BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA

Transkriptio

1 BIOENERGIAN VALTAKUNNALLISIA JA ALUEELLISIA TAVOITTEITA Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia Lapin ELY-keskus Kalvosarjan lähteenä MMM:n aineisto Sisältöä 1. EU:n energiatavoitteista 2. Kansallisia tavoitteita 3. Lapin energiastrategian tavoitteita Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia 1

2 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka 3 EU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 Tavoitteena: Kasvihuonekaasujen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna (sitova) - jos laaja sitoutuminen EU -30 %; Uusiutuvien energialähteiden keskimääräiseksi osuudeksi EU:ssa 20% (Suomelle 38 %, sitova); Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10% (sitova); Energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20%:lla (v ) (ohjeellinen) 4 2

3 60 50 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta % loppukulutuksesta Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros 5 Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi Ennuste tavoitteiden saavuttamisesta (kuvio: Maaseudun Tulevaisuus) 6 3

4 7 Kansallinen energiapolitiikka ja bioenergia 8 4

5 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Viljelyn ja lannankäytön ympäristö- ja ilmastovaikutukset Energiapolitiikan vastuualueiden jakautuminen ministeriöiden välillä TEM EU- ja kansallinen energiapolitiikka, yritys- ja energiatuet, tutkimus Hajautettu bioenergiatuotanto VM Energiaverotus MMM Bioenergian raaka-ainetuotanto pelloilla ja metsissä Maatalouden tuotantotuet Metsätuet YM ympäristöja ilmastovaikutukset LVM Ajoneuvomääräykset Maatilojen ja maaseudun mikroyritysten investointituet Maaseudun kehittämisohjelma Maaseutututkimus ja -neuvonta 9 Uusiutuvan energian käyttö Suomessa 2008 Kierrätyspolttoaineet (bioosuus) 1 % Lämpöpumput 3 % Biokaasu 1 % Tuulivoima 0,2 % Muut biopolttoaineet 0,2 % Vesivoima 14 % Puun pienkäyttö 13 % Metsäteollisuuden jäteliemet 42 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet 26 % 10 5

6 Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia Vanhasen II hallituksen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia - reunaehtoina EU:n tavoitteet - strategiassa määritellään Suomen toimet tavoitteiden saavuttamiseksi - toimenpiteiden kustannustehokkuus ratkaisevaa - tarkastelun painopiste vuodessa 2020, mutta tarkastelu ulotetaan aina vuoteen 2050 saakka - Tavoitteena energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun: vuonna 2020 energian loppukulutus olisi 310 TWh (10 % vähemmän kuin ilman uusia toimenpiteitä) Strategia annettiin eduskunnalle selontekona marraskuussa 2008 Toimeenpanovastuu jaettiin ministeriöille 11 Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta 2020 Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % verrattuna 2005 (maatalous - 13%) Olemassa olleet toimet päästöjen vähentämiseen ym. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti - Auttaa saavuttamaan em. tavoitteet energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti - Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta 70 % (v. 2008) - Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) - Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät - Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia Energiaomavaraisuus nousee 32 %:sta 36 %:iin 12 6

7 Miten strategian tavoitteisiin päästään? Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. jne. Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä Uusiutuvan edistämisen uusia keinoja mm. markkinalähtöinen syöttötariffi Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään Koulutus, neuvonta, viestintä: tiedon levittäminen Energiaverotus, sovitus kokonaisuuteen, liikenne tärkein Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukko- ja kevyt liikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia 13 Uusiutuvan energian edistämispaketti 2010 MMM:n tehtäväalueelle tärkeät tavoitteet Ilmasto- ja energiastrategiassa Uusiutuva energia - metsähakkeen lisäys 25 TWh:een (13 milj. m3), nyk. 7,2 TWh (3,6 milj. m3) - maatalouspohjainen bioenergia 4 5 MWh:n tasolle, jakautuen: ruokohelpi 3 TWh = ha olki ja energiakasvit pl. ruokohelpi 0,82 TWh = ha biokaasulaitoksia 0,33 TWh - isoja (teho 2 MW) 20 kpl ja pieniä (0,1 MW) 50 kpl maatalouspohjainen biodiesel 0,18 TWh 14 7

8 MMM:n edistämiskeinoja 15 Maatalouden investointituet Maatilojen lämpökeskukset Tuki 15% avustus + 70% korkotukilaina Uusiutuvaa energiaa käyttävä laitos, jossa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Jos energialähteenä turve, voitava tuottaa lämpöä myös puun ja muun uusiutuvan energialähteen avulla. Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta vastaavaa fossiilista polttoainetta. 16 8

9 Maatalouden investointituet Maatilojen biokaasulaitokset Tuki 15 % avustus + 70 % korkotukilaina Laitoksille, joiden raaka-aineesta vähintään 50% on peräisin tilalta ja jonka tuottamasta energiasta vähintään 50% käytetään tilalla 17 Maaseudun mikroyritysten tuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukia Maaseudulla toimivat biokaasulaitokset, jotka tuottavat merkittävää yritystuloa energian tai muiden tuotteiden myynnin tai jätteiden käsittelyn kautta Tukiprosentti vaihtelee mm. sijainnista riippuen 18 9

10 Bioenergiatuotannon avustukset Uusi momentti budjetissa ensimmäisen kerran 2008 ja on käytössä ainakin tämän hallituskauden eli myös Rahoitetaan biokaasulaitosten investointeja, valtakunnallista bioenergian koordinaatiohanketta ja Maatilojen energiaohjelmaa. Tähän mennessä ollut yksi biokaasuinvestointihaku, missä 16 hanketta hyväksyttiin, kokonaisavustus oli noin 8,5 milj. euroa ja avustusprosentti oli 35 hyväksyttävistä kustannuksista, tähän mennessä näistä kolme hanketta lähtenyt liikkeelle Uusi hakukierros valmisteilla avattavaksi toukokuussa. Etusijalle maatalouden ja kalatalouden raaka-aineita käyttävät, nopeasti avustuspäätöksen jälkeen liikkeelle lähtevät hankkeet, jotka eivät pääse syöttötariffin piiriin Toisella sijalla hankkeet, jotka pääsisivät tariffijärjestelmään, mutta eivät halua siihen Mahdollisuus rahoittaa myös pienimuotoisia muuta bioenergiaan liittyvää toimintaa, esim. selvityksiä 19 Valtakunnallinen bioenergian koordinaatiohanke Käynnistyi tammikuussa 2009 Tavoitteena estää toimintojen päällekkäi-syys sekä lisätä eri alueiden ja hankkeiden yhteistyötä Tehtäviä mm.: - ylläpitää rekisteriä hankkeista - koota, analysoida ja välittää tietoa toimijoille - sähköisen palvelupaikan luominen ja ylläpito

11 Maatilojen energiaohjelma Maa- ja puutarhatiloille sovitettu malli energiatehokkuussopimuksista Tilat voivat liittyä ohjelmaan vapaaehtoisesti Alussa näkyvin palvelu on maatilojen energiasuunnitelma (suunnittelijoita hyväksytty yli 40) Suunnitelmien tekoa tuetaan (tuki 85% kustannuksista) Myös omavalvonta mahdollista, isoimmille tulossa katselmus Tavoitteina maatilojen kannattavuuden parantaminen sekä EU:n ja kansallisen tason energiatehokkuustavoitteiden saavuttaminen maataloussektorilla MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA TOIMIALASOPIMUS MMM:n ja maatalous- ja puutarha-alan tuottajajärjestöjen välinen sopimus Sopimukseen kirjataan ohjelman päälinjaukset YKSITTÄISEN MAATILAN LIITTYMINEN ENERGIAOHJELMAAN Päätavoitteena tilan kannattavuuden parantaminen energiankäyttöä tehostamalla Liittyminen tilakohtaisella rekisteröinnillä/ sitoutumisella Sopimuksen tehneille tiloille tarjotaan erilaisia palveluita ja mahdollisesti myös muita etuja OMAVALVONTA- SUUNNITELMA Suositellaan tiloille, joiden energian vuosikulutus on alle 100 MWh Pohjana energiankäytön seuranta sekä eri tuotantosuunnille tehdyt tarkistuslistat yleisimmistä energiansäästökohteista Ohjelmasta infomateriaalia MAATILOJEN ENERGIASUUNNITELMA Jatkuva toimintaprosessi maatilan energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen k äytön tehostamiseksi Sis. hyväksytynenergiasuunnittelijan tilakäynnin, sen pohjalta tehdyn energiasuunnitelman sekä suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen Suunnitelmassa listattu keinoja ko. maatilan energiatehokkuuden parantamiseen sekä bioenergian käytön ja tuotannon lisäämiseen Suunnitelman teon kustannuksiin tukea valtion varoista MAATILOJEN ENERGIAKATSELMUS Energiankäytöltään suurimmille tiloille, käynnistyy myöhemmin Tekijöinä sähkö- ja/tai LVIkoulutuksen saaneet katselmoijat yhteistyössä energiasuunnittelijan tai muun maatalousasiantuntijan kanssa Tuloksena yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset kannattavuustarkasteluineen Valtio tukee kustannuksia Suunniteltujen toimenpiteiden TOTEUTUS tilan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan + toteuman raportointi ja seuranta ( energiapalveludirektiivin tavoitteet)

12 TEM energiatuki Erityisesti uusille energiaratkaisuille Vuosittain jaettava summa useita kymmeniä miljoonia Kohdentuminen jatkossa riippuu kevään 2010 energiapaketin ratkaisusta Alueellisia tavoitteita Lapin energiastrategia (Lapin liitto, ks. kalvot) - Bioenergiaraaka-aineen saannon selvitys 2009 Lapin maakuntasuunnitelma 2030 Energiatuotannossa Lappi on omavarainen hyödyntäen omaa uusiutuvaa tuotantopotentiaalia monipuolisesti ja kestävästi. Lappi on investoinut paikallista yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin sekä teollisuuden energiatarpeita varmistaviin ratkaisuihin. Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia 12

13 Lapin maakuntasuunnitelma 2030 Energiaratkaisuissa korostetaan: - Varmistetaan paikallisten bioenergialähteiden hyödyntämismahdollisuudet kehittämällä metsänomistajien osaamista, metsäenergian korjuuta ja logistiikkaketjua sekä alan yritystoimintaa. Edistetään bioraaka-aineen markkinoiden kehittymistä sekä uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten ja biopolttonestejalostamojen toteutumista. - Turvetta tarvitaan myös jatkossa täydentävänä polttoaineena. Edistetään turpeen saatavuutta panostamalla turvealojen tutkimukseen sekä vaikuttamalla lupaprosessien reunaehtoihin ja luvituksen kestoon. Lisätään turpeen varmuusvarastoja. - Edistetään Fennovoiman ydinvoimalaitoksen sijoittumista Simoon. Varaudutaan ydinvoimalan rakentamiseen ennakoimalla maankäytön, työvoiman, palveluiden ja rakentamisaikaisen asumisen tarvitsemia ratkaisuja. - Parannetaan energiatehokkuutta ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Lapin energiaratkaisut tukevat hiilidioksidipäästöille ja uusiutuvien energialähteiden osuudelle asetettuja tavoitteita sekä vahvistavat puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa. Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia Lapin maakuntasuunnitelma 2030 Energiaratkaisuissa korostetaan: - Tuulivoimarakentamisen painopisteen tulee olla merialueilla ja siirtoverkkojen lähettyvillä. Sisämaan kohteiden osalta pyritään keskitettyihin ratkaisuihin ja sovittamaan maankäyttö yhteen matkailun, luonnonsuojelun ja porotalouden kanssa. Tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia rakennetuilla vesistö- ja allasalueilla selvitetään. Kuntien tulee saada voimaloista kiinteistöveroa. - Vesivoimassa edistetään Kemijoen pääuoman energiapotentiaalin käyttöönottoa sekä Sierilän voimalaitoksen toteuttamista. Rakennetaan Kemihaaran monitoimiallas parantaen tulvasuojelua, hyödyntämällä altaan energiapotentiaali sekä huomioiden altaan kalataloudelliset ja matkailulliset mahdollisuudet. Kemijoen vesistön nykyisten vesivoimalaitosten teknis-taloudellista tehoa nostetaan. - Lisätään kierrätykseen soveltumattoman jätteen käyttöä energiantuotannossa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia jätteiden jalostamiseen, arvioidaan jätteiden polttoainekapasiteettia ja tehostetaan jätteiden lajittelua. - Turvataan sähkönjakelun toimivuus investoimalla siirtoverkon ylläpitoon ja kehittämällä verkkoa vastaamaan nähtävillä olevaan lisääntyvään energiatuotantoon ja -käyttöön. Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia 13

14 Lapin maakuntaohjelma (LUONNOS) Bioenergia-alan ja muun uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen. a) Varmistetaan paikallisten bioenergialähteiden hyödyntämismahdollisuudet kehittämällä metsänomistajien osaamista, metsäenergian korjuuta ja logistiikkaketjua sekä alan yritystoimintaa. Edistetään bioraaka-aineen markkinoiden kehittymistä sekä uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten ja biopolttonestejalostamojen toteutumista. Tuotantopuolen kärkihankkeina edistetään Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitoksen sekä Kemin biopolttonestelaitoksen toteuttamista. (Rahoitus: EAKR, kansalliset määrärahat, Vastuu: ELY, Lapin liitto, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, Metsähallitus) Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia Lapin alueellinen maaseutusuunnitelma Lapin bioenergiaohjelma Sivu Lapin ELY-keskus, maaseutu ja energia 14