Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet Ylitarkastaja Aimo Aalto Kuopio Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista -seminaari

2 CO 2 -päästöjen vähentäminen energiantuotannossa Perusuran päästöt 62 Gt CCS teollisuus ja muuntaminen 9% CCS Energiatuotanto 10% CO 2 päästöt (Gt CO2 / vuodessa) WEO case BLUE Map päästöt 14 Gt ETP2008 BLUE Map skenaario Ydinvoima 6% Uusiutuvat 21% Energian tuotannon tehokkuus & polttoaineiden vaihto 7% Loppukäytön polttoaineiden vaihto 11% Tehokkuus sähkön loppukäytössä 12% Tehokkuus polttoaineiden loppukäytössä 24%

3 Kapasiteetin lisäys , keskimääräinen vuosituotanto Hiili & CCS Kaasu & CCS Ydinvoima Vesi Biomassa Tuuli(onshore) Tuuli(offshore) Geoterminen Aurinko(sähkö) Aurinko(lämpö) kpl (500 MW) 1 20 kpl (500 MW) kpl (1000 MW) 1/5 Kanadan vesivoima kapasiteetista kpl (50 MW) kpl (4 MW) kpl (4 MW) kpl (100 MW) milj. m (250 MW) Nykytilanne ACT Map BLUE Map GW vuodessa

4 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020; Suomelle 38 % - Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020; kaikille sama

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi

6 Energiatuotteiden loppukulutus ja primäärienergia vuosina sekä ilmasto- ja energiastrategian perusurassa vuosina TWh Muu loppukulutus Liikennepolttoaineet Kaukolämpö Sähkö Primäärienergia Sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä öljynjalostuksen ja masuunien häviöt

7 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina TWh Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

8 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2008, % Lähde: Tilastokeskus, Energiaennakko 2008

9 Consumption of Renewable Energy Sources 2006 PJ Wood fuels in industry and energy production 28% Small combustion of wood 13% Hydro power 11% 3,8 1,5 1,0 Recovered fuel (bio-fraction) Biogas Other biofuels Others 4% 8,6 Heat pumps Black liquor and other concentrated liquors 43% 0,5 Wind power Source: Yearbook 2007, energy

10 Suomen energialähteet v. 2006, % Energian kokonaiskulutuksesta Sähkön hankinnasta Ydinvoima 16% Turve 6% Muut 1% Uusiutuvat 24% Ydinvoima 24% Turve 7% Muut 0% Uusiutuvat 24% Sähkön nettotuonti 3% Sähkön nettotuonti 13% Fossiiliset polttoaineet 50% Fossiiliset polttoaineet 31% Lähde: Energiatilasto, vuosikirja 2007, TK

11 RES-Electricity, Total TWh RES-electricity, actual hydropower production RES-electricity, hydropower generation is calculated based on average water year ( ) Target Baseline Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

12 Electricity Produced by Bioenergy TWh 15,0 Production Baseline Target 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years and ) Adato Energia (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

13 Total Consumption of Bioenergy in Finland TWh Consumption Baseline Target These statistics do not include peat. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

14 Black and Other Concentrated Liquors TWh Consumption Baseline and target Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

15 Industrial Wood Residues TWh 25 Consumption Baseline and target includes forest chips. Data source changed in Based on a sample survey, data has been corrected to correspond better with post-1999 data. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

16 Small-Scale Consumption of Bioenergy TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

17 Consumption of Bioenergy in District Heating TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

18 Forest Chips TWh 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Consumption Baseline Target Thousand cubic meters , In addition to this target, wood chips are planned to be used as raw matherial in biorefineries. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Renewable Energy Action Plan , KTM 5/2003 (year 1995) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target) 0

19 Wood Pellets Exports, Domestic Consumption, Production TWh 2,0 1,5 Production Domestic consumption, total Export 1000 t , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

20 Wood Pellets Domestic Consumption TWh 0, t Domestic consumption, total Small-scale consumption<25 kw Medium-sized and large-scale consumption >25 kw , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

21 Recovered Fuels TWh 2,4 2,2 2,0 Consumption Baseline Target 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Information on all recovered fuels was not available before Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

22 Biogas TWh 1,4 Consumption Baseline Target 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

23 Agricultural Biomass TWh 3,5 3,0 Consumption Target 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, The target is estimated based on Long term climate and energy strategy. Sources: Vapo (years t), MTT (year 2004), PVO (year 2003), Finbio (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (target)

24 Consumption of Biofuels in the Transport Sector TWh 6,0 5,5 5,0 Consumption Intermediary targets Baseline and target 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Statistics include liquid biofuels used in transportation, mobile machinery and heating. The targets are estimated based on Long-term climate and energy strategy. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and targets)

25 Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % 2020 Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020

26 Strategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

27 Uusiutuvan energian tavoitteet, TWh 2005 Tavoite 2020 Lisäys Bioliemet, kuori, puru Puun pienkäyttö Puupelletit ja peltobio 0,1 3 3 Metsähake Bioöljyt Biokaasu 0,5 1,2 1 Kierrätyspolttoaine Vesivoima Tuulivoima 0,2 6 6 Lämpöpumput Yhteensä Loppukulutus Uusiutuvien osuus 28,5 % 38 % 9,5 %-yks.

28 Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Tavoiteura Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

29 Miten tavoitteisiin päästään Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan syöttötariffin ja RES-direktiivin myötä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia ohjaustoimia

30 Maatalouspohjainen bioenergia Suomen noin 2,3 miljoonasta peltohehtaarista tarvitaan kansallisen ruokaomavaraisuuden turvaamiseen ja Suomen elintarvike- ja rehuteollisuuden tarvitseman raaka-aineen tuottamiseen noin 1,8 milj. hehtaaria noin ha voitaisiin käyttää tarvittaessa muuhun tuotantoon, esimerkiksi bioenergian tuotantoon. Maataloussektorilla on tarjolla useampia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottamiseksi: kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa, kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi. Suurissa energialaitoksissa käytetään kiinteänä polttoaineena nykyään maatalouden raaka-aineista pääasiassa ruokohelpeä. vuonna 2008 energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven tuotantoala oli noin hehtaaria oljen energiankäytön kehitysnäkymät ovat hyvät

31 Syöttötariffityöryhmän ehdotus (9/2009) Markkinaehtoinen takuuhinta tuulivoimalle ja biokaasulle sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoi-suus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana /MWh Tariffi pvä (2008)

32 Tariffin suuruuden määräytyminen tuulivoimalle Tariffin taso määrättäisiin hallinnollisesti, mutta selvitettäisiin myöhemmin kilpailuttamista Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. tariffi 33,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Alussa tariffitaso olisi 90,2 /MWh, jotta investoinnit liikkeelle Tariffitasoa voidaan tarkastaa, mutta ei yksittäisen laitoksen osalta, joka on saanut tuen Tuulivoimalaitoksen tai puiston nimellisteho min. 1 MVA Tuki tuotetulle sähkölle

33 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle Tariffia maksettaisiin reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasu) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. CHP laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 300 kva Tuki tuotetulle sähkölle Ehdotetulla tariffitasolla maatilakokoluokan lantaa käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi taloudellisesti kannattavia. usean sikalan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämä saisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden sikaloiden toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista. yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

34 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle

35 Vertailu nykyjärjestelmään - tuulivoiman ja biokaasusähkön kustannusrakenteet poikkeavat Biokaasusähkö Tuulivoima Syöttötariffi vastaisi seuraavia investointitukiprosentteja: rannikolle rakennettavalle tuulivoimalle 44 %, tuntureille rakennetavalle tuulivoimalle 43 %, sisämaahan rakennettavalle tuulivoimalle 36 %

36 Energiatuki uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin 2009 ja 2010 Energiatukipäätöksiä tekevät työ- ja elinkeinoministeriö ja TEkeskukset (tulevat ELY-keskukset) Vuonna 2009 käytettävissä ennätysmäärä energiatukea 97 M. Siitä 30 M on peräisin v viimeisestä lisäbudjetista ja 10 M tämän vuoden viimeisestä lisäbudjetista Pääosa v energiatuesta on jo myönnetty kymmeniin eri hankkeisiin Hallituksen vuoden 2010 budjettiesityksessä energiatukivaltuuden määräksi esitetään 64,1 M. Siitä 20 M olisi ns. jälkirahoitteista (eli ko. määrärahasta maksuja voidaan maksaa vasta v. 2012)

37

38 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 1/2 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama 2-vuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän (ns. Ahon työryhmän) esitysten toimeenpanoa, ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita metsäalan kehittämiseksi. Keskeiset metsäalan toimijat mukana MSO:n johto- ja työryhmissä. Ohjelma raportoi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Osa hankkeiden tavoitteista on yhteisiä Kansallisen metsäohjelma (KMO) 2015 hankkeiden kanssa ja MSO täydentää sekä tukee KMO 2015:n toimeenpanoa. Työ- ja vastuujako on tehty yhteistyössä MMM:n kanssa.

39 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 2/2 Ohjelma käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka kehittävät toimialaa sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä, hallintoa ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on saada tärkeimmät ja vaikuttavimmat muutosprosessit konkreettisesti liikkeelle. Työryhmä 4. Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen Edellyttää toimenpiteitä energiapuun saatavuuden varmistamiseksi merkittävästi kasvaville määrille. Metsähakkeen kasvava markkinoille tulo vaatii huomattavasti kasvavia resursseja hankintaketjuun. Työryhmä tekee toimenpide-ehdotukset metsähakkeen markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten työvoima- ja kalustokysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa 2009 ja määrittänyt painopistealueensa. Vetovastuu TEM/Juha Ojala.

40 Tutkimus 1; tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittama ja Metsäteho Oy:n sekä Pöyry Energy Oy:n toteuttama Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimus. Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna. Herkkyysanalyysejä tehtiin päästöoikeuden hinnan, kotimaisten ainespuuhakkuiden tason, metsäteollisuuden tuotannon määrän, Kemera-tukitason, biojalostamoiden sekä syöttötariffin vaikutuksesta puupolttoaineiden ja metsä-hakkeen saatavuuteen ja käyttöön vuonna 2020.

41 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset I Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttää välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi: 1. Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuus on varmistettava. Metsänomistajakunnan ja metsätoimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä viestintä ovat avainasemassa. 2. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava; oppilaitosten on koulutettava ammattilaista vuosittain metsähakkeen tuotantoon. On turvauduttava myös työntekijöiden rekrytointiin ulkomailta. 3. Metsähakkeen tuotannon on oltava kiinnostava työlaji koneja autoyrittäjille. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 41

42 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset II 4. Sovellettavien ohjausmekanismien tulee olla pitkäjänteisiä ja riittävän kannustavia. 5. Toimialan T&K-toimintaan on panostettava; on käynnistettävä toimialan T&K-toimintaa yhteen vetävä ja koordinoiva laaja T&K-ohjelma (vrt. Tekesin Bioenergia- ja Puuenergia-ohjelmat). Erityisesti korjuuta ja kaukokuljetusta on tehostettava, metsähakkeen laadunhallintaa on parannettava ja toiminnan ohjausjärjestelmiä on kehitettävä. 6. Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistä korjatulle energiapuulle on turvattava. Tuki olisi sidottava päästöoikeuden hintaan. Ilman edellä listattuja toimenpiteitä on vaikea tavoitella yli 20 TWh:n metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä. Em. toimenpidelistan toteutukseen on lähdettävä välittömästi. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 42

43 Tutkimus 2 ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittamassa ja Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n toteuttamassa Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimuksessa määritettiin puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen saatavuus ja käyttömahdollisuudet Suomessa vuonna 2020 (Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009). Tutkimuksessa tehtiin myös resurssitarvelaskelmat, kuinka paljon kalustoa (koneita ja autoja) ja työvoimaa (koneen- ja autonkuljettajia) laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttö olisi 15, 20, 25 ja 30 TWh vuonna Lisäksi laskettiin, mikä olisi tarvittavan kaluston hankintakustannus. Tässä Metsätehon tuloskalvosarjassa raportoidaan tehtyjen resurssitarvelaskelmien päätulokset.

44 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu I Tehtyjen resurssitarvelaskelmien perusteella kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin yksikköä, jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat TWh Suomessa vuonna Rahaa edellä mainitun tuotantokaluston hankkiminen vaatisi milj. (alv. 0 %). Työvoimatarve olisi koneen- ja autonkuljettajaa, mikäli metsähakkeen tuotanto olisi TWh. Edellä mainitut luvut ovat niin isoja, etteivät ne toteudu helposti. Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteen *(12 milj. m 3, eli noin 24 TWh) saavuttamiselle vuonna 2020.

45 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu II Lisäksi on muistettava, että resurssitarvelaskelmat tehtiin tehokkaassa, laajamittakaavaisessa metsähakkeen tuotantoympäristössä. Pienimittakaavaisempi metsähakkeen tuotanto on työvoimavaltaisempaa, minkä vuoksi työvoimatarve on huomattavasti korkeampi kuin mitä tässä selvityksessä on raportoitu (vrt. Ahonen 2004). Täten voidaan sanoa, että tässä selvityksessä esitetty resurssitarve on vähimmäisresurssi, jolla tuotanto-volyymit saadaan aikaan laajamittakaavaisessa metsä-hakkeen hankinnassa.

46 Strategiapäätelmiä Johtopäätöksiä Tavoitteet ovat kovia Toimenpiteitä on tehostettava nykyisestä Energiatehokkuuden parantaminen avainasemassa Kaikkia päästöttömiä energialähteitä tarvitaan - uusiutuva energia, ydinvoima, hiilen talteenotto ja varastointi ym. Bioenergialla Suomessa keskeinen merkitys. Riippuu metsäteollisuuden kehityksestä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus turvattava. Jatkotyö Eduskunnan kannanotot, strategian toimeenpano ja seuranta Valtioneuvoston kansliassa valmisteltu tulevaisuusselonteko (10/2009) jatkaa ja täydentää ilmasto- ja energiastrategian linjauksia. Erityisesti siinä tarkastellaan pidemmän aikavälin ( ) ilmasto- ja energiapolitiikkaa, globaalia kehitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

47 Eduskunnan palaute strategiaan (1/3) Talousvaliokunta on antanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta mietinnön (TaVM 9/2009 vp), ja eduskunta on hyväksynyt selonteon VNS 6/2008 vp (eli strategian) johdosta seuraavan, em. valiokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytetään, että: 1. Hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutusennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä. 2. Hallitus edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä mm. rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla.

48 Eduskunnan palaute strategiaan (2/3) 3. Hallitus edistää Suomessa tapahtuvia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen sähkön- ja energiantuotantoon omavaraisuus-, huoltovarmuus-, työllisyys- ja teknologianäkökohdista. 4. Hallitus edistää uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista lisäämällä tuntuvasti mm. Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekä ottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita kuten Pohjois-Suomeen kohdennetun määräaikaisen pienpuunlogistiikkahankkeen.

49 Eduskunnan palaute strategiaan (3/3) 5. Hallitus edistää turpeen käyttöä erityisesti yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä biodieselin raaka-aineena ympäristönäkökohtia huomioiden. 6. Hallitus edistää jätteen hyötykäyttöä esimerkiksi lämmön, sähkön, biokaasun ja biodieselin tuotannossa. 7. Hallitus lisää energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämis-, demonstraatio-, kaupallistamis- ja vienninedistämisrahoitusta. 8. Hallitus varautuu lisäämään valtion omistusosuutta Fingrid Oyj:ssa.