Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 608/2007 vp Koululiikunnan määrän lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Suomi voi paremmin kuin koskaan. Siitä huolimatta meillä on lihavimmat lapset ja nuoret kuin koskaan ennen. Liikkumattomuuden seuraukset näkyvät nuorissa: koululaisten paino nousee ja kunto heikkenee. Nuorten huonokuntoisuus häiritsee myös varusmiespalveluksen suorittamista. Liian vähäisellä liikunnalla on lisäksi merkittäviä kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia seurauksia. Elämäntapaoireet, kuten aikuisiän diabetes, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli, yleistyvät, ja niiden ehkäisemiseen tarvitaan yhä kalliimpia ja tehokkaampia lääkkeitä. Suomessa on useita vuosia tutkittu ja ihmetelty nuorten heikkenevää kuntoa, lisääntyvää ylipainoisten määrää, kasvavaa päihteiden käyttöä ja erilaisia mielenterveyden ongelmia. Tutkijat ovat pystyneet todistamaan, että aikuisten huono kunto juontaa juurensa lapsuuden tottumuksista. Näissä tottumuksissa koululiikunta on ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Suomen koululiikunnan määrä on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin vähäinen. Liikuntatuntien määrät ovat vähentyneet, ja tällä hetkellä pakollista koululiikuntaa on peruskoulussa kaksi 45 minuutin tuntia viikossa. Ministeri Sari Sarkomaa on ottanut aiheeseen kantaa ja todennut seuraavaa: "Lasten ja nuorten liikkumattomuus on tikittävä aikapommi. Liikunnan puutteesta johtuvat elintasosairaudet ja liikalihavuus kasvavat räjähdysmäisesti. Peruskouluikäisistä pojista ja tytöistä jopa yli puolet liikkuu liian vähän. Liikunnan lisääminen on tehokkain täsmätoimi lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi." Suurin osa ihmisistä on samaa mieltä liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten kasvatuksen ja kehityksen kannalta, mutta mitään erityisiä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi ei ole toistaiseksi tehty. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä koululiikunnan lisäämiseksi? Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2008 Sari Palm /kd Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 608/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä koululiikunnan lisäämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koululiikunnan keskeinen tavoite on tukea lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia. Liikunnanopetuksen tarkoituksena on tarjota oppilaalle ja opiskelijalle taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka mahdollistavat liikunnallisen elämäntavan omaksumisen. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7 18-vuotiaat) julkistettiin Varhaiskasvatuksessa vastaava suositus on ollut käytössä jo vuodesta Kouluikäisten liikuntasuositus on laadittu osana opetusministeriön tuella toteutettua Nuoren Suomen Koululaiset liikkeelle -kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimenpidekokonaisuus, joka edistää koululaisten päivittäistä liikuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Suosituksen mukainen vähintään tunti liikkumista jokaisena koulupäivänä on hyvä ja realistinen tavoite. Lasten arkiliikunnan myös koululiikunnan toteutuminen edellyttää lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen sijoittamista heidän ulottuvilleen. Koulupihat ovat lasten tärkeimpiä arkiliikkumisen paikkoja. Lähes 70 % alakouluikäisten liikunnasta tapahtuu koti- ja koulupihoilla. Hyvin suunniteltu koulupiha houkuttelee liikkumaan niin koulupäivän aikana kuin sen jälkeen. On arvioitu, että noin kolmannes koulupihoista on sellaisessa kunnossa, etteivät ne kannusta liikkeeseen. Koululaiset viettävät aikaa välitunneilla noin viisi tuntia viikossa, mikä on enemmän kuin minkään yksittäisen oppiaineen viikoittainen tuntimäärä. Välitunnit tarjoavat luontevan kanavan lasten ja nuorten koululiikunnan lisäämiseen ja jo yksi pidempi välitunti päivässä antaa oppilaille mahdollisuuden terveysliikuntaan. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ammattiin opiskelevien työ- ja toimintakyvyn sekä kunnon heikkenemistä on alettu torjua opetusministeriön keväällä 2006 yhdessä Opetushallituksen kanssa käynnistämän ammattiosaajan työkykypassihankkeen avulla. Valmisteilla olevan ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä kuntoa vaativista työtehtävistä. Tavoitteena on kannustaa opiskelijaa säännölliseen ja omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työkykypassin avulla liikunnan ja terveystiedon opetus linkitetään ammattiin liittyväksi, työkyvyn ylläpitäminen kytketään osaksi ammattiaineiden opetusta ja koulutuksen järjestäjiä aktivoidaan järjestämään opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa. Ammattiosaajan työkykypassin suorittamismahdollisuuden järjestäminen on koulutuksen järjestäjille vapaaehtoista, samoin kuin osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Työkykypassin myöntää koulutuksen järjestäjä. Ammattiosaajan työkykypassi otetaan vapaaehtoisena käyttöön syksystä 2008 alkaen. Opetustoimen lainsäädäntö tarjoaa nykyisellään useita mahdollisuuksia liikunnallisen ja terveen koulu- tai opiskelupäivän kehittämiseen ja hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön toimintakulttuurin rakentamiseen. Perusopetuksen yläluokilla, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa on lisäksi tarpeen tarjota nykyistä enem- 2

3 Ministerin vastaus KK 608/2007 vp Sari Palm /kd män mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen kouluissa, oppilaitoksissa tai kunnan liikuntapaikoissa (kaveriporukkaliikunta). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjattu koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle. Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena tällä hallituskaudella on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Koulujen kerhotoiminnan piiriin olisi tärkeää saada erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa painotetaan myös koulun vahvistamista harrastusympäristönä aamu- ja iltapäivätoimintaa kehittämällä. Opetushallituksen antamissa aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa todetaan, että toiminnan sisällöt tulee suunnitella siten, että toiminta muodostuu lapsen kannalta monipuoliseksi ja ehyeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa mm. sosiaalista vuorovaikutusta sekä vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kaikille yhteisten liikuntatuntien lisäämisen osalta viittaan kansanedustaja Leena Harkimon/kok kirjalliseen kysymykseen KK 593/2007 vp antamaani vastaukseen. Liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan ytimen ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on perusteltua. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteiden uudistamisen yhteydessä ( ) lisätään mahdollisuuksia liikunnan ja muun työ- ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan lisäämiseen huolehtimalla siitä, että terveyttä ja työkykyä edistäviä osioita sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheessa. Koululiikunnan lisäämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Koululiikunta on kokonaisuus, joka parhaimmillaan koostuu liikuntatuntien lisäksi erilaisista oppituntien ulkopuolisista liikuntatuokioista ja -tapahtumista sekä yhteistyöstä muiden liikuntatahojen kanssa. Lasten ja nuorten koulutai opiskelupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa voidaan lisätä pakollisten ja valinnaisten oppituntien lisäksi osana aihekokonaisuuksien toteuttamista, oppiaineiden yhteistyötä ja hyödyntämällä välituntien mahdollisuudet. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa painotetaan koulujen kerhotoiminnan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä. Tässä yhteydessä on tavoitteena lisätä myös liikuntakerhojen toimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuutta. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 608/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att öka idrotten i skolan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det centrala målet för skolgymnastiken är att stödja barnets och den ungas fysiska, psykiska och sociala utveckling och välbefinnande. Syftet med gymnastikundervisningen är att erbjuda eleven och den studerande färdigheter, kunskaper och erfarenheter som gör det möjligt att tillägna sig en motionsinriktad livsstil. En rekommendation om fysisk aktivitet för skolelever (7 18-åringar) publicerades den 31 januari Inom småbarnsfostran har en motsvarande rekommendation använts redan sedan år Rekommendationen om fysisk aktivitet för skolelever utgör en del av utvecklingsprojektet Koululaiset liikkeelle som genomförs av Ung i Finland med stöd från undervisningsministeriet. Projektets syfte är att utveckla en åtgärdshelhet för att genom samarbete mellan olika aktörer få skolelever att röra på sig dagligen. Att röra på sig minst en timme per dag, vilket rekommendationen anger, är ett bra och realistiskt mål. För att vardagsmotion för barnen också idrott i skolan ska kunna förverkligas krävs det att idrottsplatser som intresserar barn förläggs inom räckhåll för dem. Skolgårdarna hör till de viktigaste platserna där barn kan utöva vardagsmotion. Lågstadieeleverna får nästan 70 % av sin vardagsmotion på hem- och skolgården. En välplanerad skolgård lockar barnen att röra på sig såväl under skoldagen som efter den. Det har uppskattats att cirka en tredjedel av skolgårdarna är i ett sådant skick att de inte inbjuder till att röra på sig. Skoleleverna tillbringar cirka fem timmar i veckan ute på rast, vilket är ett högre timantal än timantalet för något enskilt skolämne. Rasterna erbjuder en naturlig kanal för att öka barnens och de ungas motionsutövning i skolan och redan en längre rast per dag ger eleverna möjlighet till hälsomotion. Inom yrkesutbildningen på andra stadiet har man börjat motverka de yrkesstuderandes försämrade arbets- och funktionsförmåga och kondition med hjälp av det så kallade tykypassprojektet som undervisningsministeriet inledde tillsammans med utbildningsstyrelsen våren Syftet med det tykypass, dvs. det intyg över arbets- och funktionsförmågan, som nu bereds är bl.a. att säkerställa att yrkesutbildade personer i framtiden klarar av sådana krävande arbetsuppgifter som förutsätter god fysisk kondition. Målet är att uppmuntra den studerande att regelbundet och på eget initiativ upprätthålla och främja sin arbetsförmåga. Med hjälp av tykypasset länkas undervisningen i gymnastik och hälsokunskap samman med yrket, upprätthållandet av arbetsförmågan införlivas som en del av undervisningen i yrkesämnen och utbildningsanordnarna aktiveras att ordna fritidsverksamhet för de studerande. Det är frivilligt för utbildningsanordnarna att erbjuda de studerande möjlighet att avlägga ett tykypass och på samma sätt deltar de studerande på frivillig basis. Tykypasset beviljas av utbildningsanordnaren. Tykypasset tas i bruk på frivillig basis från hösten Lagstiftningen om undervisningsväsendet erbjuder i sin nuvarande form ett flertal möjligheter att utveckla en motionsinriktad och sund skol- 4

5 Ministerns svar KK 608/2007 vp Sari Palm /kd eller studiedag och att bygga upp en välmående och motionsinriktad verksamhetskultur. I de högre klasserna inom den grundläggande utbildningen, i gymnasiet och inom den grundläggande yrkesutbildningen är det dessutom nödvändigt att erbjuda flera möjligheter än i dag till självständig motionsutövning i skolorna, läroanstalterna eller kommunens idrottsanläggningar (motion i kamratgrupper). Den mångsidigare klubbverksamhet i skolorna som stakas ut i utvecklingsplanen för utbildning och forskning, erbjuder en utmärkt möjlighet att öka den dagliga fysiska aktiviteten hos barn och unga. Målet för utvecklingen av skolornas klubbverksamhet under denna regeringsperiod är att skapa mångsidig fritidsverksamhet som stöder barnets och den ungas växande och som också blir en etablerad del av en organiserad eftermiddag för barnet och den unga. Det vore viktigt att i skolans klubbverksamhet få med särskilt de barn och ungdomar som t.ex. på grund av familjens situation annars inte har möjlighet att regelbundet utöva någon hobby. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning läggs också vikt vid att stärka skolan som en miljö där hobbyer utövas genom att utveckla morgon- och eftermiddagsverksamheten. I utbildningsstyrelsens grunder för morgon- och eftermiddagsverksamheten konstateras att verksamhetens innehåll bör planeras så att verksamheten bildar en mångsidig och helgjuten helhet som bjuder på bl.a. social interaktion och uppiggande fysiska aktiviteter inom- och utomhus. I fråga om att i den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet öka antalet gymnastiktimmar som är gemensamma för alla, hänvisar jag till mitt svar på riksdagsledamot Leena Harkimos /saml skriftliga spörsmål SS 593/2007 rd. Gymnastiktimmarna utgör kärnan i skolidrotten och i den meningen är det befogat att öka deras antal när nästa timfördelning för den grundläggande utbildningen görs. I samband med revideringen av läroplansgrunderna för yrkesinriktade grundexamina och grunderna för fristående examina ( ) förbättras möjligheterna till mer gymnastik och annan verksamhet som upprätthåller arbets- och funktionsförmågan. Detta sker så att avsnitt som främjar hälsan och arbetsförmågan på ett mångsidigt sätt ingår i de yrkesinriktade studierna i olika skeden. För att öka idrotten i skolan är det viktigt att se till att hela skoldagen är motionsinriktad. Idrotten i skolan är en helhet som i bästa fall förutom gymnastiktimmarna också omfattar olika slags motionsstunder och idrottsevenemang utanför de egentliga lektionerna och samarbete med andra aktörer inom idrotten. Den fysiska aktivitet som äger rum under barnens och de ungas skol- eller studiedag kan utökas inte bara genom obligatoriska och valfria lektioner, utan också som en del av temahelheter och samarbetet mellan olika läroämnen samt genom att de möjligheter som rasterna erbjuder tas till vara. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning betonas att skolornas klubbverksamhet och morgon- och eftermiddagsverksamhet bör utvecklas. I detta sammanhang har man som mål att utöka också idrottsklubbarnas verksamhet och att göra morgon- och eftermiddagsverksamheten mera motionsinriktad. Helsingfors den 11 februari 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5