Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet"

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Bioenergiatavoitteet ja kansalliset tukitoimenpiteet Ylitarkastaja Aimo Aalto Kuopio Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista -seminaari

2 CO 2 -päästöjen vähentäminen energiantuotannossa Perusuran päästöt 62 Gt CCS teollisuus ja muuntaminen 9% CCS Energiatuotanto 10% CO 2 päästöt (Gt CO2 / vuodessa) WEO case BLUE Map päästöt 14 Gt ETP2008 BLUE Map skenaario Ydinvoima 6% Uusiutuvat 21% Energian tuotannon tehokkuus & polttoaineiden vaihto 7% Loppukäytön polttoaineiden vaihto 11% Tehokkuus sähkön loppukäytössä 12% Tehokkuus polttoaineiden loppukäytössä 24%

3 Kapasiteetin lisäys , keskimääräinen vuosituotanto Hiili & CCS Kaasu & CCS Ydinvoima Vesi Biomassa Tuuli(onshore) Tuuli(offshore) Geoterminen Aurinko(sähkö) Aurinko(lämpö) kpl (500 MW) 1 20 kpl (500 MW) kpl (1000 MW) 1/5 Kanadan vesivoima kapasiteetista kpl (50 MW) kpl (4 MW) kpl (4 MW) kpl (100 MW) milj. m (250 MW) Nykytilanne ACT Map BLUE Map GW vuodessa

4 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020; Suomelle 38 % - Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020; kaikille sama

5 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi

6 Energiatuotteiden loppukulutus ja primäärienergia vuosina sekä ilmasto- ja energiastrategian perusurassa vuosina TWh Muu loppukulutus Liikennepolttoaineet Kaukolämpö Sähkö Primäärienergia Sähkön ja kaukolämmön tuotannon sekä öljynjalostuksen ja masuunien häviöt

7 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina TWh Tilasto Perusura Tavoite 2020 Visio

8 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2008, % Lähde: Tilastokeskus, Energiaennakko 2008

9 Consumption of Renewable Energy Sources 2006 PJ Wood fuels in industry and energy production 28% Small combustion of wood 13% Hydro power 11% 3,8 1,5 1,0 Recovered fuel (bio-fraction) Biogas Other biofuels Others 4% 8,6 Heat pumps Black liquor and other concentrated liquors 43% 0,5 Wind power Source: Yearbook 2007, energy

10 Suomen energialähteet v. 2006, % Energian kokonaiskulutuksesta Sähkön hankinnasta Ydinvoima 16% Turve 6% Muut 1% Uusiutuvat 24% Ydinvoima 24% Turve 7% Muut 0% Uusiutuvat 24% Sähkön nettotuonti 3% Sähkön nettotuonti 13% Fossiiliset polttoaineet 50% Fossiiliset polttoaineet 31% Lähde: Energiatilasto, vuosikirja 2007, TK

11 RES-Electricity, Total TWh RES-electricity, actual hydropower production RES-electricity, hydropower generation is calculated based on average water year ( ) Target Baseline Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

12 Electricity Produced by Bioenergy TWh 15,0 Production Baseline Target 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years and ) Adato Energia (years ) Finnish energy industries (ET), Energy year Electricity (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

13 Total Consumption of Bioenergy in Finland TWh Consumption Baseline Target These statistics do not include peat. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

14 Black and Other Concentrated Liquors TWh Consumption Baseline and target Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

15 Industrial Wood Residues TWh 25 Consumption Baseline and target includes forest chips. Data source changed in Based on a sample survey, data has been corrected to correspond better with post-1999 data. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

16 Small-Scale Consumption of Bioenergy TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

17 Consumption of Bioenergy in District Heating TWh Source: Statistics Finland, Energy statistics

18 Forest Chips TWh 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Consumption Baseline Target Thousand cubic meters , In addition to this target, wood chips are planned to be used as raw matherial in biorefineries. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Renewable Energy Action Plan , KTM 5/2003 (year 1995) Metla, Forest statistics press release (year 2008) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target) 0

19 Wood Pellets Exports, Domestic Consumption, Production TWh 2,0 1,5 Production Domestic consumption, total Export 1000 t , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

20 Wood Pellets Domestic Consumption TWh 0, t Domestic consumption, total Small-scale consumption<25 kw Medium-sized and large-scale consumption >25 kw , , , Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Metla, Forest statistics press release (year 2008)

21 Recovered Fuels TWh 2,4 2,2 2,0 Consumption Baseline Target 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Information on all recovered fuels was not available before Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

22 Biogas TWh 1,4 Consumption Baseline Target 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and target)

23 Agricultural Biomass TWh 3,5 3,0 Consumption Target 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, The target is estimated based on Long term climate and energy strategy. Sources: Vapo (years t), MTT (year 2004), PVO (year 2003), Finbio (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (target)

24 Consumption of Biofuels in the Transport Sector TWh 6,0 5,5 5,0 Consumption Intermediary targets Baseline and target 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Statistics include liquid biofuels used in transportation, mobile machinery and heating. The targets are estimated based on Long-term climate and energy strategy. Sources: Statistics Finland, Energy statistics (years ) Long-term climate and energy strategy, VNS 11/2008 (baseline and targets)

25 Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % 2020 Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020

26 Strategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % (verrattuna 2005) Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin

27 Uusiutuvan energian tavoitteet, TWh 2005 Tavoite 2020 Lisäys Bioliemet, kuori, puru Puun pienkäyttö Puupelletit ja peltobio 0,1 3 3 Metsähake Bioöljyt Biokaasu 0,5 1,2 1 Kierrätyspolttoaine Vesivoima Tuulivoima 0,2 6 6 Lämpöpumput Yhteensä Loppukulutus Uusiutuvien osuus 28,5 % 38 % 9,5 %-yks.

28 Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa, TWh Perusura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Tavoiteura Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

29 Miten tavoitteisiin päästään Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan syöttötariffin ja RES-direktiivin myötä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia ohjaustoimia

30 Maatalouspohjainen bioenergia Suomen noin 2,3 miljoonasta peltohehtaarista tarvitaan kansallisen ruokaomavaraisuuden turvaamiseen ja Suomen elintarvike- ja rehuteollisuuden tarvitseman raaka-aineen tuottamiseen noin 1,8 milj. hehtaaria noin ha voitaisiin käyttää tarvittaessa muuhun tuotantoon, esimerkiksi bioenergian tuotantoon. Maataloussektorilla on tarjolla useampia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottamiseksi: kasvimassoja voidaan polttaa suoraan energiantuotannossa, kasvi- ja eläintuotteita voidaan jalostaa nestemäisiksi polttonesteiksi ja eläin- ja kasviperäisiä biomassoja voidaan prosessoida biokaasuksi. Suurissa energialaitoksissa käytetään kiinteänä polttoaineena nykyään maatalouden raaka-aineista pääasiassa ruokohelpeä. vuonna 2008 energiakäyttöön tarkoitetun ruokohelven tuotantoala oli noin hehtaaria oljen energiankäytön kehitysnäkymät ovat hyvät

31 Syöttötariffityöryhmän ehdotus (9/2009) Markkinaehtoinen takuuhinta tuulivoimalle ja biokaasulle sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoi-suus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana /MWh Tariffi pvä (2008)

32 Tariffin suuruuden määräytyminen tuulivoimalle Tariffin taso määrättäisiin hallinnollisesti, mutta selvitettäisiin myöhemmin kilpailuttamista Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. tariffi 33,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Alussa tariffitaso olisi 90,2 /MWh, jotta investoinnit liikkeelle Tariffitasoa voidaan tarkastaa, mutta ei yksittäisen laitoksen osalta, joka on saanut tuen Tuulivoimalaitoksen tai puiston nimellisteho min. 1 MVA Tuki tuotetulle sähkölle

33 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle Tariffia maksettaisiin reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasu) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus (esim. CHP laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 300 kva Tuki tuotetulle sähkölle Ehdotetulla tariffitasolla maatilakokoluokan lantaa käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi taloudellisesti kannattavia. usean sikalan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämä saisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden sikaloiden toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista. yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

34 Tariffin suuruuden määräytyminen biokaasulle

35 Vertailu nykyjärjestelmään - tuulivoiman ja biokaasusähkön kustannusrakenteet poikkeavat Biokaasusähkö Tuulivoima Syöttötariffi vastaisi seuraavia investointitukiprosentteja: rannikolle rakennettavalle tuulivoimalle 44 %, tuntureille rakennetavalle tuulivoimalle 43 %, sisämaahan rakennettavalle tuulivoimalle 36 %

36 Energiatuki uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin 2009 ja 2010 Energiatukipäätöksiä tekevät työ- ja elinkeinoministeriö ja TEkeskukset (tulevat ELY-keskukset) Vuonna 2009 käytettävissä ennätysmäärä energiatukea 97 M. Siitä 30 M on peräisin v viimeisestä lisäbudjetista ja 10 M tämän vuoden viimeisestä lisäbudjetista Pääosa v energiatuesta on jo myönnetty kymmeniin eri hankkeisiin Hallituksen vuoden 2010 budjettiesityksessä energiatukivaltuuden määräksi esitetään 64,1 M. Siitä 20 M olisi ns. jälkirahoitteista (eli ko. määrärahasta maksuja voidaan maksaa vasta v. 2012)

37

38 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 1/2 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama 2-vuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän (ns. Ahon työryhmän) esitysten toimeenpanoa, ja tehdä tarvittaessa uusia aloitteita metsäalan kehittämiseksi. Keskeiset metsäalan toimijat mukana MSO:n johto- ja työryhmissä. Ohjelma raportoi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Osa hankkeiden tavoitteista on yhteisiä Kansallisen metsäohjelma (KMO) 2015 hankkeiden kanssa ja MSO täydentää sekä tukee KMO 2015:n toimeenpanoa. Työ- ja vastuujako on tehty yhteistyössä MMM:n kanssa.

39 Metsäalan strategisen ohjelma (MSO) 2/2 Ohjelma käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka kehittävät toimialaa sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä, hallintoa ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on saada tärkeimmät ja vaikuttavimmat muutosprosessit konkreettisesti liikkeelle. Työryhmä 4. Puuperäisen energian tuotannon laajentaminen Edellyttää toimenpiteitä energiapuun saatavuuden varmistamiseksi merkittävästi kasvaville määrille. Metsähakkeen kasvava markkinoille tulo vaatii huomattavasti kasvavia resursseja hankintaketjuun. Työryhmä tekee toimenpide-ehdotukset metsähakkeen markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten työvoima- ja kalustokysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmä on aloittanut työnsä syyskuussa 2009 ja määrittänyt painopistealueensa. Vetovastuu TEM/Juha Ojala.

40 Tutkimus 1; tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittama ja Metsäteho Oy:n sekä Pöyry Energy Oy:n toteuttama Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimus. Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva puupolttoaineiden lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 kattila- ja toimituslähdekohtaisella tarkkuudella tarkasteltuna. Herkkyysanalyysejä tehtiin päästöoikeuden hinnan, kotimaisten ainespuuhakkuiden tason, metsäteollisuuden tuotannon määrän, Kemera-tukitason, biojalostamoiden sekä syöttötariffin vaikutuksesta puupolttoaineiden ja metsä-hakkeen saatavuuteen ja käyttöön vuonna 2020.

41 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset I Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttää välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi: 1. Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuus on varmistettava. Metsänomistajakunnan ja metsätoimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä viestintä ovat avainasemassa. 2. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava; oppilaitosten on koulutettava ammattilaista vuosittain metsähakkeen tuotantoon. On turvauduttava myös työntekijöiden rekrytointiin ulkomailta. 3. Metsähakkeen tuotannon on oltava kiinnostava työlaji koneja autoyrittäjille. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 41

42 Tutkimus 1; toimenpidesuositukset II 4. Sovellettavien ohjausmekanismien tulee olla pitkäjänteisiä ja riittävän kannustavia. 5. Toimialan T&K-toimintaan on panostettava; on käynnistettävä toimialan T&K-toimintaa yhteen vetävä ja koordinoiva laaja T&K-ohjelma (vrt. Tekesin Bioenergia- ja Puuenergia-ohjelmat). Erityisesti korjuuta ja kaukokuljetusta on tehostettava, metsähakkeen laadunhallintaa on parannettava ja toiminnan ohjausjärjestelmiä on kehitettävä. 6. Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistä korjatulle energiapuulle on turvattava. Tuki olisi sidottava päästöoikeuden hintaan. Ilman edellä listattuja toimenpiteitä on vaikea tavoitella yli 20 TWh:n metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä. Em. toimenpidelistan toteutukseen on lähdettävä välittömästi. 9/ Kärhä, Elo, Lahtinen & Räsänen 42

43 Tutkimus 2 ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) osarahoittamassa ja Metsäteho Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n toteuttamassa Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen tutkimuksessa määritettiin puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen saatavuus ja käyttömahdollisuudet Suomessa vuonna 2020 (Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009). Tutkimuksessa tehtiin myös resurssitarvelaskelmat, kuinka paljon kalustoa (koneita ja autoja) ja työvoimaa (koneen- ja autonkuljettajia) laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttö olisi 15, 20, 25 ja 30 TWh vuonna Lisäksi laskettiin, mikä olisi tarvittavan kaluston hankintakustannus. Tässä Metsätehon tuloskalvosarjassa raportoidaan tehtyjen resurssitarvelaskelmien päätulokset.

44 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu I Tehtyjen resurssitarvelaskelmien perusteella kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin yksikköä, jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat TWh Suomessa vuonna Rahaa edellä mainitun tuotantokaluston hankkiminen vaatisi milj. (alv. 0 %). Työvoimatarve olisi koneen- ja autonkuljettajaa, mikäli metsähakkeen tuotanto olisi TWh. Edellä mainitut luvut ovat niin isoja, etteivät ne toteudu helposti. Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteen *(12 milj. m 3, eli noin 24 TWh) saavuttamiselle vuonna 2020.

45 Tutkimus 2; johtopäätökset & tarkastelu II Lisäksi on muistettava, että resurssitarvelaskelmat tehtiin tehokkaassa, laajamittakaavaisessa metsähakkeen tuotantoympäristössä. Pienimittakaavaisempi metsähakkeen tuotanto on työvoimavaltaisempaa, minkä vuoksi työvoimatarve on huomattavasti korkeampi kuin mitä tässä selvityksessä on raportoitu (vrt. Ahonen 2004). Täten voidaan sanoa, että tässä selvityksessä esitetty resurssitarve on vähimmäisresurssi, jolla tuotanto-volyymit saadaan aikaan laajamittakaavaisessa metsä-hakkeen hankinnassa.

46 Strategiapäätelmiä Johtopäätöksiä Tavoitteet ovat kovia Toimenpiteitä on tehostettava nykyisestä Energiatehokkuuden parantaminen avainasemassa Kaikkia päästöttömiä energialähteitä tarvitaan - uusiutuva energia, ydinvoima, hiilen talteenotto ja varastointi ym. Bioenergialla Suomessa keskeinen merkitys. Riippuu metsäteollisuuden kehityksestä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus turvattava. Jatkotyö Eduskunnan kannanotot, strategian toimeenpano ja seuranta Valtioneuvoston kansliassa valmisteltu tulevaisuusselonteko (10/2009) jatkaa ja täydentää ilmasto- ja energiastrategian linjauksia. Erityisesti siinä tarkastellaan pidemmän aikavälin ( ) ilmasto- ja energiapolitiikkaa, globaalia kehitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista.

47 Eduskunnan palaute strategiaan (1/3) Talousvaliokunta on antanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta mietinnön (TaVM 9/2009 vp), ja eduskunta on hyväksynyt selonteon VNS 6/2008 vp (eli strategian) johdosta seuraavan, em. valiokunnan mietinnön mukaisen kannanoton, jossa edellytetään, että: 1. Hallitus arvioi energian- ja sähkönkulutusennusteen sekä uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeen uudelleen toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen esimerkiksi ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä. 2. Hallitus edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä mm. rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla.

48 Eduskunnan palaute strategiaan (2/3) 3. Hallitus edistää Suomessa tapahtuvia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen sähkön- ja energiantuotantoon omavaraisuus-, huoltovarmuus-, työllisyys- ja teknologianäkökohdista. 4. Hallitus edistää uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista lisäämällä tuntuvasti mm. Kemera-rahoitusta ja investointitukia ja parantamalla liikenneverkoston kuntoa sekä ottamalla käyttöön uusia edistämiskeinoja ja pilottihankkeita kuten Pohjois-Suomeen kohdennetun määräaikaisen pienpuunlogistiikkahankkeen.

49 Eduskunnan palaute strategiaan (3/3) 5. Hallitus edistää turpeen käyttöä erityisesti yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä biodieselin raaka-aineena ympäristönäkökohtia huomioiden. 6. Hallitus edistää jätteen hyötykäyttöä esimerkiksi lämmön, sähkön, biokaasun ja biodieselin tuotannossa. 7. Hallitus lisää energia- ja ympäristöteknologian tutkimus-, kehittämis-, demonstraatio-, kaupallistamis- ja vienninedistämisrahoitusta. 8. Hallitus varautuu lisäämään valtion omistusosuutta Fingrid Oyj:ssa.

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian investointeihin Suomessa Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista Petteri Kuuva 24.3.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009. Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö Energia-asioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK 12.11.2010 Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK 12.11.2010 Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk. UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.) Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA

BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia Lapin ELY-keskus Kalvosarjan lähteenä MMM:n aineisto Sisältöä 1. EU:n energiatavoitteista

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1 Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen 1 Suomesta bioenergian ja puhtaan teknologian mahtimaa! 1. Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on aikamme suuria haasteita. o 80 % CO2- päästöistä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 879 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2012. laskua edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan Jyri Häkämies Elinkeinoministeri 13.4.2012 Suomi ja uusiutuvan energian tavoite (osuus loppukulutuksesta %, uusi perusskenaarioluonnos) 45 40 35 Skenaariolaskenta

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 407 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa

Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa Tuulivoiman syöttötariffit ja metsäenergian edistäminen Suomessa Bioenergian Lappi seminaari 11.5.2010 Niina Honkasalo Energiateollisuus ry 1 Energiatulevaisuuden haasteita Suomessa Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia 14.11.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot