ei tulisi ylittää yli kymmentä metriä. Yksinkertainen muoto, jota on elävöitetty kuisteilla tai terasseilla, on suositeltava. Perinteiset mittasuhteet takaavat sopusuhtaisen ja kauniin lopputuloksen. Julkisivumateriaalit ja väritys Suunnittelualueella rakennusten julkisivujen päämateriaaliksi suositellaan puuta. Hirsirakennus on myös mahdollinen, joskin pyöröhirren käyttöä ei suositella vielä kokonaan rakentamattomilla tonteilla. Katemateriaalina tulee käyttää kattotiiltä, huopakatetta tai mattapintaista konesaumapeltiä. Julkisivulaudoitusta voidaan elävöittää käyttämällä julkisivussa sekä vaaka että pystysuuntaista laudoitusta.

82 Julkisivuissa sokkelia ja katetta lukuun ottamatta tulee käyttää vain yhtä pääväriä, josta voidaan hillitysti tehokeinona käyttää kahta eri tummuusastetta; tässä tulee noudattaa samaa periaatetta kuin erisuuntaisia laudoituksia käytettäessä: tummuusasteen vaihdos voi ilmetä julkisivussa vain kertaalleen. Ikkunanpuitteet, karmilaudat, listoitukset, ym. yksityiskohdat voivat olla valkoisia tai julkisivuun sointuvaa tummempaa väriä. Ulkoseinissä tulee käyttää murrettuja värisävyä. Esimerkiksi punamullan punainen ja harmaan ruskea suomalaiseen maisemaan sopivina väreinä ovat suotavia. Katemateriaalin värin tulee olla tumman harmaa, musta tai tiilen punainen ja peltikate tulee olla aina mattapintainen. Terassien värityksen tulee sopeutua siihen liittyvän rakennuksen värimaailmaan tai ympäröivän maastopohjan väreihin. Sokkelin värityksen tulee olla muuhun väritykseen sointuva harmaa tai ruskea. Kaikissa kortteleissa väritys tulee mahdollisuuksien mukaan sopeuttaa, joko viereisen tontin jo olevaan rakennuskantaan tai tontin olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennettaessa rakentumattomalle rakennuspaikalle värityksen tulee olla hillitty ja maaston luonnollisiin väreihin sopeutuva, seuraavassa esimerkkejä : 4 Katto huopakate, konesaumattu pelti tai talousrakennuksissa viherkatto Julkisivu puupinta Sokkeli

83 5 LOMARAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (RA) Rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus määräytyy kaavamääräysten mukaisesti 150 kerrosalaneliömetriksi. Suurin sallittu kerrosluku on I, jossa parviratkaisu on kuitenkin sallittu, millä on tavoiteltu mahdollisimman luonnonmukaista näkymää järveltä että rantateiltä katsottuna. Ranta asemakaavan muutoksessa on rakennusala osoitettu väljästi, kuitenkin vähintään 25 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta lukuun ottamatta erillistä enintään 25 k m 2 suuruista saunarakennusta, jonka saa sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Lomarakennuksen harjasuunta on suositeltua rakentaa rannansuuntaiseksi. Talousrakennus Talousrakennusten tulee olla alisteisia loma asuinrakennuksille ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon päärakennuksen arkkitehtuuri. Tontille on suositeltavaa rakentaa erillinen autotalli ja varastorakennus, jonka tulee olla julkisivumateriaaleiltaan ja väreiltään tulee yhtenäinen asuinrakennuksen kanssa. Talousrakennuksen väritys saa olla kuitenkin astetta tummempi päärakennukseen verrattuna. Autotallia ei saa sijoittaa asuinrakennukseen eikä kiinni tähän. Autotallirakennus on suositeltavaa rakentaa poikittaissuuntaisesti asuinrakennukseen nähden. Kattomuotona saa käyttää satulakattoa tai loivaa pulpettikattoa. Autotalli ja varastorakennuksen julkisivu ei saa olla asuinrakennuksen julkisivua korkeampi. Harjakorkeuden tulee olla asuinrakennuksen harjakorkeutta matalampi. Autotalli tai varastorakennusta ei saa käyttää muuhun kuin auton säilytykseen tai varastointiin liittyvään käyttötarkoitukseen. Rantasauna Erillisen 25 k m 2 saunarakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle kuitenkin vähintään 15 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Saunan harjan on suunnattava mielellään kohti rantaviivaa. Kortteleissa, joissa Pyhäjärvi avautuu pohjoisenpuolella, kannattaa saunan terassin sijoitusta harkita esimerkiksi osaksi länsisivua. Piha alue Rakennuspaikan suhde rakennukseen tulee olla sellainen, että maanpinnan taso säilyy mahdollisuuksien mukaan ennallaan, jolloin rakennukset istuvat maisemaan luontevasti.

84 Alueen puustoa ja kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisimman monipuolisesti. Kasvillisuuden säilyttäminen tekee uudesta rakennuspaikasta valmiimman näköisen ja sopeuttaa sen nopeammin ympäristöön. Puusto suojaa myös leikki ja oleskelualueita. Piha alueen aitaamista ei suositella tehtäväksi istutuksin, vaan suosia vapaasti kasvavia pensaita ja puita. Koko ranta aluetta ei tule laittaa nurmelle. Muurattu tai metallirakenteinen aita ei ole sallittu. Sisääntulopihojen päällysteeksi soveltuu parhaiten pienirakeinen sora. Asfalttipintoja ei tule käyttää. Rakennuspaikan pintavesien poisjohtamisesta tulee huolehtia joko loivalla maastonmuotoilulla kivipesiin tai salaojituksella. Rannan ja rakennusten väliin ei tule sijoittaa nurmikkoalueita. Laajat nurmikkoalueet eivät sovellu alueen maisemahistorialliseen kehityskuvaan. 6 Kaaviokuva esimerkkinä miten rakennukset voivat sijoittua rakennuspaikalle, jotta luonnontilaista kasvillisuutta jää rajoille. Puustoiset alueet rannalla suojaavat myös tuulelta ja järveltä katsottaessa antaa rauhallisen vaikutelman. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE (AO) Erillispientalojen rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksia ja saunarakennuksen.

85 Rakennusten sallittu kerrosluku on I. Asuinrakennus saa olla kooltaan enintään 250 k m 2. Asuinrakennuksen etäisyyden keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m, parviratkaisu on sallittu. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k m 2 ja jossa saa olla lisäksi katettua kuistia enintään 50 % rakennusalasta. Erillisen saunarakennuksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k m 2. Korttelialueella tulee huomioida julkisivuvärityksellä herkkä maisema ja yhteensopivuus viereisen jo toteutetun rakennuspaikan kanssa. Erillispientalojen korttelialueella suositellaan muuten samoja ohjeita kuin lomarakennusten korttelialueilla. 7 Vesilahden kunnan yhteyshenkilöt: Rakennusvalvonta: Rakennustarkastaja Satu Uusi Erkkilä p Kaava asiat: Aluearkkitehti Leena Lahtinen p

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98 1 K a a v o i t u s k a t s a u s v u o d e l l e 2016 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Tässä Vesilahden kunnan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kunnassa voi-massa oleva kaavatilanne sekä ajankohtaiset kaava-asiat ja muut maankäytön suunnitelmat. Kaavoituskatsauksen on laatinut aluearkkitehti Leena Lahtinen ja kaavoituskatsaus on hyväksytty kunnanhallituksessa xx.x.2016 xx. Kaavoituskatsaus on saatavana kunnanvirastosta ja kirjastosta sekä luettavissa kunnan Internet-sivuilla

99 2 I. K a a v a j ä r j e s t e l m ä Yleiset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 1 :ssä korostetaan, että tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteeksi asetetaan myös osallistumismahdollisuuksien, suunnittelun laadun, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen turvaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta, riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriympäristön vaalimista. Tavoitteena on myös edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Tavoitteena on myös edistää yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille ja niitä toteutetaan eri kaavamuotojen sisältövaatimuksien kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka täydentävät kaavajärjestelmää valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakaantuvat kahteen tyyppiin yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueiden käytön ja sen suunnittelun periaatteellisia linjauksia ja erityistavoitteet ovat alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. Lähtökohtina tulee ottaa huomioon viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, joita tällä hetkellä ovat: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Helsinki 1993), Vesilahden kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös ). Alue on merkitty vaaleansinisellä vaakaviivoituksella s.3.maakuntakaavaan. Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983) sekä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY (Museovirasto 2009); inventointi on korvannut aikaisemman inventoinnin (Ympäristöministeriö 1993). Valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä RKY Vesilahdelta on luokiteltu yksi kohde: Laukon kartano. Kohteeseen voit tutustua Museoviraston sivulla: Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä oli vanhemman inventoinnin (Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Museovirasto ja Ympäristöministeriö, Helsinki 1993.) mukaan kolme, Vesilahden Kirkonkylän miljöö, Laukon kartanon kulttuurimaisema sekä Narvan kylä ja kulttuurimaisema.

100 3 Maakuntakaava Maakuntakaava (kuvaote yllä) on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osaalueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osaaluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset selityksineen. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin ja vahvistaa ympäristöministeriö. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteen ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita; asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- ja virkistysalueineen, joskus puolestaan vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Asemakaavaan kuu-

101 4 luvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy myös selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on erityinen asemakaavan muoto, jonka laatimisesta vastaa maanomistaja. Kunnan tehtävänä on hoitaa kaavan hallinnollinen käsittely. Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät suoraan lain nojalla alueet, jotka vastaavat aiempaa taajaasutuksen määritelmää. Uudisrakentamisella muodostuu käytännössä tällaista rakentamista, mikäli yhdestä kiinteistöstä muodostetaan esimerkiksi kolmesta neljään uutta rakennuspaikkaa käsittävä kokonaisuus. Käsitteen piiriin sisältyy myös sellainen yksittäinen rakentaminen, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vesilahden suunnittelutarvealueet ja niiden ominaispiirteet on määritelty kunnan rakennusjärjestyksen 12 sekä siihen liittyvässä kartassa joka on astunut voimaan Näillä alueilla rakentaminen edellyttää erityistä suunnittelutarveratkaisua, jonka voi myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen, paitsi rantarakentamisen osalta, jolloin päätösvalta on ympäristökeskuksella. II. K a a v o i t u s t i l a n n e 1. M a a k u n n a n k a a v o i t u s t i l a n n e Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavan laatiminen ovat maakunnan liiton, Pirkanmaalla Pirkanmaan liiton tehtävä joka on laatinut maakuntakaavoitusta koskevan kaavoituskatsauksen Seuraavat maakuntakaavoituksen ajankohtaistiedot ovat kooste siitä. Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunnitelmien etenemisestä ovat luettavissa liiton Internet-sivuilta osoitteesta: Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua ositteessa: Vireillä oleva maakuntakaava: Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Pirkanmaan maakuntahallitus on käsitellyt kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja antanut niihin vastineet. Maakuntakaavasta on laadittu kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2016 lopulla, viimeistään 2017 alussa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 etenemistä voi seurata osoitteessa:

102 5 Vaikutuksia arvioidaan Maakuntakaavaa varten on laadittu useita taustaselvityksiä. Lisäksi kaavan vaikutuksia on arvioitu koko kaavaprosessin ajan. Kaavaehdotukseen laaditaan kaavan kokonaisvaikutusten arviointi ja Natura 2000 alueiden arvioinnin tarveharkinta sekä tarvittaessa Natura-arvioinnit. Maakuntakaavaa arvioidaan mm. suhteessa valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, maakuntakaavan tavoitteisiin, muihin maakunnallisiin tavoitteisiin sekä voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi laaditaan omana selvityksenään vuoden 2016 aikana. Tampereen läntiset väylähankkeet Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelukokonaisuudessa määritellään Tampereen läntiselle ratayhteydelle Lempäälästä Ylöjärvelle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälästä Pirkkalaan sekä 2- kehätielle Sääksjärveltä Pirkkalan lentoasemalle tekniset ratkaisut ja sijainnit. Työssä tarkastellaan myös järjestelyratapihan siirtämistä läntisen ratayhteyden varrelle Lempäälään. Suunnitelman tavoitteena on löytää väylille ja järjestelyratapihalle maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Työ tehdään Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa radasta ja 2-kehästä oli nähtävillä vaihtoehtoisia linjauksia, mutta maakuntakaavan ehdotuksessa tullaan esittämään radalle, 3-tien oikaisulle ja 2-kehälle kullekin vain yksi sijaintiratkaisu. Suunnitelma väylien sijainnista on tarkentunut vaikutusten arvioinnin ja maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Loppuraportti läntisen radan linjauksesta valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Pirkanmaan ampuma- ja moottorirata alueiden lisäselvitys ja kehittämissuunnitelma Kevään 2016 aikana valmistuu ampuma- ja moottorirataverkoston lisäselvitys. Selvityksen tarkoituksena on vastata kaavaluonnoksesta saatuun runsaaseen palautteeseen ja määrittää seudullisesti merkittävien ja kehitettävien rata-alueiden verkosto tarkoituksenmukaisin kriteerein. Verkosto tullaan osoittamaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Samalla päivitettiin tiedot kaikkien ampuma- ja moottoriratojen osalta pohjatyönä lakisääteistä maakuntaliittojen ylläpitämää ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaa varten. Kevään 2016 aikana laadittavaan Pirkanmaan kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmaan sisällytetään myös moottorirataverkosto. Maakuntakaavaehdotusta varten täydennettävät muut selvitykset Maakuntakaavan selvitysaineistoja on täydennetty kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen, maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi. Täydennyksiä tehdään ampuma- ja moottoriratoihin, tuulivoimaan, arkeologiaan ja läntisiin väylähankkeisiin liittyen. Tuulivoiman osalta lisäselvityksiä on jo tehty tuulivoimaloiden näkyvyydestä, alueiden lepakkopotentiaalista sekä vaikutuksista ekologiseen verkostoon. Tuulivoima-alueiden arkeologisen potentiaalin selvitys julkaistaan alkuvuonna. Selvitykset ovat luettavissa maakuntakaavan internetsivuilla. Muut vuoden 2016 puolella toteutettavat hankkeet Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle , ja uusi kausi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Pirkanmaan aluetietopalvelu. Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alettu edistää paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -hankkeessa on selvitetty, miten yksittäiset ekosysteemipalvelut tai monien palvelujen keskittymät maakunnassa sijoittuvat ja mikä on niiden rahallinen arvo ja potentiaali. Hankkeessa on perehdytty edesauttamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon alueiden ja niiden ekosysteemipalveluista saatavien hyötyjen turvaamista tulevaisuudessa. Hankkeen loppuraportti on luettavissa osoitteessa:

103 6 2. Y l e i s k a a v a t Kunnassa voimassa olevat yleiskaavat Voimassa olevat yleiskaava-alueet kuvassa Narva ja Kirkonkylä punaisella sekä voimaan tulleen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan aluerajaus sinisellä. Rantaosayleiskaava käsittää kunnan rantaalueet lukuun ottamatta Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava-alueita sekä jokien ja purojen rantoja. Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus Kirkonkylän osayleiskaavassa oli tarkistamis- ja laajentamistarpeita. Kaavahanke käynnistyi vuonna 2003, jolloin hankkeesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä käynnistettiin kaavoitusta varten tarvittavien selvitysten hankinta. Kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen pohjaksi tavoitteet kesäkuussa 2004 ja saman vuoden syksyllä valittiin suunnitelman laatijaksi Air-Ix Ympäristö Oy. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan , 70. Valtuuston päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta koska valitus koski vain pientä rajattua aluetta, määräsi kunnanhallitus kaavan tulemaan muilta osiltaan voimaan tammikuussa Kaava on tullut voimaan myös valituksenalaisena olleilta osiltaan Narvan osayleiskaava Narvaan on Hämeen ympäristökeskus vahvistanut osayleiskaavan Osayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Rantaosayleiskaava Pirkanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt Vesilahden rantaosayleiskaavan , ja se on vahvistettu Rantaosayleiskaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa ranta-asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi ranta-alueilla. Vesilahden rantaosayleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa tavanomaista lomarakentamista varten. Rakennusmääräykset rantaosayleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ovat Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä.

104 7 Viimeisin voimaan tullut osayleiskaava: Koskenkylän ympäristön osayleiskaava Koskenkylä ja sitä ympäröivä alue on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Vesilahden kulttuurimaisema-aluetta, mikä asettaa maankäytölle erityisiä haasteita. Alueelle suuntautuvan rakentamisen ohjaaminen maaseudun kulttuuriympäristö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu turvaten vaatii osayleiskaavatasoisen tarkastelun. Kunnanhallitus päätti kesällä 2010 Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan virelletulosta ja hyväksyi / 146 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnitelma pidetiin nähtävillä alkaen koko suunnittelutyön ajan. Koskenkylän osayleiskaavoituksen pohjaksi tehtävät selvitystyöt olivat käynnissä vuosina seuraavasti: Luontoselvitys 2010,sen täydennys 2013 ja arvokkaiden biotooppien osalta täydennys 2014 Muinaisjäännösinventointi 2011 ja inventoinnin täydennys 2015 Rakennusinventointi 2011, Inventoinnin esittely ja kaavatyön 1. yleisötilaisuus pidettiin marraskuussa 2011 Ylämäen koululla. Maisema- ja kulttuuriympäristön selvitys 2013 Liikenneselvitys valmistui 2014 Osayleiskaavaa valmisteltaessa tavoitteeksi asetettiin laaja-alainen osallistaminen jota toteutettiin järjestämällä yleisötilaisuuksia ja maanomistajien vastaanottopäiviä sekä perustiin yhteistyöryhmä. Osayleiskaavoitus eteni rakennemallien ja mitoitustutkielmien kautta luonnosvaiheeseen vuoden 2013 aikana. Koskenkylän osayleiskaavan luonnosvaiheen aineisto oli nähtävillä ja Kaavoitus eteni huomioiden luonnosvaiheen runsas palaute ja lausunnot kaavaehdotuksen laadintaan. Tarkennusten ja muutosten jälkeen kaavaehdotus valmistui keväällä 2015 ja oli nähtävillä Kaavoituksesta järjestettiin 4. yleisötilaisuus sekä kaavoittajan vastaanottopäivä Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan ja kaava on tullut voimaan kuulutuksella Osayleiskaava ohjaa alueen maankäyttöä ja rakentamista. Osayleiskaavan alueella on voimassa myös rakentamistapaohjeisto jossa ohjataan niin uudis- kuin korjausrakentamista. Kaavassa on osoitettu mm. alueen laajoja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita joille ei saa rakentaa muita kuin maatalousrakennuksia. Kaavassa on osoitettu uusia pientalojen rakennuspaikkoja 173 kpl tilakohtaisesti mitoitusalueelle. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL44 ). Kaava-aineisto sekä valmistuneet pohjaselvitykset ovat nähtävänä kunnantalolla sekä osoitteessa:

105 8 3. A s e m a k a a v a t Viimeisimmät hyväksytyt asemakaavat 1. Järvenrannan asemakaava kunnanhallitus kuulutti vireille asemakaavan ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä lähtien. Asemakaava koskee osaa Järvenrannan kylän kiinteistöstä Tanska 2:44 ja Pikkumoisio 1:54 sekä kiinteistöjä Kaussa1:55, Mäkirinne1:58 ja Lammashaka 1:62 kokonaisuudessaan. Asemakaavoitus käynnistyi maanomistajien aloitteesta ja maanomistajien kanssa on solmittu maankäyttösopimus. Kaava-alue jakautuu kahteen osaan. Pohjoisempi, kiinteistöt Tanska (2:44) ja Kaussa (1:55) käsittävä osa sijaitsee Vihniäntien eteläpuolella metsässä rajoittuen Hovin asemakaavaan. Eteläisempi alue käsittää kiinteistön Lammashaka (1:62) rajoittuen Vesilahdentiehen/MT301. Kaavaluonnos oli nähtävillä huhti-toukokuussa Vuoden 2014 aikana kaavoitus eteni huomioiden luonnosaineistosta saatu palaute kaavaehdotuksen laadintaan. Kaavaehdotus liiteaineistoineen oli nähtävillä ja Kunnanvaltuusto hyväksyi Järvenrannan asemakaavan sekä kaava-aluetta koskevan rakennustapaohjeiston / 9. Asemakaava astui kuulutuksella voimaan Asemakaavalla muodostuvat Järvenrannan kylän korttelit , lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousaluetta ja katualuetta. Kortteleihin sijoittuu 28 kpl erillispientalotontteja. Kaava-alueen rakentamisen aluetehokkuus on Ranta-hovin asemakaavan muutos Kaava-alue sijaitsee Kirkonkylässä kirkon pohjoispuolella Kirkkolahden rannalla. Asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän korttelia 71, lähivirkistysaluetta ja maatalousaluetta. Suunnittelualueen laajuus 2,4 ha. Alueelta on laadittu luontoselvitys sekä arkeologinen tarkkuusinventointi. Yllä 3Dmallinnus nähtynä pohjoisesta Kirkkolahden suunnasta alueesta ja kuvaote kaavasta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Vesilahden kunnan Kirkonkylän kortteli 71 sekä lähivirkistysaluetta, maatalousaluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta ja kunnanhallituksen päätöksestä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä alkaen koko kaavaprosessin ajan. Kaavaluonnos oli nähtävänä huhtitoukokuussa Siitä saadun palautteen käsittelyn jälkeen valmistui kaavaehdotus joka oli nähtävänä välisenä aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen sekä kaava-aluetta koskevan rakennustapaohjeiston Asemakaava astuu kuulutuksella voimaan mikäli siitä ei ole saapunut valituksia valitusajan kuluessa. Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 925 kem². Asemakaavassa osoitetaan yhteensä 3 uutta erillispientalon tonttia ja yksi olemassa oleva loma-asunnon tontti. Kaavaan liittyen on valmistunut rakennustapaohjeisto joka ohjaa rakentamista alueella.

106 9 Vireillä olevat asemakaavat 1. Rahoisten asemakaava Kunnanhallitusen päätöksen mukaisesti on Rahoisten asemakaava kuulutettu vireille Asemakaavoitus koskee osaa tilasta Rahoinen (kiinteistötunnus ). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria ja se on rakentumatonta metsätalouskäytössä ollutta maaaluetta. Alue sijaitsee Vesilahden Kirkonkylästä n. 2 km lounaaseen rajoittuen Suomelan, Savelanmetsänhelmen ja Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueisiin. Kunnan ja maanomistajan välillä on solmittu sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Myöhemmin, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Alustavana tavoitteena on kaavoittaa Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle noin pientalotonttia (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä alkaen koko suunnittelutyön ajan Vesilahden teknisessä toimistossa. 2. Lammasniemen asemakaava ja asemakaava muutos Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän länsipuolella rajautuen Pyhäjärveen pohjoisrajastaan, Kirkonkylän asemakaavaalueisiin itäosastaan sekä etelärajaltaan Rautialantiehen sekä Savelanmetsänhelmen asemakaavaan. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 30 hehtaaria. Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Vesilahden kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan kuuluttaa vireille asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä alkaen koko suunnittelutyön ajan. Kuvassa karttaan rajattu sinisellä katkoviivalla suunnittelualue. Alueelta laaditaan kesän 2016 aikana luontokartoitus ja kaavaluonnosta lähdetään valmistelemaan sen valmistuttua. Lamma ni emi Rautalan ti 3. Vesaniemen eteläisen alueen asemakaava Vesilahden kunnanhallitus on kuuluttanut vireille Vesaniemen eteläisen alueen asemakaavan ja asettanut sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi kunnanviraston teknisessä toimistossa alkaen koko suunnittelutyön ajaksi. Asemakaavan kaksi luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä kesällä Asemakaavoitus koskee Vesaniemen alueen eteläosaa Vesilahden Kirkonkylän taajamassa sijoittuen kiinteistöille 3:134; 3:116, 3:133 ja 3:46. Alue rajoittuu idästä Toutosen rantaan, lännestä Sakaselkään, pohjoisessa kiinteistöjen 3:138 ja 3:139 etelä/kaakkoisrajaan ja etelässä kiinteistöjen 3:89 ja 3:90 pohjoisrajaan. Asemakaavoituksen tarkoituksena on kaavoittaa alueelle Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti pientalotontteja ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavoitus ei ole edennyt vuosien aikana.

107 10 4. R a n t a a s e m a k a a v a t Vireillä olevat ranta-asemakaavat 1. Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava Kunnanhallitus kuulutti vireille Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavan maanomistajan aloitteesta ja asetti sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi alkaen koko suunnittelutyön ajaksi. Ranta-asemaakaavoitus koskee Vesilahden kunnan Narvan kylän tilaa Laukko jonka omistaja on ilmoittanut kunnalle aikeensa käynnistää ranta-asemakaavan laatimisen Laukon kartanon alueelle Pyhäjärven ranta-alueella. Kaavoitus eteni huomioiden OAS:sta saapuneet mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksen laatimiseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla Asemakaavan valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta aineistoa tuli täydentää ja muuttaa mm. laatimalla pohjaselvityksiä. Alueelta laadittiin maisemaselvitys, rakennetun ympäristön inventointi sekä muinaisjäännösinventointi vuosien aikana ja kaava eteni kaavaehdotuksen laadintaan vuoden 2015 aikana. Kaavatyössä otetaan huomioon kartanoalueen kehittäminen matkailutoimintaan ja alueen kulttuuriympäristöarvot. Kaavaehdotus tullee nähtäville syksyllä Laukon ranta-asemakaavan muutos Vesilahden kunnanhallitus päätti kokouksessaan kuuluttaa vireille Laukon rantaasemaakaavan muutoksen ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville (MRA 30 ). Suunnittelualue sijaitsee Vesilahden kunnan Narvan kylässä Pyhäjärven ranta-alueella. Kaavamuutosalueilla on voimassa vahvistettu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutos koskee kaava-alueen loma-asuntojen korttelialueita 1,2,3,4,7,8 ja 12. Ranta-asemakaavoitus on tullut vireille maanomistajien aloitteesta (MRL 74 ). Ranta-asemakaavan muuttamisen päätarkoituksena on nostaa nykyistä rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta siten, että se on Vesilahden rantaosayleiskaavan ja nykyisen rakennusjärjestyksen mukainen. Lisäksi tavoitteena on muuttaa yksi loma-asuntojen korttelialue (RA) erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä alkaen koko suunnittelutyön ajan kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla. Kaavoitus eteni huomioiden OAS:sta saapuneet mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksen laatimiseen. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internet-sivuilla Laukon ranta-asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä ja saadun palautteen käsittelyn jälkeen se etenee hyväksymiskäsittelyyn alkusyksystä M u u t m a a n k ä y t t ö ä o h j a a v a t s u u n n I t e l m a t Vesilahden kunnan maapoliittinen ohjelma Vesilahden kunnan maapoliittinen ohjelma on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa / 10. Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on selkeyttää ja tuoda esiin kunnan maapoliittiset tavoitteet ja pääperiaatteet sekä edistää kunnan yhdyskuntarakenteen ja eri elinkeinojen tasapuolista kehittämistä. Maapoliittinen ohjelma on luettavissa osoitteessa.

108 11 Rämsöön kyläkaava Rämsöön omaehtoinen maankäyttö- ja maisemasuunnitelma Rämsöön kylään on laadittu omaehtoisena kehittämishankkeena kyläkaava, mikä käsittää Rämsöön kyläsuunnitelman ja ympäristösuunnitelman päivittämisen sekä uusien rakennuspaikkojen ja tärkeiden luontokohteiden, ym. kartoittamisen. Kyläkaavan on laatinut arkkitehti yo. Juri Pelkonen. 6. A s e m a k a a v o j e n k a r t t a y h d i s t e l m ä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 29 :n mukaan kunnan tulee pitää karttaa tai karttayhdistelmää, josta ilmenee kunnan koko asemakaava sellaisena kuin se on voimassa. Vesilahden kunnan asemakaavayhdistelmä on nähtävissä Internetissä osoitteessa Sivulle pääsee myös Vesilahden kunnan Internet-sivuilta, 7. K u n n a n a s u i n t o n t t i t a r j o n t a Kirkonkylässä kunnalla on vapaana asemakaava-alueella Ämmänhaudanmäen kaava-alueella omakotitalotontteja 14 kpl. Lisäksi Kirkonkylässä Virolaisen alueella Jyskäntiellä ja Heinätiellä on viisi rivitalotonttia. Pyhäjärven rantamaisemissa Narvan kylässä Karholannokan asemakaava-alueella on vapaana neljä erillispientalotonttia ja kaksi rivitalotonttia. Lisäksi osoitteessa Kipparintie 20 on tarjolla pientalon rakennuspaikka. Viereisessä kuvassa Ämmänhaudanmäen aluetta ilmakuvassa. Kaava-alueiden ulkopuolella kunnan omistamia pientalojen rakennuspaikkoja on niukasti tarjolla. lisätietoja myytävistä tonteista antaa: Minna Hutko, hallintojohtaja p , minna.hutko(a)vesilahti.fi 8. S e u t u y h t e i s t y ö, T a m p e r e e n k a u p u n k I s e u t u Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja valtionhallinnon kanssa. Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016 ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnissa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksen laatiminen ja toteutuksen käynnistäminen. Kuntien yhteiset maapolitiikan toimintatavat, asuntotuotannon monipuolisuus ja seudullisen paikkatiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MAL-sopimusta tukevia yhteistyötavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 Kuntien valtuustot hyväksyivät Rakennesuunnitelman 2040 vuoden 2015 alussa. Se on kuntien yhteinen tavoite kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehityksestä strategisella tasolla ja pitkällä tähtäimellä. Rakennesuunnitelman toteuttamisella varaudutaan reilun asukkaan vuotuiseen väestönkasvuun kaupunkiseudulla, eli tämänhetkisestä asukkaasta noin asukkaaseen

109 12 vuoden 2040 lopussa. Vuonna 2016 kunnat toteuttavat rakennesuunnitelmaa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla maankäytön toimenpiteillä. Lisäksi kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman näkymiseen valmisteilla olevassa maakuntakaavassa. MAL3-sopimus Kolmas maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus vuosille valmistuu vuoden alussa. Sopimuksella edistetään elinvoimaista seutua, vahvoja yhdyskuntia ja sujuvaa arkea sovittamalla laadukkaasti yhteen maankäytön, asuntotuotannon ja liikkumisen toimenpiteitä. Sopimuksella edesautetaan lähivuosien keskeisten maankäyttö- ja liikennehankkeiden toteutumista. Tavoitteena on, että valtio ja kunnat allekirjoittavat sopimuksen hallituksen kehysriihen jälkeen maalis-huhtikuussa Sopimuksen toteutumista seurataan vuosittaisin. Maapolitiikka Maapolitiikan toimintatapoja kehitetään tukemaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista: nykyisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja siihen liittyvää maanhankintaa ja tontinluovutusta sekä monipuolisen asuntotuotannon ja yritystoiminnan turvaamista. Kuntien järjestämä tonttipäivä välittää rakennusalan toimijoille tietoa tulevien vuosien tonttitarjonnasta koko kaupunkiseudulla. Asuntorakentaminen Kaupunkiseudun asuntotuotantotavoite on lähes asuntoa vuodessa. Asuntorakentamisen painopistealueita ovat keskustat ja hyvän joukkoliikenteen varret. Tavoitteiden toteutumista seurataan MAL-sopimuksen yhteydessä. Asuntorakentamisen riittävyyden ohella tärkeimpiä tavoitteita ovat asuntotuotannon ja asuinympäristöjen monipuolisuus ja korkea laatu. Vuonna 2016 kunnat käynnistävät tuettujen vuokra-asuntojen rakentamista koskevien kaava- ja tonttiohjelmien laadinnan, ja selvittävät, miten asumisoikeusasuntojen hakumenettelyä voisi kehittää. Paikkatiedon kehittäminen Kaupunkiseudun kunnat lisäävät paikkatietoyhteistyötä ja avaavat paikkatietoa kansalaisille avoimille sähköisille rajapinnoille. Kehitystyössä on mukana myös Pirkanmaan liitto. Tähän mennessä on edistytty erityisesti kaavoituksen, asumisen ja rakentamisen paikkatiedoissa, jatkossa otetaan mukaan muun muassa elinkeinoelämän kehittymistä koskevaa tietoa. Rajapintatieto on hyödynnettävissä kuntien päätöksenteossa, yksityisen liiketoiminnan kehittämisessä ja kansalaisvuorovaikutuksessa. Kaupunkiseudun suunnittelussa tietoa käytetään etenkin rakennesuunnitelman ja MAL-sopimuksen karttapohjaisessa seurannassa. Liikennejärjestelmän kehittäminen Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeä yhteistyötavoite vuodelle 2016 on yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään siirtyminen kaupunkiseudulla alkaen. Ylöjärven ja Oriveden suuntien siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja liikenne siirtyy kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Uusien junaliikenteen asemapaikkojen edellytykset selvitetään vuonna Työn tulosten perusteella valmistaudutaan tarvittaviin liikenteen ja maankäytön toimiin. Lisäksi seutuyhteistyön osapuolet edistävät liityntäpysäköintiä ja liikenteen digitaalisten palveluiden syntymistä sekä toteuttavat kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Vuonna 2010 hyväksytyn kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus arvioidaan keväällä Lisätietoa osoitteissa ja seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi, p liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, katja.seimela@tampereenseutu.fi, p

110 13 K a a v o I t u k s e n k u l k u Kaavat ovat nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa osoitteessa Kestintie 3, Narvassa sekä internet-sivuilla Kaavan vireilletulo Kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan kaavoitukseen esimerkiksi tekemällä aloitteita. Kaavan vireilletulosta päättää kunnanhallitus ja siitä tiedotetaan kuulutuksella. Vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Jokaisesta kaavasta laaditaan valmistelutyön alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka hyväksyy kunnanhallitus kaavoitustoimikunnan esityksestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville, ja se lähetetään kaavan tiedossa oleville osallisille. Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ja heillä on myös mahdollisuus esittää Pirkanmaan ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Valmisteluvaihe Kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos, joka kunnanhallituksen hyväksymisen jälkeen pidetään julkisesti nähtävillä päivää; nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä. Osalliset voivat tällöin esittää mielipiteensä laadittavana olevasta kaavasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Mielipiteet kaavasta kirjataan valmisteluasiakirjoihin. Kaavan luonnosvaiheessa voidaan lisäksi järjestää yleisötilaisuus, josta tiedotetaan lehdessä. Ehdotusvaihe Nähtävilläolon jälkeen ja kun asianomaiset viranomaiset ovat kertoneet kommenttinsa kaavaluonnoksesta, on usein tarvetta tarkistaa kaavasuunnitelmaa. Tässä vaiheessa luonnosta voidaan muokata, jonka jälkeen kaava käsitellään kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa kaavan ehdotuksena nähtäville 30 päivän ajaksi kunnan ilmoitustaululle. Vaikutuksiltaan vähäisissä kaavahankkeissa riittää 14 päivän nähtävilläoloaika. Nähtävilläoloaikana kaavasta voi tehdä kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Mielipiteet ja muistutukset kulkevat kaavan mukana sen eri käsittelyvaiheissa. Ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavoittajan tulee antaa muistutuksiin ja lausuntoihin vastineet. Jos saatujen muistutusten tai lausuntojen johdosta osoittautuu tarpeelliseksi muuttaa kaavaehdotusta, asetetaan se uudelleen nähtäville, elleivät muutokset ole luonteeltaan vähäisiä. Hyväksyminen Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavat, lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavamuutoksia, jotka hyväksyy kunnanhallitus. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuntalaisille ja niille muistutuksen tai lausunnon jättäneille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden ratkaisusta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun valtuuston hyväksymispäätöksestä sen tullessa lainvoimaiseksi ilmoitetaan kuulutuksella lain ja tilanteen edellyttämällä tavalla.

111 14 KAAVOITUKSEN KULKU OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ VALTION VIRAN- OMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT VIREILLETULO Kuulutetaan lehdessä (LVS), kunnan Internetsivuilla ja ilmoitustaululla (voidaan kuuluttaa myös kaavoituskatsauksessa). MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELYkeskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ HYVÄKSY- MISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.

112 15 Kaavoituksen yhteystiedot Vesilahden kunta Tekninen toimisto, Kestintie 3, Narva postiosoite: Lindinkuja VESILAHTI sähköposti: etunimi.sukunimi@vesilahti.fi Aluearkkitehti Leena Lahtinen (Aluearkkitehti yhteinen Urjalan kunnan kanssa) puh Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi puh Kaavatoimikunta Kunnanhallituksen alainen toimikunta, joka valmistelee kaavoitusasioita kunnanhallitukselle. Puheenjohtaja: Erkki Paloniemi Varapuheenjohtaja: Ari Arvela Jäsen: Virpi Alakoski Jäsen: Esko Halme Jäsen: Leena Kurki Jäsen: Mervi Lumia Jäsen: Anna Paavilainen Jäsen: Harri Penttilä Jäsen: Ari Perämaa Pysyvä asiantuntija: Rakennustarkastaja, Kehitysjohtaja Sihteeri: Aluearkkitehti Vesilahdella Leena Lahtinen, aluearkkitehti lisätty kaavatoimikunnan asiantuntijajäseneksi kehitysjohtaja.

113 Kunnanhallitus liite n:o 1

114

115 Kunnanhallitus liite n:o 1 VESILAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄN PALVELUKESKUSALUEEN AEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Suunnittelualue ilmakuvassa etelästä kuvattuna. Yllä ilmakuvaan rajattuna suunnittelualueen sijainti. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa.

116 SUUNNITTELUALUE ALOITE Asemakaavan muutos koskee Pappilan asemakaava-alueen kortteleita 172,151,152, lähivirkistysaluetta, Huhtatien katualuetta, jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta, yleistä pysäköintialuetta sekä katuaukio/torialuetta. Suunnittelualue sijaitsee Rautialantien pohjoispuolella Pappilantien ja Kesontien välisellä alueella. Alue on tällä hetkellä osittain rakentunut. Alueen pinta-ala on n. 4 hehtaaria. Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on tehty päätös xx.xx.2016 xx kunnanhallituksen kokouksessa. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Vesilahti Pappila asemakaava ja asemakaavan muutos. Asemakaava on tullut voimaan Suunnittelualue merkitty viereiseen kuvaan sinisellä rajauksella. Kortteli 172 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Huhtatien katualue jatkuu kevyenliikenteenväylänä Pappilantielle. Huhtatien pohjoispuolelle on osoitettu asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueet (AL,AL-1). Räikänpolun ja Huhtatien väliin on osoitettu liikerakennusten kortteli 151, pysäköintialue (LP) ja katuaukio/torialue. Pappilantien varteen on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL).

117 Yleiskaava Suunnittelualue on rajattu sinisellä katkoviivalla viereisessä osayleiskaavan kuvaotteessa. Alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus joka on hyväksytty ja tullut kaikilta osilta voimaan v Yleiskaavassa Rautialantien varteen on osoitettu lähipalvelujen alue (PL) ja sen pohjoispuolelle asuin- ja liikerakentamisen alue (AL). Pappilantien varteen on osoitettu virkistysalueita (VL) Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa pientalovaltaisiin asuntoalueisiin (AP) ja etelästä Rautialantiehen. Rautialantien varteen on pisteviivalla osoitettu kevyenliikenteen yhteystarve. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Rautialantien varren alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Alue sijaitsee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös ) Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, valtakunnallisissa inventoinneissa mainittuja kohteita. Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä hyödynnetään soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Alueen pohjakartta on hyväksytty

118 MAANOMISTUS Suunnittelualue on pääosin Vesilahden kunnan omistuksessa. Suunnittelualueella on myös yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia kiinteistöjä. TAVOITTEET Tavoitteena on kehittää kaupallisena keskuksena toimivasta alueesta viihtyisämpi ja toimivampi. Tavoitteena on myös kehittää alueen liikennejärjestelyjä ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Huhtatietä jatketaan Pappilantielle. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös muuttaa korttelin 172 käyttötarkoitusmerkintää siten että siihen on mahdollista sijoittaa myös yleisiä rakennuksia. Asuin-ja liikerakentamiseen nykyisessä asemakaavassa osoitetuille tonteille on tavoitteena muuttaa kaavamääräyksiä siten että niille olisi mahdollista toteuttaa pienkerrostaloja. Tori- ja aukioalueen järjestelyjä tutkitaan kaavoituksen avulla jotta alueesta saataisiin viihtyisämpi ja toimivampi. Asemakaavan muutoksessa tulee huomiota kiinnittää hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen alueella. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Asemakaavan muutoksessa korostuvat edellä luetelluista kohdat 1, 4 ja 5. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät Pirkanmaan ELY- keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Elenia Oy Kunnan hallintokunnat (tekninenjaos, rakennus- ja ympäristö ltk, kasvatus- ja opetus ltk, hyvinvointi ltk) Kunnan ympäristönsuojelu Pirkanmaan pelastuslaitos Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana

119 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireillepano Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa nähtäville asettamisesta alkaen koko suunnittelutyön ajan ja se lähetetään tiedossa oleville kaava-alueen osallisille. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat selvitykset. Kunnanhallituksen hyväksymä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden saamista varten kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla. Nähtävänä olosta tiedotetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksen nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus Lempäälän Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Muistutuksen tehneille postitetaan kaavoittajan vastine. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot osoitetaan: kunnanhallitus, Vesilahden kunta, Lindinkuja 1, Vesilahti Nähtävilläolot: Tekninen toimisto, Kestintie 3, Narva Yhteyshenkilö: Leena Lahtinen, aluearkkitehti, puh , Aikataulu Asemakaavan valmisteluvaiheeseen on ryhdytty keväällä Tavoitteena on asettaa tarkistettu valmisteluaineisto ja asemakaavaluonnos nähtäville loppuvuodesta Ehdotusvaihe ajoittunee kesään 2017.

120 OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KAAVOITUKSEN KULKU KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄK- SYMISESTÄ VIREILLETULO Kuulutetaan paikallislehdessä,kunnan Internet-sivuilla ja ilmoitustaululla VALTION VI- RANOMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELY-keskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomais-neuvottelu Pirkanmaan ELY- keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallintooikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KUNNANVALTUUS- TO PÄÄTTÄÄ HY- VÄKSYMISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLIN- TO-OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.

121 Yhteistyötoimikunta Kh VESILAHDEN KUNNAN ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET 1. ETÄTYÖN TEKEMINEN JA ETÄTYÖNÄ TEHTÄVÄ TYÖ Etätyö on normaalien työhön kuuluvien tehtävien tekemistä henkilön itsensä valitsemassa paikassa työnantajan tilojen ulkopuolella. Etätyötä ei kuitenkaan ole työ, jota työn luonteen vuoksi tehdään työnantajan työtilojen ulkopuolella (esim. kodinhoitajien työ). Etätyöpaikkana on yleisimmin viranhaltijan/työntekijän koti. Myös muusta etätyön tekemisen paikasta voidaan sopia. Etätyöntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen, missä paikassa hän tekee etätyötä. Etätyöksi soveltuu periaatteessa sellainen työ, joka ei ole nimenomaisesti työpaikkaan sidottua ja jossa tarve henkilökohtaiseen kanssakäymiseen tai työn välittömään valvontaan on vähäinen. Etätyö sopii parhaiten itsenäisiin asiantuntija- ja suunnittelutehtäviin, raporttien ja muistioiden laatimiseen, laajojen tekstien tai asiakirjojen kirjoittamiseen tai muihin keskittymistä vaativiin itsenäisesti hoidettavien töiden suorittamiseen. Etätyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä luottamukseen ja avoimuuteen esimiehen, etätyötä tekevän henkilön ja muun lähiorganisaation kesken. Etätyön tekeminen on aina harkinnanvaraista ja työntekijällä ei ole siihen subjektiivista oikeutta. Etätyön valvonnassa painopiste on työn tuloksissa. Etätyön tekemisestä ja sen perusteista on syytä informoida avoimesti muita työpaikalla työskenteleviä ennen etätyöskentelyn aloittamista. Sivutoimet tai muu samanaikainen tekeminen, esim. muiden toimeksiantajien töiden tekeminen, kokoukset muuhun kuin oman kunnan työhön liittyen tai lastenhoito etätyöpäivän aikana aiheuttavat omalta osaltaan epäluottamusta etätyön tekemisen suhteen ja voivat muodostua siten etätyömahdollisuutta rajoittaviksi tekijöiksi. Etätyön tekemistä harkittaessa on syytä arvioida missä määrin sen tekemiseen tarvitaan mm. muiden viranhaltijoiden/työntekijöiden apua tai työpaikalta saatavaa lähde- tai arkistotietoa. Etätyötä tekevän henkilön ei tule kuormittaa työpaikalla fyysisesti työssä olevaa henkilöstöä etätyön tekemistä johtuen. Etätyön mahdollistaminen ei saa johtaa toistuviin aineiston toimittamisiin tai sijaistarpeiden kasvuun. 2. ETÄTYÖSTÄ SOPIMINEN Yksiköissä on käytävä yksikön esimiehen ja henkilöstön kesken keskustelut etätyön käyttömahdollisuudesta omassa yksikössä sekä sopia etätyöskentelystä ja sen muodoista etätyöhön halukkaan viranhaltijan/työntekijän kanssa. Viime kädessä kuitenkin työnantaja päättää etätyön tekemisen mahdollisuudesta ottamalla huomioon työn luonteen ja etätyöhön halukkaan tai halukkaiden viranhaltijoiden/työntekijöiden ominaisuudet selvitä etätyönä suoritettavista tehtävistä.

122 Vesilahden kunnassa voi sopia toistaiseksi ja kokeiluluonteisesti satunnaisesta etätyön tekemisestä. Etätyön on satunnaista silloin, kun viranhaltija/työntekijä sopii esimiehensä kanssa yksittäisen työn tai työpäivän tekemisestä työpaikan ulkopuolella etätyönä. Etätyöpäivästä viranhaltija/työntekijä ja esimies sopivat aina etukäteen ja tällöin ei pidetä sopivana soittamalla sopimista samana päivänä. Etätyöstä sovitaan aina kirjallisesti (etätyösopimus) työnantajan edustajan ja henkilön kesken. Kirjallinen sopimus tehdään korkeintaan vuoden kestäväksi määräajaksi kerrallaan. Sopimuksen päättäminen voi tapahtua noudattaen molemmin puolin yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Etätyö voi päättyä myös yhteisesti sovittuna ajankohtana. 3. KIRJALLISEN ETÄTYÖSOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA PALVELUSSUHTEEN EHDOT ETÄTYÖN AIKANA Kirjallisesta työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välisestä etätyösopimuksesta tulee käydä esille sopijapuolet, viranhaltijan/työntekijän vakituinen työpiste, etätyönä tehtävät työt ja toisaalta ne tehtävät, joita ei tehdä etätyönä, etätyön ajankohdat ja määrä, etätyön suorituspaikka, josta tulee myös käydä esille osoite ja henkilön työpuhelinnumero/kotipuhelinnumero, työhön liittyvät velvoitteet ja työajan seuranta, työvälineet ja laitteet, palvelussuhteen ehdot ja sopimuksen voimassaolo. Kirjallisen sopimuksen vahvistavat allekirjoituksellaan työnantajan edustajana esimies sekä etätyöntekijä. Etätyösopimuksessa esimies ja viranhaltija/työntekijä sopivat etätyönä tehtävistä työtehtävistä ja niiden laajuudesta. Etätyön tekeminen tulee sopia työtehtäviin ja työyhteisön toimintaa. Käytännössä satunnaisesti tehtävää etätyötä voi tehdä ilman työpaikalla läsnäoloa enintään 1-2 päivänä viikossa ja suosituksena on enintään % työajasta. Etätyötä ei voi tehdä kuitenkaan niinä päivinä, joina työyhteisössä on esim. säännönmukaisia kokouksia, joihin henkilön tulee osallistua. Etätyön suorituspaikkana on pääsääntöisesti henkilön koti, mutta muustakin työn suorituspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa. Henkilö on velvollinen ilmoittamaan sopimuksesta poikkeavasta etätyön tekemispaikasta esimiehelleen. Henkilön työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävissä töissä ja työaika etätyöpäivinä on ns. normipäivän pituinen. Henkilön tulee olla varsinaisen työajan puitteissa tavoitettavissa sekä puhelimitse että sähköpostitse. Työn niin vaatiessa tai esimiehen määräyksestä on henkilö velvollinen työskentelemään vakituisessa työpisteessään. Etätyössä tehtyjen töiden tulosten seuranta tapahtuu esimiehen kanssa sovitulla tavalla. Liukuvan työajan piirissä olevien työaikasaldo ei muutu etätyöpäivinä. Lähtökohtana on etätyössä tehtävien töiden määrän määrittely siten, ettei ylityötä synny etätyöpäiviltä. Etätyöpäiviltä ei makseta lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityökorvauksia. Palvelussuhteessa noudatetaan voimassa olevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut virka- ja työvapaat ja niiden myöntäminen toimii etätyössä virka- ja työehtosopimusmääräysten sekä työpaikalla

123 noudatettavien menettelytapojen ja ohjeiden mukaisesti. Sairastumisesta ilmoitetaan esimiehelle normaalisti. Työnantaja ei kustanna työpaikan ja etätyöpaikan välisiä matkoja. Jos etätyöpäivänä tapahtuu henkilölle tapaturma, työtapaturmaksi se katsotaan vain, jos se on sattunut työtehtäviä hoidettaessa. Etätyöntekijällä on selvitysvelvollisuus niistä olosuhteista, joissa tapaturma sattui. Jos tapaturma sattuu esim. kotiaskareissa, kysymyksessä ei ole työtapaturma. 4. TYÖVÄLINEET, TIETOTURVALLISUUS JA SALASSAPITO Etätyökokeilusta ei saa aiheutua työnantajalle uusia laite- ym. kustannuksia. Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvoitteen lisäksi henkilön on etätyön aikana erityisesti huolehdittava tietoturvallisuudesta etätyöpaikassa. Työntekijät ovat sitoutuneet salassapitoon työhön liittyvissä asioissa ja myös etätyössä työntekijän on sitouduttava noudattamaan kaupungin tietoturvaohjeita ja samaa salassapitovelvollisuutta, jota häneltä normaalistikin työssä edellytetään. Luottamuksellista aineistoa ei tule säilyttää kotona. Perusperiaatteena on, että kotona ei tulosteta materiaalia ja kotiin viety materiaali tuodaan takaisin työpaikalle. Tämä koskee myös hävitettävää materiaalia. Jos työtä tehdään muualla kuin kotona tai tilaan on pääsy ulkopuolisilla henkilöillä, niin luottamuksellista tietoa ja arvokasta omaisuutta on säilytettävä ja käsiteltävä siten, ettei materiaali ole ulkopuolisten nähtävissä. Työnantajan kannettavaa tietokonetta saa käyttää vain kunnan työntekijät ja vain työtehtävien hoitamiseen. Etätyötä tekevän henkilön on huolehdittava siitä, etteivät ulkopuoliset tahot perheenjäsenet mukaan lukien pääse käyttämään tietokonetta. Ohjelmistoja saa koneelle asentaa vain esimiehen hyväksynnällä ja käyttötuen kautta. Laitteen turvallisuus- ja muita asetuksia ei saa muuttaa. Kunnan verkon ulkopuolisesta koneesta tiedostot tulee toimittaa työpaikalle aina sähköpostin kautta, jolloin virustorjunta tarkistaa tiedostot. Työkoneeseen ei saa laittaa omassa kotikoneessa tai muissa tietokoneissa käytettyjä muistitikkuja. Käyttäjätunnukset ja salasanat tulee olla vain etätyöntekijän itsensä saatavilla. Myös sähköpostin käytön osalta tulee huolehtia siitä, etteivät ulkopuoliset pääse käyttämään sitä.

124 VESILAHDEN KUNNAN ETÄTYÖSOPIMUS 1.Sopijapuolet Esimiehen ja työntekijän tiedot. Tässä sopimuksessa työntekijänä pidetään myös viranhaltijaa. Henkilön nimi ja tehtävänimike Esimies 2. Vakituinen työpiste Työpisteen tiedot Työyksikkö Työpisteen osoite Puhelin työhön 3. Etätyön luonne Esimies ja työntekijä määrittelevät yhdessä etätyön tiheyden ja rytmin, työtehtävät ja niiden laajuuden. Etätyön tekemisen tulee sopia työtehtäviin ja työyhteisön toimintaan (ei vaadi läsnäoloa). Etätyötä ei voi tehdä niinä päivinä, joina työyhteisössä on esim. kokouksia, joihin henkilön tulee osallistua. Viikonpäivä voi olla etukäteen määritelty tai se voi vaihdella. Esimies ja työntekijä määrittelevät yhdessä käytännöt siihen, miten etätyönä tehtävistä päivistä ilmoitetaan, kuinka paljon etukäteen niistä tulee ilmoittaa sekä miten etätyöpäivän pitämisestä tiedotetaan organisaatiossa muille työntekijöille. Tehtävät joita ei voi tehdä etätyönä (esim. työ- tai tietoturvallisuuden takia 4. Etätyön suorituspaikka Etätyön suorituspaikka on pääsääntöisesti työntekijän kotona, mutta muustakin suorituspaikasta voidaan sopia esimiehen kanssa Osoite ja puhelin kotiin 5. Työhön liittyvät velvoitteet ja työajan seuranta Työntekijä työvelvoite on sama kuin työnantajan toimitiloissa tehtävissä töissä. Etätyöpäivä on pääsääntöisesti normaalin työpäivän pituinen, ellei esimiehen kanssa ole muuta sovittu. Työntekijän tulee olla toimistotyöaikana tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostitse. Työn niin vaatiessa tai esimiehen määräyksestä on työntekijä velvollinen työskentelemään vakituisessa työpisteessään. Töiden tulosten seuranta tapahtuu esimiehen kanssa sovitulla tavalla. Työhön liittyvän normaalin salassapitovelvoitteen lisäksi työntekijän on etätyön aikana erityisesti huolehdittava tietoturvallisuudesta etätyöpaikassa. Työntekijä merkitsee etätyöaikansa etukäteen Outlook-viikkokalenteriinsa tai muuhun työyhteisössä toimivaan kalenteriin. Työaika on sama kuin työpaikka työskenneltäessä, ellei esimiehen kanssa ole muusta sovittu. Kulunvalvonnan piirissä olevat leimaavat etätyöpäivänsä leimauspäätteelle. Työnantajan kannettavaa tietokonetta saa käyttää vain kunnan työntekijä. Työnantaja ei tarjoa etätyöhön muita välineitä eikä työntekijälle korvata omien työvälineiden käyttöä. Vesilahden kunnan tietoturvaohjeet pätevät myös etätyössä. Etätyökokeilusta ei saa aiheutua työnantajalle uusia laite- ym. kustannuksia. Esimiehen kanssa sovitut järjestelyt 6. Palvelussuhteen ehdot etätyössä Palvelussuhteessa noudatetaan voimassaolevaa virka-/työehtosopimusta. Työnantaja ei kustanna työpaikan ja etätyöpaikan välisiä matkoja. Virkamatkat korvataan normaalin käytännön mukaisesti. Etätyötä ei voi tehdä työsuhteen ensimmäisen 6 kk:n aikana. Etätyöhön ei ole subjektiivista oikeutta. Työnantaja voi perustellusta syystä olla myöntämättä etätyöoikeutta. Työnantaja ei voi velvoittaa etätyöhön. Etätyöpäivänä sattunut tapaturma on työtapaturma vain, jos se sattuu työtehtäviä hoidettaessa. Tulkinnan tekee viimekädessä vakuutusyhtiö. Esimiehen kanssa sovitut erityisehdot 7. Sopimuksen voimassaolotämä määräaikainen sopimus voidaan solmia enintään xx.xx.-xx.xx.xxxx väliseksi ajaksi. Etätyön voi päättää kumpi tahansa ilman irtisanomisaikaa. Sopimuksen voimassaoloaika 8. Allekirjoitukset Paikka ja pvm Työnantajan edustaja Henkilö

125 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN PALVELUSOPIMUS Sopimus voimassa dd.mm Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

126 SOPIMUS LENTOLIIKENTEESTÄ 1 Sopimusosapuolet Sopimusosapuolet tässä palvelusopimuksessa ovat tilaajana Xxxxx kaupunki/kunta (myöhemmin Tilaaja ) ja tuottajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy (myöhemmin Tuottaja ). Tilaajan yhteyshenkilöt: Kaupungin/Kunnanjohtaja Xxxx Yyyyyy Hallintojohtaja Xxxxx Yyyyy Tuottajan yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Johtaja, Lentoliikenteen kehitys Marja Aalto 2 Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tampereen kaupunkiseudun kunnat, Tilaaja mukaan lukien, ovat käynnistäneet hankkeen kansainvälisten lentoyhteyksien lisäämiseksi Tampere-Pirkkalasta (myöhemmin Hanke ). Tavoitteena on, että osallistuvat kunnat rahoittavat Hanketta yhteensä n. 3,5 M eurolla vuosina Hanketta on kuvattu liitteessä 1 - Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta ja liitteessä 2 - Rahoitus- ja maksusuunnitelma osoittaman rahoituksen mukaisesti. Tuottaja on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiö ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Osapuolet ovat sopineet, että Hanke toteutetaan siten, että kaupunkiseudun kunnat ostavat tämän sopimuksen mukaisesti keskitetysti palveluita Tilaajalta, joka puolestaan vastaa Hankkeen hallinnosta sekä päättää alihankintapalvelujen ostamisesta ja muista käyttökohteista, joilla Hankkeen tarkoitus toteutuu. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

127 Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen Tämä sopimus on määräaikainen ja se on voimassa allekirjoitushetkestä lukien asti. Jatkosopimukset osapuolten välillä tehdään vuoden määräajaksi, yksi kalenterivuosi kerrallaan, liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma mukaisin vuosittaisin rahoitusosuuksin. Osapuolet aloittavat seuraavaa sopimuskautta koskevat neuvottelut aina kuluvan vuoden syyskuussa ja neuvottelut on saatettava päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Tilaaja toimii pääosin tämän sopimuksen palvelutilauksen osarahoittajana. Mikäli ulkopuolisen rahoituksen osalta tapahtuu sopimuskauden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumiseen, neuvotellaan tarvittaessa uusi sopimus. Tilaaja on koko sopimuskauden velvollinen osallistumaan niihin toimenpiteisiin, joihin heidän sitoumuksensa on etukäteen vahvistettu. Tilaajan vuosittainen osuus toimenpiteen kustannuksista määräytyy liitteen 2 Rahoitus- ja maksusuunnitelma -mukaisen rahoitusosuuden mukaan toimenpiteen kokonaiskustannuksesta. 4 Palvelujen sisältö ja laatu Tämän sopimuksen palvelutilaus kohdistuu liitteen 1 mukaisiin toimenpiteisiin. Toimintaa ohjaa ja rahoituksen kohdistamisesta toimenpiteisiin vastaa Tuottajan hallitus. Rahan käyttökohteet Lentoliikennerahan ensisijainen käyttötarkoitus on suorien lentoyhteyksien lisääminen Tampere-Pirkkalan lentoasemalle/-asemalta. Lentoliikennerahaa voidaan siten käyttää mm. seuraavasti: 1. Lentoyhteyksien ja uusien reittien avaamiseen ja markkinointiyhteistyöhön, 2. Keskisen ja läntisen Suomen matkustajapotentiaalin ohjaamiseen ja kasvattamiseen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, 3. Matkaketjujen vaiheittaiseen rakentamiseen palvelemaan keskisen ja läntisen Suomen matkustajien saapumista Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, 4. Aktiiviseen vaikuttamiseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansalliseen rooliin Sisä- Suomen yhteyspisteenä Suomen ja Euroopan välillä. Lentoliikennerahan käyttö on perusteltua, kun liikenneyhteys tukee Pirkanmaan vientiyritysten ja muiden organisaation toimintaa, luo matkailulle uusia kohdealueita sekä sujuvoittaa saapuvien matkustajien pääsyä Pirkanmaalle. Lentojen ja lentoaseman yleinen markkinointi tehdään yhteistyössä kaupunkiseudun matkailuorganisaation kanssa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

128 Tuottaja vastaa siitä, että sillä on riittävä ja pätevä henkilökunta, tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja välineet sekä toimivat prosessit palvelujen tuottamiseen. 5 Palvelujen tuotantotapa ja alihankinta Tuottajalla on oikeus tarvittaessa käyttää ulkoisia alihankkijoita palvelujen tuottamisessa. Tuottaja voi osallistua palveluja tukeviin kehittämishankkeisiin sopimuksen puitteissa. Mikäli kehittämishankkeet ovat useampivuotisia ja vaativat tilaajan rahoitusta, niistä on sovittava tilaajan kanssa. Tuottaja vastaa alihankkijoidensa toimista kuten omistaan. 6 Palveluihin liittyvä kehittämistoiminta Tuottaja vastaa palveluprosessiin ja palvelujen laatuun liittyvästä kehittämistyöstä ja palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Tuottajan palveluprosessien kehittäminen sisältyy palvelujen hintaan. Tilaajan erillisrahoitusta vaativat kehittämishankkeet valmistellaan yhteistyössä Tilaajan ja Tuottajan kesken. 7 Palveluverkko, tilat ja suuret laiteinvestoinnit Tuottaja vastaa omien tilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnan ja ylläpidon kustannuksista. Nämä on otettu huomioon palvelun hinnassa. 8 Palveluihin liittyvä tiedottaminen Tilaaja ja Tuottaja vastaavat yhteistyössä palvelujen järjestämiseen liittyvästä julkisesta tiedottamisesta kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Tilaaja vastaa valmistelun, päätöksenteon ja sen seurausten tiedottamisesta asianosaisille ja kuntalaisille. Tilaaja tiedottaa uusista palveluista ja vastaa palveluissa tapahtuvista sellaisten muutosten tiedottamisesta, joista Tilaaja on päättänyt. Tuottaja vastaa käytännön tason tiedottamisesta henkilöstölleen, asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen. Tuottaja vastaa myös Internet-sivustojensa ajantasaisuudesta. Osapuolet vastaavat palveluihin liittyvien muutosten tiedottamisesta toisilleen ja sidosryhmille edellä esitetyn työjaon mukaisesti. 9 Sopimuksen seuranta ja laadunhallinta Tuottaja raportoi kirjallisesti Tilaajalle maaliskuun loppuun mennessä sopimuksen edellisen kalenterivuoden toteutumasta. Raportista on käytävä ilmi ainakin toteutetut lentoliikennerahan käyttökohteet ja niihin liittyvät kustannukset. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

129 Tuottaja vastaa siitä, että palveluihin liittyviin tietojärjestelmiin kirjataan kaikki tarpeellinen palvelun toteutukseen liittyvä suorite-, laatu- ja kustannustieto. Tuottajan omat laatujärjestelmät ovat sopimuksessa sovitulla tavalla Tilaajan käytettävissä. Tilaajalla on oikeus suorittaa tarkastuskäyntejä arvioidakseen muun muassa palvelujen tuotantotapoja ja -prosesseja, tehokkuutta sekä lainmukaisuutta. Tilaajalla on oikeus toteuttaa omalla kustannuksellaan ulkopuolista auditointia ja muuta tarpeelliseksi katsomaansa toiminnallista ja taloudellista tarkastustoimintaa. 10 Vahingonkorvaus ja riskien hallinta Vahingonkorvausvastuussa on se, jonka vastuulla olevasta toiminnasta vahinkoa on aiheutunut. Alihankkijoidensa osalta Tuottaja huolehtii, että sille on toimitettu riittävät vakuudet vahinkojen korvaamiseksi. Tuottaja huolehtii siitä, että toiminnan vakuuttamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät palvelujen hintaan. 11 Toimintaa koskeva lainsäädäntö Mikäli sopimuskauden aikana toimintaa koskevassa lainsäädännössä tai siihen perustuvassa muussa viranomaisohjauksessa tapahtuu olennaisia muutoksia, osapuolet sitoutuvat tarvittaessa neuvottelemaan uusitun sopimuksen. 12 Sopimuspoikkeamat ja erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimusosapuolet sitoutuvat puuttumaan havaitsemiinsa sopimuspoikkeamiin välittömästi. Sopimuserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten välisin neuvotteluin. Ellei neuvotteluissa onnistuta, ratkaistaan erimielisyydet lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti Tampereella. Välimiesmenettelyn kieli on suomi. 13 Salassapito Tilaaja julkisyhteisönä noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) sekä muissa laeissa ja asetuksissa olevia määräyksiä. Edellä mainittu lainsäädäntö määrittelee sen, mitkä Tilaajan hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia ja mitkä salassa pidettäviä. Sopimusosapuolet toteavat, että tämän palvelutilauksen puitteissa ne joutuvat käsittelemään paljon yritysten liiketoimintaan liittyvää luottamuksellista materiaalia, minkä vuoksi salassapitosäädösten noudattamisessa ja luottamuksellisen tiedon levittämisessä tulee käyttää erityistä varovaisuutta. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

130 Sopimusosapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa salassa pidettävät missä tahansa muodossa olevat aineistot ja tiedot, jotka on salaisiksi merkitty tai jotka on sellaisiksi ymmärrettävä sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Sopimusosapuolet sitoutuvat luovuttamaan salassa pidettäviä tietoja palveluksessaan oleville henkilöille ainoastaan siinä laajuudessa kuin on katsottava välttämättömäksi osapuolten välisen sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Sopimusosapuolet vastaavat siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt sekä mahdollisesti käyttämät alihankkijat sitoutuvat edellä mainittuihin salassapitosäännöksiin. Salassapitoa tai hyväksikäyttämisen kieltoa koskevat velvollisuudet eivät koske sellaisia tietoja, jotka ovat yleisesti saatavilla tai ovat muuten julkisia sopimusosapuoli on saanut erikseen kolmannelta osapuolelta ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta ovat olleet vastaanottavan Sopimusosapuolen hallussa ilman lakiin tai sopimukseen perustuvaa salassapitovelvollisuutta jo ennen kuin samat tiedot on saatu toiselta Sopimusosapuolelta viranomaistoiminnan julkisuutta koskevan lainsäädännön mukaan ovat julkisia. Tämän kohdan määräykset ovat voimassa myös palvelusopimuksen päättymisen jälkeen koskien tämän sopimuksen aikana kertyneitä salassa pidettäviä aineistoja. 14 Tekijänoikeudet ja muut oikeudet Ellei toisin ole kirjallisesti sovittu, tekijänoikeudet palvelun tuloksiin eivät siirry Tilaajalle. Tilaajalla on pysyvä käyttöoikeus palvelun tuloksiin sekä muuhun Tuottajan luovuttamaan aineistoon sopimuksen mukaisen palvelun käyttöön liittyvässä tarkoituksessa. Käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää, kopioida ja tehdä tai teettää muutoksia palvelun tuloksiin. Tietojen, materiaalien, immateriaalioikeuksien ja muiden tulosten käytössä Tilaaja sitoutuu niihin salassapito- ja muihin sopimuksiin, joihin Tuottaja on sitoutunut suhteessa kolmansiin osapuoliin. Tuottajalla ja sen alihankkijoilla säilyy oikeus niiden aiemmin kehittämiin tai muussa kuin tässä sopimuksessa määritellyssä yhteistyössä syntyneisiin tuotteisiin, palvelumuotoihin ja - tapoihin. Tilaajalla on oikeus saada ajantasainen tieto palvelun toteuttamisen tilanteesta. Tuottaja siirtää nämä velvoitteet alihankkijoilleen niiden kanssa laadittavissa sopimuksissa. Edellä sanotun estämättä Tuottajalla on rajoittamaton oikeus käyttää, levittää, jakaa eri alustoilla, välittää, edelleen luovuttaa ja muokata mainittuja tuloksia ja muita oikeuksia vapaasti ilman erillistä korvausta omassa liiketoiminnassaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

131 Palvelun hinta ja laskutus Tilaajan osuus koko projektin hinnasta on kuvattu liitteessä 2, josta vuosittaiset rahoitusosuudet käyvät ilmi. Tilaaja maksaa sopimuskauteen kohdistuvan vuosittaisen rahoitusosuuden kiinteänä ennakkona, jonka Tuottaja laskuttaa yhdessä erässä kummankin osapuolen allekirjoitettua sopimuksen. Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Tuottaja käyttää ennakkomaksut vain tällä sopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesti sopimuskauden aikana toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Mikäli toiminnassa jäädään suunnitelluista tavoitteista tai laajuudesta siten, että sillä on merkittäviä kustannuksia pienentäviä vaikutuksia, neuvotellaan sopimusosapuolten kesken käyttämättä jäävästä ennakosta, sen käytöstä tai palauttamisesta sopimuskautta seuraavan huhtikuun loppuun asti. Elleivät osapuolet pääse asiasta sopimukseen, käyttämätön ennakko palautetaan Tilaajalle. 16 Muut ehdot Tuottaja on velvollinen siirtämään alihankkijoilleen ja kumppaneilleen kaikki tämän sopimuksen ehdot ja velvoitteet niiden kanssa solmittavissa sopimuksissa. Sopimusosapuolilla ei ole oikeutta siirtää tätä sopimusta kolmansille osapuolille. Sopimusta voidaan olosuhteiden olennaisen, odottamattoman muutoksen perusteella muuttaa, jolloin osapuolet neuvottelevat uusitun sopimuksen. Paikka, päiväys ja allekirjoitukset / 2016 Xxxxxx KAUPUNKI TREDEA OY Xxxxx YYYYY Kaupungin/Kunnanjohtaja Harri Airaksinen Toimitusjohtaja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

132 LIITE 1 Kuntajohtajakokouksen päätös lentorahan käytöstä ja kuntien osallistumisesta Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

133 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

134 LIITE 2 RAHOITUS- JA MAKSUSUUNNITELMA Rahoitus määräytyy asukaslukujen suhteessa alla olevan taulukon mukaisesti. Lähde: Väestötietojärjestelmä, rekisteritilanne Kunta 2015 Kokonais- Vuosittaiset rahoitusosuudet väkiluku %- osuus osuus Kangasala , Lempäälä , Nokia , Orivesi , Pirkkala , Tampere , Vesilahti , Ylöjärvi , Kaupunkiseutu , Akaa , Hämeenkyrö , Ikaalinen , Juupajoki , Kihniö , Mänttä-Vilppula , Parkano , Punkalaidun , Pälkäne , Ruovesi , Sastamala , Urjala , Valkeakoski , Virrat , Muut Pirkanmaa , Jämsä , Kaikki yhteensä , Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu Tampere

135 KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE Rekisteriyksikkö ALHORINNE Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: Nimi: ALHORINNE Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Vesilahti (922) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin K10327 / 5 m m Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN Taustakartta on viitteellinen Mittakaava 1: Kartat MML, kunnat (ei kopiointilupaa)

Toimintakate ,

Toimintakate , Tuloslaskelma 20.9.2017 Tammikuu-Syyskuu 2017 Kustannuspaikka: 6001, 6002, 6003, 6005, 6011, 6101, 6102, 6104, 6201, 6301, 6401, 6411, 6420, 6423, 6430, 6440, 6441, 6442, 6443, 6444, 6445, 6450, 7300,

Lisätiedot

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä Kunnanhallitus 12.5.2014 78 liite n:o 1 Kunnanjohtajan päätökset 1.3.2014-30.4.2014 :t 6-16 Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä 1.3.2014 alkaen. Teille

Lisätiedot

Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-%

Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Tiliraportti Tammikuu-Marraskuu 2015 Kustannuspaikka: 6001, 6002, 6003, 6005, 6011, 6101, 6102, 6103, 6104, 6201, 6301, 6401 Summatasot: Kustannuspaikka 3.11.2015 Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut

Lisätiedot

563 OULAISTEN KAUPUNKI

563 OULAISTEN KAUPUNKI 30 PERUSTURVA TP 2016 TA+MUUT. 2017 RAAMI 2018 Ero% HKE 2018 Ero% 30.11.2017 tehty lisää karsintaa 200.000,- euroa TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 3 302 472 3 423 619 3 423 619 0,0 3 242 381-5,3 3060 Muut

Lisätiedot

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Syyskuu Vesilahti

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Syyskuu Vesilahti Koko kunnan toteuma 1-9 2016.xlsx Tuloslaskelma 10.10.2016 Tammikuu-Syyskuu 2016 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintatuotot 6 332 678 3 307 322 3 025 356 52,2

Lisätiedot

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Lokakuu Vesilahti

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Lokakuu Vesilahti Koko kunnan toteuma 1-10 2016.xlsx Tuloslaskelma 2.11.2016 Tammikuu-Lokakuu 2016 922 Vesilahti Ta 2016 Ta-Tot.2016 TA-% 2015 TP2015 Toimintatuotot 6 332 678 3 674 622 2 658 056 58,0 4 656 765 6 077 661

Lisätiedot

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Joulukuu Vesilahti

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Joulukuu Vesilahti Koko kunnan toteuma 1-12 2016.xlsx Tuloslaskelma 20.1.2017 Tammikuu-Joulukuu 2016 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2016 Ta-Tot.2016 TA-% Toteutunut 2015 TP2015 Toimintatuotot 6 610 678 5 529 899 1 080 779 83,7

Lisätiedot

Tp Budjetti Toteuma Poikk. Tot. %

Tp Budjetti Toteuma Poikk. Tot. % Juupajoen kunta Sivu 1 JUUPAJOEN KUNTA Tulot 3001 Vesi- ja jätevesimaksut 441.715 476.730 476.053,25 676,75 99,9 3003 Vesihuollon liittymismaksut 3.360 20.000 4.890,00 15.110,00 24,5 3015 Kaukolämmön myyntituotot

Lisätiedot

Talousarvion seuranta

Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tammi-marraskuu 218 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä ja maatalouslomitusta) 1 euroa 15 1 Talousarviovertailu 218 9 314 9 594 8 85 6 165 6 4176 54 5 1 973 2 1192 215 1 754 1 568

Lisätiedot

Talousarvion seuranta

Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tammi-syyskuu 218 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä ja maatalouslomitusta) 1 euroa 15 1 5-5 9 594 7 621 5 37 6 54 7 24 5 298 1 771 715 2 215 1 779 1 54 77 % 73 % 72 % 81 % 75 % 819

Lisätiedot

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA

Tilinp. TA Ta-muut. Ta + Toteutuma Poikkeama Tot. 2013 2014 2014 Ta-muutos 2014 2014 % TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TARVASJOEN KUNTA Sivu 1 TARVASJOEN KUNTA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 3101 Myyntitulot valtiolta 40.632 44.900,00 44.900,00 3.968,52 40.931,48 8,8 3102 Myyntitulot kunnilta 445.358 434.873,00

Lisätiedot

911 VALTIMO Toiminto: Kohde: TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti:

911 VALTIMO Toiminto: Kohde: TALOUSARVION TULOSLASKELMA 2017 Projekti: 911 VALTIMO Toiminto: - - 999 Kohde: - - 565 TALOUSARVION TULOSLASKELMA 217 Projekti: - - 9852 51 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 215 TA+MUUT. KV 217 Ero% 216 MAKSUTUOTOT 26 5 21 3 13-39, 3285 Rakennusvalvonta-

Lisätiedot

Tuloslaskelma (valitut yksiköt peräkkäin) 1-12 / 2018 Valitut tositesarjat: 10000,11000

Tuloslaskelma (valitut yksiköt peräkkäin) 1-12 / 2018 Valitut tositesarjat: 10000,11000 Tuloslaskelma (valitut yksiköt peräkkäin) 1-12 / Valitut tositesarjat: 10000,11000 1835 Tili Tilinimi Toteuma 1-12/ Toteuma 12/ Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS TP2017 Muutos 1-12/2017> 1835 KUNTAKEHITYS

Lisätiedot

Tuloslaskelma 1-12 / 2016 Valitut tositesarjat: 10000,11000

Tuloslaskelma 1-12 / 2016 Valitut tositesarjat: 10000,11000 Tuloslaskelma 1-12 / 216 Valitut tositesarjat: 1,11 1635 216 Raportti tulostettu: 15.3.217 (9:44) Toteuma 1- Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS Toteuma 1-1635 Kulttuuri Toteuma 12/216 TP 215 12/216

Lisätiedot

*****TOIMINTAKATE ,70-96,61

*****TOIMINTAKATE ,70-96,61 Luumäen kunta TOT.VERT. TA+MUUTOS, TOT, +% SIVU 1 100 KUNNANHALLITUS TOIMINTATUOTOT 3186 Myyntituotot kunnilta 5.500 0 5.500 0,00 0,00 * Korvaukset kunnilta ja 5.500 0 5.500 0,00 0,00 3198 Muut myyntituotot

Lisätiedot

KÄYTTÖ TA KÄYTTÖ TA TS TS 2014 2015 2015 01-06 2016 2017 2018

KÄYTTÖ TA KÄYTTÖ TA TS TS 2014 2015 2015 01-06 2016 2017 2018 Parikkalan kunta Sivu 1 004060 Saaren koulu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 3116 Muut myyntituotot kunnilta 4.287 3.000 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä

Lisätiedot

Talousarvion seuranta

Talousarvion seuranta Talousarvion seuranta tammi-joulukuu 218 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä ja maatalouslomitusta) 15 1 6 718 6 29 6 54 1 16 9 66 9 594 5-5 2 316 2 479 2 215 1 789 1 241 819 112 % 98 % 96 % 96 % 1 % 152

Lisätiedot

2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 2014

2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 2014 TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 000100 Rahoitus 5000 Kunnan tulovero 6 444 942 6 350 000,00 6 600 000,00 6 700 000,00 6 850 000,00 5100 Kiinteistövero 518 186 570 000,00 575 000,00 575 000,00 575 000,00 5200 Osuus

Lisätiedot

Valmisteluvaiheraportti

Valmisteluvaiheraportti 1.11.2018 Tili Tilin nimi TP 2017 Muutettu TA 2018 Toteuma 1-9/2018 KH 6.11. Esitys KJ Muutos % TA 2017 / KH 6.11. Muutos / TP 2018 / KH 6.11 162 POMARKUN KUNTA 10 30 TOIMINTATUOTOT 2 04 672 1 98 29 1

Lisätiedot

Valmisteluvaiheraportti (valitut yksiköt peräkkäin)

Valmisteluvaiheraportti (valitut yksiköt peräkkäin) Tili Tilin nimi TP 2017 Muutettu TA 2018 Toteuma 1-10/2018 Esitys KJ KH KV Muutos % TA 2018 / KV 14.12. Muutos % TP 2017 / KV 14.12. 162 POMARKUN KUNTA 10 30 TOIMINTATUOTOT 2 054 672 1 985 529 1 400 177

Lisätiedot

Tuloslaskelma 1-12 / 2017 Valitut tositesarjat: 10000,11000

Tuloslaskelma 1-12 / 2017 Valitut tositesarjat: 10000,11000 Tuloslaskelma 1-12 / Valitut tositesarjat: 1,11 16264 Raportti tulostettu: 6.3.218 (1:15) Toteuma 1- Muutettu KS Jäljellä MKS Toteuma-% MKS Toteuma 1-16264 Vesihuoltolaitos Toteuma 12/ TP 216 12/ 12/216

Lisätiedot

Valmisteluvaiheraportti tileittäin (valitut yksiköt peräkkäin

Valmisteluvaiheraportti tileittäin (valitut yksiköt peräkkäin Tili Tilin nimi 18413000 Yhteiset toiminnot 30 TOIMINTATUOTOT 188 464 76 650 11 354 11 354 73 354 300 Myyntituotot 16 944 11 650 11 354 11 354 73 354 3080 Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset

Lisätiedot

Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi

Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä Jaksolla: 04-2019 TULOSLASKELMA Kausisaldo Kum.saldo Kum. Budjetti Budjetti Kum.saldo 04-2019 04-2019 Budjetti Ero % Ero Ed.vuosi Yh 5/13.6.2019/ 18, liite 1 TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Tilinp. Ed.TA TA Muutos Muutos Tot. Tot.% %/Ed.TA %/TP 2016 TA/Tot Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA

Tilinp. Ed.TA TA Muutos Muutos Tot. Tot.% %/Ed.TA %/TP 2016 TA/Tot Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA KOSKEN TL KUNTA Sivu 1 011201 Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT 5000 KK-palkat -35.838-37.432-37.484 0,1 4,6-28.005 74,8 5005 Kokouspalkkiot -2.124-1.400-700

Lisätiedot

Ed.TP TA Toteutuma Poikkeama Tot.% Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA

Ed.TP TA Toteutuma Poikkeama Tot.% Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA KOSKEN TL KUNTA Sivu 1 011201 Hallinto/Vapaa-ajanlautakunta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT 5000 KK-palkat -34.230,22-34.564,00-13.619,89 20.944,11 39,4 5005 Kokouspalkkiot

Lisätiedot

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492)

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) INTIME/Talouden Suunnittelu 5610 Eläinlääkintähuolto Selite

Lisätiedot

INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Osaprosessi: 310 VARHAISKASVATUS Selite TA+muutokse Viranhalt.esit. KV Muutos % TULOSLASKELMA

INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Osaprosessi: 310 VARHAISKASVATUS Selite TA+muutokse Viranhalt.esit. KV Muutos % TULOSLASKELMA Sastamalan kaupunki Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 113 Osaprosessi: 310 VARHAISKASVATUS Selite TA+muutokse Viranhalt.esit. KV Muutos % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3119 Muut myyntituotot kunnilta

Lisätiedot

Harjavallan kaupunki

Harjavallan kaupunki Tuloslaskelma Huhtikuu 2017 31.5.2017 400 Harjavallan kaupunki Ta 2017 Tot. Jäljellä Tot % Tot. 2016 Muutos 16-17 Muutos% 16-17 Toimintatuotot 10 701 196 3 002 512 7 698 684 28,1 % 3 712 015-709 503-19,1

Lisätiedot

Auran kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 200 HALLINTO :00:48

Auran kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 200 HALLINTO :00:48 Auran kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 200 HALLINTO 24.9.2018 11:00:48 3140 Muut myyntituotot 3 303 3591 Sos.toimen vyörytykset 125 127 124 896 * TULOT 128 430 124 896 4001 Vak.vir.hal.kk-palkat

Lisätiedot

75.812,99-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,

75.812,99-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , , Muonion kunta Ta-vertailu talousarvio ja ed.vuosi SIVU 1 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 270,00 3135 Oppisopimuskou koulutuskorvauk 0 0,00 0 0,0 0 1.033,05 3150 Sisäiset myyntituotot(sis) 560 0,00 560 0,0 0

Lisätiedot

Tili Tili(T) Kump. Kump.(T) TP 2016 TA 2017 yht TB 2018 TS 2019 TS Muut myyntituotot Myyntituotot

Tili Tili(T) Kump. Kump.(T) TP 2016 TA 2017 yht TB 2018 TS 2019 TS Muut myyntituotot Myyntituotot 3140 Muut myyntituotot -1 100 0 0 0 0 3000 Myyntituotot -1 100 0 0 0 0 3530 Muut tuotot 0-1 845 0 0 0 3540 Lahjoitukset -758 0 0 0 0 3400 Muut toimintatuotot -758-1 845 0 0 0 3000 TOIMINTATUOTOT -1 858-1

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Liikuntapalvelut. Liikultk KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 JA TS TP 2014 TA 2015 KS 2016 TS 2017 TS 2018

NURMIJÄRVEN KUNTA. Liikuntapalvelut. Liikultk KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 JA TS TP 2014 TA 2015 KS 2016 TS 2017 TS 2018 18434001 Liikuntapalvelun yhteiset 30 TOIMINTATUOTOT 211 0 0 0 0 340 Muut toimintatuotot 211 0 0 0 0 3500 Muut toimintatuotot 211 0 0 0 0 35370 Muut tuotot 211 0 0 0 35390 Käyttösuunnitelman oikaisutulot

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014 Äänekosken kaupunki Sivu 1 01000310 Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 3140 Työsuorituksien myyntituotot 10.400 10.000 4.188 8.000-20,0 Muut suoritteiden

Lisätiedot

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014 PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_ 22.1.2015 1 Toimielin 39 YHT.TOIM.AL.PERUSTURVAPALVELUT TP 2012 TP 2013 12-2013 Tot. % KS + M Kasvu Kasvu 12 - Tot. % Jäljellä Poikkeama TP2013 -%

Lisätiedot

********************************************************************************* * * * 83 Tilattu :33 SLRAPO * * Taipalsaaren kunta

********************************************************************************* * * * 83 Tilattu :33 SLRAPO * * Taipalsaaren kunta ********************************************************************************* * 83 Tilattu 25.06.2019 11:33 SLRAPO * * Taipalsaaren kunta Käynnistynyt 25.06.2019 11:33 LEENAHUL * * LISTAUSKAUSI 201905

Lisätiedot

Kaupunkikehityslautakunta&kp=50&kk=03...

Kaupunkikehityslautakunta&kp=50&kk=03... Sivu 1/8 Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Maaliskuu 2019 50 Kaupunkikehityslautakunta Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2019 Jäljellä Tot% Ta/Tot Tot kuluva kausi TP2018 Ennuste TP 2019 5000 Tekn toimen

Lisätiedot

LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7. 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO -7000 -490-49 -1800-9339 -9339 -9339 -9339 -9339 752 YLLÄPITÄJÄN HALL. JA YHT.TOIM.

LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7. 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO -7000 -490-49 -1800-9339 -9339 -9339 -9339 -9339 752 YLLÄPITÄJÄN HALL. JA YHT.TOIM. POHJOIS-KARJALANAMMATrIOPISTOVALTIMO LIITE 4 ArnoV jk 23.10.2013 asia no 7 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 750 LuonAMUSH ENKILÖJOHTO Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

Lisätiedot

Kaupunkikehityslautakunta&kp=50&kk=07...

Kaupunkikehityslautakunta&kp=50&kk=07... Sivu 1/2 Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Heinäkuu 2019 50 Kaupunkikehityslautakunta Ta Toteutunut 2019 Jäljellä Tot% Ta/Tot Tot kuluva kausi TP2018 Ennuste TP 2019 Toimintatuotot 7 737 545 4 737 639

Lisätiedot

88.022,42-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,2 0

88.022,42-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,2 0 Muonion kunta Ta-vertailu talousarvio ja ed.vuosi SIVU 1 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 0,00 3135 Oppisopimuskou koulutuskorvauk 0 150,00 150-0,0 0 274,90 3150 Sisäiset myyntituotot(sis) 640 0,00 640 0,0 0

Lisätiedot

Taipalsaaren kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 300 Hallintopalvelut :37:56

Taipalsaaren kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 300 Hallintopalvelut :37:56 Taipalsaaren kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 300 Hallintopalvelut 14.1.2016 11:37:56 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3025 Sisäiset myyntituotot 472 993 449 700 504 440 3074 Myyntitulot

Lisätiedot

Sivu TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,43 63,5

Sivu TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,43 63,5 Sivu 1 KUNTAYHTYMÄ Hallinto 000101 Yhtymävaltuusto 4001 kokouspalkkiot -9500,00-7649,48-1850,52 80,5-9500,00-7649,48-1850,52 80,5-9500,00-7649,48-1850,52 80,5 4100 Henkilösivukulut 4101 Eläkekulut 4100

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti muutos Kittilän kunta Sivu 1 00000300 KUNNANVALTUUSTO 3200 Yleishallinnon maksut 500,00 500 4050 Luottamustoimen palkkiot -74 000,00-74 000 4058 Vakinaisten viran- ja toimenhalt -7 000,00-7 000 4100 KuEL-maksut

Lisätiedot

Ta 2018 Tot Tot. % Tot. 2017

Ta 2018 Tot Tot. % Tot. 2017 Tuloslaskelma Tammikuu-Elokuu 2018 Tulosalue: 660, 690 Summatasot: Vastuualue 7.9.2018 Ta 2018 Tot. 2018 Tot. % Tot. 2017 Muutos% 2017-2018 Ennuste 31.12.2018 TP 2017 6610 Yhteiset palvelut Toimintatuotot

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Viitasaaren kaupunki Sivu 1 00001040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3040 Joukkoliikenteen myyntitu 15-15 -100,0-15 Liiketoiminnan myyntituotot

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 760 VESIHUOLTOLAITOS :30:38

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 760 VESIHUOLTOLAITOS :30:38 SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3001 Vesimaksut 1 304 237 1 300 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000 3002 Jätevesimaksu 2 155 439 2 100 000 2 200 000 2 200 000 2

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 630 KUNTATEKNIIKKA :28:43

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 630 KUNTATEKNIIKKA :28:43 SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3050 Jätteen kulj- ja käsittelymaks 46 897 30 000 30 000 30 000 30 000 3132 Sähkön myynti 1 960 1 700 1 700 1 700 1 700 3133 Autopaikkojen

Lisätiedot

Valmisteluvaiheraportti (valitut yksiköt peräkkä

Valmisteluvaiheraportti (valitut yksiköt peräkkä 9 2020 2021 Tili Tilin nimi 14156 YMPÄRISTÖ- JA LUPAPALVELUT TOIMIALA 30 TOIMINTATUOTOT 5 033 072 4 534 458 3 452 169 300 Myyntituotot 1 627 033 1 627 033 752 188 3050 Jätehuoltotuotot 463 700 463 700

Lisätiedot

6.8 Paikallisesti päätettävät asiat Oppimisen arviointia koskevaa opetussuunnitelmaosuutta valmisteltaessa pohditaan erityisesti, miten arviointia ja palautteen antamista kehitetään oppimista edistävänä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS, SITOVUUSTASO ULKOISET Tili TilI Kumppanikoodi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS, SITOVUUSTASO ULKOISET Tili TilI Kumppanikoodi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 3530 Muut tuotot 0-1 845-1 845-1 900-1 945 3410 Muut tuotot yht. 0-1 845-1 845-1 900-1 945 3001 TOIMINTATUOTOT 0-1 845-1 845-1 900-1 945 4011 Luottamushenkilöiden palkkiot 12 083 13 000 13 000 13 000 13

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI 31.8.2016 Kumulatiivinen toteuma 66,67 % TULOSLASKELMA TA 2016 Toteuma 31.8.2016 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 047 172 734 796 70,2

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Viitasaaren kaupunki Sivu 1 00001040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3040 Joukkoliikenteen myyntitu 15-15 -100,0-15 3050 Jätteen kulj. ja

Lisätiedot

TP TA TA Muutos% Muutos 2013 2014 2015 eur

TP TA TA Muutos% Muutos 2013 2014 2015 eur Haapaveden kaupunki Sivu 1 Talousarvio 11:02:08 002200 Ympäristöpalv. hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Maksutuotot Yleishallinnon maksut 3200 Yleishallinnon maksut 20 Yleishallinnon maksut 20 Maksutuotot

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 611 TEKN. HALLINTO JA VARIKKOPALV :20:07

SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 611 TEKN. HALLINTO JA VARIKKOPALV :20:07 SIILINJÄRVEN KUNTA Budjettiyhteenveto Sivu 1 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3128 Koulutuskorvaukset 10 3140 Muut myyntituotot 6 603 3143 Työpalv/tarvikk myynti 1 930 2 000 2 000 2 000 2 000 Myyntituotot

Lisätiedot

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin Tammikuu-Joulukuu 4110 Opetus ja kultt.toimen hallin Ta Toimintatuotot 800 0 800 785 15 98,1 Myyntituotot 600 0 600 518 82 86,4 Muut toimintatuotot 200 0 200 267-67 133,5 Toimintakulut -223 277-2 096-225

Lisätiedot

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3

Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Luumäen kunta TA 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMA Tekla Tekninen osasto 19.2.2015 3 Alkuper. Ta-muutos Ta + muutos talousarvio yhteensä 7000 Tekninen toimisto 3198 Muut myyntituotot 0-7 700-7 700 * Muut suoritt.

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

TP Ed.Budj. Muutos Bu+muutos BUDJETTI Muutos %

TP Ed.Budj. Muutos Bu+muutos BUDJETTI Muutos % Vaalan kunta Sivu 1 001411 Muu elinkeinotoimi 4001 Henkilöstökulut 4002 Palkat ja palkkiot 4003 Maksetut palkat ja palkkiot 4001 Vakinaisten viranhaltijain kk-pa -30.522-36.778-36.778-41.000 11,5 4003

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.045,81 54,5-1.286,61 240,80-1.055,48-2.342-2.101-1.920 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.880,87 108,3-5.240,33-3.640,54-5.792,97-11.033-14.674-14.260

Lisätiedot

6.117,17-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,8 0

6.117,17-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,8 0 Muonion kunta Ta-vertailu talousarvio ja ed.vuosi SIVU 1 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 7,40 3599 Luontaisedun vastatili 0 0,00 0 0,0 0 7,40 * Muut toimintatuotot 0 0,00 0 0,0 0 7,40 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset)

Lisätiedot

TEKNISET PALVELUT 170 YKSITYISTIEASIAT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT

TEKNISET PALVELUT 170 YKSITYISTIEASIAT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT SIILINJÄRVEN KUNTA W_tulosalueet/tili VIENNIT Sivu 1 60 TEKNISET PALVELUT 170 YKSITYISTIEASIAT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3140 Muut myyntituotot 478 0-41 41 0,0 0 0,0 * Myyntituotot (ulk) 478 0-41 41

Lisätiedot

12.404,91-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,7 0

12.404,91-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,7 0 Muonion kunta Ta-vertailu talousarvio ja ed.vuosi SIVU 1 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 14,80 3599 Luontaisedun vastatili 0 0,00 0 0,0 0 14,80 * Muut toimintatuotot 0 0,00 0 0,0 0 14,80 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset)

Lisätiedot

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Pihtiputaan kunta Sivu 1 00002040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3050 Jätteen kulj. ja käsittel 260.000 128.529 131.471 49,4 260.000 88.687

Lisätiedot

(LUVIAN KUNTA) Tehtäväalueittain menot, ympyrät, :55: KUM TOT

(LUVIAN KUNTA) Tehtäväalueittain menot, ympyrät, :55: KUM TOT LUVIAN KUNTA ( 1216 KUM TOT ) Tehtäväalueittain menot, ympyrät, 15.2.2017 14:55:36 (EUR) HALLINTO, SIVISTYSLAUTAKUNTA (00000600) 1216 KUM TOT 204 503.18 PERUSKOULUTUS (00000605) 2 857 158.38 MUU KOULUTUS

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Viitasaaren kaupunki Sivu 1 00001040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3050 Jätteen kulj. ja käsittel 350.000 41.199 308.801 11,8 350.000-555

Lisätiedot

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Pihtiputaan kunta Sivu 1 00002040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3050 Jätteen kulj. ja käsittel 260.000 88.408 171.592 34,0 275.000-680

Lisätiedot

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Pihtiputaan kunta Sivu 1 00002040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3050 Jätteen kulj. ja käsittel 260.000 20.925 239.075 8,0 260.000 32.920

Lisätiedot

Yksiköt peräkkäin, KS

Yksiköt peräkkäin, KS Yksiköt peräkkäin, KS Valitut tositesarjat 10000,11000 1-12 / 18530 YHT.TOIM.AL.PERUSTURVAPALVELUT 10000 Ulkoiset 11000 TA/KS muutokset 20000 Sisäiset (eliminoinnit) 185 18530 Tili Tilinimi ) 18530 YHT.TOIM.AL.PERUSTURVAPALVELUT

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Viitasaaren kaupunki Sivu 1 00001040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3050 Jätteen kulj. ja käsittel 350.000 41.311 308.689 11,8 350.000-291

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö Budj. Toteutuma PoikkeamaKäyttö- Erotus summa % summa % ed.vuosi Viitasaaren kaupunki Sivu 1 00001040 TEKNINEN LAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3040 Joukkoliikenteen myyntitu 15-15 -100,0 15 3050 Jätteen kulj. ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 5.12.2012

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 5.12.2012 560VA Nuoriso- ja liikuntatoimi 2012 12 560TA Hallinto 3 Toimintatuotot 0 0 0 30 Myyntituotot 0 0 0 4 Toimintakulut 445 637 445 637 444 369 40 Henkilöstökulut 395 177 395 177 395 177 41 Palkat ja palkkiot

Lisätiedot

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä TALOUSARVIO EHDOTUS 2019

Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä TALOUSARVIO EHDOTUS 2019 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä TALOUSARVIO EHDOTUS 2019 TA TA KUNTAYHTYMÄ 2018 2019 Hallinto 000101 Yhtymävaltuusto 4001 kokouspalkkiot -9500-8000 -9500-8000 -9500-8000 4100 KuEL-maksut -410-400

Lisätiedot

TP :30: TA 2013 POHJA 2014 YKSIKÖT 2014 TS 2015 POHJA TS 2016 POHJA

TP :30: TA 2013 POHJA 2014 YKSIKÖT 2014 TS 2015 POHJA TS 2016 POHJA Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky Pääbudjetti 6.11.2013 14:30:54 INTIME/Talouden Suunnittelu 111 Tulosyksikkö: 820 Savonlinna Selite TP 2012 TA 2013 POHJA 2014 YKSIKÖT 2014 TS 2015 POHJA TS 2016 POHJA Muutos-%

Lisätiedot

Aine Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

Aine Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Aine Vuosiluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 18 10 42 A1-kieli - - - - - - - - - - - - - - 9 7 16 B1-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

3 Käyttöhäiriöiden, joiden on todettu vaikuttaneen vedenkäyttäjien veden laatuun tai saatavuuteen, lukumääräisenä tavoitteena on nolla.

3 Käyttöhäiriöiden, joiden on todettu vaikuttaneen vedenkäyttäjien veden laatuun tai saatavuuteen, lukumääräisenä tavoitteena on nolla. Keski-Uudenmaan Vesi Ky Yh/6 22.8.2019/ 22 / liite 1 TALOUSARVIO VUODELLE 2020 Toiminnalliset tavoitteet 1 Kuntayhtymän perustavoitteena on toimittaa korkealaatuista, vähintään normien mukaista talousvettä

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

6.000,00 TOIMINTATUOTOT

6.000,00 TOIMINTATUOTOT Jämsän Vesi Sivu 1 Ulkoinen/Sisäinen 01.01. - 31.12. 075000 Jämsän Veden hallintopalvelut 3520 Varastolisä 6.000,00 6.000,00 6.000,00 6.000,00 Valmistus omaan käyttöön 3710 Valmistus omaan käyttöön/palkat

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Käyttö muutos %

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Käyttö muutos % TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 031010 Kunnanhallitus 3530 Muut tuotot 11.002,14-100,0 4001 Kokouspalkkiot -25.000-25.000-31.159,90 124,6 4100 KuEL-maksut -800-800 -1.528,94 191,1 4101 Eläkemenoperust.maksu -14.929-14.929-17.043,27

Lisätiedot

Tili Tili(T) Kump. Kump.(T) TP 2016 TA 2017 yht TB 2018 TS 2019 TS Muut myyntituotot Myyntituotot

Tili Tili(T) Kump. Kump.(T) TP 2016 TA 2017 yht TB 2018 TS 2019 TS Muut myyntituotot Myyntituotot 3140 Muut myyntituotot -1 100 0 0 0 0 3000 Myyntituotot -1 100 0 0 0 0 3530 Muut tuotot 0-1 845 0 0 0 3540 Lahjoitukset -758 0 0 0 0 3400 Muut toimintatuotot -758-1 845 0 0 0 3000 TOIMINTATUOTOT -1 858-1

Lisätiedot

TALOUSARVION 2017 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2017 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2017 SEURANTARAPORTTI 31.5.2017 SIIKAJOEN KUNTA Kumulatiivinen toteuma 41,67 % TULOSLASKELMA TA 2017 + muutokset Toteuma 31.5.2017 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.920-1.045,81-874,19 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.200-8.880,87 680,87 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -370-370

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017 Liikultk KS Toteuma 1-12/2016 KS 2016

LIIKUNTAPALVELUT KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017 Liikultk KS Toteuma 1-12/2016 KS 2016 n nimi 18434000 Liikuntapalvelut 10 30 TOIMINTATUOTOT 166 177 158 000 169 856 154 000 300 Myyntituotot 3 627 3 550 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 627 3 550 31990 Muut myyntituotot 3 627 3 550 321

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu Osavuosikatsaus tammi - lokakuu 31.10.2013 Kunnanhallitus 26.11.2013 170 Tuloslaskelma, kumulatiivinen Lokakuu 2013 Alavieskan kunta Kirjanpidon tilanne 19.11.2013 1 000 TP 2012 TA 2013 10/2012 TP:n tot-%

Lisätiedot

Käyttö B + M Käyttö Käyttö %

Käyttö B + M Käyttö Käyttö % Kittilän kunta Sivu 1 00000600 KOULUTOIMEN HALLINTO TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset 3310 Muut tuet ja avustu 3000 Tuet ja avustukset 3000 Vuokratuotot 3450 Koneiden ja laitte 1000 Vuokratuotot

Lisätiedot

Eurajoen kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Hallinto sivistystoimi :40:11

Eurajoen kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Hallinto sivistystoimi :40:11 Eurajoen kunta Budjettiyhteenveto Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 6000 Hallinto sivistystoimi 22.9.2016 13:40:11 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset YHTEENSÄ 4001 Vakinaisten palkat KuEL -186

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

ESITYS KJOHT TA Muutos Toteutuma

ESITYS KJOHT TA Muutos Toteutuma Kauhavan kaupunki Sivu 1 00000001 KAUHAVAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3055 Myyntituotot kaksineuvoiselta 20 000 20 000 20 000 3060 Muut liiketoiminnan

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

TP TA TA Muutos% Muutos eur

TP TA TA Muutos% Muutos eur Haapaveden kaupunki Sivu 1 Talousarvio 12:12:40 002200 Ympäristöpalv. hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3060 Muut liiketoiminnan tuoto 39 Liiketoiminnan myyntituotot

Lisätiedot

TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS

TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS Rautjärven kunta Toteutuma sis/ulk SIVU 1 6000 Varhaiskasvatus 3135 Sop.mukaiset yht.työkorva 10.000 5.210 4.790 52,1 3190 Muut myyntitulot 100 710 610-710,0 31909SIS Muut Myyntitulot 100 0 100 0,0 * Myyntituotot

Lisätiedot

Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II

Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II Kinnulan kunta Sivu 1 020000 Hallintopalvelut (perusturva) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot 4000 Kuukausipalkat -50 300,00-48 800,00 4020 Luottamushenkilöiden k -4 000,00-4

Lisätiedot

Talousarvio 2016. 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto

Talousarvio 2016. 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto 60 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautak 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut 600 Kirjastopalvelut 6000 Kirjasto Talousarvio 2016 3135 Oppisopimuskoulutuksen koul.k 0 3140 Muut myyntituotot 1 000 3149 Sis.muut

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JOKILATVAN OPISTO

TILINPÄÄTÖS JOKILATVAN OPISTO LIITE 2 TILINPÄÄTÖS 2015 7300 JOKILATVAN OPISTO Talousarvion toteutuminen 31.8.2015 mennessä KustTili raja 66,67% 7300 TP 14 TA 15 TP 15 Erotus Muutos% 3141 3192 3270 3275 3330 3420 3530 Muut myyntituotot

Lisätiedot

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53 Hailuodon kunta Tuloslaskelma, vertailu ed.vuoteen (toimitettu) 18.4.2017 21:26:41 INTIME/ULKOINEN TILIVUOSI 012017-122017 KAUSI 032017 LASKENNALLINEN 18/04/17 Vuoden alusta Vuoden alusta Muutos % 2016

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Lemin kunnanhallitus Toukkalantie 2 54710 LEMr leminkunta@lemi.fi 16.5.2019 OIKAISUVAATIMUS Vaadin oikaisua Lemin kunnanhallituksen päätökseen 24.4.2019 48. Kunnanhallitus on päättänyt, että "Hankinta

Lisätiedot

KUVA 321/02.01.00/2014 4940 Muut kulut -200 * Menot yht. -432 591 Netto ennen poistoja -420 091

KUVA 321/02.01.00/2014 4940 Muut kulut -200 * Menot yht. -432 591 Netto ennen poistoja -420 091 6000 Kirjasto 3115 Muut yhteistoimintakorvaukset 0 3135 Oppisopimuskoulutuksen koul.k 0 3140 Muut myyntituotot 1 500 3275 Muut opetus- ja kult.t.maks. 11 000 3330 Muut tuet ja avustukset 0 3530 Muut tuotot

Lisätiedot

TP 2013 TA 2014 Tot

TP 2013 TA 2014 Tot 003201 Henkilöstöpalvelut TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 3060 Muut liiketoiminnan tuotot 1 125 315 127 288 866 77 375 000-59 873 19,0 Liiketoiminnan myyntituotot 1 125 315 127

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot