1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2."

Transkriptio

1 RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

2 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT TIETOTAVOITTEET TAITOTAVOITTEET KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA 4 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS OPPIMISKÄSITYS OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT TOIMINTAKULTTUURI 5 3. OPINTOJEN RAKENNE LUOKATTOMUUS OPINTO-OHJELMA ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT OPETUKSEN TUNTIJAKO 6 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Kodin ja lukion välinen yhteistyö Hyvinvointisuunnitelma Oppimisen olosuhteet Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Opiskelijahuoltoryhmä Kouluterveydenhuolto Psykologi ja kuraattoripalvelut ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (A) VIERAS KIELI, PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2), SAKSA (SAB2) JA RANSKA (RAB2) VIERAS KIELI, LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3), SAKSA (SAB3), RANSKA (RAB3) JA JAPANI (JAB3) MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA 50 2

3 5.23. KÄSITYÖN KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT REAALIN VALMENNUSKURSSI ILMAISUTAITO MATKAKOULU AUTOKOULUN TEORIAOPINNOT KOTITALOUS SALIBANDY ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssin arviointi Opinnoissa eteneminen Itsenäinen opiskelu Osaamisen tunnustaminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 58 3

4 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT Opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään siten, että opiskelija saa laaja-alaisen yleissivistyksen. Hänestä tulee jatko-opintokelpoinen. Hän oppii toimimaan kyvykkäästi yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa. Hän oppii ottamaan vastuuta opiskelijana, yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Hän ymmärtää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja on oivaltava, persoonallisesti ehyt ja rehellinen yksilö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden mielipiteet mahdollisimman hyvin luodaan edellytyksiä tapahtumien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä oppilaskunta- ja kerhotoimintaan TIETOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa tiedon yleissivistyksen luonteesta, laajuudesta ja merkityksestä kyvyn suhtautua kriittisesti tiedon totuudellisuuteen ja perusteltavuuteen tiedon omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan tiedon tiedonhankinnan keinoista TAITOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa monipuolisten opetus- ja opiskelumuotojen kautta taidon etsiä, omaksua, käyttää ja tuottaa sekä soveltaa tietoa aktiivisesti, kyvyn löytää oma oppimistyyli sekä arvioida ja korjata sitä kullakin tiedon ja taidon alalla taidon ilmaista itseään, taidon sosiaaliseen toimintaan yhteisössä 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat seuraavat arvot: rehellisyys aloitteikkuus yhteistyökykyisyys empaattisuus kriittisyys suvaitsevuus itseluottamus Tavoitteena on omatoiminen ja vastuuntuntoinen sekä elämänmyönteinen ja arvostelukykyinen, avarakatseinen yksilö. Hän ymmärtää kansalaisen perusoikeuksien merkityksen niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin Euroopan yhteisössä ja kykenee edistämään niitä. 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 2.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu opiskelijan aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelija käsittelee, tulkitsee ja tuottaa tietoa aiempien tietorakenteiden pohjalta. Oppimistapahtuma on opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Rajamäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla laajat valintamahdollisuu- 4

5 det. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja tietojen syventämiseen omien vahvuuksiensa mukaan oppiainekohtaisesti. Tätä tukee se, että opiskelija voi suorittaa taito- tai taideaineissa lukiodiplomin sekä laatia laajahkon tutkielman valitsemastaan aihekokonaisuudesta TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena on, että Rajamäen lukio on vastuullinen ja avoin lukioyhteisö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Toiminnassa pyritään siihen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Kaikissa tilanteissa tavoitteena on se, että opiskelija saa päättötodistuksen ja suorittaa yo-tutkinnon. Oppilashuolto toimii moniammatillisena tukiryhmänä ja se antaa opiskeluvaikeuksissa opiskelijalle tarvittavan ohjauksen ja tuen. Tuen tarve arvioidaan monipuolisesti ottaen huomioon oppiminen eri aineissa sekä terveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Lukion toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Arviointiohjelma sisältää kurssien itsearvioinnin opiskelijan itsearvioinnin omista tavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta opetuksen tason arvioinnin opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta huoltajien antaman ja saaman palautteen opiskelijan opintojen kehittymisestä sekä kasvusta Palaute saadaan jaksoarvostelun, vanhempaintapaamisten tai kyselylomakkeiden kautta. Arviointiohjelmaa toteutetaan siten, että sen painoalueet jaksottuvat kolmelle vuodelle. Toimintakulttuuria arvioidaan päivittäin opiskelutilanteissa ja kouluyhteisön arjessa. Lukion kehittämisessä huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet, kunnan ja oman oppilaitoksen tavoitteet sekä eri oppiaineiden tarpeet. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1. LUOKATTOMUUS Rajamäen lukio muuttui syksyllä 1994 luokattomaksi. Luokattomuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti omien edellytystensä mukaan. Kolmen vuoden opiskelu edellyttää vuosittain n kurssin suoritusta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kumpanakin ja kurssia kolmantena opiskeluvuotena OPINTO-OHJELMA Lukion opetussuunnitelma merkitsee opinto-ohjelman valinnaisuutta. Pakollisten kurssien lisäksi voi valita valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät kurssit on suunniteltu valtakunnallisten ohjeiden mukaan, ja lukion päättötutkinnossa arvioidaan näiden kurssien hallintaa. Koulukohtaisen syventävät kurssit täydentävät aihekokonaisuuksia. Ne ovat menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Ne ovat valinnaisia ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT Tuntijaosta näkee eri oppiaineiden laajuudet kursseina. Opinnot alkavat pääosin pakollisilla kursseilla, ja valinnaistuminen ja opinto-ohjelmien yksilöllisyys lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssikuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Oppilaan opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa koulun alkaessa ja ryhmitysten sallimissa rajoissa. Lukion rehtori ja opinto-ohjaaja antavat tietoja kurssitarjonnasta. 5

6 3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä Koulukohtaisina kurssit opintoina tarjottavien syventävinä opintoina valtakunnallisten tarjottavien kurssien määrä kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) ENA RUA SAA/RAA 8 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) RUB SAB/RAB 8 3 Muut kielet JAB 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10 Koulukohtaiset syventävät kurssit Ilmaisutaito 2 Tekninen työ 3 Tekstiilityö 3 Tietotekniikka 4 Autokoulun teoriaopinnot 1 Reaalin valmennuskurssi 1 Matkakoulu 1 Kotitalous 1 Valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit toteutetaan käytössä olevan resurssin mukaan. Kurssit yhteensä vähintään 75 6

7 Kieliohjelma Kunnan koululaitoksessa noudatetaan ns. laajaa kieliohjelmaa. A1-kielen opetus alkaa perusopetuksen toiselta luokalta, jolla on valittavana englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viidenneltä luokalta oppilas voi valita vapaaehtoisen kielen (A2-kieli), joita ovat englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Peruskoulun luokan kielitarjonta käsittää sekä kaikille oppilaille yhteisiä että valinnaisia kieliä. 7. luokalta alkava yhteinen kieli (B1-kieli) on ruotsi. 8. luokalta alkaen valinnaisena kielenä (B2-kielenä) voi olla ranska, saksa, venäjä tai jokin muu koulun tarjoama kieli. Lukiossa opetus etenee peruskoulussa valittujen A-kielten osalta opiskelijan valintojen mukaisesti. Valinnaisena B-kielenä Nurmijärven kunnan lukiot voivat tarjota kieliä, joiden opetus alkaa, mikäli kielen valinneita opiskelijoita on riittävästi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Huoltajille annetaan tietoa lukion toiminnasta opiskelijan opintojen alkuvaiheessa ja päättötutkinnon lähestyessä. Tarpeen mukaan järjestetään vanhempaintapaamisia. Yhteydenpidossa huomioidaan aikuistuvan nuoren oman vastuullisuuden ja itsenäistymisen lisääntyminen. Tavoite on opiskelijan tukeminen yhteistyössä kotien kanssa OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksessa on tavoitteena tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Ohjauksen tehtävä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaaja päävastuullisena huolehtii ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen hakeutumisessa ja on apuna uravalinnan suunnittelussa, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja ammatinvalinnan ohjaukseen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, tiedottaa lukion käytänteistä ja hoitaa yhteistyön yläasteen opinto-ohjaajan kanssa, toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa, hoitaa yhteyksiä mielenterveyspalveluihin, seuraa opiskelijan opintosuunnitelmia, seuraa opettajien kanssa opiskelijan edistymistä Aineenopettajan tehtävät Opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitoja ja valmiuksia. Ryhmänohjaajan tehtävät Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Opiskelujen suunnittelussa ja valintojen teossa huomioidaan kunkin oppilaan omat edellytykset ja voimavarat. Ryhmänohjaaja toimii yhdessä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa. Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaaja pyrkii vahvistamaan valvontaryhmänsä yhteisöllisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Tutkitaan ja kehitetään yhteistyötä sekä järjestetään erikseen sovittavia kursseja mm. seuraavien 7

8 oppilaitosten kanssa: Musiikkiopisto Kansalaisopisto Jukola Ammattiyhdistysopisto Autokoulu Hakala Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus Uudenmaan Maaseutuopisto Nurmijärven ammattioppilaitos Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven koulutusyksikkö 4.3. OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain sekä puutua niihin. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville. Lukioikäisten opiskeluun ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon opiskelijoiden täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukioaikana. 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta tulee pyytää lupa ennen kuin otetaan yhteyttä opiskelijan lähiomaisiin tai muihin yhteistyötahoihin opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijan kannalta hyvin toimiva opiskelijahuolto tarkoittaa sitä, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, saa tarvitsemaansa ohjausta ja huolenpitoa sekä tulee kuulluksi koulun päivittäisessä arjessa ja saa tarvittaessa ohjausta ongelmatilanteissa. Opiskelijahuollon palveluita ovat muun muassa kouluterveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Toimitaan yhteistyössä psykologin ja sosiaalitoimen kanssa. Opiskelijahuoltoa koordinoi Rajamäen lukiossa opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä Kodin ja lukion välinen yhteistyö a) Yhteistyön periaatteet Tärkein lukion yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa ovat huoltajat. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua lukion työskentelyyn. Yhteistyössä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana on nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä tukea tarvitsevasta opiskelijasta huolehtiminen. b) Yhteistyösuunnitelma Aloittavan lukiolaisen vanhemmille järjestään koulun toimintaa ja henkilökuntaa esittelevä vanhempainilta. Toisen vuoden opiskelijoiden vanhemmat kutsutaan vanhojen tansseihin. Abiturienteille ja heidän vanhemmilleen kerrotaan yo-tutkinnosta ja lukion jälkeisistä opiskeluvaihtoehdoista. Näiden lisäksi ryhmänohjaajat pitävät yhteyttä oman ryhmänsä huoltajiin tarvittaessa. Poissaoloihin puututaan viiden poissaolokerran jälkeen. Opiskelijahuoltoryhmässä päätetään yhteisistä tukitoimista Hyvinvointisuunnitelma Turvallisuus ja terveys Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehtivat koulun arjessa läsnä olevat opettajat ja muu henkilökunta. Sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen puututaan heti. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa jokainen on ilmoitusvelvollinen. Väkivaltatilanteissa turvaudutaan poliisin apuun. Tilanteita pyritään 8

9 ehkäisemään kannustamalla jokaista ottamaan toiset huomioon sekä opettamaan hyviä käytöstapoja Oppimisen olosuhteet Opiskelijan etenemistä seurataan jaksoittain. Opiskelijahuoltoryhmä kartoittaa oppimisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat ja sopii toimintatavoista ongelmista riippuen. Opiskelijoille tarjotaan lukion alkuvaiheessa opetusta oikeiden opiskelutottumusten saavuttamiseksi sekä tukikursseja äidinkielessä, kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijoiden ryhmään kuulumista vahvistetaan erilaisin ryhmäyttämisen menetelmin, oppilaskuntatoiminnalla, tapahtumilla ja koulun traditioilla, kuten wanhojen päivä ja penkkarit Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Rajamäen lukion yhteistyökumppaneita ovat ympäröivät yhdistykset, yritykset ja liikelaitokset, seurakunta, nuorisotoimi ja poliisi. Eri oppiaineissa toteutetaan vierailuja mm. teatteriin, taidenäyttelyihin, eduskuntaan, käräjäoikeuteen. Ammatinvalinnassa koululla vierailevat eri oppilaitosten edustajia Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opintojen ohjaaja, terveydenhoitaja ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran jakson aikana. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja lähtökohtana on aina opiskelijan etu ja tukeminen. Tavoitteena on Edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumista. Tukea opiskelijaa saamaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Auttaa ja tukea oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa. Etsiä yhteistyössä keinoja opiskelijan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Seurata ja arvioida toimenpiteitään Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista nuorten terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. He toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu: koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen Psykologi ja kuraattoripalvelut Koulun tulee tiedottaa opiskelijoita ja huoltajia käytettävissä olevista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista sekä menettelytavoista palveluihin haettaessa. Tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa tulee ohjata hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijan sosiaalisen tilanteen arvioinnissa ja tukipalvelujen etsimisessä lukion opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä suoraan kunnan järjestämiin nuorille aikuisille suunnattuihin palveluihin. Lukio-opintonsa keskeyttäneet nuoret ohjataan kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityöntekijä voidaan pyytää tarvittaessa vierailemaan oppilashuoltoryhmiin. Tarvittaessa yksittäistapauksissa terveyskeskuspsykologit antavat lukion opiskelijahuoltoryhmälle konsultaatiota ja ohjaavat opiskelijoita alansa palvelujen käyttöön. 9

10 4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Ennen kuin näistä erityisjärjestelyistä tehdään päätös opiskelijaa on kuultava. Opiskelija voidaan lukiolain 13 :n perusteella vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos hänellä on lukiolain 18 :n (ylioppilastutkinto) ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella oikeus ylioppilastutkinnossa korvata toisen kotimaisen kielen koe jollakin muulla kokeella. Erityistä tukea tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Opiskelija voi saada opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö (esim. luki-häiriö) tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisessä suunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. Opiskelijalle, jolla on diagnosoitu vamma tai sairaus tai siihen verrattava muu syy, voi koulu anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisiä järjestelyjä ylioppilaskokeeseen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän opetus huomioidaan tarpeen mukaan siten kuin kunkin ryhmän kohdalla on säädetty. 10

11 Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Muut kieli- ja kulttuuriryhmät Muiden kieli- ja kulttuuriryhmien (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) opetuksen järjestäminen päätetään lukiossa valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti. Tällöin lukio päättää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, miten em. kieli- ja kulttuuriryhmien opetus voidaan järjestää 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomioita tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen valmiutta ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintatapaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tullee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maa- 11

12 ilman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida oma elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät opetuksen lukiossamme seuraavasti: elämänkatsomustiedon ja historian kaikissa oppiaineen kursseissa, biologian, fysiikan, kemian, kuvataiteen, maantieteen ja psykologian useimmissa kursseissa, englannin, filosofian, liikunnan, matematiikan, ranskan, ruotsin, saksan, evankelisluterilaisen uskonnon, musiikin ja terveystiedon useissa kursseissa sekä opintojen ohjauksen joissain kursseissa. Aihekokonaisuudet selviävät oppiaineiden kurssikuvauksista ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Tavoitteet: Opiskelun tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoa, oppia nauttimaan kulttuurista, esim. teatterista, ja arvostamaan sen monipuolisuutta sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Arviointiin vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja -käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi tutustutaan erilaisiin teksteihin: puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asiaja kaunokirjallisiin teksteihin, ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä ryhmä- ja yksilötöinä laaditaan referaatti arvioidaan omia tietoja ja taitoja, asenteita ja, motivaatiota totutellaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta pidetään informatiivinen puheenvuoro harjoitellaan prosessikirjoittamista ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin eritellään novelleja, runoja ja draamaa harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä kirjoitetaan novellianalyysi 12

13 ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista: esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia; harjoitellaan lähde- ja mediakritiikkiä tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin pidetään kantaa ottava puhe, harjoitellaan keskustelemista ja väittelemistä luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta kirjoitetaan mielipidekirjoitus ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin tarkastellaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti tutustutaan suomalaiseen kirjalliseen traditioon kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen ja -viestintään, suomen kielen vaiheisiin ja tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen tutustutaan esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteisiin harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen kielenhuoltoa valmistaudutaan tekstitaidon ylioppilaskokeeseen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin ja tarkastellaan mediatekstien ajankohtaisaiheita, ilmaisukeinoja ja vaikutuksia kirjoitetaan kieltä ja kulttuuria käsitteleviä tekstejä valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten essee-kokeeseen Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi pyritään kannustamaan opiskelijaa omaehtoiseen kirjoittamisharrastukseen, ohjataan löytämään omat taidot ja rohkeasti käyttämään niitä, harjaannutaan kestämään kritiikkiä sekä tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirteisiin. Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia, annetaan palautetta niistä, muokataan tekstejä. ÄI11 Kirjallisuuskurssi tutustutaan kirjallisuuteen teemoittain lukijalähtöisiä tulkintatapoja monimuotoisesti soveltaen. Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi. Tarkempi aihe- ja kurssimateriaali on aina sovittava opettajan kanssa RUOTSI Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja; se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja avostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että vies- 13

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2.

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET...

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2. Saksan kieli Saksan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana 1 7.3. Vieraat kielet 7.3.1. Perusasteen vuosiluokilla 1-6 alkava oppimäärä (A-kieli) Englanti Englannin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille englannin

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita. LIITE 16.6.2016 LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi Nykyinen teksti Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI. 5.1 Arvioinnin tavoitteet. 5.2 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tavoitteet Tietojen ja taitojen arviointi tulee olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet

VANHA OPS. valtakunnalliset pakolliset ja syventävät. Hyvinvointi ja ihmissuhteet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI RUOTSI B3-KIELET kurssit: ÄIa8 + ÄIa1 osittain ÄaI5 osittain ÄIa2 ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus ENAa1 ENA1 ÄI2 ÄI3 Kieli, kulttuuri ja identiteetti Kirjallisuuden keinoja

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto ensi lukuvuoden kurssivalinnat opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen Missä mennään? Nyt arvioituna 9 jaksoa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kevään 2017 tutkintoon alkaa pe 4.11. ja päättyy pe 18.11. Mikäli osallistuit syksyn yo-kirjoituksiin, voit odottaa niiden lopulliset tulokset ja ilmoittautua

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot