1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2."

Transkriptio

1 RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

2 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT TIETOTAVOITTEET TAITOTAVOITTEET KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA 4 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS OPPIMISKÄSITYS OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT TOIMINTAKULTTUURI 5 3. OPINTOJEN RAKENNE LUOKATTOMUUS OPINTO-OHJELMA ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT OPETUKSEN TUNTIJAKO 6 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Kodin ja lukion välinen yhteistyö Hyvinvointisuunnitelma Oppimisen olosuhteet Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Opiskelijahuoltoryhmä Kouluterveydenhuolto Psykologi ja kuraattoripalvelut ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A) VIERAS KIELI, PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2), SAKSA (SAB2) JA RANSKA (RAB2) VIERAS KIELI, LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3), SAKSA (SAB3), RANSKA (RAB3) JA JAPANI (JAB3) MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA 50 2

3 5.23. KÄSITYÖN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT REAALIN VALMENNUSKURSSI ILMAISUTAITO MATKAKOULU AUTOKOULUN TEORIAOPINNOT KOTITALOUS SALIBANDY ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssin arviointi Opinnoissa eteneminen Itsenäinen opiskelu Osaamisen tunnustaminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 58 3

4 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT Opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään siten, että opiskelija saa laaja-alaisen yleissivistyksen. Hänestä tulee jatko-opintokelpoinen. Hän oppii toimimaan kyvykkäästi yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa. Hän oppii ottamaan vastuuta opiskelijana, yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Hän ymmärtää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja on oivaltava, persoonallisesti ehyt ja rehellinen yksilö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden mielipiteet mahdollisimman hyvin luodaan edellytyksiä tapahtumien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä oppilaskunta- ja kerhotoimintaan TIETOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa tiedon yleissivistyksen luonteesta, laajuudesta ja merkityksestä kyvyn suhtautua kriittisesti tiedon totuudellisuuteen ja perusteltavuuteen tiedon omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan tiedon tiedonhankinnan keinoista TAITOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa monipuolisten opetus- ja opiskelumuotojen kautta taidon etsiä, omaksua, käyttää ja tuottaa sekä soveltaa tietoa aktiivisesti, kyvyn löytää oma oppimistyyli sekä arvioida ja korjata sitä kullakin tiedon ja taidon alalla taidon ilmaista itseään, taidon sosiaaliseen toimintaan yhteisössä 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat seuraavat arvot: rehellisyys aloitteikkuus yhteistyökykyisyys empaattisuus kriittisyys suvaitsevuus itseluottamus Tavoitteena on omatoiminen ja vastuuntuntoinen sekä elämänmyönteinen ja arvostelukykyinen, avarakatseinen yksilö. Hän ymmärtää kansalaisen perusoikeuksien merkityksen niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopan yhteisössä ja kykenee edistämään niitä. 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 2.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu opiskelijan aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelija käsittelee, tulkitsee ja tuottaa tietoa aiempien tietorakenteiden pohjalta. Oppimistapahtuma on opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Rajamäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla laajat valintamahdollisuu- 4

5 det. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja tietojen syventämiseen omien vahvuuksiensa mukaan oppiainekohtaisesti. Tätä tukee se, että opiskelija voi suorittaa taito- tai taideaineissa lukiodiplomin sekä laatia laajahkon tutkielman valitsemastaan aihekokonaisuudesta TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena on, että Rajamäen lukio on vastuullinen ja avoin lukioyhteisö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Toiminnassa pyritään siihen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Kaikissa tilanteissa tavoitteena on se, että opiskelija saa päättötodistuksen ja suorittaa yo-tutkinnon. Oppilashuolto toimii moniammatillisena tukiryhmänä ja se antaa opiskeluvaikeuksissa opiskelijalle tarvittavan ohjauksen ja tuen. Tuen tarve arvioidaan monipuolisesti ottaen huomioon oppiminen eri aineissa sekä terveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Lukion toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Arviointiohjelma sisältää kurssien itsearvioinnin opiskelijan itsearvioinnin omista tavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta opetuksen tason arvioinnin opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta huoltajien antaman ja saaman palautteen opiskelijan opintojen kehittymisestä sekä kasvusta Palaute saadaan jaksoarvostelun, vanhempaintapaamisten tai kyselylomakkeiden kautta. Arviointiohjelmaa toteutetaan siten, että sen painoalueet jaksottuvat kolmelle vuodelle. Toimintakulttuuria arvioidaan päivittäin opiskelutilanteissa ja kouluyhteisön arjessa. Lukion kehittämisessä huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet, kunnan ja oman oppilaitoksen tavoitteet sekä eri oppiaineiden tarpeet. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1. LUOKATTOMUUS Rajamäen lukio muuttui syksyllä 1994 luokattomaksi. Luokattomuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti omien edellytystensä mukaan. Kolmen vuoden opiskelu edellyttää vuosittain n kurssin suoritusta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kumpanakin ja kurssia kolmantena opiskeluvuotena OPINTO-OHJELMA Lukion opetussuunnitelma merkitsee opinto-ohjelman valinnaisuutta. Pakollisten kurssien lisäksi voi valita valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät kurssit on suunniteltu valtakunnallisten ohjeiden mukaan, ja lukion päättötutkinnossa arvioidaan näiden kurssien hallintaa. Koulukohtaisen syventävät kurssit täydentävät aihekokonaisuuksia. Ne ovat menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Ne ovat valinnaisia ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT Tuntijaosta näkee eri oppiaineiden laajuudet kursseina. Opinnot alkavat pääosin pakollisilla kursseilla, ja valinnaistuminen ja opinto-ohjelmien yksilöllisyys lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssikuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Oppilaan opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa koulun alkaessa ja ryhmitysten sallimissa rajoissa. Lukion rehtori ja opinto-ohjaaja antavat tietoja kurssitarjonnasta. 5

6 3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä Koulukohtaisina kurssit opintoina tarjottavien syventävinä opintoina valtakunnallisten tarjottavien kurssien määrä kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) ENA RUA SAA/RAA 8 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) RUB SAB/RAB 8 3 Muut kielet JAB 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10 Koulukohtaiset syventävät kurssit Ilmaisutaito 2 Tekninen työ 3 Tekstiilityö 3 Tietotekniikka 4 Autokoulun teoriaopinnot 1 Reaalin valmennuskurssi 1 Matkakoulu 1 Kotitalous 1 Valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit toteutetaan käytössä olevan resurssin mukaan. Kurssit yhteensä vähintään 75 6

7 Kieliohjelma Kunnan koululaitoksessa noudatetaan ns. laajaa kieliohjelmaa. A1-kielen opetus alkaa perusopetuksen toiselta luokalta, jolla on valittavana englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viidenneltä luokalta oppilas voi valita vapaaehtoisen kielen (A2-kieli), joita ovat englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Peruskoulun luokan kielitarjonta käsittää sekä kaikille oppilaille yhteisiä että valinnaisia kieliä. 7. luokalta alkava yhteinen kieli (B1-kieli) on ruotsi. 8. luokalta alkaen valinnaisena kielenä (B2-kielenä) voi olla ranska, saksa, venäjä tai jokin muu koulun tarjoama kieli. Lukiossa opetus etenee peruskoulussa valittujen A-kielten osalta opiskelijan valintojen mukaisesti. Valinnaisena B-kielenä Nurmijärven kunnan lukiot voivat tarjota kieliä, joiden opetus alkaa, mikäli kielen valinneita opiskelijoita on riittävästi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Huoltajille annetaan tietoa lukion toiminnasta opiskelijan opintojen alkuvaiheessa ja päättötutkinnon lähestyessä. Tarpeen mukaan järjestetään vanhempaintapaamisia. Yhteydenpidossa huomioidaan aikuistuvan nuoren oman vastuullisuuden ja itsenäistymisen lisääntyminen. Tavoite on opiskelijan tukeminen yhteistyössä kotien kanssa OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksessa on tavoitteena tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Ohjauksen tehtävä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaaja päävastuullisena huolehtii ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen hakeutumisessa ja on apuna uravalinnan suunnittelussa, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja ammatinvalinnan ohjaukseen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, tiedottaa lukion käytänteistä ja hoitaa yhteistyön yläasteen opinto-ohjaajan kanssa, toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa, hoitaa yhteyksiä mielenterveyspalveluihin, seuraa opiskelijan opintosuunnitelmia, seuraa opettajien kanssa opiskelijan edistymistä Aineenopettajan tehtävät Opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitoja ja valmiuksia. Ryhmänohjaajan tehtävät Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Opiskelujen suunnittelussa ja valintojen teossa huomioidaan kunkin oppilaan omat edellytykset ja voimavarat. Ryhmänohjaaja toimii yhdessä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa. Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaaja pyrkii vahvistamaan valvontaryhmänsä yhteisöllisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Tutkitaan ja kehitetään yhteistyötä sekä järjestetään erikseen sovittavia kursseja mm. seuraavien 7

8 oppilaitosten kanssa: Musiikkiopisto Kansalaisopisto Jukola Ammattiyhdistysopisto Autokoulu Hakala Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus Uudenmaan Maaseutuopisto Nurmijärven ammattioppilaitos Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven koulutusyksikkö 4.3. OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain sekä puutua niihin. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville. Lukioikäisten opiskeluun ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon opiskelijoiden täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukioaikana. 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta tulee pyytää lupa ennen kuin otetaan yhteyttä opiskelijan lähiomaisiin tai muihin yhteistyötahoihin opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijan kannalta hyvin toimiva opiskelijahuolto tarkoittaa sitä, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, saa tarvitsemaansa ohjausta ja huolenpitoa sekä tulee kuulluksi koulun päivittäisessä arjessa ja saa tarvittaessa ohjausta ongelmatilanteissa. Opiskelijahuollon palveluita ovat muun muassa kouluterveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Toimitaan yhteistyössä psykologin ja sosiaalitoimen kanssa. Opiskelijahuoltoa koordinoi Rajamäen lukiossa opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä Kodin ja lukion välinen yhteistyö a) Yhteistyön periaatteet Tärkein lukion yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa ovat huoltajat. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua lukion työskentelyyn. Yhteistyössä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana on nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä tukea tarvitsevasta opiskelijasta huolehtiminen. b) Yhteistyösuunnitelma Aloittavan lukiolaisen vanhemmille järjestään koulun toimintaa ja henkilökuntaa esittelevä vanhempainilta. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmat kutsutaan vanhojen tansseihin. Abiturienteille ja heidän vanhemmilleen kerrotaan yo-tutkinnosta ja lukion jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista. Näiden lisäksi ryhmänohjaajat pitävät yhteyttä oman ryhmänsä huoltajiin tarvittaessa. Poissaoloihin puututaan viiden poissaolokerran jälkeen. Opiskelijahuoltoryhmässä päätetään yhteisistä tukitoimista Hyvinvointisuunnitelma Turvallisuus ja terveys Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehtivat koulun arjessa läsnä olevat opettajat ja muu henkilökunta. Sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen puututaan heti. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa jokainen on ilmoitusvelvollinen. Väkivaltatilanteissa turvaudutaan poliisin apuun. Tilanteita pyritään 8

9 ehkäisemään kannustamalla jokaista ottamaan toiset huomioon sekä opettamaan hyviä käytöstapoja Oppimisen olosuhteet Opiskelijan etenemistä seurataan jaksoittain. Opiskelijahuoltoryhmä kartoittaa oppimisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat ja sopii toimintatavoista ongelmista riippuen. Opiskelijoille tarjotaan lukion alkuvaiheessa opetusta oikeiden opiskelutottumusten saavuttamiseksi sekä tukikursseja äidinkielessä, kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijoiden ryhmään kuulumista vahvistetaan erilaisin ryhmäyttämisen menetelmin, oppilaskuntatoiminnalla, tapahtumilla ja koulun traditioilla, kuten wanhojen päivä ja penkkarit Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Rajamäen lukion yhteistyökumppaneita ovat ympäröivät yhdistykset, yritykset ja liikelaitokset, seurakunta, nuorisotoimi ja poliisi. Eri oppiaineissa toteutetaan vierailuja mm. teatteriin, taidenäyttelyihin, eduskuntaan, käräjäoikeuteen. Ammatinvalinnassa koululla vierailevat eri oppilaitosten edustajia Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran jakson aikana. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja lähtökohtana on aina opiskelijan etu ja tukeminen. Tavoitteena on Edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumista. Tukea opiskelijaa saamaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Auttaa ja tukea oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa. Etsiä yhteistyössä keinoja opiskelijan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Seurata ja arvioida toimenpiteitään Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista nuorten terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. He toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu: koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen Psykologi ja kuraattoripalvelut Koulun tulee tiedottaa opiskelijoita ja huoltajia käytettävissä olevista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista sekä menettelytavoista palveluihin haettaessa. Tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa tulee ohjata hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijan sosiaalisen tilanteen arvioinnissa ja tukipalvelujen etsimisessä lukion opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä suoraan kunnan järjestämiin nuorille aikuisille suunnattuihin palveluihin. Lukio-opintonsa keskeyttäneet nuoret ohjataan kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityöntekijä voidaan pyytää tarvittaessa vierailemaan oppilashuoltoryhmiin. Tarvittaessa yksittäistapauksissa terveyskeskuspsykologit antavat lukion opiskelijahuoltoryhmälle konsultaatiota ja ohjaavat opiskelijoita alansa palvelujen käyttöön. 9

10 4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Ennen kuin näistä erityisjärjestelyistä tehdään päätös opiskelijaa on kuultava. Opiskelija voidaan lukiolain 13 :n perusteella vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos hänellä on lukiolain 18 :n (ylioppilastutkinto) ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella oikeus ylioppilastutkinnossa korvata toisen kotimaisen kielen koe jollakin muulla kokeella. Erityistä tukea tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Opiskelija voi saada opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö (esim. luki-häiriö) tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisessä suunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. Opiskelijalle, jolla on diagnosoitu vamma tai sairaus tai siihen verrattava muu syy, voi koulu anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisiä järjestelyjä ylioppilaskokeeseen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän opetus huomioidaan tarpeen mukaan siten kuin kunkin ryhmän kohdalla on säädetty. 10

11 Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Muut kieli- ja kulttuuriryhmät Muiden kieli- ja kulttuuriryhmien (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) opetuksen järjestäminen päätetään lukiossa valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti. Tällöin lukio päättää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, miten em. kieli- ja kulttuuriryhmien opetus voidaan järjestää 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomioita tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen valmiutta ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintatapaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tullee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maa- 11

12 ilman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida oma elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät opetuksen lukiossamme seuraavasti: elämänkatsomustiedon ja historian kaikissa oppiaineen kursseissa, biologian, fysiikan, kemian, kuvataiteen, maantieteen ja psykologian useimmissa kursseissa, englannin, filosofian, liikunnan, matematiikan, ranskan, ruotsin, saksan, evankelisluterilaisen uskonnon, musiikin ja terveystiedon useissa kursseissa sekä opintojen ohjauksen joissain kursseissa. Aihekokonaisuudet selviävät oppiaineiden kurssikuvauksista ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Tavoitteet: Opiskelun tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoa, oppia nauttimaan kulttuurista, esim. teatterista, ja arvostamaan sen monipuolisuutta sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja -käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi tutustutaan erilaisiin teksteihin: puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asiaja kaunokirjallisiin teksteihin, ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä ryhmä- ja yksilötöinä laaditaan referaatti arvioidaan omia tietoja ja taitoja, asenteita ja, motivaatiota totutellaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta pidetään informatiivinen puheenvuoro harjoitellaan prosessikirjoittamista ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin eritellään novelleja, runoja ja draamaa harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä kirjoitetaan novellianalyysi 12

13 ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista: esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia; harjoitellaan lähde- ja mediakritiikkiä tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin pidetään kantaa ottava puhe, harjoitellaan keskustelemista ja väittelemistä luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta kirjoitetaan mielipidekirjoitus ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin tarkastellaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti tutustutaan suomalaiseen kirjalliseen traditioon kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen ja -viestintään, suomen kielen vaiheisiin ja tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen tutustutaan esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteisiin harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen kielenhuoltoa valmistaudutaan tekstitaidon ylioppilaskokeeseen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin ja tarkastellaan mediatekstien ajankohtaisaiheita, ilmaisukeinoja ja vaikutuksia kirjoitetaan kieltä ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten essee-kokeeseen Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi pyritään kannustamaan opiskelijaa omaehtoiseen kirjoittamisharrastukseen, ohjataan löytämään omat taidot ja rohkeasti käyttämään niitä, harjaannutaan kestämään kritiikkiä sekä tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirteisiin. Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia, annetaan palautetta niistä, muokataan tekstejä. ÄI11 Kirjallisuuskurssi tutustutaan kirjallisuuteen teemoittain lukijalähtöisiä tulkintatapoja monimuotoisesti soveltaen. Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi. Tarkempi aihe- ja kurssimateriaali on aina sovittava opettajan kanssa RUOTSI Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja; se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja avostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että vies- 13

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2.

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET...

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET

KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET KUNINKAANTIEN LUKIO KURSSIKUVAUKSET Kurssikuvaukset löytyvät myös verkosta www.kuninkaantie.espoo.fi 31.8.2012 Äidinkieli ja kirjallisuus... 3 Toinen kotimainen kieli... 8 Ruotsi A-oppimäärä... 8 Ruotsi

Lisätiedot

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot