MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa

Transkriptio

1 Toimintaohje MERS-koronavirusinfektioepäillyn potilaan tutkimukset ja hoito VSSHP:ssa 1 TAUSTA Vuonna 2012 todettiin ensi kerran uudentyyppisen koronaviruksen aiheuttamia vakavia alahengitystieinfektioita potilailla, jotka olivat kotoisin Lähi-idästä tai olivat käyneet siellä. Uusi koronavirus on sittemmin nimetty MERS-koronavirukseksi (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) ja sen on todettu olevan kaukaista sukua vuonna 2003 havaitulle SARS-virukselle. Tämän hetkisen tiedon perusteella lähes kaikilla sairastuneilla henkilöillä on ollut vakava hengitystieinfektio kuten keuhkokuume. Taudinkuvaan on kuulunut kuumetta, yskää ja hengenahdistusta joissakin tapauksissa munuaisten vajaatoimintaa. Useilla sairastuneilla on todettu myös ripulia. Immuunipuutteisilla henkilöillä taudinkuva saattaa olla epätyypillinen. MERS-infektion hoito on oireenmukainen eikä siihen tepsiviä lääkkeitä tai sitä ehkäisevää rokotetta ole saatavilla. Nykytilanteessa MERS-koronavirusinfektio voi Suomessa tulla kyseeseen Lähi-idästä palaavilla matkailijoilla (Arabiemiirikunnat, Bahrain, Iran, Irak, Israel, Jemen, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria). MERS-viruksen on todettu jossakin määrin tarttuvan ihmisestä toiseen, ja suojautumistoimenpiteissä on varauduttava tähän mahdollisuuteen. Tämän ohjeen laatimishetkellä kesäkuussa 2013 MERS-riskin katsotaan olevan VSSHP:n alueella erittäin pieni. 2 YHTEYDENOTTO JA RISKIARVIO Potilaan yhteydenotto terveydenhuoltoon Mahdollisten MERS-tapausten toivotaan itse ottavan yhteyttä terveydenhuoltoon puhelimitse ennen hoitoon hakeutumistaan. Paikallisen lääkärin tai terveyspalveluiden puhelinneuvonnan pitää ensin selvittää potilasta haastattelemalla tarkat matkustus- ja oiretiedot sekä arvioida täyttyvätkö alla mainitut kriteerit. Epäselvissä tai kriteerit täyttävissä tapauksissa avohoidon lääkärin tai puhelinneuvonnan pitää konsultoida TYKS:n lääkäriä puhelimitse. Mikäli puhelimitse ei voida poissulkea MERS-infektion mahdollisuutta, jatkoarviointi tapahtuu T-sairaalan päivystyksessä (tämä koskee myös lapsipotilaita). Konsultaatiopuhelut ohjataan virka-aikana infektiolääkärille ja päivystysaikana T-sairaalan päivystyksen sisätautipäivystäjälle. Lääkäri tekee riskiarvion potilaan tai avohoidon lääkärin antamien tietojen ja THL:n ohjeiden perusteella: Sairaalahygieniayksikkö VSSHP/TYKS PL 52, p. (02) Laadittu Hyväksynyt Harri Marttila Versio 1.0

2 Potilas ohjataan suoraan MERS-tutkimuksiin TYKS:iin, jos seuraavat kriteerit (I. ja II.) täyttyvät. I. TAUDINKUVA: a) Äkillinen kuumetauti (kuume >38.0 C), johon liittyy hengitystieinfektion oireita tai löydöksiä kuten yskää, kurkkukipua tai hengitysvaikeutta TAI b) Radiologisesti varmistettu keuhkokuume, ruumiinlämpötilasta riippumatta TAI c) ARDS (acute respiratory distress syndrome), ruumiinlämpötilasta riippumatta TAI d) Mikäli potilas on kohdan II b mukainen lähikontakti: Hengitystieinfektion oireet vaikeusasteeseen katsomatta JA II. ALTISTUMISTIEDOT: a) 14 vrk sisällä ennen oireiden alkua oleskelu tai vierailu Lähi-idässä, erityisesti Arabian niemimaalla. TAI b) Lähikontakti oireiseen varmistettuun MERS infektiota sairastavaan henkilöön 14 vrk sisällä. Lähikontakteja ovat esim. samassa taloudessa asuvat, terveydenhuollon laitoksessa saman huoneen potilaat, samoissa tiloissa yli 4 tuntia oleskelleet henkilöt ja potilaan hengitystie-eritteillä tahraantuneita esineitä käsitelleet henkilöt. 3 SAIRAALAAN SAAPUMINEN Potilaalle annettavat ohjeet sairaalaan saapumisesta: Puhelinkeskustelussa kehotetaan potilasta käyttämään matkallaan TYKS:iin nenäliinaa suunsa ja nenänsä edessä ja välttämään suoraa kosketusta muihin henkilöihin. Ambulanssia tilattaessa on aihetta ilmoittaa mahdollisesta tartuntavaarasta, jolloin ambulanssihenkilökunta voi suojautua asianmukaisesti. T-sairaalan päivystyksen ulko-ovelle saavuttaessa on hyvä vielä puhelimitse ilmoittaa saapumisesta, jotta vastaanottava henkilökunta voi huolehtia suojauksesta. Mikäli potilaan yleistila on ennakkotietojen perusteella huono, T-sairaalan päivystyksen lääkäri ottaa yhteyttä teho-osastoon (ICU tai LTEHO), josko potilas voitaisiin siirtää suoraan sinne ilman käyntiä ensiavussa. Jos teho-osaston on mahdotonta järjestää eristyshuone aivan välittömästi, varustetaan ensiavun eristyshuone ennakolta tarpeelliseksi katsotuin tehohoitovälinein (EKG-monitori, matkarespiraattori tms.). Ensihoito: Potilaan kuljetus toteutetaan noudattaen ilma- ja kosketuseritystä. Henkilökohtaisina suojaimina sairaankuljetuksessa käytetään: - FFP3 hengityssuojain (peitetty venttiili, TYKS nro ) sovitettuna tiiviisti kasvoille - monikäyttöiset suojalasit (TYKS nro ) ja/tai kokokasvovisiiri (TYKS nro ) - suojatakki - suojakäsineet Ensihoidon suojautumisesta opastetaan myös ohjeessa Hygieniaohje ensihoitotoimintaan. Kuljetettavalle potilaalle annetaan ensisijaisesti venttiilitön FFP2-hengityssuojain (TYKS nro ) ja toissijaisesti kirurginen suunenäsuojain, mikäli potilaan vointi sen sallii. Ambulanssihenkilökunta on velvollinen antamaan potilaasta ennakkoilmoituksen T-sairaalan päivystykseen, jotta sairaalaan tulo onnistuu turvallisesti. Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

3 Päivystyspoliklinikka: MERS-epäilypotilasta on hoidettava ilmaeristyshuoneessa sekä päivystysosastolla, että vuode- tai teho-osastolla. Sairaalaan saapuessaan potilas soittaa ensiavun ovikelloa ja jää odottamaan hoitohenkilökunnan saapumista. Potilaalle annetaan jo ulko-ovella kirurginen suunenäsuojain tai venttiilitön FFP2-hengityssuojain (TYKS nro ). Potilas saatetaan välittömästi ensiavun eristyshuoneeseen ulkokautta. 4 TUTKIMUS JA HOITO ENSIAVUSSA Potilas viipyy päivystyspoliklinikalla vain sen aikaa, että MERS-infektion diagnoosikriteerit, verinäytteet, keuhkokuva ja sairaalahoidon tarve saadaan tarkastetuksi. On pyrittävä siihen, että mahdollisimman harva henkilökunnan jäsen joutuisi tiiviiseen potilaskontaktiin MERS-epäillyn potilaan kanssa. Tämän vuoksi henkilökuntaa kehotetaan joustavuuteen esim. työvuorojen vaihtuessa. Mikäli diagnoosikriteerit täyttyvät, potilas otetaan sairaalahoitoon ja asiasta on viipymättä informoitava aikuisten kohdalla osastoa INF tai ICU tai lasten kohdalla osastoa LTEHO eristyshuoneen järjestämiseksi sekä tiedotettava tilanteesta infektiolääkärille vuorokaudenajasta riippumatta. Yhteyden infektiolääkäriin saa TYKS:n keskuksen kautta. Infektiolääkäri ottaa yhteyttä THL:n tartuntatautien torjuntayksikön tartuntatautilääkäriin puh Mikäli ketään TYKS:n erityisvastuualueen infektiolääkäriä ei tavoiteta, Hyksissä (puh. (09) 4711) on ympärivuorokautinen infektiolääkäripäivystys, josta voi kysyä konsultaatioapua. Diagnoosia tehtäessä muut mahdolliset vaihtoehdot kuten malaria, sepsis jne. pitää ottaa huomioon. Tutkimukset pyydetään tekemään kiireellisinä. Osastohoitoon otettavien potilaiden kaikki hengitystieeritenäytteet otetaan osastolla sairaalaantulopäivänä. Tutkimukset: Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia pyydettäessä on tehtävä ennalta selväksi, että kyseessä on MERS-epäily, jolloin henkilökunta voi huolehtia suojauksestaan ja valmistautua tehtäväänsä tarpeellisin välinein. Ensiapupoliklinikalla MERS-epäillyiltä tutkitaan PVK+t, neutrofiilit (virka-aikana voi pyytää B-Diffi), CRP, Na, K, Krea, CK, LD, gluk, veriviljelyt, EKG, keuhkokuva ja pulssioksimetria. Valtimoverikaasuanalyysi (A-astrup) suositellaan tutkittavaksi potilailta joilla on hengitysvaikeuksia tai radiologisesti varmennettu pneumonia. Potilaan taustasairaudet voivat myös vaatia lisätutkimuksia kuten esimerkiksi INR ja maksakokeet. Mikrobiologisina tutkimuksina ensiavussa otetaan vähintään kaksi veriviljelynäytettä ja virtsan seulonta. Malarianäyte otetaan päivystyksenä tarvittaessa. MERS-virusnäytteet kuten myös muut hengitysteiden alueelta otettavat näytteet kerätään vasta potilaan lopullisessa hoitopaikassa vuode- tai teho-osastolla. Mikrobilääkehoito: MERS-koronavirukseen ei ole tunnettua tehokasta viruslääkettä. Mikäli potilaan katsotaan tarvitsevan empiiristä antibioottihoitoa, tulee ennen kaikkea huolehtia, että antibioottihoito kattaa pneumokokin, lisäksi tarvittaessa myös muita vakavaa avohoitopneumoniaa aiheuttavia mikrobeja kuten legionella, mykoplasma ja keuhkoklamydia. Pneumokokeista % on resistenttejä makrolideille (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini), jotka eivät näin ollen yksinään sovellu empiiriseen antibioottihoitoon. Kriittisesti sairaan tai tehohoitoon joutuneen potilaan kotisyntyisen keuhkokuumeen hoitoon suositellaan kefuroksiimia (1,5 g x 3 4 suoneen) tai keftriaksonia (2 g x 1 suoneen) yhdessä moksifloksasiinin (400 mg x 1 suoneen) tai levofloksasiinin (500 mg x 2 tai 750 mg x 1 suoneen) kanssa tai makrolidiin yhdistettynä. Siirtyminen osastolle: Potilas on kuljetettava osastolle suoraan ilmaeristyshuoneeseen suorinta mahdollista tietä ja samalla vältettävä tiloja, joissa on muita henkilöitä. Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2-hengityssuojainta ja kuljettava henkilökunta FFP3 - hengityssuojainta, silmäsuojaimia, suojatakkia ja käsineitä. 5 MERS-EPÄILLYLTÄ POTILAALTA OTETTAVAT NÄYTTEET Laboratoriolle on mahdollisimman varhain ilmoitettava otettavista näytteistä, jotta näytteenotto, näytekäsittely ja tutkimuksiin lähettäminen sujuisi kitkattomasti. Kaikista potilaista otetaan alla luetellut virologiset näytteet, mutta osastolla infektiolääkäri päättää muista erotusdiagnostisista tutkimuksista, joita on myös lueteltu alla. Virka-aikana neuvoja voi tarvittaessa kysyä Tykslabin lääkäreiltä, p tai 33946, tai HUSLABista p. (09) Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

4 Kliinisen kemian ja hematologisen laboratorion on syytä noudattaa MERS-epäilypotilaista otettujen näytteiden käsittelyssä samoja varotoimenpiteitä, joita suositellaan tartuntavaarallisten näytteiden (esim. HIV-, hepatiitti B-virus) sisältävien näytteiden käsittelyssä. Asianmukainen suojautuminen kertakäyttöhansikkain ja myös hengityssuojaimin on tärkeätä. Käsin tehtävien tutkimusten, esim. solulaskentamääritysten suoritusta tulee välttää. Näytteiden pakkaus- ja lähettämisohjeet ovat samat kuin kliinisen mikrobiologian näytteille. Näytteiden ottajien suojautuminen on kerrottu tämän ohjeen kohdassa 7 Henkilökunnan suojautuminen ja hygienia- Näytteiden otto. Pyyntöpaketti <MERS. Tähän pakettiin sisältyvät MERS-viruksen ja erotusdiagnostisesti tärkeiden hengitystievirusten tutkimukset. Pakettiin tarvitaan 3 näytetikkua, 2 UTM-putkea (putkia saa päivystyslaboratoriosta p ) ja 1 steriili putki tai 3x2 ml imulimaa/ BAL-näytettä steriileissä putkissa. Näytetikku on ensisijaisesti dacron-kärkinen metallivartinen (mieluiten Copan 503C01, Italia; Oberonin tilauskoodi ), toissijaisesti muu dacron-tikku tai metallivartinen vanutikku (esim. LP Italiana). Hengitystienäytteestä (nenänielutikku, nenänieluimu, BAL tai yskös) 1. ZoonNhO (nro 13383) Otetaan 2 näytetikkua (kumpikin omaan UTM-putkeensa) tai 2x2ml imulimaa. Toimitetaan HUSLABin virologian yksikköön. HUSLAB toimittaa tarvittaessa näytteen edelleen THL:n viruslaboratorioon. 2. Respiratoristen virusten PCR (ResVirNhO, KL nro 12637), joka sisältää tutkimukset: AdenNhO, KL nro 4897 hmpvnho, KL nro InfANhO, KL nro 4896 InfBNhO, KL nro KVE/NLNhO, KL nro KVOC/HKNhO, KL nro Pin1NhO, KL nro Pin2NhO, KL nro Pin3NhO, KL nro RinoNhO, KL nro 4784 RSVANhO, KL nro RSVBNhO, KL nro Otetaan 1 näytetikku, joka suljetaan steriiliin kuljetusputkeen, tai 2 ml imulimaa tai BALnestettä steriiliin putkeen. Toimitetaan Turun yliopiston virusopille. Näytteiden ottaminen ja käsittely Hengitystie-eritenäytteet otetaan sieraimen kautta näytetikulla (A). Syvästi trombosytopeenisiltä tai muusta syystä vuotoherkiltä potilailta otetaan nenänäyte (B). Virustutkimuksiin menevät eritenäytteet tulee suojata valolta mahdollisimman nopeasti, sillä UV-valo voi inaktivoida viruksia. A. Nenänielutikkunäytteet Näyte otetaan nenänielusta cm syvyydestä (HUOM! syvyys mitataan etukäteen: sierainkorvannipukka; aikuisilla aina > 10cm; < 2v. lapsilla 6-7 cm). Tikku ohjataan alaviistoon syvälle sieraimeen nenänpohjaa pitkin. Nenänielussa tikkua hangataan kiertoliikkeellä limakalvoa vasten siten, että tikkuun tarttuu limakalvolta irronneita soluja. Usein tikkuun tulee vähän punertavuutta. Tikut katkaistaan kumpikin omaan UTM-putkeensa. Putkien korkit suljetaan tiiviisti. B. Nenänäyte (otetaan vain vuotoherkiltä potilailta, joilla ei voida käyttää yllä kuvattuja menetelmiä) Sieraimen kautta otetaan eritettä dacronkärkisellä metallivartisella näytetikulla (mieluiten Copan, Italia), joka viedään 3-5 cm syvyyteen. Tikut katkaistaan kumpikin omaan UTM-putkeensa. Putkien korkit suljetaan tiiviisti. Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

5 C. Yskös- ja BAL- näytteet Mikäli potilas tuottaa ysköksiä, pyydetään samat tutkimukset myös niistä. Näytteet tulee huolellisesti erottaa ylähengitystienäytteistä. Näytteenottotikku kastetaan yskökseen ja katkaistaan se UTM-putkeen. Tiiviisti suljettu ysköspurkki voidaan lähettää myös sellaisenaan. BAL-nestettä ( 2 ml) lähetetään sellaisenaan tiiviisti suljetussa putkessa. Näytteiden kuljetukset laboratorioon Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään ulkopuolelta alkoholilla ja laitetaan sen jälkeen kukin erilliseen salpamuovipussiin (esim. minigrip -pussiin). Putkeen liimataan potilaan nimitarra, muut tarrat kiinnitetään pussin päälle. Muovipussit pakataan särkymättömään ja tiiviiseen kannelliseen astiaan tai styrox-laatikkoon. Kaikkiin muovipusseihin, myös muihin kuin varsinaisiin MERS-näytteisiin, laitetaan merkintä MERS-epäily. Mahdollinen lähete sijoitetaan muovipussin ulkopuolelle. Näytteitä ei lähetetä eteenpäin putkipostilla tai taksilla. Näytteet toimitetaan osastolle 909 tai päivystysaikana osastolle 930. Laboratorio-osasto lähettää näytteet eteenpäin viruslaboratorioihin (HUSLABiin ja TY virusopille). Näytettä voidaan pitää jääkaapissa esimerkiksi viikonloppuisin tai iltaisin, mutta silloinkin tulee selvittää voidaanko näyte lähettää ja tutkia samana päivänä. 6 MUUT MAHDOLLISET NÄYTTEET EROTUSDIAGNOSTIIKKAA VARTEN Nämä näytteet otetaan hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. 1. Veriviljely x 2 (B-BaktVi, KL nro 1153) 2. Yskös- ja/tai nenänielunäytteestä. Bokavirus PCR (BokaNhO, KL nro 6062) Bakteeriviljely (Pu-BaktVi2, KL nro 3492) Legionella PCR (LepnNhO, KL nro 4428) Mycoplasma pneumoniae PCR (MypnNhO, KL nro 4439) Chlamydia pneumoniae PCR (CnpnNhO, KL nro 4384) Respiratoristen virusten antigeenit (Np-RvirAg, KL nro 2579), joka sisältää tutkimukset: AdenAg, KL nro 4368 InfAAg, KL nro 4415 InfBAg, KL nro 4416 Pin1Ag, KL nro 1904 Pin2Ag, KL nro 1907 Pin3Ag, KL nro 1908 RSVAg, KL nro Vasta-aineet Adenovirus IgG-vasta-aineet (S-AdenAbG, KL nro 4371) Influenssa A IgG-vasta-aineet (S-InfAAbG, KL nro 4419) Influenssa B IgG-vasta-aineet (S-InfBAbG, KL nro 4957) Parainfluenssavirus 1 ja 3 IgG-vasta-aineet (S-Pi1-3-AbG, KL nro 750) Parainfluenssavirus 2 IgG-vasta-aineet (S-Pin2-AbG, KL nro 749) RSV-IgG-vasta-aineet (S-RSV-AbG, KL nro 4455) Mycoplasma pneumoniae vasta-aineet (S-MypnAb, KL nro 2367) Chlamydia pneumoniae vasta-aineet (S-ChpnAb, KL nro 4955) Legionella vasta-aineet (S-LegiAb, KL nro 2205) 4. Virtsanäyte - virtsan Legionella antigeenin osoitus (U-LepnAg, KL nro 4632) - virtsan Streptococcus pneumoniae antigeenin osoitus (U-StpnAg, KL nro 3326) Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

6 5. Jos potilas ripuloi - otetaan ulostenäyte, joka pakastetaan laboratoriossa -70 o C, ellei määrityksiä haluta tehdä heti - ulosteen virusviljely (VirVi, KL nro 2975) - ulosteen elektronimikroskopia (VirEm, KL nro 4470) - noroviruksen antigeenin osoitus (F-NoroAg, KL nro 12528) - adeno- ja rotaviruksen antigeenin osoitus (AdeRotaAg, KL nro 10947) - enterovirus PCR (EvirNhO, KL nro 4392) - ulosteviljely 1 (F-BaktVi, KL nro 3442) 6. Muita harkinnanvaraisia laboratoriotutkimuksia - Malariaplasmodit (E-Plasm-O, KL nro 2316) aina malaria-alueilta tulevalta kuumeilevalta potilaalta - Q-kuume vasta-aineet (S-CobuAb, KL nro 2557) - Salmonella vasta-aineet (S-SalmAb, KL nro 2607) - Legionellaviljely (LegiVi, KL nro 2206). - 7 HENKILÖKUNNAN SUOJAUTUMINEN JA HYGIENIA Jos kliinisen taudinkuvan, altistumishistorian ja infektiolääkärin konsultaation perusteella päädytään ottamaan MERS tutkimuksia, potilas eristetään ja hoidetaan ilmaeristyksessä sekä kosketus- ja pisaraeristyksessä. Raskaana olevat henkilökunnan jäsenet vapautetaan osallistumasta MERS-epäillyn potilaan tutkimukseen tai hoitoon. Käsihygienia: Kädet desinfioidaan aina eristyshuoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa sekä suojakäsineiden ja -vaatteiden riisumisen jälkeen. Edeltävä käsien pesu on tarpeen, jos kädet ovat näkyvästi likaiset. Henkilökohtaiset suojaimet: Aina huoneeseen mentäessä käytetään ensisijaisesti kertakäyttöisiä suojaimia: - FFP3 hengityssuojain (peitetty venttiili, TYKS nro ) sovitettuna tiiviisti kasvoille - monikäyttöiset suojalasit (TYKS nro ) ja/tai kokokasvovisiiri (TYKS nro ) - suojatakki - suojakäsineet Roiskevaarallisessa tilanteessa kuten intuboitaessa, hengitysteitä imettäessä tai bronkoskopiassa käytetään sekä suojalaseja että kokokasvovisiiriä. Jokaisen hoitotoimenpiteen jälkeen käsineet vaihdetaan potilashuoneessa puhtaisiin ja siinä yhteydessä kädet desinfioidaan. Suojaimia riisuttaessa on oltava huolellinen ja varottava koskemasta suojaimien kontaminoituneisiin ulkopintoihin. Kertakäyttöiset suojavarusteet poistetaan eristyshuoneen sulkutilassa seuraavassa järjestyksessä: 1 Riisu käsineet 2 Desinfioi kädet 3 Riisu suojatakki 4 Desinfioi kädet 5 Poista visiiri ja/tai suojalasit 6 Desinfioi kädet 7 Poista FFP3-hengityssuojain 8 Desinfioi kädet Mikäli monikäyttöisiä välineitä tai suojaimia on käytetty, puetaan ilmaeristyshuoneen sulkutilassa puhtaat suojakäsineet, joiden avulla monikäyttöiset välineet, kuten suojalasit viedään peitettyinä huoltohuoneen huuhtelulaitteeseen. Käsineet riisutaan huoltohuoneessa ja kädet desinfioidaan, minkä jälkeen poistetaan FFP3-hengitysuojain. Suojainta poistettaessa vältetään koskettelemasta hengityssuojaimen etuosaa. Kuminauhan kiinnityskohta/-sauma katkaistaan ja otetaan hengityssuojain hallitusti pois kasvojen edestä suoraan roskiin. Lopuksi kädet desinfioidaan käsihuuhteella huolellisesti. Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

7 Mikäli monikäyttöisiä välineitä tai suojaimia ei ole käytetty, poistetaan FFP3-hengitysuojain ilmaeristyshuoneen sulkutilassa. Suojainta poistettaessa vältetään koskettelemasta hengityssuojaimen etuosaa. Kuminauhan kiinnityskohta/-sauma katkaistaan ja otetaan hengityssuojain hallitusti pois kasvojen edestä suoraan roskiin. Lopuksi kädet desinfioidaan käsihuuhteella huolellisesti. Leikkaukset ja respiraattorihoito: Leikkaustilanteissa käytetään FFP3 -hengityssuojainta, suojalaseja, kokokasvovisiiriä, hiussuojaa, suojakenkiä sekä steriilejä leikkauskäsineitä ja takkia. Hengityssuojaimeksi valitaan kirurgiseen toimintaan soveltuva venttiilillinen hengityssuojain. Respiraattorihoitopotilaiden uloshengitysilma ohjataan erilliseen poistoilmaventtiiliin, mikäli se vain on mahdollista. Tartuntariski vaihtelee toimenpiteiden mukaan. Suurimmillaan se on BAL-tutkimuksessa, intubaatiossa ja imettäessä nenänielua tai trakeaa. Näytteiden otto: Näytteenottaja käyttää hengityssuojainta (FFP3), suojakäsineitä ja suojatakkia sekä silmä- ja kasvosuojusta. Näytteenoton jälkeen näyteputki pyyhitään sulkutilassa ulkopuolelta alkoholilla ja laitetaan sen jälkeen erilliseen muovipussiin. Pussin päälle merkitään laboratoriolle tiedoksi "MERSepäily". Potilaan kuljetus: Potilas saa poistua ilmaeristyshuoneesta vain välttämättömien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden ajaksi. Kuljetuksen aikana potilas käyttää kirurgista suunenäsuojainta tai venttiilitöntä FFP2- hengityssuojainta ja kuljettava henkilökunta FFP3 -hengityssuojainta, silmäsuojaimia, suojatakkia ja käsineitä. Ruokailuastiat: Ruokailussa voidaan käyttää monikäyttöisiä astioita. Ruokailun jälkeen syömättä jäänyt kiinteä ruoka laitetaan jätteisiin ja liemiruoka kaadetaan viemäriin. Ruokailutarjotin välineineen laitetaan muovisuojukseen ennen ruokakärryyn sijoittamista. Likapyykki: Vältetään vuodevaatteiden ja potilaan vaatteiden pöllyttämistä. Likapyykki kerätään huonekohtaisesti saumasta liukenevaan muovipussiin, jossa on osaston numero. Tiiviisti suljettu muovipussi laitetaan oranssiin kangaspussiin. Jätteet: Jätteet kerätään huonekohtaisesti mustaan muovisäkkiin, joka laitetaan ilmaeristyshuoneen sulkutilassa ulkopinnaltaan puhtaaseen osaston numerolla varustettuun muovisäkkiin. Tutkimus- ja hoitovälineet: Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet. Välineet kuljetetaan peitettynä huoltohuoneen huuhtelulaitteeseen. Välineet, jotka eivät kestä lämpödesinfektiota, pyyhitään klooriliuoksella 500 ppm (tai spriillä A12t 80 %). Erityistä huomiota kiinnitetään tippalaskureiden, stetoskooppien, verenpainemittareiden ym. vain pyyhintää kestävien välineiden desinfektioon. Siivous: Siivousta suorittavalle laitoshuoltajalle on korostettava tartuntavaaraa ja suojautumisen tärkeyttä. Siivousvälineiden tulee olla huonekohtaiset. Siivousvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan siivouksen jälkeen tai käytetään kertakäyttövälineitä. Huone, saniteettitilat ja lavuaarit siivotaan päivittäin (muiden potilashuoneiden jälkeen) klooripitoisella liuoksella (500 ppm). Potilaan kotiuduttua patjansuojus pyyhitään klooripitoisella aineella (500 ppm). Eritteet: Normaali käytäntö (klooripitoinen liuos 5000 ppm). Vierailut: Vierailut tapahtuvat vain osaston henkilökunnan ohjauksessa. Vierailut täytyy minimoida. Vierailijoiden suojautuminen on kaikilta osin sama kuin henkilökunnan. Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)

8 8 TARTUNNANJÄLJITYS Mikäli potilas täyttää epäillyn MERS-tapauksen kriteerit, huomioi potilaan kontaktit ja tartunnanjäljitys. Tartunnanjäljitys tehdään joko hoitavan sairaalan toimesta tai siirretään terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. MERS-epäilyn lähikontakteja ovat: Samassa taloudessa asuvat Henkilöt, jotka ovat altistuneet potilaan hengitystie- tai muille kehon eritteille Hoitohenkilökunta, joka on hoitanut MERS-potilasta sairaalassa Toimenpiteet tartunnanjäljityksessä Selvitä lähikontaktit Anna tietoa taudinkuvasta, itämisajasta ja tartuntatavoista Anna puhelinnumero, johon henkilö voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden mikäli MERSinfektioon sopivia oireita kehittyy 14 vuorokauden kuluessa altistumisesta. Muistuta, että oireettomina kontaktit voivat rajoituksetta jatkaa elämäänsä MERS-viruksen on harvoissa tapauksissa osoitettu tarttuneen MERS-infektiota sairastavasta potilaasta toisiin potilaisiin ja terveydenhuollon työntekijöihin hoitolaitoksissa. Tämän vuoksi terveydenhuollon toimintayksikköjen on ylläpidettävä luetteloa, johon merkitään kaikki epäiltyä tai todettua MERSinfektiopotilasta toimintayksikössä tutkineet ja hoitaneet henkilöt. On myös mahdollista, että MERSinfektio ilmenee hoidon aikana potilaalla, jota on edeltävästi hoidettu ilman MERS-epäilyä ja sen vaatimia suojaustoimia. Tuolloin potilaan hoitoon osallistuneet terveydenhuollon työntekijät jäljitetään ja heille tiedotetaan tartuntariskistä. Mikäli varmistettua MERS-potilasta hoitaneelle terveydenhuollon työntekijälle kehittyy hengitystieinfektion oireita MERS-kontaktia seuraavan 14 vrk:n aikana, on hänen hakeuduttava MERS-epäilyn vuoksi itse tutkimuksiin T-sairaalan päivystykseen. Lisätietoja MERS-koronaviruksesta THL:n www-sivuilla: Lisätietoja MERS-koronaviruksesta CDC:n www-sivuilla: Sairaalahygieniayksikkö päivämäärä (8)