Raportti enorssin ohjaajakoulutustyöryhmän toiminnasta vuosina Työryhmän jäsenet:

Transkriptio

1 Raportti enorssin ohjaajakoulutustyöryhmän toiminnasta vuosina Työryhmän jäsenet: Heikkilä Anne, lehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu Helin Elisa, lehtori, Viikin normaalikoulu Hieta Pasi, lehtori, Oulun normaalikoulu Hongisto Annika, rehtori, Turun normaalikoulu Kurttila Pasi, lehtori, Oulun normaalikoulu Lang Markku, lehtori, Oulun normaalikoulu Määttä Olli, lehtori, Helsingin normaalilyseo Okkonen-Sotka Päivi, lehtori, Viikin normaalikoulu

2 SISÄLTÖ 1 enorssin perustaminen ja ohjaajakoulutuksen alku Ohjaajakoulutusta uudessa toimintaympäristössä Untuvikkokoulutusideasta työkalupakkiin Raakileesta pakiksi Pakki kokeilussa ja tekijät kiertueella 5 2 Pakki kainalossa ohjausta kehittämään ohjauksen koulutusohjelma Lähiopetuspäivät Välitehtävät Kirjallisuus 8 3 Koulutuksen toteutuminen Ensimmäiset lähiopetuspäivät Helsingissä Kolmas lähiopetuspäivä Turussa Neljäs lähiopetuspäivä Oulussa Viides lähiopetuspäivä Hämeenlinnassa 13 4 Ohjaajakoulutuksen palaute 13 LIITTEET Liite 1 Ohjaajakoulutuksen todistus 37 Liite 2 Ohjaajakoulutuksen kirjallisuus ja välitehtävät 38 2

3 1 enorssin PERUSTAMINEN JA OHJAUSKOULUTUKSEN ALKU enorssi sai alkunsa Hämeenlinnassa järjestetyssä perustamisseminaarissa. Kaikki harjoittelukoulut sitoutuivat hankkeeseen. Hankkeen perusajatus oli luoda harjoittelukoulujen yhteinen virtuaalinen yhteistyöverkosto enorssi. Tavoitteena oli kehittää harjoittelukoulujen yhteistyötä, tieto- ja viestintätekniikan pedagogista käyttöä ja verkkoperusteisia palveluja (esim. moni- ja etäopetusharjoittelu). Yhteinen visio oli, että enorssin toiminta vakiintuisi osaksi harjoittelukoulujen arkea. enorssi-organisaatio muodostui johtoryhmästä, jonka tehtävänä oli koordinoida toimintaa sekä työryhmistä, joiden tehtävänä oli toteuttaa kehittämishaasteet. Yksi näistä perustetuista työryhmistä oli opetusharjoittelu ja pedagogiset opinnot. Tämän työryhmän keskeinen tavoite oli kehittää uudenlaisia, pedagogisesti perusteltuja ja jaettuun asiantuntijuuteen tukeutuvia, verkostopohjaisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön tulisi olla sellainen, että se palvelisi erityisesti ohjaajakoulutusta. Samaan aikaan ohjaajakoulutusryhmä alkoi suunnitella koulutusta opetusharjoittelun ohjaajille. 1.1 Ohjaajakoulutusta uudessa toimintaympäristössä Opetusharjoittelu ja pedagogiset opinnot -työryhmä alkoi suunnitella opetusharjoittelun ohjauksen kehittämistä enorssi-hankkeen puitteissa. Ryhmä tarkensi omia tehtäviään ja tavoitteitaan. Ryhmän tavoitteita olivat: opetusharjoittelun ohjauksen kehittäminen (monimuotoinen) työyhteisön sisällä olevan opetusharjoitteluun liittyvän tietotaidon jakaminen kaikkien käyttöön virtuaalisen tiimityöskentelyn kehittäminen ohjauskoulutuksen aloittamisen verkkoperusteisen opetusmateriaalin tuottaminen. Työryhmän vetäjä oli Mikko Vesisenaho Joensuun yliopistosta. Muut työryhmän jäsenet olivat Pentti Mankinen (Kajaanin normaalikoulu), Heli Lepistö ja Kimmo Nyyssönen (Savonlinnan normaalikoulu), Jari Sorvali ja Juha Kurola (Turun normaalikoulu) sekä Päivi Okkonen- Sotka ja Elisa Helin (Helsingin II normaalikoulu). Lisäksi tässä vaiheessa tehtiin jo tiivistä yhteistyötä ohjaajakoulutusryhmän kanssa, jonka vetäjänä oli Markku Lang (Oulun normaalikoulu) ja jäseninä Ilkka Ollakka (Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Rovaniemi), Elisa Helin (Helsingin II normaalikoulu) ja Marjut Kleemola (Turun normaalikoulu). Ryhmä aloitti vuonna 2001 uudessa toimintaympäristössä, enorssissa opetusharjoittelun ohjaajille suunnatun täydennyskoulutuksen. Koulutus muodostui kolmesta erillisestä, toisistaan riippumattomasta 1 opintoviikon opintokokonaisuudesta. Opintokokonaisuudet olivat käytännön ohjaustyö tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen, konstruktivistinen ohjaustyöskentely ja moniaineinen ohjaus aineenopettajakoulutuksessa. Koulutus tapahtui lähiopetuksen sekä etä- ja monimuoto-opetuksen avulla. Opintokokonaisuudet toteutettiin Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Vierailukäyntien tavoitteena oli tutustua harjoittelukoulujen erilaisiin ohjaustilanteisiin ja opetusharjoittelumalleihin. 3

4 Samaan aikaan Helsingin II normaalikoulun alaluokkien opettajat työstivät Päivi Okkonen- Sotkan ja Elisa Helinin johdolla ohjausmateriaalia WebCt-ympäristöön. Verkko-ohjausmate- riaali otettiin käyttöön WebCt-ympäristössä elokuussa Osa tästä materiaalista siirtyi myöhemmin enorssi-portaaliin osaksi Ohjaajan työkalupakkia. Ohjauskoulutus ei kuitenkaan tässä vaiheessa ottanut tuulta siipiensä alle. Osa opintokokonaisuuksista toteutettiin, mutta osa jäi toteutumatta liian vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Sen sijaan verkko-ohjausmateriaali koettiin innostavaksi, tarpeelliseksi ja käytännölliseksi. 1.2 Untuvikkokoulutusideasta työkalupakkiin Työryhmän pohtiessa uutta suuntaa hankkeelleen Lapin yliopiston harjoittelukoulu ehdotti untuvikkokoulutuksen aloittamista enorssi-toimintaympäristössä. Untuvikkokoulutus suunnattaisiin työtään aloittaville ohjaajille. Ehdotusta päätettiin hioa ja muokata seuraavan lukuvuoden (2002) alussa. Elokuussa 2002 ryhmä kokoontui työseminaariin Oulun normaalikouluun. Tässä vaiheessa ryhmän muodostivat Mikko Vesisenaho (Joensuun normaalikoulu), Markku Lang, Veikko Sivula ja Pasi Kurttila (Oulun normaalikoulu), Päivi Okkonen-Sotka (Helsingin II normaalikoulu), Olli Määttä (Helsingin normaalilyseo), Anne Heikkilä (Lapin yliopiston harjoittelukoulu) ja Elisa Helin (Helsingin II normaalikoulu). Elokuisessa työseminaarissa huomattiin, että untuvikkokoulutus ei olisi sittenkään tarkoituksenmukaisin koulutusmuoto. Työryhmän mielestä tällainen suppeasti rajatulle kohderyhmälle toteutettu perinteinen koulutusmuoto oli ristiriidassa enorssin perusajatuksen kanssa. Ryhmä asetti uudeksi tavoitteekseen itseohjautuvan, verkkopohjaisen materiaalin luomisen uusien ja vähän kokeneempienkin ohjaajien käyttöön. Kyseessä oleva materiaali olisi eräänlainen ohjaajien työkalupakki. Samalla päätettiin, että tuleva materiaali sijoitetaan omaksi kokonaisuudekseen enorssi-portaalin yhteyteen niin, että sitä voisi myöhemmin helposti laajentaa ja päivittää. Työryhmä jakoi karkeasti työkalupakin sisältökokonaisuuksiin, ja jokainen ryhmän jäsen sai oman kokonaisuuden työstettäväkseen. Materiaalin työstämiseen annettiin aikaan kaksi kuukautta. Tämän etätyöskentelyvaiheen aikana ryhmän vetäjä Mikko Vesisenaho siirtyi Joensuusta ulkomaille muihin tehtäviin ja luopui vetäjän roolistaan. Tässä vaiheessa päätettiin yhdistää opetusharjoittelu ja pedagogiset opinnot -ryhmä ja ohjaajakoulutusryhmä yhdeksi ryhmäksi. Ryhmä sai nimekseen opetusharjoittelun ohjaus. 1.3 Raakileesta pakiksi Pakkityö todellakin eteni innostuneesti ja tehokkaasti. Etätyön aikana Markku Lang oli työstänyt tarkoitukseen sopivaa web-käyttöliittymää. Perusajatuksena oli, että käyttöliittymän tulisi mahdollistaa oppimateriaalin jatkuva saavutettavuus ja materiaalin helppo hahmotettavuus. Kun työryhmä kokoontui seuraavan kerran Oulussa (lokakuu 2002), oli Markku jäsentänyt tulevan Ohjaajan työkalupakin sisällön ja luonut pakin käyttöidean. Samalla vakiintui Ohjaajan työkalupakin nimitys. Ohjaajan työkalupakin ensimmäinen versio saatiin lähes valmiiksi tammikuussa Työryhmän tuli vielä tarkistaa työkalupakin tekstit ja sisältö. Tarkistustyön jälkeen Ohjaajan työkalupakki päästettäisiin työryhmän käsistä enorssi-portaaliin kaikkien tarkasteltavaksi. Tässä 4

5 vaiheessa sovittiin, että muutama monimutkaista tekniikkaa ja pitkäjänteistä prosessointia vaativa osio jätettäisiin pois. Näistä osioista voisi luontevasti jatkaa pakin päivittämistä ja täydentämistä. Edessä oli myös jalkautuminen kentälle esittelemään materiaalia ja hankkimaan palautetta pakin käyttökelpoisuudesta normaalikoulujen hektisessä arjessa. 1.4 Pakki kokeilussa ja tekijät kiertueella Syksystä 2002 kevääseen 2004 pakkimateriaalia täydennettiin ja päivitettiin. Työryhmän jäsenet kiersivät kaikki Suomen harjoittelukoulut. Kenttäkierroksen tavoitteena olivat pakin esittely, käyttäjäkokemusten kerääminen sekä uusien tekijöiden rekrytointi. Samaan aikaan ryhmä suunnitteli jo ohjaajakoulutusta, joka tulisi alkamaan syksyllä Kenttäkierros täytti sille asetetut tavoitteet. Harjoittelukoulujen rehtorit olivat markkinoineet erinomaisesti enorssi-infotilaisuuksia. Opettajakunta oli runsaslukuisena paikalla tilaisuuksissa. Tilaisuuksissa pystyttiin välittämään tietoa Ohjaajan työkalupakin materiaalista ja sen erilaisista käyttötavoista kasvotusten. Pakkiin saatiin lisää laadukasta materiaalia Kajaanista ja Turusta. Ryhmämme sai myös lisää asiantuntemusta, kun Annika Hongisto (Turun normaalikoulu) liittyi työryhmään mukaan. 2 PAKKI KAINALOSSA OHJAUSTA KEHITTÄMÄÄN OHJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna aloitettua ohjauksen koulutusohjelmaa jatkettiin edellisen vuoden pohjalta. Koulutusta kehitettiin koulutettavilta saadun palautteen pohjalta. Koulutuksen perusrakenne koettiin pääosin toimivaksi. Edellisen koulutusjakson raskasta aloituspäivää muokattiin kaksipäiväiseksi, jotta koulutettavien ryhmäytymiseen saatiin riittävästi aikaa. Mentoritehtävät muutettiin osaksi koulutuksen välitehtäviä ja tehtävänantoja selkeytettiin. Koulutuspaikkakunnat olivat samat kuin ensimmäisellä koulutuskerralla. Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen tavoitteena oli antaa ajantasaista teoreettista ja kokemusperusteista tietoa ohjaustyöstä. Työskentely ohjasi osallistujia tutkimaan ja kehittämään omaa ohjaustyötään. Tavoitteena oli myös laajentaa ohjaajan työkalupakin ( käyttöä sekä tuoda esille enorssin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen kokonaistavoite oli monipuolistaa opetusharjoittelua jakamalla asiantuntijuutta ja lisätä yhteistyötä verkostoitumisen avulla. Kohderyhmä Koulutus oli suunnattu niille ohjaaville opettajille, jotka haluavat syventää ohjaajuuttaan. Tavoitteena oli, että koulutukseen osallistuisivat myös ohjausuraansa aloittelevat ohjaajat, joilla ohjaustyön jatkuvuus on ilmeinen. Toivottavaa oli, että samasta Norssista mukaan ilmoittau- 5

6 tuisi vähintään kaksi ohjaajaa. Koulutettavan ryhmän koko oli 25 henkilöä. Osallistujia ilmoittautui kaikista harjoittelukouluista. Koulutuksen toteutti enorssi ja se oli osallistujille maksuton. Koulut huolehtivat matka- ja sijaiskuluista. enorssin ohjaajakoulutuksen rakenne ja sisältö Ohjaajakoulutus suunniteltiin lukuvuoden kestäväksi kahdeksan opintopisteen kokonaisuudeksi. Koulutukseen kuului viisi lähiopetuspäivää, ohjaajan ohjausfilosofian työstäminen sekä näitä tukevat välitehtävät ja kirjallisuus. 2.1 Lähiopetuspäivät Lähiopetuspäivät toteutettiin neljällä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Oulussa sekä Hämeenlinnassa. Tällä järjestelyllä saatiin mukaan asiantuntijakouluttajia eri yliopistoista sekä tarjottiin koulutukseen osallistujille mahdollisuus tutustua normaalikouluihin ja opettajankoulutuslaitoksiin eri puolella Suomea. Jokaisella lähiopetuspäivällä oli oma ohjaustyöhön liittyvä teema. Päivien otsikot olivat ohjattu opetusharjoittelu, ohjausajattelusta ohjauskäytänteisiin, ohjaustyön reflektointi ja ohjaus professiona. Jokaisena lähiopetuspäivänä kouluttajina toimi myös työryhmän ulkopuolisia ohjausalan asiantuntijoita. Heitä olivat FT Riitta Jyrhämä Helsingin yliopistosta, lehtori Sirkka Sura Turun yliopistosta, professori Hannu Soini Oulun yliopistosta sekä luokanlehtori Tuula Laine Hämeenlinnan normaalikoulusta. 2.2 Välitehtävät Välitehtävät suunniteltiin toteutettaviksi osittain kirjallisina ja graafisina tuotoksina, ja osa niistä suunniteltiin julkaistaviksi suoraan Ohjaajan työkalupakin keskustelufoorumissa. Osa välitehtävistä oli ryhmätyömuotoisia. Välitehtävät 1, 4 ja 7 oli tarkoitettu tehtäväksi omalta koululta hankittavan mentorin kanssa. Näin oli tarkoitus tukea osallistujien löytämään itselleen omasta työyhteisöstään keskustelukumppani, jonka kanssa ohjaukseen liittyviä kysymyksiä voi jatkossakin pohtia. Kokonaisuutena välitehtävien tarkoituksena oli tukea ja syventää pidettyjen lähiopetuspäivien teemoja, tukea ohjausfilosofian työstämistä sekä alustaa ja suunnata koulutukseen osallistujien ajatuksia seuraavan lähiopetuspäivän teemaan. Koulutukseen liittyivät seuraavat välitehtävät: Ensimmäisen lähiopetuspäivän etukäteistehtävät - ennen Helsinkiä 1. Lue ennen Helsingin kokoontumista Pertti Väisäsen ja Päivi Atjosen toimittama teos Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa, vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Teos on Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja n:o 3, ja se pitäisi löytyä kaikista norsseista. 2. Tee koulutuksen etukäteiskysely viimeistään keskiviikkona osoitteessa 6

7 Välitehtävät ennen Turkua 1. VÄLITEHTÄVÄ: Käy kirjoittamassa ainakin yksi huoli-unelma-toiminta -ketjusi ohjauskoulutuksen keskustelupalstalle. 2. VÄLITEHTÄVÄ: Pohdi omaa ohjaus- ja opetusfilosofiaasi. Tehtävän tekemisessä voit käyttää apunasi Ohjaajan työkalupakin ohjaajan portfolio-materiaalia. Havainnollista tämänhetkistä ohjaus- ja opetusfilosofiaasi 1-2 sivun kirjallisella tuotoksella, johon voi sisältyä niin tekstiä, kuvia kuin piirroksiakin. Tuo tuotoksesi Turkuun ja valmistaudu sen avulla kertomaan ajatuksistasi muille. 3. KIRJALLISUUS ENNEN TURKUA Onnismaa- Pasanen... Ohjaus I-III: Artikkelit: Oma elämäntarina itseymmärryksen välineenä, Korhonen M. Ohjaus I, s.57 Sukupuolisensitiivinen ohjaus, Nummenmaa A-R. ja Korhonen P,.-K.Ohjaus I s.70 Monikulttuurinen ohjaus, Metsänen R., Ohjaus II s.180 Sosiodynaaminen näkökulma ja ohjauksen käytäntö, Peavy V. Ohjaus III s.16 Välitehtävät ennen Oulua 4. VÄLITEHTÄVÄ: Kirjoita timanttitehtävän pohjalta omien arvostustesi TOP-4 ohjauskoulutuksen keskustelupalstalle. Voit myös lyhyesti perustella omia valintojasi. Lue myös muiden TOP-neloset, joita voit myös kommentoida halutessasi. 5. VÄLITEHTÄVÄ: Jatka oman ohjaus- ja opetusfilosofiasi työstämistä Turussa saamasi palautteen perusteella. Lähetä uusi versiosi kommentoitavaksi parillesi sähköpostitse ennen Oulun koulutuspäivää. Sopikaa, antaako pari palautteensa kirjallisesti ennen Oulun päivää vai suullisesti kahvikupin ääressä Oulussa. Parit kerrotaan Turussa. 6. VÄLITEHTÄVÄ: Lue artikkelikokoelma Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta, Silkelä,R. Laadi mallin mukaisia kysymyksiä koulusi ohjaajakollegalle sähköpostitse, joihin omassa koulussa oleva ohjaajakoulutettava vastaa sähköpostilla. Tämän jälkeen ohjaajakoulutettavat toisesta harjoittelukoulusta kommentoivat laadittuja tuotoksia. Koko prosessi julkaistaan koulutusalustalla mennessä. Esimerkki: 1. Kerro jostain kirjan herättämästä ajatuksesta. 2. Laadi yksi (1) miten -kysymys lukemaasi liittyen. 3. Laadi yksi (1) miksi -kysymys lukemaasi liittyen. Välitehtävät ennen Hämeenlinnaa 7. VÄLITEHTÄVÄ: Käy kirjoittamassa oma huoneentaulusi ohjauskoulutuksen keskustelupalstalle. Lue muiden huoneentaulut. Voit myös kommentoida niitä. 7

8 8. VÄLITEHTÄVÄ: Lue listalta yksi vapaavalintainen kirja: (Laine,Jyrhämä,Cantell). 9. VÄLITEHTÄVÄ Viimeisin versio opetus- ja ohjausfilosofiasta lähetetään Elisa Helinille (elisa.helin ät helsinki.fi) mennessä. Päivi Okkonen-Sotka ja Elisa Helin kommentoivat tuotoksia kirjallisesti. Lisäksi tehtävään palataan ryhmissä Hämeenlinnan koulutuspäivässä. 10. VÄLITEHTÄVÄ Oman ohjaajapersoonan kehittyminen Kerää palautetta opiskelijoilta, käytä itsearviointeja ja kollegapalautetta. Hyödynnä palautteen keräämisessä koulutuksessa saatuja työkaluja ja materiaaleja. 2.3 Kirjallisuus Koulutukseen liittyvä kirjallisuus valittiin siten, että sen avulla koulutukseen osallistuvilla olisi mahdollisuus tutustua uusimpaan maassamme tehtyyn opetusharjoittelun ohjaukseen liittyvään tutkimustietoon. Kirjallisuuden valinnassa otettiin huomioon myös se, että koulutukseen osallistuvista osa oli luokanlehtoreita, osa puolestaan toimi eri aineiden lehtoreina asteilla 0 6, 7 9 tai lukiossa. Koulutukseen kuului seuraava kirjallisuus: Kaikille yhteiset teokset: Silkelä, R., (toim.) Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:O Joensuu. Joensuun yliopistopaino Väisänen, P., Atjonen P., (toim.) Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:O Joensuu. Joensuun yliopistopaino. Kaksi valinnaista teosta seuraavista: Jyrhämä, R Ohjaus pedagogisena päätöksentekona. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 236. Internet-osoitteessa: Onnismaa, J., Pasanen H., Spangar T., (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana, I+II, I = Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus, II= Ohjauksen toimintakentät, III= Ohjaus ammattina. Juva: PS-kustannus Oy (valikoidut osat) Laine, T., Huomisen opettajat. Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin rakentajana. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis; Internet-osoitteessa: Cantell, H Opetusharjoittelun ohjaustilanteet oppimiskäsitysten valossa. Teoksessa Loima, J., (toim.). Theoria et praxis. Viikin normaalikoulun julkaisuja 1, Helsinki s. 20-8

9 44 Nettiversio löytyy Viikin normaalikoulun lukion valikosta julkaisuja otsikon alta. Lisäksi luennoitsijoiden esittämä kirjallisuus 3 KOULUTUKSEN TOTEUTUMINEN Ohjaajakoulutukseen osallistujat Koulutus on suunnattu niille ohjaaville opettajille, jotka haluavat syventää ohjaajuuttaan. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuisivat myös ohjausuraansa aloittelevat ohjaajat, joilla ohjaustyön jatkuvuus on ilmeinen. Toivottavaa olisi, että samasta Norssista mukaan ilmoittautuisi vähintään 2 ohjaajaa. Näin sanottiin ilmoituksessa enorssin sivuilla syksyllä 2005, kun toisen ohjaajakoulutukseen haettiin osallistujia. Kuten edellisenäkin vuotena, osallistujamäärää oli rajattava kahteen per Norssi, sillä halukkaita olisi ollut huomattavasti enemmän. Lopullisesti koulutukseen ilmoittautui ja valittiin 26 osallistujaa kaikista Suomen 13 eri normaalikoulusta. Osallistujilla oli hyvin erilaisia opettaja- ja ohjaajataustoja. Mukana oli niin luokka-asteilla 0-6 ja 7-9 kuin lukiossakin toimivia opettajia. Opettajakokemusta heillä oli takanaan 0 25 vuotta ja ohjaajakokemusta oli kertynyt yhdestä kuukaudesta yli kahteenkymmeneen vuoteen. 3.1 Ensimmäiset lähiopetuspäivät Helsingissä Ohjattu opetusharjoittelu ja ohjaajan portfolio Torstai Viikin normaalikoulu OHJATTU OPETUSHARJOITTELU Aloituskahvi Orientoituminen koulutukseen Ohjaus opetusharjoittelussa Riitta Jyrhämä Lounas (omakustanteinen) Ryhmäkeskustelu Riitta Jyrhämän luennosta Koulutuksen rakenteen esittely - koulutuspäivien teemat ja aikataulut - välitehtävät ja kirjallisuus Kahvi (omakustanteinen) Ohjaajan työkalupakin käyttö ohjaajakoulutuksessa Majoittuminen Illallinen Perjantai Viikin normaalikoulu OHJAAJAN PORTFOLIO Virittäytyminen Ohjaajan portfolio (Päivi Okkonen-Sotka ja Elisa Helin) Lounas (omakustanteinen) Ohjaajan portfolio Välitehtävien anto ja palaute koulutuspäivistä 9

10 Ensimmäisten lähiopetuspäivien tavoitteena oli tutustuttaa kurssilaisia toisiinsa ja saada yksi tieteellinen näkökulma opetusharjoittelun ohjaamiseen, tutustua Ohjaajan työkalupakkiin sekä antaa välineitä ohjaajan oman ohjausfilosofian työstämiseen. Ensimmäinen koulutuspäivä alkoi FT Riitta Jyrhämän luennolla Ohjaus opetusharjoittelussa. Koulutukseen osallistujat olivat saaneet etukäteistehtävänä tutustua Jyrhämän Didacta Varia -lehdessä (2002, 7(2), 51 56) olleeseen artikkeliin "Voiko opetusharjoittelua ohjata tieteellisesti?" Ensimmäisen lähiopetuspäivän aikana jokaisella kurssilaisella oli myös mahdollisuus tutustua Ohjaajan työkalupakkiin sen tekijöiden avustuksella. Jokainen kurssilainen sai oman käyttötunnuksen kurssialustalle. Kurssialustaa käytettiin koko koulutuksen ajan välitehtävien esittämiseen sekä keskustelualustana. Toisena päivänä ryhmälle esiteltiin portfoliotyöskentelyn malli, ideoita oman ohjausfilosofian kehittämiseen sekä annettiin ensimmäinen välitehtävä. Osallistujilla on mahdollisuus työstää omaa ohjausfilosofiaa koulutuksen aikana. Luennon tavoitteena olikin antaa tietoa oman ohjaajan portfolion ja ohjausfilosofian laatimisen tueksi. 3.2 Kolmas lähiopetuspäivä Turussa OHJAUSAJATTELUSTA OHJAUSKÄYTÄNTEISIIN Konstruktivistinen - sosiodynaaminen näkökulma ohjaukseen 8.30 Tervetuloa, aloituskahvit Johdatus konstruktivistiseen ohjausajatteluun (Sirkka Sura ja Annika Hongisto) Lounas Ryhmä A: Minä ohjaajana - harjoituksia ja teoriaa Ryhmä B: Välitehtävien purku ja uusi välitehtävä Kahvi Ryhmä A: Välitehtävien purku ja uusi välitehtävä Ryhmä B: Minä ohjaajana harjoituksia ja teoriaa Koulutuspäivän päätös ja palaute Turun päivän teoreettinen pohja perustui konstruktivistisen ohjauksen teoriaan. Opiskelijat olivat perehtyneet valikoivin osin seuraaviin teoksiin: Onnismaa J., Pasanen H., Spangar T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1-3. Edellä mainittujen teosten artikkeleihin Oma elämäntarina itseymmärryksen välineenä, Sukupuolisensitiivinen ohjaus, Monikulttuurinen ohjaus sekä Sosiodynaaminen näkökulma ja ohjauksen käytäntö kehotettiin erityisesti paneutumaan. Koulutuksen teoriamateriaalina käytettiin edellä mainittujen teosten lisäksi: Peavy V. 1999, Sosiodynaaminen ohjaus sekä Sirkelä R (toim.), Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Koulutuksessa paneuduttiin sosiodynaamisen ohjauksen käsitteeseen konstruktivistisen ajattelun perustaan 10

11 hyvän ohjaajan laatuvaatimuksiin dialogiin ohjauksen ja kommunikaation menetelmänä tehokkaan kuuntelun esteisiin asioihin ja tilanteisiin, jotka estävät ohjattavan prosessointia opettajankoulutuksen ohjauksellisiin tavoitteisiin. Konstruktivistinen sosiodynaaminen ohjaus on lyhyesti ilmaisten luovaa, tutkivaa, reflektiivistä, syventävää ja henkilökohtaista. Se ei ole korjaavaa, direktiivistä, suostuttelevaa eikä autoritatiivista. Koulutuksessa pyrittiin todentamaan ja vahvistamaan esitettyä teoriaa harjoitusten avulla. Harjoitusten sisällöt ja tavoitteet Vuorovaikutusharjoitus Missä olet ohjaajana hyvä, aiheena kuunteleminen, myönteisen palautteen anto ja kannustaminen, tavoitteena valtauttaminen oman itsensä kehittämiseen. Harjoitus Onnistuneen ohjauskokemuksen kertominen, tavoitteena siirtää ja analysoida onnistumiskokemuksia ja rakentaa perustaa oman ohjaajapersoonan kehittämiseen. Harjoitus Ohjaus dialogisena metodina, harjoitellaan ohjaajana ja ohjattavana, miltä tuntuu olla erilaisen palautteen ja huomion kohteena ja sitä miten empatia, kuunteleminen ja toisen asemaan asettuminen lisäävät ohjattavan voimavaroja käsitellä vaikeitakin asioita. Tavoitteena tiedostaa ohjaajana toimimisen merkitys ja mahdollisuudet. Harjoitusten ja teorian punaisena lankana oli vahvistaa ohjaajan tietoisuutta siitä, että ohjauksessa kannattaa rakentaa ohjattavan vahvuuksille eikä niinkään pyrkiä direktiiviseen neuvojen antamiseen tai oman itsensä käyttämiseen esimerkkinä. Jokaisen on etsittävä ja löydettävä oma persoonallinen ja luonteva tapa toimia opettajana ja ohjaajana. Ohjaajana toimivan tehtävä on edesauttaa em. prosessia. Ohjaajana voi aina kehittyä ja omaa toimintaa voi kehittää uskaltamalla asettaa oma toiminta pohdinnan kohteeksi. Ohjaajan tulee myös oppia tiedostamaan oman toimintansa lähtökohdat eli millainen ihmis- ja oppimiskäsitys ohjaa omaa toimintaa. 3.3 Neljäs lähiopetuspäivä Oulussa Ohjaustyön reflektointi - konsultatiivinen näkökulma ohjaukseen 8.30 Konsultatiivinen metodi ohjauksessa (Hannu Soini) Kahvi Ohjaustyön reflektointi konsultatiivisen työskentelyn avulla Lounas Työskentely jatkuu Kahvi Loppukeskustelu, palaute ja välitehtävä Kolmannen lähiopetuspäivän teemana Oulussa oli ohjaustyön reflektointi. Lähestymistavaksi aiheeseen valittiin konsultatiivinen metodi, jota on käytetty Oulun yliopistossa sekä opiskelijaettä asiantuntijakoulutuksessa. Lähiopetuspäivän asiantuntijakouluttajina toimivat professori Hannu Soini Oulun kasvatustieteiden tiedekunnasta. 11

12 Ennakkotehtävät Oulun lähiopetuspäivään Konsultatiiviseen työskentelyyn ei tarvinnut etukäteen valmistautua, mutta kehotettiin tutustumaan sen toimintaperiaatteisiin. Työtavan oppiminen tapahtuisi vähitellen siihen osallistumalla sekä työtapaa esittelevään oheismateriaalin tutustumalla. Koulutuksen alussa pidettiin lisäksi lyhyt opetustuokio aiheesta. Konsultatiivinen työote hyödyntää monia ohjaustyön yleisiä periaatteita. Siinä on kuitenkin joitakin keskeisiä periaatteita, joita korostetaan onnistuneen työskentelyn takaamiseksi: Menetelmä perustuu ohjattuun roolityöskentelyyn. Tämä edellyttää osallistujien opastamista ja pysymistä kunkin roolin edellyttämissä tehtävissä. Työskentelyn aikana kukin toimii vuorotellen kolmessa eri roolissa, esittäjän, konsultin ja havainnoijan roolissa. - Esittäjä on työskentelyn asiakas, kertomuksen omistaja. Konsultit ja havainnoijat työskentelevät esittäjän palveluksessa. - Esittäjä kuvaa istunnon aikana mitä tahansa ohjaajan toimintaan liittyviä kokemuksiaan. - Esittäjä puhuu itselle tärkeistä, askarruttavista, ratkaisemattomista ja ajankohtaisista teemoista. Työskentelyn onnistuminen edellyttää pysähtymistä tutkimaan omaa toimintatapaa. Tarkoitus ei siis ole löytää ratkaisuja mahdollisimman nopeasti, vaan tarjota mahdollisuus tutkia ohjaajana toimimiseen liittyviä kysymyksiä. Luottamuksellinen, turvallinen, luova ja rento ilmapiiri edesauttaa työskentelyn onnistumista. Työtapa sopii hyvin asiantuntijoiden koulutukseen, jolloin osallistujien kokemus ja asiantuntijuus on vuorollaan kunkin osallistujan käytettävissä. Konsultatiiviseen työskentelyyn osallistuvia kehotettiin miettimään, mitä yhteistä on niillä ohjaustilanteilla, jotka sujuvat kuin itsestään. Päivä alkoi Hannu Soinin johdannolla konsultatiiviseen työskentelyyn ja sen soveltamiseen päivän teemaan. Yhdessä etukäteisinfossa annetun lyhyen toimintaperiaatekuvauksen kanssa tämä aloitushetki loi hyvän pohjan päivän työskentelylle. Alustuksen jälkeen konsultatiivisen työskentelymenetelmän periaatteet tiivistyivät Hannu Soinin diaesityksen pohjalta seuraavanlaisiksi: Mitä on konsultatiivinen työskentely? - ohjattua pienryhmätyöskentelyä - roolityöskentelyä - osallistujan omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustavaa Mitä konsultatiivinen työskentely edellyttää? - valmiutta oman toimintatavan avoimeen tarkasteluun - omien kokemusten ja tuntemusten julkistamista ryhmässä - luottamuksellista ilmapiiriä - luova ja rentoa asennoitumista Roolit - esittäjä - konsultit - havainnoitsijat - supervisori eli ohjaaja 12

13 Ryhmissä jokainen ryhmän jäsen sai vuorollaan toimia eri rooleissa, joten jokainen sai olla esittäjä, konsultti ja havainnoija. Aikaa jokaisen esittäjän merkityksellisen tapahtuman käsittelyyn oli vajaa tunti. Supervisoreina toimivat Tuulikki Tuominen-Eilola ja Anna Kuusisto Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta, Minna Myrsky-Nyberg Oulun normaalikoulusta sekä koulutuksen järjestäjät Hannu Soinin tarkastellessa ja ohjatessa vuorotellen eri ryhmien toimintaa. 3.4 Neljäs lähiopetuspäivä Hämeenlinnassa Ohjaus professiona oman ohjaajapersoonan kehittäminen 8.30 Aloitus ja kahvit Oman ohjausfilosofian pohdintaa ja esittelyä, Elisa Helin Lounas Oman ohjaajapersoonan kehittäminen, Tuula Laine Kahvi Koulutuksen päätös ja todistusten jako, Vesa Toivonen Palaute koulutuksesta, Olli Määttä Koulutuspäivä alkoi koulutuksen aikana työstettyjen ohjausfilosofioiden käsittelyllä. Koulutettavat pohtivat 3-4 hengen ryhmissä omaa ohjausfilosofiaansa. Työskentely toteutettiin antamalla toisille yksilöllistä, kirjallista palautetta ohjausfilosofiasta. Kirjallinen palaute purettiin ryhmässä keskustelemalla sekä ideoimalla ohjausfilosofian kehittelytyötä. Työskentelyä ohjasi lehtori Elisa Helin. Iltapäivällä kouluttajana toimi kasvatustieteen tohtori, vararehtori Tuula Laine Hämeenlinnan normaalikoulusta. Luennon ja keskustelun tavoitteena oli antaa eväitä oman ohjaajapersoonan kehittämiseen. Laine lähestyi aihetta mm. ammatillisen identiteetin rakentumisen, ns. hiljaisen tiedon, tunneälyn, itsetuntemuksen, sosiaalisen älyn ja taitavan kritiikin näkökulmista. 4 OHJAAJAKOULUTUKSEN PALAUTE Ohjaajakoulutuksen loppupalaute koottiin kahdessa ryhmässä viimeisen lähiopetuspäivän päätteeksi Hämeenlinnassa Tarkoituksena oli koota palautetta koulutuksesta ja saada mahdollisia parannusehdotuksia uutta koulutettavien ryhmää varten. Kysely laadittiin webbipohjaisella palaute- ja kyselyohjelma Sirkulla, joka toimii Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan palvelimelta. Ohjaajakoulutettavat saivat kyselyn www-osoitteen omaan sähköpostiinsa, vastasivat kyselyyn ja lähettivät sen ohjelman palvelimelle. Kyselyn rungon muodostavat noin 35 suljettua väittämää, joiden vastausvaihtoehdot ovat Likertin asteikon mukaisia. Mukana oli myös avoimia kysymystyyppejä ja täydennettäviä lauseita. Taustamuuttujina kysyttiin mm. sukupuolta, ikää, työ- ja ohjauskokemusta sekä tutkintoa. Ohjaajakoulutuksen loppuun asti suorittaneista 25 osallistujasta 24 vastasi kyselyyn. Yksi koulutuksen aloittaneista keskeytti koulutuksen. 13

14 Kyselyn "enorssin ohjaajakoulutus 05-06" vastaukset Yhteensä 24 vastausta. Kysymys 1: Sukupuoli nainen 75% (18/24) mies 25% (6/24) Kysymys 2: Ikä % (3/24) % (3/24) % (5/24) % (5/24) % (7/24) % (1/24) % (0/24) % (0/24) Kysymys 3: Tehtävänimikkeesi harjoittelukoulussa luokanlehtori/luokanopettaja 54.1% (13/24) lehtori/aineenopettaja 20.8% (5/24) päätoiminen tuntiopettaja 25% (6/24) rehtori 0% (0/24) viransijainen 0% (0/24) Kysymys 4: Suoritettu tutkinto FT/KT 4.1% (1/24) FL/KL 8.3% (2/24) FM/FK/KM 75% (18/24) Huk 0% (0/24) Luk 0% (0/24) 14

15 yo 0% (0/24) muu 12.5% (3/24) Kysymys 5: Montako vuotta olet ollut töissä harjoittelukoulussa? 0-2 vuotta 16.6% (4/24) 3-5 vuotta 16.6% (4/24) 6-8 vuotta 12.5% (3/24) 9-11 vuotta 8.3% (2/24) vuotta 12.5% (3/24) % (2/24) % (3/24) % (2/24) % (1/24) % (0/24) % (0/24) % (0/24) vieläkin kauemmin 0% (0/24) Kysymys 6: Olen kokonaisuutena tyytyväinen ohjaajakoulutukseen. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 12.5% (3/24) 4/5 45.8% (11/24) täysin samaa mieltä 41.6% (10/24) Kysymys 7: Koulutusryhmämme muodosti toimivan kokonaisuuden. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 4.1% (1/24) 3/5 4.1% (1/24) 4/5 45.8% (11/24) täysin samaa mieltä 45.8% (11/24) 15

16 Kysymys 8: Pohdin koulutuksen aikana keskeisiä ohjaajan kohtaamia ongelmia. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 0% (0/24) 4/5 41.6% (10/24) täysin samaa mieltä 58.3% (14/24) Kysymys 9: Suhtautumiseni enorssiin on muuttunut positiivisemmaksi ohjaajakoulutuksen myötä. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 16.6% (4/24) 4/5 37.5% (9/24) täysin samaa mieltä 45.8% (11/24) Kysymys 10: Miten toivoisit ohjaajan työkalupakkia kehitettävän jatkossa? -- vihjeitä konkreettisesta ohjaustyöstä, esim. kysymyksiä joita voi esittää enemmän interaktiivista ideoiden ja materiaaline vaihtoa. xxx En oikein tiedä - materiaalia tietysti lisää. Olen kyllä käyttänytkin materiaaleja. Erilaisia caseja olisi mukava lukea ja niiden ratkaisuja. Ongelma- ratkaisu -palsta? Työkalupakki on hyvä tällaisenaankin. Tosin - vaikka ennen koulutusta olin tietoinen pakin olemassaolosta, en kuitenkaan sitä käyttänyt. Nyt koulutuksen myötä pakki on tullut tutuksi. Joten, jos ja kun sinne tulee uutta sisältöä (kenties seuraavilta kursseilta), osaan hyödyntää sitä paremmin. Siellä voisi olla "uusia oivalluksia" -lokero, johon itsekin voisi liittää joitakin hyväksi havaitsemiaan juttuja. Jotkut lisä-lomakkeet voisi "downloadata" sieltä. 16

17 Näin on ok! Keskustelu on hyvää harjoitusta. Joitakin mukavia lomakkeita saisi olla pakissa ohjaustilanteita varten. a Esim kehittämällä ainekohtaisia asioita, kuten kielididaktisia ja niin poispäin. koin työkalupakin hyväksi kokonaisuudeksi.... Siellä voisi olla näkyvillä eri norssien harjoittelujen volyymit ja missä ne suoritetaan. Muuten se on ihan ok. Lisää materiaaleja opiskelijoiden suunnittelun ja pedagogisen ajattelun kehittämisen ja itsearvioinnin tueksi. Ajankohtaisia asinantuntija artikkeleita pakkiin. Oppituntien seurantaan kehitettyjä lomakkeita voisi laittaa ja myös vertaispalutetta helpottavia lomakkeita. Ryhmänohjauksissa käsitellyistä aiheista muualla olisi myös kiva tietää. Vaikea vastata. En ole vielä kovin hyvin perehtynyt sen saloihin Keskustelufoorumi sillä lailla selkeämmäksi, että aiheet ja otsakkeet näkyisivät heti, eikä muutaman linkin jälkeen. Miten saa omia ideoitaan läpi työkalupakkiin?-tieto jokaiselle (kaikkien ei tarvitse keksiä autoa). xx - Olisi mukava saada sinne vielä lisää erilaisia kaavakkeita arkityöhön: palautekaavakkeita, arviointikaavakkeita jne. Olen tyytyväinen tämänhetkiseen materiaaliin. Vieläå vaan enemmän ohjaajalle ohjausvälineistöä, kiitos. Kysymys 11: Hyödynsin ohjaajan työkalupakkia koulutuksen aikana. täysin eri mieltä 12.5% (3/24) 17

18 2/5 16.6% (4/24) 3/5 29.1% (7/24) 4/5 20.8% (5/24) täysin samaa mieltä 20.8% (5/24) Kysymys 12: Kriittisyyteni ohjaustyötä kohtaan lisääntyi ohjaajakoulutuksen aikana. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 12.5% (3/24) 3/5 29.1% (7/24) 4/5 45.8% (11/24) täysin samaa mieltä 12.5% (3/24) Kysymys 13: Sain uusia näkökulmia ohjaustyöhöni. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 4.1% (1/24) 4/5 33.3% (8/24) täysin samaa mieltä 62.5% (15/24) Kysymys 14: Ohjauskoulutus avarsi näkemyksiäni eri aineiden/kouluasteiden ohjaustavoista. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 33.3% (8/24) 4/5 41.6% (10/24) täysin samaa mieltä 25% (6/24) Kysymys 15: En kokenut ohjaajakoulutusta ohjaajuuttani tukevana. täysin eri mieltä 75% (18/24) 2/5 16.6% (4/24) 18

19 3/5 4.1% (1/24) 4/5 0% (0/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) Kysymys 16: Anna yleispalautetta kysymysten 6-12 aihealueelta. Hei! Keskustelufoorumi ei tainnut netissä oikein sytyttää. Ja jotkut sinne tehdyt tehtävät tuntuivat vähän "tekemällä tehdyiltä" esim. kun luettiin kirjoja, tehtiin niistä kysymyksiä/vastauksia kaverille ja kierrätettiin niitä toiselle parille. LAlkuluento (Jyrhämä) koulutuksen tosi hyvä avaus. Ohjausfilosofian läpikäyminen ryhmissä oli tosi hyvö lopetus. Koulutus on avartanut ja antanut aihetta ja mahdollisuuden mietiskelyyn... Hienointa ja hyödyllisintä on ollut kuunnella muiden ohjaajien ja opettajien omia kokemuksia ja ohjausfilosofioita! Niistä oppii paljon. xxx Koulutus oli mielestäni kokonaisuudessaan hyödyllinen ja pakotti ajattelemeaan omia ohjauskäytäntöjä ja ohjaajapersoonallisuuttaan. Koulutus on on ollut todella hyödyllinen ja hyvin organisoitu. Viimeistä päivää lukuunottamatta luennoitsijoiden ja kouluttajien taso on ollut erinomainen. Viimeisen päivän "papereista lukija" ei oikein jaksanut innostaa - vaikka aihe oli mielenkiintoinen. Hyvin inspiroiva kurssi. Toisten tapaaminen ja yhdessä pohdiskelu antaa puhtia omaan työhön. Olen erittäin tyytyväinen koulutukseen ja olen varma, että se on auttanut ja auttaa ohjaustyössäni(aloittelij vielä) jatkossa. Kiitos:) Ohjaajakoulutus on hyvä tutustumiskeino. Vaikka monet ohjaavat ilman mitään sen kummempaa koulutusta, koin tämän kokonaisuuden tärkeänä johdantona. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat tärkeitä. Koulutus painottui liikaa alakoulun opetusharjoitteluun. b Kouluts herätti minut pohtimaan ohjausta useasta eri näkökulmasta. Koulutus syvensi näkömystäni ohjaamiseen. on ollut erittäin antoisaa kuulla enemmän ohjauskokemusta omaavilta ajatuksia ohjaukseen liittyen 19

20 Minusta koulutus oli pääpirteissään hyvää ja tuki ohjaustyötä. Joihinkin etätehtäviin olisin kaivannut selkeämpiä ohjeita. Kouluttajat olivat perehtyneet aiheisiinsa ja tunnelma koulutuksessa oli mukava. Parasta oli keskustelut eri ikäisten ja erilaista ohjaajakokemusta omaavien opettajien kanssa sekä se että tutustui ihmisiin eri norsseista. Koulutusjaksot olivat ok. On hyvä välillä pysähtyä miettimään omia käytänteitä. On myös hyvä tutustua alan kirjallisuuteen ja työstää tekstiä. Oman ohjausfilosofian työstäminen oli hyvä tehtävä. Jäin kaipaamaan luentojen osalta vähän syvällisempää otetta. Olisi ollut hyvä kuulla myös eri norsseissa käytettävistä ohjausmetodeista. Kirjavuutta tuntuu olevan. Koulutus on vahvistanut käsitystäni ohjaamisesta. Olen saanut kiteytettyä itselleni mikä on tärkeää ja voin hyvillä mielin toimia sen mukaan. Sain valmiuksia kehittyä edelleen ja arvioda omia käytänteitä. Kollegiaalinen kohtaaminen kasvatti minua ohjaajana. Hyvä pysähtyä ja ajatella asiaa. Pistää ajatuksia paperille. Olen todela tyytyväinen, että sain osallistua. Kokonaisuus jäi reippaasti plussan puolelle. Enemmän ohjattuja yhteisiä keskusteluja ja mielipiteenvaihtoa (vapaaajallahan tätä tehtiin pienissä ryhmissä, mutta näin kaikki eivät saa niitä informaatioita)- eri laitosten toimintatavat esiin, eri asteiden toimintatavat esiin ym.- nythän viimeisellä kerralla Anne ja Heimo mm. niitä pyysivätkin. Kuinka moni kuitenkin käy niitä enää kirjoittamassa ja/tai lukemassa? Koulutusjakso sisälsi monenlaisia asioita, joista omaksuin hyödynsin vain osan. Tärkein anti on ollut "peiliin katsominen" - itsetutkistelu. Rooli "besserwisseristä" ja osaajasta on liukunut yhä enemmän kohti opiskelijaa ja opiskelijan kasvun edellytysten löytämiseen/vahvistamiseen. Koen, että koulutus on ollut tärkeää. - Opetusfilosofian pohdinta oli hyvä tehdä kirjallisesti. Se laittoi miettimään omaa työtä ohjaajana. Ennen olen pohtinut asioita itsekseni ja kollegojen kanssa mutta en kirjallisesti. Uskon, että omien näkemysten kirjoittaminen auki tukee omaa kasvuani ohjaajan työssä. Ensimmäisessä keskustelussa omasta filosofiastani en saanut mitään uutta toisilta kurssilaisilta enkä myöskään lähetettyäni sen luettavaksi sähköpostitse. Palautetta sain teiltä ennen tänne tuloa ja nyt kollegalta, koska olitte tehneet kysymyksiä, joihin mietittiin vastauksia. Joskus ei päästä tulokseen, jos asia jätetään liian avoimeksi vastaajalle. Lähdin hakemaan uusia näkökulmia ohjaukseen ja sain niitä. Samalla se oli hyvä pysähdys tarkastella omaa ohjaajan roolia, filosofiaa. [tyhjä] 20

21 Kysymys 17: Lähiopetuspäiviä olisi pitänyt olla enemmän. täysin eri mieltä 12.5% (3/24) 2/5 12.5% (3/24) 3/5 25% (6/24) 4/5 16.6% (4/24) täysin samaa mieltä 33.3% (8/24) Kysymys 18: Oli hyvä, että lähiopetuspäivät pidettiin eri paikkakunnilla. täysin eri mieltä 8.3% (2/24) 2/5 16.6% (4/24) 3/5 25% (6/24) 4/5 12.5% (3/24) täysin samaa mieltä 37.5% (9/24) Kysymys 19: Kaikkien lähiopetusjaksojen olisi pitänyt olla kaksipäiväisiä. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 4.1% (1/24) 4/5 16.6% (4/24) täysin samaa mieltä 66.6% (16/24) Kysymys 20: Lähiopetuspäivien aikataulut olivat liian tiukat. täysin eri mieltä 25% (6/24) 2/5 29.1% (7/24) 3/5 29.1% (7/24) 4/5 16.6% (4/24) täysin samaa mieltä 0% (0/24) 21

22 Kysymys 21: Välitehtäviä oli liian paljon. täysin eri mieltä 12.5% (3/24) 2/5 45.8% (11/24) 3/5 41.6% (10/24) 4/5 0% (0/24) täysin samaa mieltä 0% (0/24) Kysymys 22: Koulutuksen kuului riittävästi vuorovaikutteisia harjoituksia. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 37.5% (9/24) täysin samaa mieltä 45.8% (11/24) Kysymys 23: Olisin toivonut koulutukseen enemmän teoriatietoa ohjauksesta. täysin eri mieltä 16.6% (4/24) 2/5 25% (6/24) 3/5 20.8% (5/24) 4/5 16.6% (4/24) täysin samaa mieltä 20.8% (5/24) Kysymys 24: Ryhmätyöskentelyä oli liikaa. täysin eri mieltä 33.3% (8/24) 2/5 41.6% (10/24) 3/5 12.5% (3/24) 4/5 8.3% (2/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) 22

23 Kysymys 25: Keskustelufoorumi oli toimiva julkaisualusta välitehtäville. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 20.8% (5/24) 3/5 20.8% (5/24) 4/5 37.5% (9/24) täysin samaa mieltä 20.8% (5/24) Kysymys 26: Keskustelufoorumia oli helppo käyttää. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 12.5% (3/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 37.5% (9/24) täysin samaa mieltä 37.5% (9/24) Kysymys 27: Haluaisin vielä sanoa koulutuksen järjestelyistä seuraavaa: Minusta tärkeämpää kuin eri rakennusten näkeminen on tutustuminen eri ihmisiin, joten yhden päivän raahautuminen esim. Ouluun tuntui turhalta. Varsinkin, kun siellä tehollinen työaika oli aika lyhyt. matkustamiseen tulisi mielekkyyttä kaksipäiväisillä jaksoilla. Tosin voi miettiä sitäkin, kannattaako tapaamsiisa olla Suomen äärilaidoilla. Onhan tämä kustannuskysymyskin. Tosin näin kustannukset jakautuivat tasaisemmin. hyvät järjestelyt, mutta kun aina on liian vähän aikaa, niin voisi olla hyvä kahden päivän kurssit Järjestelyt olivat toimivia. Lähikoulutuspäivät ehdottomasti kaksipäiväisiksi; sympatiat ovat Pohjois- Suomesta matkustavien puolella; mieletöntä kaahausta VR:llä pitkin Suomea. Jos koulutus järjestetään kaksiåpäiväisenä, on molempien päivien ohjelman syytä olla täysipainoinen. Jos jatkossa edellytetään yöpymistä, olisi koulutettavista varmasti mukavaa, jos olisi aina yhteistä ohjelmaa illaksi tai mahdollisuus tehdä kotitehtäviä. Jatkakaa samalla tiimillä seuraavankin koulutuksen suunnittelua! Loistava tiimi! Etukäteistiedottaminen on aina tärkeää, saimme hyvin tietoja esim. majoituspalveluista. Tehtävien ohjeistukseen kannattaa jatkossa myös kiin- 23

24 nittää huomiota (esim. lopullinen opetusfilosofia: jos halutaan, että siihen liitetään vertaisarviointia ja tehdään jatkosuunnitelmia, niin mainittakoon niistä myös selkeästi ohjeistuksessa). Pakollinen vapaa-aika antaisi tilaisuuden tutustua muihin enemmän. Vaikka jotkut tilaisuudet olivatkin yksipäiväisiä järjestimme spontaaneja tapaamisia. Tarvetta tuntui olevan. Kaksipäiväiset koulutukset pitkämatkalaisille inhimillisiä- voiko tiivistää tai hajoittaa jatkossa? Järjestelyt toimivat hyvin, tuntui siltä, että meistä huolehdittiin. Kuitenkin aikataulu oli tiukka, ja yhden päivän pistäytyminen toisella puolella maata on aika rankkaa keskellä viikkoa. c Kaksipäiväisyys loisi mahdollisuuden syventäviin keskusteluihin... kontaktipäivät voisivat olla pidempiä, ettei tulisi "turhaa" matkustelua muutaman tunnin vuoksi. Toivoisin että koulutukset olisivat kaksipäiväisiä ja vaikka sitten vain esim kolme kertaa nyt aikaa ja rahaa meni paljon matkustamiseen ja töihin palattiin huonosti nukuttujen öiden jälkeen väsyneenä vaikkakin koulutus oli avannut taas näkökenttää. Olisi monesti ollut kiva perusteellisemmin jutella kun siinä pääsi vauhtiin piti lähteä kotiin. kaksi päiväisissä tapaamisissa olisi varmasti tullut myös iltaisin vapaamuotoisempaa juttelua ja olisi nähnyt kaupungeista muutakin kuin norssin:-) Muuten järjestelyt toimivat hyvin ja tietoa yms sai runsaasti. KIITOS [tyhjä] Olisi hyvä, jos ei tarvitsisi matkustaa niin paljon yhden päivän takia. Toisaalta sekin on ollut osa saatua virkistystä. Luennoitsijoita voisi evästää valmistamaan kunnon esitykset vaativalle yleisölle. Ei paperista lukua, vaan kunnon powerpointit ja esimerkkejä mahdollisuuksien mukaan sekä keskustelutusta. Verkkomateriaali tukee työskentelyä ja sinne oli mukava vastata, ei kannata lisätä verkkotyöskentelyä, koska kellään ei ole aikaa siihen luulen. Koulutusjaksot ehdottomasti kaksipäiväisiksi. Kollegiaalinen, epävirallinen kohtaaminen päivien välissä tärkeää. Matkat syövät suhteellisesti paljon, joten kaksi päivää myös tästä syystä. Enemmän kaksi päiväisiä tapaamisia ja vähemmän luppoaikaa. Aamuisin myöhäisempi aloitus, ettei tarvitse lähteä viideltä ja herätä neljältä. Lähijaksoissa olisi yhdellä matkustamisella voinut olla kaksikin päivää. Lähipäivissä keskeisempää kuin maantieteellinen sijainti ovat kulkuyhteydet paikkakunnalle, se olisi hyvä huomioida myös aloituskellonajoissa Korostan sitä, että kaksipäiväiset koulutukset parempia, niin koulutusaika/matkustusaika-suhde olisi parempi. Ja sitä ohjattua keskustelua... Muuten olen tosi tyytyväinen. 24

25 xx - Aikataulut olivat tiukkoja aamun suhteen, mutta päivällä oli väljää ruokailujen yhteydessä ja koulutus päättyi aikaisemmin mitä ohjelmaan oli laitettu. Koska joudutaan matkustamaan, päivät olisivat voineet alkaa hieman myöhemmin. Luettava kirjallisuus oli jotenkin kummallisessa paikassa. Sitä ei jossain vaiheessa meinannut löytyä. Sähköpostitse lähetettävät tehtävät toisen paikkakunnan kollegoille eivät minun kohdallani ainakaan toimineet kunnolla. Ymmärsin varmaan ohjeet jotenkin väärin. Pohdin asioita kuitenkin paljon oman koulun kollegan kanssa. Lopulta vastasin oman koulukollegan kirjakysymyksiin. Toivoin selkeämpiä ohjeita ohjausfilosofian työstämiseen. Etätehtävien koonti keskustelupalstallle oli ihan toimiva, paitsi se artikkelin pohjalta tapahtuva kirjoittelu ei oikein toiminut. Pitkien matkustusaikojen takia olisi ollut hyvä, jos koulutukset olisivat olleet kaksipäiväisiä - olisi jäänyt enemmän aikaa kokemusten vaihtamiselle. Kysymys 28: Ohjaajakoulutuksessa oli riittävästi kirjallisuutta. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 4.1% (1/24) 3/5 0% (0/24) 4/5 25% (6/24) täysin samaa mieltä 66.6% (16/24) Kysymys 29: Koulutuksessa käytetty kirjallisuus käsiteltiin liian ylimalkaisesti. täysin eri mieltä 20.8% (5/24) 2/5 29.1% (7/24) 3/5 20.8% (5/24) 4/5 25% (6/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) 25

26 Kysymys 30: Olen käyttänyt kurssikirjallisuudesta saamiani ideoita ohjauksessani. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 33.3% (8/24) 4/5 54.1% (13/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) Kysymys 31: Olisin toivonut ohjaajakoulutukseen lisää vapaavalintaisia teoksia. täysin eri mieltä 29.1% (7/24) 2/5 20.8% (5/24) 3/5 33.3% (8/24) 4/5 8.3% (2/24) täysin samaa mieltä 8.3% (2/24) Kysymys 32: Kirjojen artikkelit tukivat lähipäivien teemoja. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 0% (0/24) 3/5 16.6% (4/24) 4/5 54.1% (13/24) täysin samaa mieltä 25% (6/24) Kysymys 33: En löytänyt kirjallisista lähteistä mitään itseäni kiinnostavaa. täysin eri mieltä 66.6% (16/24) 2/5 25% (6/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 0% (0/24) täysin samaa mieltä 0% (0/24) 26

27 Kysymys 34: Kirjallisuutta olisi voinut hyödyntää koulutuksen aikana enemmän. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 20.8% (5/24) 3/5 37.5% (9/24) 4/5 25% (6/24) täysin samaa mieltä 12.5% (3/24) Kysymys 35: Kirjallisuudesta sain apua portfolion tekemiseen. täysin eri mieltä 16.6% (4/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 62.5% (15/24) 4/5 8.3% (2/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) Kysymys 36: Ohjaajakoulutukseen valittu kirjallisuus oli mielestäni.. -- Sopivasti kirjallisuutta, jäi vielä vähän lukemista. Odotan kesää liian luokaopettajapainoitteista mielenkiintoista, mutta sitä olisi voitu käsitellä huomattavasti enemmän lähipäivien aikana (lukumotivaatio olisi myös noussut) Tarpeellista ja asiantuntemusta lisäävää....keskeistä ja uusia ajatuksia aikaansaavia. Eipä niitä olisi tullut luettua ilman koulutusta. Toisaalta hyvä, että kirjallisuutta ei varsinaisesti käsitelty lähijaksojen aikana, aikuiskoulutukseen kuuluu mielestäni itseohjautuvuus ja vastuullisuus ja jokainen toimii oman toimintansa eettisenä tuomarina tässä mielessä. Jotkut vaikea saada käsiin. Toiset netissä luettavissa. Sisällöltään sopivia. monipuolista ja riittävää 27

28 peruskirjallisuutta, josta sai yleiskuvan ohjauksen teoreettisista kehyksistä. Valinnaista kirjallisuutta olisi saanut olla mukana, koulutus painottui aikalailla alakoulun opetusharjoitteluun. e Syventävää, kiinnostavaa ja teemaan sopivaa HYVÄÄ Hyvä että oli sekä pakollista kaikille että vapaa valintaista. Tuli tutustuttua pariin oman kirjahyllyn kirjaan ja huomasi että hei nämähän on ihan hyviä. Löysi uusia ajatuksia ja tukea omalle pohdinnalle. ihan ok. Kerrankin tuli luettua, kun oli pakko, vaikka aikaa on aina vähän. Sopivaa ja aiheeseen rajattua. Ei kannata lisätä kirjallisuuteen käytettävää aikaa. Kirjallisuusluetteloita kannattaa pitää esillä. asiallinen. Kokoomateokset käyttökelpoisia, runsaasti näkökulmia. Osin erittäin mielenkiintoista. Osin teksti oli sellaista, että mahtoivatko tekijät itsekään tietää mitä tarkoittivat. Aineenopettajaohjausta käsitellään paljon vähemmän kuin luokanopettajapuiolta, siitä olisin toivonut enemmän tietoa Asiaan hyvin sopivaa. xx ok ohjaajan työtä hyvin tukevaa. Kaksi "ohjaajanopasta" olin käynyt läpi ennenkin mutta nyt paneuduin niihin aivan eri tavoin ja koin saavani niista enemmän irti. Eräs kollegoista, joka ei ole ollut ohjaajakurssilla sanoi myös kirjojen jääneen jollain tavalla vieraiksi. Ajankohtaista ja ajatuksia ja eri näkökulmia herättelevää. Myös helposti luettavaa ja mielenkiintoista. [tyhjä] Kysymys 37: Välitehtäviä oli sopiva määrä. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 8.3% (2/24) 28

29 4/5 45.8% (11/24) täysin samaa mieltä 33.3% (8/24) Kysymys 38: Välitehtävät olivat sopivan vaihtelevia sisällöltään. täysin eri mieltä 0% (0/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 45.8% (11/24) täysin samaa mieltä 37.5% (9/24) Kysymys 39: Välitehtävät olivat tarpeeton osa ohjaajakoulutusta. täysin eri mieltä 50% (12/24) 2/5 33.3% (8/24) 3/5 4.1% (1/24) 4/5 8.3% (2/24) täysin samaa mieltä 4.1% (1/24) Kysymys 40: Välitehtävien aikataulut olivat liian kireitä. täysin eri mieltä 41.6% (10/24) 2/5 41.6% (10/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 8.3% (2/24) täysin samaa mieltä 0% (0/24) Kysymys 41: Välitehtävät lisäsivät vuorovaikutusta muiden kurssilaisten kanssa. täysin eri mieltä 8.3% (2/24) 2/5 29.1% (7/24) 3/5 33.3% (8/24) 4/5 20.8% (5/24) täysin samaa mieltä 8.3% (2/24) 29

30 Kysymys 42: Välitehtävien ohjeistukset olivat vaikeaselkoisia. täysin eri mieltä 16.6% (4/24) 2/5 16.6% (4/24) 3/5 8.3% (2/24) 4/5 58.3% (14/24) täysin samaa mieltä 0% (0/24) Kysymys 43: Välitehtävät purettiin lähiopetuspäivissä mielekkäällä tavalla. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 8.3% (2/24) 3/5 20.8% (5/24) 4/5 33.3% (8/24) täysin samaa mieltä 33.3% (8/24) Kysymys 44: Mentoritehtävät olivat hyödyllinen osa koulutusta. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 4.1% (1/24) 3/5 33.3% (8/24) 4/5 41.6% (10/24) täysin samaa mieltä 16.6% (4/24) Kysymys 45: Toisten kurssilaisten tuotosten lukeminen keskustelualustalla oli hyödyllistä. täysin eri mieltä 4.1% (1/24) 2/5 12.5% (3/24) 3/5 25% (6/24) 4/5 20.8% (5/24) täysin samaa mieltä 37.5% (9/24) 30