1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2."

Transkriptio

1 RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

2 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT TIETOTAVOITTEET TAITOTAVOITTEET KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS OPPIMISKÄSITYS OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT TOIMINTAKULTTUURI OPINTOJEN RAKENNE LUOKATTOMUUS OPINTO-OHJELMA ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT OPETUKSEN TUNTIJAKO OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Hyvinvointisuunnitelma Oppimisen olosuhteet Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Opiskelijahuoltoryhmä Kouluterveydenhuolto Psykologi ja kuraattoripalvelut ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ VIERAAT KIELET Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) VIERAS KIELI, PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2), SAKSA (SAB2) JA RANSKA (RAB2) VIERAS KIELI, LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3), SAKSA (SAB3), RANSKA (RAB3) JA JAPANI (JAB3) MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA

3 5.11. USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Filosofia HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI Psykologia TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA REAALIN VALMENNUSKURSSI ILMAISUTAITO LIIKENNEKASVATUSKURSSI TUTORKURSSI TURVAKURSSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN KIRJOITTAMISEN PILOTTIHANKE ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssin arviointi Opinnoissa eteneminen Itsenäinen opiskelu OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suoritus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

4 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT Opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään siten, että opiskelija saa laaja-alaisen yleissivistyksen. Hänestä tulee jatko-opintokelpoinen. Hän oppii toimimaan kyvykkäästi yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa. Hän oppii ottamaan vastuuta opiskelijana, yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Hän ymmärtää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja on oivaltava, persoonallisesti ehyt ja rehellinen yksilö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden mielipiteet mahdollisimman hyvin luodaan edellytyksiä tapahtumien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä oppilaskunta- ja kerhotoimintaan TIETOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa tiedon yleissivistyksen luonteesta, laajuudesta ja merkityksestä kyvyn suhtautua kriittisesti tiedon totuudellisuuteen ja perusteltavuuteen tiedon omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan tiedon tiedonhankinnan keinoista TAITOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa monipuolisten opetus- ja opiskelumuotojen kautta taidon etsiä, omaksua, käyttää ja tuottaa sekä soveltaa tietoa aktiivisesti, kyvyn löytää oma oppimistyyli sekä arvioida ja korjata sitä kullakin tiedon ja taidon alalla taidon ilmaista itseään, taidon sosiaaliseen toimintaan yhteisössä 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat seuraavat arvot: rehellisyys aloitteikkuus yhteistyökykyisyys empaattisuus kriittisyys suvaitsevuus itseluottamus Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 2.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu opiskelijan aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelija käsittelee, tulkitsee ja tuottaa tietoa aiempien tietorakenteiden pohjalta. Oppimistapahtuma on opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. 4

5 2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Rajamäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla laajat valintamahdollisuudet. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja tietojen syventämiseen omien vahvuuksiensa mukaan oppiainekohtaisesti. Tätä tukee se, että opiskelija voi suorittaa taito- tai taideaineissa lukiodiplomin sekä laatia laajahkon tutkielman valitsemastaan aihekokonaisuudesta TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena on, että Rajamäen lukio on vastuullinen ja avoin lukioyhteisö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Toiminnassa pyritään siihen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Kaikissa tilanteissa tavoitteena on se, että opiskelija saa päättötodistuksen ja suorittaa yo-tutkinnon. Oppilashuolto toimii moniammatillisena tukiryhmänä ja se antaa opiskeluvaikeuksissa opiskelijalle tarvittavan ohjauksen ja tuen. Tuen tarve arvioidaan monipuolisesti ottaen huomioon oppiminen eri aineissa sekä terveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1. LUOKATTOMUUS Rajamäen lukio muuttui syksyllä 1994 luokattomaksi. Luokattomuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti omien edellytystensä mukaan. Kolmen vuoden opiskelu edellyttää vuosittain n kurssin suoritusta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kumpanakin ja kurssia kolmantena opiskeluvuotena OPINTO-OHJELMA Lukion opetussuunnitelma merkitsee opinto-ohjelman valinnaisuutta. Pakollisten kurssien lisäksi voi valita valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät kurssit on suunniteltu valtakunnallisten ohjeiden mukaan, ja lukion päättötutkinnossa arvioidaan näiden kurssien hallintaa. Koulukohtaisen syventävät kurssit täydentävät aihekokonaisuuksia. Ne ovat menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Ne ovat valinnaisia. Lukion kursseja voit suorittaa myös iltalukiossa, kesälukiossa tai verkkokurssina ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT Tuntijaosta näkee eri oppiaineiden laajuudet kursseina. Opinnot alkavat pääosin pakollisilla kursseilla, ja valinnaistuminen ja opinto-ohjelmien yksilöllisyys lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssikuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Oppilaan opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa koulun alkaessa ja ryhmitysten sallimissa rajoissa. Lukion rehtori, opinto-ohjaaja sekä ryhmänohjaaja antavat tietoja kurssitarjonnasta. 5

6 3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä Koulukohtaisina kurssit opintoina tarjottavien syventävinä opintoina valtakunnallisten tarjottavien kurssien määrä kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) ENA RUA SAA/RAA 8 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) RUB SAB/RAB 8 3 Muut kielet JAB 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10 Koulukohtaiset syventävät kurssit Ilmaisutaito 2 Tietotekniikka 4 Liikennekasvatuskurssi 1 Reaalin valmennuskurssi 1 Turvakurssi 1 Tutor 1 Valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit toteutetaan käytössä olevan resurssin mukaan. Kurssit yhteensä vähintään 75 6

7 Kieliohjelma Kunnan koululaitoksessa noudatetaan ns. laajaa kieliohjelmaa. A1-kielen opetus alkaa perusopetuksen toiselta luokalta, jolla on valittavana englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viidenneltä luokalta oppilas voi valita vapaaehtoisen kielen (A2-kieli), joita ovat englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Peruskoulun luokan kielitarjonta käsittää sekä kaikille oppilaille yhteisiä että valinnaisia kieliä. 7. luokalta alkava yhteinen kieli (B1-kieli) on ruotsi. 8. luokalta alkaen valinnaisena kielenä (B2-kielenä) voi olla ranska, saksa, venäjä tai jokin muu koulun tarjoama kieli. Lukiossa opetus etenee peruskoulussa valittujen A-kielten osalta opiskelijan valintojen mukaisesti. Valinnaisena B-kielenä Nurmijärven kunnan lukiot voivat tarjota kieliä, joiden opetus alkaa, mikäli kielen valinneita opiskelijoita on riittävästi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Tärkein lukion yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa on huoltajat. Viestintä kodin ja koulun välillä hoidetaan pääasiassa sähköisesti. Lukio-opintojen alkuvaiheessa huoltajille järjestetään vanhempainilta. Lisäksi ykkösvuotisten ryhmänohjaajat tarjoavat mahdollisuuden vanhempainvartteihin lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaajat pitävät yhteyttä ryhmänsä huoltajiin tarvittaessa. Tavoite on opiskelijan tukeminen yhteistyössä kodin kanssa OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksessa on tavoitteena tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Ohjauksen tehtävä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaaja päävastuullisena huolehtii ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen hakeutumisessa ja on apuna uravalinnan suunnittelussa, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja ammatinvalinnan ohjaukseen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, tiedottaa lukion käytänteistä ja hoitaa yhteistyön yläasteen opinto-ohjaajan kanssa, toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa, hoitaa yhteyksiä mielenterveyspalveluihin, seuraa opiskelijan opintosuunnitelmia, seuraa opettajien kanssa opiskelijan edistymistä Aineenopettajan tehtävät Opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitoja ja valmiuksia. Ryhmänohjaajan tehtävät Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Opiskelujen suunnittelussa ja valintojen teossa huomioidaan kunkin oppilaan omat edellytykset ja voimavarat. Ryhmänohjaaja toimii yhdessä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen edistymistä ja kurssikertymää. Ryhmänohjaaja on yhteydessä kotiin, kun yhdelläkin kursseista kertyy kolme poissaoloa. 7

8 Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaaja pyrkii vahvistamaan valvontaryhmänsä yhteisöllisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Tutkitaan ja kehitetään yhteistyötä sekä järjestetään erikseen sovittavia kursseja mm. seuraavien oppilaitosten kanssa: Musiikkiopisto Nurmijärven Opisto TTS Keuda Nurmijärven yhteiskoulu Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven koulutusyksikkö 4.3. OPISKELIJAHUOLTO Tavoitteet Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain sekä puutua niihin. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville. Lukioikäisten opiskeluun ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon opiskelijoiden täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukioaikana. 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta tulee pyytää lupa ennen kuin otetaan yhteyttä opiskelijan lähiomaisiin tai muihin yhteistyötahoihin opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijan kannalta hyvin toimiva opiskelijahuolto tarkoittaa sitä, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, saa tarvitsemaansa ohjausta ja huolenpitoa sekä tulee kuulluksi koulun päivittäisessä arjessa ja saa tarvittaessa ohjausta ongelmatilanteissa Hyvinvointisuunnitelma Turvallisuus ja terveys Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehtivat koulun arjessa läsnä olevat opettajat ja muu henkilökunta. Sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen puututaan heti. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa jokainen on ilmoitusvelvollinen. Väkivaltatilanteissa turvaudutaan poliisin apuun. Tilanteita pyritään ehkäisemään kannustamalla jokaista ottamaan toiset huomioon sekä opettamaan hyviä käytöstapoja Oppimisen olosuhteet Opiskelijan etenemistä seurataan jaksoittain. Opiskelijahuoltoryhmä kartoittaa oppimisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat ja sopii toimintatavoista ongelmista riippuen. Opiskelijoille tarjotaan lukion alkuvaiheessa opetusta oikeiden opiskelutottumusten saavuttamiseksi sekä tukikursseja äidinkielessä, kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijoiden ryhmään kuulumista vahvistetaan erilaisin ryhmäyttämisen menetelmin, oppilaskuntatoiminnalla, tapahtumilla ja koulun traditioilla, kuten wanhojen päivä ja penkkarit Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Rajamäen lukion yhteistyökumppaneita ovat ympäröivät yhdistykset, yritykset ja liikelaitokset, seurakunta, nuorisotoimi ja poliisi. Eri oppiaineissa toteutetaan vierailuja mm. teatteriin, taidenäyttelyihin, eduskuntaan, käräjäoikeuteen. Ammatinvalinnassa koululla vierailevat eri oppilaitosten edustajia Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja lähtökohtana on aina opiskelijan etu ja tukeminen. 8

9 Tavoitteena on Edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumista. Tukea opiskelijaa saamaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Auttaa ja tukea oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa. Etsiä yhteistyössä keinoja opiskelijan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Seurata ja arvioida toimenpiteitään Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista nuorten terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. He toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu: koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen Psykologi ja kuraattoripalvelut Koulun tulee tiedottaa opiskelijoita ja huoltajia käytettävissä olevista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista sekä menettelytavoista palveluihin haettaessa. Tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa tulee ohjata hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijan sosiaalisen tilanteen arvioinnissa ja tukipalvelujen etsimisessä lukion opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä suoraan kunnan järjestämiin nuorille aikuisille suunnattuihin palveluihin. Lukio-opintonsa keskeyttäneet nuoret ohjataan kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityöntekijä voidaan pyytää tarvittaessa vierailemaan oppilashuoltoryhmiin. Tarvittaessa yksittäistapauksissa terveyskeskuspsykologit antavat lukion opiskelijahuoltoryhmälle konsultaatiota ja ohjaavat opiskelijoita alansa palvelujen käyttöön ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Ennen kuin näistä erityisjärjestelyistä tehdään päätös, opiskelijaa on kuultava. Opiskelija voidaan lukiolain 13 :n perusteella vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos hänellä on lukiolain 18 :n (ylioppilastutkinto) ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella oikeus ylioppilastutkinnossa korvata toisen kotimaisen kielen koe jollakin muulla kokeella. Erityistä tukea tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet 9

10 - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Opiskelija voi saada opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö (esim. luki-häiriö) tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisessä suunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. Opiskelijalle, jolla on diagnosoitu vamma tai sairaus tai siihen verrattava muu syy, voi koulu anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisiä järjestelyjä ylioppilaskokeeseen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän opetus huomioidaan tarpeen mukaan siten kuin kunkin ryhmän kohdalla on säädetty. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Muut kieli- ja kulttuuriryhmät Muiden kieli- ja kulttuuriryhmien (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) opetuksen järjestäminen päätetään lukiossa valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti. Tällöin lukio päättää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, miten em. kieli- ja kulttuuriryhmien opetus voidaan järjestää 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista 10

11 luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja - hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomioita tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen valmiutta ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintatapaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tullee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida oma elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät opetuksen lukiossamme seuraavasti: elämänkatsomustiedon ja historian kaikissa oppiaineen kursseissa, biologian, fysiikan, kemian, kuvataiteen, maantieteen ja psykologian useimmissa kursseissa, englannin, filosofian, liikunnan, matematiikan, ranskan, ruotsin, saksan, evankelisluterilaisen uskonnon, musiikin ja terveystiedon useissa kursseissa sekä opintojen ohjauksen joissain kursseissa. Aihekokonaisuudet selviävät oppiaineiden kurssikuvauksista ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Tavoitteet: Opiskelun tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoa, oppia nauttimaan kulttuurista, esim. teatterista, ja arvostamaan sen monipuolisuutta sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Arviointiin vai- 11

12 kuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja -käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi tutustutaan erilaisiin teksteihin: puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asia- ja kaunokirjallisiin teksteihin, ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä ryhmä- ja yksilötöinä laaditaan referaatti arvioidaan omia tietoja ja taitoja, asenteita ja, motivaatiota totutellaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta pidetään informatiivinen puheenvuoro harjoitellaan prosessikirjoittamista ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin eritellään novelleja, runoja ja draamaa harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä kirjoitetaan novellianalyysi ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista: esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia; harjoitellaan lähde- ja mediakritiikkiä tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin pidetään kantaa ottava puhe, harjoitellaan keskustelemista ja väittelemistä luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta kirjoitetaan mielipidekirjoitus ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin tarkastellaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti tutustutaan suomalaiseen kirjalliseen traditioon kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen ja -viestintään, suomen kielen vaiheisiin ja tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen tutustutaan esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteisiin harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Tekstitaidon yo-kokeen abikurssi. Harjoitellaan tuottamaan yo-vaatimusten mukaisia vastaustekstejä. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Yo-esseekokeen abikurssi. Harjoitellaan kirjoittamaan yo-vaatimusten mukaisia aineisto- ja otsikkoesseitä nykykulttuurin kontekstissa. 12

13 Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi pyritään kannustamaan opiskelijaa omaehtoiseen kirjoittamisharrastukseen, ohjataan löytämään omat taidot ja rohkeasti käyttämään niitä, harjaannutaan kestämään kritiikkiä sekä tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirteisiin. Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia, annetaan palautetta niistä, muokataan tekstejä. ÄI11 Luovan kirjoittamisen verkkokurssi tutustutaan monipuolisesti luovan kirjoittamisen maailman ja luovan työn ominaispiirteisiin verkkoopiskelun kautta. Kurssilla harjoitellaan myös yhteisöllistä luovaa työskentelyä sekä käytetään hyväksi sosiaalisen median työkaluja RUOTSI Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja; se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittämistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi: Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Tavoitteena on myös, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun Puhuminen Luetun Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Kurssit: Kurssin aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selvittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään 13

14 strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän omaan kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Siirtyminen ruotsin kielen pitkästä oppimäärästä keskipitkään ja keskipitkästä pitkään Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyempään tai päinvastoin hänen suorittamansa oppimäärän kurssit luetaan hyväksi periaatteessa seuraavasti: pitkä oppimäärä keskipitkä oppimäärä Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan keskipitkän kurssien arvosanoiksi. Mikäli opiskelija haluaa, järjestetään keskipitkän oppimäärän kurssikokeita osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä keskipitkästä pitkään oppimäärään opiskelijan on osallistuttava pitkän kurssimäärän kurssikokeisiin, jolloin arvosana määräytyy uudelleen RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUA2 Ihmiset ympärillämme Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUA4 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuden lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 14

15 RUA5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit: RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ääntämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli se sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. RUA9 Syksyn preppauskurssi Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUA10 Kevään preppauskurssi Kevään ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUA11 Kertauskurssi Kerrataan ruotsin kieliopin perusteita ja vahvistetaan sanastoa. Kurssi on tarpeen niille, joilla on ongelmia perusrakenteissa ja suppea sanavarasto. Numeroarvostelu. RUA12 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Kurssi järjestetään mahdollisesti yhdessä RUB11-kurssin kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin Pohjoismaista ja parantaa kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ruotsinkielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15

16 RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi vahvistaa osittain jo peruskoulusta tutun sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, kieli tuttavallista ja epämuodollista. Keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja puheviestinnän strategioita painotetaan. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Sanaston ja rakenteiden vahvistamista jatketaan, puheviestinnässä kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen sekä tehdään lyhyitä viestinnällisiä tehtäviä. Tarkastellaan nuorten elämää, opiskelua, työtä, harrastuksia, palveluita sekä vapaa-aikaa. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssin aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuu. Kirjoittamistaitoa sekä erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita harjoitellaan. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. RUB5 Elinympäristömme Luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet ovat kurssin keskeisiä teemoja. Aihekokonaisuuksista painottuu kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ääntämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB8 Syksyn preppauskurssi Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Nume- 16

17 roarvostelu RUB9 Kevään preppauskurssi Kevään ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUB10 Kertauskurssi Kerrataan ruotsin kieliopin perusteita ja vahvistetaan sanastoa. Kurssi on tarpeen kaikille, joilla on ongelmia perusrakenteissa ja suppea sanavarasto. Numeroarvostelu. RUB11 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Jos ryhmä on pieni, voidaan kurssille ottaa muitakin opiskelijoita. Kurssi järjestetään mahdollisesti yhdessä RUA12-kurssin kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin Pohjoismaista ja parantaa kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ruotsinkielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittämistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Tavoitteena on myös, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kieli ja Kuullun Puhuminen Luetun Kirjoittaminen oppimäärä ymmärtäminen ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.1 Arviointi: Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti tutkintojen_perusteet/lukiokoulutus (lukion opetussuunnitelman perusteet 2003s ). Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös 17

18 laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Siirtyminen vieraiden kielten pitkästä oppimäärästä lyhyeen tai lyhyestä pitkään Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän kurssit luetaan hyväksi seuraavasti: pitkän oppimäärän kurssit lyhyen oppimäärän kurssit 1 10 SAB/RAB Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. SAB/RAB10- kursseista annetaan normaalisti vain suoritusmerkintä, mutta oppimäärää vaihdettaessa niistä järjestetään aina esseekoe. Mikäli opiskelija haluaa, järjestetään muitakin lyhyen oppimäärän kurssikokeita osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyestä oppimäärästä pitkään kurssit luetaan hyväksi seuraavasti: lyhyen oppimäärän kurssit pitkän oppimäärän kurssit ENA13/SAA10/RAA ENA13/SAA10/RAA10-kursseista annetaan normaalisti vain suoritusmerkintä, mutta vaihdettaessa oppimäärää niistä järjestetään aina esseekoe. Siirryttäessä lyhyestä pitkään oppimäärään opiskelijan on osallistuttava myös muihin pitkän oppimäärän kurssikokeisiin, jolloin arvosana määräytyy uudelleen. Englannissa voi siirtyä vain lyhyestä oppimäärästä pitkään, koska lukiossamme voi suorittaa vain pitkän oppimäärän mukaisia opintoja englannissa. Tämä tulee kysymykseen silloin, kun opiskelija on suorittanut englannin lyhyen oppimäärän opintoja jossakin toisessa lukiossa. 18

19 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. ENA1/SAA1/RAA1: Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2/SAA2/RAA2: Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA3/SAA3/RAA3: Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA4/SAA4/RAA4: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA5/SAA5/RAA5: Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat aiheita kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6/SAA6/RAA6: Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. ENA7/SAA7/RAA7: Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENA8/SAA8/RAA8: Puhu ja ymmärrä vielä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kunkin kielen tavoitteiden mukaisesti. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisiin tapahtumiin ja muiden kurssien aihepiireihin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ään- 19

20 tämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen muiden näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. Vieraiden kielten koulukohtaisia syventäviä kursseja ENA9: Laajenna sanavarastoasi Kurssilla vankennetaan perussanaston hallintaa ja laajennetaan passiivista sanastoa eri aihepiirien tekstien pohjalta. Kurssin voi suorittaa minä opintojen ajankohtana tahansa, mutta se sopii erityisen hyvin lukionsa aloittavien opintoihin. Opiskelija voi itse päättää, ottaako kurssista numeroarvosanan vai hyväksymismerkinnän. Numeroarvosana huomioidaan laskettaessa englannin oppimäärän päättöarvosanan keskiarvoa. SAA9: Der letzte Schliff/yo-kokeeseen valmentava kurssi Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä ja vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti ylioppilaskuunteluja ja yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RAA9: Vive le bac!/yo-kokeeseen valmentava kurssi Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä kerrataan keskeisiä rakenneasioita. Myös kielen tuottamisen taitoja vahvistetaan. Runsaasti ylioppilaskuunteluja ja yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. ENA10: Perusrakenteet kuntoon Kurssi on ns. tukikurssi niille, joilla on peruskoulun päättötodistuksessa vähemmän kuin 8 englannista ja jotka tarvitsevat lisäharjoitusta kieliopin perusrakenteiden, erityisesti aikamuotojen hallinnassa. Jos mahdollista, kurssi olisi hyvä suorittaa ENA 1:n kanssa samanaikaisesti. Kurssista saa vain hyväksymismerkinnän. SAA10 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin A-saksan opiskelijat. Jos ryhmä on pieni tai se ei jonakin vuonna ole kurssitarjottimella, kurssille voidaan ottaa muitakin saksankielenopiskelijoita. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin saksankieliseen alueeseen ja parantaa käytännön kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiireisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorikauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat saksankielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. RAA10 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin A-ranskan opiskelijat. Jos ryhmä on pieni tai se ei jonakin vuonna ole kurssitarjottimella, kurssille voidaan ottaa muitakin ranskankielenopiskelijoita. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin ranskankieliseen alueeseen ja parantaa käytännön kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/ -alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ranskankielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. ENA11: Syksyn englannin abikurssi Syksyn englannin abikurssin aihepiireinä on lähinnä koulutus, kulttuuri, psykologia ja viestintä. Kurssilla kerrataan sanastoa ja rakenteita, harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä ja vahvistetaan tekstin 20

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2.

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2. RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2010 2011 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...

1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2015 2016 Sisältö 1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2.

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.

A-oppimäärä B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B2-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 B3-oppimäärä A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2. Saksan kieli Saksan kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää

Lisätiedot

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana 1 7.3. Vieraat kielet 7.3.1. Perusasteen vuosiluokilla 1-6 alkava oppimäärä (A-kieli) Englanti Englannin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille englannin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden kurssit suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien kurssien sisältöihin Pedanetin avulla, jotta tulet valinneeksi

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 KANNUKSEN LUKIO Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen ja opetuksen toteuttaminen... 3 2. OPETUKSEN SISÄLLÖT... 2.1 Suomen kieli

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1

ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2016

OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPETUSSUUNNITELMA 2016 VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA LUKIO-OPETUS VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Vaasan lyseon lukion aikuislinjan tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita.

LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET. osaamistavoitteita. LIITE 16.6.2016 LUKIOKURSSEIHIN LIITTYVÄT YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUUTOKSET 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi Nykyinen teksti Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1),

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu

LUKION OPPIAINEET. Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia Fysiikka Maantiede Harrastuskurssi Historia Luova ilmaisu LUKION OPPIAINEET AT BI ENA ET FI FY GE HA HI ITK KE KU LD LI MAA MAB MAY MU OP PS RAB2/B3 RUB1 SAB2/B3 TE TO UE, UO VEB2/B3 YH ÄI Tietotekniikka Biologia Englanti, pitkä Elämänkatsomustieto Filosofia

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 1 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 PAKOLLISET KURSSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT K. 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 9 Suomi toisena kielenä 12 Ruotsi 13

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi

7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 7.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot