LEMPÄÄLÄN JA VESILAHDEN KUNTIEN YHTEINEN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN JA VESILAHDEN KUNTIEN YHTEINEN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE Raportti kulttuuriohjelman kehittämisvisioiden ja tavoitteiden toteutumisesta kohta kohdalta. 1 MEIDÄN KUNTAMME Visio: Kulttuuri on kaikkien ja kulttuuri on kaikkialla! Jokaisella kuntalaisella on oikeus kokea yhteisöllisyyttä ja olla osallinen siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Uudet kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan ja tuntevat sen omakseen. Vahva paikallisidentiteetti antaa tilaa suvaitsevaisuudelle ja moniarvoiselle kunnalle. Historian, ympäristön ja toisten kuntalaisten tuntemus vahvistaa niin yksilöitä kuin kunnan sosiaalisia rakenteita. Uusille kuntalaisille toimitetaan uuden kuntalaisen infopaketit. Tiedonvälitys palvelutarjonnasta on parantunut internet-sivu-uudistuksien ja sosiaalisen median hyödyntämisen myötä. Lempäälä on ylläpitänyt Kuokkalan museoraittia yhteistyössä Lempäälä-Seura ry:n kanssa. Vesilahti on jatkanut yhteistyötä Vesilahden museoyhdistyksen ylläpitämän Vesilahden kotiseutumuseon kanssa. Paikallisidentiteettiä on vahvistettu tekemällä kulttuuriraitteja/polkuja sekä opastettuja kierroksia, tallentamalla muistiperintöä sekä ottamalla huomioon perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta. Lempäälässä on ylläpidetty ja kehitetty Kuokkalan museoraittia ja koko kulttuurialuetta ja sen ohjelmatoimintaa yhteistyössä Lempäälä-Seuran kanssa Hanna Lyytisen ja Kirsi Kaivannon tekemien suunnitelmien pohjalta. Museolle laadittiin v uusi näyttelysuunnitelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma. Kuokkalan museoraitin toimijat osallistuvat Sarka-maatalousmuseon ylläpitämään museoraittimuseotoimintaan. 1

2 Vesilahden Kotiseutumuseon esineet on siirretty Siiri-kuvatietokantaan HYVINVOIVAT KUNTALAISET 4 Visio: Kuntalaiset voivat henkisesti hyvin. Heillä on hyvät mahdollisuudet iästä ja asuinpaikasta riippumatta käyttää kulttuurisia palveluita, jotka kuuluvat peruspalveluihin. Kuntien peruspalveluista kirjasto on keskeinen kuntalaisia palveleva sivistys- ja kulttuuripalvelu, joka vähentää asukkaiden eriarvoistumista sekä tiedollista, kulttuurista ja sosiaalista syrjäytymistä. Kirjasto on sekä fyysisessä tilassa että verkossa. Kuntalaiset saavat voimaa tasapainoisesta rakennetusta ja luonnon ympäristöstä. Kuntalaiset ovat hyvin perillä kunnan kulttuurisesta menneisyydestä ja saavat tietoa tapahtumista. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä. Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi ovat järjestäneet aktiivisuutta ja henkistä vireyttä vahvistavia monipuolisia kulttuuripalveluja, mm. kulttuuritapahtumia, kulttuurikohteisiin liittyvää toimintaa, kulttuuriperinteeseen liittyviä julkaisuja ja tiedotustoimintaa. Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa on tuettu ja tarjottu toimintatiloja ilmaiseksi tai hyvin edullisesti. Asiakkaiden käytössä on riittävä, monipuolinen ja uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö sekä koulutettu kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstö. Kuntiin rakennetaan uudet, riittävän kokoiset, ajanmukaiset pääkirjastot tulevina vuosina. Molemmat kunnat ovat saaneet päätökset valtionavustuksesta kirjaston rakentamiseksi. Kuntien asukaslukujen ja kirjastojen asiakasmäärien kasvaessa kiinnitetään huomio palveluverkkoon sekä henkilökunnan määrään ja koulutukseen, jotta saavutetaan hyvä palvelutaso. Kuntalaisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kotikuntaan opastettujen kuntakierrosten ja muun palvelutoiminnan avulla (luentosarjat, tapahtumat, uusien asukkaitten illat, kyläkierrokset). Kulttuurin asiantuntijoiden osallistaminen rakennettua ja luonnon ympäristöä koskevaan toimintaan, esimerkiksi maankäyttöön ja kaavoitukseen, rakentamiseen ja maisemanhoitoon ei ole juurikaan toteutunut. Arkeologisesta perinnöstä ja perinnemaisemista on huolehdittu tekemällä yhteistyötä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. 2

3 3 KULTTUURIAKTIIVIEN ONNELA Visio: Kunnan kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi on tiiviissä yhteistyössä kulttuuritoimijoiden, yksityisten henkilöitten ja yhteisöjen, kanssa. Kulttuuripalvelut/kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja, innostaa ja kannustaa kulttuuriseen tekemiseen, osoittaa siihen varoja ja tiloja sekä neuvoo ja organisoi yhteistoimintaa. Lempäälän ja Vesilahden kuntien välinen kulttuuriyhteistyö yhteisen kulttuurikoordinaattorin osalta alkoi 2008 sopimuksella, jonka mukaisesti kulttuurikoordinaattori työskenteli Vesilahdessa päivän viikossa. Vesilahti perusti matkailuneuvojan kokoaikaisen toimen Perustettuun toimeen siirrettiin kirjastonjohtajalta kulttuuritoimen ja osaksi myös kulttuurikoordinaattorin tehtäviä. Samalla kulttuurikoordinaattorisopimusta muutettiin niin, että Vesilahden osuus oli 1/10. Sopimus purettiin yhteisellä sopimuksella alkuvuodesta Taustalla olivat Pirkan opiston synty ja Vesilahden kunnassa tapahtunut organisaatiomuutos sekä kulttuurikoordinaattorin työnkuvan laajeneminen Lempäälässä. Yhteistyö jatkui kuitenkin yhteisen kulttuuriohjelman merkeissä koko ohjelmakauden. Suunniteltua kulttuurin työkalupakkia ei yrityksistä huolimatta voitu toteuttaa, informaation kerääminen osoittautui liian hankalaksi. Tarpeellista informaatiota tuotiin kuntien internet-sivuille. Molempien kuntien yhdistysrekisterit siirrettiin yhdistystieto.fi -internet-sivuille. Kunnille ei perustettu yhteistä internet-tapahtumakalenteria eikä sosiaalista mediaa hyödyntäviä keskustelufoorumeita, mutta Lempäälän kulttuuripalvelut perusti facebook-sivun 2011 ja kunta facebook-sivun Lempäälässä kunnanjohtajan Twitter-tili linkitettiin kunnan etusivulle syksyllä Vesilahden kunta perusti facebook-sivun Kulttuuriasiantuntijoiden kuuleminen kunnallisessa päätöksenteossa ei lisääntynyt verrattuna aiempiin vuosiin. 4 TAIDE JA KULTTUURI OSAKSI ELÄMÄÄ Visio: Kuntalaisilla on oikeus olla tekemässä kulttuuria sekä kokea erilaisia kulttuurielämyksiä. Kunta tukee asukkaiden kasvua taide-elämysten käyttäjänä. 3

4 Kunnat järjestivät taiteen perusopetusta 1) kuvataiteessa, 2) käsityössä, 3) musiikissa sekä Lempäälä myös 4) tanssissa sekä erillissopimuksella teatterissa. Kunnan tukemalle musiikin, kuvataiteen, käsityön ja tanssin taiteen perusopetukselle taattiin toimintaedellytykset ja toimitilat. Kuvataiteen taiteen perusopetuksen antamisesta kunnilla oli sopimus Pirkkalan kuvataidekoulun kanssa ja musiikin taiteen perusopetuksen antoi Lempäälä-opisto. Kuvataiteen ja musiikin taiteen perusopetus sisällytettiin Pirkan opiston kanssa tehtyyn sopimukseen vuodesta Koulujen ja päiväkotien hyvää yhteistyötä kirjaston kanssa pidettiin yllä ja vahvistettiin. Lempäälässä toiminta perustui kirjaston ja koulujen väliseen yhteistyöohjelmaan, joka sisältää myös päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön. Monipuolista taide- ja kulttuurielämää ja harrastustoimintaa tuettiin myöntämällä toiminta- ja kohdeavustuksia. Lempäälässä alettiin jakaa kulttuuristipendejä nuorille taiteen harrastajille vuonna Kunnissa järjestettiin laadukkaita kulttuuritapahtumia ja muita palveluita, joihin kuuluivat mm. vuotuisjuhlat, konsertit, kulttuurimatkat, erilaiset julkaisut sekä näyttelytoiminta. Tapahtumatuotannossa otettiin huomioon sekä paikallisosaaminen että muualta tulevat taitajat. Rakennettaessa uusia ja kunnostettaessa vanhoja toimintatiloja otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon muuntuvuus monimuotoisiin käyttötarkoituksiin. Kunnostaminen ja uudisrakentaminen kohdistui lähinnä päiväkoti- ja koulutoimintaan. Tärkein uudistila oli Lempoisten koulun laajennus Lempäälässä (valmistui syksyllä 2015). Lempäälässä jatkettiin koulujen ja esikouluikäisten Kulttuurirappuset-toimintaa, joka pysyi monipuolisena ja aktiivisena hakemalla uusia toimintatapoja käytettävissä olevien määrärahojen supistuessa. Taikalamppu-yhteistyölle saatiin tukea Opetusministeriöltä. Molempien uusien kirjastojen tiloihin on suunniteltu ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille. Länsi-Suomen lääninhallituksen suosituksen mukaisesti prosentti rakennuskustannuksista tulisi käyttää taiteeseen. Suositus koskee koulujen, liikuntapaikkojen ja kirjastojen peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita. Lempäälän kunta hakee uuteen kirjastoon erillismäärärahaa taiteen tuomiseksi osaksi rakennuskokonaisuutta. Lempäälässä tavoite rakentaa tai peruskorjata tila tapahtumatoimintaan: konsertti-, teatteri- ja juhlakäyttöön ei ole toteutunut. Uuteen kirjastoon tulee näyttely-, tapahtuma- ja kokoustila sekä aula, jossa on mahdollista järjestää tapahtuma. Kouluilla ja laitoksissa sekä olemassa oleviin näyttelytiloissa (esim. Lempäälän käsityökeskuksen tiloissa Vanhalla asemalla ja Piippokeskuksessa) on järjestetty näyttelytoimintaa. Tavoite järjestää vuosittain vähintään yksi ammattitaiteilijan/taiteilijoitten näyttely on toteutunut Lempäälässä. Jaana-gallerian taide-esineiden esilläpito ja varastointi ovat avoimina ja niiden kohtalosta pitää laatia erillinen selvitys. 4

5 Vesilahdessa yhteisen kulttuuriohjelman aikana käynnistettiin pienimuotoisesti Lempäälän Kulttuurirappusia vastaava ohjelma 5-6.luokkalaisille ryijypajojen muodossa. Vaihtuvia taidenäyttelyjä on Vesilahden kirjaston lisäksi ollut esillä Vesilahden terveyskeskuksessa. Vesilahden modernit ryijyt saatiin pysyvästi esille kun Taitokeskus siirtyi syksyllä 2015 Narvasta Kirkonkylälle. 5 KUNNAN KULTTUURI-IMAGO Visio: Lempäälä ja Vesilahti tunnetaan kulttuurikuntina sekä esihistoriastaan ja kauniista luonnostaan. Kulttuuripitäjät houkuttelevat niin muuttajia kuin kävijöitäkin. Lempäälän kanava, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Pyhään Birgittaan liittyvät tapahtumat ja rakenteet sekä Kuokkalan museoraitti tunnetaan valtakunnallisesti, näkyvyyttä on myös Lempäälä Soi -tapahtumalla. Klaus Kurjen tien matkailureitti, Laukko Historicum (nykyinen Laukon kartano), torppariajasta kertova kotiseutumuseo ja rikas tallennettu ryijyperinne lisäävät Vesilahden tunnettavuutta. Vesilahden tapahtumista tunnetuimmat ovat Narvan markkinat, Rämsöön kesäteatteri ja Moottorimusiikin festivaali. Luotuja ystävyyskuntasuhteita pidettiin yllä ja osallistuttiin kansainvälisiin hankkeisiin. Kirjastot huolehtivat kotiseutukokoelmista ja niiden kerryttämisestä. Lempäälässä järjestettiin Birgitta-viikot 2011, 2013 ja Vuoden kulttuuriteema (2010 Vettä ja virtaa, 2013 Sana ja kirja, 2012 Luovat kädet, 2013 Hyvässä seurassa, 2014 Elämänkaarella, 2015 Rytmissä), valtakunnalliset teemavuodet, Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema sekä paikalliset merkkihenkilöt ja -vuodet otettiin kulttuuritoiminnan sisällöissä. Lempäälä-päivää vietettiin vuosittain 9.9. ja sen lähipäivinä. Toteutettiin myös Lempäälän kulttuuriympäristö-ohjelmassa (Teiden varsilla ja vesireiteillä, toimintaohjelma ) määriteltyjä tavoitteita. Vesilahdessa järjestetään Klaus Kurjen tien ja uuden Kalevalan juhlavuosina (viiden vuoden välein) niihin teemoitettuja tapahtumia. Huomioidaan vuoden kulttuuriteema, valtakunnalliset teemavuodet sekä Euroopan rakennusperintöpäivien vuositeema kulttuuritarjonnassa. Yhteistyössä seurakunnan kanssa kehitetään kirjailija Oiva Paloheimon taiteilijakotiin ja pappilamiljööhön sekä kirkon historiaan liittyvää tapahtumatarjontaa. Ryijyrekisteriä täydennetään ja ryijygalleriaa päivitetään tarvittaessa. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kuntien omia tuotteita (materiaalisia ja sisällöllisiä palveluja) sekä aktivoida paikallisia ammattilaisia ja muita toimijoita tuotekehittelyyn. Lempäälässä tuotesuunnittelusta vastasi Taito Pirkanmaa, joka lanseerasi lehmusaiheisia tekstiilejä ja koruja. Myös paikallisten kädentaitajien tuotteissa näkyivät Lempäälä-teemat, samoin yhdistysten toteuttamissa tapahtumissa. Vesilahdessa paikalliset kädentaitajat, kuten Savipaja Samotti ja 5

6 Tuulan Taidelasitorni toivat paikalliset teemat esiin tuotteissaan (esim. Laukon peura -savituotteet, Elinan kyynel -korut). Molemmille kunnille suunniteltiin omat nimikkolapaset Taito Pirkanmaan järjestämän kilpailun yhteydessä. Tuoteluetteloita ei luotu. Suunniteltuja kotiseutuarkistoja, jotka vastaavat aineiston keruusta, tallennuksesta ja ylläpidosta sekä käyttömahdollisuuksien tarjoamisesta ei luotu, mutta kirjastot pitivät yllä kotiseutuaineistoja ja kunnat arkistoivat omia materiaalejaan. Lempäälässä ei jatkettu kesällä 2009 aloitettua Hiidentien merkitsemistä kustannussyistä. Hiidentien historia otettiin huomioon museoraitin tapahtumatoiminnassa ja Birgitta-viikkojen ohjelmissa sekä pyöräsuunnistuksien yhteydessä. 6

7 KÄRKITAVOITTEET 1 Paikallisidentiteetin luominen ja vahvistaminen: kulttuuriraitit/polut, muistiperinnön tallentaminen, rakennuksien merkitseminen, perinnemaisemat, luontokohteet ja museotoiminta toteutui onnistuneesti 2 Uusien kirjastotilojen rakentaminen, hyvä palveluverkko ja toteutui onnistuneesti palvelutaso 3 Kulttuurin työkalupakki ei toteutunut, mutta esim. internet-sivujen sisältöjä kehitettiin 4 Kulttuuripalveluja hyödyttävien rekistereiden luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen Kuntien yhteinen internet-tapahtumakalenteri. toteutui suppeana (esim. uusi yhdistysrekisteri) ei toteutunut, molemmille kunnille luotiin uudet internet-sivut ja tapahtumakalenterien käyttöä parannettiin tapahtumamarkkinointi parani facebook-sivujen käyttöönoton takia 5 Ajanmukaiset näyttelytilat vaihtuville näyttelyille uusien kirjastotilojen yhteyteen Uusia tiloja rakennettaessa prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen 6 Tilan rakentaminen/peruskorjaaminen tapahtumatoimintaan / Lempäälä 7 Kulttuurirappusia vastaava ohjelma perusopetukseen / Vesilahti 8 Kuntien omia tuotteiden (materiaaliset ja sisällölliset palvelut) suunnittelu ja toteuttaminen, tuotetietojen kokoaminen kuntien internet-sivuille näyttelytilat otetaan huomioon uusia kirjastotiloja suunniteltaessa tavoitteena Lempäälän kirjaston ja Vesilahden kirjaston toteutuksessa ei toteutunut toteutui 5. 6.luokille järjestettyjen Ryijypajojen osalta yhteistyökumppanit toteuttaneet, tuotetietoja ei koottu 9 Kotiseutuarkiston luominen kirjastojen ja kuntien kokoelmat ja arkistot hyvin hoidettuja, uusia kotiseutuarkistoja ei luotu 7