Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet"

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet Ylitarkastaja Aimo Aalto Kuopio Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista -seminaari

2 CO 2 -päästöjen vähentäminen energiantuotannossa Perusuran päästöt 62 Gt CCS teollisuus ja muuntaminen 9% CCS Energiatuotanto 10% CO 2 päästöt (Gt CO2 / vuodessa) WEO case BLUE Map päästöt 14 Gt ETP2008 BLUE Map skenaario Ydinvoima 6% Uusiutuvat 21% Energian tuotannon tehokkuus & polttoaineiden vaihto 7% Loppukäytön polttoaineiden vaihto 11% Tehokkuus sähkön loppukäytössä 12% Tehokkuus polttoaineiden loppukäytössä 24%

3 Kapasiteetin lisäys , keskimääräinen vuosituotanto Hiili & CCS Kaasu & CCS Ydinvoima Vesi Biomassa Tuuli(onshore) Tuuli(offshore) Geoterminen Aurinko(sähkö) Aurinko(lämpö) kpl (500 MW) 1 20 kpl (500 MW) kpl (1000 MW) 1/5 Kanadan vesivoima kapasiteetista kpl (50 MW) kpl (4 MW) kpl (4 MW) kpl (100 MW) milj. m (250 MW) Nykytilanne ACT Map BLUE Map GW vuodessa

4 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020; Suomelle 38 % - Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020; kaikille sama

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi

6 Energiatuotteiden loppukulutus ja primäärienergia vuosina sekä ilmasto- ja energiastrategian perusurassa vuosina TWh Muu loppukulutus Liikennepolttoaineet Kaukolämpö Sähkö Primäärienergia Sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä öljynjalostuksen ja masuunien häviöt

7 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina TWh Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

8 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2008, % Lähde: Tilastokeskus, Energiaennakko 2008

9 Consumption of Renewable Energy Sources 2006 PJ Wood fuels in industry and energy production 28% Small combustion of wood 13% Hydro power 11% 3,8 1,5 1,0 Recovered fuel (bio-fraction) Biogas Other biofuels Others 4% 8,6 Heat pumps Black liquor and other concentrated liquors 43% 0,5 Wind power Source: Yearbook 2007, energy

10 Suomen energialähteet v. 2006, % Energian kokonaiskulutuksesta Sähkön hankinnasta Ydinvoima 16% Turve 6% Muut 1% Uusiutuvat 24% Ydinvoima 24% Turve 7% Muut 0% Uusiutuvat 24% Sähkön nettotuonti 3% Sähkön nettotuonti 13% Fossiiliset polttoaineet 50% Fossiiliset polttoaineet 31% Lähde: Energiatilasto, vuosikirja 2007, TK

11 RES-Electricity, Total TWh RES-electricity, actual hydropower production RES-electricity, hydropower generation is calculated based on average water year ( ) Target Baseline Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

12 Electricity Produced by Bioenergy TWh 15,0 Production Baseline Target 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years and ) Adato Energia (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

13 Total Consumption of Bioenergy in Finland TWh Consumption Baseline Target These statistics do not include peat. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

14 Black and Other Concentrated Liquors TWh Consumption Baseline and target Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

15 Industrial Wood Residues TWh 25 Consumption Baseline and target includes forest chips. Data source changed in Based on a sample survey, data has been corrected to correspond better with post-1999 data. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

16 Small-Scale Consumption of Bioenergy TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

17 Consumption of Bioenergy in District Heating TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

18 Forest Chips TWh 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Consumption Baseline Target Thousand cubic meters , In addition to this target, wood chips are planned to be used as raw matherial in biorefineries. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Renewable Energy Action Plan , KTM 5/2003 (year 1995) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target) 0

19 Wood Pellets Exports, Domestic Consumption, Production TWh 2,0 1,5 Production Domestic consumption, total Export 1000 t , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

20 Wood Pellets Domestic Consumption TWh 0, t Domestic consumption, total Small-scale consumption<25 kw Medium-sized and large-scale consumption >25 kw , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

21 Recovered Fuels TWh 2,4 2,2 2,0 Consumption Baseline Target 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Information on all recovered fuels was not available before Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

22 Biogas TWh 1,4 Consumption Baseline Target 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

23 Agricultural Biomass TWh 3,5 3,0 Consumption Target 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, The target is estimated based on Long term climate and energy strategy. Sources: Vapo (years t), MTT (year 2004), PVO (year 2003), Finbio (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (target)

24 Consumption of Biofuels in the Transport Sector TWh 6,0 5,5 5,0 Consumption Intermediary targets Baseline and target 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Statistics include liquid biofuels used in transportation, mobile machinery and heating. The targets are estimated based on Long-term climate and energy strategy. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and targets)

25 Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % 2020 Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020

26 Strategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

27 Uusiutuvan energian tavoitteet, TWh 2005 Tavoite 2020 Lisäys Bioliemet, kuori, puru Puun pienkäyttö Puupelletit ja peltobio 0,1 3 3 Metsähake Bioöljyt Biokaasu 0,5 1,2 1 Kierrätyspolttoaine Vesivoima Tuulivoima 0,2 6 6 Lämpöpumput Yhteensä Loppukulutus Uusiutuvien osuus 28,5 % 38 % 9,5 %-yks.

28 Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Tavoiteura Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

29 Miten tavoitteisiin päästään Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan syöttötariffin ja RES-direktiivin myötä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia ohjaustoimia

30 Maatalouspohjainen bioenergia Suomen noin 2,3 miljoonasta peltohehtaarista tarvitaan kansallisen ruokaomavaraisuuden turvaamiseen ja Suomen elintarvike- ja rehuteollisuuden tarvitseman raaka-aineen tuottamiseen noin 1,8 milj. hehtaaria noin ha voitaisiin käyttää tarvittaessa muuhun tuotantoon, esimerkiksi bioenergian tuotantoon. Maataloussektorilla on tarjolla useampia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottamiseksi: kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa, kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi. Suurissa energialaitoksissa käytetään kiinteänä polttoaineena nykyään maatalouden raaka-aineista pääasiassa ruokohelpeä. vuonna 2008 energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven tuotantoala oli noin hehtaaria oljen energiankäytön kehitysnäkymät ovat hyvät

31 Syöttötariffityöryhmän ehdotus (9/2009) Markkinaehtoinen takuuhinta tuulivoimalle ja biokaasulle sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoi-suus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana /MWh Tariffi pvä (2008)

32 Tariffin suuruuden määräytyminen tuulivoimalle Tariffin taso määrättäisiin hallinnollisesti, mutta selvitettäisiin myöhemmin kilpailuttamista Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. tariffi 33,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Alussa tariffitaso olisi 90,2 /MWh, jotta investoinnit liikkeelle Tariffitasoa voidaan tarkastaa, mutta ei yksittäisen laitoksen osalta, joka on saanut tuen Tuulivoimalaitoksen tai puiston nimellisteho min. 1 MVA Tuki tuotetulle sähkölle

33 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle Tariffia maksettaisiin reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasu) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. CHP laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 300 kva Tuki tuotetulle sähkölle Ehdotetulla tariffitasolla maatilakokoluokan lantaa käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi taloudellisesti kannattavia. usean sikalan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämä saisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden sikaloiden toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista. yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

34 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle

35 Vertailu nykyjärjestelmään - tuulivoiman ja biokaasusähkön kustannusrakenteet poikkeavat Biokaasusähkö Tuulivoima Syöttötariffi vastaisi seuraavia investointitukiprosentteja: rannikolle rakennettavalle tuulivoimalle 44 %, tuntureille rakennetavalle tuulivoimalle 43 %, sisämaahan rakennettavalle tuulivoimalle 36 %

36 Energiatuki uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin 2009 ja 2010 Energiatukipäätöksiä tekevät työ- ja elinkeinoministeriö ja TEkeskukset (tulevat ELY-keskukset) Vuonna 2009 käytettävissä ennätysmäärä energiatukea 97 M. Siitä 30 M on peräisin v viimeisestä lisäbudjetista ja 10 M tämän vuoden viimeisestä lisäbudjetista Pääosa v energiatuesta on jo myönnetty kymmeniin eri hankkeisiin Hallituksen vuoden 2010 budjettiesityksessä energiatukivaltuuden määräksi esitetään 64,1 M. Siitä 20 M olisi ns. jälkirahoitteista (eli ko. määrärahasta maksuja voidaan maksaa vasta v. 2012)

37

38 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 1/2 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama 2-vuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän (ns. Ahon työryhmän) esitysten toimeenpanoa, ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita metsäalan kehittämiseksi. Keskeiset metsäalan toimijat mukana MSO:n johto- ja työryhmissä. Ohjelma raportoi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Osa hankkeiden tavoitteista on yhteisiä Kansallisen metsäohjelma (KMO) 2015 hankkeiden kanssa ja MSO täydentää sekä tukee KMO 2015:n toimeenpanoa. Työ- ja vastuujako on tehty yhteistyössä MMM:n kanssa.

39 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 2/2 Ohjelma käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka kehittävät toimialaa sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä, hallintoa ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on saada tärkeimmät ja vaikuttavimmat muutosprosessit konkreettisesti liikkeelle. Työryhmä 4. Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen Edellyttää toimenpiteitä energiapuun saatavuuden varmistamiseksi merkittävästi kasvaville määrille. Metsähakkeen kasvava markkinoille tulo vaatii huomattavasti kasvavia resursseja hankintaketjuun. Työryhmä tekee toimenpide-ehdotukset metsähakkeen markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten työvoima- ja kalustokysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa 2009 ja määrittänyt painopistealueensa. Vetovastuu TEM/Juha Ojala.

40 Tutkimus 1; tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittama ja Metsäteho Oy:n sekä Pöyry Energy Oy:n toteuttama Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimus. Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna. Herkkyysanalyysejä tehtiin päästöoikeuden hinnan, kotimaisten ainespuuhakkuiden tason, metsäteollisuuden tuotannon määrän, Kemera-tukitason, biojalostamoiden sekä syöttötariffin vaikutuksesta puupolttoaineiden ja metsä-hakkeen saatavuuteen ja käyttöön vuonna 2020.

41 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset I Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttää välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi: 1. Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuus on varmistettava. Metsänomistajakunnan ja metsätoimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä viestintä ovat avainasemassa. 2. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava; oppilaitosten on koulutettava ammattilaista vuosittain metsähakkeen tuotantoon. On turvauduttava myös työntekijöiden rekrytointiin ulkomailta. 3. Metsähakkeen tuotannon on oltava kiinnostava työlaji koneja autoyrittäjille. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 41

42 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset II 4. Sovellettavien ohjausmekanismien tulee olla pitkäjänteisiä ja riittävän kannustavia. 5. Toimialan T&K-toimintaan on panostettava; on käynnistettävä toimialan T&K-toimintaa yhteen vetävä ja koordinoiva laaja T&K-ohjelma (vrt. Tekesin Bioenergia- ja Puuenergia-ohjelmat). Erityisesti korjuuta ja kaukokuljetusta on tehostettava, metsähakkeen laadunhallintaa on parannettava ja toiminnan ohjausjärjestelmiä on kehitettävä. 6. Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistä korjatulle energiapuulle on turvattava. Tuki olisi sidottava päästöoikeuden hintaan. Ilman edellä listattuja toimenpiteitä on vaikea tavoitella yli 20 TWh:n metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä. Em. toimenpidelistan toteutukseen on lähdettävä välittömästi. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 42

43 Tutkimus 2 ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittamassa ja Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n toteuttamassa Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimuksessa määritettiin puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen saatavuus ja käyttömahdollisuudet Suomessa vuonna 2020 (Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009). Tutkimuksessa tehtiin myös resurssitarvelaskelmat, kuinka paljon kalustoa (koneita ja autoja) ja työvoimaa (koneen- ja autonkuljettajia) laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttö olisi 15, 20, 25 ja 30 TWh vuonna Lisäksi laskettiin, mikä olisi tarvittavan kaluston hankintakustannus. Tässä Metsätehon tuloskalvosarjassa raportoidaan tehtyjen resurssitarvelaskelmien päätulokset.

44 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu I Tehtyjen resurssitarvelaskelmien perusteella kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin yksikköä, jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat TWh Suomessa vuonna Rahaa edellä mainitun tuotantokaluston hankkiminen vaatisi milj. (alv. 0 %). Työvoimatarve olisi koneen- ja autonkuljettajaa, mikäli metsähakkeen tuotanto olisi TWh. Edellä mainitut luvut ovat niin isoja, etteivät ne toteudu helposti. Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteen *(12 milj. m 3, eli noin 24 TWh) saavuttamiselle vuonna 2020.

45 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu II Lisäksi on muistettava, että resurssitarvelaskelmat tehtiin tehokkaassa, laajamittakaavaisessa metsähakkeen tuotantoympäristössä. Pienimittakaavaisempi metsähakkeen tuotanto on työvoimavaltaisempaa, minkä vuoksi työvoimatarve on huomattavasti korkeampi kuin mitä tässä selvityksessä on raportoitu (vrt. Ahonen 2004). Täten voidaan sanoa, että tässä selvityksessä esitetty resurssitarve on vähimmäisresurssi, jolla tuotanto-volyymit saadaan aikaan laajamittakaavaisessa metsä-hakkeen hankinnassa.

46 Strategiapäätelmiä Johtopäätöksiä Tavoitteet ovat kovia Toimenpiteitä on tehostettava nykyisestä Energiatehokkuuden parantaminen avainasemassa Kaikkia päästöttömiä energialähteitä tarvitaan - uusiutuva energia, ydinvoima, hiilen talteenotto ja varastointi ym. Bioenergialla Suomessa keskeinen merkitys. Riippuu metsäteollisuuden kehityksestä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus turvattava. Jatkotyö Eduskunnan kannanotot, strategian toimeenpano ja seuranta Valtioneuvoston kansliassa valmisteltu tulevaisuusselonteko (10/2009) jatkaa ja täydentää ilmasto- ja energiastrategian linjauksia. Erityisesti siinä tarkastellaan pidemmän aikavälin ( ) ilmasto- ja energiapolitiikkaa, globaalia kehitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

47 Eduskunnan palaute strategiaan (1/3) Talousvaliokunta on antanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta mietinnön (TaVM 9/2009 vp), ja eduskunta on hyväksynyt selonteon VNS 6/2008 vp (eli strategian) johdosta seuraavan, em. valiokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytetään, että: 1. Hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutusennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä. 2. Hallitus edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä mm. rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla.

48 Eduskunnan palaute strategiaan (2/3) 3. Hallitus edistää Suomessa tapahtuvia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen sähkön- ja energiantuotantoon omavaraisuus-, huoltovarmuus-, työllisyys- ja teknologianäkökohdista. 4. Hallitus edistää uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista lisäämällä tuntuvasti mm. Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekä ottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita kuten Pohjois-Suomeen kohdennetun määräaikaisen pienpuunlogistiikkahankkeen.

49 Eduskunnan palaute strategiaan (3/3) 5. Hallitus edistää turpeen käyttöä erityisesti yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä biodieselin raaka-aineena ympäristönäkökohtia huomioiden. 6. Hallitus edistää jätteen hyötykäyttöä esimerkiksi lämmön, sähkön, biokaasun ja biodieselin tuotannossa. 7. Hallitus lisää energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämis-, demonstraatio-, kaupallistamis- ja vienninedistämisrahoitusta. 8. Hallitus varautuu lisäämään valtion omistusosuutta Fingrid Oyj:ssa.

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) EUBIONET 3 Biopolttoainemarkkinat ja standardit -seminaari 23.3.2010 Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA

BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia Lapin ELY-keskus Kalvosarjan lähteenä MMM:n aineisto Sisältöä 1. EU:n energiatavoitteista

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari 12.10.2016 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Energiapäivä 5.2.2013 Johtava asiantuntija 1 UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park

Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan. Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park Ilmastonmuutoksesta ympäristöliiketoimintaan Immo Sundholm 30.9.2010 Vastuullista Liiketoimintaa Kestävällä Kierrätyksellä seminaari Envi Grow Park Tarkastelunäkökulma 1. Ilmastonmuutos 2. EU:n ja Suomen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti AVAUS Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 15.1.2013 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa Jarno Ilme YLIJOHTAJA Riku Huttunen Verkkovalvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot